Tanskasta tulee nyt TV-komedian ehdoton avantgarde: Kyllä nolottaa, joka menee paraikaa FST:llä tiistaisin mutta jonka edelliset kaudet kannattaa ehdottomasti hankkia dvd:llä. Sarja on kaikkea muuta kuin Moskaa.

Tanskasta tulee myös kielipoliittinen avantgarde. Sikäläinen liberaalipuolue Det Radikale Venstre on näet jo muutama vuosi sitten ehdottanut, että englannista tehtäisiin maan toinen virallinen kieli tanskan rinnalle. Puolue on oivaltanut, että tanskalaiset eivät ole vain Tanskan vaan myös maailman kansalaisia, joiden pitää osata sujuvasti maailman äidinkieli englanti.

Kielipoliittinen mainstream kantaa huolta jonkun pienen tai vähän suuremmankin kielen kohtalosta englannin vyöryessä ylitse. Avantgarde taas lakkaa murehtimasta, ottaa lainelaudan alleen ja lähtee reippaasti vyöryn matkaan. Temppua voisi harkita myös Suomessa ja tuoda myös englanti mukaan keskusteluun lasten kielten oppimisesta, kielikylvyistä ja kaksikielisistä kouluista.

Tällä hetkellä englanti on tieteen, kansainvälisen liike-elämän ja EU:n käyttökieli. Kosmopoliittinen luokka vaihtaa sujuvasti äidinkieleltään englantiin ja takaisin, mutta sama sujuvuus pitäisi taata kaikille suomalaisille. Englanti ei ole kieli muiden joukossa vaan ylipäätään luku- ja kirjoitustaitoon verrattava kansalaistaito.

Kielen opiskelu kannattaa aloittaa varhain, kuten toimittaja Marko Hamilo kertoi vuoden takaisessa Tieteen artikkelissaan. Mitä siis odottelemme? Perustettakoon joka niemeen ja notkoon englannin kielikylpypäiväkoteja, ja pian suomalaiset pääsevät täysivaltaisiksi jäseniksi Shakespearen kieliyhteisöön.

Kommentit (13)

Kosmo

Oli aiheena mikä tahansa, wikipediasta siitä löytyy huomattavasti enemmän informaatiota, kuin vastaavan suomenkieliseltä sivulta. Jos haet tietoa netistä, eikä kolmas kotimainen taivu, olet selvä altavastaaja verrattuna englantia sujuvasti ymmärtäviin.

Olen remontoinut taloani, korjannut autoni, hoitanut kasvimaata ja ties mitä, ilman mitään aiempaa osaamista ja ihan vain sen tiedon avulla jonka olen netin kautta kaivanut. Omalla äidinkielellä kun vastaavaa informaatiomäärää ei yksinkertaisesti löydy, meitä kun lukumäärällisesti niin vähän.

SamBody

"Englanti ei ole kieli muiden joukossa vaan ylipäätään luku- ja kirjoitustaitoon verrattava kansalaistaito."

Tämä on se de-facto tilanne myös Suomessa - jota wirallisesti kieltäydytään tunnustamasta. Kantona kaskessa on tietenkin pakkoruotsi, jonka aseman kyseenalaistamista ei dogmatismin nimissä suostuta ottamaan tarkastelun alle. Häviäjinä tässä dogmatismin korostamisessa ovat yksiselitteisesti kansalaiset ja eritoten sen nuorempi osa.
Yleissivistykseen tämän päivän maailmassa kuuluu yksiselitteisesti äidinkielen ja englannin taitaminen - tietysti muu kielitaito on positiivista extraa, mutta ei välttämättömyys kuten nuo kaksi.

Anonyymi

Kirjoittajan huomio: Vain persu voi käyttää noin debiiliä ilmausta. Ei hyvää päivää ja terveiset sensorille.

Anonyymi

Subjekti, objekti ja paralleerikäämi sentään mulla flippailee noiden tribalisti.. dogmatistien kanssa.

Jani

Englannin kunnollinen osaaminen on myös sitä kaksikielisyyttä, joka lehtenne mukaan pitää aivot kunnossa. Kunnollisen osaamisen taso ei kuitenkaan ihan vielä aina toteudu, joten englannin oppitunteja kannattaisi lisätä.

Miksa

Minä olen asettanut tietokoneeni ja kännykkäni englanninkielisiksi jo pelkästään siitä syystä, että jos saan jonkun virheilmoituksen niin sitä on hyödyllisempää googletella kuin suomenkielistä versiota. Samaten näppäinoikotiet ja muu käyttöliittymä on englanniksi yhtenäisempää, kaikki ohjelmia ei kuitenkaan saisi suomen kielellä.

Pakkoruotsin osalta olen miettinyt kuinka tärkeää se käytännössä on. Kuinka monta henkilöä Suomessa on jotka osaavat ruotsia, mutteivät suomea tai englantia? Näitä luulisi löytyvän lähinnä suomenruotsalaisista vanhuksista, nuoremmat osaavat vähintään englantia. Venäjälle ja ehkä joillekin muillekin kielille voisi löytyä enemmän tarvetta.

Jani

Pakkoruotsin hyödyllisyys omalla kohdallani tiivistyy seuraavaan: Lukiossa ruotsin numeroni oli 9 ja kirjoitin M:n. Viiden vuoden kuluttua en pystynyt enää asioimaan Tukholmassa ruotsiksi. Kun ei sitä tarvitse, niin eihän se säily, eikä sitä sen takia ole järkeä tunkea pakollakaan.

SamBody

@Jani: pakkoruotsin hyödyttömyyden perustelu loogisesti, järkisyillä ei ole millään tavalla tuloksellista koska kyseessä on kuitenkin nimenomaan poliittinen oppiaine - kun perusteet eivät ole rationaaliset, ei niitä pysty myöskään rationaalisesti kumoamaan. Hieman samoin on "oman uskonnon" opetuksen laita: ko oppiainetta ei sekulaareissa sivistysvaltioissa yleisessä perusopetuksessa tunneta, sen olemassaolo Suomessa perustuu pelkästään uskoon sen siunauksellisuudesta. Uskoa ei tiedolla torpata.

Hemid

http://ylioppilaslehti.fi/2011/12/englanti-valloitti-tiedemaailman/

Ylioppilaslehdessä tärkeästä aiheesta juttu.

Lainaus:"Kanner korostaa, ettei termipankin tarkoituksena ole taistella englannin kieltä vastaan, vaan saada suomi pysymään sen rinnalla akateemisena kielenä. Yliopistoissa olisi hyvä miettiä tarkasti, mitä on järkevää julkaista suomeksi ja mitä englanniksi. Jos tutkimuksen yleisö on Suomessa, kannattaako väkisin kirjoittaa englanniksi?

”Siitä seuraa sekin ristiriita, että kun tutkijat lukevat ja kirjoittavat paljon englanniksi, heidän suomen kielen taitonsa heikkenee.”

Äidinkielellä voi syntyä terävämpää tekstiä.

”Englanti on joissakin tapauksissa kuin keisarin uudet vaatteet: ajatus ei välttämättä ole yhtä selvä ja loppuun asti mietitty kuin mihin äidinkielellä kirjoittaessa pyrkisi.”

Suomessa tuntuu siltä, että englannin asemaa käsitellään lähinnä kielitaidon näkökulmasta. Osaammeko kieltä riittävän hyvin pärjätäksemme kansainvälisessä kilpailussa? Vähemmän tuntuu kiinnostavan uhka joidenkin elämänalueiden muuttumisesta englannin dominoimiksi. On huolestuttavaa, jos heikosti englantia taitavat kansalaiset eristetään kokonaisesta yhteiskunnan osa-alueesta, kuten tieteestä."

Kyse on siis siitä, miksi "pakkoruotsi" nähdään suomen kielen uhkana, muttei englanti? Nykyään kyseenlalaistamatta ajatellaan, että kansainvälisyys on englanti on huippua joka ikisellä alalla ja KAIKISSA tilanteissa, ja enkuksi kirjoittaminen on aina parempaa, mutta tämä vaatii panostusta myös suomenkieleen! Ja faktana: kaikkialla ei sitä englantia osata, ja on outoa, kun luullaan että englanti riittää: menepä Keski-Eurooppaan niin huomaat ettei näin ole.

Deckard

Ai englanti on "maailman äidinkieli"? No ei tasan ole. Ei ole ollut ainakaan matkoillani esimerkiksi Kiinassa, Venäjällä ja Meksikossa. Niillä kulmilla eivät ihmiset osanneet lainkaan tätä "äidinkieltään". Eikä ole äikkäenkun taidoissa aina hurraamista täällä EU:n sisälläkään. Koko maailma ei puhu englantia, ei nyt eikä ainakaan meidän elinaikanamme, vaikka me nykysuomalaiset täällä maailman katolla keskenämme niin kuvittelemme. Jostain syystä suomalaiset ovat jotenkin seonneet englannista, muutkin kuin Star Trek -fanit.

Englanti vieraana kielenä ei myöskään ole sama asia kuin äidinkielen lukeminen ja kirjoittaminen. Kyse on eri taidoista.

Seuraa 

Nojatuolifilosofian kenttäkokeita

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja, joka törmää mielellään uusiin näkökulmiin.

Teemat

Hae blogista