Jättiläispanda on eläintarhamaailman eittämätön kuningas. Ne ovat harvinaisia – niitä on Kiinan ulkopuolella vain jokunen kymmenen – ja kalliita. Ne myös kiinnostavat kävijöitä, joten ne ovat todellisia turistimagneetteja.

Niinpä olinkin aika hämmentynyt kun kuulin, että Ähtäriin ollaan suunnittelemassa pandaparia.

Jokainen maailman panda - muutamaa meksikolaista yksilöä lukuun ottamatta - on Kiinan valtion omaisuutta, joka myös ottaa omaisuudestaan tuottoa. Pandaparin vuokrahinta on nähtävästi noin miljoonan dollarin luokkaa vuodessa. Mahdolliset pennut, jotka nekin ovat kiinalaista omaisuutta, aiheuttavat parinsadantonnin lisämaksun ja jos pandan kuolema johtuu eläintarhasta, siitäkin saa maksaa puolen miljoonaa.

Pandat eivät muutenkaan ole ilmaisia. Pandat syövät vuodessa yli sadan tuhannen euron edestä bambua, niillä pitää olla omat, koulutetut, hoitajat ja niiden tilojen on oltava huippulaatua, ja eläintarhat ovatkin rakentaneet kymmenen miljoonan euron aitauksia. Eläintarhassa pitää olla kiinalainen panda-asiantuntija ja laboratoriotiloja tarvitaan keinohedelmöitykseen.

Monissa eläintarhoissa on myös huomattu, että ensimmäisen vuoden jälkeen kävijämäärät laskevat normaalille tasolle, mutta pandan kulut jäävät. Harva eläintarha oikeastaan haluaakaan pandaa, koska ne ovat lähinnä rahareikiä.

Ähtärissä oli viime vuonna noin 160 000 kävijää. Monet pandojen kulujen kanssa tasapainoilevat eläintarhat ovat olleet kerta luokkaa suurempia. Ähtärin eläinpuiston liikevaihto on viime vuosina ollut noin 1,8 miljoonaa ja tulos hieman tappiolla. Pandapari siis tuplaisi liikevaihdon. En vain pysty ymmärtämään, miten pandan hankinta keskelle Suomea olisi taloudellisesti järkevää.

 

Pandat ovat kuitenkin Euroopassakin harvinaisuus, joten miksi Suomeen tuotaisiin pandapari? Ratkaisu löytyy todennäköisimmin Kiinan kauppapolitiikasta. Pandasopimukset tehdään aina hallitusten välillä, korkeimmalla tasolla.

Siinä missä 1960-luvulta lähtien Kiina harjoitti pandadiplomatiaa, antaen pandoja ystävyydenosoituksena, viime vuosina pandat ovat nousseet lähinnä kauppapolitiikan sinetiksi: Kaakkois-Aasian maat saivat pandoja vapaakauppasopimuksen solmimisen jälkeen. Skotlantiin pandat tuli lohi- ja petrokemikaalikaupan jälkeen. Ranska, Kanada ja Australia saivat pandat uraanisopimuksen jälkeen. Sama toimii toiseen suuntaankin: kun Obama tapasi Dalai Laman vuonna 2010, USA menetti kaksi pandaansa.

Sattumalta, alkuvuodesta uutisoitiin kiinalaisomisteisen miljardin euron biojalostamon rakentamisesta Kemiin. Panda, kiinalaisen geopolitiikan symboli, on siis tulossa Suomeenkin. Pian näemme onko Suomella siihen varaa.

Kommentit (3)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1639

Jiddu Krishnamurti pani jossain 60-luvun kirjassaan merkille sen muutenkin ilmeisen seikan, että turistit innokkaasti räpsivät vieraassa maassa valokuvia asioista, jotka olisi helposti nähtävissä kotonakin, kun vain ne huomattaisiin. Vähän sama tulee mieleen ajatellessa jotain eläintä, esimerkiksi juuri pandaa. Suomessa nyt ei ole pandoja, mutta luonto on täynnä mitä erilaisimpien, niin ihmeen kauniiden kuin mitä oudoimmankin näköisten eläinten vilinää. Nostetaanpa vaikka maassa kauan maannutta lautaa, niin sen alta paljastuu varmasti pandalle vertoja vetävä eläinmaailma. Tai katsotaanpa vaikka mikroskoopilla lammesta tai merestä otettua erilaisia eliöitä täynnä olevaa vesipisaraa. Täysin ilmaisten luonnon ihmeiden luetteloa voisi jatkaa liki loputtomiin.

Täytyy kyllä sanoa, että sekä käynti lapsena Korkeasaaressa että nuorena nähty käärmenäyttely tai tasokas meriakvaario avarsivat perspektiiviä, mutta esimerkiksi metsässä kohtaamani kannolla aurinkoa ottamassa olevat sinertävä ja ruskehtava ja erikseen kohtaamani hätäiskuun valmistuva kyy olivat samaa vaikutusluokkaa. Kuten monet muut kohtaamiset, esimerkiksi metsäpolulla vastaan astellut kettu tai viereen istahtanut sudenkorento. Tai vaikkapa hyttysparven tanssin lumoava koreografia. Tai, mikä vielä tuli mieleen, taajuutta lisäävällä ininällä itsensä lentolämpöiseksi saattava kukkakärpänen.

Nykyaikana on mistä tahansa eläimestä saatavissa tietoiskuja, videoita ja kuvasarjoja, joihin tutustuminen valistaa tiedonhaluista katsojaa kymmeniä kertoja enemmän kuin luonnottomaan tilaan alistetun eläimen häkin ristikoiden läpi toljottaminen.

Mutta - tämähän on vain yksi mielipide monen mahdollisen joukossa..

näkemys

Panda-turismin kannattavuus rakentunee samoin kuin monien muidenkin matkailukohteiden. Matkailussa on monia osapuolia: on hotelleja, motelleja ja muita majoituspaikkoja sekä niihin siivouspalveluita ja ravintolapalveluita tuottavia tahoja, on takseja, busseja, junia, laivoja, lentokoneita, moottorikelkkoja, polkupyöriä ja muita liikkumispalveluita, joita jotkut tuottavat matkaajille. On erilaisia matkailijoille suunnattuja kauppoja. Ja sitten on niitä vetonauloja, joiden on tarkoitus vetää ihmisiä kyseiseen paikkaan, ja samalla käyttämään niitä muita palveluita. Ähtärin kaupungin kannalta asia näyttäytynee jotenkin näin. Kunnan suurin työnantaja on matkailu. Vaikka pandat eivät kasvattaisi pääsylipputuloja niin paljoa, että kasvaneet tulot kattaisivat pandatalon rakentamiskustannukset, pandojen hoitokustannukset  ja pandoista perittävät maksut, pandat saattavat silti tuoda alueelle kymmeniä tuhansia turisteja vuodessa. Jos jokainen turisti toisi alueelle keskiarvoisesti 100 euron tulot Eläinpuiston pääsylippujen ulkopuolella  sitä kautta, että osa kävijöistä majoittuu hotellissa, käy vaikka Tuurin kyläkaupassa, ostaabussilippuja, syö useita kertoja ravintoloissa, ostaa jäätelöä ja kahvia kioskista , ostaa jonkun pehmopandalelun, tai ajelee talvella vaikka moottorikelkalla, kertyy 40 000 lisäturistista 4 miljoonan euron vuositulot pääsylipputulojen ulkopuolella. Jos 100 000 euron lisäliikevaihtoa kohti työllistyisi 1,5 henkeä, tuo tarkoittaisi 4 miljoonan lisätulot alueelle 60 työpaikan edestä lisää töitä Eläinpuiston pandatyöntekijöiden ja uusien lipunmyyjien lisäksi ja alueen kunnille verotuloja. Alueen kuntien toive on tosin kai ainakin kaksinkertainen tuohon nähden, eli 80 000 lisäturistia ainakin alkuvuotena, mikä voisi merkitä yli sataa uutta työpaikkaa. Ähtärissä on asukkaita noin 6000, josta 18-64 -vuotiaita on noin puolet.  Ähtäri on yksi niistä kunnista, jossa eläkeikäistä väestöä on aika paljon suhteessa väestön määrään, ja jossa kunta kaipaisi kovasti työikäisiä veronmaksajia. Ähtärin eläinpuisto on Ähtärin kaupungin omistuksessa. Minun käsittääkseni Ähtärin motiivi saada pandat liittyy tavoitteeseen, että pandat toisivat paikkakunnalle matkailijoita ja samalla loisivat välillisesti uusia työpaikkoja. Valtioiden korkeimmilla tasoilla asiasta on toki sovittu, ja pandojen luovutukseen varmaan liittyy kauppapoliittisia perusteita. Mutta myöskään ilman pandoja vastaanottaa haluavaaa eläinpuistoa pandoja ei olisi Suomeen tuotu.

Eli kommenttiin "En vain pysty ymmärtämään, miten pandan hankinta keskelle Suomea olisi taloudellisesti järkevää." vastaus on se, että asia ei välttämättä olekaan eläinpuiston näkökulmasta järkevää. Sen sijaan kyseisen seudun matkailutyöpaikkojen kannalta tarkasteltuna asia on vähän eri näköinen. Tulot ja voitot kertyvät eläinpuiston ulkopuolella yksityisille toimijoille, mutta seudun kunnat saavat matkailutuloista sitten siivuja verotulojen kautta.

näkemys

Vertailukohdaksi voisi ottaa vaikkapa matkailijoita keräävän urheilutapahtuman tai konsertin. Hyvin harva tapahtumajärjestäjä saa tapahtumista olennaisia voittoja. Moni tapahtuma tekee tappiota ja monia isompia tapahtumia subventoidaan verovaroin, koska muuten toiminta olisi tappiollista. Paikkakunnalle, jossa tapahtuma järjestetään, tuotot eivät tule välttämättä kovin olennaiselta osin tapahtumien pääsylipuista, vaan enemmänkin sitä kautta, että matkailijat hyödyntävät monenlaisia muitakin palveluita. Esimerkiksi kansainvälisten konferenssien kävijöiden on laskettu kuluttaneen vuonna 2016 Suomessakeskimäärin 248 euroa per päivä, kun he olivat Suomessa. He käyttävät maassa hotelleja, ravintoloita, takseja ja muita palveluita, eivätkä syö yleensä halvimmassa mahdollisessa paikassa, vaan laadukkaamissa paikoissa. Pandaturistit tuskin niin paljoa rahaa keskimäärin käyttävät kuin konferenssimatkailijat, mutta ei heidänkään kulutus ihan mitätöntä ole. Osa pandamatkaajista tekee säästeliäitä matkoja, osa on valmiita maksamaan monenlaisista muistakin elämyksistä ja niihin liittyvistä palveluista. Suomen matkailutalouden tilastoihin voi tutustua esimerkiski tästä:

http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/matkailun-taloudellis...

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014