VTT:n pääkonttori Espoossa. Kuva: vttfinland / Wikimedia Commons

Helsingin Sanomat uutisoi eilen sunnuntaina, 7.2., näyttävästi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n entiseen tutkimusprofessoriin kohdistuneista tutkimuseettisistä epäilyistä. HS syyttää VTT:tä Matej Orešičin työhön kohdistuvien eettisten epäilysten peittelemisestä ja epäsuorasti Orešičia tutkimusvilpistä.

Kyseessä on vakava syytös. Luottamus on tieteellisen julkaisemisen kulmakivi, ja luottamuksen rapautuminen tuhoaa tieteellisiä uria. Orešič on tutkijaprofiililtaan huippuhuippututkija: hänen H-indeksinsä on 56, hänen tutkimuksiinsa on viitattu yli 10 000 kertaa ja julkaisujakin on kertynyt reilu 300. Näissä artikkeleissa on ollut mukana satoja muita kirjoittajia, Orešič on kerännyt miljoonia tutkimusrahoitusta ja hän on johtanut tutkimusryhmissään kymmeniä ihmisiä. Syytöksen alla olevaan artikkeliin on viitattu muissa tutkimuksissa yli 200 kertaa.

Toiston uhallakin: kyseessä on iso juttu.

Selvitin asian taustoja niin pitkälle kuin yksityinen kansalainen helposti pystyy. Pyysin VTT:ltä selvitystä seuraavan pääjohtajan päätöksen (pdf), Helsingin yliopistolta kanslerin päätöksen (pdf) ja katsoin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivuilta lausunnon lyhennelmä (pdf, s. 7, lausunto 2).

Asiakirjat osoittavat hyvin, kuinka sekava tapaus onkaan.

 

Ensinnäkin, VTT:n pääjohtajan päätöksessä ei mainita sanallakaan onko tutkimusvilppiä tehty vai ei. Päätöksessä todetaan, että datan ei ole vääristelty eikä peukaloitu, mutta johtopäätökset ovat liioiteltua. Mitä tämä sitten tarkoittaakaan – sitä ei voi tietää, koska raportit, joihin päätös perustuu, ovat salaisia.

 

VTT on ollut tutkinnassaan perusteellinen: Kai Simonsin FIMM-tutkimuslaitokselle tehdyn raportin perusteella VTT tutki ensin sisäisesti, kahden eri selvityksen voimin, syytöksiä, mutta ei löytynyt todistusaineistoa vilpistä. Sen sijaan selvitys paljasti työilmapiiriongelmia. Sisäisten selvitysten perusteella VTT:n pääjohtaja päätti käynnistää Journal of Experimental Medicinessä julkaistuun artikkeliin liittyen varsinaisen selvityksen, jossa oli mukana myös ulkoisia toimijoita. Molemmat ulkoiset selvittäjät, Tale Oy ja 4Pharma Oy, löysivät samanlaiset tulokset: artikkelin johtopäätökset olivat epäluotettavia.

Ulkoisten selvittäjien raportit julistettiin salaisiksi, mikä on sinänsä omituista. Ulkopuolisilta yhtiöiltä tilatut selvitykset ovat varmasti maksaneet sievoisen summan, ja olisi oikeus ja kohtuus, että niiden johtopäätökset olisivat tiedeyhteisön käytössä.

Lisäksi VTT:n päätöksessä sanotaan, että selvityksen tuloksista ilmoitetaan asianomaisille tahoille ja tutkimuksen rahoittajille. Tutkimuksen rahoittajiin on lukeutunut monta tahoa Euroopan Unionista, Suomen Akatemiaan ja useampiin suomalaisiin sairaaloihin. Helsingin Sanomien jutun perusteella rahoittajatahot ovat kuitenkin yllättyneitä. Joko VTT tai rahoittajatahot on siis pimittänyt tietoja.

Vastaavasti artikkeli on vielä esille netissä, eikä siihen ole tehty korjauksia, tai sitä ei ole vedetty takaisin. Kyselin asiasta tutkimusartikkelin toiselta vastuukirjoittajalta professori Olli Simelliltä ja Journal of Experimental Medicineltä, mutta en ole vielä saanut kummaltakaan vastausta.

Jos artikkelissa on löydetty epäluotettavia johtopäätöksiä – mistä syystä tahansa sitten johtuenkin – artikkelia on joko syytä korjata tai se pitäisi vetää kokonaan pois. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

 

Tutkimuseettisen neuvoston lausunto tästä selvityksestä kuitenkin hämärtää tilannetta. TENK totesi, ettei selvitys mennyt ihan ohjeiden mukaan. Erityisen mielenkiintoinen lause TENKin lausunnon lyhennelmässä kuitenkin on, että ”Tutkinnan loppuraportissa mainittu liioittelu ei ole HTK-prosessiin kuuluva asia vaan tieteellinen kiista.”

TENK on siis sitä mieltä, että kyseessä ei ole ollut ainakaan tieteellinen vilppi – tutkimustuloksia ei ole valikoitu niin että kyseessä olisi havaintojen vääristely.

Tähän mennessä on siis olemassa kaksi eri mielipidettä. VTT päättää, että tutkimusartikkelissa on virhe, eikä sen johtopäätökset ole luotettavia. TENK puolestaan lausuu, että tutkimusartikkelissa ei ole virhettä, vaan kyse on eriävistä mielipiteistä.

 

Kolmas selvitys koskee Kai Simonsin johtaman ryhmän tekemää selvitystä, kun Orešičin ryhmää suositeltiin siirrettäväksi FIMM-tutkimuslaitokseen. Tämäkin tapaus on omituinen: VTT haluaa siirtää huippuhuippututkijansa toiseen tutkimuslaitokseen, mutta tämä laitos ei suosut ottamaan tutkijaa vastaan.

Kari Raivio suoritti esiselvityksen Helsingin yliopiston pyynnöstä. Hän ei löytänyt virheitä Simonsin toiminnasta, ja päinvastoin, suorastaan kehuu Simonsia ongelmien esille nostamisesta ja pyynnöstä, että VTT selvittää tapauksen.

 

Kaiken tämän lopputulos: ei mitään. Mikään selvitys ei osoita, että asiassa olisi tapahtunut tieteellistä vilppiä. VTT:n päätös, että tutkimusartikkelin johtopäätökset olivat epäluotettavia, ei johtanut mihinkään.

Epäilyksen alla olleen, ja epäluotettavaksi todetun, artikkelin kirjoittajissa on Orešičin lisäksi 21 muuta kirjoittajaa. Tarina ei myöskään kerro, miten he liittyvät tapaukseen. Eivätkö he tienneet mitä tapahtuu? Ovatko he analyysistä samaa mieltä Orešičin kanssa? Jos he eivät olleet samaa mieltä artikkelista, miksi he antoivat lisätä nimensä tekijöiden joukkoon?

 

Helsingin Sanomien uutisen jälkeen VTT julkaisi tiedotteen, joka – arvasitte oikein – sotkee tilannetta vielä enemmän: ”VTT kuitenkin jatkoi myöhemmin tutkintaa eettisen laadun varmistamiseksi myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kaksi ulkopuolista tutkimusfirmaa kävi raakadatan läpi, mutta edelleenkään ei löytynyt todisteita selkeästä vilpistä. Ainoa osoitettu vilppi oli tulosten merkittävyyden liioittelu, johon suhtauduimme silloin vakavasti samoin kun nytkin.”

Nyt näyttää siis siltä, että VTT kutsuu lopputulosta vilpiksi, toisin kuin TENK lausunnossaan päätteli. VTT päätti myös avata tapauksen uudestaan ja tehdä uuden selvityksen.

On hyvin epäselvää, mitä uutta tapauksen uudelleentutkinta voisi enää tuoda julkisuuteen. Ennemmin VTT:n kannattaisi kohdistaa arvioiva kriittinen katse omiin toimintatapoihinsa.

 

Lisäys: maanantai, 8.2.2016, klo 18.59:
VTT:n entinen pääjohtaja kertoo Tekniikka & Talouden haastattelussa: "Arviossa ei havaittu tieteellistä vilppiä. Oresicilla oli vain niukasti dataa, josta hän oli vetänyt johtopäätöksiä, mutta sinänsä johtopäätökset olivat oikein." 

Nähtävästi pääjohtaja on siis eri mieltä kuin itse tekemänsä päätös. Lisäksi T&T:n jutussa hyökätään Kai Simonsia vastaan, josta kerrotaan, että hän "tieteellisesti edustaa täysin vastakkaista näkemystä kuin Oresic."

 

 

Lisäys: tiistai, 9.2.2016, klo 15.31:

VTT julkaisi aiemmin salaiset selvitykset epäillystä artikkelista. Pikainen ei-aiheen-asiantuntijan tulkinta näistä raporteista on:

- Tutkijat ovat esittäneet osan tuloksista heikosti, mutta "ei erityisen harhaanjohtavasti".

- Osa tilastoanalyyseistä (metabolomiikka) ei ole arvioijien mielestä luotettavia, mutta lipidomiikkaosuus on luotettavasti analysoitu.

- Selvittäjät eivät pystyneet toistamaan serokonversio-osuuden tuloksia.

- Tutkimuksessa esitetty case study - johon Helsingin Sanomatkin puuttui - ei ole edustava näyte.

- Osoitusta vilpistä ei datan tarkastelusta löydy. Tosin, selvityksen tekijöillä ei ollut käytössä alkuperäinen data, vaan osittainen muokattu data.

- Selvittäjien analyysit ovat hyvin samansuuntaisia.

 

Lisäys, tiistai 9.2.2016, klo 22.19.:

RetractionWatch, kansainvälinen tutkimusten julkaisi oman englanninkielisen uutisensa aiheesta. Keskeistä uutta:

- Journal of Experimental Medicine tiesi selvityksistä, mutta ei toiminut. JEM selvittää myös uudelleen asiaa.

- Kai Simonsin sanojen mukaan Orešičin ryhmän bioinformaatikot eivät tienneet miten raakadatasta saadaan aikaan tutkimusartikkelien tulokset.

- Loppukevennyksenä vielä TENKin englanninkielinen lausunto VTT:n selvityksestä, joka hämmentää kertomalla kuinka monella tavalla VTT on sössinyt selvityksen. Monella. Todella monella.

 

Lisäys, torstai 11.2.2016, klo 11.10:

Orešič kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla:

- Journal of Experimental Medicine tiesi selvitysten tuloksista, mutta ei pitänyt sitä perusteena toimenpiteille.

- Alkuperäisen artikkelin tulokset on toistettu useammissa myöhemmissä tutkimuksissa.

 

Lisäys, torstai 11.2.2016, klo 14.46:

VTT kieltää lähettäneensä täydellistä selvitystä JEM:iin, ainoastaan yleisosa -  toisin kuin Orešič väitti.

 

Lisäys, tiistai 1.3.2016, klo 13.30:

VTT nimesi kolme selvittäjää setvimään juttua. Kaksi heistä, professorit Ville-Petteri Mäkinen ja Ilpo Huhtaniemi, selvittävät vilppiepäilyä ja asianajaja Oili Kola tutkii VTT:n toimia. Ihan putkeen ei tämäkään mennyt - Huhtaniemi oli ehtinyt kuvailemaan Helsingin Sanomien alkuperäistä juttua ajojahdiksi ennen ryhtymistään toimeen.

 

Lisäys, keskiviikko 16.3.2016, klo 13.06:

VTT nimesi 3.3. vielä edellisten lisäksi kolmannen, norjalaisen professori Jon Florholmenin "täydentämään asiantuntijuudellaan tiedevilppitutkimusta" sekä 16.3. työoikeuden professorin Seppo Koskisen kaivelemaan vähän syvemmältä, löytyykö edellytyksiä perusteellisemmalle tutkimiselle.

Kommentit (13)

Vierailija

HS:n jutussa näytetään kuvaajia sairastuneesta tytöstä ja HS:n verrokkidatasta; sairastuneella lipidit kohoavat 3v:n kohdalla, sairastuminen tapahtuu 9 vuotiaana, väli siis 6 vuotta. HS:n julkaisemalla verrokilla lipidit kohoavat 4 v:n kohdalla, mittaus/seurantajakso lipidien muutoksen jälkeen kattaa vain seuraavat 5 vuotta 9 vuoden ikään. Mahdollinen sairastuminen ei siis kuvaajassa ehdi näkyä. Kuvaaja ei todista HS:n väitettä, että verrokki on terve vaikka lipidit muuttuvat, vaan että verrokki on terve koska ei ole vielä ehtinyt sairastua mittauskauden puitteissa.

PR

Minulle jäi vähän epäselväksi, mitä eroa lopulta on vilpillä ja sillä, että esitetään johtopäätöksiä, jotka eivät ole havaintoaineiston valossa oikeutettuja.  Onko kyse vain suppeammasta ja yleisemmästä "vilpin" käsiteestä? Oma arkijärkeni sanoisi, että myös jälkimmäinen - jos selkeä - on vilppiä, ei pelkkä havaintoaineiston väärentäminen tai sepittäminen.  

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä206

PR kirjoitti:
Minulle jäi vähän epäselväksi, mitä eroa lopulta on vilpillä ja sillä, että esitetään johtopäätöksiä, jotka eivät ole havaintoaineiston valossa oikeutettuja.  Onko kyse vain suppeammasta ja yleisemmästä "vilpin" käsiteestä? Oma arkijärkeni sanoisi, että myös jälkimmäinen - jos selkeä - on vilppiä, ei pelkkä havaintoaineiston väärentäminen tai sepittäminen.  

Hyvä, ja keskeinen, kysymys! Ensinnäkin oma kysymyksensä on, onko väärät johtopäätökset tietoisia vai huolimattomuutta esitettyjä. TENK:n mukaan hyvää tieteellistä käytäntöä voi rikkoa niin tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Yleisesti ottaen sanoisin että TENK:n 'vilppi' ja 'piittaamattomuus' vastaavat jotenkuten noita tahallista vs. tuottamuksellista toimintaa. Toisaalta, "tiedolliset puutteet ja huolimattomuus eivät kuitenkaan välttämättä merkitse, että tutkijan ammatillinen toiminta olisi tutkimuseettisesti kyseenalaista."
Pitää siis erottaa: 1) tutkimuseettiset loukkaukset, 2) "huono tiede" ja 3) tieteellinen kiista.
Tulkitsen, että huono tiede voi olla tutkimuseettinen loukkaus, jos se on a) tietoista ja/tai b) riittävän törkeää.
Lisäksi on kyse tutkijan toiminnasta virheiden huomaamisen jälkeen. Jos joku osoittaa tahattoman virheen julkaistussa artikkelissa, se pitäisi nopeasti korjata tai vetää artikkeli pois. Jos tutkija on sitä mieltä, että virhettä ei ole, niin sitten kyse voi tietenkin olla myös tieteellisestä kiistasta. Tämä rajanveto lienee journaalin editorin vastuulla.

TP

Eikös tuota artikkelin muiden kirjoittajien (eli tutkimusryhmän jäsenten) roolia käyty läpi aika kattavasti Hesarin artikkelissa?
"Tästä kuvasta puhkesi Otaniemessä kiivas väittely. Ryhmän jäsenet kertovat, että sekä Orešičille että VTT:n ylemmälle johdolle yritettiin sanoa, ettei kuva ole edustava löydös. Edustava tarkoittaisi, että löydetty ilmiö toistuu läpi koko aineiston."

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä206

TP kirjoitti:
Eikös tuota artikkelin muiden kirjoittajien (eli tutkimusryhmän jäsenten) roolia käyty läpi aika kattavasti Hesarin artikkelissa?
"Tästä kuvasta puhkesi Otaniemessä kiivas väittely. Ryhmän jäsenet kertovat, että sekä Orešičille että VTT:n ylemmälle johdolle yritettiin sanoa, ettei kuva ole edustava löydös. Edustava tarkoittaisi, että löydetty ilmiö toistuu läpi koko aineiston."

Olivatko nämä ryhmän jäsenet artikkelin kirjoittajia? Miksi laittaa nimensä artikkeliin, jonka johtopäätösten takana ei seiso? Jos käsitys artikkelin luotettavuudesta muuttuu, miksei sitä nosteta puheeksi julkaisusarjan kanssa? Artikkelilla on toinenkin corresponding author - nähtävästi kokenut professori. Mikähän hänen mielipiteensä tästä kaikesta on? 

ex tutkija

Luin JEM -2008 diabetesartikkelin. Siinä esitetyt johtopäätökset eivät koske yksittäistapauksia vaan kyseessä on ryhmätason vertailu. Jos data ja sen analyysi ovat kunnossa, eivät artikkelin varovaiset johtopäätökset voi mitenkään olla liioiteltuja.

Juupa juu

Aika sekava tilanne on tämä. Tiettävästi kukaan muu kuin hesarin toimittaja ei ole löytänyt tutkimuksista varsinaista vääristelyä. Liioittelua tulosten merkittävyydestä ehkä. Ne hesarin toimittajan tarttumat kuvaparit eivät ole keskenään vertailukelpoisia (lipidien nousu ja diabeteksen synty ekalla tarkasteltavalla x-kuukauden jälkeen; toisen suhteen seuranta ei riitä tarpeeksi pitkälle jotta käkkärät olisivat vertailukelpoisia). Onko tässä Hesarin jutussa (taas) jotain tarkoitushakuisuutta, kysyy foliopipoinen tutkija?

Tiettävästi VTT julkaisee nuo wanhat ulkoiset tarkastusraportit keissistä ihan hetken päästä.

Pine
Liittynyt5.3.2012
Viestejä245

Maailma on täynnä tieteellisiä artikkeleita, joissa on tehty vääriä tai liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä saaduista tuloksista. Tuskin löytyy montaakaan tieteen tekijää, joka ei olisi tähän joskus syyllistynyt. On perin inhimillistä, että nuori, intohimoisesti tutkimukseensa uppoutunut ahkera tutkija näkee oman työnsä merkityksen liian suurena. Tässä tapauksessa mukana oli koko joukko kokeneita tiedemiehiä ja -naisia, kokemattomuuden piikkiin ei tässä tapauksessa mahdollisia vääriä johtopäätöksiä voi laittaa.
Tämä tapaus on taas kerta kaikkiaan karmaiseva esimerkki kehittymättömästä suomalaisesta tiedekeskustelukulttuurista. Maailmalla on tapana käydä keskustelua tieteellisillä foorumeilla ja julkaisuissa. Yleensä alalla toimivat muut tutkijat julkaisevat vastineen, jossa he lähinnä omiin ja muiden saamiin tutkimustuloksiin perustuen osoittavat, jossain toisessa julkaisussa esitetyt johtopäätökset virheelliseksi.
Täällä Suomessa on vielä vallalla lapsenomainen usko auktoriteetteihin. Kuvitellaan, että joku korkea-arvoinen aivan muulla tieteen alalla toiminut henkilö kykenee arvioimaan, onko tehdyt johtopäätökset oikeita vai ei. Useinhan varsinkin uusien asioiden kohdalla totuus selviää vasta vuosien päästä, vasta kun asiaa perusteellisemmin tutkittu.
Mielestäni tieteellisiä johtopäätöksiä voi vain ani harvoin osoittaa vilpillisiksi. Tuloksien peukalointi on sitten aivan eri asia.

Antsa

Tieteellisissä artikkeleissa on usein melko pitkä lista kirjoittajia. Valistuneen maallikon arvelu on, että kirjoittajien nimilistat voivat olla pitkiä monistakin syistä. Kirjoittajien tiimi voi muodostua eri alojen asiantuntijoista, sillä usein tutkittava asia ei rajaudu yhden tai kahden kirjoittajan asiantuntemuslueiden tai kompetenssien mukaan. Ns. substanssiasiantuntijoita saatetaan tarvita tiimissä useita. Samaten saatetaan tarvita erilaisia menetelmäasiantuntijoita. Usein tarvitaan tilastotieteilijöidenkin asiantuntemusta jo tuttkimussuunnitelmaa tehtäessä  ja käytettäviä tilastollisia menetelmiä valittaessa. Tilastotieteilijöitä tarvitaan myös tutkimustulosten analysoinnissa ja tuottamisessa julkaistavaan muotoon, jne. Tutkijaryhmiin saattaa kuulua esimerkiksi opinnäytteidensä tekijöitä ja heidän ohjaajiaan, jne. Lisäksi tutkimustiimit sisältävät poikkeuksetta jonkinmoisen hierarkian tutkimustyön johtamisen sekä myös asiantuntijuuden suhteen.

Edellä esitetyistä näkökulmista katsoen tuntuu hyvin oudolta, että Helsingin Sanomat valitsi nyt puheena olevasta JEM:issa julkaistusta artikkelista vain yhden nimen, jota julkisuudessa epäillään tiedevilpistä.

Arvelen, että Helsingin Sanomien toimitus on laskiaissunnuntain artikkelissaan toiminut epäammattimaisesti addiktissa tilassa ja kiihkossaan valinnut jostakin syystä yhden artikkelin kirjoittajista röykyttämisen kohteeksi. Helsingin Sanomien julkaisemaan 5-6 sivun juttuun olisi varmuudella mahtunut hiukan huolellisemminkin tehty arviointi po. tutkimuksesta, siitä julkaistusta JEM:in artikkelista sekä jutun julkaisseesta tutkijaryhmästä.

Enemmän kuin JEM:issa julkaistu artikkeli sinänsä minua ihmetyttää Helsingin Sanomien vimma röykyttää yhtä artikkelin kirjoittaneista tutkijoista tavalla, joka vaikuttaa henkiseltä pahoinpitelyltä eikä asialliselta kirjoitukselta tiedevilpistä tutkimustoiminnan ongelmana. Toimiiko Helsingin Sanomien toimitus tällaisten laajojen juttujen kirjoittamisessa tiiminä? Onko toimittaja Katja Kuokkanen yksin vastuussa julkaistusta jutusta? Mikä on ollut päätoimittajan ja kustantajan rooli tällaisessa kirjoittelussa? Pitääkö nykyisen Helsingin Sanomien toimitusetiikasta olla huolissaan? 

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä206

Antsa kirjoitti:
Edellä esitetyistä näkökulmista katsoen tuntuu hyvin oudolta, että Helsingin Sanomat valitsi nyt puheena olevasta JEM:issa julkaistusta artikkelista vain yhden nimen, jota julkisuudessa epäillään tiedevilpistä.

Arvelen, että Helsingin Sanomien toimitus on laskiaissunnuntain artikkelissaan toiminut epäammattimaisesti addiktissa tilassa ja kiihkossaan valinnut jostakin syystä yhden artikkelin kirjoittajista röykyttämisen kohteeksi. Helsingin Sanomien julkaisemaan 5-6 sivun juttuun olisi varmuudella mahtunut hiukan huolellisemminkin tehty arviointi po. tutkimuksesta, siitä julkaistusta JEM:in artikkelista sekä jutun julkaisseesta tutkijaryhmästä.

Kannattaa huomata, että tämä rajaus tapahtui jo VTT:n puolesta: he selvittivät Orešičin ja Tuulia Hyötyläisen roolia artikkeleiden julkaisussa. Hyötyläinen ei ollut edes mukana artikkelin kirjoittajana ja TENK:n lausunnossa: "M. Orešič did not receive information on why the report had been submitted to these persons, nor was there any explanation as to why M. Orešič was singled out as a target of the investigation of the JEM paper among the 22 authors."
Eli joku syy tähän rajaukseen taitaa olla, mutta perusteluita ei ole näkynyt.

Antsa

TENK:in lausuntoa en ole lukenut kovinkaan tarkkaan, mutta kommentin johdosta tekee mieli vielä kirjoittaa pieni kommentin kommentti.

VTT:n toiminta tämän asian ympärillä tuntuu melkoiselta sekoilulta. Kuulostaa oudolta, että "tikun nokkaan" nostetun artikkelin yhden kirjoittajan lisäksi asiaan on sotkettu artikkelin suhteen täysin ulkopuolinen tutkija. Tässä asiassa on jotakin sellaista, joka haisee muulle kuin tieteelle tai tiedevilpille. Hesari olisi tehnyt fiksusti, jos olisi kirjoittanut artikkelinsa omien selvitystensä perusteella eikä "speesaillut" VTT:n sekoiluja.

Vanha hämeenkyröläinen sanonta kuuluu, ettei puusepän pidä levittäytyä höyläpenkkiä laajemmalle alueelle. Hesari tuntuu nyt levittäytyneen ilman asiantuntevaa apua oman höyläpenkkinsä ulkopuolelle. Seuraukset ovat ikäviä niin Hesarin toimituksen kuin Hesarin lukijoidenkin kannalta. Lehden maine laadukkaana päivälehtenä on saanut jonkinmoisen kolauksen. Artikkeli oli huonoa markkinointia ja julkisuuden hakua.

Asialla on myös inhimillinen näkökulma. Tutkijatkin ovat ihmisiä ja heihinkään ei saisi kohdistaa henkistä pahoinpitelyä, vaikka vilppiä olisikin tehty. Tässä asiassa tuntuu ainakin tähän mennessä siltä, että ihmisten pahoinpitelyyn on lähdetty ilman oikeaksi todistetun tiedevilpin "esiliinaa". Onko toimituksellinen etiikka hukassa?

Läheltä seurannut

Kannattaa käydä lukemassa www.rapport.fi-sivuilta Jani Kaaron (vuoden tiedetoimittaja) juttu 'VTT:n valheet ja viettelykset'. Selventää paljon asiaa. Asiaa hyvin läheltä seuranneena voin sanoa, että Kaaron juttussa on onnistuttu hyvin selvittämään mitä asioiden taustalla oikeasti oli. Hs-jutussa sen sijaan oli isoja syytteitä pelkän mutun perusteella ja puhuttiin muutaman ihmisen näkemyksiä koko ryhmän suulla. HS-toimituksen etiikka on todellakin ollut hukassa.

Tiedevilppiepäilyssä pitäisi yksilöidä vilppi hyvin tarkasti, kirjata yksilöidyt väitteet, ja kohdistaa tutkinta väitteiden mukaisesti. Näin ei toimittu ja siksi asianomaiset roikkuu löysässä hirressä varmaan lopun elämäänsä. Ihmisten mielipiteet on jyrkkiä, vaikka eivät ole lukeneet ko.juttuja ja VTT:n julkaisemia selvityksiä.

Vierailija

"Jos joku osoittaa tahattoman virheen julkaistussa artikkelissa, se pitäisi nopeasti korjata tai vetää artikkeli pois. Jos tutkija on sitä mieltä, että virhettä ei ole, niin sitten kyse voi tietenkin olla myös tieteellisestä kiistasta. Tämä rajanveto lienee journaalin editorin vastuulla."

Miten virheiden korjaus käytännössä tapahtuu? Juuri minkään lehden kirjoittajaohjeista ei löydy ohjeita siihen, miten artikkeleja voi jälkikäteen korjata. Olen havainnut vuosien varrella varmaan tuhansia virheitä julkaistuissa artikkeleissa. Pääosa on ollut kirjoittajasta johtuvia virheitä, ja pieni osa kustantajan tekemiä virheitä. Isoin osa virheistä on sellaisia, etteivät ne kaada artikkelin kokonaisuutta mitenkään, vaan liittyvät esimerkiksi huolimattomuuteen tai siihen, ettei kirjoittaja ole tuntenut kovin hyvin jotain aihealuetta, jota on artikkelin yhteydessä sivunnut. Joissain omissa julkaisuissanikin on tullut jälkikäteen havaittua virheitä. Käsitykseni on se, että hyvin harvassa julkaisussa on mahdollista jälkikäteiseen muokkaukseen ja virheiden korjaamiseen. Joissain lehdissä julkaistaan keskustelupuheenvuorona virheiden korjauksia, mutta niitä lehdet julkaisevat lähinnä silloin, jos joku toinen on ensin julkaissut kirjoituksen, jossa on kyseenalaistanut artikkelin sisältöä.  Artikkelin kokonaan poistaminen on yleensä lehdissä mahdollista sähköisen version osalta, mutta niin tekeminen on hyvin harvinaista. Oma-aloitteisen artikkelien yksityiskohtien korjaamisen olisi hyvä olla mahdollista, mutta käytännössä se ei monessa lehdessä onnistu.

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Helsingin ja Zürichin yliopistoissa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014