Scifielokuvassa voi käydä niin, että ei voi olla varma, onko joku ihminen oikeasti ihminen vai kyborgi. Oikeat ihmiset tuntevat jäävänsä yhä yksinäisemmiksi, kun outo virus tai jokin maan ulkopuolinen taho ottaa valtaansa heidän naapureitaan, työtovereita, kaupan kassoja, sukulaisia ja muuttaa nämä sisältä toisiksi. Valeihmiset näyttävät ihmisiltä mutta heidän tahtonsa on erilainen ja outo.

Scifielokuvat tietenkin kertovat meistä itsestämme, eivät mistään sen kummemmasta. Toisinaan toisten ihmisten asenteet ja käsitykset maailmasta saa tuntemaan, että he elävät ihan eri todellisuudessa kuin me itse. Tästä voisi nähdä painajaisenkin: huomaat kauhuksesi, että kaikki muut ihmiset ovat muuttuneet sen puolueen kannattajiksi, joka on sinusta kaikkein kauimpana. Ole siinä sitten monikulttuurinen Toisen ymmärtäjä.

Geenimuuntelun ympärillä kytevässä kulttuurisodassa kärjistyy tämä ihmisten keskinäinen toiseus. Äskettäin Tiede-lehteen saapui sähköpostiviesti, joka vinkkasi siitä, että BASF on luopunut geenimuunneltujen elintarvikkeiden tuotekehityksestä ja markkinoinnista Euroopassa. Meilissä iloittiin käänteestä, joka on ”merkki siitä että tuuli on kääntynyt puhtaamman ja turvallisemman maatalouden suuntaan”.

Myös Maan ystävät riemuitsevat. Järjestön edustajan mukaan BASFin päätös on ”nöyryytys” komissaari John Dallille, joka aikanaan hyväksyi yhtiön kehittämän gm-perunan viljelyn. Geenimuuntelua vieroksuvat kuluttajat ja viljelijät antoivat pitkän nenän eurokraateille ja biotekniikan suuryrityksille, myhäilevät gm-kriitikot.

Nöyryytys? Tuskinpa vain. En usko, että Dalli kokee itsensä nöyryytetyksi. Luulen pikemminkin, että hän puistelee kummeksuen päätään ja päivittelee eurooppalaisten herkkäuskoista gm-vastaisuutta. Maanmainio tekniikka jätetään käyttämättä ilman mitään hyvää syytä. Mikä näitä ihmisiä oikein vaivaa, olen kuulevinani komissaarin taivastelevan avustajalleen.

Dallin puolelta gm-rintamaa näyttää siltä kuin Eurooppaan olisi levittäytynyt jokin outo lahko, joka ei kuuntele järkipuhetta. Totta kyllä, valistuneen yhteiskunnallisen keskustelun perussääntö on, että osapuolet eivät saa demonisoida toisiaan. Antaa argumenttien ottaa mittaa toisistaan. Mutta kun kaikki argumentit on jo toistettu tuloksetta useaan kertaan, on vaikea välttää vastapuolen kyborgisointia.

Kommentit (15)

Pentti S. Varis

Kun geenimuunteluun kymmeniä vuosia sitten ryhdyttiin, luultiin geenien toiminnan olevan jo pääpiirteittäin selvitetyn. Tältä pohjalta kumpusivat myös argumentit muuntelun puolesta ja sitä vastaan.

Sitten osoittautui, että genomin toiminta olikin varovasti arvioiden tuhansia kertoja monimutkaisempaa ja monelta osin vielä inhimillisen käsityskyvyn saavuttamattomissa. Tästä todistavat parin viime vuoden aikana ilmestyneet tutkimukset. Geenien säätelystä on tiedetty jo Monodin ym. tutkimusten perusteella, mutta ei ole lainkaan tiedetty, että genomilla on monta suurta säätelyjärjestelmää, joista varmaan vasta osa on löydetty ja vielä pienempi osa alustavasti ymmärretty:

http://www.google.fi/#hl=fi&sugexp=lttmoc&cp=21&gs_id=3t&xhr=t&q=regulat...

Monet sairaudet voivat seurata pienistä muutoksista geenien kymmenissä erilaisissa säätelyjärjestelmissä tai -verkoissa. Vastaavasti niitä voidaan myös parantaa vaikuttamalla näihin säätelytekijöihin.

Geenimuuntelun kannattajat (kuten jopa biologit yleensä!) eivät liene lainkaan tietoisia siitä, että kuva genomin toiminnasta on radikaalisti muuttunut. Vaikka muutos on vasta alullaan, sen voi sanoa olevan ehkä suurin tieteellinen mullistus, mitä ihmiskunta on koskaan kokenut.
Ei ihme, jos tästä tietämättömät kokevat tästä tietävät geenimuuntelun vastustajat kyborgisoitavana!

Hauankaivaja

Vastavoimat ovat kuitenkin hyväksi kaikessa politiikassa (yksi nimitys asialle lienee monipuoluejärjestelmä). Muuten tunnetusti aina oikeamieliset ja jumalaisen, absoluuttisen erehtymättömän viisauden haltijat, kuten Puttonen ja Dall voisivat kuin voisivatkin rikkoa luonnonlakeja ja omnipotentissa valvontakyvyssään sallia jonkun perkeleen uida kyynä keittoon ja tehdä virheen. Mitkä seuraavaksi vuorossa? Greenpeace, Puolustusvoimat ja D-vitamiini?

Luojan kiitos tällä kertaa mielipiteensyöttö tapahtuu reilusti blogin muodossa, mikä mahdollistanee ihan asiallisen keskustelun sinänsä montaa varmasti kiinnostavasta aiheesta.

Metusalah

En ota kantaa kyborgisoitumiseen, mutta geenimuunteluun liittyen minulla on pari kommenttia. Elettiin varmaankin 1990-lukua, kun jenkit ilmoittivat kloonanneensa tomaatin, joka kasvaa/kestää muutaman asteen (-2-4C) pakkasessakin. Hankkeesta ennustettiin sensaatiota ympäri maailman, ja tomaatinviljelijät olivat haltioissaan tästä uutisesta!

Vaan kuinkas sitten kävikään? Geenimanipuloitu tomaatti toki kesti pakkasta kuten oli uutisoitukin, mutta pahaksi onneksi uusi tulokas kehitti kasvaessaan glykoalkaloideja, jotka osoittautuivat kaikille biologisille organismeille myrkyllisiksi; glykoalkaloidit ovat kasvisten epäedullisissa olosuhteissa tuottamia myrkkyjä eli toksiineja. Jostain syystä tämäkin sensaatiouutinen vaiettiin hiljaiseksi, eli siitä ei kirjoitettu enää sanaakaan sen jälkeen, kun itse ongelma oli havaittu.

Sikalehmä on yhtä vanha ja iljettävä juttu: Lehmän kasvugeenit saanut sika, jonka raajat eivät kestäneet eläimen omaa painoa. Muistan omin silmin nähneeni kuvan tästä onnettomasta elukasta, jonka nerokkaat tiedemiehet olivat kloonanneet. Siihen loppui (onneksi) senkin tarinan kehittely.

Mikko Puttonen

Kiitos kommenteista. Hauankaivajalle keskustelun jatkoa:

Kukahan loppujen lopuksi gm-keskustelussa kuvittelee omistavansa sen absoluuttisen totuuden? Minusta tuntuu, että geenitekniikan vastustajat ovat paljon uskonvarmempia kuin hyväksyjät.

Siirtogeenitekniikkaan tuskin kukaan on rakastunut sen itsensä vuoksi. Jos se tuo pahoja haittoja, sen voi hylätä, no big deal. Kyseisen jalostustekniikan hyväksyjän ei myöskään tarvitse kannattaa suurta agribisnestä ja tehomaataloutta. On aivan mahdollista kannattaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää viljelyä ja silti hyväksyä geenimuuntelu.

Mutta missä tilanteessa vaikkapa Greenpeace olisi valmis hyväksymään siirtogeenitekniikan? Onko olemassa edes hypoteettista skenaariota, jossa se olisi ok? Jos vaikka sen osoitetaan vähentävän torjunta-aineiden käyttöä? Tai jos tekniikkaa käytetään luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen? Tai jos sen avulla kehitetään lajikkeita, joiden avulla afrikkalainen pienviljelijä saa suurempaa satoa ekologiselta pikkutilaltaan?

