Ollessani CERNissä tutkijana pidin vieraileville lukiolaisryhmille ja opettajaryhmille esitelmiä hiukkasfysiikasta ja kosmologiasta. (Yritin myös hieman antaa kuvaa siitä, millaista on työskennellä teoreettisena fyysikkona). Siirryin lokakuussa Geneven yliopistolle, mutta olen vielä käynyt pitämässä muutaman esityksen; tiistaina oli näillä näkymin viimeinen kerta. Olo ei ole haikea, mutta esityksiä oli mukava pitää.

(PowerPoint-sivut löytyvät täältä. Ne on tarkoitettu suullisen esityksen tueksi, mutta ehkäpä niistä voi sinälläänkin olla jotain iloa.)

Tutkimusyhteisössä on sisäistänyt monet tieteelliset saavutukset siinä määrin, että niiden hohtoa ei enää huomaa. Ulkopuolisille puhuessa tulee ajatelleeksi asioita vanhasta näkökulmasta, ja muistaa taas kosmologian hienouden ja ihmeellisyyden.

Esimerkiksi kosmologeille kevyiden alkuaineiden synty maailmankaikkeuden ensimmäisen puolen tunnin aikana on varmistettua standardifysiikkaa. Resepti on seuraava. Otetaan maapallolla nykyään mitatut ydinfysiikan (ja heikon vuorovaikutuksen ja sahkömagnetismin) lait sekä gravitaatio, ja sovelletaan niitä aikaan kun maailmankaikkeus oli sekunnin vanha. Seurataan protoneista, neutroneista, elektroneista, fotoneista ja neutriinoista koostuvan kaasun kehitystä. Lasketaan paljonko vedyn, heliumin ja litiumin isotooppeja ehtii syntyä puolen tunnin aikana. (Maailmankaikkeuden täyttävä kaasu jäähtyy laajetessaan, joten ydinreaktiot sammuvat noin puolessa tunnissa, eikä raskaampia alkuaineita ehdi muodostua.) Katsomalla maailmankaikkeutta tänään voidaan todeta, että kevyiden alkuaineiden määrä vastaa laskun tuloksia.

Teknisesti ottaen ei kovin jännittävää, mutta mikä syvällinen totuus: tänään tuntemamme luonnonlait pätevät myös maailmankaikkeuden ensiminuutteina, yli kolmetoista miljardia vuotta sitten.

Oppilaiden kiinnostus ja into fysiikkaan on myös miellyttävä havaita. Osa kysymyksistä koskee aikamatkailua, mustien aukkojen paradokseja ja muita aiheita, jotka kertovat enemmän teoreettisen fysiikan populaarista kuvasta kuin merkittävistä tutkimuskohteista. (Mustien aukkojen törmäykset tosin ovat tärkeä alue, jota täällä Genevessäkin tutkitaan.) Mutta mielenkiinto ulottuu myös tärkeään fysiikkaan, ja oppilaiden suhtautuminen on yleensä kyseenalaistavaa ja pohtivaa - järkevä ja hedelmällinen asenne.

Porin seudun lukiolaisia CERNissä.

Kommentit (22)

Tarkkailija

Kykeneekö ihminen koskaan ratkaisemaan elämän synnyn mysteerin?
Ollaanko tämän kysymyksen pohdinnassa edistytty viime vuosina?

Netti(tiede)toimittaja

Pian alkuräjähdyksen jälkeen oletetaan/oletettiin laajenemisen tapahtuneen valoa nopeammin inflatonien (tai takyonien) vaikutuksesta, nämä (ainakin takyonit ja takyonikenttä sekä erityisesti takyonikondensaatio) hypoteettiset hiukkaset ovat stringteoreetikoiden (säie tai jousiteoriat pÃ¥ finska) mielenkiinnon
kohteena. Niistä tuskin saataneen LHC:llä selkoa, mutta Higgsin
hiukkanen kenties (kuten Fermilabissa) antanee viitteitä itsestään. Kysymykseni on: koska tällä hetkellä monet seikat
(Higgs, inflatonit, takyonit, säikeet tai jouset sekä braanit) ovat
pelkästään teoreetikoiden luomuksia, voidaanko niistä mielestäsi lähitulevaisuudessa saada kokeellista tietoa (tiedän että LHC saa korkeintaan viitteitä Higgsin bosonista)? Another question: voidaanko string teorian kätketyistä ulottuvuuksista
(Planckin mittakaava) saada koskaan experimentaalista evidenssiä? Kolmas kysymys: mitä mieltä olet Lisa Randallin
tutkimuksista (ainakin ne ovat kovasti tapetilla). Ainakin ne, mielestäni, selittävät jollain tavalla gravitonit ja painovoiman heikkouden "braani-ulottuvuus" -vuotamisella.

Dredex

Mitä tapahtuu vuonna 2012, kun planeetat ovat linjassa galaksin kanssa? Aiheutuuko poikkeuksellisen suuria vuorovaikutusvoimia, jotka järisyttävät maata niin että tulivuoretkin purkautuvat?

Syksy

Pääsääntöisesti en vastaa kysymyksiin, jotka eivät liity blogimerkinnän aiheeseen. (Kiintoisia kysymyksiä saatan käsitellä jossain tulevassa merkinnässä.)

Netti(tiede)toimittaja

pääsääntöisesti: et siis vastaa kahdenlaisiin kysymyksiin: niihin, joihin on vaikea vastata tai niihin, jotka eivät kuulu "valtavirran" tieteilijöiden alueeseen (tai mikä huolestuttavampaa suomalaisen tieteen kannalta- vertaa Lisa Randall-niihin, joihin et pysty vastaamaan). Jos avaa blogin, pitää kirjoittaa muutakin kuin itsestäänselvyyksiä (esim. jotain täysin todistamatonta kosmologien "täsmätiedettä", jota Kari Enqvist käy saarnaamassa (mm. ravintola Kosmoksessa, sinänsä onnistunut paikan valinta).

N.Wessman

Maailmankaikkeuden laajenemisesta:
Voisiko olla niin, että laajeneminen on yksinkertaisesti tilan perusominaisuus? Siis kuten gravitaatiokin ilmeisesti ei vaadi välittäjähiukkasta vaan on massan perusominaisuus.

Voisiko laajenemisen kiihtyminen johtua siitä, että tilan laajenemisella on tavallaan "hitausmomentti"?

Luova

CERN-tutkimuksesta kirjoitetaan myös nuorten verkkolehti Luovan Fysiikan eturintamassa -blogissa. Hiukkasfyysikko Lauri A. Wendlandin lisäksi kyseiseen blogiin kirjoittaa myös kosmologi Kari Enqvist.

Kannattaa käydä tutustumassa http://www.helsinki.fi/luova

Astronomy

Kyllä populaari ihmeiden ihme on sekin, jos gvanttigravitaation (tms?) vaikutuksesta kvantin nopeus avaruudessa riippuu kvantin energiasta; mitä isompi energia niin sitä pienempi nopeus?? Silloinhan, jos kvantin energia lähenee ääretöntä, niin kvantin nopeus lähenee nollaa...

Avain

Galaksit ovat melko isoja hiukkasia ja silti ne liikahtavat yhdessä hetkessä pois siitä tilasta jossa nyt ovat. Tämä silti vaikka galakseissa on paljon enemmän energiaa kuin fotoneissa. Galaksin sisällä liikuvat fotonitkin ovat galaksin energiaa. Varsinkin ne fotonit jotka ovat peräisin galaksin omista tähdistä. Vaan kun näkyvän maailmankaikkeuden fotonit ovat syntyneet huiman liikkeen aikana, niin että tuo liike vie meitä pois päin yhdestä pisteestä joka on todella kaukana näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella.

Fotonitkin siis liikkuvat oman havaittavan liikkeensä lisäksi kaiken aineen liikettä joka siis vie meitä huimalla vauhdilla pois päin siitä yhdestä pisteestä josta kaikki näkyvän maailmankaikkeuden energia on peräisin, niin ettei tuo yksi piste todellakaan ole näkyvän maailmankaikkeuden sisäpuolella tai edes lähellä näkyvää maailmankaikkeutta.

Avain

Vai että ylimääräisiä tilaulottuvuuksia?!?

Onkos joku voinut edes havannoida tilaa? Saatikka ylimääräisiä tilaulottuvuuksia.

Ottappa Syksy järki käteen ja ajattele näin päin.

Yhtenäisteoria = yksi voima

Alkuräjähdys = räjähtävää energiaa

Räjähtävä energia = energiaa jonka tiheys pienenee

Kun energia työntyy pois päin yhdestä pisteestä, sen tiheys pienenee koska sillä on koko ajan enemmän ja enemmän jo olemassa olevaa tilaa johon se voi avautua.

Mitään ei synny jos vastaan ei tule toisesta laajenevasta eli räjähtävästä energiakeskittymästä energia-aaltoa joka saa aikaan paineen vaihtelua vastaan tulevaan energia-aaltoon ja päin vastoin.

Paineen vaihtelu = kylmäfuusio

Ainut voima = painevoima

Kaikki siis perustuu paineen vaihteluun.

Kun energia-aallossa on erillisiä kolmiulotteisesti laajenevia/räjähtäviä energiakeskittymiä joista myös avautuu energia-aaltoja, saa vastaan tulevat energiakimput niistä "yhdistymään" erilaisia kokonaisuuksia tietyllä yhdellä yksinkertaisella periaatteella.

Tämä periaate Kuopiossa jo tiedetään.

Jos siis haluat tietää miten maailmankaikkeus oikeasti toimii, tule käymään Kuopiossa.

:);):)

Avain

Täydennys

Paineen vaihtelu = esim. kylmäfuusio

Kylmäfuusiohan perustuu siihen että kahden kolmiulotteisesti laajenevan energiakeskittymän välistä menee energiakeskittymä joka putsaa ( ilmeisesti absorboi?) mukaansa osan keskittymistä avautuvista energia-aalloísta ja näin laajenevat keskittymät eivät vähään aikaan saa tönittyä toisiaan pois päin toisistaan itsestään avautuvilla aalloilla jotka siis putsattiin pois niiden välistä.

Nyt laajenevat keskittymät lähestyvät toisiaan "liikkummatta toisiaan kohti" sen takia etteivät työnny pois päin toisistaan samassa suhteessa kuin laajenevat/räjähtävät. Jos keskittymiin tulee sillä hetkellä enemmän "ulkoa päin", niin ehkäpä myös liikkuvat toisiaan kohti.

Lähestymisen jälkeen ne eivät saa enää tönittyä toisiaan pois päin toisistaan nopeammin kuin laajenevat ja näin meillä on uusi energiakeskittymä joka koostuu kahdesta samanalaisesta kolmiulotteisesti laajenevasta energaikeskittymästä, niin että ne saavat toisensa avautumaan/räjähtämään enemmän energiaa pois päin itsestään yhdessä kuin avautuivat aikaisemmin yksin.

Näin havaitsemme heliumatomilla enemmän ns. elektroneja, koska heliumatomin ytimestä avautuu tiheämpiä aaltoja kuin vetyatomin ytimestä.

Uusi atomimalli.

Atomien ytimet laajenevat kolmiulotteisesti, avautuen energia-aaltoja joilla on elektroni ja fotoniluonne.

Ja sitten nopeasti Kuopioon juhlimaan uutta atomimallia.

:);):)

Astronomy

Nyt koululaiset pääsevät tutustumaan jopa Cerniin, suoraan hiukkastutkimuksen "ytimeen" mikä on tosi hieno asia!!! Omana kouluaikanani käytettiin mm. magneettirannekkeita päänsäryn poistoon, ja maasäteily estettiin sängyn alle laitetulla kuparilangalla...

Avain

Gammasädehavainto haastaa Einsteinin.

Kertokaapa enemmän tästä gammasädehavainnosta joka todistaa Einsteinin suhteellisuusteorian olevan väärä!

Minä sitten kerron mistä tämä neljän minuutin viive oikeasti johtuu.

:);):)

Avain

Galaksien keskustoilla on ympärillään energiakenttä joka on syntynyt ajan kanssa huimaan liikkeen aikana, niin että tuo energiakenttä muodostuu tähdistä jotka ovat syntyneet galaksin keskustan jättimäisestä laajenevasta energiakeskittymästä josta avautuu energia-aaltoja joilla on atomiluonne.

Jos näkyvän maailmankaikkeuden gaaksit ohittaisivat astetta isomman aineen kokoluokan tähden läheltä, ne eivät vuorovaikuttaisi suoraan siitä ulos humahtavien uusien galaksien "siementen" kanssa ja sen takia vanhat galaksit tönisivät toisiaan kohti astetta isomman aineen kokoluokan tähteä.

Tässä siis ajatellaan meidän galaksien olevan astetta isomman aineen kokoluokan fotoneja joille on huiman liikkeen aikana kehittynyt tähdistä energiakenttä joka säteilee tähtien energia-aaltoina nopeasti paljon energiaansa muihin galakseihin ja vuorovaikutus on nopeaa.

Tämä selittää valon yleisen punasiirtymän ja valon taipumisen ilman tilan ihmeellistä laajenemista tai kaareutumista.

:);):)

Avain

Ns. Gravitaatio loogisesti ilman vetävää voimaa.

1. Laajenevan Maapallon pinta työntää meitä pois päin Maapallon keskustasta samassa suhteessa kuin me ja kaikki muukin laajenemme.

2. Maapallon atomien ytimien välissä virtaa energiaa aaltoina ja näissä aalloissa olevat laajenevat energiakimput saavat itseensä osumia atomien ytimistä avautuvista energiakimpuista. Sen takia ne räjähtävät energiaansa kohti atomien ytimiä ja siirtävät näin liike-energiaansa laajenevien atomien ytimiin.

3. Myös avaruudesta tulee energia-aaltoja joissa on energiakimppuja jotka ovat vuorovaikuttaneet toistensa kanssa itsestään avautuvilla energia-aalloilla ja näistä avautuvista energia-aalloista ne ovat saaneet itselleen energiakentät samalla periaatteella kuin galaksien keskustat ovat saaneet ympärilleen energiakentät tähdistä jotka siis ovat syntyneet energia-aalloista jotka ovat peräisin galaksien keskusten jättimäisistä energiakeskittymistä joiden voidaan olettaa olevan astetta isomman aineen kokoluokan hiukkasia. Näin avaruudesta tulevat energiakimput siirtävät liike-energiaansa enemmän Maapallon atomien ytimiin kuin Maapallon atomien ytimien välissä liikkuvat energiakimput siirtävät pois päin maapallon keskustasta työntävää liike-energiaansa maapallon atomien ytimiin.

4. Kun vielä muistaa että esim. Maapallosta avautuvat energia-aallot vuorovaikuttavat Maapalloa kohti tulevien energia-aaltojen kanssa, niin avot. Eli Maapallosta pois päin työntyvät energiakimput putsaavat/absorboivat mukaansa Maapalloa kohti tulevista energiakimpuista avautuvia energia-aaltoja ja näin Maapalloa kohti tulevat energiakimput laajenevat tönimättä toisiaan pois päin toisistaan. Sen takia niitä tulee Maapalloa kohti enemmän kuin olisi tullut jos Maapallosta ei avautuisi energiaa aaltoina pois päin.

Ulkoinen paine kohti taivaankappaletta siis perustuu siihen millaisia energia-aaltoja taivaankappale itse avautuu pois päin, koska pois päin työntyvät energia-aallot siis saavat energiaa ikäänkuin taipumaan kohti taivaankappaletta.

Sisäinen taivaankappaleesta pois päin työntävä paine perustuu siihen miten massiivisen pieniä energiakimppuja kappale itse avautuu pois päin itsestään.

Mitä pienempiä energiakimppuja, sitä vähemmän ne saavat osumia laajenevien atomien ytimien avautuvista energia-aalloista. Mitä massiivisempia ja pienempiä energiakimppuja taivaankappale itse avautuu, sitä vähemmän ne vuorovaikuttavat taivaankappaleen lähellä olevien kappaleiden atomien ytimien kanssa ja sitä vähemmän ne siirtävät liike-energiaansa niihin.

Näin meidän ei edes tarvitse yrittää selittää miten tämä ihmeellinen vetävä voima muka välittyy, koska sitä ei edes ole olemassa.

Rauhaa

:);):)

Avain

On hyvä ymmärtää että mitä massiivisempi energiakeskittymä, sitä enemmän sen pitää räjähtää energiaansa liikerataan nähden taakse päin, että sen vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin kevyemmän eli vähemmän energiaa omaavan energiakeskittymän vauhti kiihtyy.

Jota kappaleet "putoavat" esim. kuussa yhtä nopeasti Kuun pinnalle, pitää raskaiden aineiden atomien ytimistä avautua tiheämpiä energia-aaltoja, jota avaruudesta tulevat energiakimput saavat itseensä enemmän osumia ja räjähtävät näin enemmän energiaansa kohti raskaan aineen atomeja, jolloin ne vastaavasti saavat suhteellisesti yhtä paljon liike-energiaa niiltä suhteessa kevyen aineen atomien ytimiin.

Eli kevyen aineen atomien ytimet eivät tarvitse niin paljon liike-energiaa avaruudesta tulevilta laajenevilta energiakimpuilta, että ne putovat samaa vauhtia Kuun pinnalle ja eihän kevyen aineen atomien ytimistä avaudukkaan niin tiheitä energia-aaltoja, että niissä olevia energiakimppuja osuisi niin paljon avaruudesta tuleviin energiakimppuihin ja näin kevyen aineen atomien ytimet saavat avaruudesta tulevilta enrgiakimpuilta suhteessa saman verran liike-energiaa kuin raskaan aineen atomien ytimet, suhteessa atomien ytimien massaan.

Savolaisen monimutkaisesti loogisen yksinkertaisen kaunis asia.

Rauhaa

:);):)

Zappa

Voi hyvä tavaton, minä jo luulin että tää alue säilyy edes hiukan pitempään asiallisena keskustelukenttänä...
Eipä silti, itseäni on gravitaatio kummastuttanut paljon, enkä tajua Higgsin hiukkasen roolia ollenkaan... Gravitonin etsintä sentään jotenkin mahtuu vielä maalaisjärkeeni, mutta Higgs, yli menee että roikaa.

Avain

Jäätyvä vesi
Energia-aallot siis vuorovaikuttavat toistensa kanssa.

Ainakin kahdella eri tavalla, niin että molemmat ilmiöt selittyvät yhdellä yksinkertaisella periaatteella.

Vastaan tuleva energia-aalto saa energia-aallon joko levittäymään nopeammin tai hitaammin.

Jos lomittain menevät energiakimput putsaavat/absorboivat mukaansa osan vastaan tulevista energiakimpuista avautuvista energia-aalloista niin että ne itse avautuvat vähemmän energiaa vastaan tulevia energiakimppuja kohti kuin putsaavat mukaansa, niin silloin aallon levittäyminen hidastuu.

Voisi ajatella että yleensä aallot saavat toisensa levittäytymään nopeammin.

Entäpä kun laajenevista vesimolekyyleistä avautuvat energia-aallot saavat vierellä olevasta laajenevasta vesimolekyylistä avautuvat energia-aallot levittäymään hitaammin?

Nyt aalto kohdistuu pienemmälle alueelle ja osuu kokonaisuudessaan vierellä olevaa vesimolekyyliä kohti. Sama ilmiö joka puolella vesimolekyyliä, niin että vierellä olevista laajenevista vesimolekyyleistä tulevat energia-aallot hidastavat levittäymistään enemmän kuin molekyylit itse laajenevat.

Nyt vesi jämähtää jäähän koska laajenevat vesimolekyylit lukittautuvat laajenemaan vieri vieressä.

Samalla selittyy se miksi 4 asteinen vesi laajenee kun sen lämpötila viilenee. Nyt laajenevat vesimolekyylit jaksavat töniä toisiaan pois päin toisistaan voimakkaammin, koska avautuvat aallot "ohjautuvat" lähes kokonaan vierellä olevia laajenevia vesimolekyylijä kohti.

Kuningas on puhunut, UGH!

Sama asia eri sanoin.

Kuvatkoon laajenevat jalkapallot vesimolekyylejä joista avautuu laajenevia pingispalloja eli energiaa aaltoina joka suuntaan.

Kun veden lämpötila on yli 4 astetta, pingispallot ohjautuvat osittain vierellä olevien jalkapallojen ohi. Silloin jalkapalloihin tulee eri suunnista eri määrä energiaa eli pingispalloja.

Kun veden lämpötila laskee alle 4 asteen, pigispalloja ohjautuu koko ajan vähemmän ja vähemmän vierellä olevien jalkapallojen ohi.

Tämä siksi että vastaan tulevat laajenevat pingispallot tempaavat mukaansa pingispalloista avautuvia vielä pienempiä palloja, jolloin samaan suuntaan liikkuvat pingispallot eivät töni toisiaan pois päin toisistaan samassa suhteessa kuin ne itse laajenevat. Silloin jalkapallot laajenevat nopeammin kuin niitä kohti tulevat pingispallo-aallot levittäytyvät.

Nyt aina vain suurempi ja suurempi osa laajenevista pingispalloista osuu vierellä olevaan laajenevaan jalkapalloon ja näin jalkapallot lopulta lukittuvat laajenemaan vieri vieressä eli vesi jämähtää jäähän.

Mitä enemmän pingispalloja osuu suoraan vierellä oleviin jalkapalloihin, sitä energisemmin laajenevat jalkapallot jaksavat töniä toisiaan pois päin toisistaan ja sen takia vesi laajenee kun sen lämpötila laskee alle 4 asteen.

Silloinhan veteen ei tule ulkoa päin niin paljoa energiaa aaltoina ja näin vesimolekyylit löytävät tasapainoisen tavan laajentua vieri vieressä.

UGH, Kuningas on taas puhunut loogisen yksinkertaisen kauniisti.

Ps. Kuvaan vesimolekyylejä isommiksi kuin niistä avautuvissa energia-aalloissa olevat energiakimput. Tokihan esim. atomien ytimissä on todella paljon enemmän energiaa kuin elektroneissa, mutta silti elektronit peittävät tilasta enemmän kuin atomien ytimet. Ns. elektroneissa energia on todella paljon vähemmän tiheämmin kuin energia on atomien ytimissä.

Kun vierellä olevan atomin ytimestä tuleva elektroni lähestyy laajenevan atomin ydintä, se muuttuu tiheämmäksi. Elektronin erillistä laajenevista energiakimpuista avautuvat energia-aallot palavat loppuun atomin ytimestä avautuviin energiakimppuihin ja tempautuvat niiden mukana pois päin sen atomin ytimestä jota kohti eektroni on menossa. Näin elektronin tilavuus pienenee suhteessa atomin ytimeen ja lopulta se itse palaa loppuun atomin ytimestä avautuvaan energiaan ja tempautuu sen mukana pois päin sen atomin ytimestä jota kohti se oli menossa.

Myöhemmin siitä ja muusta atomin ytimestä ulos päin tulevasta energiasta syntyy uusia elektroneja ajatukseni mukaisesti.

Rauhaa

:);):)

Avaimen haltija

Protonit ja neutronit

Protonit ja neutronit ovat ajatukseni mukaan samanlaisia kolmiulotteisesti laajenevia energiakeskittymiä, joista avautuu energia-aaltoja, joilla on vielä pienempien kolmiulotteisesti laajenevien energiakeskittymien luonne. Näin protoneihin ja neutroneihin, joille oikeastaan voisimme antaa yhteisen nimen, tulee enemmän energiaa vierellä olevista samanlaisista keskittymistä, jonka seurauksena protonit ja neutronit räjähtävät/avautuvat enemmän energiaa toisiaan kohti, ja tällä energialla ne työntyvät poispäin toisistaan samassa suhteessa kuin laajenevat.

Ne itse muodostuvat erillisistä kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä (kvarkeista), jotka myös avautuvat energia-aaltoja. Myös kvarkit koostuvat vielä pienemmistä kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä jne.

Mitä pienempi erillinen energiakeskittymä atomin ytimessä, sitä tiheämpää energiaa sillä alueella tilassa on. Mitä kauemmaksi laajenevasta energiakeskittymästä energia liikkuu, sitä vähemmän tiheäksi se itse muuttuu, kunnes kohtaa vastan tulevaa tiheämpää energiaa. Tiheämpään vastaan tulevaan energiaan energia palaa "loppuun" ja tempautuu sen mukana toiseen suuntaan.

Rauhaa

:);):)

Avaimen haltija

Molekyylit muodostuvat kahdesta tai useammasta laajenevasta atomista.

Moleyylien atomeista avautuu laajenevan molekyylin yhteiset energia-aallot.

Nesteissä nämä aallot ohjautuvat osittain viereisten molekyylien keskusten ohi. Nesteen molekyylien välissä siis liikkuu energiaa pidemmän aikaa kuin kiinteissä aineissa. Tämän takia nesteen molekyyliin tulee usein enemmän energiaa toisesta suunnasta. Nyt se räjähtää enemmän energiaansa siltä puoleltaan. Tällä energialla molekyyli muljahtelee pitkän matkan muiden laajenevien molekyylien välissä toiseen suuntaan.

Kaasujen molekyylien välissä liikkuu vielä pidempiä matkoja energiaa joka tulee kaasun atomien ytimistä. Nyt kaasujen molekyylien keskustaan tulee suhteellisesti vielä enemmän energiaa toisesta suunnasta. Sen takia kaasujen molekyylit sinkoutuvat vielä pidempiä matkoja toisten välissä.

Kiinteissä aineiden laajenevien atomien ytimistä avautuvat energia-aallot ohjautuvat suoraan vierellä olevan laajenevien atomin ytimeen ja laajenevista molekyyleistä suoraan vierellä laajeneviin molekyyleihin.

Jos ulkoapäin tulee riittävästi energiaa esim. kiinteää metallia kohti, niin silloin tasapaino järkkyy ja avautuvat energia-aallot alkavat ohjautua osittain vierellä olevien atomien ytimien ohi ja näin atomit alkavat räjähtämään energiaa johonkin suuntaan enemmän kuin vastakkaiseen suuntaan, jolloin atomit muljahtelevat toistensa lomassa ja näin metalli muuttuu sulaksi.

Rauhaa

:);):)

Ance

Voi hyvää päivää... Savor, painu muualle saastuttamasta näitä(kin) ketjuja. Mieluummin jonnekin missä ei ole nettiä.

Seuraa 

Maailmankaikkeutta etsimässä

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.

Teemat

Blogiarkisto