Kuva: BHVP / Wikimedia Commons

Professorit ovat tunnetusti sekalainen ja sekava seurakunta. Harvasta asiasta tuntuu professoreiden kesken koskaan olevan yksimielisyyttä. Viime aikoina professorikunta tuntuu kuitenkin olleen suhteellisen yksituumainen tuomitessaan hallituksen yliopistosäästöt.

Tämä yksituumaisuus ei vielä ollut konkretisoitunut minään tekoina, mutta ehkäpä ajan mittaan niinkin olisi käynyt.

Torstaiaamuna hämmästyinkin, kun huomasin, että opetusministeri, Professoriliitto ja pari Vuoden Professoria olivat päättäneet iskeä professorikuntaan hajoita ja hallitse -kampanjalla: he olivat tehneet mielipidekirjoituksen, jossa puolusteltiin yliopistoleikkausten välttämättömyyttä.

Suurin osa mielipidekirjoituksesta oli tekstiä, jonka kuka tahansa tutkija voisi allekirjoittaa. Nämä ovat juuri ne keinot, jolla suomalaisen tutkimuksen laatu kasvaa. Harmi, että hallitus tuntuu toimivan juuri päinvastoin.

Omituisin kohta kirjoituksessa on kuitenkin, että ministeri vapautetaan täysin vastuusta leikkauksista. Kirjoituksen mukaan leikkaukset johtuvat taloudellisesta tilanteesta.

Yliopistojen rahoituksen leikkaus on poliittinen päätös. Piste. Ei ole mitään budjettijumalaa, joka antaa ja joka ottaa, ja jonka armoilla Suomen kansa on.

 

Nähtävästi kirjoituksesta tuli sanomista, koska Hämeri on puolustellut osallistumistaan blogissaan myöhemmin. Leikkaukset on nyt tehty ja nyt on vuoropuhelun aika, hän linjaa. Budjettiriihi alkaa kohta ja siinä voidaan vielä pelastaa osa rahoituksesta.

Vuoropuhelu on tietenkin kannatettavaa, mutta voiko tässä tapauksessa olla tasapuolista vuoropuhelua? Hallitus yleisesti, ja Grahn-Laasonen erityisesti, ovat tehneet kaikkensa hämärtääkseen säästöjen merkitystä. He toteavat, että nämä säästöt eivät kohdistu tutkimuksen laatuun. He pitävät näitä säästöjä välttämättömyytenä.

Samaan aikaan yliopistoissa toteutetaan historiallisia irtisanomisia ja tutkimusrahoituksen myöntöprosentit ovat historiallisen matalia.

Arvostaisin, jos hallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö olisivat suoria kommenteissaan. Toteaisivat, että nyt sitten päätettiin, että Suomen tiedettä heikennetään pari pykälää.

Tutkimusrahoituksen myöntöprosentin laskeminen tarkoittaa sitä, että tutkijat tekevät paljon turhaa työtä, kun hyvätkin tutkimussuunnitelmat jäävät rahoittamatta. Opetushenkilökunnan väheneminen tarkoittaa, että jäljelle jääneet käyttävät pienemmän osan ajastaan tutkimukseen. Kun hallintohenkilökunta vähenee, mutta hallintotyö ei, tutkijat käyttävät enemmän aikaa hallintoon. Itse asiassa hallitus päätti tuoda yliopistoille lisää hallintotyötä, kun se päätti pakottaa yliopistoille vielä lukukausimaksubyrokratian.

Tämän kaiken jälkeen Professoriliiton puheenjohtaja toivoo vuoropuhelun alkavan.

Kaarle Hämeri höpisee omituisia toivoessaan, että tutkijakunta lopettaisi sisäiset ristiriitansa ja yhdistyisi opetusministerin taakse. Tämä nuori tutkija ei halua kyllä lähteä mukaan tähän leikkiin.

Kommentit (7)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä14362

Voihan se välillä olla terveellistä pienentää määrärahoja ja katsoa löytyykö interferenssiä sellaiseen viisauteen, että jatkossa määrärahojen lisäykset kohdistuisivat paremmin tutkimusta kiihdyttäen. Resurssiaaltoilunhan voisi nähdä olevan luonnollista evolutiivista tehokkuuspolitiikkaa...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä204

Eusa kirjoitti:
Voihan se välillä olla terveellistä pienentää määrärahoja ja katsoa löytyykö interferenssiä sellaiseen viisauteen, että jatkossa määrärahojen lisäykset kohdistuisivat paremmin tutkimusta kiihdyttäen. Resurssiaaltoilunhan voisi nähdä olevan luonnollista evolutiivista tehokkuuspolitiikkaa...

