Elektronimikroskooppikuva zikaviruksesta. Tummat osat ovat tiivitä sisäosia, joissa sijaitsee viruksen RNA, ja muut osat ovat viruspartikkelin ulkokuorista. Kuva: Cynthia Goldsmith / CDC

Zikaviruksen tarina on tuttu jo monille uutisia seuraaville: Alun perin Afrikasta löydetty virus on matkannut Tyynenmeren saarien kautta Etelä-Amerikkaan, jossa se leviää nyt vauhdilla. Virus saattaa aiheuttaa mikrokefaliaa, kehitysvammaa, jossa vauvan pää on liian pieni. Tarina kuulostaa pelottavalta, mutta se voi olla myös täysin virheellinen.

Zikavirus on flavivirusten sukuun kuuluva hyttysvälitteinen virus. Samaan sukuun kuuluu vakuuttava määrä vaarallisia taudinaiheuttajia, kuten suomalaisillekin tutun puutiaisaivotulehdusvirus (TBEV), hieman vieraammat mutta kuitenkin suomalaiskansalaiset lammi-, hanko- ja ilomantsivirukset sekä matkustajien kauhut denguevirus, japaninaivokuumevirus, keltakuumevirus ja West Nile -virus.


Zika havaittiin ensimmäisen kerran Zikan metsässä Ugandassa vuonna 1947 testatusta apinasta. Ensimmäisen kerran virus eristettiin ihmisestä vuonna 1968 Nigerassa, ja tämän jälkeen sitä löydettiin trooppisesta Afrikasta ja Aasiasta, alueilta joilla keltakuumehyttynen (Aedes aegypti) sitä levittää. Virusta pidettiin vaarattomana: suurimmassa osassa tartunnan saaneita se ei aiheuttanut mitään oireita ja yleisimmät oireetkin olivat lähinnä kuumeilua. Apinat ovat nähtävästi viruksen varsinainen isäntälaji, sillä tartunta ihmisiin on ollut harvinaista. Suoraan ihmisestä toisen taudin leviäminen on hyvin harvinaista: ihmisten välillä on havaittu yksi seksin välityksellä tarttunut tapaus ja joitain synnytyksessä tapahtuneita tartuntoja äidiltä vauvalle.

Vuonna 2007 zika aiheutti epidemian Mikronesiassa ja tämän jälkeen epidemioita on havaittu Tyynenmeren saarilla aina Pääsiäissaarille asti. Vuoden 2015 huhtikuusta lähtien zika on levinnyt Koillis-Brasiliasta alkaen, niin että sitä löytyy 22 valtion alueelta Latinalaisessa Amerikassa. WHO on epäillyt, että El Niñon aiheuttama lämpimämpi eteläisen pallonpuoliskon kesä on lisännyt hyttysten määrää ja nopeuttaa zikan leviämistä.

Kannattaa kuitenkin huomata, että ”zikavirusta on havaittu alueella” tarkoittaa eri asiaa kuin ”zikavirus on levinnyt alueelle”. Virus, joka ei aiheuta merkittäviä oireita, saattaa hyvinkin jäädä huomaamatta. Onko zika ollut alun alkaenkin paikalla Amerikassa ja epidemia johtuukin siitä, että sen yleisyyttä on alettu tutkia. Tutkijat ovat jo vauhdissa: Etelä-Amerikan eri alueiden vanhoja virusnäytteitä tutkitaan ja niistä etsitään zikaa. Jos yhdessäkään vanhassa näytteessä ei ole zikaa, se on todennäköisesti levinnyt alueelle vastikään. Jos näytteistä puolestaan löytyy zikaa, kyseessä ei ole merkittävä uusi tartunta, vaan löytöjen syynä on se, että virusta on alettu etsiä. Nykyiset perimän perusteella tehdyt sukupuut tuntisivat tukevan nopeaa levittäytymistä Latinalaisessa Amerikassa.


Jos virus on aidosti uusi tauti Latinalaisessa Amerikassa, se tuntuu seuraavan hyvin samanlaista tartuntareittiä kuin chikungunyavirus kolme vuotta sitten tai dengue- ja West Nile –virus 1990-luvulla. Luultavasti tautien keskenkin on olemassa jonkinlainen dynamiikka: tutkijat huomasivat jo Afrikassa, että zikatartunnat ihmisiin seurasivat usein chikungunya-aaltoa. Nyt tämä sama on toistunut maailmanlaajuisestikin.

Useampien flavivirusten samanaikainen leviäminen tekee tutkimuksesta paljon vaikeampaa. Ihmisellä voi olla samaan aikaan useita eri viruksia, kuten eräällä kolumbialaisella potilaalla, jolla oli samaan aikaan dengue-, chikungunya- ja zikatartunta. Siinä missä virus on helppo tunnistaa tartunnan aikana PCR-reaktiolla, tartunnan mentyä ohi tunnistaminen on vaikeaa. Usein taudista jää vereen vasta-aineita, mutta zikaviruksen vasta-aineet ovat hyvin samanlaisia kuin esimerkiksi denguen ja chinkungunyan, joten näiden erottaminen on vaikeaa. Tutkimustyö vaatii siis myös pikatestien kehittämistä ja entistä tarkempaa diagnostiikkaa.


Hiljainen ja huomaamaton virus nousi viimein maailmanmaineeseen, kun Brasilian terveysministeriö varoitti, että Zika-viruksen ja mikrokefalian välillä on yhteys. Tämä oli uusi ja pelottava ajatus: yksikään flaviviruksista ei ole aiemmin osoittanut merkkejä sikiötä häiritsevästä toiminnasta. Paria vuotta aiemmin zikaepidemia Ranskan Polynesialla oli tosin liitetty hermojuuritulehdukseen (Guillain-Barré-syndroomaan).

Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositteli ”harkitsemaan ei-välttämättömän matkan lykkäämistä epidemia-alueille, missä zikavirus leviää aktiivisesti”. Joissain maissa on tehty rankempiakin toimia, esimerkiksi Kolumbia, Equador, El Salvador ja Jamaika ovat jo suositelleet, että ihmiset väliaikaisesti jättäisivät lisääntymisen väliin.

Varovaisen uutisoinnin tunnistaa siitä, että se mainitsee, että Zika-viruksen ja mikrokefalismin välillä epäillään olevan yhteys. Miksi näin?

Brasilian terveysministeriön varoituksen taustalla oli se, että mikrokefaliatapausten määrä on ollut huomattavasti normaalia suurempi, etenkin koillis-Brasiliassa. Lisäksi kahden mikrokefalialapsen lapsivedestä ja viidestä mikrokefalian takia kuolleesta vauvasta on löytynyt Zika-virusta.

Tutkimusta tehdään nyt useammalla suunnalla: ensinnäkin pitää selvittää ovatko mikrokefaliatapaukset oikeasti lisääntyneet Brasiliassa. Luvut, joita uutisissa on esitelty ovat tähän asti olleet epäiltyjä tapauksia. Oikeasti näistä alle puolet ovat todellisia. Brasilian mikrokefaliatapausten määrä on myös huomattavasti alempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mikä on saanut aikaan epäilyksen, että mikrokefaliatapausten määrä ei olekaan nousussa, vaan niitä on vain etsitty ja siksi diagnosoitu enemmän.

Jos mikrokefaliatapaukset ovat oikeasti lisääntyneet, jostain löytyy syyllinen. Zika on tietenkin yksi ehdokkaista, mutta tässä vaiheessa tutkimusta on vaarallista pitää yhteyttä liian varmana. Zikamahdollisuutta ei kannata kuitenkaan väheksyä, esimerkiksi THL:n mielestä yhteys on hyvin todennäköinen ja WHO:n pääsihteerin Margaret Chanin mukaan yhteys on erittäin huolestuttava ja erittäin luultava.

Zikan ja mikrokefalian syy-seuraus-suhteen todistaminen vaatii myös pitkällistä vertailevaa tutkimusta, joissa vertaillaan ovatko zikatartunnan saaneiden raskaana olevien naisten lapsilla enemmän mikrokefaliaa kuin vertailuryhmässä, jotka eivät ole saaneet tartuntaa. Lisäksi tutkijoiden pitäisi ymmärtää, miten virus aiheuttaa solujen tasolla mikrokefaliaa ja miten virus saa sotkettua ihmisen yksilönkehityksen. Tämä tutkimus sisältää paitsi rotta- ja hiirieläinkokeita, myös kokeita apinoilla, sillä jyrsijän aivojen kehitys eroaa paljon ihmisten aivojen kehityksestä.

Kuuden kuukauden päästä Rio de Janeirossa järjestetään kesäolympialaiset ja järjestelytoimikunta varmasti arvostaisi, jos zikan uhka on ehditty siihen mennessä arvioimaan. Tuskinpa silti tuloksia tulee niin nopeasti. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että zika on pysyvä lisä Latinalaisen Amerikan tautivalikoimaan.


Zikaviruksen ja mikrokefalian välisen yhteyden varmistaminen vaatii siis kalliin ja pitkän tutkimustyön. Mutta vaikka zikavirus ei loppujen lopuksi aiheuttaisikaan mikrokefaliaa, työ ei mene hukkaan. Tiedämme varmasti sen jälkeen paljon enemmän sekä hyttyslevitteisten tautien toiminnasta että syistä jotka liittyvät mikrokefalian esiintymiseen. Geenimuunneltujen hyttysten käyttäminen tautien hillitsemiseen vähentää myös monien muiden tautien taakkaa ja kehitetyt rokotteet voivat edesauttaa myös muiden flavivirusrokotteiden kehittämistä.

Siitä ei ole haittaa, että paikalliset asukkaat ja turistitkaan ovat hieman valppaampina. Samat hyttyslajit nimittäin levittävät useita eri flaviviruksia, muita tauteja ja ties kuinka montaa vielä tuntematonta viruslajia. Hyttysiltä kannattaa aina suojautua.


Suomessa ei ole vaaraa zikan suhteen. Tautia levittävät hyttyset eivät elä täällä asti, eikä virus itsekään todennäköisesti selviäisi. Zika nimittäin tarvitsee selvitäkseen paitsi hyttysiä, myös riittävästi muita isäntälajeja. Esimerkiksi dengue ei ole juuri levinnyt teollistuneisiin maihin, koska hygieeniset kaupunkiolot ja ilmastointi tekevät tartunnan leviämisestä ihmisestä toiseen hyvin vaikeaa. Monet hyttysten levittämät taudit ovat todellisia elintasosairauksia: köyhillä on suurempi todennäköisyys saada tauti.

Kuinka vaarallinen zikavirus onkaan, yksi asia on varma: viruspaniikit ovat tulleet jäädäkseen. Vuosi 2003 oli SARSin, vuonna 2009 varauduimme sikainfluenssaan, vuonna 2014 pelkäsimme ebolaa ja vuodesta 2016 on tulossa zikan vuosi.

THL päivittää sivuilleen zikavirustietoutta ja uusimmat levinneisyyskartat löytyvät Euroopan tartuntatautikeskuksen sivuilta.

Kommentit (2)

kieljpolliisi

Kiroitusvire: "..., esimerkiksi Kolumbia, Equador, El Salvador ja Jamaika ovat jo suositteleet, etteivät ihmiset väliaikaisesti jättäisivät lisääntymisen väliin.", po. "että ihmiset väliaikaisesti jättäisivät...".

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Helsingin ja Zürichin yliopistoissa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014