Kuva: NASA / Wikimedia Commons

"Ikä on vain numero", tavataan sanoa kun halutaan lohduttaa vanhaa.

Paitsi että ei ole. Iällähän on myös mittayksikkö!

Minun ikä on 39 vuotta. Tarkemmin sanottuna 39 Maan vuotta. Maa on siis ehtinyt syntymäni jälkeen kiertää Auringon jo 39 kertaa.

Koska vuosi on aika, jossa planeetta kiertää emotähtensä, ikävuodet riippuvat siitä minkä planeetan kierroksia lasketaan. Ikäni on 164 Merkuriuksen vuotta, 64 Venuksen vuotta, 21 Marsin vuotta, kolme Jupiterin vuotta tai yksi Saturnuksen vuosi. Ulommilla aurinkokunnan planeetoilla en ole vielä ehtinyt edes puolivuotiaaksi. Seuraavia yksivuotissynttäreitäni vietetään Uranuksella, meidän kalenterista katsottuna lauantaina 27. maaliskuuta 2066. Omat ikävuotesi eri planeetoilla voit laskea vaikkapa Exploratoriumin sivulla.

Jos ikä olisi "vain numero", olisiko minun ikä siis 164, 64, 39, 21, 3, 1 vai jotain muuta? Eikä tarvitse matkata muille planeetoille edes mielessään, sillä pelkkä maallinen mittayksikön vaihdos vuosista kuukausiin, viikkoihin tai vuorokausiin osoittaa ettei iän lukuarvo ole absoluuttinen eikä ikä siten vain numero: 39 vuotta = 468 kuukautta = 2035 viikkoa = 14245 vuorokautta.

Totta puhuen edes pelkkä 39 ei ole numero. Numerohan on luvun kirjoitusmerkki. Eli 3 on numero ja 9 on numero, mutta 39 onkin sitten jo numerosarja. Numerosarja, joka kuvaa lukumäärää. Vaikkapa syntymäni jälkeistä Maan kierroslukua.

Kaiken kukkuraksi myös aika on suhteellista. Aika riippuu siis havaitsijasta niin kuin sekin, missä suunnassa on oikea, missä vasen, missä ylös ja missä alas. Suunnan suhteellisuus riippuu pään asennosta, ajan suhteellisuus painovoimakentästä ja liiketilasta. Jälkimmäisen meille opettaa suhteellisuusteoria, joka on lukemattomien kokeiden oikeaksi vahvistama. Ajan yksilöllisen kulumisvauhdin vuoksi äiti voi olla nuorempi kuin hänen synnyttämänsä lapsi, vaikka lapsi ei voi koskaan syntyä ennen äitiään. Ikäjärjestys vaihtuu, jos äiti luuraa (omasta mielestään lyhyen) hetken erittäin voimakkaassa painovoimakentässä tai liikkuu hurjalla vauhdilla. Havaitsijan (eli esim. äidin tai lapsen) oman kehon mittaama ikä on kuitenkin absoluuttinen, mutta tuon ns. ominaisiän määrittämiseksi on liikuttava havaitsijan mukana hänen syntymästään saakka (kuten jokaisen kehon omat solut tekevät).

Kun täytin kymmenen, tunsin itseni juuri sopivan nuoreksi. Kun täytin kaksikymmentä, elin niin fysiikan lumoissa etten ehtinyt ikääni miettiä. Kun täytin kolmekymmentä, suhtauduin ikääni vielä huumorilla. Nyt, kun neljäkymmentä lähestyy, ei enää naurata.

"Tämä on väärin. Minähän olen lapsi! Ei minun kuulu olla vanha. Vanhat ihmiset ovat aina olleet erikseen." Etuoikeutetun valitusta? Kyllä. Epäkunnioittavaa huonompionnisille? Kyllä. Mutta johonkin sitä onnekkaimmankin täytyy keski-iän angstinsa purkaa. Minä puran omani kirjoittamiseen.

Muistan elävästi sanat, joilla yritin lohduttaa äitiäni hänen 40-vuotispäivänään: "Elämästäsi on vielä puolet jäljellä."

Otan kahdeksanvuotiaan Tepon sanat nyt uhkaavasti lähestyvällä vuorollani vastaan varovaisen optimistisena. Minua lohduttaa raaka totuus enemmän kuin epärehelliset uskomukset.

Kommentit (3)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä21483
1/3 | 

Paitsi että suurikaan suhteellinen nopeus ei aiheuta ikäeroa - vain vuorovaikutuksille epäsymmetrisesti altistuminen voi vaikuttaa eroavuuden ikäsynkronisaatioon.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä151
2/3 | 

Yhden pysyminen Maan pinnalla ja toisen kiihdytys avaruuteen paluukiihdytyksineen ei taida onnistua ilman epäsymmetristä vuorovaikutusta.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä21483
3/3 | 

Teppo Mattsson kirjoitti:
Yhden pysyminen Maan pinnalla ja toisen kiihdytys avaruuteen paluukiihdytyksineen ei taida onnistua ilman epäsymmetristä vuorovaikutusta.

Kiihtyminen etäisyydessä (sinisiirtymäkerroin Xg/cc) tarkoittaa samaa kuin gravitaatiopotentiaali. Sen sijaan nopeuden perusteella kummankin aika projisoituu hidastuneena toiselle, eikä ikäerolle ole fysikaalista perustetta.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla