Kirjoitukset avainsanalla urheilu

Kummalta puolelta?
*sanomalehden rapinaa*
Kakkoselta! Käännä kakkoselle.

Tällaisen sananvaihdon muistan kuulleeni lukemattomat kerrat lapsuudessani. Keskustelussa oli kyse tietenkin siitä, miltä tv-kanavalta urheilulähetys alkoi. Vaihtoehtoja oli kaksi, ja kanava tarkistettiin Urjalan Sanomista.

Kaikki seurasivat urheilua. Lapset ja aikuiset. Kaverit ja sukulaiset. Yleisurheilua, olympialaisia, mäkihyppyä, hiihtoa, jalkapalloa, jääkiekkoa ja mitä vain televisiossa tai radiossa lähetettiin.

Minäkin seurasin. Odottaen levottomana että lähetys loppuisi. En tykännyt penkkiurheilusta, mutta jokin siinä silti kiehtoi tavattomasti. En jaksanut katsella, mutta tulokset halusin aina tietää.

Vähitellen minulle alkoi valjeta todellinen intohimoni kohde: tilastot!

Aloin pitää salaista sääpäiväkirjaa, josta en hiiskunut kenellekään. Kirjasin tunnontarkasti jokaisen päivän sään ja piirtelin pidemmän aikavälin kuvaajia oranssikantiseen vihkooni. Vihko pysyi visusti kaikilta piilossa, koska jostain syystä häpesin sitä suunnattomasti. Tallessa se on tietenkin edelleen.

Pysäköityjen autojen ikkunoista kurkin nopeusmittarin maksimilukemia. Oliko se 140, 160, 180, 200 vai peräti 220 km/h. Muiden poikien ihaillessa autoja minä näin ne numeroina, jotka olivat minun ihailuni todellinen kohde. Kirjastosta löytyi henkilöautojen vuosikirjoja, joihin innoissani vertailin omaa havaintoaineistoani.

Olin innokas sienestäjä, mutta sienimetsänkin näin ensisijaisesti tilastoina. Itse sienet eivät maistuneet, mutta lajit, luokittelut ja kasvupaikat olivat sitäkin maistuvampaa henkistä ravintoa. Kuvassa ote viisivuotiaana kirjoittamastani sienikirjasta. Sienikirjojakin syntyi kynästäni jokunen kappale.

Varsinaiseksi kultakaivokseksi osoittautui tietokone.

Tietokone vapautti riippuvuuden todellisten urheilutapahtumien tuloksista. Microprose Soccer tuotti loputtomasti tilastoja, eikä sitä tarvinnut edes itse pelata vaan nappia painamalla tulokset sai Commodore 64:n ruudulle silmänräpäyksessä. Kaverit ihmettelivät, miksen pelaa vaan kirjoitan vain paperille ylös tuloksia. Tilastoistani laskin todennäköisyyksiä eri joukkueiden voitoille.

Pelien oheisvahinkona päähäni syntyi laaja tietokanta maailman maista ja kaupungeista. Maantieto oli koulussa helppoa. Tosin vasta koulussa opin, ettei All Stars olekaan kaupunki. Oletin sen USA:n pääkaupungiksi, koska joukkue oli paras.

Koodasin myös omia ohjelmia, jotka tuottivat tuloksia ja tilastoja. En sano vain tuloksia ja tilastoja, koska muuta en olisi halunnutkaan.

Välillä tilastointini keskeytti ainoastaan innosta pomppiminen.

Äidin ja isoveljen mielestä vietin liikaa aikaa tietokoneella. Jos sain tietokonekiellon, kirjoittelin tuloksia paperille omasta päästäni. Tilastoihini sitoutui melkoiset määrät hiiltä.

Rakkauteni tilastoihin on roihunnut varhaisesta lapsuudesta nykypäivään, eikä hiipumisesta ole merkkejä. Se on luultavasti hyvin pysyvä aivojen sisäsyntyinen ominaisuus. Iän myötä ilmiasu toki kehittyy. Minullakin alkuvaiheen kiinnostus itse tilastoinnista on laajentunut yhä enemmän kerätyn aineiston analysointiin ja tilastolliseen päättelyyn. Tilastollinen päättely kertoo kuinka havaintoja voidaan yleistää, mutta siitä kerron lisää toisella kerralla.

Kommentit (3)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä18178
1/3 | 

No miltä nyt tuntuu, kun koko kvanttifysiikan ala on osoittautunut tilastotieteeksi? Kiinnostaako mitkä lainalaisuudet vaikuttavat tilastojen takana? Mikä on aaltoilun itseisvuorovaikutus?

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Anaboliset steroidit auttavat voimaurheilun huipulla noin 10%, arvioi Greg Nuckols perusteellisessa artikkelissaan

Nuckolsin saamien yleisten reaktioiden perusteella ihmiset olettavat edun olevan paljon suurempi. Luultavasti osittain siksi, että he sekoittavat painojen nostamisessa kilpailevat voimailijat pelkkään lihaskasvuun tähtääviin bodareihin, jotka nostavat painoja vain harjoitellakseen lihaksia.

Pelkkään lihasten kasvuun anaboliset steroidit antavatkin kiistatta paljon suuremman edun. Nuckolsin perustellun arvion mukaan steroidien avulla pystyy rakentamaan kehoonsa noin tuplasti enemmän lisää lihasmassaa kuin treenaamalla ilman steroideja.

Mutta jos steroidit lisäävät lihaskasvua puhtaisiin treenaajiin nähden 100%, miksi voimalajien kilpailija hyötyisi vain 10%?

Ensinnäkin voimaa vaativissa lajeissa tulos määräytyy yleensä voimailijan nostaman painon suhteesta hänen omaan kehonpainoonsa. Iso lihas on toki vahva lihas, mutta myös painava, joten steroidien suurentamien lihasten tuomasta edusta menetetään suhteellista voimaa mittaavissa lajeissa suuri osa.

Toisekseen voima riippuu lihasten koon lisäksi raajojen pituuksien ja lihasten yksilöllisestä anatomiasta, sekä tekniikasta ja taidosta eli hermoston kyvystä käskyttää lihaksia. Steroidit auttavat ainakin ensisijaisesti vain lihaskasvussa, siinä missä loput voiman tekijät määräytyvät geenien ja harjoittelun perusteella.

100% etu lihaskasvussa tietysti tarkoittaa, että luultavasti kaikki ammattilaisbodarit käyttävät steroideja. Bodauksessa extra-lihasmassasta on pelkkää hyötyä, koska heidän ei tarvitse kilpailla (kehonpainoon suhteutetussa) voimassa. Harrastelijoille suunnatuissa painorajoitetuissa ns. klassisen kehonrakennuksen kilpailuissa voi menestyä ilman steroidejakin, mutta lajissa liikkuu niin pienet rahat että ammattia siitä ei saa. 

Vertailuna yleisurheilun tuloksiin 10% tarkoittaisi sekunnin nopeampaa 100m juoksua ja lähes metrin pidempää pituushyppyä, eli olympialaisissa voiton ja alkuerissä karsiutumisen (ja siis usein maailman huipun ja suomalaisten) välistä eroa. Näiden lajien maailmanennätykset ovat suuruusluokkaa 10% parempia kuin Suomen ennätykset, jotka ovat puolestaan samaa tasoa kuin vanhat maailmanennätykset ajalta ennen steroideja ja muuta nykyajan dopingia. Sattumaa tai ei, en ole perehtynyt lajeihin.

Voimaurheilun huipulla 10% etu on sekin valtava. Mutta toisin kuin bodauksessa, onnekkailla geeneillä ja sopivalla harjoittelulla jotkut voivat silti menestyä voimailussa ilman steroidejakin.

Uskon, että esimerkiksi penkkipunnerruksen Suomen ennätys ilman apuvälineitä on saavutettu puhtaasti ilman steroideja. Ennätysnostaja Fredrik Smulter vaikuttaa Youtube-videoiden perusteella kehittyneen ennätysnostonsa jälkeen vielä sen verran, että hänen huippukuntonsa penkissä lienee nykyään jo ainakin lähes 300 kg.

Penkin maailmanennätys on puolestaan 335 kg, siis suuruusluokkaa 10% Suomen huipputasoa korkeampi (huomioiden vielä ME-nostajan korkeampi kehonpaino). Suomen ennätys on nostettu doping-testaavan liiton (IPF) alaisuudessa, siinä missä maailmanennätys on tehty ME-nostajan itsensä perustaman liiton (WRPF) kisoissa.

IPF:n dopingtestaus ei ole (ainut) syy miksi uskon, että penkin SE-tulos on syntynyt puhtain keinoin. Ensinnäkin Smulter on ollut poikkeuksellisen voimakas jo kouluikäisenä ilman harjoittelua (yli 100 kg penkistä). Lisäksi hänen anatomiansa on huomattavan hyvin penkkipunnerrukseen sopiva. Teini-iässä Smulter nosti nuorten penkkikilpailussa saman verran kuin samassa painoluokassa kilpaillut koulukaverini, jonka kanssa treenasin siihen aikaan yhdessä 5-6 kertaa viikossa usean vuoden ajan. Tiedän, että kaverini ei käyttänyt steroideja eikä muutakaan dopingia, joten on helppo uskoa että Smulterkin nosti saman verran puhtaasti. Ja kuten Smulter haastattelussa toteaa, hänen raaka voimakehityksensä on teini-iän jälkeen ollut suhteellisen vähäistä (joskin huipulla menestymisen kannalta ratkaisevat 50kg lisää penkkiin vakiotekniikalla). Eli koska oli 16 vuotta sitten puhdas, on puhdas edelleen.

Nuckolsin arvion avulla myös omia suhteellisia voimatasojaan voi verrata steroideja käyttävien voimatasoihin: vähennä 10% steroideja käyttävän tuloksista tai lisää 10% omiin tuloksiisi. Yksinkertaista, eikä tarvitse riskeerata omaa terveyttään.

Kommentit (9)

Mikki Koivuniemi
1/9 | 

En vieläkään voi ymmärtää, että steroidien käyttö on rehellistä. Tämä on huijausta parhaimmillaan. Ja mitä varten? 10%? Tämä ei siis ole sen arvoista. Toki, haluaisin kokeilla jotain sellaista, mikä lisää voimaa 50 prosentilla, mutta minusta tuntuu, että tämä ei ole nyt saavutettavissa. Toinen asia, jonka haluan mainita, on mahdollisuus luoda aivopalautuksia. Esimerkiksi, kuten Limitless-elokuvassa tai sarjassa. Kuvittele, että päätät pelata, esimerkiksi https://casinoscroll.com. Lisääntyneen aivotoiminnan avulla voit voittaa kaiken: D Mutta taas, huijaaminen ... Moral dilemmas!

Bob Spilberg
3/9 | 

Monet ihmiset kouluttavat vuosia saavuttaakseen jotain, ja joku yksinkertaisesti käyttää kemiaa ja uskoo, että se on parempi. Mutta kysymys on, mitä seuraavaksi tapahtuu? Esimerkiksi, pelaat https://casinosuomi.online/ ja puolessa peliä, lopetat vaikuttavan kemikaalin, mitä sitten? Olet häviäjä!

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat