Olemme aina kiitollisia tieteelle silloin, kun se antaa tukea omille näkemyksillemme oikeanlaisesta yhteiskunnasta. Mutta tuottaako itseään korjaava, järjestelmällinen tiedonhankinta – siis tiede – enemmän oikeistoa vai vasemmistoa miellyttävää tutkimustietoa?

Fysiikka ja kemia ovat poliittisesti jokseenkin neutraaleja. Samoin ilmastotiede, vaikka se nostaakin poliittisia tunteita pintaan. Ilmastodenialistit tulevat usein oikealta, mutta se ei silti tarkoita sitä, että ilmastotiede olisi vasemmistolaista. Myöskään oikeistolaisuuden määritelmään ei sisälly, että pitää ilmastonmuutosväitteitä epäilyttävinä. Siksi voi aivan hyvin äänestää oikeistopuoluetta ja uskoa ilmastotieteilijöitä.

Ihmistä tutkivat tieteet, kuten taloustiede, psykologia ja sosiologia, ovat potentiaalisesti poliittisia, samoin tietynlainen biologia ja eläinten käyttäytymistiede. Vasemmistolaiset ovat iloisia, kun apinoiden osoitetaan olevan epäitsekkäitä ja reiluja toisiaan kohtaan. Oikeistolainen talousliberaali tukeutuu enemmän eläinmaailmasta saatuun perinteisempään näyttöön, joka myötäilee Björn Wahlroosin väitettä, että oman edun tavoittelu on jokaisen elävän organismin perusominaisuus.

Joskus tutkimukset antavat tilaa tulkinta niitä omien kantojen mukaan. Yhden sellaisen kohtasin Daniel Kahnemanin mainiossa kirjassa Thinking, Fast and Slow (2011). Käyttäytymistaloustieteellisistä tutkimuksistaan nobeloitu Kahneman kertoo kirjassa lukuisista priming-tutkimuksista. Ne perustuvat kokeisiin, joissa ihmiset juksataan tiedostamattaan ajattelemaan jotakin, ja sitten tutkijat katsovat, miten nämä piilevät ajatukset vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä. Kun ihmiset esimerkiksi altistaa sanalle ’kirjasto’, he vaimentavat vaistomaisesti puhettaan.

Kahneman kertoo tutkimuksesta, jonka aihe oli kovin poliittinen: raha. Koehenkilöt viritettiin tunnelmaan muun muassa siten, että heidät pantiin laatimaan fraaseja sanalistoista, joissa oli mukana rahaan viittaavia sanoja, kuten ’palkka’ tai ’maksaa’. 

Raha-ajatukset tekivät koehenkilöistä itsenäisempiä. He ahersivat heille annetun tehtävän parissa pidempään pyytämättä apua. He olivat myös itsekkäämpiä. He eivät mielellään auttaneet, kun toinen tarvitsi apua, eivätkä he liioin suostuneet nostamaan niin paljon kyniä, kun kokeen järjestäjä muka kömpelyyttään pudotti ne lattialle. Raha mielessään koehenkilöt vetäytyivät kernaammin omiin oloihinsa ja halusivat pysytellä toisista ihmisistä fyysisesti etäämpänä.

Tutkimuksen opetus Kahnemanin mukaan on, että raha saa meistä esiin individualistin, joka ei halua olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa, ei auta heitä eikä halua olla heistä riippuvainen.

Rahan valtaa vastustavalla vasemmistolaisella on syytä riemuun. Tiede antaa hänelle tarjottimella argumentin, että raha yksinäistää ja murentaa yhteisöllisyyttä. Mutta ei oikeistolainenkaan jää ihan tyhjin käsin. Markkinoiden nimiin vannova liberalisti voi nähdä tutkimuksessa todistuksen siitä, miten raha kannustaa ihmisiä ottamaan vastuun itsestään.

Kommentit (41)

Touko Jaakkola

Jos tulkitaan alkuperäisen oikeisto-vasemmisto -käsityksen mukaan, eli konservatiivisuus-muutoksenhakuisuus -akselilla, niin tiede taitaa olla vasemmalla, koska teorioita ja hypoteeseja jatkuvasti testataan ja pyritään todistamaan vääräksi.

Mika

Kaikissa näissä ihmisten käyttäytymiseen liittyvissä tutkimuksissa olisi mielenkiintoista tietää koehenkilöiden kulttuuritausta ja se onko esimerkiksi länsieurooppalaisessa kulttuuriympäristössä kasvaneiden ja muiden välillä eroja. Ei ole ilman muuta selvää että amerikkalainen, saksalainen, turkkilainen ja japanilainen reagoivat samoihin ärsykkeisiin samalla tavalla.

jukka aakula

Touko Jaakkola on ainakin minusta väärässä. Olisin iloinen jos olisin yhtä mustavakoinen ja voisin väittää että tiede on oikeistolaista. Touko on väärässä koska oikeistolaisuus ei ole välttämättä vanhoillista eikä vasemmistolaisuus herra paratkoon ainakaan Suomessa ole uudistusmielistä. Päinvastoin.

Metusalah

Tämä on laaja, mutta mielenkiintoinen aihe. Pitänee purkaa aihetta pala palalta. Seuraavassa pari ensimmäistä ajatusta lukemani pohjalta.

Aksiooma: ”Olemme aina kiitollisia tieteelle silloin, kun se antaa tukea omille näkemyksillemme oikeanlaisesta yhteiskunnasta.”

Olen eri mieltä. Minulle on (esimerkiksi) tullut Tiede-lehti sen ensimmäisestä numerosta lähtien. Olen pyrkinyt muodostamaan elämänkatsomustani pala palalta, yleensä luonnontieteisiin tukeutuen. Rakennan maailmankuvaani siltä pohjalta, kuin itseäni viisaammat yksilöt ja instituutiot sitä minulle selittävät. Itselläni ei ole mitään ”ohjaavaa” näkemystä yhteiskunnan olemuksesta.

Aksiooma: ”Oikeistolainen talousliberaali tukeutuu enemmän eläinmaailmasta saatuun perinteisempään näyttöön, joka myötäilee Björn Wahlroosin väitettä, että oman edun tavoittelu on jokaisen elävän organismin perusominaisuus.”

Wahlroos on väärässä, koska ihminen ei ole eläin pankkinarsistin tarkoittamalla tavalla; ihmisellä on kyky ajatella asioita suhteellisesti, oikeudenmukaisesti ja abstraktisesti; eläinkunnassa vain ihminen osaa jakaa osuuttaan muillekin (mikäli niin tahtoo).

”Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei anna paljostaankaan”, on vanha ja hyvä kansanviisaus, mutta Wahlroosin kaltaiset räkänarsistit eivät tällaista ajattelua ymmärrä; jos hän omistaa puolet valtakunnasta, se kuuluu hänelle, ja vain hänelle!
Olkoon sitten niin, jos valtakunnan laki sen sallii, mutta Suomi oli todella oikeudenmukainen yhteiskunta vielä esim. 1980-luvulla, vaan ei ole enää.

Xyzzy

> Jos tulkitaan alkuperäisen oikeisto-vasemmisto -käsityksen mukaan, eli konservatiivisuus-muutoksenhakuisuus -akselilla, niin tiede > taitaa olla vasemmalla, koska teorioita ja hypoteeseja jatkuvasti testataan ja pyritään todistamaan vääräksi.

Tuo on omituinen tulkinta oikeisto vasemmisto akselista. Vasemmiston on ajanut tietynlaisia muutoksia.

Maat joissa vasemmisto on vallassa vasemmisto on ajatusmaailmaltaan konservatiivisempaa ja oikeisto liberaalimpaa. Ja vastaavasti oikeistovaltaisissa maissa oikeisto konservatiivisempaa.

Suomessa jossa on tolkuton joukko vasemmisto puolueita, on konservatiivisuus leimallisesti vasemmistolaista. Sen konservatiivisempaa poppoota ei taida olla kuin demarien hallitsema AY liike, no ehjä pohjanmaan kepulaiset.

Tiede on liberaalia

1700-luvulla tiede ja ja liberaalit olivat vasemmalla, vaikka liberaalit kannattivat jo silloin täysin vapaata markkinataloutta. Sosialistit kuten Robespierre ja muu Ranskan vallankumouksen Vuoripuolue olivat pienempi ryhmä äärivasemmalla.

Nyt liberaalit luokitellaan keskimäärin keskusta-oikeistolaisiksi, joten kaipa nykyään tiedettäkin pitää kutsua keskusta-oikeistolaiseksi. Tai unohdetaan oikeisto-vasemmistoakseli ja puhutaan talousliberalismista ja arvoliberalismista. Koska tieteen valitetaan edistävän molempia, tiede on melko liberaalia, ja liberaalithan olivat jo 1700-luvulla tieteen ylimmät ystävät ja melkeinpä tärkeimmät harjoittajat David Humesta Immanuel Kantiin ja Anders Chydeniukseen.

Epätieteellisimmissä "tieteen" haaroissa fabrikoidaan väitteitä mielivaltaisemmin ja tavalla, jota ei voi tai ei haluta yrittää falsifioida. Sosialismi kukoistaa lähinnä vain näissä haaroissa, mutta testatummissa tieteissä se on pitkälti karissut pois.

MK

Perinteisesti oikeisto=konservatiivi, mutta politiikka ei ole -- ainakaan enää -- yhtä yksioikoista, vaan on sekä oikeistoliberaaleja että vasemmistokonservatiiveja. Politiikka pitääkin asettaa vähintään kaksiulotteiselle asteikolle. Esimerkiksi Suomessa klassisella yksiulotteisella asteikolla Perussuomalaiset ja Vihreät ovat verratain lähellä toisiaan, vaikka todellisuudessa puolueet ovat ajatusmaailmaltaan hyvin kaukana toisistaan. Toinen on vahvasti liberaali puolue ("suvaitsevaisto") ja toinen konservatiivi ("koti, uskonto, isämmaa"), vaikka molemmat ovat talousasioissa painottuneet vasemmalle (hajontaahan molemmissa on paljon enemmän kuin "vanhoissa" puolueissa).

Poiu

MK:

"vaikka molemmat ovat talousasioissa painottuneet vasemmalle"

Painottuminen vasemmalle markkinataloudesta ja kapitalismista käsin, mutta se ei tee puolueista perinteisessä mielessä vasemmistolaisia.

Kyllähän raha on nykyisin kaiken motivaattori, tiede on siis painottunut oikealle.

Xyzzy:

"Maat joissa vasemmisto on vallassa vasemmisto on ajatusmaailmaltaan konservatiivisempaa ja oikeisto liberaalimpaa. Ja vastaavasti oikeistovaltaisissa maissa oikeisto konservatiivisempaa."

Kokoomushan on Suomen suurin puolue, Katainen pääministerinä ja Niinistö presidenttinä. Määrällisesti vasemmistolaisia ei Suomessa ole kannatuslukujen perusteella kuin n. 25% väestöstä, Mannerheim on suosituin suomalainen, eli tuolla perusteella oikeisto on vasemmistoa konservatiivisempaa Suomessa.

Kari

Itse ajattelen näin, että teoriassa tiede on poliittisesti neutraalia, koska tieteessä tavoitellaan aina totuutta ja tietoa sinänsä. Mitä eksaktimpaa tiede on, sen neutraalimpaa se on. Luonnontieteissä totuudet ovat ihmisen mielipiteistä riippumattomia, mikä tarkoittaa, että ne ovat myös poliittisesti neutraaleja. Humanistisissa tieteissä taas helposti asiat saavat poliittisen merkityksen, koska totuudetkin ovat enemmän mielipiteitä.

Toisaalta olen aina itse ajatellut, että tiede on kyllä enemmän vasemmalle päin kallellaan. Miksi näin on?

Juuri siksi, että tieteissä tavoitellaan aina tietoa ja totuutta. Oikeistolaisessa maailmassa tavoitellaan yleensä vain rahaa ja hyötyä. Oikeistolainen ajattelee helposti, mitä väliä sillä on kuinka monta kuuta Saturnuksella on, kun sillä tiedolla ei kuitenkaan voi tehdä rahaa. Niimpä oikeistolainen sitten kirjoittaa kansaa kosiskelevan fiktiivisen kirjan ja myy sitä sitten suurella voitolla tehden juuri sitä mitä oikeasti tavoitteleekin, eli rahaa. Juuri tästä syystä USA:ssakin suuri osa oikeistolaisista ihmisistä on hyvin uskonnollisia. Heidän maailmankuvassaan kun ei ole koskaan ollut mitään merkitystä sillä, miten totuudellinen jokin väite on. Paljon tärkeämpää sen sijaan on se, miten hyödyllinen tai tarkoituksenmukainen väite on.

MrrKAT

M.P.:"Ihmistä tutkivat tieteet, kuten taloustiede, psykologia ja sosiologia, ovat potentiaalisesti poliittisia"

Miten niin psykologia on potentiaalisesti poliittinen ?

Neonomide

Pohdin itse opintojen puolesta tätä tiede/politiikka-tematiikkaa käyttäytymisen ja biologian kulttuurintutkijan perspektiivistä ja päähän tässä meinaa hajota. Hirveä määrä kiistoja, retoriikkaa, seksuaalipolitiikkaa, kiinnostavia hypoteeseja ja toisaalta käsittämätöntä postmodernia tuubaa. Koko keitos kuin kuumaa happoa, jota pitää varoa läikyttämästä ettei tule turpaan.

E.O. Wilson, sosiobiologian kehittäjä ja muurahaistutkija, puhui Konsilienssi-kirjassaan "biofiliasta", jota toiset on tulkinneet himoksi fanittaa ja liittää vahvoja merkityksiä luontoon ja luontokäsityksiin. Luonnossa halutaan nähdä politiikkaa ja kuumaa uskottavuutta, siksi sieltä otetaan malleja yhteiskuntaan, sukupuolikäsityksiin ja käyttäytymistä selittämään, tai sitten kiistämään koko puhetapa koska ajatus on liikaa.

Miller ym. muuten tutki evoluutiopsykologien poliittisia mielipiteitä ja toisin kuin vasurit pelkää, tutkijat ja opiskelijat olivat selkeähkösti vasemmalla. Näin siis oppialalla, joka on tosi kuumaa kamaa poliittisesti, puhuminen alasta on lähes täysin kiellettyä yhteiskuntatieteissä ja joka on popularisoitu pilalle viihdemedioissa 90-luvulta alkaen!

Neonomide

Tässähän se em. paperi onkin:

"We report the first quantitative test of the ARC hypothesis based on an online survey of political and scientific attitudes among 168 US psychology Ph.D. students, 31 of whom self- identified as adaptationists and 137 others who identified with another non- adaptationist meta-theory. Results indicate that adaptationists are much less politically conservative than typical US citizens and no more politically conservative than non-adaptationist graduate students."

http://www.unm.edu/~psych/faculty/articles/tybur%202007%20politics.pdf

Pentti S. Varis

Onneksi nykyinen politiikka ei ole (järin) fanaattista; vasemmistoon kuuluvan tutkijan tulokset voi hyväksyä oikeistolainen ja kääntäen. Monia tutkijoita politiikka tuskin edes kiinnostanee. Toisin oli ennen. Prof. Kari Enqvist kijoittaa:

"Vuonna 1931 esimerkiksi julkaistiin Saksassa kirjanen "100 Autoren gegen Einstein", jonka pontimena oli "juutalaisen" suhteellisuusteorian vastustaminen ja "arjalaisen", "normaalijärjellä" käsitettävän fysiikan ylistäminen. Kirjoittajien joukossa oli myös tunnettu suomalainen matemaatikko Hjalmar Mellin." (Yleisen suhteellisuusteorian uusi ja vaikea formalismi, jota ilman teoriaa ei voinut ymmärtää, saattoi myös vaikuttaa tilanteeseen mm. saksalaisten nobelistien Lenard ja Stark kohdalla..)

Juutalaisen tutkijan väitöskirja (ei luonnontieteellinen) myös hylättiin Helsingin yliopistossa, vaikka sen sisällöstä ei löytynyt moitittavaa.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raadin+vastaukset+kysymykseen+On...
%C3%B6+ongelma+suomalaiselle+tiedeyhteis%C3%B6lle/1135233187250

Vedenjakajana voisi nykyään olla tutkijan uskonnollisuus. Monet samastavat sen typeryyteen, vaikka kyseessä olisi nobelisti. Vastaavasti uskonnollinen ihminen voi tuntea tyytyväisyyttä esimerkiksi jos hänen lukemansa tiedekirja puhuu uskonnosta myönteisesti.

Mitä sitten tulee tutkijan havaitsemaan rahan ajatusmaailmaa supistavaan ja muista eristävään vaikutukseen, voidaan ehkä ajatella seuraavaa skenaariota. Rahan ajatteleminen virittää ainakin työpalkkaan tottuneen ihmisen aivot ajattelemaan rahan mahdollistamia ja rahaan monin yhteyksin liittyviä seksiä ja jälkeläisistä huolehtimista. Näihin liittyy kova työnteko, josta mallina toimivat monien yhdyskuntahyönteisten, lintuperheiden ja kalaperheiden uhrautuvuus ja usein näännyttävä työnteko. Yhtä kovaa työntekoa olisi perheen pitäminen varmaan ihmiselläkin ilman järjestyneen yhteiskunnan tukea.

Rahan ajattelu kaikkine yhteyksineen valtaa (ehkä alitajuisesti) liki koko aivokapasiteetin, jolloin epäolennaiset tapahtumat (kuten kynien tipahtaminen tai merkityksetön juttelu) sysätään epäolennaisina syrjään. Päällimmäiseksi jäävät olennaiset asiat kuten suhde läheisiin, ruoka, työpaikka, asunto-ongelmat yms., joiden tärkeän kuvaajan rahavirrat muodostavat.

Samuli Pahalahti

Aika epätieteellistä käsitellä poliittista karttaa ainoastaan vasemmisto-oikeisto-akselilla. Oikeasti se on paljon monipuolisempi, eikä yhteen akseliin yksinkertaistaminen yleensä tuota yhtään mitään käyttökelpoista tietoa, vaan sen tarkoituksena on vain luoda kuvaa vastakkainasettelusta, jonka kautta vastapuolta pystyy leimaamaan helpommin. Jos yhtään tieteellisesti haluaa tarkastella poliittista kenttää, niin ihan ensimmäisenä täytyy luopua siitä harhakäsityksestä, että politiikka voitaisiin jaotella "oikeistoon" ja "vasemmistoon".

Epäpoliittista

Itse ainakin ärsyynnyn, jos tiedettä ruvetaan sotkemaan politiikkaan tai uskontoon. Ainakin luonnontieteessä hyvin tehdyn tutkimuksen tulos on mikä on riippumatta mitä siitä tohdimme ajatella ja se pitää voida varmistaa sekä uusia tarvittaessa. Tietysti rasistin tai muun tälläisen kanssa työskentelemistä joutuisi miettiämään eettisistä (ei poliittisista) syistä. Eettisiä asioita onkin järkevämpää pohtia tutkijana, ei ehkä niinkään poliittisia tai uskonnollisia.

Jos haluasin rahaa, en ryhtyisi välttämättä tutkijaksi. Lisäksi jos haluasin rahaa, en jäisi tutkijaksi Suomeen, mm. verotuksen takia. Kyllä tutkijatkin ihan hyvin tienaavat Suomessa, mutta 9 vuoden yliopisto-opintojen jälkeen on syytäkin. Tutkiminen on enemmänkin harrastus tai elämäntapa, josta saa palkkaa ettei tarvitse tehdä toista työtä samaan aikaan (sisältäähän se usein myös opetusta ja muita tehtäviä). Suurella osalla tutkijoista riittäisi potentiaalia toimia muissa korkeammankin palkan töissä. Toisaalta perustieteiden tilalta olisi voinut valita opiskelevan kauppatiedettä, insinööritieteitä tai lääketiedettä, siis jos raha on kannustimena (lahjakkuus matematiikassa ja luonnontieteissä auttaisivat jo pitkälle).

Mikko Puttonen

Tiede on liberaalia -kirjoittajalle:

Liberalismin tieteen välillä on yksi ristiriitaisuus, joka johtuu siitä että liberalismi panee paljon painoa yksilön vapaalle valinnalle. Voiko tieteeseen perustuva käsitys ihmisestä nähdä meidät vapaina yksilöinä? Ihmistä koskeva tiede etsii selityksiä ihmisen toiminnalle, ja siksi tiedettä kiinnostaa selittää myös nuo niin sanotut vapaat valinnat. Silloin koko vapaudesta ei jää mitään jäljelle: meillä on enää vain geenit, aivojen mekanismit, perhetausta, sosiaalinen paine ja ties mitä muita pohjimmiltaan melko mekaanisia syitä sille, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat.

Toisaalta ei vain liberalismi ole vaikeuksissa tieteellisen determinismin kanssa. Ylipäätään kun ajatellaan ihmistä poliittisena olentona, on vaikea samaan aikaan ajatella häntä pelkkänä sosiaalisten ja biologisten mekanismien tuotteena. Politiikka edellyttää vapautta muuttaa asioiden suuntaa. Poliittisena toimijana ihminen on subjekti, tieteen kohteena objekti.

MrrKatille:

Psykologia voi tuottaa vaikka mitä poliittisesti herkkää tutkimusta, kuten mainitsemani tutkimus rahan tiedostamattomista vaikutuksista.

SamBody

"Fysiikka ja kemia ovat poliittisesti jokseenkin neutraaleja. Samoin ilmastotiede, vaikka se nostaakin poliittisia tunteita pintaan."

Eli "ilmastotiede" ei perustu fysiikkaan eikä kemiaan. MOT.

Marko Hamilo

SamBody:

"“Fysiikka ja kemia ovat poliittisesti jokseenkin neutraaleja. Samoin ilmastotiede, vaikka se nostaakin poliittisia tunteita pintaan.”

Eli “ilmastotiede” ei perustu fysiikkaan eikä kemiaan. MOT."

Missä kohtaa tuossa sanottiin, ettei ilmastotiede perustu fysiikkaan ja kemiaan?

Ilmastotiede tai ilmastonmuutoksen tutkimus nostaa poliittisia tunteita pintaan, koska tämän alan tutkimustuloksista voi johtaa sellaisia politiikkasuosituksia, jotka ovat ristiriidassa eräiden ideologioiden kanssa. Mutta poliittista tiedettä se ei ole - juuri siksi, että se perustuu (muun muassa) fysiikkaan ja kemiaan.

Marko Hamilo

Tuo ajatus että vapaa tahto on se, mitä jää jäljelle kun on ensin selitetty geeneillä mitä selitettävissä on ja sitten ympäristöllä mitä selitettävissä on, on vanha filosofinen käsitesekaannus, joka ei vie sen enempää tiedettä kuin filosofiaakaan yhtään minnekään.

Vapaalla tahdolla tarkoitetaan yksinkertaisesti sellaisia tahdonalaisia tekoja, joista yksilöä voi pitää vastuullisena. Ei sillä tarkoiteta mitään kaiken determinismin ulkopuolella olevaa aineetonta tahtojaa, joka jossain päin aivoissa saa aikaan muutoksia aineellisessa maailmassa.

Ihminen sen sijaan ei ole vastuussa siitä, mitä tekee ase ohimolla, psykoosissa tai minkä tekee patellaheijaste tai erektio.

Tuomitsemme rikoksista ihmisiä nimenomaan siinä uskossa, että rikoksen uhka vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Sellainen vapaa tahto, joka kelpaa filosofeille, ei tietystikään olisi rangaistuksen uhasta moksiskaan.

Marko Hamilo

Tieteen ei tietenkään pitäisi olla poliittista lähtökohdiltaan. Pyrkimykseltään oikeistolaista tiedettä ei nyt Suomesta tule mieleen. Sen sijaan vasemmistolaistahan on suurin piirtein kaikki sosiologia, naistutkimus jne.

Sitten aivan toinen kysymys on, missä määrin kunnollisen, arvovapaan tieteen tulokset tukevat minkäkin poliittisen liikkeen toimenpideohjelmia, on toinen juttu. Toisin sanoen kysymys voidaan muotoilla niinkin, että mitkä poliittiset ideologiat ovat utooppisia / epärealistisia.

Tässä suhteessa varsinkin Yhdysvaltain uskonnollisesta ja jossain määrin myös free market -oikeistosta löytyy ideologioita, jotka ovat täysin yhteensopimattomia tutkimusnäytön kanssa.

Vasemmiston ihmiskuvan utooppisuus on jo aika vanha juttu.

Mikko Puttonen

Marko,

Ei ajatus vapaasta tahdosta ihan todellakin vapaana ja riippumattomana ole vain filosofien keksintö tai sekaannus, se on tavallinen tuntuma itsestä tekijänä.

Enemmänkin filosofien konstruktio on määritellä vapaa tahto uudelleen niin, että se tarkoittaa vaikka tekoa jota ei tehdä pakon edessä aseella uhattuna tai refleksinä. Mutta ei noissakaan teoissa mitään vapautta edelleenkään ole. Vastuukin menee samalla kun vapauskin, vaikka ei tietenkään käytännön elämässä.

Totta kai filosofinen ja tieteelliseen maailmankuvaan hyvin sopiva vapaan tahdon kieltäminen on jollain tavalla todellisuudelle vierasta. Determinismi tekojen suhteen tulee kuitenkin tulevaisuudessa varmaan lähemmäksi käytännöllistä todellisuutta, kun tiede kuvaa entistä tarkemmin, miten teot ja tahtomisen kokemus syntyvät. Tekojen määräytyneisyys tulee ikään kuin silmin nähtäväksi.

SamBody

Marko Hamilo:

Jos jonkun tieteenalaksi nimitetyn perusteella poliitikot tekevät poliittisia päätöksiä joilla suoraan liikutellaan massiivisia satojen miljardien €urojen summia globaalisti sekä vielä huomattavasti suurempia epäsuorasti, kuinka on mahdollista edes väittää ettei kyseessä ole politisoitu tiede?

Marko Hamilo

SamBody:

"Jos jonkun tieteenalaksi nimitetyn perusteella poliitikot tekevät poliittisia päätöksiä joilla suoraan liikutellaan massiivisia satojen miljardien €urojen summia globaalisti sekä vielä huomattavasti suurempia epäsuorasti, kuinka on mahdollista edes väittää ettei kyseessä ole politisoitu tiede?"

Se on mahdollista, kun mitään näyttöä tämän tieteenalan politisoitumisesta ei ole. Kaikki epäilyt ovat osoittautuneet perusteettomiksi - ainakin tähän asti.

Pyrkimystä vaikuttaa rahalla toki on ollut, mutta nämä ilmastodenialistien pyrkimykset ovat pysyneet marginaalissa eivätkä ne ole päässeet murtautumaan tieteen laadunvalvonnasta läpi. Laadunvarmistus ja tieteen autonomian puolustus on tähän asti toiminut niin kuin pitääkin: politiikka on pidetty ulkopuolella. Julkisuutta epäilyä kauppaavat ilmastodenialistit ovat hallinneet ihailtavalla taidokkuudella ja viestinnän tutkimuksen menetelmiä paljon ilmastotutkijoita paremmin hyödyntäen.

Metusalah

Mikko Puttonen kirjoittaa: "Fysiikka ja kemia ovat poliittisesti neutraaleja." Niinpä niin.

Kaikissa tapauksissa myöskin sekä fysiikan, että kemian tutkijat saavat palkkansa joko julkisilta tai yksityisiltä yliopistoilta tai itsenäisiltä tutkimusinstituuteilta, koska näitä luonnontieteen aloja tutkitaan ja tuetaan pääasiassa julkisin varoin. Kaikki edellä mainitut yhteisöt ovat enemmän tai vähemmän poliittisesti sitoutuneita hallintonsa ja jäsenistöjensä kautta. Millä perusteilla siis voidaan väittää, että nämä alat olisivat "poliittisesti neutraaleja"?

Hannu Tanskanen

@ Valitettavasti "ilmastotiede" on läpipolitisoitunut. Useimmilla ilmastoteologeilla on kemiasta ja fysiikasta lukiotiedot, kun
oikeat fyysikot ovat tulleet keskusteluun mukaan,huomataan, että luonnontieteen alkeellisimmatkin perusteet on usein unohdettu,
"kasvihuoneilmiössä" tarjotaan jopa perpeetum mobilea, ikiliikkujaa! "Ilmastonmuutos" on median yksisilmäisen rummutuksen
(useimmat "tiedetoimittajatkaan" eivät ymmärrä alasta enempää kuin sika lusikasta) johdosta suuren yleisön suosiossa, ihmisillä
on perusluonteinen tarve uskoa katastrofeihin, kuten Harvardin lääkäri ja antropologi Michael Crichton sanoi. Tosin nyt kun se
alkaa kunnolla iskeä lompakkoon, mielipideilmasto on pikkuhiljaa kääntymässä.

Rahasta

Onhan se nyt selvää, että laadukkaan tutkimuksen tekemiseen tarvitaan resursseja. Tärkein resurssi kuitenkin on hyvät tutkijat. Tämän jälkeen raha, koska tarvitaan tutkimuslaitteista, kouluttaa uusia tutkijoita ja maksaa korvaus jo nykyisille tutkijoille. Se raha nyt ei kuitenkaan voi vaikuttaa siihen, että mitkä tutkimustulokset hyväksytään tiedeyhteisön sisällä ja mitkä eivät tule hyväksytyiksi. Rahalla voidaan tietysti mahdollistaa tutkimuksen teko, joten se voi ohjata sitä mikä tutkimus saa eniten rahoitusta ja mikä ei. Toisaalta jotkin lait, poliittiset päätökset, kansalaisten mielipiteet jne. voivat tehdä tutkimuksesta vaikeata, mahdotonta tai yrityksille kannattamatonta. Ei ole järkeä kehittää tuotteita, joita kuluttajat eivät halua käyttää tai jollaista ei saa myydä.

Kuitenkin esimerkiksi yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa suositaan tutkijoita ja opiskelijoita, jotka ovat lahjakkaita ja ahkeria, kun erillaisia paikkoja jaetaan. Ei niinkää rahaan tai poliittisiin asioihin perustuen. En ole havainnut ainakaan tälläistä toimintaa, voihan sitäkin olla. Onhan se tietysti selvää, että köyhissä maissa koulutuksen taso on huonoa tai koulutusta ei edes ole, joten Nobelisteja ei kasva puissa. Yhteiskunnan pitää olla suhteellisen vakaalla pohjalla, että ihmiset voivat paneuta miettimään suurempia kysymyksiä kuin miten pystymme selviytymään perheen kanssa. Jos yhteiskunta laittaa rahaa tieteelliseen työhön ja koulutukseen (riippumatta politiikasta), se kertoo ehkä jotain yhteiskunnan kypsyydestä. Tästä saa ainakin suomalaisena olla ylpeä.

xyzzy

>Xyzzy:>
>
>“Maat joissa vasemmisto on vallassa vasemmisto on ajatusmaailmaltaan konservatiivisempaa ja oikeisto liberaalimpaa. Ja >vastaavasti oikeistovaltaisissa maissa oikeisto konservatiivisempaa.”
>
>Kokoomushan on Suomen suurin puolue, Katainen pääministerinä ja Niinistö presidenttinä. Määrällisesti vasemmistolaisia ei >Suomessa ole kannatuslukujen perusteella kuin n. 25% väestöstä, Mannerheim on suosituin suomalainen, eli tuolla perusteella >oikeisto on vasemmistoa konservatiivisempaa Suomessa.
Kokoomuksen politikka on välillä varsin vasemmistoliasta mutta jos ohitetaan se,
Persut: selkeästi vasemmisto puolue. retoriikka on kuin suoraan SKP/DEVA linjalta, Silloin kun puhutaan asioista jotak ovat vasen oikea akselilla
Vihreät: Yli puolet vasemmistolaisia, joitakin varsin porvarillisia välissä, mutta laskepp huviksesi eks SKP/DEVA ihmiset liikeen johdossa, Politiikan retoriikka leimakllisen vasemmistolaista.
Tähän päälle Demarit ja vasemmistoliitto biib lopputulemaksi saadaan että suomi on varsin vasemmistolainen maa

Ja konservatiivisuus tässä maassa on leimallisen vasemmistolaista. Esittäppä vaikka minkä tahansa etuuden leikkaamista ja katso millainen huuto syntyy. Sosiaaliset tulonsiirrot ovat vasemmistolaista poolitiikkaa. Ja puolueen luokittelee oikealle tulee sen vähintään vaatia niiden karsimista.

Sophia

Juttuidea: Miten oikeistolaisuus ja vasemmistolaisuus määritellään nykyisessä politiikassa? Vai onko Ranskan vallankunouksen jälkeen syntynyt jakolinja aikansa elänyt? Valtsikasta löytynee innostunutta politiikantutkijaa useampikin haastateltavaksi.

Mathieu

Touko Jaakkolan kommentti konservatiivisuus–muutoksenhakuisuus-akselilla vasemmalle sijoittumisesta puoltaa paikkaansa useimmissa länsimaissa, myös Suomessa. Konservativismin mittarina Suomessa voidaan käyttää kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä perinteisissä arvokysymyksissä, kuten vähemmistöjen oikeuksissa ja tasa-arvoasioissa. Näissähän poliittisen keskustan ja oikeiston äänestyskäyttäytyminen lähes poikkeuksetta on edustanut vähempien oikeuksien ja pienemmän tasa-arvon kantaa huolimatta siitä, että tieteellisesti tuotettu tietämys toistuvasti osoittaa syrjivien rakenteiden ylläpidon haitalliseksi.

Ulkomailla tieteen vasemmalle sijoittuminen on usein vielä leimallisempaa, kun Suomesta poiketen oikeistopuolueiden asialistoilla on sellaisiakin kysymyksiä kuin ilmastonmuutoksen sivuuttaminen tai luomisteorian opettaminen kouluissa. Näiden suhteen oikeistokonservativismi menee jo niin kauas tieteellisen metodin hyväksymisestä jopa "kovissa" luonnontieteissä, että olisi kummallista väittää, ettei tiede sijoitu jotenkin poliittisella akselilla.

Muunmuassa nimimerkki xyzzy purkautuu siitä, että sosiaalisten tulonsiirtojen ylläpito on konservativismia ja perustelee sillä, että Suomessa vasemmisto olisikin konservatiivista. Tässä on kuitenkin ajatusvirhe: kautta 1900-luvunhan vasemmisto ja oikeisto Euroopassa juuri määriteltiin sen kautta, miten voimavarat kohdennettiin yhteiskunnassa. Puolustaessaan tulonsiirtoja vasemmisto tukeutuu siis siihen materialistiseen filosofiaan, josta esim. marxilaisuus ammensi.

Materialismista ja sen rinnalla seurausetiikasta (utilitarismi) politiikan kehyksenä on kuitenkin jo siirrytty tietyllä tapaa kohti velvollisuuseettisia painotuksia, kun perus- ja ihmisoikeudet ja niiden johdannaiset sanelevat enemmän sitä, mikä on yhteiskunnallinen ihannetila. Ihmistieteiden rakentama ihmiskuva, miten tämän tarpeet ja toimintaedellytykset määritetään yksilönä ja osana yhteisöä, on etupäässä ollut määrittäjänä sille, mitä on katsottu perus- ja ihmisoikeuksiksi.

Kun politiikassa vaatimuksia ja päätöksiä perustellaan näiden oikeuksien edistämisellä tai turvaamisella, sitä ei voi pitää konservativismina ainakaan tieteen näkökulmasta. Oikeuksien pohjalla oleva ihmiskuva on rakentunut tieteellisen metodin tuloksena ja tarkentuu myös koko ajan, samaten perusoikeudet ja käsitys niistä muuttuvat ajassa tämän myötä. Niistä kiinni pitäminen on siten muutoshakuista, ei konservativismia.

SamBody

Tuo oikeisto/vasemmisto -akseli menetti pitkälle merkityksensä Neuvostoliiton ja reaalisosialismin kaatumisen myötä, mutta jotkut ovat jymähtäneet siihen kuten jotkut nyt vain ovat menneisyyteen tarrautuneita. Sen vuoksi tieteenkään politisoitumista (milloin se muuten ei olisi ollut?) ei ole mielekästä tarkastella ko akselin suhteen vaan etutyhmäpolitiikan suhteen - koska se on de facto politiikanteon perusta yleisestikin.

ps. Marko Hamilo: ilmastotiede kuuluu pitkälle teologiseen tiedekuntaan, onko se politiikkaa?

kse

Hamilo: "Pyrkimystä vaikuttaa rahalla toki on ollut, mutta nämä ilmastodenialistien pyrkimykset ovat pysyneet marginaalissa eivätkä ne ole päässeet murtautumaan tieteen laadunvalvonnasta läpi. Laadunvarmistus ja tieteen autonomian puolustus on tähän asti toiminut niin kuin pitääkin: politiikka on pidetty ulkopuolella. Julkisuutta epäilyä kauppaavat ilmastodenialistit ovat hallinneet ihailtavalla taidokkuudella ja viestinnän tutkimuksen menetelmiä paljon ilmastotutkijoita paremmin hyödyntäen."

Kaikki tutkimusrahoitus on nykyään enemmän tai vähemmän poliittisen kontrollin piirissä. Vähimmillään kontrolli tarkoittaa resurssien allokointia eri tutkimusalojen välillä ja pahimmillaan tutkimuksen sisällön sanelua. Ilmastotutkimuksen suhteen lähes kaikki rahoitus lähtee nykyään siitä, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on totta ja nyt pitää ainoastaan selvittää seurauksia ja alueellisia muutoksia, jotta niihin voidaan poliittisessa päätöksen teossa puuttua. Monasti tämä käytännössä tarkoittaa valtavien rahasummin upottamista tietokonemallien kehittelyyn - vaikka niiden suorituskyky ja sen paranemistahti ovat olleet mitä ovat.

Onko siis ihme, että ilmastonmuutosväitteiden perusteihin pureutuvia tutkimuksia julkaistaan suhteellisesti vähän "oikeaoppisiin" nähden?

Mitä taas tulee "denialistien" jäämiseen laaduvalvontasihtiin, niin oletkos Marko joskus itse tarkistanut vaikkapa Lindzenin, Pielke Sr:n, Douglaksen, Spencerin, Christyn ja muiden julkaisuiden määrä ja/tai H-indeksit - vai luotatko (tässäkin) alarmistien kansantaruihin siitä, ettei yksikään "denialisti" ole ikinä julkaisut mitään vertaisarvoituna yhtään missään?

Mitä taas tulee siihen laaduntarkastukseen, niin ilmastonmuutostutkimus taitaa olla niitä aloja, joilta nykyisin tulee eniten "jäätelönsyönti aiheuttaa hukkumiskuolemia" -tason tukimuksia. Kummasti vain kerta toisensa jälkeen väitetyt ilmastonmuutoksen vaikutukset mm. luonnononnettomuuksiin tms. katoavat, kun niitä vähänkin paremmin tutkitaan. Tätä tosin media pöpylaarit tiedelehdet mukaanlukien harvoin muistavat jälkikäteen mainostaa...

Mitä tulee muuten ilmastonmuutostutkimuksen politisointiin, niin kannattaa joskus ihmetellä minkä laista porukkaa mm. UNEP:issa, WMO:ssa ja Rooman klubissa on aikoinaan pyörinyt ajamassa IPCC:tä pystyyn. Hassu juttu myös, että esim. YK ja EU rahoittavat "kansalaisjärjestöjen" eli siis ympäristöterroristijärjestöjen ruskeapaitojen matkoja ilmastokokouksiin - kuuleman mukaan "luomaan sopivaa neuvotteluilmapiiriä".

Muutenkin IPCC:n toiminta on kyllä kaikkea muuta kuin tieteellistä - vai monessako muussa tieteen periaatteiden mukaisesti toimivassa selvityselimessä poliittisesti motivoitu "Summary for policymakers" julkaistaan ensin - ja pieni ydinpiiri päiväittää jo hyväksytyt tieteelliset raportit noudattamaan em. summarya ennen kuin ne julkaistaan kuukausia summaryn jälkeen.

Marko Hamilo

IPCC ei ole mikään tutkimuslaitos, vaan IPCC:stä riippumattoman tutkimuksen tuloksia päätöksentekijöille yhteen kokoava organisaatio.

"Muutenkin IPCC:n toiminta on kyllä kaikkea muuta kuin tieteellistä - vai monessako muussa tieteen periaatteiden mukaisesti toimivassa selvityselimessä poliittisesti motivoitu “Summary for policymakers” julkaistaan ensin - ja pieni ydinpiiri päiväittää jo hyväksytyt tieteelliset raportit noudattamaan em. summarya ennen kuin ne julkaistaan kuukausia summaryn jälkeen."

Tämä saattaa rikkoa fysiikan lakeja. Jos kyse olisi sähköisistä julkaisuista, väitteen voisi ymmärtääkin. Mutta miten Sciencen ja Naturen paperiversiot kaikkialla maailmassa osaavat päivittyä noudattamaan poliittisesti sopivaa käsitystä sen jälkeen, kun IPCC on julkaissut summarynsa?

IPCC:n varassa ei toki kannata olla. Varsinkin sen Summaryn koostamisessa tutkijat ovat joutuneet - ainakin omien sanojensa mukaan - tekemään myönnytyksiä epävarmuuden korostajille.

kse

Marko - kyse oli siis IPCC:n omista tieteellisistä (tai tarkempi ilmaus lienee teknisistä) raporteista - mikä ei tietysti kommentistani ihan selvästi tullut ilmi.

Kumma tapa joka tapauksessa - sadat tutkijat käyttävät useamman vuoden raporttien kostamiseen ja kommentointiin - ja sitten viime hetkellä ilman mitään virallisia päätöksiä tai muodollisia kokouksia raportit muokataan yhteneväiseksi juuri ilmestyneen poliittisen hieronnan tuloksena syntyneen Summaryn kanssa.

Olisi mukava kuitenkin kuulla tarkemmin näistä tapauksista, joissa "epävarmuuksien korostajat" ovat jyränneet tieteellisesti perustellut mielipiteet. En ole ainakaan itse törmännyt yhteenkään vahvistettuun tapaukseen - eli ettei vaan taas olisi kyse alarmistien alatikasvavasta kansantarustosta.

Päinvastaisia tapauksia on useampia ja pari niistä on selkeästi täysin mahdottomia kiistää (eli paper trail löytyy todisteeksi). Ainakin yhdestä tapauksesta IPCC käynnisti itsekin valtavan valitusvyöryn jälkeen sisäisen tutkinnan - tuloksena oli se, että jälkikäteismuutoksia oli tosiaan tapahtunut, mutta mitäs siitä - eivät ne kuulema tarkasti ottaen olleet IPCCn omien sääntöjen vastaisia ts. asiaa ei ollut nimenomaisesti suoraan kielletty.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa teknisestä raportista "katosi" luokkaa kymmenen kohdan lista, jossa lueteltiin mm. seikkoja joiden vuoksi ihmisten vaikutusta ilmaston lämpemiseen ei ollut voitu vielä havaita ja minkä takia sitä ei vielä tultaisi välttämättä vähään aikaan havaitsemaan. Ei oikein kuulosta siltä, että tässä olisi jotenkin haluttu epävarmuutta korostaa - vaan päinvastoin lakaista maton alle.

Oletkos Marko muuten kerinnyt tarkastamaan niiden "denialistien" julkaisulistojen väitetyn olemattomuuden?

Mikko Puttonen

Pari muiden töiden takia viipynyttä kommenttia:

Pentti S. Varis:

Tuo on kiinnostava selitys rahamielteiden vaikutukselle: raha nostaa esiin hengissä selviämisen ja omistaan huolenpidon vaistot. Mainittu tutkimus osoitti että huolenpito kohdistuu itseen eikä ainakaan vieraisiin toisiin ihmisiin. Olisikin erikseen testattava tekevätkö rahamielteet eron vaikkapa perheenjäsenten ja ventovieraiden välillä.

Tämäkin on muuten poliittisesti herkkä raja. Oikealla ymmärretään hyvin solidaarisuus omaa perhettä kohtaan mutta se ulottaminen myös perheen ulkopuolisiin innostaa vähemmän. Kansainvälisissä yhteyksissä omaistunteet laajenevat sitten omaan kansakuntaan.

Metusalah:

Fysiikkaa ja kemiaa voidaan käyttää poliittisiin tarkoituksiin, vaikkapa niihin joita mainitsemasi instituutiot sattuvat ajamaan. Silti Higgsin bosonin etsintä tai grafeenitutkimus tuskin herättää kenessäkään poliittisia intohimoja, ydinfysiikka herättää mutta lähinnä sovellustensa vuoksi. Joku voisi ehkä esittää että kemiaa tai fysiikkaan pistettyä rahaa voitaisiin käyttää hänen mielestään tärkeämpiin kohteisiin, mutta sittenkin itse tutkimustulokset, kun ne erotetaan niiden käytöstä, ovat poliittisesti neutraaleja.

Joku toinen voisi vielä koettaa tehdä niistä poliittisia tieteitä väittämällä vaikka että ne kytkeytyvä luonnon tekniseen hallintaan ja jonkinlaiseen teknokulttuuriin. Kanta on kyllä aika harvinainen.

Marko Hamilo

Manhattan-projektissa fysiikkaa käytettiin kiistatta poliittisiin tarkoituksiin, mutta lopputuloksena ei olisi ollut ydinasetta, ellei tieteellisestä menetelmästä olisi pidetty kiinni. Neuvostoliitossa taas biologia politisoitui lysenkolaisuutena sillä seurauksella, että supervallan maataloustuotanto jäi paljon alle potentiaalinsa. Maailma olisi säästynyt paljolta, jos neuvostoliittolaiset olisivat pyrkineet myös ideologisesti puhdasoppiseen, dialektisen materialismin kanssa yhteensopivaan ydinfysiikkaan. Ikävä kyllä NL:n fyysikoilla oli kapitalistinen käsitys alkeishiukkasista.

romario

Ainakin tässä tuli todistettua väite että ilmastotiede todellakin herättää tunteita :) Sambody, kse ja Tanskanenhan ne sieltä tulivat jälleen vaahtoamaan, kun joku uskalsi kirjoittaa sanan "ilmastotiede". Toimii samalla varmuudella kuin jos jossain musiikkiesityksessä mainitaan sana "hyväntekeväisyys", ilmestyy Mikko Kuustonen ja/tai Tommi Läntinen lavalle.

Neonomide

Tämä nyt tuskin tulee kellekään yllätyksenä, mutta esimerkiksi biologian evoluutioteoriaa biologian ulkopuolisilla aloilla soveltaviin tutkijoihin on kohdistunut syrjintää ihan Suomenkin kamaralla, Kuten tässä Janne Kivivuoren tutkimuksessa todetaan:

http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/E55D8DFF-DF1B-4CFF-BA01-C9173C914F84/0/...

Toki nyt kirjoitan lukijoille, joiden mielestä (Kivivuoren artikkelissa painottuvat) yhteiskuntatieteet eivät ole kunnon tieteitä pääosin ollenkaan. ;-)

Jos tuollainen syrjintä on todellista, niin eikö se ole myös voimakkaan tiedepoliittista? Ylipäätään tieteensosiologiassa, ihan valtavirta-sellaisessa, on tuotu hyvin näyttävästi esiin kuinka voidaan määritelmästä riippuen nähdä kaikenlainen tieteen tuottamisessa tapahtuva toiminta "poliittisena", esimerkiksi Metuselahin viittaaman rahoituspolitiikan kautta. Tietoinen ja ilmeinen bias on vain yksi osa ilmiötä. Minusta on terve lähtökohta lähteä naiivin objektiivisuususkon sijaan oletuksesta, että tieteessä joudutaan jatkuvasti tekemään ratkaisuja ja valintoja, jotka eivät sovi tiukimpiin tieteen ideaaleihin.

Saku Tuomari

Kahneman on mainio. Ihmiskuva tarkentuu vuosi vuodelta realistisemmaksi ja vapaan tahdon sekä järjen rooli tässä kuvassa muuttuu monitasoisemmaksi, hienovaraisemmaksi, realistisemmaksi... Siistiä

Metusalah

Tähän blogiin ei ole tullut kommentteja pitkiin aikoihin. Se on sääli, koska se mielestäni osoittaa "tiedeihmisten" passiivisuutta yhteiskunnan finanssipoliitisten näkemysten suhteen.

Tämän päivän Hesarissa on valloittavan hieno artikkeli/opponointi Björn Wahlroosin uusimmasta kirjasta "Markkinat ja demokratia". Entinen, opiskeluaikojensa telaketjutason kommunisti ("taistolainen" Wahlroos) käänsi takkinsa, kun alkoi vaurastua yksilönä. Nyt, kun hän on maamme vauraimpia ihmisiä, marxilaisuus kelpaa jälleen; enemmistön (lue: demokratian) tuhlaavaisuus saattaa asettaa jopa hänen, itse B.W:n valtavan omaisuuden yhteiskunnan ja verobyrokratian uhan alle!

Lukekaa hyvät ihmiset tämän päivän (17.4.) Hesarin kulttuurisivu C1. (Tämä ei ole mainos, vaan arvokasta informaatiota!)

Miffy

Jukka Aakkulalta taisi jäädä huomaamatta, että Touko Jaakkola sanoi "alkuperäisen oikeisto-vasemmisto -käsityksen mukaan". Alunperin sana "oikeisto" viittasi juuri nimenomaan konservatiivisuuteen, sana "vasemmisto" nimenomaan uudistushenkisyyteen. Tällä ei ole _mitään_ tekemistä nykypäivän politiikan kanssa. Touko on siis täsmälleen oikeassa, mutta Jukan olisi syytä korjata mustavalkoista käsitystään noiden sanojen sisällöstä.

Seuraa 

Nojatuolifilosofian kenttäkokeita

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja, joka törmää mielellään uusiin näkökulmiin.

Teemat