Kirjoitukset avainsanalla koulutus

Kuva: Nick Hobgood / Wikimedia Commons

Psykologian professori Markus Jokela "korostaa, että tukevatkaan tilastolliset totuudet eivät koskaan kerro yksilöstä mitään". Eivät koskaan. Mitään. Tämä todella on sanatarkka lainaus Tiede-lehden jutusta (2/2020, s. 31) joka löytyy (maksullisena) myös verkkojulkaisusta. Olen kuullut Jokelan luennoilla vastaavaa väitettä, joten toimittaja lienee lainannut professoria totuudenmukaisesti.

Samaa väitettä toistellaan niin usein milloin missäkin, että haluan esittää vastalauseeni: Kyllä tilastot kertovat yksilöstä, todennäköisyyksiä. Ja koska kaikki tietomme pohjautuu enemmän tai vähemmän todennäköisyyksiin, tieto todennäköisyyksistä on tietoa sanan parhaassa merkityksessä.

Säähavainnot ovat tilasto. Huomisen sää on yksilö. Huomisen sään ennustaminen ei olisi mahdollista, jos tilastot eivät kertoisi yksilöstä mitään.

Kun havainnot eli tilastot ennustavat, fysiikan ja matematiikan avustamana, että paikkakunnalla sataa seuraavana päivänä runsaasti lunta 90% todennäköisyydellä, kertoo tilasto ainakin kaksi asiaa: 1) Suuressa sääaineistossa vastaavat ennusteet toteutuvat yhdeksän kertaa kymmenestä runsaana lumipyrynä, eli kerran kymmenestä eivät toteudu kun ennusteet ovat täsmääviä. 2) Aurausväki ja -kalusto kannattaa hälyttää valmiuteen. Ensimmäinen kertoo tilastoista, jälkimmäinen yksilöstä.

Todennäköisyydellä on kaksi puolta: tilastoissa se kuvaa tapahtumien osuuksia, yksilöillä tapahtumien varmuuden astetta.

Tilastot eivät tietenkään kerro esim. sellaista, että jokainen vuosi koulua kasvattaisi yksilön älykkyysosamäärää muutamalla pisteellä, vaikka väestöjen keskiarvoissa vastaava kasvu havaittaisiinkin. Mutta samat tilastot kertovat, että 20 vuotta kouluja käyneen yksilön älykkyys on todennäköisesti korkeampi kuin 10 vuotta kouluja käyneen yksilön, vaikka jokainen 20 vuotta kouluja käynyt ei tietenkään ole jokaista 10 vuotta kouluja käynyttä älykkäämpi (eikä havaittu yhteys yksistään kerro koulutuksen ja älykkyyden syy-seuraussuhdetta, minkä päättely on vielä oma aiheensa). 

Erityistapauksissa tilastot voivat kertoa hyvinkin tarkkoja tietoja yksilöistä. Jos luokan kokeiden arvosanoista saa julkaista vain keskiarvon, mutta tuo keskiarvo sattuu olemaan tasan 10, tilasto kertoo suoraan jokaisen yksilön arvosanan: Kaikkien täytyi saada kymppi, koska muutoin keskiarvo olisi välttämättä alle 10.

Jokela varmasti ymmärtää tämän tilastoista ja todennäköisyyksistä, joten luultavasti hänen väitteensä on vain hyvää tarkoittava yritys pehmentää jutun kovaksi miellettyä sanomaa havaitusta geenien suuresta vaikutuksesta älykkyyteen, mistä juttu todenmukaisesti kertookin.

Mutta vaikka Jokelan kaltainen huippuälykäs yksilö ymmärtää tilastojen ja yksilöiden todellisen yhteyden, kaikki hänen juttujaan seuraavat eivät välttämättä ymmärrä. Höpöväitteiden hyväntahtoinenkin toistelu ruokkii ja aseistaa huuhaan ja väärinymmärrysten tahattomia ja tahallisia levittäjiä.

Tyypillinen päättelyvirhe on ensin mitätöidä laadukas tieto "vain tilastollisena" ja samaan hengenvetoon hyväksyä jokin toinen, omiin tarkoituksiin sopiva "tilastollinen" tulos tai jopa täysin perusteeton väite totuutena. Eikä tapa ole vain Yhdysvaltojen väistyvän presidentin yksinoikeus, vaikka hän onkin erityisen ansiokkaasti tehnyt sitä tunnetuksi, vaan siihen haksahtavat hyvää tarkoittavat ja fiksutkin ihmiset.

Otan esimerkiksi neurobiologi Tiina Hutun Tiede-lehteen (11/2020, s. 14-21) kirjoittaman jutun, joka on mielestäni erittäin ansiokas katsaus kasvatuksen merkityksestä lukuun ottamatta väliotsikon "Kotiolot ohjaavat koulutusta" jälkeistä loppua, joka käsittelee tilastojen ja yksilön välistä suhdetta. Suosittelen lukemaan koko jutun, joka löytyy myös (maksullisena) verkosta. Jutussa ei väitetä suoraan, että tilastot "eivät koskaan kerro yksilöstä mitään", mutta siinä esiintyy kuitenkin mielestäni samansukuista päättelyä hienovaraisempana. Ja paljolti hienovaraisuuden vuoksi tämän jutun nostankin esimerkiksi, koska räikeisiin esimerkkeihin törmää päivittäin ainakin politiikassa.

Huttu kirjoittaa lehden sivulla 20, että kaksostutkimuksista "ei voida päätellä, kuinka paljon geenit, lapsuudenkoti tai muu ympäristö ovat vaikuttaneet tietyn yksilön älykkyyteen", koska "osuudet pätevät vain tilastollisesti".

Vaikka geenien, kasvatuksen ym. tekijöiden vaikutuksia tietyllä yksilöllä ei tietenkään voida päätellä tarkkaan, voidaan niiden vaikutuksista kuitenkin päätellä yksilötasollakin todennäköisyyksiä virherajoineen ym. epävarmuuksineen, jotka voivat toki olla monissa tapauksissa suuria. Hyväksyisin Hutun käyttämän ilmaisun kaksostutkimuksista "vain tilastollisena", jollei hän jatkaisi että "Täysin satunnaisia ympäristön vaikutukset eivät kuitenkaan ole. Jokainen vuosi koulua kasvattaa älykkyysosamäärää keskimäärin 1-5 pistettä, geeneistä riippumatta", minkä "tilastollisuutta" jutussa ei mainita; "keskimäärin"-määreenkin voi tulkita viittaavan yksilön sisäisen kehityksen vuosikeskiarvoon ennemmin kuin väestötason keskiarvoon. 

Saan Hutun jutusta sellaisen (väärin)käsityksen, että yksilön näkökulmasta kaksostutkimukset voitaisiin kuitata "vain tilastollisena", mutta koulututkimuksia ei. Etenkin kun jutussa vielä myöhemmin korostetaan, että "kaksostutkimusten perusteella on turha väittää, ettei kasvatus kasvattaisi" ja että, jos lapsuudenkodin "vaikutukset eivät näy tilastollisesti standardoiduissa psykologissa tai kognitiivisissa testeissä, se ei vielä välttämättä tarkoita, että vanhemmuudella ei ole järjestelmällistä vaikutusta. Yhtä hyvin voimme päätellä, että nuo testit eivät selitä ihmistä." Jos testit eivät selitä ihmistä, samalla kai kyseenalaistuu myös niiden pätevyys koulutuksen hyötyjen mittarina.  

Minulle hiipii kasvatusjutun esittämästä tilastokritiikistä sama ajatus kuin älykkyysjutunkin kohdalla: onkohan tässäkin jälleen kyseessä yritys pehmentää jutun kovaksi miellettyä sanomaa geenien suuresta vaikutuksesta.

Tilastot kertovat yksilöstä. Tiede on suurelta osin yleistämistä havainnoista ja tilastoista yksittäistapauksiin ja yksilöihin sekä erityisesti tähän päättelyyn liittyvän epävarmuuden täsmällistä arviointia. Eikä tiedeviestinnän tehtävä ole pyydellä tätä tosiasiaa anteeksi tai yrittää peitellä pehmoisilla, vaan tarjota parhaat valmiudet ymmärtää ja sopeutua todellisuuteen.

Kommentit (12)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä19329
1/12 | 

Jos koko luokallinen saa kokeesta kympin, ei se kerro mitään kokeeseen osallistuneista yksilöistä vaan enintään kokeen laatineesta yksilöstä.

Sulta on Teppo nyt mennyt tilastollinen todennäköisyysfunktio ja observaabeli iloisesti sekaisin.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Vierailija
2/12 | 

Omaksumme todennäköisemmin totena sellaiset asiat, jotka täsmäävät aikaisempiin uskomuksiimme.
Tämä estää meitä olemasta objektiivisia todellisuutta kohtaan. Myös tiede on eräänlainen uskomus, johon sokeasti uskominen voi rajoittaa oikean todellisuuden kokemista. Lisäksi kun uutta tietoa syntyy, osa vanhasta tiedosta paljastuu sen myötä valheelliseksi.

Vierailija
3/12 | 

Siksi myös leimaamme jotkin asiat helposti huuhaaksi, jos ne ovat meille/suurimmalle osalle ihmisistä outoja, eivätkä vastaa aikaisempia uskomuksiamme.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä19329
6/12 | 

Teppo Mattsson kirjoitti:
Analyyttinen, tai mikä hyvänsä todennäköisyyksiin perustumaton, "tieto" on määritelmiä ja tautologioita.

Ei ole poissuljettua, että todennäköisyyksiin perustuva tieto perustuu kuitenkin puhtaasti analyyttiseen tietoon. Tämä skenaario on jopa lähtökohdastaan kaiken havaittavan muodostumiseksi jopa hyvin todennäköinen :)

Todennäköisyyksin käsiteltävä tilastoaineisto olisi siten lähinnä tiedon puutetta, ei tiedon paljoutta. Informaatioteorialla olisi tästä paljonkin sanottavaa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Käyttäjä23615
Liittynyt3.8.2020
Viestejä2
7/12 | 

Olipa oikeasti mielenkiintoinen ja ajatuksia herättänyt kirjoitus. Kiitos!

Mitä todennäköisyyksiin tulee, avasin kommentoinnin varovaisin mielin, aikaisempiin, empiirisiin "tilastointeihin" perustuen. Ja niinhän se, ei niin inspiroivan palauteryöpyn todennäköisyys taas toteutui... 

Vaikka keskusteluiden tason keskiarvo olisikin inspiroivan asiallisuusasteikon keskivaiheilla, niin toki se ei kerro vielä niistä keskustelun tunnelman tappavista yksilöistä aivan kaikkea.

Harmillista, koska tuntuu, että keskustelu lähtee niin helposti ikävälle suomi24 & vauva.fi  lynkkaus- ja väittelypolulle. Aivan kuin lukijoilla olisi tavoite nostaa jotenkin itsensä kirjoittajan yläpuolelle. Mihin on hävinnyt inspiroivat ja asialliset keskustelut ...jos niitä on koskaan ollutkaan? Kertokaa toki mistä sellaisia keskusteluita löytää, niin siirryn mielummin sellaisen lehden tilaajaksi.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä19329
8/12 | 

Käyttäjä23615 kirjoitti:
Olipa oikeasti mielenkiintoinen ja ajatuksia herättänyt kirjoitus. Kiitos!

Mitä todennäköisyyksiin tulee, avasin kommentoinnin varovaisin mielin, aikaisempiin, empiirisiin "tilastointeihin" perustuen. Ja niinhän se, ei niin inspiroivan palauteryöpyn todennäköisyys taas toteutui... 

Vaikka keskusteluiden tason keskiarvo olisikin inspiroivan asiallisuusasteikon keskivaiheilla, niin toki se ei kerro vielä niistä keskustelun tunnelman tappavista yksilöistä aivan kaikkea.

Harmillista, koska tuntuu, että keskustelu lähtee niin helposti ikävälle suomi24 & vauva.fi  lynkkaus- ja väittelypolulle. Aivan kuin lukijoilla olisi tavoite nostaa jotenkin itsensä kirjoittajan yläpuolelle. Mihin on hävinnyt inspiroivat ja asialliset keskustelut ...jos niitä on koskaan ollutkaan? Kertokaa toki mistä sellaisia keskusteluita löytää, niin siirryn mielummin sellaisen lehden tilaajaksi.


Hm. Miksi et kommentoi aihetta? Lasket keskustelun tasoa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

KäyttäjänKäyttäjä
Liittynyt26.1.2020
Viestejä290
11/12 | 

Eli tilastot ei kerro yksilöstä. Tilastot kertovat yksilöön liittyvistä todennäköisyyksistä.

1. Pohjois-Korea on maailman vähiten globalistinen valtio.
Sukupuolentutkimuksen asiantuntija. Aivopesun vastustaja.
Täysin puolueeton nero.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rokotuksen voima on laumasuojassa: vaikka rokotus antaisi yhdelle ihmiselle vain heikon suojan, todennäköisyydet kertautuvat sitä varmemmaksi mitä suurempi osa väestöstä rokotetaan. Taudin aiheuttavat loiset menettävät kasvualustansa, kun väestön rokotesuoja vaimentaa tartuntatodennäköisyyden alle kriittisen rajan.

Ideologiat ja muut uskomukset ovat aivoissa loisivia mielen viruksia. Ne muuttavat isäntänsä orjikseen, jotka levittävät uskomuksiaan piittaamatta omasta saati muiden hyvinvoinnista. Ne hyödyntävät ihmisen saarnausvimmaa leviämiseensä aivan kuin flunssavirukset sairastuneen aivastelua. Äärimmillään mielen virukset saavuttavat pyhäksi julistetun aseman, jossa jo niiden pelkkä kyseenalaistaminen johtaa yhteisön langettamaan kuolemantuomioon. 

Onneksi myös mielen viruksia vastaan on keksitty rokotus. Sitä kutsutaan koulutukseksi.

Yksilötasolla koulutuksenkin antama suoja on heikko. Koulutus voi tehdä fiksusta fiksumman, muttei tyhmästä fiksua. Koulutuksen puute voi tehdä tyhmästä tyhmemmän, muttei fiksusta tyhmää. Äly ei ole oppimisen seuraus, vaan oppiminen on älyn seuraus.

Silti koulutus on parasta, mitä ihmiselle on tapahtunut. Mutta vain jos koulutuskattavuus on riittävän suuri, jotta tuhoisimmat mielen virukset menettävät kasvualustansa.

Ei riitä jos vain onnekas vähemmistö kansasta saa huippukoulutuksen, kun enemmistö on äänekkäimpien laululintujen vieteltävissä.

Ei riitä jos vain onnekas vähemmistö maailman väestöstä saa kunnon koulutuksen, kun mielen virukset kehittyvät ja levittävät tuhoaan huono-osaisen enemmistön aivoissa loisien.

Mitä tapahtuu, kun korkeasti koulutettu matkustaa sivistyksestä pimeälle ajalle? Päätyy roviolle, jollei mukaudu ympäröivään tietämättömyyden kulttuuriin. Syy: olematon koulutuskattavuus. Mitä tapahtuu, kun sivistymätön matkustaa pimeältä ajalta sivistyksen pariin? Päätyy kouluun, jollei eristäydy johonkin moderniin litteän maan seurakuntaan. Syy: vahva koulutuskattavuus. Rokotusten tavoin koulutuskin muuttuu menestykseksi vasta kun riittävän moni saa sen.

Rokotusten tavoin koulutus on voitto yhteiskunnalle, vaikka riski yksilölle.

Taloudellisesti koulutus on yhteiskunnalle poikkeuksellisen tuottoisa sijoitus, jossa kuitenkin yksilön riski on suuri: vaikka valtaosa voittaa opiskelemalla paljon, kuka hyvänsä voi myös menettää paljon. Miljoonan ihmisen koulutus on sen sijaan varma voitto, koska suuressa joukossa sattuman osuus keskiarvoistuu pois. Tätä kutsutaan suurten lukujen laiksi.

Yhteiskunnan varma voitto ynnä yksilön suuri epävarmuus tarkoittaa, että on tavattoman järjetöntä leikata julkisesta koulutuksesta ja yksityistää vastuu yksilölle.

Kuvitellaan sitten Absurdistan, jonka johtajat kieltäytyvät kustantamasta rokotuksia julkisella rahalla. "Jokaisen kansalaisenhan kannattaa ottaa rokotukset yksityisellä velalla", johtajat perustelevat kantaansa. Ja jättävät ymmärtämättä että suuri odotusarvoinen voitto ei yksilöä houkuta, kun pelissä on elämä ja epävarmuus suuri. 

