Kirjoitukset avainsanalla valintaharha

Mustat pallurat ovat taviksia, punaiset julkkiksia. Punainen viiva kuvaa julkkisten ulkonäön ja lahjakkuuden välistä käänteistä yhteyttä.

Jokainen saa kaksi arpaa. Ensimmäinen arpa määrää ulkonäön. Toinen määrää älyn ynnä muut lahjat. Kun arpojen tulos ei riipu toisistaan, hyvännäköisistä tulee yhtä älykkäitä ja taitavia kuin muistakin.

Arvat synnyttävät kuvan palluroista muodostuvan väestön. Satunnaisuus ja riippumattomuus levittää pallurat kuin haulikon ammukset. Hienosti sanottuna ne noudattavat normaalijakaumaa.

Ongelmia syntyy, kun emme havaitse koko väestöä. Huomion valokeilaan valikoituu vinoutunut otos, jota kuvan punaiset julkkispallurat edustavat. Mustat pallurat ovat huomiotta jääviä taviksia. Todellisuudessa yksilöiden saama huomio asettuu tietysti jatkumolle, joka ulottuu täysin huomaamattomasta harmaavarpusesta huomion keskipisteessä paistattelevaan superjulkkikseen. Kahtiajako vain havainnollistaa asiaa muuttamatta johtopäätöstä.

Huomiota, julkisuutta ja menestystä voi saada kahdella tavalla. Yhtäältä kyvyillä, eli huomattavilla älyllisillä tai taidollisilla suorituksilla. Kuvassa ylhäällä olevat pallurat edustavat heitä. Toisaalta ulkonäöllä, eli huomattavalla kauneudella tai komeudella. Heitä edustavat oikealla olevat pallurat. Lahjakkaan ei tarvitse olla kovin hyvännäköinen, eikä hyvännäköisen kovin lahjakas saadakseen huomiota. Huippulahjakkaan ei tarvitse olla ollenkaan hyvännäköinen, eikä huippuhyvännäköisen ollenkaan lahjakas. Tuuria toki tarvitaan molemmissa tapauksissa – siksi punaiset ja mustat pallurat sekoittuvat osin.

Puhun koko ajan tilastoista ja keskiarvoista. Keksimäsi esimerkit poikkeuksellisen hyvännäköisistä lahjakkuuksista eivät siis muuta johtopäätöstä, vaan kuuluvat asiaan: lähellä kuvan oikeaa yläkulmaa olevat muutamat pallurat edustavat heitä.

Kuvan punainen viiva mallintaa ulkonäön ja kykyjen välistä käänteistä yhteyttä julkkisten eli punaisten palluroiden joukossa. Laskeva suora tarkoittaa, että mitä parempi ulkonäkö, sitä todennäköisemmin vähemmän älyllisiä, sosiaalisia tai muita kykyjä. Mitä paremman näköinen, sitä heikompilahjainen pätee kuitenkin vain silmäätekevillä. Vaakasuora musta viiva kertoo, että koko väestössä ulkonäön ja kykyjen välillä ei ole yhteyttä. Eli hyvännäköiset ovat yhtä älykkäitä ja kyvykkäitä kuin muutkin.

Kauniit vaikuttavat siis tyhmemmiltä, koska kiinnitämme liikaa huomiota julkkiksiin. Ja liian vähän huomiota taviksiin, jotka eivät ole erityisen kauniita eivätkä lahjakkaita. Tätä näennäisiä yhteyksiä aiheuttavaa valintaharhaa kutsutaan tilastotieteessä Berksonin paradoksiksi. Se ei kumoudu, vaikka kauniit olisivat todellisuudessa jopa keskimääräistä älykkäämpiä.

Raj Raghunathan arvelee artikkelissaan Are Good Looking People Dumb? että usko kauneuden ja tyhmyyden väliseen yhteyteen opitaan uskonnosta, kulttuurista ja kasvatuksesta. Artikkeli ei mainitse valintaharhaa lainkaan.

Berksonin paradoksi tunnetaan parhaiten sairaaloista, joissa se ilmenee mm. riippumattomien sairauksien välisinä yhteyksinä. Tässäkin paradoksi syntyy siitä, että sairaalapotilaat eivät edusta koko väestöä. Monisairauksiset päätyvät sairaalahoitoon useammin kuin vain yhdestä sairaudesta kärsivät.

Oletko eri mieltä? Mielestäsi kauniit ovat yhtä älykkäitä kuin muutkin. Onneksi olkoon! Olet luultavasti avarakatseinen ihminen, joka huomioi tasaisesti koko väestöä edustavaa otosta.

Kommentit (4)

Kauneus on katsojan silmässä

Miten kauneutta mitataan? Ulkonäkö ja älykkyys ei ole pelkkää arpapeliä vaan perimä vaikuttaa. Mielestäni suurin osa julkkiksista ei ole erityisen kauniita saati älykkäitä...

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä135

Kauneus on tietysti osittain katsojan aivoissa, eli yksilöllinen maku vaikuttaa, mutta usean arvioitsijan keskiarvoista saadaan jo ihan käyttökelpoinen kauneuden mittari.

Perimä on arpapeliä. Toki kauniit vanhemmat saavat keskimäärin kauniimpia lapsia, mutta vanhempiaan ei voi valita.

Äly ja kauneus eli lahjakkuus ja ulkonäkö on tässä ymmärrettävä laajasti. Menestyvällä jääkiekkoilijalla on peliälyä, vaikka sivistys ja äo eivät olisikaan kummoisia. Menestyvällä poliitikolla on poliittista älyä, jolla hän saa huomiota ja vaikuttaa ihmisiin, vaikka moraali ja vastuu voi olla vähän niin ja näin. Kehonrakentajalla on huomattavaa ulkonäköä, vaikka moni ei sitä kauneudeksi kutsuisikaan.

Vierailija

Tämän teorian esittämiseen ei tarvita mitään kauneuden mittaria. Lienee yleistä tietoa, että suurin osa ihmisistä omaa enemmän tai vähemmän yhdenmukaiset kauneusihanteet. Toki kauneusmieltymyksiä on myös tutkittu kokeilla ja saatu tuloksia jotka vastaavat sitä mitä pidetään intuitiivisesti oikeana: Symmetria molemmilla sukupuolilla, naisilla piirteiden sirous, pehmeys ja miehillä puolestaan maskuliiniset piirteet, kuten leuan dominanttius jne.

Lajineutraali
Liittynyt20.2.2018
Viestejä11

Teppo Mattsson kirjoitti:
Menestyvällä poliitikolla on poliittista älyä, jolla hän saa huomiota ja vaikuttaa ihmisiin, vaikka moraali ja vastuu voi olla vähän niin ja näin. Kehonrakentajalla on huomattavaa ulkonäköä, vaikka moni ei sitä kauneudeksi kutsuisikaan.

 Ei se mitään poliittista älyä vaadi vaan tyhmiä äänestäjiä, istuuhan tuolla nimenomaan ulkonäöllä noita edustajia joita äänestetään "kun sillä on aina niin ihanasti sen hiukset" ja vihreiden äänestäjä kunnasta puhumattakaan..

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat