Eilen julkaistiin neljäs havainto painovoima-aalloista. Tämä elokuun 14. päivänä saatu uusin havainto on erityisen merkittävä, sillä sen värinät onnistuttiin mittaamaan Yhdysvaltojen kahden laidan lisäksi Italiassa. Useat riippumattomat havainnot samasta kohteesta lisäävät varmuutta siitä, että nyt painovoima-aaltoja toden totta havaitaan ja vieläpä toistuvasti. Mustien aukkojenkin suhteen väärän hälytyksen mahdollisuus on nyt entistä pienempi. Mutta ennen kaikkea kolme riippumatonta mittausta rajaavat suunnan, josta törmäävien aukkojen säteilemät painovoima-aallot tulivat.

Mitä hyötyä näistä avaruuden aukoista ja aalloista sitten on, kysyy raha-asioista huolestunut diplomi-insinööri Kempeleeltä. Kysymys ansaitsee vastauksen, eikä vähiten siksi että sitä toistellaan erityisesti valtaapitävien suilla.

Ei mitään hyötyä, kuuluu tyly vastaus jopa monen alan tutkijan suusta. Mutta tällöin hyöty nähdään ankean kapeakatseisesti. Veden, leivän ja päätä suojaavan katon välineellinen hyöty – vaikkakin kiistatta perustavanlaatuista – on vain hyödyn alkukantainen esimuoto.

Mitä hyötyä on salkkareista, missikisoista tai jääkiekosta? Ihmiset saavat niistä mielihyvää, ja tajunnallisten olentojen kokema mielihyvä on se juttu, josta elämä saa merkityksensä. Kaiken arvo mitataan viime kädessä kokijoidensa tunteilla, kuten aiemmin esitin. Kivikaudella selvittiin ilman telkkaria, nettiä ja yliopistoja, mutta mitä paremmin hengissä pysymisen perustarpeet onnistutaan tyydyttämään sitä enemmän arvoa – ja hyötyä – saadaan sivistyksestä ja kulttuurista. 

Avaruuden aukoista ja aalloista on toki muutakin hyötyä kuin tutkijoiden, harrastelijoiden ja muiden kosmoksen salatusta elämästä kiinnostuneiden saama mielihyvä. Niiden tutkiminen tuottaa syvintä mahdollista ymmärrystä siitä, kuinka kaikkeus toimii. Sitä, jos jotain, voi jo kutsua sivistykseksi.

Tämä tieteellisen perustutkimuksen tuottama ymmärrys ei kuitenkaan kapitalisoidu euroiksi tässä ja nyt. Sähkön, atomien ja koko tieteen historia osoittaa, että näitä rahavirtoja voi joutua odottamaan kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Välittömässä (omien) voittojen tavoittelun huumassa voi siksi olla vaikea nähdä perustutkimuksella minkäänlaista arvoa.

Kun koulutuksesta, tutkimuksesta ja sivistyksestä leikkaamista kehdataan kutsua säästämiseksi, ja se tehdään vieläpä tulevien sukupolvien etuun vedoten, tätä arvoa ei ymmärretä tai ainakaan sen mittaamattomasta arvosta tuleville sukupolville ei välitetä. Vaikka pelon, kateuden ja ahneuden ajama lyhytnäköinen oman edun tavoittelu tuottaa lopulta pelkkiä häviäjiä, sillä ehtii elää liian paksusti liian kauan, jotta itsekäs ihminen ymmärtäisi sijoittaa järkevästi tulevaisuuteen.

Tieteellä on toki rajallinen hyötysuhteensa. Tiede etenee harha-askelin, ja jälkiviisaana voi aina todeta valtaosan tieteeseen panostetusta rahasta menneen hukkaan. Mutta tämä lämpöopin pääsääntönä tunnettu luonnonlaki koskee kaikkea muutakin ihmisen toimintaa. Emme kuitenkaan kyseenalaista sähkövalojen hyötyä, vaikka vain muutama hassu prosentti lamppujen polttamasta energiasta tuottaa hyödyllistä valoa. Emme hankkiudu eroon koneista, vaikka valtaosa niiden kuluttamasta sähköstä tuottaa vain melua, hukkalämpöä ja saastetta. Emme lopeta matkustamista, vaikka vain murto-osa liikenteeseen käytetystä energiasta menee ihmisten hyödyksi, eli siirtymiseen paikasta A paikkaan B. 

Se muutama prosentti, joka tieteeseen panostetusta rahasta on tuottanut hyötyä sen jokaisessa merkityksessä, onkin sitten osunut kaikkien aikojen jättipottiin. Tiede on osoittautunut ihmiskunnan ylivoimaisesti tuottavimmaksi sijoitukseksi.

Mitä hyötyä oli sähköstä aikana, jolloin muumit asuivat vielä kaakeliuuneissa ja sähkö oli pelkkää perustutkimusta? Mitä hyötyä oli atomeista, kun ne asuivat vasta hypoteeseina tutkijoiden pöytälaatikoissa? Nyky-yhteiskunnan yltäkylläisyyteen tottuneen on helppo unohtaa menneiden aikojen perustutkimuksen merkitys, vaikka yltäkylläisyytemme on juuri tuon perustutkimuksen jälkivahinkoa.

Jokainen voi kysyä itseltään, mitä olisi valmis uhraamaan tässä ja nyt, jotta sadan vuoden päästä jälkeläisillämme olisi parempi elämä.

Kommentit (7)

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä3620

""Mitä hyötyä on salkkareista, missikisoista tai jääkiekosta?""

Joku kykenee muuttamaan nämä asiat helpolla rahavirroiksi. Jos ei kykene muuttamaan painovoima-aaltoja helposti rahavirroiksi, niin se voidaan katsoa hyödyttömäksi, tuotti se miten hienoja elämyksiä tahansa.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä3620

Edelliseen lisäisin. Ei riitä potentiaali, joka mahdollisesti joskus aktualisoituu, vaan maailma saattaa muuttua sellaiseksi, että vain aniharvoin mitään perustutkimusta tuetaan ellei sen tiedetä helpolla muuttuvan rahavirroiksi. Paino sanalla "helppo", sillä joskus ehkä tulevaisuudessa ei riitä kvartaalitaloudessa.

Ruhollah.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä12990

Raha on vain väline. Joka tietää kykenevänsä hankkimaan tarvittaessa tarpeeksi vaihdannan välinettä, voi rauhassa päättää tehdä ihan mitä haluaa; tutkia vaikka ilmeisiä taloudellisia hyödyttömyyksiä ja hommata niille rahoituksia...

Ihmiselo toivottavasti on muutakin kuin taloudellista tasapainoilua.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä671

Avaruus ei laajene, kaareudu, aaltoile tai muutu muutenkaan mitenkään.

Jos se liilkuu, se liikkuu avaruudessa ja silloin se ei ole avaruutta.

Aalto etenee esim. vedessä siten että veden erilliset molekyylit liilkuvat avaruudessa suhteessa toisiinsa ja se mahdollistaa aallon etenemisen.

Eli ERILLISTEN RAKENTEIDEN LIIKE AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Jos avaruus itse voi muuttua, mihin se perustuisi?

Ilmeisesti ei liikkeeseen, koska mikään mikä liikkuu, ei ole avaruutta?!?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä3620

Niin, sitä voisi ajatella näin...

Kaikkien mentaalinen tila pitää olla siinä, että se keskittyy tämän päivän selviytymiseen keinolla millä hyvänsä. Sellainen ei aina jätä tilaa sille mitä tulevaisuudessa tapahtuu tai se pitää olla äärettömän hyvin perusteltua, jotta se ei ole tuhlailevaisuutta ja tehottomuutta.

Ellei painovoima-aaltoihin saada liitettyä käänteentekevää kohtalonuhkaa ihmiskunnalle tai mieluiten helvetin rikkaille jyllenburgeille, niin ajan henki tosiaankin on se, että vain joku helvetin rikas jyllenburgi harrastaa sitä omilla rahoillaan ja omine tutkimuslaitoksineen.

Ruhollah.

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat