Luolasta löytyi seitsemän, siis seitsemän, Homo naledin ensimmäistä kämmenluuta. Kuva: Berger ym. eLife
Luolasta löytyi seitsemän, siis seitsemän, Homo naledin ensimmäistä kämmenluuta. Kuva: Berger ym. eLife

Rising Star -retkikunnan löytö ravisuttaa fossiilitutkimusta, ja ehkä jopa ihmisen esihistoriaa.

Tänään maailma kohisee fossiililöydöstä. Ihmiskunnan kehto -nimisestä UNESCOn maailmanperintökohteesta Etelä-Afrikasta on löydetty uusi ihmislaji, Homo naledi.

Löydyn merkittävyyttä ei voi liioitella. Se on laajin Afrikasta löydetty nykyihmistä edeltävien ihmislajien kokoelma. Usein uusia ihmislajeja kuvaillaan yksittäisistä kallon palasista tai leukaluista. Nyt tutkijat löysivät yli 1500 luuta ainakin viideltätoista yksilöltä, niin että lähes kaikista luista on useampia kappaleita. Mukana on lapsia, aikuisia ja vanhuksia, miehiä ja naisia.

Näin aikaisin on vielä vaikea arvioida, mitä fossiilit kertovat ihmisten kehityshistoriasta. Näistä näytteistä kertyy joka tapauksessa iloa vielä pitkään: löydön laajuuden takia pääsemme kerrankin vertailemaan minkälaista vaihtelua yksilöiden välillä on. Monet keskeiset asiat, kuten luurankojen ikä, on vielä pimennössa. H. naledin paikka ihmisen sukupuussa on siis vielä avoin.

Ihmisfossiilit ja paleontologia ovat niin pitkällä omalla epämukavuusalueellani, etten kommentoi uutta ihmislajia. Esimerkiksi National Geographicin sivuilta löytyy hyvin kattava englanninkielinen katsaus uuteen vanhaan sukulaiseemme. Aivan hyvin on mahdollista, että uusi laji ei tule mitenkään erityisemmin mullistamaan käsitystämme ihmisen evoluutiohistoriasta. Sen sijaan Homo naledi on jo mullistanut sen miten ihmispaleontologiaa tehdään.

Tämän päivän julkaisu ei tullut kenellekään ihmisen evoluutiotutkimusta seuraavalle yllätyksenä. Luolan löydöstä kaksi vuotta sitten tiedotettiin ennennäkemättömällä avoimmuudella. Luiden etsimistä ja keräämistä seurattiin livenä niin blogeissa kuin twitterissäkin. Muun muassa tutkimuksen rahoittajan National Geographicin blogissa on loistavaa video- ja kuvamateriaalia käytännön tutkimustyöstä! Löydöstä kommentaarin kirjoittanut Chris Stringer kutsuukin hieman kyynisesti tutkimushankkeen aikanaan saamaa julkisuutta hypeksi.

Kyseessä ei ollut hype, vaan uusi tapa tehdä tutkimusta: avoimesti ja kovaäänisesti.

Jos tutkijat olisivat jatkaneet perinteisellä paleontologisella toimimista, löydetyt fossiilit olisi nostettu esiin hissunkissun, jotta kukaan ei huomaisi löydön ainutlaatuisuutta. Nyt operaatiosta tiedotettiin avoimesti useamman kanavan kautta.

Löydön laajuuden takia pelkkä luiden tutkiminen on suunnaton projekti. Vanhalla tavalla tämä olisi tehty vuosien aikana piilossa kilpailevilta tutkijoilta. Nyt paikalle palkattiin lauma nuorempia tutkijoita kahlaamaan yhteistyössä kaikki näytteet läpi viidessä viikossa.

Vanhalla tavalla tutkimuksen tulokset olisi julkaistu Naturessa, tiedejulkaisujärjestelmän kruununjalokivessä (jonka tilaaminen on todella kallista). Nyt ne julkaistiin kaikille avoimena julkaisuna, ilmaiseksi saataville, eLifessä.

Vanhalla tavalla luut olisi teljetty museon kellariin ja tutkimuslupa annettu harvoille ja valituille. Nyt näytteet digitoidaan 3D-muotoon, jotta kuka tahansa voi tutkia niitä, tai vain pyöritellä huvikseen.

Suuret löydöt ovat aina vaarallisia. Kovalla melskeellä julkistetut tulokset voivat olla vääriä ja tutkijoiden johtopäätökset täyttä kuraa. Tiedotustilaisuuden suurieleisuus ei aina käänny vakuuttavaksi tutkimukseksi. Hyvä esimerkki siitä kuinka ylpeys käy lankeemuksen edellä on takavuosien arseenibakteeri, joka olikin ankka. Avoimmuus voi helpottaa tätäkin: tulokset on helpompi arvioida, mitä enemmän tutkijat tietävät ennen, julkaisun aikaan ja julkaisun jälkeen.

Uusi tekemisen tapa on todellinen win-win. Rahoittajana National Geographic Society saa rutkasti näkyvyyttä, tutkimuksen tekeminen nopeutuu ja helpottuu, kun näytteet ovat helposti saatavilla ja yleisökin saa maistiaisia siitä minkälaista tutkimuksen tekeminen jännittävimmillään on.

Kommentit (3)

Pine
Liittynyt5.3.2012
Viestejä249

Tämä on monella tapaa erinomainen ja moderni esimerkki oikeaoppisesta tutkimuksesta. Oli todella hyvä tuuri, että näin merkittävä löytö tuli ensimmäisenä näiden valistuneiden tieteentekijöiden tietoon. He ovat tehneet tällä työllään suuren palveluksen ihmiskunnalle. Tästä löydöstä tulee olemaan vielä paljon iloa kun yritetään saada selvyyttä ihmislajin evoluutiolle. Nythän luolasta on tutkittu vasta pieni osa. Tutkijat epäilevät siellä olevan vielä tuhansia fossiileja odottamassa löytäjäänsä.

Vierailija

Olipa hyvä että tuli luettua tämä juttu. Muutan täysin käsitystäni Huhtasaaresta. Positiiviseen suuntaan. Kirjoittajalle sanon että vaatii todellista uskoa ihmiseltä että voi niellä evoluutiohölynpölyn todesta. Tiede vääristää asioita ja mediassa vääristetyt asiat tuodaan esille. Tiede on todistanut monet raamatussa kerrotut asiat todeksi, mutta niitä uutisia pitää osata etsiä. Esim tv 7 ohjelma-arkistosta löytyy evoluutiota käsitteleviä ohjelmia. Suosittelen vaikkapa lääkäri (ja entinen ateisti) Pekka Reinikaisen ohjelmia.

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014