Olisi hauska kuulla, mikä riittäisi osoittamaan, että siirtogeenitekniikka voi olla ihan jees. Jos Greenpeacella ei ole mitään skenaariota, jossa sen voisi hyväksyä, silloin Greenpeace on se, jolla on hallussaan absoluuttinen totuus.

kse

Metusalah: "Vaan kuinkas sitten kävikään? Geenimanipuloitu tomaatti toki kesti pakkasta kuten oli uutisoitukin, mutta pahaksi onneksi uusi tulokas kehitti kasvaessaan glykoalkaloideja, jotka osoittautuivat kaikille biologisille organismeille myrkyllisiksi; glykoalkaloidit ovat kasvisten epäedullisissa olosuhteissa tuottamia myrkkyjä eli toksiineja. Jostain syystä tämäkin sensaatiouutinen vaiettiin hiljaiseksi, eli siitä ei kirjoitettu enää sanaakaan sen jälkeen, kun itse ongelma oli havaittu."

No, voi, voi. Samaa tapahtuu kuitenkin ihan normaalin kasvinjalostuksen puolella - esim. perunalajikkeiden jalostuksessa taitaa olla aika normaalia, että kehitystyö valuu hukkaan uuden lajikkeen liian suuren glykoalkoidipitoisuuden vuoksi. Eipä näistäkään paljoa otsikoita revitellä.

Sinänsä aika hassua, etteivät GM-vastustajat näytä kiinnittävän mitään huomiota perinteisen kasvinjalostuksen vaaroihin tai epäonnistumisiin. Kuitenkin jo pelkkä sukulaislajien risteyttäminen on aikalaista arpapeliä puhumattakaan säteilyn tai voimaakkasti mutageenisten kemikaalien käytöstä. Mutta ilmeisesti nämä "ei-liikkeet" toimivat tosiaan niin vahvasti yhden dogmin varassa, että kaikki järkevä keskustelu on mahdotonta. Kun on kerran päätetty, että asia X on vaarallista, luonnotonta yms. niin sehän sitten on vaikka asiasta tulisi millä mitalla uutta tietoa.

Metusalah

kse: Osasit toki ansiokkaasti kritisoida kommenttiani, mutta mistä löytyvät vasta-argumenttisi siirtogeenitekniikan puolesta?

Minun käsitykseni mukaan näissä laboratorioiden geenimanipuloinneissa on olemassa myös se riski, että vakavat virheet tai erehdykset, joita on paljon ja joita myös syntyy jatkuvasti, "karkaavat" hallitsemattomasti luontoon aiheuttaen mahdollisesti peruuttamatonta vahinkoa, joten eiköhän olisi viisainta antaa evoluution hoitaa tämä lajien kehittyminen ihan samalla tavoin, kuin tähänkin saakka maapallon ja ihmiskunnan historiassa on tapahtunut.

Jani

Mikko Puttonen: "Minusta tuntuu, että geenitekniikan vastustajat ovat paljon uskonvarmempia kuin hyväksyjät."

Skeptikon näkökulmasta näin _pitääkin_ olla. Tietoa voi olla vain sen verran kuin on tutkittu, eikä kukaan tiedä sen tiedon määrää jota ei vielä tiedetä eikä välttämättä sen tiedon määrää, jota ei ole vielä todettu paikkansa pitämättömäksi. Siksi uuden vastustaminen on aina lähtökohtaisesti varmemmalla pohjalla kuin uuden hyväksyminen.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vastustaminen olisi aina oikein. Toisinaan tietoa saadaan lopulta niin paljon, että uuden voidaan todeta olevan järkevä vaihtoehto. Yleensä näissä edistysaskelissa uuden negatiiviset vaikutukset ovat suurimmillaankin niin vähäiset, että uutta kannattaa kokeilla.

Geeniteknologian kehittäminen ei oikein täytä kumpaakaan kriteeriä. Ehkä pahimpana ongelmana on se, millaisella mallilla sitä kehitetään: taloudellinen voitto mielessä. Tämä johtaa liian usein siihen, että riskejä pimitetään, jotta rahoittajat eivät pelästyisi ja jos ne realisoituvat, niin paikalta häivytään vähin äänin, firman kanssa tyhjänä. Laskun maksavat veronmaksajat.

Jos geenimuunneltujen kasvien kehittämisen voisi tietää olevan vastuullista, sen hyväksyminen olisi varmasti helpompaa. Monien esimerkkien valossa kuitenkin näyttää siltä, että kyse on samanlaisesta toiminnasta, johon erityisesti öljy-yhtiöt syyllistyvät: voitot mulle, riskit sulle. Esim. patentointi ja sen seuraukset köyhissä maissa on surullinen esimerkki siitä, mitä geeniteknologia voi tuoda tullessaan vain sen taloudellisten mahdollisuuksien takia, riippumatta itse teknologian varsinaisista edistysaskelista.

Ongelma geeniteknologiassa ei siis ole välttämättä pelko siitä, mitä valloilleen päässyt muuntogeeninen eliö saisi aikaan ekosysteemissä, vaan siinä on mahdollisesti mukana erittäin aiheellisia pelkoja siitä, mitä valloilleen päässyt lyhytnäköinen voiton tavoittelu voi aiheuttaa silloin, kun käsissä on mahdollisesti riskialtis, mutta todennäköisesti voittoa tuottava tuote.

Pentti S. Varis

Säätelyjärjestelmistä vielä. Kun niin luonnonmukainen feromoni kuin kuningattaren alaleukaferomoni vaikuttaa mehiläisen geenien säätelyjärjestelmiin aiheuttaen satojen geenien toiminnan muuttumisen aivosoluissa ja kun on saatu viitteitä siitä, että ruoan geenien säätelyjärjestelmien osia voi siirtyä ihmisen geenistöön säätelyjärjestelmiä muuttaen, voi medessä ja siitepölyssä tiivistyvä muuntogeeninen ravinto olla jatkuvien mehiläistuhojen tärkeä syy.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC304112/

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1698499.html#p1698499

http://santostrading.com.au/articles/bees.html

Mikko Puttonen

Janille ja vähän Petri Variksellekin:

Lääkkeitä, suklaata, jätehuoltoa, lentokoneita, mopoja ynnä muita on tuotettu maailman sivu voitto mielessä erilaisilla tekniikoilla. Pitäisikö nämä tuotantomenetelmät siksi kieltää?

Totta kai voi arvostella tuotantojärjestelmää ja omistussuhteita, joiden vallitessa jotakin tekniikkaa käytetään, mutta silloin on paikallaan sanoa selvästi, mitä arvostelee, tekniikkaa vai omistussuhteita. Jos ei pidä Monsantosta tai BASFista, kannattaisi ruveta vaatimaan tukea julkiselle, vaikkapa YK:n alaiselle geenitekniikan kehitystyölle.

Geenitekniikan vastustajat vaikuttavat usein olevansa kiitollisia mistä tahansa argumentista, jota voisi käyttää kyseistä tekniikkaa vastaan. Jos gm-ruoka todetaan tutkimuksissa ihmiselle turvalliseksi, he alkavat puhua riskeistä luonnon monimuotoisuudelle. Jos luonnon monimuotoisuus ei kärsi, ruvetaan puhumaan suuryritysten vallasta ja köyhän pienviljelijän riippuvaisesta asemasta.

Mitä jos suuryritykset eivät ole ongelma? Millä argumentilla voisi vastustaa julkisin varoin tehtävää gm-kehittelyä, jonka tarkoitus olisi tuottaa kehittyviin maihin kuivuutta kestäviä viljelykasveja? Silloin viljelijät eivät ainakaan olisi suuryritysten armoilla.

Ne jotka kaiken jälkeen vielä vastustavat siirtogeenitekniikkaa tekniikkana, voivat kertoa, miksi se eroaa radikaalisti perinteisestä jalostuksesta, jossa myös siirrellään geenejä kasvista toiseen.

Vastustajat voivat yhä vedota varovaisuusperiaatteeseen, joka neuvoo testaamaan perin pohjin uuden tekniikan mahdolliset riskit. Parempi katsoa kuin katua, he muistuttavat. Mutta varovaisenkin olisi syytä tehdä itselleen selväksi, kuinka paljon katsomista tarvitaan. Milloin hän vihdoin vakuuttuisi? Kuinka monta tutkimusta riittää osoittamaan, että tekniikka läpäisee hänen turvallisuuskriteerinsä? Hänen on myös hyvä verrata gm:n uumouiltuja riskejä niihin riskeihin, jotka hän on muilla elämän alueilla hyväksynyt kummemmin miettimättä.

Jos gm:n vastustaja ei voi kuvitella koskaan vakuuttuvansa, hänellä on hallussaan absoluuttinen totuus. Mikään näyttö ei voi sitä horjuttaa.

Esko M

Missä ovat sitten nämä tutkimukset jossa esim. gm ruoka todennetaan turvalliseksi ja tarpeellisena? Minulla ei ole mitään jotain tiettyä tekniikkaa vastaan, ja elinkin pitkän uskossa (ns. absoluuttinen totuus) että gm olisi automaattisesti turvallinen ja että sitä tarvitaan ilman että olisin perehtynyt asiaan sen kummemmin. Edustaahan se sentään uusinta tiedettä ja vastustajat jotain viherpiipertäjiä jotka inhoavat teknologiaa.

Vasta tutkittuani asiaa huomasin ettei olekaan niin musta-valkoinen. Ei välttämättä lisää satoa, ja useissa eläinkokeissa todennetaan gm-ruuan aiheuttavan merkittävää haittaa. esim. http://www.biolsci.org/v05p0706.htm

Puhumattakaan ongelmia koskien patentointia ja esim Monsanto haastaa viljelijöitä oikeuteen patentikkomuksesta jos gm-pellolta on levinnyt siirtogeenejä ei-gm pellolle. Monsanto muutenkin näyttää harjoittavan melko mafiamaista käyttäytymistä, jossa vastus tai vaihtoehdot mielummin vaiennetaan tavalla tai toisella. Eivätkä mitenkään "terminaattorisiemenet" edistä köyhiä viljelijöitä.

Roundupin ongelmia jne: http://tinyurl.com/7lezgfp

Onhan se silti mahdollista että gm:n avulla voitaisi saada turvallisia ja toimivia tuotteita. Tarvitaan tosin reilusti lisää ymmärrystä, tutkimusta ja kehittelyä.

Jani

Itse kyllä lähtökohtaisesti kannatan geeniteknologian hyödyntämistä. :)

Geeniteknologian hyödyntämisen puolesta on paljon argumentteja, mutta yksikään niistä ei puolusta sitä aivan ehdottomasti. Siinä mielessä se on ihan samanlainen asia kuin suklaa, lentokoneet, mopot yms. Varmasti parempi tai ainakin kivempi näiden kanssa kuin ilman, mutta ilmankin on mahdollista elää ihan hyvin. Lääkkeiden ja jätehuollon suhteen sen sijaan on vaikea sanoa, että ilmankin tultaisiin toimeen.

Geeniteknologian varsinaiset ongelmat liittyvät itsekopioituvuuteen. Sen takia sitä on erittäin paha verrata perinteisen teknologian aikaansaannoksiin, niihin huonoihinkin. Mikään niistä ei sisällä samanlaista käsistä karkaamisen riskiä: Kun lentokone karkaa käsistä, se putoaa ja siinä kuolee yleensä kymmeniä, joskus satoja. Kun mopo karkaa käsistä, se törmää ja yleensä kuski loukkaantuu. Kun suklaa karkaa käsistä... no, se tahraa vaatteet. Lääkkeiden kohdalla kyse on edelleen yksilöistä ja harvoin ekosysteemeistä.

Autoissa turvavyö on osoittautunut erinomaiseksi hengenpelastajaksi. Siksi on ihan hyvä kysyä, millainen mahtaakaan olla geeniteknologian "turvavyö"?

Ainoat kunnon esimerkit itsekopioituvien järjestelmien vaikutuksista löytyvät jo valmiiksi luonnosta. Vieraslajit ovat aiheuttaneet ongelmia käsittääkseni kaikkialla, minne niitä on päätynyt vapaana. Se itämeren pohjaa möyrivä monisukasmato lienee harvoja tunnettuja poikkeuksia.

Varovaisuusperiaatteeseen vetoava voi siksi aivan perustellusti muistuttaa, että ainakin ihmisen tarkoituksella tuomat vieraslajit oli todettu jopa vuosituhansien kokemuksella alkuperäisessä elinympäristössään suht koht haitattomiksi, jopa turvallisiksi, ja mitä on käynyt siitä huolimatta?

Moni geeniteknologiaa vastustava saattaa siksi hellittää siinä vaiheessa kun edes nykyiset vieraslajit saadaan vihdoinkin pidettyä aisoissa ja meillä olisi tekniikka siihen. Jos olisi tuo turvavyö...

Jos puhutaan yleensä vastapuolen vakuuttamisesta, niin onkohan ihmiskunnan historiassa yhtään ainoaa asiaa, jonka suhteen vastapuoli olisi saatu kategorisesti vakuuttuneeksi väärässä olosta? Absoluuttinen totuus taitaa olla kaikkien etuoikeus ja vain diktatuureissa se ei ole ilmaista. :)

Pentti S. Varis

"Mielipiteesi ei voi olla väärä; se on sinun". Aika harvassa taitavat olla ne ihmiset, jotka suvereenisti purjehtivat mielipiteestä toiseen ymmärtäen, ei tuomiten. Ongelman ydin on, mitä nämä tietoisuuden moodit ovat, ovatko ne aivotiloja, vai tarvitaanko muutakin, kuin nykynäkemyksen mukainen materia. Fysiikkahan ei ole löytänyt materiasta tai sen konfiguraatioista mitään elämykselliseen tietoisuuteen viittaavaa, ja kukapa voisi fyysikkoa paremmin tietää, mitä materia todella on! Leidenfrostin pisara on mielestäni erinomainen analogia tietoisuudelle käsitettynä ei-materiaalisena informaatiokondensaattina

http://www.tiede.fi/keskustelut/psykologia-aivot-ja-aistit-f12/miten-aiv...

Olennaista on kuitenkin se, että tietoisuuden tilat ovat diskreettejä moodeja, joiden välillä tapahtuva siirtyily edellyttää aina ainakin yhden reunaehdon muuttumista. Tällainen voi olla uusi tieto tai vanhan unohtaminen. Eri reunaehtokompleksi indusoi aina erilaisen tietoisuuden moodin. Reunaehtojen paljous ja monimutkaisuus sekä jatkuva muuttuminen esim. vuorovaikutuksessa ja keskustelun kuluessa tekee mahdottomaksi aidon yksimielisyyden. Professori Arto Annila toteaakin, että informaatio on mielekästä vain ollessaan väärinymmärtämistä

http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/article/view/4450/4201

Niinpä me ihmiset olemme toisillemme enemmän tai vähemmän kyborgeja. Esimerkiksi työyhteisössä voi olla hyvin harmoninen henki, kunnes tulee puhe vaikkapa evoluutiosta, maahanmuuttajista, uskonnosta, kasvatuksesta tms.

Geenimuuntelun tekevät kuitenkin arveluttavaksi genetiikan uudet, täysin ennalta arvaamattomat löydökset, erityisesti lukuisat erilaiset säätelyjärjestelmät ja -verkostot, joihin biodiversiteetti toisin kuin tähän asti on luultu, perustuu. Ovea uuteen, tuhansia kertoja entistä monimutkaisempaan genetiikkaan on vasta vähän raotettu.

http://www.ias.ac.in/resonance/April2011/p333-340.pdf

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1700364.html#p1700364

-:)lauri

Elämyksellisyys, joka menee yli siitä, mitä suurin osa ihmisistä kuten esim. fyysikoista kokee ympäröivästä luonnosta, on aika vaikea käsite ymmärrettäväksi varsinkin muille ihmisille, jotka reagoivat asioihin voimakkaamin kuten suurin osa "muista hengailijoista"

tko

Kirjoitus jonka tarkoitus oli kritisoida tietynlaisen väittelyn mielekkyyttä on herättämässä juuri sellaisen väittelyn :)y

Nykyään tuntuu ettei pahin vihollinen ole vastustaja vaan ne jotka ovat kanssasi omasta mielestään samaa mieltä.

Esim. 'Vanhojen puolueiden' oli ennen persuja vaikea puhua maahanmuutosta. Jos teit asiallisen ja perustellun avauksen sait tukea ja selkään taputuksia sellaisilta tahoilta joiden seurassa et missään tapauksessa halunnut esittäytyä.

Jos tutkija tänä päivänä esittää hyviä argumentteja geenimanipulointia vastaan niin kiihkoilijat ottavat hänet maskotikseen. Maltillisen ihmisen hyvä perusteltu argumentti otetaan lyömäaseeksi ja tutkija leimautuu itsekkin kiihkoilijaksi.

Presidentin vaaleissa Haavisto ei oikein voi kritisoida Niinistöä, koska kiihkomieliset kannattajat kasvattaisivat kritiikin uusiin mittasuhteisiin. Lopulta liekit löisivät niin korkealla, että se kääntyisi Haavistoa vastaan.

Vastustajan tuntee ja tietää, mutta omat ovat vaarallisimpia.

Seuraa 

Nojatuolifilosofian kenttäkokeita

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja, joka törmää mielellään uusiin näkökulmiin.

Teemat

Hae blogista