Kirjoitukset avainsanalla virhe

Kuva: Lawrie Cate / Wikimedia Commons

Kieli aiheuttaa sekaannusta. Sana joka tarkoittaa tieteessä yhtä, voi tarkoittaa bisnesmaailmassa aivan toista.

Kun tutkija puhuu virheestä, hän viittaa mittaustarkkuuteen eli tulosten tyypilliseen vaihteluväliin. Aku Ankan 55% kannatusarvion 3 %-yksikön virhe merkitsee, että Akun kannatus osuu luultavasti välille 52–58%. Kantavuuslaskelman 150 kg virhe 10 kg tarkoittaa, että hyllyyn uskaltaa kuormata ainakin sata kiloa tavaraa. Maailmankaikkeuden ikäarvion 15 miljardia vuotta virhe 5 miljardia vuotta tarkoittaa, että kaikkialla oli äärimmäisen kuumaa ja tiheää hetken joskus 10–20 miljardia vuotta sitten. Virhearvio voi tarkentua ja täsmentyä, mutta virheestä ei koskaan pääse kokonaan eroon. Se ei ole moka tai vika, vaan rehellinen arvio luonnon epävarmuudesta.

Kun bisnespomo kuulee virheestä, syyttävä sormi nousee. Virheiden tekijät kantakoot vastuun teoistaan! Rahamaailmassa virheitä tekevät vain luuserit. Tietämättömyyden suoma varmuus jyrää kaiken maailman tutkijat virheineen. Virheestä saa puhua vain kiertoilmaisuin: poikkeama, vaihtelu, epätarkkuus, jäännös tai hajonta yleensä hyväksytään, vaikka tarkoittaisivat aivan samaa kuin virhe. Virheen myöntäminen on heikkouden merkki.

Emme elä missään Shangri-Lassa, jossa tutkijat voisivat puhua rauhassa omaa kieltään. On virhe puhua virheestä, jos tutkija haluaa pitää kiinni pöydännurkastaan. On vakuutettava rahamiehet ja päättäjät, että nyt tutkitaan jotain poikkeuksellisen hyödyllistä. Jotain ennennäkemättömän superia ja fantastista. Tajunnanräjäyttävää megatiedettä. C'mon! Eihän tässä muuten yliopistossa oltaisi.

Oikeasti tiede etenee harha-askelin. Hitaasti ja ennakoimattomasti. Suuria vastauksia löydetään kysymällä pieniä kysymyksiä. Jos tietäisimme mitä tietämätön on, tutkimusta ei tarvittaisi.

Tiede on koko ihmiskunnan joukkuepeliä, jossa parhaankin tutkijan itsenäinen osuus jää vaatimattomaksi. Vapaille rahamarkkinoille alistettuna tutkijan on houkuteltava sijoittajia katteettomilla lupauksilla läpimurroista.

Kun yliopistoa brändätään yrityksenä, täytyy opetella bisnesmaailman lait, kieli ja kulttuuri. Timanttinen ammattilainen. MI-NÄ olen korvaamattoman timanttinen ammattilainen. Sano se ääneen. Kolmeen kertaan. Se sinun on oltava. Se Sinä olet!

Tieteen ja liike-elämän väliseen kielimuuriin päänsä lyövä tutkija on kortistokamaa, kun rahoittajat vakuuttavalta kollegalta ryöppyää kuumimmilla muotisanoilla höystetty hissipuhe kuin Elastisen mikistä.

Omakehu sopii huonosti itsekriittiseen ja älyllisesti nöyrään luonteeseen, jollaisia tieteessä suurimpia saavuttaneet ihmiset ovat kautta aikojen olleet. Einstein julkaisi suhteellisuusteorian vuonna 1905 otsikolla "Liikkuvien kappaleiden sähködynamiikasta". Mitä mahtaisivat markkinoinnin ammattilaiset sanoa noin vaatimattomasta otsikosta ihmisälyn kenties suurimmalle saavutukselle.

Raha ratkaisee. Ehkä. Mutta sana ratkaisee, kuka rahan saa.

Pienikin ero sanan kirjoitusasussa voi muuttaa pahan hyväksi tai mustan valkoiseksi. Pelkkä nimenmuunnos Jahvesta Jehovaksi tekee pyhästä kirjasta pahan kirjan – tai päinvastoin, riippuen uskomuksistasi. Eikä sanaherkkyys ole vain uskonnollisten yksinoikeus, vaan kyllä meiltä maallisilta ja uskonnottomiltakin löytyy lemppari- ja inhokkisanoja, jotka kuumentavat niin hyvässä kuin pahassa.

Sanojen voima näkyy otsikoissa. Nykyotsikkojen tarkoitushan on olla mahdollisimman kuumottavia sanojen yhdistelmiä ilman, että varsinainen sisältö (tai sen puute) paljastuu. Toivottavasti tämä opetetaan myös koulussa: ei ole hyvä valehdella lapsille sellaista utopiaa, että uutisotsikkoon tiivistyisi jutun sisältö.

Tieteessä edustava tarkoittaa, että tutkittava otos vastaa todellisuutta. Eli että otoksesta lasketut tulokset voidaan yleistää koko tutkimuskohteeseen, josta otos on peräisin. Edustava otos saadaan, kun jokaisella tutkimuskohteen osasella on yhtä suuri mahdollisuus päätyä otokseen. Edustava otos on tutkimuskohde pienoiskoossa.

Rahamaailmassa edustava tarkoittaa sen sijaan parhaansa näyttämistä. Eli sellaista, jota tieteessä kutsuttaisiin vinoumaksi, systemaattiseksi virheeksi tai harhaiseksi näytteeksi. Rahamiehille harhainen taas tuo mieleen hullun tai jonkun vähintäänkin omissa maailmoissaan elävän. Ehkä juuri sen virheistä ja epävarmuudesta mutisevan kumaraisen akateemikon, joka ei osaa edes kehua itseään saatikka näyttäytyä "edustavana". Väärinkäsitysten kierre on valmis!

Matematiikka on täsmällisintä kieltä, mitä ihminen on kyennyt tuottamaan. "Monta" voi tarkoittaa montaa asiaa, mutta ei jää pienintäkään epäselvyyttä, montako on viisi: 1, 2, 3, 4, 5.

Mitä täsmällisemmin asiansa ilmaisee, sitä pienemmäksi käy väärinkäsityksen mahdollisuus. Siksi ymmärrämme luontoa juuri matematiikan kielellä.

Ja mitä paremmin osaamme matematiikkaa, sitä paremmin voimme ymmärtää myös toisiamme.

Kommentit (3)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä18399
1/3 | 

Täky.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

111
Liittynyt11.1.2019
Viestejä2546
2/3 | 

"Math without words is meaningless.
Words without math can have meaning."

by Maartenn100

Miten joku matemaattinen kaava voisi kuvailla esim. avaruuden laajenemista?

Sitä mitä sille laajenevalle avaruudelle tapahtuu silloin kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa?

Eikö olekin niin että matemaattinen kaava kertoo kuinka paljon avaruutta syntyy lisää tietyssä ajassa?

Ei sitä miten?

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

Vierailija
3/3 | 

Todella mielenkiintoinen artikkeli. Sanat vaikuttavat todellakin paljon. Työskentelen kirjoittajana ja kirjoitan usein artikkeleita tilauksesta. Jokaisella asiakkaalla on omat vaatimuksensa ja usein jopa ihanteellinen artikkeli on kirjoitettava uudelleen useita kertoja, koska kaikki riippuu tietyn henkilön käsityksestä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat