Kirjoitukset avainsanalla ahneus

Tähdet ovat kuumia, avaruus kylmää. Tästä kosmoksen lämpötalouden jyrkästä epätasapainosta saa syyttää – tai kiittää – tasan yhtä tekijää, painovoimaa. Ilman painovoimaa maailmankaikkeus tasoittuisi haaleaksi velliksi.

Hyvinvointi on yhteiskunnan lämpötila. Raha vetää rahaa puoleensa painovoiman armottomuudella pois niiltä, jotka eniten tarvitsisivat ja lisää niille, jotka vähiten lisää ansaitsisivat.

Alkuräjähdys teki kosmokseen tasajaon: kaikki alueet saivat saman lämpötilan. Ei kuitenkaan äärettömän tarkasti, kiitos kvanttivaihteluiden. Nämä alun pikkuruiset lämpötilaerot riittivät siemeniksi vetovoimalle, joka kasvatti kylvöksestä miljardien vuosien kuluessa yhä suuremman ja epätasaisemman. Ja lopulta havaitsemamme maailmankaikkeuden rakenteen, jossa avaruus eroaa tähdistä kuin yö päivästä.

Valitettavasti kasautuvat rikkaudet eivät kehity edes ympäristöään lämmittäviksi tähdiksi, vaan mustiksi aukoiksi. Omilleen jätettynä nämä pohjattomat rahanielut uhkaavat romahduttaa koko ihmiskunnan ahmimalla itselleen viimeisenkin pennin.

Rikkailta köyhille valuva hyvinvointi on mitätöntä kuin mustien aukkojen Hawkingin säteily. Se ei lämmitä edes avaruuden kylmintä kolkkaa.

Painovoimaa voi vastustaa, mutta se vaatii jatkuvaa työtä vastavirtaan. Ja kun häviäjiltä puuttuu kyky ja voittajilta halu virran kääntämiseen, on helppo julistaa ahneus voittamattomaksi luonnonlaiksi. Mutta niin helposti emme luovuta.

Ensin täytyy tunnistaa peli, josta ahneus syntyy. Pelissä on kolme osapuolta: geenit, meemit ja tuntevat olennot. Meemit ovat yhtä itsekkäitä kopioitumispuuhissaan kuin geenitkin, joten ahneuden voittamiseksi tuntevien olentojen on noustava kapinaan itsekkäitä orjuuttajiaan vastaan.

Ahneus ei lopu kieltämällä, vaan tarjoamalla ihmiselle ahneuden tilalle jotain parempaa. Tunteva olento haluaa mielihyvää, joten parempi tarkoittaa enemmän mielihyvää kuin ahnehtimalla voi saada. Geenien ja meemien itsekkyydelle on vastattava samalla mitalla.

Ensimmäinen askel on sisäistää ahneuden mielettömyys. Siis se, että ahneus ei palvele edes ahnetta, vaan ahneen itsekkäitä geenejä ja meemejä, jotka loisivat meissä kuin toksoplasma hiiren aivoissa. Itsekkäät loisemme vain luulottelevat meille, että jokaisen etu on oma etu. Todellisuudessa oma etu on loisen etu.

Kasauttavaa vetovoimaa vastaan rimpuileva lämpövirta suuntautuu kyllä kuumemmasta kylmempään, mutta yhteiskunnassa se näyttää vain ajavan ihmisiä Afrikasta Eurooppaan suuntautuvan pakolaisvirran tavoin köyhemmiltä alueilta rikkaampien tallattavaksi.

Lämpövirran vuoksi kylmän ja kuuman välille syntyy vääjäämättä myrskyä, salamoita ja vahinkoa. Hyötysuhde jää aina haittasuhdetta pienemmäksi, lämpöopin sääntöjen varmuudella. Ja mitä suurempi ero, sitä suuremmat vahingot. Hyvinvoivan Israelin ylläpito keskellä Lähi-idän kurjuutta aiheuttaa suurempaa vahinkoa kuin hyötyä. Lämpimän Suomen ja kylmän Venäjän jännitteestä on suomalaisillekin lopulta enemmän haittaa kuin yhteiselosta tasaisessa haaleudessa.

Epätasa-arvon hyötyä suurempien haittojen vuoksi jokaisen etu on lopulta tasa-arvo. Geenien ja meemien orjan on vain vaikea nähdä, että tuntevan olennon ainoa ystävä on lopulta toinen tunteva olento.

Kommentit (8)

...

Mikä tämän kirjoituksen arvo lukijalle on? Puolestani fyysikot voisivat keskittyä omaan tieteeseensä ja antaa talousTIETEILIJÖIDEN kirjoittaa TIEDE-lehteen omasta erikoisosaamisalueestaan, ja jättää tällaiset metaforalliset kirjoitukset viihdelehtiin.

Vierailija

Tämä kirjoitus herätti ainakin tässä lukijassa erilaisia tunteita, kuten esimerkiksi iloisuutta ja toisaalta myös fiiliksen, että voihan sen näinkin ajatella. Lisäksi tämä lukija myös pohti hetken ajan, että mitä veroparatiiseille, yhä kasvaville suuryrityksille ja yhä rikastuville miljardööreille pitäisi oikein tehdä. Toisaalta myös ajattelin sitä, että ehkä tasajako ei kuitenkaan ole sosiaalisessa yhteiskunnassa paras, koska sitä ei pystytä käytännössä toteuttamaan. Mitä jos henkilö on niin taitava, että luo itse itselleen paljon enemmän hyvinvointia kuin mitä naapuri saa? Puhun tilanteesta, jossa kaikki on jaettu tasan. Sitten toinen henkilö päättää kerätä ison kasan marjoja tai maalata kauniin taulun, jonka takia hänen omaisuutensa onkin suurempi kuin naapurin.

Turha väittää, että teksti on arvoton lukijalle. Ehkä sivistymättömälle, kuten sinulle. Sivistys on sitä, että osaa ajatella ja miettiä, ei suuttua, jos on eri mieltä. Sivistys ei ole kitinää foorumeilla tai omien intressien ajamista, vaan rakentavaa keskustelua. Ajatusten vaihtoa ja tietoa.

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä9307

Tuota tuota, kyllä sitä kosmologikin saa puuttua tälläiseen aiheeseen. Ei noiden talouskäppyröiden tuijottajien (eli talousnerojen) viisaudella pitkälle potkita.

Enpä välitä rikkaita moittia. Sairaan ahneita kun löytyy kaikista ihmisryhmistä. Herra meitä varjelkoon rakkaan mummelin perintölusikoiden jaolta.

Rikkaudella on hyviäkin puolia yhteiskunnan kannalta. Heillä on varaa satsata laatuun ja se taas suosii taitavia huippuosaajia. Oli sitten kyse vaikka vessanpytyn kultauksesta. Myös tutkimus saa osansa rikkailta tippuvista murusista.

Tasajako tuottaa tavikselle mossen. Parempaa autoa tuskin kukaan vaivautuu tekemään, paitsi tietysti järjästelmän vahdeille. Hehän tarvitsevat nopean loistoauton ja laadukkaita panssarivauja.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Esimerkiksi Berliini yliopiston  teoreettisen fysiikan professori Hagen Kleinert on tehnyt merkittäviä tutkimuksia taloustieteen alalta

http://users.physik.fu-berlin.de/~ag-kleinert/kleinert/

https://www.google.fi/#q=hagen+kleinert

Useat eri systeemit maailmankaikkeudessa ilmentävät  merkittävää samanhahmoisuutta,  itsesimilaarisuutta keskenään.  Jo tästä johtuen on syytä  ajatella, että niinkin keskeisellä luonnonilmiöllä kuin rahavirroilla yhteisöissä olisi paljon analogisuutta perustavien luonnonilmiöiden kuten joidenkin fysiikan ilmiöiden  kanssa

http://www3.amherst.edu/~rloldershaw/nature.html

https://www.google.fi/#q=selfsimilarity+pictures

Kollegani poika kiertää ympäri maailmaa pitäen mm. kutsuesitelmiä kehittämästään itseorganisaatioon perustuvasta taloustieteestä. Entropiaperusteisia ja muitakin talouselämän tarkasteluja on varmaan tehty

https://www.google.fi/#q=physical+theory+of+economy

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Ehkä se sopii juuri sellaiseen taloustieteeseen, joka lähestyy asiaa teoreettisesti eikä tavallaan rajaa aihealuetta mihinkään.

Kyse on jonkinlaisesta "resurssien allokoitumisesta mahdollisen tehokkaasti". Ja näin määriteltynä voidaan mm kirjoja kuten economy of everything, eli taloudella tai taloustieteen teoreettisella lähestymistavalla voidaan selittää mitä vain, fysikaalisia ilmiöitä myöten.

Onko se sitten hyvä? Toisissa asioissa ehkä, mutta sitten taas sillä ei ihan kaikkea talouteen liittyvää voi tutkia, sillä onhan talous muutakin kuin tuota. Toiseksi mallit monesti edellyttävät aika rohkeita oletuksia kuten tehokkaiden markkinoiden hypoteesi, joka on saanut voimakasta kritiikkiä talouskäyttäytymistieteitä tutkivilta...

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Nykyisin ajatellaan, että kaksi asiaa tuottavat taloudessa onnen...

1. Anarchy is order, eli nimenomaan itse, vapaasti organisoituva, ei ylhäältä päin hierarkisesti ohjattu, talous, mutta vain sillä ehdolla, että 2. ihminen on vähän ahne.

Joku on jopa mennyt niin pitkälle, että sanonut, jotta ahneus on hyvästä.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Vapauteen kai saattaa liittyä eräs ristiriita jo lähtökohtaisesti, joka koskee myös anarkistisia markkinoita ja anrkistista pääomaa, näet emme valitse mitään ja lopulta nekin asiat, joita me kutsumme sääntelyksi, on tapahtunut, koska maailma noudattaa orjallisesti kvanttien tanssia ja fysiikan rautaista lakia. 

Vapaata tahtoa ei ole tai koko maailmankaikkeus on anarkistinen olio, jonka ominaisuuksiin kuuluu tietyt luonnonlait, jonka suerausta jokaikinen tapahtuma on, kategorisoitiin se sitten sääntelyksi, hierarkiseksi tai anarkistiseksi.

Ja metafysiikkahan sopii näihin aiheisiin.

Ruhollah.

Käyttäjä1549
Liittynyt30.1.2016
Viestejä29

Blögisti ei tunne ihmistä, ihmisen henkistä rakennetta, eikä itseään. Ihmisen elämä rakentuu arvoille, joiden mukaan hän elää. Kannattaisiko blögistin tutustua itseensä, fyysisen olemuksen sijasta myös mieleensä ja ennen kaikkea omaan sieluunsa. Puheet ahneudesta kuvastavat ihmisen fyysisen olemuksen pelkoja. Kun ihminen tutustuu omaan itseensä, omaan sieluunsa, niin pelot aineellista ahdistuksista poistuvat ja tilalle tulevat arvot... korkeammat henkiset arvot, kuin lahjat niiden toteuttamiseen.

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat