Viinaliekki leimahtaa

19.3.2014 klo 7:00

Kuva Fabian Oefner. Julkaisuun saatu oikeudenhaltijan lupa.

Aivoilla ja alkoholilla elimellinen kohtalonyhteys?

Matkat mikromaailmaan ovat joskus virkistäviä. Kanadalaissyntyinen antropologi Jeremy Narby spekuloi vuonna 1998 julkaistussa kirjassaan, The Cosmic Serpent, miksi käärmeet ovat universaali ilmiö kaikkien psykedeelisiä kasveja käyttävien kansojen näyissä.

Hänen mielestään se johtui siitä. että psykedeeliset hallusinaatiot lähettivät ihmisen matkalle oman tajuntansa molekyylitasolle, jossa he näkisivät dna-ketjujen kiemurtelevan ja kiertyvän toistensa ympärille kuin käärmeet. Hän on koettanut todistaa näkemystään dokumentissa Night of the Liana, ilmeisesti koska teorialle ei ole saanut helposti tutkimusrahaa.

Jos teoria kuulostaakin villiltä, ei sitä silti kannata heti heittää romukoppaan, sillä Narbyn ajatukset shamanismin ja molekyylibiologian yhtymäkohdista ovat mielenkiintoista kuultavaa.

Mutta miten tämä liittyy postauksen valokuvaan? Se herätti minussa välittömästi ajatuksen siitä, millaista olisi päästä oman tajuntansa molekyylitasolle. Todellakin, millaista siellä olisi sillä nimenomaisella hetkellä, kun alkoholi kihahtaa päähämme?

Kuvan on ottanut valokuvataiteilija Fabian Oefner ja se esittää alkoholia. Hän on ensin laittanut muutaman tipan viskiä suljettuun lasiastiaan. Kun alkoholi on hieman kaasuntunut, Oefner on sytyttänyt kaasun palamaan ja ottanut siitä kuvan suurnopeuskameralla. Kuvassa on siis alkoholikaasun leimahdus.

Hyytävää, miten suuresti leimahtava alkoholi näyttää aivoilta. Siksikö se iskee niihin kuin miljoona volttia? Psykedeeleistä puheenollen, joidenkin mielestä kuvissa on jotakin sienimäistä.

Lisää kuvia Oefnerin sivuilla: http://fabianoefner.com/?portfolio=aurora

Kommentit (2)

Overlander

Liittynyt15.1.2014

Viestejä1441

1/2 |

klo 11:45 | 20.3.2014

Nyt on ollut hienoa huomata, että Suomessa on jo otettu ensi askelia "vodkakulttuurin" ja olut/viinikulttuurin erottamiseksi toisistaan julkisessa ohjauksessa, kippis!

Hillman

Liittynyt19.11.2010

Viestejä1108

2/2 |

klo 17:18 | 24.3.2014

Tuskin sellaista nimenomaista hetkeä onkaan milloin alkoholi kihahtaa nuppiin ei se ole räjäähdysmäinen ilmiö!

Donek eris felix, multos numerabilis amicos

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Käsikopelolla

Pussitiaisen munajekku

klo 8:26 | 13.3.2014

Wikimedia Commons(Marek Szczepanek

Miksi naaras ei anna koiraan nähdä munia – eli kauhea tarina lintujen salaisesta tiedustelusodasta

Kirjoitin tiistaina 11.3. Helsingin Sanomien verkkosivuille uutisen kirjosieppojen ja talitiaisten informaatiosodasta. Suomalaistutkijat osoittivat, että kirjosiepot vakoilevat talitiaisten pönttöjä saadakseen strategista tietoa reviirin ravintotilanteesta. Runsas munamäärä tarkoittaa runsaasti ravintoa, ja se on kirjosiepolle syy jäädä samalle reviirille. Se on huono uutinen talitiaiselle, joka kilpailee samasta ravinnosta, ja siksi se koettaa salata kirjosiepoilta todellisen munamääränsä peittelemällä ne karvoilla lähtiessään pesältä.

Tällainen informaatiosota saattaa olla linnuilla paljon luultua yleisempää. Erikoisin minun tietooni tullut tapaus koskee suurta pesänrakennustaiteilijaa, pussitiaista (Remiz pendulinus). Pussitiaisten kohdalla informaatiosota käydään koiraan ja naaraan välillä.

Pussitiaisen pesä on taiturimainen rakennelma. Kuva: Tomasz Przechlewski/Wikimedia Commons

Ilmiö löydettiin omituisen havainnon kautta. Kun tutkijat kiersivät pussitiaisten pesiä, he ihmettelivät, miksi pesässä ei näkynyt yhtään munaa, vaikka kaikki merkit viittasivat pesintään. Pengottuaan pesiä hieman tarkemmin he huomasivat jotakin vielä omituisempaa. Kun naaras oli lähtenyt pesältä, se oli piilottanut munansa pesän rakenteisiin.

Huolellisten havaintojen kautta mysteeri alkoi ratketa.

Kävi ilmi, että pussitiaisella koiraat ja naaraat elävät jatkuvassa kauhun tasapainossa. Vaikka ne ovat muodostaneet parin, ja naaras on hedelmöitynyt, kummallakaan ei ole aikomusta jättää lisääntymistä siihen. Kumpikin odottaa sopivaa tilaisuutta häipyä parikuviosta, jättää pesue toisen hoidettavaksi, ja etsiä uusi kumppani.

Miten osapuolet sitten tekevät päätöksensä? Se tiedetään ainoastaan koiraan osalta. Koiras kurkkii aktiivisesti pesään ja koettaa saada tietoa siitä, missä vaiheessa muniminen on. Jos koiras huomaa, että munia on kertynyt riittävästi, se suoristaa höyhenensä ja ottaa hatkat.

Naaraan intresseissä on pitää koiras epätietoisuudessa, ja siksi se tyrmää aktiivisesti kaikki koiraan tiedusteluyritykset. Jos naaras on pesässä ja koiras kurkistaa sisään, naaras ajaa sen välittömästi pois. Jos naaras taas poistuu pesästä, se piilottaa munat pesän rakenteisiin. Kun koiras kurkistaa tyhjään pesään, se päättelee, että muniminen on vielä pahasti kesken, eikä vielä kannata lähteä.

Miten naaras tekee päätöksen lähtemisestä, ei tiedetä. Se kuitenkin tiedetään, että usein pari lukee toistensa aikeet väärin, ja molemmat lähtevät samaan aikaan. Tällöin munat tuhoutuvat. Tällä tavalla tuhoutuvien pesien määrä on huomattavan suuri, joissakin tutkimuksissa jopa 40 prosenttia.

Useimmiten lopputulos on kuitenkin se, että toinen osapuolista lähtee ja toiselle jää käteen musta pekka - eli yksinhuoltajuus.

Toisentyyppisestä pesävakoilusta on kysymys telkällä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Pöysän mukaan telkkänaaraat kiertävät toisten telkkien pesiä sen jälkeen, kun pesintä on ohi. Pöysän mukaan ne etsivät pesästä merkkejä, jotka kertovat onnistuneesta pesinnästä. Pesäpaikan valinnalla on suuri merkitys pesinnän onnistumiselle.

Vaikka vakoilevat naaraat eivät seuraavana kesänä onnistuisikaan valloittamaan tällaista pesäpaikkaa, ne käyvät salaa munimassa munan tai kaksi pesän omistajan munien joukkoon, kun pesän haltija ei ole paikalla. Jos vakoilijanaaraan oma pesue tuhoutuu, edes pari sen poikasta voivat selviytyä "hyväosaisemman" naaraan kasvatuksessa.

Mielenkiintoinen otos tästä tutkimusteemasta on myös MTT:n tutkijan Visa Nuutisen klassinen löydös lieroilla. Hän havaitsi, että kastelieroilla on tapana tehdä tupatarkastus toistensa kotona ennen kuin parittelu voi alkaa. Nuutinen seurasi, kuinka vierekkäisissä koloissa asuvat kastelierot nousivat maan pinnalle ja tapailivat toistensa paritteluhalukkuutta. Sitten yksi liero nousi kolostaan kokonaan pois, ja kävi vierailulla kaverin kolossa. Sen jälkeen toinen liero kävi ensimmäisen kolossa. Tämän jälkeen lierot tapasivat maan pinnalla uudestaan ja etenivät paritteluun asti.

Mikä lie rituaalin täsmällinen tarkoitus, mutta jotakin informaatiota ne ilmeisesti koettivat toistensa kotoa saada ennen kuin ne halusivat jatkaa parittelua.

Kirjosieppotutkimus: http://www.biomedcentral.com/1471-2148/14/32

Kommentit (15)

Käyttäjä628_0

Liittynyt12.7.2010

Viestejä13878

1/15 |

klo 7:45 | 17.3.2014

Olen nähnyt noita pesiä thaimaassa tai vastaavanlaisia. Ravintoloissa roikkuu joskus niitä.
Thaikut pitävät niitä koristeina. Joskus tuo suuaukko on useita kymmeniä senttimetrejä pitkä "luola" pesään.

Ei ollu harmainta aavistusta että kyse on moisesta munajekusta.
Harvinaisen vastuuntunnottomia vanhempia mokomat pussitiaiset.

Sikäli mielenkiintoista että joku laji pyrkii toimimaan kaiken järjen ja logiikan vastaisesti.
Mitä selityksiä tuollaiselle toiminalle ylipäätään pystyisi hakemaan?
Onko tässä taas yksi lajike joka toimii oman etunsa vastaisesti ja lopulta tuhoutuu?

Pine

Liittynyt5.3.2012

Viestejä252

2/15 |

klo 21:13 | 17.3.2014

Monet lintulajit peittelevät munat pesästä lähtiessään pitääkseen ne lämpiminä ja piilottaakseen ne munarosvoilta. On vaikea uskoa, että tässäkään tapauksessa olisi kyse muusta. Tuskinpa koiras ihan noin helposti olisi huijattavissa.

BCK

Liittynyt9.7.2010

Viestejä6960

3/15 |

klo 22:32 | 17.3.2014

SamikoKu
17.03.2014 klo 07:45

Harvinaisen vastuuntunnottomia vanhempia mokomat pussitiaiset.

Sikäli mielenkiintoista että joku laji pyrkii toimimaan kaiken järjen ja logiikan vastaisesti.
Mitä selityksiä tuollaiselle toiminalle ylipäätään pystyisi hakemaan?
Onko tässä taas yksi lajike joka toimii oman etunsa vastaisesti ja lopulta tuhoutuu?

Ei tuo kyllä ole järjen ja logiikan vastaista yksilön kannalta, tai siis itsekkään geenin kannalta (vrt. R. Dawkins). Se lintuvanhemmista, joka onnistuu livistämään, saa tavallaan omien geeniensä levityksen ilmaiseksi, kun puoliso jää yksinhuoltajaksi ja joutuu tekemään kaikki uhraukset jälkeläisten eteen. Too bad, että tuossa pussitiaisen tapauksessa molemmat lintuvanhemmat voivat lähteä lätkimään. Koska näin ei tapahdu 60% tapauksissa, ilmeisesti tuosta on niin paljon hyötyä yksilön omille geeneille, joten sellainen käyttäytymistaipumus ei ole karsiutunut geenippoolista. Ihmisellähän se ei olisi mahdollista, ainakaan ennen synnytystä. Taitaa olla tuikiharvinaista, että nainen jättäisi lapset miehen niskoille ja häipyisi itse, mutta päinvastainen ei ole niin harvinaista.

Käyttäjä628_0

Liittynyt12.7.2010

Viestejä13878

4/15 |

klo 3:29 | 18.3.2014

Pine
17.03.2014 klo 21:13

Monet lintulajit peittelevät munat pesästä lähtiessään pitääkseen ne lämpiminä ja piilottaakseen ne munarosvoilta. On vaikea uskoa, että tässäkään tapauksessa olisi kyse muusta. Tuskinpa koiras ihan noin helposti olisi huijattavissa.

Niin, en nyt viitannut munien jemmaamiseen vaan siihen että molemmat vahtaa tilaisuutta häippästä.

BCK
17.03.2014 klo 22:32

SamikoKu
17.03.2014 klo 07:45

Harvinaisen vastuuntunnottomia vanhempia mokomat pussitiaiset.

Sikäli mielenkiintoista että joku laji pyrkii toimimaan kaiken järjen ja logiikan vastaisesti.
Mitä selityksiä tuollaiselle toiminalle ylipäätään pystyisi hakemaan?
Onko tässä taas yksi lajike joka toimii oman etunsa vastaisesti ja lopulta tuhoutuu?

Ei tuo kyllä ole järjen ja logiikan vastaista yksilön kannalta, tai siis itsekkään geenin kannalta (vrt. R. Dawkins). Se lintuvanhemmista, joka onnistuu livistämään, saa tavallaan omien geeniensä levityksen ilmaiseksi, kun puoliso jää yksinhuoltajaksi ja joutuu tekemään kaikki uhraukset jälkeläisten eteen. Too bad, että tuossa pussitiaisen tapauksessa molemmat lintuvanhemmat voivat lähteä lätkimään. Koska näin ei tapahdu 60% tapauksissa, ilmeisesti tuosta on niin paljon hyötyä yksilön omille geeneille, joten sellainen käyttäytymistaipumus ei ole karsiutunut geenippoolista. Ihmisellähän se ei olisi mahdollista, ainakaan ennen synnytystä. Taitaa olla tuikiharvinaista, että nainen jättäisi lapset miehen niskoille ja häipyisi itse, mutta päinvastainen ei ole niin harvinaista.

Jälkeläisten selviytymisen kannalta olisi aika paljon parempi jos molemmat pysyisi paikalla, nythän suuri osa munista tuhoutuu. Totta, osa ihmisistäkin käyttäytyy nurinkurisesti. Panevat pennut itämään ja sitten häippäsevät. Vaikka jälkeläisten kehityksen ja kasvun kannalta on perempi että molemmat ovat läsnä. Eli edelleenkin evoluutio pyrkii karkailemaan satunaisesti ja järjenvastaisesti eri suuntiin. Ei siihen suuntaan mikä olisi lajikehityksen kannalta parasta vaan satunaisiin suuntiin.

Kyllä noita omat muksunsa jättäneitä naisiakin löytyy vaikka harvinaisempaa se kuitekin on. En kuitenkan menisi sanomaan että olis tuikiharvinaista.

Kaikki tuohan vaikuttaa evoluution kannalta lajia heikentävältä häiriökäyttäytymiseltä. Eli evoluutiossa käynistyy lajin kannalta heikentävät toimet kun olosuhteet tai populaatio kasvaa liian suureksi. Lopussa sitten tullaan kohtaan että lisääntyminen ei käytännössä voi jatkua ja väärällä tavalla eriytynyt laji tuhoutuu.

BCK

Liittynyt9.7.2010

Viestejä6960

5/15 |

klo 10:23 | 18.3.2014

Tottakai jälkeläisten kannalta on parempi, että hoitamassa on kaksi vanhempaa, tai edes yksi. Evoluutio ei kylläkään "pyri karkailemaan satunaisesti ja järjenvastaisesti eri suuntiin", koska evoluutiosta ei voi sanoa, että sillä ylipäätänsä olisi suuntaa tai määränpäätä, evoluutio kun ei nimittäin ole teleologinen. Toki evoluutio perustuu satunnaisen vaihtelun avulla tuottettujen ominaisuuksien luonnonvalintaan (tai seksuaalivalintaan), mutta järjenvastaisuudesta ei oikein kyllä voi puhua silloin kun puhutaan itsekkään geenin näkökannasta (eli yleisesti evoluutiobiologiassa vallitseva näkökanta). Nk. sanottu, omien geenien mahdollisimman tehokas levitys on se ns. "järki" eli perimäinen syy moisessa käyttäytymisessä, vaikka sitten siitä seuraisikin joidenkin poikasten tai lajin kannalta jotain järjetöntä, tai moraalisesti paheksuttavaa.

Ihan selvennyksenä tässä mainitsen, että tietenkin olen sitä mieltä, että kaikista lapsista ja linnunpoikasista pitää pitää huolta, mielellään molemmat vanhemmat. Nämä kirjoitukseni evoluutiobiologiasta eivät ole moraalinen kannanotto, vaan toteamus siitä, miten evoluutio toimii.

psv

Liittynyt27.11.2013

Viestejä362

6/15 |

klo 14:47 | 18.3.2014

Äärimmäisen kiinostavia ilmiöitä!

Nyt herää kysymys missä on piillyt ylipäänsä mahdollisuus tuollaisten liki kaikkiallisten älyllisyyden esimuotojen, joista varmaan on vasta osa löydetty, ilmenemiselle käyttäytymisessä. Samaa voisi kysyä eläintenkin yhä yleisemmin ymmärretyn älyllisyyden ja tietoisuuden suhteen.

Kun muistaa, että oppi luonnonvalinnasta evoluution pääasiallisena suuntaajana on jo täysin hylätty evoluutiobiologiassa, siihen vetoaminen muuttuu herkästi perusteettomien Just-So-Storyjen sepittelyksi.

Ensi kuulemalta varmaan outo ehdotus on nähdä mm. erityiset käyttäytymispiirteet valmiina jossakin tuntemattomassa "ulottuvuudessa", josta ne absorboituvat eliöihin muokaten niitä voimallaan. Kuitenkin esimerkiksi universaali seksi, jota esiintyy kaikilla bakteereista alkaen, on aika helppoa hahmottaa sellaiseksi, mielestäni.

Onko sitten piilevien "henkisten" valmiuksien toteutuminen eliössä solun toiminnasta vastaavien tuhansien erilaisten molekyylikoneiden toimintaa? Eli onko hengen ja materian välillä piilevä vastaavuus niin, että "henkiset" valmiudet ja materian mahdolliset muodot sopivat yhteen kuin jalka kenkään? Eli olisiko niillä yhteinen alkuperä (ikään kuin fysiikassa perusvoimilla..)?

http://www.tiede.fi/keskustelu/56571/ketju/solut_taynna_moottoreita/sivu/2#comment1997366

Mutta vanhan, jo hylätyn, luonnonvalintaan perustuvan "modernin synteesin" valossa edellä olevalla pohdiskelulla ei tietenkään ole mitään relevanssia. Luonnonvalintakeskeisen evoluutionäkemyksen asiantuntijoiden tavoin hylkäävä näkemys antanee niille jotain relevanssia.

BCK

Liittynyt9.7.2010

Viestejä6960

7/15 |

klo 15:07 | 18.3.2014

psv
18.03.2014 klo 14:47

Kun muistaa, että oppi luonnonvalinnasta evoluution pääasiallisena suuntaajana on jo täysin hylätty evoluutiobiologiassa, ...

...

Mutta vanhan, jo hylätyn, luonnonvalintaan perustuvan "modernin synteesin" valossa edellä olevalla pohdiskelulla ei tietenkään ole mitään relevanssia. Luonnonvalintakeskeisen evoluutionäkemyksen asiantuntijoiden tavoin hylkäävä näkemys antanee niille jotain relevanssia.

Täh? Miten niin oppi luonnonvalinnasta evoluution pääasiallisena suuntaajana olisi muka hylätty? Perustele.

psv

Liittynyt27.11.2013

Viestejä362

8/15 |

klo 0:06 | 19.3.2014

Kopioin tähän yhden kirjoituksen yhdestä ketjustani, kun en löytänyt sitä heti Sandwalk-blogista. Siitä pitäisi ilmetä, että huippubiologien näkemykset ovat muuttuneet ja luonnonvalinta on joutunut jalkautumaan valtaistuimeltaan, mikä sillä oli modernissa synteesissä:

http://www.tiede.fi/keskustelu/20186/ketju/nykydarwinismi_heikkoa_tiedetta/sivu/84#comment4023076

Random genetic drift keksittiin jo 30 vuotta sitten (muistelen nähneeni perustavanlaatuisen artikkelin Naturessa). Sen suurta vaikutusta evoluution mekanismeihin ei kuitenkaan yleisesti tajuttu. Itseänikin se vain lähinnä hermostutti, enkä ymmärtänyt siitä mitään. Seuraavassa siitä kertoo biokemian professori Larry Moran:

http://sandwalk.blogspot.fi/

What Neutral Theory tells us is that a huge number of mutations are neutral and there are far more neutral mutations fixed by random genetic drift that there are beneficial mutations fixed by natural selection. The conclusion is inescapable. Random genetic drift is, by far, the dominant mechanism of evolution.

The revolution is over and strict Darwinism lost. We now know that random genetic drift is an important mechanism of evolution and there's more to evolution than natural selection. Unfortunately, this blatantly obvious fact is not understood by the vast majority of people and teachers. There are even many scientists who don't understand evolution.

Sitä ennen kirjoitin samassa ketjussa (siteeraten arkkievolutionisti, biokemian professori Larry Morania):

Monimutkaisuuden evoluutiosta. Voitko siirtyä yksinkertaisesta ominaisuudesta kompleksimpaan turvautumatta luonnonvalintaan? Kyllä voit. Kompleksit ominaisuudet voivat kehittyä ilman luonnonvalinnan vaikutusta. Suositeltavaa luettavaa on Michael Lynchin kirja "The Origins of Genome Architecture".

Haluatko yksinkertaisemman esimerkin? Lue P.Z.Myersin uusin kirjoitus "Monimutkaisuus ei tavallisesti ole tulos luonnonvalinnasta 1".

Asia on tärkeä. Et voi tuosta vain otaksua, että joku kompleksi kyky on sopeutuma ja luonnonvalinnan tuote. Sama pätee sekä komplekseihin rakenteisiin että kompleksiin käyttäytymiseen.

On the Evolution of Complexity
Can you go from some simple character to a more complex feature without invoking natural selection? Yes, you can. Complex features can evolve by nonadaptive means. Just think of our complex genome and read The Origins of Genome Architecture by Michael Lynch.
Want a more simple example? Read the latest post by PZ Myers: [αEP: Complexity is not usually the product of selection1.
This is an important point. You can't just assume, without question, that a complex trait must be an adaptation and must have arisen by natural selection. That applies to molecular complexes and also to complex behavior.

Mouho_2

Liittynyt4.1.2014

Viestejä471

9/15 |

klo 6:31 | 19.3.2014

BCK
17.03.2014 klo 22:32

SamikoKu
17.03.2014 klo 07:45

Harvinaisen vastuuntunnottomia vanhempia mokomat pussitiaiset.

Sikäli mielenkiintoista että joku laji pyrkii toimimaan kaiken järjen ja logiikan vastaisesti.
Mitä selityksiä tuollaiselle toiminalle ylipäätään pystyisi hakemaan?
Onko tässä taas yksi lajike joka toimii oman etunsa vastaisesti ja lopulta tuhoutuu?

Ei tuo kyllä ole järjen ja logiikan vastaista yksilön kannalta, tai siis itsekkään geenin kannalta (vrt. R. Dawkins). Se lintuvanhemmista, joka onnistuu livistämään, saa tavallaan omien geeniensä levityksen ilmaiseksi, kun puoliso jää yksinhuoltajaksi ja joutuu tekemään kaikki uhraukset jälkeläisten eteen. Too bad, että tuossa pussitiaisen tapauksessa molemmat lintuvanhemmat voivat lähteä lätkimään. Koska näin ei tapahdu 60% tapauksissa, ilmeisesti tuosta on niin paljon hyötyä yksilön omille geeneille, joten sellainen käyttäytymistaipumus ei ole karsiutunut geenippoolista. Ihmisellähän se ei olisi mahdollista, ainakaan ennen synnytystä. Taitaa olla tuikiharvinaista, että nainen jättäisi lapset miehen niskoille ja häipyisi itse, mutta päinvastainen ei ole niin harvinaista.

Ihmisellä sen sijaan on mahdollista naisilla hakea eri pelimiehet jokaisen lapsen isäksi ja elätyttää ne yhdellä betavässykällä tai miehellä siitellä lehtolapsia sinne sun tänne. Lisäksi ihmisellä on mahdollista livistää pentujen ollessa pieniä ja jättää ne toisen vanhemman (usein äidin) niskoille.DNA-testit ovat ihmisillä vaikeuttaneet ensinnä mainittua toimintaa. Ennen DNA-testejä kiinnijäämisen riskiä ei ollut, jollei sitten jäänyt housut kintuissa kiinni.

Lisäksi ihmisnaarailla on mahdollista hankkia pennut ensin jonkun pelimiesrentun kanssa, sen jälkeen heivata se renttu ja hankkia kunnollinen betavässykkä pennuilleen elättäjäksi. Tai vastaavasti ihmisuroksella on mahdollisuus saattaa joku neitokainen siunattuun tilaan ja livistää sekä jättää elatusmaksut yhteiskunnan hoideltavaksi.

Lisäksi ihminen on tietoinen tekemisistään ja usein ainakin jonkinlaisen moraalisen kasvatuksenkin saanut. Vaikka noita tapauksia eläinmaailmasta löytyy jos jonkinlaista, niin vaikea on ihmiselle kieroudessa voittajaa löytää. Ihmiselle isoksi plussaksi laskettakoon kuitenkin se, että useimmiten joku ottaa ne muksut kasvatettavakseen.

”The first principle is that you must not fool yourself — and you are the easiest person to fool.”

BCK

Liittynyt9.7.2010

Viestejä6960

10/15 |

klo 9:46 | 19.3.2014

Mouho 2014
19.03.2014 klo 06:31

Ihmisellä sen sijaan on mahdollista naisilla hakea eri pelimiehet jokaisen lapsen isäksi ja elätyttää ne yhdellä betavässykällä tai miehellä siitellä lehtolapsia sinne sun tänne. Lisäksi ihmisellä on mahdollista livistää pentujen ollessa pieniä ja jättää ne toisen vanhemman (usein äidin) niskoille.DNA-testit ovat ihmisillä vaikeuttaneet ensinnä mainittua toimintaa. Ennen DNA-testejä kiinnijäämisen riskiä ei ollut, jollei sitten jäänyt housut kintuissa kiinni.

Lisäksi ihmisnaarailla on mahdollista hankkia pennut ensin jonkun pelimiesrentun kanssa, sen jälkeen heivata se renttu ja hankkia kunnollinen betavässykkä pennuilleen elättäjäksi. Tai vastaavasti ihmisuroksella on mahdollisuus saattaa joku neitokainen siunattuun tilaan ja livistää sekä jättää elatusmaksut yhteiskunnan hoideltavaksi.

Lisäksi ihminen on tietoinen tekemisistään ja usein ainakin jonkinlaisen moraalisen kasvatuksenkin saanut. Vaikka noita tapauksia eläinmaailmasta löytyy jos jonkinlaista, niin vaikea on ihmiselle kieroudessa voittajaa löytää. Ihmiselle isoksi plussaksi laskettakoon kuitenkin se, että useimmiten joku ottaa ne muksut kasvatettavakseen.

Kyllä, ihmiselle on kaikki nuo lisääntymismallit mahdollisia. Se on sitten eri asia, kuin tietoista tuollainen toiminta on. Ihminen on harvoin tietoinen kaikista seikoista, jotka säätelevät hänen käyttäytymistään, esimerkiksi vaistoista, jotka lähinnä ovat tiedostamattomia käyttäytymistaipumuksia. Ihmisen motivaatioapparaatti ei ole täysin tietoinen, ihminen ei aina tiedä, miksi tekee sitä, mitä tekee. Tähän liittyy sitten jotenkin se, kuin tuomittavaa tuollainen toiminta on.

Myös näkökuntakin vaikuttaa: hakeeko nainen tietoisesti "paremmat" geenit pelimieheltä (ja antaa betavässykkämiehensä hoitaa huoltamisen), vai päinvastoin huiputtaako pelimies naimisissa olevaa naista rakastumaan itseensä teeskentelemällä sitoutuneempaa kuin on (pelimieheyden ydin?) ? (Samalla pelimies huiputtaa myös naisen vässykkämiestä.) Voihan sen nimittäin nähdä myös "toisen pesään munimisena", vrt. käki, joka tosiaankin munii toisen linnun pesään (jolloin yhtään geeniä ei ole yhteistä), ja kaiken lisäksi käenpoika vielä surmaa muut poikaset työntämällä ne ulos pesästä. Toisaalta pelimiehenkin käyttäytymisen motivaattorina voivat olla tiedostamattomat seikat, eikä huiputus välttämättä ole tietoista sekään, jos sitten ei ole varta vasten opiskellut auervaaraksi.

BCK

Liittynyt9.7.2010

Viestejä6960

11/15 |

klo 10:02 | 19.3.2014

BCK
18.03.2014 klo 10:23

Tottakai jälkeläisten kannalta on parempi, että hoitamassa on kaksi vanhempaa, tai edes yksi. Evoluutio ei kylläkään "pyri karkailemaan satunaisesti ja järjenvastaisesti eri suuntiin", koska evoluutiosta ei voi sanoa, että sillä ylipäätänsä olisi suuntaa tai määränpäätä, evoluutio kun ei nimittäin ole teleologinen. Toki evoluutio perustuu satunnaisen vaihtelun avulla tuottettujen ominaisuuksien luonnonvalintaan (tai seksuaalivalintaan), mutta järjenvastaisuudesta ei oikein kyllä voi puhua silloin kun puhutaan itsekkään geenin näkökannasta (eli yleisesti evoluutiobiologiassa vallitseva näkökanta). Nk. sanottu, omien geenien mahdollisimman tehokas levitys on se ns. "järki" eli perimäinen syy moisessa käyttäytymisessä, vaikka sitten siitä seuraisikin joidenkin poikasten tai lajin kannalta jotain järjetöntä, tai moraalisesti paheksuttavaa.

Ihan selvennyksenä tässä mainitsen, että tietenkin olen sitä mieltä, että kaikista lapsista ja linnunpoikasista pitää pitää huolta, mielellään molemmat vanhemmat. Nämä kirjoitukseni evoluutiobiologiasta eivät ole moraalinen kannanotto, vaan toteamus siitä, miten evoluutio toimii.

Tarkennus tuohon boldaamaani. En tuossa tarkoita, että kaikki ominaisuudet olisivat sellaisia, että luonnonvalinta olisi valinnut juuri ne. On paljon ominaisuuksia, jotka ovat ns. evoluution sivutuotteita. Nämä voisivat olla niitä psv:n mainitsemia ominaisuuksia, jotka aiheutuvat "random genetic drift"istä, eli geneettisestä ajautumisesta, eli ominaisuuksia, joihin ei valintaa kohdistuu. Tämä tarkoittaa, että ne eivät ole haitallisia tai hyödyllisiä yksilön eloonjäämisen tai lisääntymisen kannalta, siksi valintapaine ei kohdistu niihin.

Jos jokin periytyvä ominaisuus on selvästi haitallinen tai hyödyllinen joko eloonjäämisen tai lisääntymisen kannalta, kyllä siihen luonnonvalintaa kohdistuu. Lisääntymisen tai eloonjäämisen kannalta hyödylliset perinnölliset ominaisuudet periytyvät todennäköisemmin tehokkaan lisääntyjän jälkeläisille, ja haitallisia ominaisuuksia omaavat eivät lisäänny yhtä tehokkaasti tai niiden kantajat eivät jää henkiin tarpeeksi kauan jotta pääsevät lisääntymään, jolloin heidän osuutensa geenipoolissa jää pieneksi. Nähdäkseni psv ei tätä pystynyt kumoamaan. Sivutuotteisiin ei tällaista valintaa kohdistu.

Nimimerkki psv:n lainaus "We now know that random genetic drift is an important mechanism of evolution and there's more to evolution than natural selection." (boldaus ja alleviivaus minun) Elollisten olioiden kehitykseen vaikuttaa sekä geneettinen ajautuminen että luonnonvalinta että seksuaalivalinta. Se, että on olemassa geneettistä ajautumista, ei missään nimessä poista sitä, että luonnonvalintaa (tai seksuaalivalintaa) kohdistuu sekä haitallisiin että hyödyllisiin ominaisuuksiin.

"Asia on tärkeä. Et voi tuosta vain otaksua, että joku kompleksi kyky on sopeutuma ja luonnonvalinnan tuote. Sama pätee sekä komplekseihin rakenteisiin että kompleksiin käyttäytymiseen."

Olen samaa mieltä. Ei ole syytä olettaa, että oikeastaan mikään ominaisuus lähtökohtaisesti olisi sopeuma, koska se nk. sanoin voi olla myös sivutuote.

Miten sitten tässä pussitiaisen tapauksessa? Tiedämmekö, onko kyseessä sivutuote vai adaptio? Jos kyseessä olisi sivutuote, niin minkä ominaisuuden sivutuote?

Mouho_2

Liittynyt4.1.2014

Viestejä471

12/15 |

klo 11:43 | 19.3.2014

BCK
19.03.2014 klo 09:46

Mouho 2014
19.03.2014 klo 06:31

Ihmisellä sen sijaan on mahdollista naisilla hakea eri pelimiehet jokaisen lapsen isäksi ja elätyttää ne yhdellä betavässykällä tai miehellä siitellä lehtolapsia sinne sun tänne. Lisäksi ihmisellä on mahdollista livistää pentujen ollessa pieniä ja jättää ne toisen vanhemman (usein äidin) niskoille.DNA-testit ovat ihmisillä vaikeuttaneet ensinnä mainittua toimintaa. Ennen DNA-testejä kiinnijäämisen riskiä ei ollut, jollei sitten jäänyt housut kintuissa kiinni.

Lisäksi ihmisnaarailla on mahdollista hankkia pennut ensin jonkun pelimiesrentun kanssa, sen jälkeen heivata se renttu ja hankkia kunnollinen betavässykkä pennuilleen elättäjäksi. Tai vastaavasti ihmisuroksella on mahdollisuus saattaa joku neitokainen siunattuun tilaan ja livistää sekä jättää elatusmaksut yhteiskunnan hoideltavaksi.

Lisäksi ihminen on tietoinen tekemisistään ja usein ainakin jonkinlaisen moraalisen kasvatuksenkin saanut. Vaikka noita tapauksia eläinmaailmasta löytyy jos jonkinlaista, niin vaikea on ihmiselle kieroudessa voittajaa löytää. Ihmiselle isoksi plussaksi laskettakoon kuitenkin se, että useimmiten joku ottaa ne muksut kasvatettavakseen.

Kyllä, ihmiselle on kaikki nuo lisääntymismallit mahdollisia. Se on sitten eri asia, kuin tietoista tuollainen toiminta on. Ihminen on harvoin tietoinen kaikista seikoista, jotka säätelevät hänen käyttäytymistään, esimerkiksi vaistoista, jotka lähinnä ovat tiedostamattomia käyttäytymistaipumuksia. Ihmisen motivaatioapparaatti ei ole täysin tietoinen, ihminen ei aina tiedä, miksi tekee sitä, mitä tekee. Tähän liittyy sitten jotenkin se, kuin tuomittavaa tuollainen toiminta on.

Myös näkökuntakin vaikuttaa: hakeeko nainen tietoisesti "paremmat" geenit pelimieheltä (ja antaa betavässykkämiehensä hoitaa huoltamisen), vai päinvastoin huiputtaako pelimies naimisissa olevaa naista rakastumaan itseensä teeskentelemällä sitoutuneempaa kuin on (pelimieheyden ydin?) ? (Samalla pelimies huiputtaa myös naisen vässykkämiestä.) Voihan sen nimittäin nähdä myös "toisen pesään munimisena", vrt. käki, joka tosiaankin munii toisen linnun pesään (jolloin yhtään geeniä ei ole yhteistä), ja kaiken lisäksi käenpoika vielä surmaa muut poikaset työntämällä ne ulos pesästä. Toisaalta pelimiehenkin käyttäytymisen motivaattorina voivat olla tiedostamattomat seikat, eikä huiputus välttämättä ole tietoista sekään, jos sitten ei ole varta vasten opiskellut auervaaraksi.

Joo, ilmaisin itseni huonosti. Tarkoitin, että esim. nainen on varmasti tietoinen siitä, että jos on harrastanut pelimiehen kanssa seksiä noin 9 kuukautta ennen lapsen syntymää, mutta jättää mainitsematta asiasta miehelleen seuraavat 20 vuotta. Tai jos pelimies on ollut hommissa jonkun vaimon kanssa noin 9 kuukautta ennen lapsen syntymää (jos tämä mies siis on vielä maisemissa/kuuluu lähipiiriin), niin varmasti mielessä käy, että mahtaiskohan sitä olla isukki.

Asian voi toki nähdä "toisen pesään munimisena", jos pitää naista aivottomana pesänä. Etenkin jos homma toistuu useamman muksun kohdalla.

Tuon moraalin mainitsin vain siksi, että useimmiten ihmisillä on kai sellainen moraalikasvatus, että pettäminen ja valehteleminen on väärin. Minulla on omat moraalikäsitykseni, mutta noin yleisesti ottaen olen tällaisten asioiden tarkastelemisessa (muiden tekemisten suhteen) immoralisti, eli tapanani ei ole, eikä tässäkään ollut, ottaa mitään moraalista kantaa mitään käyttäytymismallia kohtaan. Siis pyrin tarkastelemaan asiaa puhtaan evoluutiobiologisesti.

Itse sairastan sellaista paskaa sairautta kuin omatunto, joka yleensä myös määrittää käyttäytymistäni. Ilman sitä elämä voisi olla paljon jänskempää, tai sitten ei. Mutta en tällaisissa asioissa halua tyrkyttää omaa moraaliani muille, koska moraali ei ole mikään Spagettihirviöltä syntymässä saatu vakio, vaan ihmisillä on erilaisia moraalikäsityksiä ja hyvä niin. Toinen asia on esim. ihmisoikeudet, kuolemantuomio, tms. asiat, joissa kyllä tyrkytän mielelläni omia moraalikäsityksiä muillekin.

”The first principle is that you must not fool yourself — and you are the easiest person to fool.”

BCK

Liittynyt9.7.2010

Viestejä6960

13/15 |

klo 12:00 | 19.3.2014

Mouho 2014
19.03.2014 klo 11:43

Asian voi toki nähdä "toisen pesään munimisena", jos pitää naista aivottomana pesänä. Etenkin jos homma toistuu useamman muksun kohdalla.

En pidä naista aivottomana pesänä. Tarkoitin pesällä kotia tai perhettä, sen naisen ja vässykkäbetamiehen yhteistä.

BCK

Liittynyt9.7.2010

Viestejä6960

14/15 |

klo 12:05 | 19.3.2014

Mouho 2014
19.03.2014 klo 11:43

Tuon moraalin mainitsin vain siksi, että useimmiten ihmisillä on kai sellainen moraalikasvatus, että pettäminen ja valehteleminen on väärin.

...

Itse sairastan sellaista paskaa sairautta kuin omatunto, joka yleensä myös määrittää käyttäytymistäni.

...

Eiköhän tuo päde useimpiin ihmisiin, paitsi psykopaatteihin. Onhan ihminen laumaeläin, jonka elinehto on ollut pystyä toimimaan yhteisössä.

Mouho_2

Liittynyt4.1.2014

Viestejä471

15/15 |

klo 13:55 | 19.3.2014

BCK
19.03.2014 klo 12:05

Mouho 2014
19.03.2014 klo 11:43

Tuon moraalin mainitsin vain siksi, että useimmiten ihmisillä on kai sellainen moraalikasvatus, että pettäminen ja valehteleminen on väärin.

...

Itse sairastan sellaista paskaa sairautta kuin omatunto, joka yleensä myös määrittää käyttäytymistäni.

...

Eiköhän tuo päde useimpiin ihmisiin, paitsi psykopaatteihin. Onhan ihminen laumaeläin, jonka elinehto on ollut pystyä toimimaan yhteisössä.

Varmasti pätee, mutta vaikuttaa siltä, että jotkut pystyvät elämään paremmin "huonon omatunnon" kanssa kuin toiset. Tai sitten se johtuu vain eroista niissä henkilökohtaisissa moraaliarvoissa.

Ja ymmärsin kyllä sen pesäjutun, kuhan **ttuilin vähän. Anteeksi.

”The first principle is that you must not fool yourself — and you are the easiest person to fool.”

Käsikopelolla

Suuseksin salaisuuksia, osa II

klo 19:12 | 10.3.2014

Kuva sarjakuvasta Nancy 1930-luvun lopulta.

Onko suuseksi eräänlainen rokotus?

Suuseksillä on pitkä historia. Ranskalainen antropologi Thierry Leguau on julkaissut aiheesta kirjankin, mutta valitettavasti se on toistaiseksi saatavissa vain ranskaksi. Siksi tuo historia esitetään tässä vain ylimalkaisesti.

Ensimmäiset historialliset tiedot suuseksistä ovat peräisin muinaisesta Egyptistä, jossa suhtautuminen seksuaalisuuteen oli avointa ja melko mutkatonta. Suuseksillä on oma roolinsa jopa keskeisessä Osiris ja Isis myytissä – Isis palauttaa Osiriksen takaisin eloon muovaamalla kuolleelle Osirikselle maagisen peniksen, ja puhaltaa tähän elämän peniksen kautta. Tapahtumaa esittävä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:

Vielä suuremman suosion suuseksi saavutti kuitenkin muinaisessa Kiinassa ja Intiassa, jossa siitä tuli ritualisoitu osa seksuaalista kanssakäymistä. Tätä helpotti se, ettei Kiinassa ja Intiassa ollut juurikaan seksuaalisia tabuja, mistä meillä edelleen on muistona koko maailman rakastama Kama Sutra.

Rooman valtakunnassa suuseksi oli vallankäytön väline. Rooma oli sotilaiden ja machojen valtakunta, ja siellä suuseksi oli tapa ylentää itsensä ja alentaa toinen. Jos mies tai nainen jäi kiinni esimerkiksi varkaudesta ylimyksen viljelmillä, ylimys saattoi komentaa varkaan polvilleen ja pakottaa tämän sovittamaan rikoksen suuseksillä.

On olemassa viitteitä siitä, että myös Inkojen valtakunnassa suuseksillä oli samanlainen valtasuhteita määrittävä merkitys.

Kristinuskon suhtautuminen suuseksiin on ollut kielteinen. Kristillisessä näkemyksessä seksi on liittynyt vain ja ainoastaan lisääntymiseen, ja kaikki mikä rajautui sen ulkopuolelle, oli tuhlausta. Sama negatiivinen asenne löytyy islaminuskosta, mutta toisista syistä. Muslimeille suu on elin, jolla lausutaan Koraanin pyhiä tekstejä, joten se ei saanut joutua kosketuksiin "likaisten" genitaalien kanssa.

Alkuperäiskansoista eskimot eivät tiettävästi ole harjoittaneet suuseksiä. He uskovat, että suuseksi imee heiltä voimat ja tekee heistä heikkoja. Länsimaisessa historiassa suuseksi on ollut kovimmassa kysynnässä 1700-luvun ranskalaisten aristokraattien parissa, kuten seuraavassa kuvassa.

Näistä tiedoista päätellen ihmiset ovat miettineet suhdettaan suuseksiin jo tuhansia vuosia, ja aikakaudesta ja kulttuurista riippuen se on ollut joko sallittua tai kiellettyä. Ei siis ihme, että jotkut tutkijat ovat alkaneet kysellä, olisiko suuseksillä jokin biologinen tarkoitus.

Viime vuonna Oaklandin yliopiston tutkijat ehdottivat, että suuseksi olisi menetelmä tunnistaa partnerin uskollisuus. Ajatuksena oli, että jos nainen olisi ollut uskoton, mies haistaisi tai maistaisi vieraan sperman antaessaan naiselle suuseksiä. He testasivat hypoteesia kyselytutkimuksessa, mutta sieltä ei teorialle tullut muuta tukea kuin se, että miehet antoivat naisille suuseksiä sitä innokkaammin, mitä enemmän he kokivat kilpailua toisten miesten taholta.

Mutta entäpä toisinpäin, nainen miehelle? Samat tutkijat selvittivät sitäkin, ja tulokset olivat nyt päinvastaiset. Jos naiset nimittäin kokivat joutuvansa kilpailemaan miehestään toisten naisten kanssa, sitä vähemmän intoa heillä oli antaa poikaystävälleen suuseksiä.

Eli teorialle ei löytynyt kovin painavaa tukea.

Toinen teoria on, että suuseksi olisi eräänlainen rokotus – tässä tapauksessa rokotus, jonka mies antaa naiselle. Tämä teoria lähtee siitä havainnosta, että suuontelolla on keskeinen rooli niin sanotussa adaptiivisessa immuniteetissa.

Kieli, nielu- ja kitarisat muodostavat niin sanotun Waldeyerin lymfaattisen renkaan. Niissä on paljon lymfaattista kudosta, jossa erilaistuneet immuunisolut, lymfosyytit, odottavat taudinaiheuttajia. Kun ne tunnistavat vaaralliseksi havaitsemansa pöpön, ne esittelevät sen B- tai T-soluille, jotka aloittavat
järjestelmällisen hyökkäyksen pöpöä vastaan.

Englantilaiset tutkijat tulivat ajatelleeksi, että mitä jos suuseksi auttaisikin suojautumaan seksissä tarttuvilta taudinaiheuttajilta. Tutkijoiden mukaan oraalisesti tapahtuva altistuminen johtaa voimakkaampaan immuunivasteeseen kuin vaginaalinen altistuminen. Jos nainen siis altistuisi taudinaiheuttajille oraalisesti, ja tämä laukaisisi voimakkaan immuunivasteen, pöpöjen mahdollisuudet päästä sisäsynnyttimiin heikentyisivät.

Englantilaisella sukupuolitautien klinikalla suoritetussa tutkimuksessa oli mukana yli 600 naista. Sen tulokset osoittivat, että naisilla, jotka olivat harrastaneet suuseksiä viimeisen neljän viikon aikana, oli pienentynyt riski sisäsynnytintulehduksiin. Yksittäisten sukupuolitautien tasolla suuseksin suojaava vaikutus oli kuitenkin vaatimaton. Jos sillä suojaava vaikutus oli, se koski vain tippuria, mutta ei klamydiaa tai mykobakteeri-infektiota.

Viimeinen tietooni tullut tutkimus koskee suuseksiä ja raskausmyrkytystä. Sen ajatuksena on, että tullakseen raskaaksi, naisen immuunijärjestelmän on opittava sietämään miehen siittiöitä. Jos näin ei tapahdu, naisen immuunisolut tekevät siittiöistä selvää, ennen kuin ne ehtivät munasoluun asti. Jos hylkimisreaktio alkaa, kun nainen on jo raskaana, seurauksena on raskausmyrkytys. Tosin tässä kohden täytyy sanoa, että raskausmyrkytyksen syistä ei ole yksimielisyyttä, mutta teoria hylkimisreaktiosta elää melko vahvana.

Hollantilaiset tutkijat spekuloivat vuonna 2000 julkaistussa tutkimuksessa, että suuseksin kautta naisen immuunijärjestelmä sopeutuisi miehen siittiöihin tehokkaammin kuin vaginaalisesti. Pienessä tutkimuksessa, jossa oli noin 40 raskausmyrkytystä sairastavaa ja saman verran kontrolleja, osoitettiin, että kontrolliryhmässä suuseksin harjoittaminen oli yleisempää.

Jos kohta voi olla totta, että naisen immuunijärjestelmä sopeutuu siittiöiden geneettiseen pränttiin nopeammin ja tehokkaammin oraalisesti, ei kuitenkaan ole mitään syytä epäillä, ettei näin tapahtuisi aikaa myöten myös vaginaalisesti. Australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että raskausmyrkytyksen riski lisääntyy, jos mies ja nainen ovat seurustelleet vain vähän aikaa ennen hedelmöitymistä tai jos nainen tulee raskaaksi nopeasti sen jälkeen, kun he ovat lakanneet käyttämästä kondomia. Tutkimuksessa laskettiin, että noin kolmen kuukauden altistuminen siemennesteelle vähentäisi raskausmyrkytyksen riskiä.

Mutta onko ylläolevassa mitään järkeä? Jos todella pitäisi paikkansa, että naisen immuunijärjestelmä vaatii kolmen kuukauden totuttelujakson uusiin siittiöihin, se tarkoittaisi, että yhden yön suhteista alkaneiden raskauksien pitäisi tavallista useammin johtaa raskausmyrkytykseen. Tässä vaiheessa spekulaatiota voi vain sanoa, että uskokoon ken tahtoo.

En epäile, etteivätkö naisen immuunijärjestelmä ja siittiöt kommunikoisi monin eri tavoin molekylaarisella tasolla. Mutta todisteet siitä, että suuseksillä olisi jokin evolutiivinen merkitys, näyttävät olevan vielä hakusessa. Jos satutte tietämään jälleen kerran enemmän kuin minä, jaattehan tietonne täällä muillekin.

Tutkimus sisäsynnytintulehduksista: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3639487/

Raskausmyrkytys: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10706945
(Tutkimus on pdf-dokumenttina Researchgatessa, josta sen löytää yksinkertaisimmin googlaamalla.)

Ps. Edelliseen postaukseeni liittyen, Sari Alaluusua lähetti Tieteen facebooksivuille linkin suussa hautovien monnien lisääntymisestä: Koiras hedelmöittää munat laskemalla maitinsa suoraan naaraan suuhun. Kiitos tästä tiedosta.

Samoin muistin väärin miten päin hedelmälepakot suuseksiä harrastavat, eli oikea vastaus on, että naaras nuolee koiraan penistä parittelun aikana.

Kommentit (8)

Neonomide

Liittynyt23.6.2005

Viestejä14246

1/8 |

klo 3:31 | 13.3.2014

Hyvä artikkeli! Fellaatiost tulee mieleen yli 10 vuotta vanha tutkimus opiskelijoilla, jossa suojaton suuseksi assosioitui parempaan mielialaan naisilla. NHS alla ei pitänyt tutkimuksesta, mutta vastaavia tuloksia on saatu myös kun on verrattu kondomivapaita ja kondomillisia vaginayhdyntöjä ja mielialaa.

http://www.nhs.uk/news/2012/08august/Pages/semen-oral-sex-helps-women-fight-depression-claim.aspx

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Käyttäjä628_0

Liittynyt12.7.2010

Viestejä13878

2/8 |

klo 4:40 | 13.3.2014

Juu, samaa mieltä. Hyvä kirjotus.

Bakteerit nyt on esillä aika monessakin asiassa. Suolistobakteereista on alettu nyt puhumaan paljonkin. En kuitenkaan usko että suuseksin merkitys bakteerien siirrossa olisi kuhean merkityksellinen tai siis ainakaan positiivisessa mielessä. Kurkusyöpä kai on yhdistetty niihin tapauksiin missä nainen on harrastanut suuseksiä useiden eri miesten kanssa. Itse uskoisin että myös niinsanotusti "syväkurkku" harjoituksilla saattaa olla merkitystä tulehduksissa ja syövässäkin.

Siis jos palataan ihan perusajatukseen -miksi suuseksi- niin sehän on sitä mitä mies vonkaa ja nainen antaa. Intiassa ja kiinassa naisen asema on ollut alistetumpi joten myös suuseksi yleisempää. Eskimoilla taas nainen on ollut arvossaan ja seksuaalinen käyttäytyminen muutoinkin vapaampaa vieraanvaraisuuspilun muodossa. Naisella siis on ollut mahdollisuuksia kieltäytyä siitä ja saada virkistystä itselleen silloin tällöin.

Itse näkisin että suuseksi voi olla joidenkin naisten keino pitää mies tyytyväisenä esim. Kuukautisten aikana tai silloin kuin seksi ei itseä niinsanotusti huvita. Tiettty monia variaatioita on ja vivahteita, mutta tässä yhdenmoista arvailua.

Mies puolestaan naisen tyydyttämiseksi valitsee keinon jolla saa varmimman lopputuloksen.
Joskus se on penis ja joskus oma suu, kieli ja huulet. Eli jos yhteiskuntarakenteessa tai miehessä itsessään on paine tyydyttää nainen niin mies valitsee siihen atomatick tehokkaimman keinon minkä itse hallitsee. Mies pyrkii tasaamaan fysiologisia eroja ja korottamaan omaa statusta keinolla millä hyvänsä.

Nopeesti funtsittuna noin.
Tietty vivahde-eroja on ja mikään ei ole mustaa tai valkoista vaan niiden miksiä, mutta tuommosia syitä itse näkisin suuseksin taustalla, sen lisäksi että se nyt vaan on yksinkertaisesti nautinnollista sekä saatuna että annetttuna.

Neonomide

Liittynyt23.6.2005

Viestejä14246

3/8 |

klo 21:05 | 13.3.2014

Tässä vielä tuoreempi tutkimus vaginayhdyntöjen ja naisten mielialan suhteen verrattuna kondominkäyttöön, kuten tässä (2010):

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19636695

Evoluutioselitys liittyisi varmaan parinmuodostuksen tiivistämiseen tai jotain. Ei ollut kortsut tai lampaatsuolet kai suosionsa huipulla vielä kivikaudella...

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Pohdiskeleva

Liittynyt27.2.2014

Viestejä273

4/8 |

klo 15:48 | 14.3.2014

Minullekin työntyi mieleen tuo että miehen sperma voisi toimia masennuslääkkeenä masentuneille naisille, liittyen johonkin tutkimukseen. jos nainen harrastaa seksiä miehen kanssa ilman E-pillereitä ja käyttävät kondomia, on tilanne täysin erilainen kuin jos hän käyttää E-pillereitä ja säännöllisesti annoksen spermaa? tosin E-pillereidenkin oln ilmeisesti todettu vaikuttavan mielialan isoihin vaihteluihin, saaden aikaan seksuaalista haluttomuutta?

Toivottavasti vain asiat / ajatukset riitelevät, ei ihmiset! :) Hyvää jatkoa kaikille! Minun kirjoitusoikeudet on taas poistettu, joten en voi ikävä kyllä jatkaa ajatusten vaihtoa. Miksi mode poistaa kirjoitusoikeudet, sitä en tiedä! Vapaa sana ei sikäli toteudu tiede.fi keskusteluissa! Joko hyväksyt nykyiset teoriat tai sitten sinut työnnetään täältä pois! Näin tää näyttäisi tällä hetkellä työntyvän tiede.fi keskusteluissa?

Tesseract

Liittynyt26.4.2012

Viestejä241

5/8 |

klo 15:57 | 14.3.2014

Onko tää jo mainittu täällä:

http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2014031418123132_fd.shtml

Hemmottele miestäsi - tänään on juhlapäivä!

Perjantai 14.3.2014 klo 11.08

Tänään vietetään jälleen vuosittaista pihvi ja suihinotto -päivää.

Tesseract

Liittynyt26.4.2012

Viestejä241

6/8 |

klo 16:04 | 14.3.2014

Vastaava päivä pitäisi ehdottomasti luoda myös naisille, mutta mikä olisi sen teema (spekseineen)? Nyt naiset - take the stage!

Rousseau

Liittynyt13.11.2009

Viestejä16844

7/8 |

klo 23:58 | 14.3.2014

Välttämättä ei ole niin että paljaaltaan paneminen olisi nautinnollisempaa sen vuoksi että saa jotain siemensoosia sisäänsä. Entäpä jos paljas penis yksinkertaisesti tuntuu paljon paremmalta ja liukuu paremmin ja helpommin eestaas kuin kumitettu? Esmes terskahan on silkinsileä ja koko penis kokonaisuudessaan varsin miellyttävästi muotoiltu. Ei sellaista kumia kai ole vielä keksittykään mikä saisi tuntuman aitoa vastaavaksi. Ja jos se kondomi vielä aiheuttaa jotain ärsytyksiä herkkäkroppaisimmille, niin tietenkään mieliala ei ole ylimmillään kutinan tai kirvelyn vuoksi. Jos vielä mies valittaa kesken aktin että meinaa irrota koko kumi niin sitten stressataan sitä että lirahtaako minne sattuu.

Vasektomia rules ok.

Herää kysymys että jos nainen on ihan kauheasti nuolemisen perään, että voisiko hänellä olla jotain piileviä lesbotaipumuksia? Helpompi fantasoida naisista jos mies nuolee siinä samalla? (Samaa voi tietysti ehdotella miehistäkin, eli jos fellaatio muodostuu tärkeämmäksi kuin yhdyntä, niin pyöriikö homofantasiat mielessä.)

Emotion Science

Liittynyt18.3.2008

Viestejä451

10/8 |

klo 14:20 | 21.3.2014

Suuseksin heikkoon suosioon on länsimaissa mitä ilmeisemmin vaikuttanut se, että täällä peseytyminen oli pitkään harvinaista. 1800-luvulla oli yleinen ongelma se, että niin naiset kuin miehetkin haisivat, koska peseytyivät niin harvoin. Peseytyminen on tyypillistä lähinnä seksityölälisille. Niinpä taidehistorijoitsijat tietävät, että jos maalauksen aiheena oli kylpevä nainen, niin kyseessä oli kurtisaani.

Nykyinen käytäntö, että käydään joka päivä suihkussa on suhteellisen tuore kehitysvaihe ihmisen henkilökohtaisen hygienian historiassa.

Arabimaissa taas suuseksin suosio on liitetty ympärileikkaukseen. Syynä katsotaan olevan se, että ympärileikkaus vähentää siittimen herkkyyttä, ja suuseksiä tarvitaan herättäämään miehinen sukuelin toimintaan.

Käsikopelolla

Suuseksin salaisuuksia, osa I

klo 12:42 | 7.3.2014

Huomaa hienot munatäplät kalan peräevässä. Kuva: <span class="photographer">Gerard Delany 2006/Wikimedia Commons</span>

Huomaa hienot munatäplät kalan peräevässä. Kuva: Gerard Delany 2006/Wikimedia Commons

Pieni kala näyttää miten se tehdään

Seuraavat kaksi postaustani käsittelevät suuseksiä. Moni ihminen on siitä niin innoissaan, että aiheelle on omistettu internetissä lukematon määrä sivustoja. Mutta eläimillä se näyttäisi olevan paljon harvinaisempaa. Tieteellisistä löydöistä uutiskynnyksen on ylittänyt havainto, jonka mukaan hedelmälepakoilla koiraat näyttäisivät antavan suuseksiä naaraille ennen parittelua. Muut havainnot koskevat lähinnä eläinlajeja – mursuja, kenguruita, koiria jne. – joilla koiraan on havaittu antavan suuseksiä itselleen.

Suurin osa havainnoista on tehty eläintarhoissa, mikä voidaan tulkita siten, että ne tekevät sitä mahdollisesti myös luonnossa, mutta sitä ei ole havaittu. Vaihtoehtoisesti eläimet tekevät sitä nimenomaisesti eläintarhoissa, koska ovat pitkästyneitä ja kaipaavat jotakin mukavaa tekemistä. Mutta sen kiinnostavampaa aiheen zoologinen anti ei ole. Paitsi…

Paitsi tässä postauksessa aion kertoa kirjoahvenesta, jolla suuseksi näyttää olevan enemmän tai vähemmän rutiininomainen osa parittelua. Kirjoahvenen tapauksessa on tosin kyseenalaista, huomaako naaras edes olevansa mukana oraalisessa operaatiossa, mutta ilman sitä, sen lisääntymismenestys jää kehnommaksi.

Kyse on kirjoahventen ryhmästä, joissa yhdistyy kaksi ehtoa. Ensinnäkin, naaras hautoo munia suussaan. Toiseksi, koirailla on niin sanottuja munatäpliä peräevässä, joka on taimmainen evä vatsapuolella, lähellä kalan peräaukkoa.

Kirjoahvenkoiraiden munatäplien merkitystä ja evoluutiota on tutkittu paljon, ja niistä on esitetty lukuisia teorioita. Se, mitä on esitetty alla, on siis osa paljon laajempaa kokonaisuutta, mutta mielenkiintoinen osa kyllä.

Kirjoahvenet, jotka hautovat poikasia suussaan, lisääntyvät kuten kalat yleensä. Naaras pullauttaa mätinsä veteen koiraan hedelmöitettäväksi. Koiras suihkauttaa maitinsa niiden päälle. Sitten naaras kerää munat suuhunsa, jossa ne saavat kehittyä kuoriutumiseen asti.

Vuonna 1987 saksalainen kirjoahventen tutkija Wolfgang Mrowka vietti pitkää päivää laboratoriossa Braunschweigin yliopistossa. Hän tarkkaili parittelevia kirjoahvenia ja huomasi jotakin häiritsevää. Naarailla oli niin suuri hätä munistaan, että ne näyttivät korjaavan munat suuhunsa, ennen kuin koiras ehti hedelmöittää ne. Parit näyttivät silti lisääntyvän normaalisti. Mrwoka päätti katsoa asiaa tarkemmin.

Hän valitsi tutkimukseensa kolmenlaisia munia: a) munia, jotka hän otti talteen ennen kuin koiras ehti hedelmöittää niitä b) munia, jotka koiras oli hedelmöittänyt, mutta joita naaras ei ollut vielä korjannut suuhunsa ja c) munia, jotka naaras korjasi suuhunsa hedelmöityksen jälkeen.

Tulokset olivat varsin erikoisia. Ensinnäkin, jos munat oli korjattu ennen kuin koiras ehti hedelmöittää niitä, 29 prosenttia oli silti hedelmöityneitä. Koiras oli siis ilmeisesti päästellyt siemennestettä veteen jo ennen varsinaista hedelmöitymistapahtumaa.

Toiseksi, jos munat oli korjattu hedelmöityksen jälkeen, mutta ennen kuin ne päätyivät naaraan suuhun, vain hieman yli 49 prosenttia oli hedelmöitynyt.

Mutta jos munat saatiin naaraan suuhun asti, 94 prosenttia niistä hedelmöityi.

Kyseessä oli mysteeri. Miksi munat hedelmöityivät naaraan suussa näin tehokkaasti?

Vastaus oli koiraan munatäplissä. Munia suuhunsa keräävä naaras luuli koiraan munatäpliä omiksi munikseen. Kun naaras tuli näykkimään munatäpliä, koiras suuntasi siemensuihkunsa huolellisesti naaraan suuhun. Tämän jälkeen naaraan ei tarvinnut kuin hieman purskutella, niin munat tulivat tehokkaasti hedelmöitetyksi.

Jos jollakin on tiedossa vastaavia mielenkiintoisia tapauksia eläinmaailmasta, ottakaa ystävällisesti yhteyttä.

Tarina löytyi Neurotic Physiology -blogista:
http://scientopia.org/blogs/scicurious/2013/10/11/friday-weird-science-oral-sex-gets-fishy/#more-4931