Jos biologiasta puhutaan, niin evoluutio ei sinänsä optimoi mitään muuta muuttujaa kuin selviytymisen. (Enkä epäile hetkeäkään, etteivätkö professoritkin näistä leikkauksista selviä.) Selviytyminen ja tieteen laatu tai merkitys yhteiskunnalle laajemminkin eivät välttämättä kauheasti korreloi.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä14362

Tuomas Aivelo kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Voihan se välillä olla terveellistä pienentää määrärahoja ja katsoa löytyykö interferenssiä sellaiseen viisauteen, että jatkossa määrärahojen lisäykset kohdistuisivat paremmin tutkimusta kiihdyttäen. Resurssiaaltoilunhan voisi nähdä olevan luonnollista evolutiivista tehokkuuspolitiikkaa...

Jos biologiasta puhutaan, niin evoluutio ei sinänsä optimoi mitään muuta muuttujaa kuin selviytymisen. (Enkä epäile hetkeäkään, etteivätkö professoritkin näistä leikkauksista selviä.) Selviytyminen ja tieteen laatu tai merkitys yhteiskunnalle laajemminkin eivät välttämättä kauheasti korreloi.

Lähinnä ajattelin innovatiivisen, uutta pirteää tietoa luovan, tutkimuskulttuurin selviämistä. Paremmin selviää, kun välillä rahoitus käy niukempana. Rahoitus toki on vain yksi "ravinto" tutkimukselle. Otetaan toisena esimerkkinä tutkimuskohteet: kun uusista tutkimusaiheista ei ole pulaa, saattaa laiska ylimalkaisuus pesiytyä, kunnes aiheet vähenevät, on ponnisteltava työnsä merkityksen eteen ja sitten jokin läpimurto avaa taas laajan kirjon ennen tutkimatonta sarkaa.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Vierailija

Opetus on kasvanut korkoa tähän päivään asti. Nyt alkaa hyperinflaatio. Suomen  totaalinen alasajo, jota ei korjata sukupolven aikana. Tisaalta tämä kaikki sopii hyvin siihen keskitettyyn harvainvaltaan, jota porvaristo ajaa takaa. Lukutaidoton kansa oli kaikkein helpoin hallita. Nyt halutaan palauttaa histroria ja puumerkit.
Tuölevaisuudessa kaikilla on oikeus, mutta vain harvoilla on mahdollisuus, maksullisuus pitää tästä huolen.

Vierailija

Osoittaa, että professoreista vielä löytyy rehellistä ajatteluakin.

Aiheesta voi olla monta mieltä, mutta kun muistaa kuinka 70 -luvulla yliopistoja perustettiin kaikkiin teiden mutkiin ja pisteeksi viimeisin eli Aalto yo. Ei sovi unohtaa muutakaan koulutusta, joka on turvonnut sekin.

Jotenkin jää epäilys, että koulutus ja tutkimus ovat paisuneet kuin pullataikana ja lopputulos on sitkeä yli 300 000 työttömyys. Miten tässä näin kävi.

Virastot ja niiden apuna erilaiset tyhjän tuottajat ovat lisääntyneet rajusti. Johonkinhan nämä kalliilla koulutetut pitää sysätä. Hyvä konsti on esim. pistää uusi sivu viraston lomakkeeseen, jolloin pitää palkata pari maisteria lisääntyneitä hommia hoitamaan. He sitten keksivät pari lomaketta lisää.

Seuraukset tuntuvat. Alkaa esim. pullahdella uusia rakennusnormeja pullotaloiksi, autotallien energiatodistuksia - viimeisimmät mainitakseni - ja taas tarvitaan lisää huippukoulutettuja asiantuntijoita.

Ja jos ollaan rehellisiä ja ilkeitä, niin miksi kustannamme hiirimakien tutkimusta Madagaskarilla. Eri asia, jos rahoitus tulee muualta.

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä204

Vierailija kirjoitti:
Virastot ja niiden apuna erilaiset tyhjän tuottajat ovat lisääntyneet rajusti. Johonkinhan nämä kalliilla koulutetut pitää sysätä. Hyvä konsti on esim. pistää uusi sivu viraston lomakkeeseen, jolloin pitää palkata pari maisteria lisääntyneitä hommia hoitamaan. He sitten keksivät pari lomaketta lisää.

Seuraukset tuntuvat. Alkaa esim. pullahdella uusia rakennusnormeja pullotaloiksi, autotallien energiatodistuksia - viimeisimmät mainitakseni - ja taas tarvitaan lisää huippukoulutettuja asiantuntijoita.

Ja jos ollaan rehellisiä ja ilkeitä, niin miksi kustannamme hiirimakien tutkimusta Madagaskarilla. Eri asia, jos rahoitus tulee muualta.

Normit ja säätely ovat ihan tarpeellisia, sivistysvaltiossa kun asutaan, eivätkä pelkkää rahanhukkaa. Esimerkiksi jos "pari maisteria" enemmän olisi arvioinut Talvivaaran toimintaa, ehkäpä oltaisiin säästetty joitain miljardeja euroja. Talonrakennuksen normistosta en tiedä mitään, joten sen järkevyydestä en uskalla sanoa juuta tai jaata.

Rehellisyys ja ilkeys eivät ole synonyymejä, toisin kuin ehdotat. Tutkimukseni rahoittajat ovat suurilta osin muita kuin "me": yksityisiä säätiöitä ja rahoittajia. Mutta kyllähän "mekin" osallistumme tähän osittain: arvioisin, että noin kolmannes kuluista on tullut väitöskirjan ohjaajani akatemiarahoituksesta. Akatemian rahoituksesta puolestaan noin kolmannes-neljännes tulee veikkausvoittovaroista ja loput budjettivaroista. Ja vastauksena pohdintaasi: tämän blogin sivuilta kyllä löytää vastauksia siihen, miksi hiirimakien tutkimus on järkevää ja tarpeellista.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä14362

Tiedän talonrakennusnormistosta varsin paljon. Normien tarkoitus on lisätä turvallisuutta ja laatua. Ne eivät kuitenkaan sitä tee, ellei osata toimia enemmän normien "hengen" kuin kirjaimen mukaan. Siksipä esimerkiksi lämmöneristysmääräyksissä on kompensaatioperiaatetta ja energiatasetta suunnitellaan kokonaisuutena, palonsuojelusäännöksissä on annettu vaihtoehdoksi normimitoitukselle kohdekohtainen palotekninen mitoitus, jne jne.

Ongelmia syntyy vastakkainasettelusta. Hyvin pian saattaa muodostua arvovaltakysymyksiä ja keskitytään täysin vääriin asioihin, vaikka sekä toteutus- että valvontapuolella olisi kokeneita ammattilaisia. Suomalaisessa normiperinteessa on kuitenkin hyvää "jalkautus-periaatteen" mukaista normikulttuuria, jota on syytä vaalia.

Asenne on tärkein. Innostus ja halua oppia voittaa "teen työni kyllä kunnolla" -asenteen. Joistain "normisuunnitelmista" on kyllä karmeita esimerkkejä, joissa on yhdistelty kaikenlaisia ihan hyviä johonkin sopivia mallirakenteita keskenään toimimattomaksi kokonaisuudeksi, joka on joskus taloudellisesti täysin mahdoton korjata, on rakennettava uudelleen. Rakennusalalla kiinnostuksen kohteena on suositeltavaa olla rakennusfysikaalisten mekanismien tuntemus, ei niinkään oppia ulkoa jotain ratkaisuja "aina ennenkin on näin tehty".

Lopuksi muistutan, että ehkä hyviä normeja tärkempää on niiden kehittäminen ja jatkuva uudistuminen. Uudessa tiedonhallintaympäristössä, jossa on mahdollista tallettaa runsaasti kokemuksia ja analysoida niitä, pitäisi yhä uutterammin panostaa asiantuntijajärjestelmiin, joista voi luovasti ja monipuolisesti penkoa suodatettua tietoa johtopäätösten perusteiksi oman siihen mennessä kertyneen ymmärryksen ja kokemuksen jatkeeksi.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Helsingin ja Zürichin yliopistoissa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014