Onneksi emme ole absurdistanilaisia. Emmehän?

Kommentit (15)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1785
1/15 | 

Keskimääräiselle ihmiselle lienee kauan sitten ollut yksi lysti minkä muotoisella kappaleella asumme, kunhan vain selviää jokapäiväisistä ongelmista. Satun tuntemaankin erään ammattikoulutuksen saaneen normaaliälyisen ihmisen, joka vielä yli 20-vuotiaana luuli Maata litteäksi. Hän oli varmaan nukkunut tunnilla, kun joka koulussa olleen karttapallon merkitys Maan muodon realistisena kuvana oli jäänyt huomaamatta. Maan pyöreyden ajattelu voi alkaa ensi alkuun huimaamaan, kun ajattelee, miten vastapuoliset seisovat pää alaspäin ja vielä putoamatta.

Yleisesti kuitenkin litteään maahan nykyaikana uskominen on varmaan pelleilyä, sillä sekä antiikin tiedemiehet että varhaisen kirkon valistuneet munkit tiesivät jo maan pyöreäksi.

http://www.areiopagi.fi/2014/02/littean-maan-myytti-keskiajan-kirkko-tie...

Mutta ei meidän pyöreän Maan kannattajien kannattaisi olla turhan ylpeitä tiedostamme, koska maapalloon ja sen ympäristöön liittyy vielä erinäinen joukko huomattavia ongelmia, joista emme tiedä kuin ehkä vain osan ratkaisuista puhumattakaan.

Suuri ongelma on myös ero muinaisten aikojen  tavallisilla, nykyhetkeensä täysin tyytyväisillä aivoilla ja niiden filosofi-matemaatikkojen aivoilla, jotka pakonomaisesti rakentavat maailmankuvaansa logiikan ohjaaman mielikuvituksen ja havaintojen pohjalle. Vastaava ero lienee vieläkin voimassa, koska eiväthän läheskään kaikki yliopistokoulutustakin saaneet ole kiinnostuneita tieteestä tai varsinkaan sen tekemisestä, eivät tieteellisestä maailmankuvastakaan.

Mitä mielen viruksiin tulee, niitä kai on lähinnä kahta tyyppiä: tietoisuuteen liittyvät käsitykset ja uskontoon liittyvät käsitykset. Varmuudella voidaan sanoa, että sellaista ei-aivopesevää koulutusta, joka tuhoaisi kaikki tietoisuuden ymmärtämispyrkimykset ei ole olemassa. Päin vastoin asiallinen koulutus lisää tietoamme tietoisuuden ilmentymistä aivoissa, psykologiassa jne. ja niiden kuvaamiskeinoista biologiassa, matematiikassa ja fysiikassa tehden tietoisuuden ongelman yhä polttavammaksi. 

Uskonnon suhteen on Darwinista alkaen perinteisesti ollut toisin, koska klassinen darwinismi ja edistyneempi Moderni Synteesi ovat auttaneet  ateistisen propagandan välittämisessä. Sen sijaan esimerkiksi matematiikka ja fysiikka ovat neutraaleja uskonnon suhteen vaikka itse fyysikot voivat olla uskonnollisia, uskonnottomia tai ateisteja ehkä tulkiten joitakin luonnon ilmiöitä tai teorioita valiutuneen ajattelutyyppinsä mukaisesti. Tietoisuus-vir myöskään uskonto-virus ei siis häviä koulutuksella, jos siihen ei liity merkittävää aivopesua. Koulutuksella tarkoitan tieteen pohjalle rakentuvaa tiedon ja ajattelukyvyn lisäämistä enkä esimerkiksi jossain päin pidettäviä yksinomaan uskontoa ja sen tulkintaa koskevia "kouluja". Sitä paitsi Moderni Synteesi  evoluution selityksenä on jo luhistumassa johtavien evoluutiobiologien kuten Kooninin ja Lynchin sekä biokemisti Larry Moranin ja monen muun tutkijan toimesta. Moran toteaa, että jo 50-luvun lopulla tiedettiin useimmat evoluutioteorian harhat, mutta evoluutiobiologit pitivät mukavampana vanhaa kuin luulisin, että vaivalloisesti omaksuttavaa uutta näkemystä.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä19329
2/15 | 

Tieteen viruksia lienevät mielikuvitukseton jämähtäminen, arvovalta-asenne ja uskonnollinen suhtautuminen tieteen saavutuksiin.

Vaikka tieteellinen metodi perustuu siihen, että aikaisempi tieto hyödynnetään pätevyysaluuensa rajoille ja pidemmälle menevät tulkinnat voivat tuottaa uutta fysiikkaa, pitää aikaisempia tuloksiakin muistaa aina epäillä järkevien mahdollisuuksien puitteissa.

Tiedepiireissä maine on yhtä kuin rahoitus ja väärä auktoriteetti voi ohjata pitkiäkin aikoja harhaan.

Laajat kansanryhmät saattavat ottaa tieteen tuloksia opinkappaleikseen, mutta tiede ei toimi oikein, jos se muodostaa dogmeja, eikä luonto piittaa ihmisten "äänestys"käyttäytymisestä.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Keijona
Liittynyt13.3.2015
Viestejä21809
3/15 | 

"Ideologiat ja muut uskomukset ovat aivoissa loisivia mielen viruksia. Ne muuttavat isäntänsä orjikseen,"

Jep, Siksi onkin tärkeä punnita mihin ideologia aatejärjestelmä  johtaa, mitkä on seuraukset, filosofisesti ja käytännössä, onko kenties paradoksaalista siis onko edes mahdollista ?  Kommunismi, uskonto, demokratia, ateismi, kapitalismi.  kaikki väittävät olevansa oikeassa ja siksi tuovansa hyvinvoinnin seuraajilleen. Samasta syystä  kaikki muuttavat seuraajansa orjakseen ja puolustajakseen.

Mutta kuka tietää mikä viruksista tai bakteereista on hyvä, ihmiselle tarpeellinen ja mikä taas haitallinen. Kirjoituksen kirjoittaja väittää tietävänsä, koska koulutuksen tuoma autuus on ideologia ja muiden ideologioiden  ja aatejärjestelmien tavoin muuttaa siihen uskovan palvelijakseen, orjakseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ideologia   

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Keijona
Liittynyt13.3.2015
Viestejä21809
4/15 | 

Keijona kirjoitti:
"Ideologiat ja muut uskomukset ovat aivoissa loisivia mielen viruksia. Ne muuttavat isäntänsä orjikseen,"

Jep, Siksi onkin tärkeä punnita mihin ideologia aatejärjestelmä  johtaa, mitkä on seuraukset, filosofisesti ja käytännössä, onko kenties paradoksaalista siis onko edes mahdollista ?  Kommunismi, uskonto, demokratia, ateismi, kapitalismi, natsisimi, feminismi, jne.  kaikki väittävät olevansa oikeassa ja  tuovansa hyvinvoinnin seuraajilleen. Samasta syystä  kaikki muuttavat seuraajansa orjakseen ja puolustajakseen.

Mutta kuka tietää mikä viruksista tai bakteereista on hyvä, ihmiselle tarpeellinen ja mikä taas haitallinen. Blokkaaja väittää tietävänsä, eihän hänellä ole muuta mahdollisuutta, koska koulutuksen tuoma autuus on ideologia ja muiden ideologioiden  ja aatejärjestelmien tavoin muuttaa siihen uskovan palvelijakseen, orjakseen. Taustalla niinkin simppeli asia, että  ideologiat, sitä seuraavien ihmisen tavoin etsivät oikeutusta olemassaololleen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ideologia   

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4452
5/15 | 

Mielenkiintoinen teoria Goebbelsin lauseesta saattaa olla se, että asian toisto tekee siitä tuttua ja täten siitä tulee "itsestäänselvä" ja "kaikkien tuntema tiedetty totuus".

Koska se siis on tuttua, niin se on kouriintuntuvaa ja täten totta.

(Goebbels siis sanoi näin, ”Jos toistat jotakin tarpeeksi kauan, se muuttuu todeksi”)

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4452
6/15 | 

Ideologioiden vastalääke ei voi enää olla yksisilmäinen yhden ideologian vastapainona toimiminen. Sellainen itsessään herkästi muuttuu ideologiseksi.

Pitää siis olla samaan aikaan kaikkien ideologioiden "vastapaino", ihan jokaisen. Jopa sen oman lempi-ideologian, oli se kapitalismi, kommunismi, nationalismi tai internationalismi.

Ruhollah.

Keijona
Liittynyt13.3.2015
Viestejä21809
7/15 | 

Olisiko ideologia hakuisuuden taustalla tarve ymmärtää, se että  olisi joku logiikka, punainen lanka, hyväksyttävä ,selitys jonka voisi kokea omaksi ja jonka osana voisi olla, Jos näin niin onhan muitakin logiikoita kuin nuo aiemmin mainitut  ideologiat siis ismit. Totuutta ja logiikkaa voi olla vaikka  mytologioissa, vaikka asiat esitettäisiinkin vertauskuvin ja symbolein.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

WSolsticeHOu
Liittynyt3.1.2016
Viestejä3618
8/15 | 

"Äärimmillään mielen virukset saavuttavat pyhäksi julistetun aseman, jossa jo niiden pelkkä kyseenalaistaminen johtaa yhteisön langettamaan kuolemantuomioon."

Totta. Ainakin virtuaaliseen kuolemantuomioon, eli kirjoitusoikeuksien poistamiseen.

Silti totean, vetäviä voimia ei ole olemassa missään muodossa. Eikä avaruus mitään kaareudu.

Eikä laajene.

Rakkautta
1038

Ikuista kierrätystä. Mr. Nice Pressure

WSolsticeHOu
Liittynyt3.1.2016
Viestejä3618
9/15 | 

Kasvisruoka2 kirjoitti:
Mielenkiintoinen teoria Goebbelsin lauseesta saattaa olla se, että asian toisto tekee siitä tuttua ja täten siitä tulee "itsestäänselvä" ja "kaikkien tuntema tiedetty totuus".

Koska se siis on tuttua, niin se on kouriintuntuvaa ja täten totta.

(Goebbels siis sanoi näin, ”Jos toistat jotakin tarpeeksi kauan, se muuttuu todeksi”)

Montakos sataa vuotta sitä on toistettu että kappaleet vetävät vetävällä voimallaan toisiansa puoleensa.?

Pakkohan sen vetävän voiman silloin on olla olemassa.

Eikä sen olemassa oloa saa kyseenalaistaa vaikka kukaan ei osaa kertoa mitään siitä miten se voima muka syntyy, toimii ja välittyy.

Rakkautta
1038

Ikuista kierrätystä. Mr. Nice Pressure

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4452
10/15 | 

WSolsticeHOu kirjoitti:
Kasvisruoka2 kirjoitti:
Mielenkiintoinen teoria Goebbelsin lauseesta saattaa olla se, että asian toisto tekee siitä tuttua ja täten siitä tulee "itsestäänselvä" ja "kaikkien tuntema tiedetty totuus".

Koska se siis on tuttua, niin se on kouriintuntuvaa ja täten totta.

(Goebbels siis sanoi näin, ”Jos toistat jotakin tarpeeksi kauan, se muuttuu todeksi”)

Montakos sataa vuotta sitä on toistettu että kappaleet vetävät vetävällä voimallaan toisiansa puoleensa.?

Pakkohan sen vetävän voiman silloin on olla olemassa.

Eikä sen olemassa oloa saa kyseenalaistaa vaikka kukaan ei osaa kertoa mitään siitä miten se voima muka syntyy, toimii ja välittyy.

Rakkautta
1038

Ehkä se on minulle ja sinulle sitä, mutta toivottavasti tiedettä ei jatkossakaan tehdä niin, että toistetaan jotain asiaa niin kauan, että siitä tulee yleisesti hyväksytty teoria.

Ruhollah.

WSolsticeHOu
Liittynyt3.1.2016
Viestejä3618
11/15 | 

Kasvisruoka2 kirjoitti:
WSolsticeHOu kirjoitti:
Kasvisruoka2 kirjoitti:
Mielenkiintoinen teoria Goebbelsin lauseesta saattaa olla se, että asian toisto tekee siitä tuttua ja täten siitä tulee "itsestäänselvä" ja "kaikkien tuntema tiedetty totuus".

Koska se siis on tuttua, niin se on kouriintuntuvaa ja täten totta.

(Goebbels siis sanoi näin, ”Jos toistat jotakin tarpeeksi kauan, se muuttuu todeksi”)

Montakos sataa vuotta sitä on toistettu että kappaleet vetävät vetävällä voimallaan toisiansa puoleensa.?

Pakkohan sen vetävän voiman silloin on olla olemassa.

Eikä sen olemassa oloa saa kyseenalaistaa vaikka kukaan ei osaa kertoa mitään siitä miten se voima muka syntyy, toimii ja välittyy.

Rakkautta
1038

Ehkä se on minulle ja sinulle sitä, mutta toivottavasti tiedettä ei jatkossakaan tehdä niin, että toistetaan jotain asiaa niin kauan, että siitä tulee yleisesti hyväksytty teoria.

Toivottavasti teorioita saa kyseenalaistaa tulevaisuudessa avoimesti ja toistuvasti, ilman kuolemantuomion pelkoa tai kirjoitusoikeuksien menettämisen pelkoa.

Ps. Ajatukset maailmankaikkeudesta eivät muutu teoriaksi vaikka niitä toistaisi kuinka kauan aikaa. Mutta uusien ajatusten toistaminen saattaa saada jonkun kehittämään uusien ajatusten ympärille matematiikkaa joka mahdollistaa teorian joka kuvailee maailmankaikkeutta oikein.

Rakkautta
1038

Ikuista kierrätystä. Mr. Nice Pressure

Chasing Stars
Liittynyt30.1.2013
Viestejä57
12/15 | 

Uskonto on kulttuuri ja arvomaailma luonnollisimmillaan, ja perustuu tunteelliseen käsitykseen maailmasta.
Kulttuuri ei ole sairaus, vaan kehittyneiden eläinten monimutkaisia käyttäytymismalleja sekä rituaaleja.
Kulttuurit ja niiden johtavat urokset kilpailevat apinamaailmassamme vallasta, koska heidän on pidettävä
huolta lauman sisäisestä sovusta sekä rauhasta, jotta poikasilla ja naarailla jatkuisi urosta kohtaan
kiinnostus sekä geneettisesti uroksen jälkeläiset olisivat turvassa.
Tämän vuoksi tämäkin itseänsä tieteilijäksi nimittävä "asiantuntija" täällä blogissaan kokee muut johtamis, sekä
käyttäytymismallit kuin omansa  -uhkana, koska haluaa hallita sitä mihin laumamme tulevaisuus on menossa. Apina mikä
apina tämäkin bloggaaja, ja tämä tulee hienosti esiin siitä että kutsuu uskontoa sairaudeksi. *nolo* :)

Ei kannata olla kulttuureja vihaava ateisti, sillä tuo on tyhmän ateistin merkki. Itse olen kulttuurista rikkautta
arvostava ateisti. Eläimet saavat elää kuten haluavat, turha heitä yrittää hallita, ellei ole alfa. :)

Chasing Stars
Liittynyt30.1.2013
Viestejä57
13/15 | 

Lisätään vielä edelliseen että kyseisen blogin pitäjä näkee omat ominaisuutensa ja vahvuutensa sellaisina, joiden tulisi päästä jatkoon, ja muiden kilpailevien urosten ominaisuudet heikkouksina ja sairauksina. Tässä on kyseessä vain omien geneettisien ominaisuuksiensa esiteleminen parempina, sekä pyrkimyksenä pohjimmiltaan saada omaa genetiikkaansa arvokkaammaksi muiden silmissä, esimerkiksi naaraiden. Näin parasta tämän blogin pitäjän mielestä olisi varmasti että kaikki naaraat kasvattaisivat vain tieteilijöiden poikasia. Evoluutiosta kannattaisi vähän opiskella vielä bloggaajan, ennen kuin kirjoittelee vihapuheitaan tänne. ;)

Käyttäjä628_0
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878
14/15 | 

Koulutus on rokotus tyhmyydelle tiettyyn pisteesen saakka jonka jälkeen seuraa "kyllästymispiste".Yhteiskunta toimiakseen vaatii tietyn määrän kaiken tasoisia.
Jos yhteiskuntarakenteet eivät ole valmiit kannattelemaan sivistyneitä filoseofeja jotka kotisohviltaan muuttavat maailaa neitissä niin asiat on menossa pieleen.

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat