Kirjoitukset avainsanalla fysiikka

Fyysikot ovat olleet kautta aikojen valtaosin miehiä. Tieteen historiassa tämä on seurannut miesten valta-asemasta yhteiskunnassa, missä naisia on häikäilemättä syrjitty ja suorastaan kielletty tekemästä tiedettä, mutta mikä on tilanne nykyään?

Fysiikan tutkimuksessa naisten osuus on edelleen pieni: tyypillisesti naisia on tohtoreista suuruusluokkaa 20%, professoreista 10% ja nobelisteista 1%. Usein selitykseksi tarjotaan yhä syrjintää, joka tahallaan tai tahattomasti karkottaa jo varhaiskasvatuksen piilovaikuttamisesta alkaen tyttöjä fysiikan huipulle johtavalta uralta.

Fysiikassa syrjitty sukupuoli on kuitenkin nykyään useammin mies kuin nainen, esitti fysiikan professori Alessandro Strumia hiljattain CERNissä, sukupuolten tasa-arvoa käsitelleessä kokouksessa. CERNin tiedotteessa Strumian puhe tuomittiin "erittäin loukkaavaksi" ja hänet hyllytettiin välittömästi kaikesta CERNin toiminnasta. En ole nähnyt puhetta eikä sen taltiointia ole julkaistu, mutta CERNin sensuroimat Strumian diat löytyvät täältä (ja puheen herättämä vastalause täältä).

On selvää, että nainen voi olla fysiikassa parempi kuin mies. Tunnen useita erinomaisia naisfyysikoita. Esimerkiksi vaimoni suoritti teoreettisen fysiikan opinnot parhain arvosanoin ja väitteli alalta tohtoriksi nuorella iällä. Jopa maailman paras fyysikko voisi olla nainen, jos paremmuus fysiikassa olisi ylipäätään määritettävissä. Näistä, yksilöitä koskevista tosiasioista ei kukaan selväjärkinen kiistele.

Iänikuinen kiista, jonka Strumian puhe jälleen nostatti, koskee todennäköisyyksiä ja tilastoja: mikä olisi naisten osuus fysiikassa, jos jokainen ihminen saisi kasvaa ja toteuttaa itseään vapaasti?

Tasan puolet, jyrähtää vaikutusvaltainen porukka, joka uskoo lasten syntyvän tyhjinä tauluina. Tämän suositun uskomuksen mukaan sukupuolet erottaa vain jalkoväli, kunnes kulttuuri syövyttää poikiin ja tyttöihin stereotypiansa. Jos erot voivat tulla vain ulkopuolelta, fysiikan miesvaltaisuudenkin on tultava ulkopuolelta – siis syrjivästä kulttuurista.

On tietysti houkuttelevaa kuitata ei-toivotut yhteiskunnan ilmiöt länsimaisen kulttuurin hapatuksena, mutta samalla joutuu sulkemaan silmänsä valtavalta määrältä monitieteistä ja -kulttuurista todistusaineistoa. Sukupuolten eroista puhuttaessa on myös syytä muistaa, että erilainen ei tarkoita eriarvoista. Havaittujen tilastollisten erojen ei pitäisi loukata ketään, eikä varsinkaan rauhanomaisessa yhteiskunnassa mairitella miestä.

Totuus nimittäin on, että tytöt ja pojat eroavat sisäsyntyisesti myös aivoiltaan, kyvyiltään ja kiinnostuksiltaan. Siitä huolehtivat ainakin sukupuolihormonit ja Y-kromosomi. Ei ole sattuman, vaan biologisen evoluution, tulosta että pojissa esiintyy esimerkiksi uhkarohkeita ja väkivaltaisia yksilöitä huomattavasti enemmän kuin tytöissä ja erot ilmenevät hyvin varhaisessa iässä johdonmukaisesti kaikissa kulttuureissa. Jo kohdussa poikasikiöt liikuttavat keskimäärin enemmän raajojaan, tyttösikiöt suutaan. Sukupuolieroja havaitaan myös eläinserkuilla, joilla ei edes ole varsinaista kulttuuria. Seksuaalinen suuntautuminenkin on esimerkki sisäsyntyisestä sukupuolierosta: pojat kiinnostuvat tytöistä ja tytöt pojista, muutamien prosenttien vähemmistöä lukuun ottamatta, eikä suuntautumiseen tiedetä vaikuttavan muut kuin geenit ja hormonit vaikka sosiaalisia vaikutteita on metsästetty ainakin Freudin ajoista.

Fysiikka ei ole (pelkkää) seksiä ja väkivaltaa, mutta sukupuolten välisiä eroja havaitaan myös älykkyydessä. Esimerkiksi se, että älykkyys jakautuu naisilla tasaisemmin kuin miehillä. Miehet ovat siis yliedustettuina älykkyysjakauman ääripäissä: sekä poikkeuksellisen vähä- että korkeaälyisten enemmistö on miehiä. Molemmista päistä löytyy toki myös naisia, mutta suhteessa vähemmän kuin miehiä.

Psykologien kehittämät ÄO-testit eivät tietenkään mittaa sellaisenaan fysiikkaan soveltuvaa älyä, etenkään ääripäässään. Testin haaviinhan voi tarttua vain sellaista älyä, jota testin kehittäjältäkin löytyy – luultavasti siksi fysiikan suuriin neroihin lukeutuva Richard Feynmankin suorastaan ylpeili verrattain alhaisella ÄO-tuloksellaan. ÄO on fyysikolle kuin kuntotesti joukkueurheilijalle: Päässälaskutaidon, kuviopäättelyn ym. älykkyystestien mittaamien kykyjen kasvu toki hyödyttää fyysikkoa, muttei rajattomasti, sillä yleisälykkyys ei korvaa fysiikan tutkimuksessa tarvittavia erityistaitoja. Jalkapallossakaan ei tule rajattomasti paremmaksi vain sillä, että jaksaa juosta pidempään.

ÄO on kuitenkin vain yksi monista mittareista, joilla miesten hajonta on suurempaa. Miesten epätasaisemmista jakaumista on vastuussa evolutiivisen riskistrategian sisältävä Y-kromosomi, joka voi antaa jättipotin, kuten mormonijohtaja Paul Kingstonin 300 lasta, fysiologi Bertold Wiesnerin 600 keinohedelmöitettyä lasta tai tuhatlapsinen Tsingis-kaani, jonka jälkeläiset lasketaan nykyään jo kymmenissä miljoonissa. Se jättää samalla miehet myös täysin ilman jälkeläisiä useammin kuin naiset, joiden lapsiluvut jakautuvat ilmeisten biologisten rajoitteiden takia tasaisemmin

Onko miesten osuuden kasvu fysiikan huipulle noustessa sitten merkki jonkinlaisen fysiikka-älyn epätasaisemmasta jakaumasta miehillä? Tuskin ainakaan pelkästään, mutta en ole toisaalta nähnyt vakuuttavaa perustelua sillekään, miksi miesten jakauman paksumman hännän voisi fysiikassa(kaan) täysin sivuuttaa. Paksumpi häntä näyttäytyy johdonmukaisesti esimerkiksi siinä, kuinka miljoonien osallistujien SAT:n matematiikan 0.01% parhaimmistoon on päässyt jokaista tyttöä kohti neljä poikaa tasaisen varmasti jo 90-luvulta alkaen. Ja matematiikka on se kieli, jolla fysiikka on kirjoitettu.

Myös älykkyyden osa-alueissa havaitaan sukupuolten välisiä eroja: Naiset menestyvät keskimäärin paremmin laskemisessa, kielellisissä tehtävissä, oikeinkirjoituksessa sekä sanojen, maamerkkien ym. kohteiden sijaintien muistamisessa. Puheen ja lukemisen vaikeudet ovat moninkertaisesti yleisempiä miehillä, mutta miehet menestyvät keskimäärin paremmin matemaattisessa päättelyssä sekä tilan, paikan ja esineiden avaruudellisessa hahmottamisessa. Ero näkyy myös SAT:n matematiikassa poikien korkeampana keskiarvona. Havaituille eroille löytyy uskottavia syitä ihmisen evoluutiohistoriasta: naiset erikoistuivat tyypillisesti keräilyyn, vahvemmat ja suuremmat miehet metsästämiseen, mikä on jättänyt jälkensä lajimme geeniperimään.

Matemaattista päättelyä ja avaruudellista hahmottamista tarvitaan jatkuvasti fysiikassa, joten näissä kyvyissä havaitut keskimääräiset sukupuolierot voivat heijastua myös alan sukupuolijakaumaan. Heikompaa avaruudellista hahmottamista voi toki korvata kääntämällä geometriaa algebraksi. Suosin itsekin algebrallisia menetelmiä; liekö sitten yhteydessä afantasiaani.

Vanha sanonta, jonka mukaan naiset ovat kiinnostuneempia ihmisistä, miehet asioista, kuitataan usein seksistisenä kliseenä. Sukupuolten keskiarvoissa tällainen ero nousee kuitenkin sinnikkäästi esiin tutkittaessa ihmisiä eri aikakausina ja eri kulttuureissa, myös kaikkein tasa-arvoisimmissa. Ja erot kiinnostuksen kohteissa saattavat lopulta ratkaista enemmän kuin kyvyt.

Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa fysiikka kiinnostaa huomattavasti useampaa poikaa kuin tyttöä: kevään 2018 fysiikan yo-kokeen kirjoitti tytöistä vain 11%, pojista peräti 33%, vaikka tyttöjen koesuoritus oli keskimäärin parempi kuin poikien. Oliko tyttöjen suoritus sitten keskimäärin parempi, koska heistä kirjoitti vain 11% parhaimmisto fysiikassa, ei selviä ilman edustavaa otosta molemmista sukupuolista.

Toinen kiinnostuseroihin viittaava tilasto löytyy maiden välisestä vertailusta: mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta, sitä pienempi osuus naisista päätyy fysiikan pariin. Norjan ja Suomen kaltaisissa vapaammissa maissa naiset siis valitsevat fysiikan harvemmin kuin Turkin ja Tunisian kaltaisissa maissa, joissa naisilla on vähemmän oikeuksia ja vapauksia.

Ankara kilpailu viittausten ja julkaisujen määrällä voi karkottaa ihmisiä, joiden kyvyt ja kiinnostus riittäisivät fysiikkaan, mutta jotka haluaisivat edistää tiedettä ennemmin kuin omaa uraansa. Teoreettisessa fysiikassa menestymistä vaikeuttaa myös se, että uralla pysyäkseen alan tutkija joutuu kiertämään useita 1-2 vuoden mittaisia pätkätöitä ympäri maailmaa parhaassa perheenperustamisiässä. Äitiyden sovittaminen tähän kuvioon voi käydä erityisen raskaaksi tai käytännössä mahdottomaksi. Kilpailu arvostetuimmista tutkijanpaikoista voi kääntyä itsevarmempien ja kilpailuhakuisempien miesten eduksi, vaikka fysiikan osaamisessa ei eroa olisikaan. Naiset hoitavat myös useammin lapsia, mikä jättää miehille enemmän aikaa keskittyä työuralleen.

Suhteellisuudentajun rajoille vietyä omistautumista tutkimukselle, jota fysiikan terävimmälle huipulle nouseminen voi edellyttää, vaikuttaa esiintyvän miehillä enemmän kuin naisilla. Taipumus viedä erikoisosaamisensa äärimmäisyyksiin saattaa osaltaan selittää, miksi nerot ovat yleensä miehiä. 

Naiset välttävät useammin riskejä, mikä näkyy esimerkiksi miehiä pidemmässä eliniässä. Onnettomuusalttiit työt ovat miesvaltaisia, mutta miksei varovaisuus voisi näkyä myös vähemmän äärimmäisinä suorituksina kaikilla aloilla? Riskinottoa vaativa kilpa-autoilukin vetää puoleensa pääasiassa poikia ja miehiä, vaikka pienempikokoisena naiset voisivat sopia nykyaikaisiin kilpureihin jopa miehiä paremmin.

Syrjintä, ennakkoluulot ja vähemmistöjen kohtaamat muut vaikeudet voivat toki osaltaan vääristää sukupuolijakaumia, vaikka sisäsyntyiset tekijät selittäisivätkin suurimman osan eroista. Ilman syrjintääkin vähemmistöjen on usein vaikeampaa löytää vertaistukea, mikä voi ihmisen kaltaisen sosiaalisen eläimen tapauksessa estää alalle sopeutumisen ja sillä menestymisen.

Mutta jos syrjintä, roolimallien ja vertaistuen puute ovat ratkaisevin este menestymiselle, miten naiset ovat psykologiassa, lääke-, ihmis- ja eläintieteissä onnistuneet kasvattamaan osuutensa fysiikkaan nähden moninkertaisesti? Näillä alkuaan 100% miesvaltaisilla akateemisilla aloillahan sukupuolijakauma on kehittynyt tasaiseksi ja jopa naisvaltaiseksi. Onko syrjintä sitten erityisesti fysiikan ongelma, kun alalla ei ole samassa ajassa tapahtunut samanlaista sukupuolijakauman tasoittumista?

Kokeelliset tutkimukset, joissa mm. samanveroisia hakemuksia on lähetetty naisen ja miehen nimellä, ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia. Syrjintää saattaa tapahtua yksittäistapauksina suuntaan ja toiseen, mutta kiistatonta todistusaineistoa järjestelmällisestä syrjinnästä ei nykypäivänä parhaan tietoni mukaan fysiikassa ole löydetty. En ole oman tai vaimonikaan kohdalla sukupuoleen perustuvaa syrjintää havainnut, vaikka monenlaiseen kyseenalaiseen toimintaan olenkin akateemisessa maailmassa törmännyt. Syrjintää voi tietysti olla vaikea havaita saati todistaa, mutta räikeät tapaukset olisin sentään luultavasti huomannut. Omassa kuplassani fyysikot ovat päinvastoin olleet yhdenvertaisuuden edistämisestä kiinnostuneita, erilaisuuteen ja moninaisuuteen myönteisesti suhtautuvia ihmisiä.

Yhtä sukupuolta ei voi suosia syrjimättä toista. Jos sukupuolikiintiöiden ymv. toimien avulla sukupuolten osuus pakotetaan tasaiseksi, järjestelmä alkaakin syrjiä enemmistöä. Yhdenvertaisuudessa pitäisi kuitenkin olla kyse yksilöiden tasa-arvoisesta kohtelusta. Eli siitä, että jokainen yksilö arvioidaan omien eikä toisten, samaan sukupuoleen kuuluvien keskimääräisten ominaisuuksien perusteella. 185 cm pituinen on 185 cm pituinen, riippumatta sukupuolestaan. Taitava fyysikko on taitava fyysikko, riippumatta sukupuolestaan.

Kumpi sitten onkaan pienempi paha: epätasaiset sukupuolijakaumat, vai yksilöiden suosiminen, kouluttaminen ja kannustaminen alalle jolle he eivät lopulta ehkä haluakaan?

Kommentit (9)

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

”Matemaattis-looginen älykkyys ei tarkoita pelkkää laskutaitoa, vaan laajemmin kykyä loogiseen ongelman ratkaisuun. Tällä tavoin lahjakas nauttii yleensä myös johdonmukaisuudesta ja pyrkii hahmottamaan millaisia loogisia rakenteita ja malleja todellisuudessa esiintyy.”

Moniälykkyysteoria

Mulla on sellainen käsitys, että vaikka nainen olisi matemaattisesti erittäin lahjakas, hänen ”laajempi kyky loogiseen ongelman ratkaisuun” on todennäköisesti heikompi, kuin vastaavan matemaattisen lahjakkuuden omaavalla miehellä. Tämä voi olla kenties jopa ratkaisevin syy siihen, miksi naiset eivät kykene hyödyntämään matemaattista lahjakkuuttaan fysiikan saralla niin usein, kuin miehet.

Tästä tuli mieleen muutama tapaus tavallisista naisista, joista olen epäillyt, ovatko he normaaliälyisiä; älykkyys tuntuu olevan normaalia tasoa, mutta jokin ei ole kohdallaan… Sitä en tiedä, onko kyseessä sairaus joka vaikuttaisi älyllisiin toimintoihin. Ominaista heille tuntuu olevan, että älyllisiä rahkeita riittäisi, mutta kyky hyödyntää niitä laajemmin puuttuu – aivan kuin ”piuhoja” olisi enemmän, kuin kykyä järjestellä ne!

Olen pohtinut, onko se enemmän psykologista: että onko kasvatus ollut häslinkiä. Mutta tunnistan samoja piirteitä saman näköisistä ihmisistä… joten se lienee suvuissa. (Tämä ei tietenkään sulje pois sitä mahdollisuutta, että ”häslinki on mennyt perimään”.) Liitän ilmiön nimenomaan naisiin, miehessä se olisi epätyypillisempää/moitittavampaa.

Naisen ei tarvitse olla erityisen älykäs, jos hänen aivonsa ovat miesmäiset, ja hän kykenee tehokkaammin organisoimaan potentiaalinsa - toisaalta juuri se on älykkyyttä..!

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

Tulipa tönkkö postaus... Nuo kuvaukset ovat ääriesimerkkejä naiseuden huonoista puolista. Sen verran optimistinen olen, että uskon kasvatuksen voivan pelastaa paljon: vaikka perimä olisi aivojen suhteen tavallista plastisempi (?) - mikä käytännössä johtaisi herkemmin vain epäloogisuuteen, kun plastisuuden mahdollisuuksia ei kyetä hyödyntämään  - panostamalla mahdollisimman eheään VVM:iin, saataisiin aivoille paras mahdollinen ohjaus. Kenties jopa niin hyvä, ettei hölmöjä/patologisia piirteitä ilmene lainkaan. 

Luulen, että vauvana puutteelliseksi/epäasialliseksi koetusta kohtelusta  seuraten naispuoliset ihmiset ovat alttiimpia nimenomaan mielen kinkkisille seuraamuksille, koska heidän looginen päättelykykynsä ei ole yhtä taattua perimällä verrattuna miehiin... Ovatko naisen aivot miesten aivoja plastisemmat? Sehän tarkoittaisi suurempaa mahdollisuutta!

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1715

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/8178/URN_NBN_fi_jyu-200534...

TIMSS 1999 –tutkimuksessa saatiin tulokseksi, että suomalaisista 7.-luokkalaisista vain 11 %

asennoitui myönteisesti fysiikkaan. Myönteisesti asennoituneista oli tilastollisesti merkitsevästi

enemmän poikia kuin tyttöjä (tyttöjä 4 %, poikia 18 %).

Tämän tutkimuksen yksi tärkeimmistä tuloksista oli se, että oppilaiden itsetunto fysiikan

osaamista kohtaan ja myönteinen asennoituminen fysiikkaan laskee 7. luokalta 8. luokalle.

Kenties erityisesti tyttöjen heikko itsetunto fysiikan osaamista kohtaan yläkoulussa ja lukiossa johtuu oppikurssien ja -kirjojen heikkoudesta,  epäfysikaalisuudesta, jonka tytöt alitajuisesti vaistoavat (mutta opettajat eivät).  Monta lahjakkuutta voidaan siten menettää.

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Kenties erityisesti tyttöjen heikko itsetunto fysiikan osaamista kohtaan yläkoulussa ja lukiossa johtuu oppikurssien ja -kirjojen heikkoudesta,  epäfysikaalisuudesta, jonka tytöt alitajuisesti vaistoavat (mutta opettajat eivät).  Monta lahjakkuutta voidaan siten menettää.

Mokkeri voi saada hyviä arvosanoja helposti. Kasilla vaikeutuu, ja pitäisi jo hiukan nähdä vaivaa. 

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1715

Jatkoksi ylläolevaan.  Tullessaan 7. luokalle tytöt ovat paljon poikia vähemmän leikeissään tutustuneet fysiikkasävyisiin asioihin kuten voimiin ja muihin suureisiin sekä mittauksiin. Tämä ilmenee aluksi hieman suurempana kömpelyytenä kvantitatiivisten töiden yhteydessä. Jos kvantitatiivisia töitä on runsaasti, tytöt oppivat nopeasti pystyttämän koelaitteet, tekemään mittaukset ja laskemaan tulokset keskimäärin jopa sujuvammin kuin pojat. Heidän itsetuntonsa fysiikan suhteen on hyvä. Esimerkiksi he määrittävät veden höyrystymisenergian ja optiikan peruslain ja todentavat   hilan kaavan tai kaltevalla tasolla liukumisen kaavan Ft^2/(ms) = 2  varsin taitavasti. Teorian voi sitten niveltää  tehtyihin töihin. Aloittamalla 8. luokalla tyypillisten fysiikan laskujen (ei ongelmien, vaan mallien) harjoittelu ja muuntamalla lukion kurssit jo opeteltua fysiikkaa hyödyntäviksi tyttöjen itsetunto fysiikan suhteen pysyy hyvänä. Siis pysyisi, jos meneteltäisiin  näin.

MrNicePressure

Moi kaikki.

Itse keskusteluihin minulta on poistettu kirjoitusoikeudet, joten tämän tänne.

Mitä mieltä Teppo olet tästä?

https://youtu.be/MeqdRAFZ6pY

Kaasuplaneettojen kiertoajoilla näyttäisi olevan vaikutusta siihen milloin Auringonpilkkuja ei esiinny ollenkaan. Tosin jopa satojen vuosien viiveellä. Voisiko pittee paikkansa?

Tässä on kyse siitä että muiden kaasuplaneettojen aikaansaannokset syvällä Auringon sisällä kiihdyttävät Jupiterin aikaansaannosten pintaan nousua, jolloin ne saavuttavat pakonopeuden ja pääsevät ylipäätään Auringon pinnalle asti ja samalla osan vauhti kiihtyy enemmän tietyssä syvyydessä kun niihin vaikuttaa kaksi tai kaikki kolme muuta kaasuplaneettaa, jolloin ne saavuttavat edellä meneviä ja näin Auringonpilkkuja esiintyy aika ajoin 11 vuoden välein ja välillä ei ollenkaan, koska Jupiterin aikaansaannokset eivät aina saavuta Auringon pintaa.

Jupiter ei tietysti yksin saa mitään aikaiseksi, koska tarvitaan pimeää ainetta galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta.

Eli Auringon pinnalle työntyvä aine olisi Auringon sisällä havaittavaksi aineeksi laajentunutta pimeää ainetta jota työntyisi koko ajan ulos galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta ja tämä olisi samalla meille pimeää työntävää voimaa joka välittää työntävää voimaa pois päin galaksin keskustasta.

Uutena ajatuksena varmaan monelle aika villi, mutta jos ajatukseen perehtyy, se alkaa vaikuttamaan aina vain loogisemmalta ja loogisemmalta.

Jos siis antaa itselleen mahdollisuuden ja yrittää ymmärtää mistä kirjoitan.

Pahoitteluni siitä että laitan tämän tänne. Jos kirjoitusoikeuksiani ei olisi viety, laittaisin tämän keskusteluihin. Ehkäpä joku jolla ne ovat, avaa tätä varten oman aiheen. Lukisin mielelläni muiden mielipiteitä ajatuksistani.

Kiitos.

😃

Kuva: NASA

Kukaan ei voi saavuttaa valonnopeutta. Tämä universaali nopeusrajoitus seuraa pienellä laskutoimituksella siitä järkevyysvaatimuksesta, ettei tytär voi syntyä ennen äitiään: syyn täytyy tulla havaitsijasta riippumatta aina ennen seurausta. Tapahtumien välinen aika on näet kuin vasen ja oikea, eli riippuu havaitsijasta, ja valonnopeus on se kipuraja joka keikauttaa syyn ja seurauksen.

Silti on mahdollista, että joku näyttää etääntyvän meistä valoa nopeammin.

Saattaa kuulostaa ristiriitaiselta. Mutta ei ole, sillä nopeusrajoitus pätee vain paikallisesti eikä koske toisistaan etäällä olevien välistä liikettä.

Toisistaan etäällä olevien nopeudet kun ovat kuin ne kuuluisat omenat ja appelsiinit. Niitä ei voi noin vain ynnäillä ja vertailla ilman, että tiukkanutturaisen matikanopen punakynä viuhuu. Etäisten nopeuksien suoran vertailun estää ajan ja avaruuden kaarevuus.

Kaarevuus mutkistaa nopeuksien vertailua, koska nopeudella on suuruuden lisäksi aina myös suunta.

Verrataan esimerkiksi suuntia pallon kaarevalla pinnalla. Kuvitellaan kaksi ukkoa seipäät ojossa päiväntasaajalla, toinen Amerikassa, toinen Afrikassa. Molempien seipäät osoittavat suoraan pohjoiseen. Kun ukot etenevät suoraan seipäidensä osoittamaan suuntaan, heidän alkuaan samansuuntaisilta näyttäneet seipäänsä ovatkin pohjoisnavalla ristissä kuin ylväiden sankareiden miekat. Jos ukot olisivat ensin kulkeneet toistensa luo kylkimyyryä päiväntasaajaa pitkin, heidän seipäänsä kohtaisivatkin toisensa kylki kyljessä samansuuntaisina.

Kaarevalla pinnalla suuntien vertailu riippuu siis reitistä, jota pitkin seipäät tuodaan yhteiseen vertailupisteeseen. 

Siksi suuntia voidaan verrata vain paikallisesti, eli kun seipäät ovat samassa paikassa samaan aikaan. Pallokentän kaltaisella laakealla tasolla tätä ongelmaa ei ole, koska lakeudella seipäät pysyvät samansuuntaisina kuljettipa niitä mitä reittiä hyvänsä. Tällöin hyökkäyspäässä jolkottavan maalisankarin ja puolustuspäässä pinkovan pulliaisen välisestä nopeudestakin voidaan puhua ilman, että valmentajan tarvitsee raahata heitä yhteen seipäiden vertailua varten.

Mutta maailmankaikkeus ei ole laakea pallokenttä vaan kaareva neliulotteinen aika-avaruus. Avaruuden laajeneminenkin on kaarevuutta, ajan suuntaan.

Galaksin nopeus on seiväs, jonka pituus kertoo paikallisen etenemisvauhdin ja suunta, minne se on matkalla. Jotta voisimme laskea galaksin nopeuden meidän suhteen, etiäisten seiväs pitäisi tuoda Maahan ja verrata sitä omaan seipääseemme. Mutta monimutkaisessa maailmankaikkeudessa seipään kuljettaminen ajassa ja avaruudessa on vähintään yhtä visaista kuin yksinkertaisen pallon pinnalla.

Kaukaisesta galaksista havaitsemamme valon viivakoodin siirtymä paljastaa, että galaksin etäisyys kasvaa. Jos avaruus olisi laakea muuttumaton näyttämö, viivakoodista voisi lukea millä nopeudella galaksi etääntyy. Näin laskien kaukaisimpien galaksien nopeus ylittäisi huomattavasti valonnopeuden.

Todellisuudessa viivakoodin siirtymää aiheuttaa avaruuden laajeneminen, joka venyttää valon aallonpituutta samassa suhteessa kuin galaksien etäisyyksiäkin. Ja koska avaruuden venyminen ei ole liikettä, jonka valoa suurempi nopeus voisi kääntää syyn ja seurauksen, sillä ei ole periaatteellista ylärajaa.

Siksi voidaan puhua valoa nopeammasta laajenemista uhmaamatta Einsteinin esittämää universaalia nopeusrajoitusta.

Jopa maailmankaikkeuden rakenne, siis viime kädessä myös siitä kehittyneet ihmiset, näyttää saaneen alkunsa varhaisen maailmankaikkeuden värähtelyistä valoa nopeamman laajenemisen aikana.

Suhteellisuusteorian kumoamista harrastavat kotieinsteinit menevät vikaan juuri siinä, että heidän nokkelat esimerkkinsä valoa nopeammasta kulusta eivät ole liikettä, joka kuuluisi Einsteinin nopeusrajoituksen piiriin. Ennen kuin innostutte liikaa Einsteinin kumoamisesta, muistakaa siis aina ensin verrata seipäitänne.

Kommentit (11)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Mainiosti sanailtu. Avaruuden laajenemisen sijaan voisikin ilmaista asian vaikka niin, että valo menettää energiaansa avaruusajan geometrialle. Ilmaus kuulostaa kovasti Hoylen väsyvälle valolle, mutta ei kuitenkaan ole sama asia juuri aikasuunnan muutoksen vuoksi.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Katsommeko teleskooppiin väärä...

Jos galaxit liikkuvat toisistaan pois sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat, eikö se tarkoita, että ne ovat menneisyydessä etääntyneet nopeammin kuin nykyään?
Onko valonnopeus aika-avaruudellinen vakio vai onko val voinut muinoin liikkua nopeammin tai hitaammin?

Punainen viiva?

”Kaukaisesta galaksista havaitsemamme valon viivakoodin siirtymä paljastaa, että galaksin etäisyys kasva”
Mikä ihmeen viivakoodi?

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Punainen viiva? kirjoitti:
”Kaukaisesta galaksista havaitsemamme valon viivakoodin siirtymä paljastaa, että galaksin etäisyys kasva”
Mikä ihmeen viivakoodi?

Alkuaineilla on viritystiloihinsa liittyvä kvantittunut energia niiden massa(-aija)keskiön suhteen, josta seuraa aina tunnistettava taajuus. Viivakoodi on noiden viritystilataajuuksien ryhmä, aineen eräänlainen sormenjälki siis.

Kun ajan suunta kääntyy, tuo viivakoodi muuttuu, taajuudet laskevat, mutta taajuuksien suhde säilyy. Näin saadan mitattua ns. punasiirtymiä, joista voi sitten googlailla lisätietoja ketä kiinnostaa...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

(-aija)=(-aika).

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

MrPressure

Eli valo ns. venyy matkansa aikana. Yleisesti punasiirtyy.

Johtuuko se muka siitä että avaruus muuttuu ja muuttaa valoa vai johtuuko se siitä että valo itse muuttuu kun liikkuu avaruudessa joka ei muutu.

Minä väitän että atomien ytimet laajenevat ja kierrättävät keskenään meille pimeää laajenevaa työntävää voimaa josta syntyy myös laajenevaa valoa.

Laajenevat valot vuorovailuttavat toistensa ja saavat toisensa laajenemaan nopeammim ja näin laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.

Mikä saa oikeasti valon liikeradan taipumaan Auringon ohituksen yhteydessä.

https://youtu.be/DvqGewekP-U

.

MrPressure

1. Avaruus laajenee

2. Aine ja valo laajenevat siten että laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.

Laajenevat valot myös vuorovaikuttavat toistensa kanssa, saaden toistensa laajenemisen kiihtymään.

1. Laajenevaa avaruutta ei voi yrittää manipuloida siten että sen laajeneminen nopeutuisi tai hidastuisi.

2. Laajenevan valon liikerataa voidaan yrittää muuttaa miljardeja vuosia vanhan laajenevan valon avulla.

1. Väite laajenevasta avaruudesta on tieteellisesti ajateltuna tyhjä väite.

2. Väite laajenevasta valosta on tieteellinen.

.

MrPressure

Mikä todistaa sen että valo laajenee ja vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa.

1. Valon yleinen punasiirtymä

2. Ns.gravitaatiopunasiirtymä.

3. Ns. gravitaatiolinssi-ilmiö.

Eli kaikki kyseiset ilmöt selittyvät yhdellä ja samalla asialla eli sillä että valo laajenee ja vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa, jolloin laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuln aine ja valo laajenevat!

Asia joka voidaan todistaa tieteellisellä kokeella.

Tämä siksi että valon liikerataa voidaan yrittää manipuloida miljardeja vuosia vanhan valon avulla.

Laajenevaa avaruutta ei voi yrittää manipuloida siten että siitä saisi havainnon.

Joten laajeneva avaruus on täysin uskonvarainen käsite.

Laajeneva avaruus on tieteellisesti ajateltuna tyhjä väite!!!

.

MrPressure

Tässä vielä video jossa väännän "rautalangasta" eli tässä tapauksessa pääsiäismunien avulla miten laajeneva valo, joka vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa, saa

1. Valon yleisesti punasiirtymään.

2. Valon taipumaan tähden tai galaksin ohituksen yhteydessä.

3. Valon ns. gravitaatiopunasiirtymään.

https://youtu.be/EO81e63aOJU

.

MrPressure

Laitoin Syksy Räsäsen blogiin viestiä, mutta eipä tunnu työntyvän läpi viestit.

"Suoraviivaista
31.3.2018 klo 22.37, kirjoittaja Syksy Räsänen
Kategoriat: Kosmokseen kirjoitettua , Kosmologia

Olen usein maininnut, että yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio on aika-avaruuden kaarevuuden ilmentymä. Yritän nyt hieman avata sitä, mitä tämä tarkoittaa."

https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/suoraviivaista/

Eli olisi ollut mukava kuulla Syksyn mielipide siitä voisiko kaikki valo laajentua ja vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa jne.

.

"Ajatus kymmenen prosentin aivotehosta on myytti, jolla ei ole mitään yhteyttä todellisuuteen", väittää uusimman Tiede-lehden (12/17) pääkirjoitus Epäile vain. No minähän epäilen, tätäkin.

Elämänhallintakonsulttien ja työelämävalmentajien kauppaamilla kikoilla, joiden väitetään moninkertaistavan aivojen hyötyteho, ei tietenkään ole yhteyttä todellisuuteen.

Mutta yhdessä kiinnostavassa mielessä väite heikosta aivotehosta on yhteydessä todellisuuteen, ja sen tutkiminen opettaa fysiikkaa ja biologiaa.

Nimittäin aivot ovat sähköllä toimiva kone. Ja jokaisen koneen tavoin aivoillakin on rajallinen hyötysuhteensa: syötetystä energiasta vain murto-osa valjastuu hyötykäyttöön eli koneen varsinaiseen käyttötarkoitukseen. Loppu menee hukkaan, viime kädessä lämmöksi. Se on lämpöliikkeen fysiikkaa, jonka edessä nokkelimmankin konsultin on taivuttava.

Aivojen tehtävä on liike: ne lähettävät hermostoa pitkin sähkeitä, jotka saavat lihaksemme työskentelemään. Vedenpohjaan kiinnittyvä merieläin syö ensitöikseen omat aivonsa, koska ne käyvät paikalleen asettuvalle eläimelle turhaksi. Ajattelunkin perimmäinen tarkoitus on liike, lyhemmällä tai pidemmällä viiveellä. Voit lukea tätä täysin paikallasi, mutta lukeminen vaikuttaa siihen miten liikutat suuta ja raajojasi kun keskustelet aiheesta tunteja, päiviä tai jopa vuosia myöhemmin.

Joidenkin arvioiden mukaan sähkeet voivat kulkea hermosoluissa jopa 80% hyötysuhteella. Tiedonsiirto on kuitenkin vain yksi osa aivotoimintaa, joten hermoimpulssien kulku antaa aivojen hyötyteholle ainoastaan ylärajan. Jokainen toiminto tai vaihe voi pelkästään laskea kokonaishyötysuhdetta, sillä hyötysuhdetta kasvattava osa olisi lämpöfysiikan toista pääsääntöä rikkova ikiliikkuja.

Koneen toimintaketjun joka vaiheessa menee hukkaan oma osuutensa, mikä kertautuu yhä pienemmäksi kokonaishyötysuhteeksi. Hyötysuhde on sitä pienempi, mitä useampia ja monimutkaisempia tehtäviä koneen täytyy toteuttaa. Jos sähkön tuotannon hyötysuhde on 40%, sähkön siirron hyötysuhde 80% ja sähkölaitteen hyötysuhde 30%, kertautuu kokonaishyötysuhteeksi 0.4 x 0.8 x 0.3 = 0.1 eli vaivaiset 10% alkuperäisestä energiasta tekee sitä, mitä halutaan.

Ihminen saa sähköenergiansa syömällä ruokaa. Ruoka on orgaanista polttoainetta, jonka molekyylien sähköisiin kytkentöihin ravintoenergiamme on varastoitunut. Kun ihmisen tekemä työ jaetaan kulutetun orgaanisen polttoaineen ravintoenergialla, saadaan kokonaishyötysuhteeksi mekaanisessakin työssä parhaimmillaan vain 20%. Monimutkaisessa työssä jäädään moninkertaisesti tämän alle. Hyötysuhde laskee entisestään, jos huomioidaan ettei elimistömme edes hyödynnä kaikkea vapaata energiaa esim. kuitupitoisesta ruoasta.

Aivot ovat monimutkaisemmat ja kuluttavat painoon suhteutettuna jopa kymmenkertaisesti enemmän energiaa kuin muu keho, joten aivojen hyötysuhde jää vielä koko ihmiskehon hyötysuhdettakin alhaisemmaksi. Myytti kymmenen prosentin aivotehosta onkin väärin ennemmin siksi, että se liioittelee kuin vähättelee aivojen todellista hyötytehoa.

Aivojen tarkkaa hyötysuhdetta on mahdoton määrittää yksikäsitteisesti, koska se riippuu niiden käyttötarkoituksesta ja -tavasta ja on vieläpä yksilöllistä. Saman asianhan voi tunnetusti tehdä enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Esimerkiksi go-pelilaudan ruudut voi laskea kertomalla laudan leveyden sen korkeudella "18 x 18 = 324" tai yksi kerrallaan "1, 2, 3, ... , 323, 324". Jälkimmäinen tapa on paljon työläämpi ja antaa jo samasta tehtävästä samankin henkilön aivoille täysin eri hyötysuhteen.

On myös vaikea määritellä, mikä kaikki aivotyö on hyödyllistä. Onko myytteihin uskominen hyödyllistä? Onko vaikkapa tietoisuuden vaikean ongelman tai muiden mielettömyyksien pohtiminen hyödyllistä?

Aivot ovat evoluution tuote. Mutta evoluutiokin tottelee fysiikan lakeja. Vaikka hyötyisimme aivoista, joiden hyötysuhde on 100%, lämpöfysiikan pääsääntö estää evoluutiota sellaisia kehittämästä.

Kommentit (12)

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

"Aivojen tehtävä on liike: ne lähettävät hermostoa pitkin sähkeitä, jotka saavat lihaksemme työskentelemään. Vedenpohjaan kiinnittyvä merieläin syö ensitöikseen omat aivonsa, koska ne käyvät paikalleen asettuvalle eläimelle turhaksi. Ajattelunkin perimmäinen tarkoitus on liike, lyhemmällä tai pidemmällä viiveellä. Voit lukea tätä täysin paikallasi, mutta lukeminen vaikuttaa siihen miten liikutat suuta ja raajojasi kun keskustelet aiheesta tunteja, päiviä tai jopa vuosia myöhemmin.

Mieletöntä… kirjaimellisesti. Siinä taitaa muuten olla paras hyötysuhde, syödä turhat aivot pois!

MEET THE CREATURE THAT EATS ITS OWN BRAIN!

https://goodheartextremescience.wordpress.com/2010/01/27/meet-the-creatu...

Ja miksi seuraava ote Wikipediasta muuten kuulostaa Hikipedian tekstiltä? (vrt. http://hikipedia.info/wiki/Hylje )

Aikuiset meritupet ovat sessiilejä eli paikoilleen kiinnittyneitä. Ne voivat liimautua mihin tahansa merenalaiseen rakenteeseen, kuten kookkaisiin leviin, öljynporauslauttaan tai laivan pohjaan. Meritupet eivät kestä kuivumista, joten ne elävät vuorovesirajan alapuolella. 

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

"On myös vaikea määritellä, mikä kaikki aivotyö on hyödyllistä."

On muuten hyvä pointti. Mielestäni hyödyllinen aivotyö edellyttää, älykkyydestä riippumatta, kahta asiaa. Ensinnäkin, aivojen huoltoa: säännöllinen ja terveellinen ruokavalio, säännöllinen nukkuminen, ulkoilu, monipuoliset virikkeet, omien tarpeiden mukainen rytmitys  kaikessa tekemisessä. (miksi tämä ei kuulosta kovin tutulta!?)

Toiseksi, tarvitaan henkistä kypsyyttä ("laajaa tietoisuutta"). Höntti (ei kasvatusta saanut/ vammaisesti kohdeltu) ei pysty kanavoimaan potentiaaliaan siten, että hyöty ilmenisi konkreettisella tasolla parhaimmalla tavalla (hmm...) Tosin hyödyllisyydellä kai tarkoitetaan tässä vain sitä, miten aivot toimivat mahdollisimman virkeästi - mitä ikinä se sitten tarkoittaakin.

Lohduttavaa, ettei vireys aamusta iltaan edes ole realistista. Aivojen hyödyllisyysaste on kaiken kaikkiaan hyvää, vaikka ei täysillä kävisi - ja ehkä juuri sen vuoksi. Pitää olla luovia taukoja. Tai ihan vain taukoja. Piipahdus ulkona voi joskus olla hyödyllisempää.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Muistaakseni joku lintulaji harrasteli sellaista, että ensin se rakentaa pesän, munii munat ja sen jälkeen se sulattaa aivoistaan jonkin osan pois turhaa energiaa syöpöttelemästä ja keskittyy poikastensa ruokkimiseen.

Ruhollah.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1715

Elämyksellisen tietoisuuden pohtiminen voi olla aivojen tehtävistä kaikkein tärkein. Sen selvittyä  voi edessämme olla huomattava ymmärrystason nousu.

Pohtimisen tueksi voidaan aivojen ulkonaisen rakenteen tuntemusta kasvattaa, kuten seuraavassa tehdään:

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/06/170612094100.htm

Algebrallinen topologia –niminen matematiikan haara on aivoihin sovellettuna paljastanut aivojen hienorakenteen koostuvan moniulotteisista geometrisista hermoyhdelmistä, joita ei ennen tiedetty lainkaan olevan olemassa.

Nämä rakenteet syntyvät, kun ryhmä hermosoluja kytkeytyy keskenään tietyllä tavalla ja muodostaa täysin täsmällisen geometrisen rakennelman, klikin. Näin muodostuneen geometrisen klikin ulottuvuusluku on sitä suurempi mitä enemmän hermosoluja klikki sisältää.

”We found a world that we had never imagined,” sanoo Sveitsissä professorina toimiva tutkimuksen johtaja Henry Markram. ”there are tens of millions of these objects even in a small speck of the brain, up through seven dimensions. In some networks, we even found structures with up to eleven dimensions.”

Tämän löydöksen jälkeen ei tunnu mitenkään ihmeeltä, että emme ole tahtoneet oikein ymmärtää aivojen toimintaa, toteaa Markram. Mikään aivojen toiminnan tutkimisessa aiemmin käytetty matematiikka ei voi paljastaa korkeaulotteisia hermoklikkejä eikä niitä ympäröivää avaruutta siellä esiintyvine onkaloineen, jotka nyt ilmenevät
meille selvästi.

Tutkimus osoittaa, että kehittyvät aivot jatkuvasti luovat uusia verkkoja, jotka ovat täynnä geometrisia, mahdollisimman moniulotteisia (max.dim.11?) klikkejä ja onkaloita.

Lopuksi Markram pohtii, johtuuko kykymme ajatella hyvinkin monimutkaisia asioita juuri tästä aivoissamme olevasta suunnattomasta määrästä eriulotteisia klikkejä. Myös mieleen painetut muistot voisivat kätkeytyä klikkeihin ja niiden kanssa vuorovaikuttaviin moniulotteisiin onkaloihin.

Väistämättä tulee mieleen mahdollisuus, että kaikkien aivosolujen genomien keskinäisellä erilaisuudella on jotain tekemistä klikkien ja onkaloiden tehokkaan toiminnan kannalta.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/09/160912122600.htm

Kannattaa katsoa myös alkuperäisjulkaisu ”Frontiers in Computational Neuroscience”, jossa on klikkien luonnoksia..

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

Kasvisruoka2 kirjoitti:
Muistaakseni joku lintulaji harrasteli sellaista, että ensin se rakentaa pesän, munii munat ja sen jälkeen se sulattaa aivoistaan jonkin osan pois turhaa energiaa syöpöttelemästä ja keskittyy poikastensa ruokkimiseen.

Päästäisellä ja näädällä aivojen koko muuttuu, liittyen talvehtimiseen.

http://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(17)31093-X

Hautovista emoista en tiedä,  onko  ”use it or loose it.” Vai parempi ettei  turhia ajattele ja energiaa kuluta, kun täytyy kuitenkin vain päivästä toiseen pesällä istua, siihen keskittyä ja emoksi valmistautua (uutta tilaa pääkoppaan?)

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Elämyksellisen tietoisuuden pohtiminen voi olla aivojen tehtävistä kaikkein tärkein. Sen selvittyä  voi edessämme olla huomattava ymmärrystason nousu.

Pohtimisen tueksi voidaan aivojen ulkonaisen rakenteen tuntemusta kasvattaa, kuten seuraavassa tehdään:

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/06/170612094100.htm

Algebrallinen topologia –niminen matematiikan haara on aivoihin sovellettuna paljastanut aivojen hienorakenteen koostuvan moniulotteisista geometrisista hermoyhdelmistä, joita ei ennen tiedetty lainkaan olevan olemassa.

Nämä rakenteet syntyvät, kun ryhmä hermosoluja kytkeytyy keskenään tietyllä tavalla ja muodostaa täysin täsmällisen geometrisen rakennelman, klikin. Näin muodostuneen geometrisen klikin ulottuvuusluku on sitä suurempi mitä enemmän hermosoluja klikki sisältää.

”We found a world that we had never imagined,” sanoo Sveitsissä professorina toimiva tutkimuksen johtaja Henry Markram. ”there are tens of millions of these objects even in a small speck of the brain, up through seven dimensions. In some networks, we even found structures with up to eleven dimensions.”

Tämän löydöksen jälkeen ei tunnu mitenkään ihmeeltä, että emme ole tahtoneet oikein ymmärtää aivojen toimintaa, toteaa Markram. Mikään aivojen toiminnan tutkimisessa aiemmin käytetty matematiikka ei voi paljastaa korkeaulotteisia hermoklikkejä eikä niitä ympäröivää avaruutta siellä esiintyvine onkaloineen, jotka nyt ilmenevät
meille selvästi.

Tutkimus osoittaa, että kehittyvät aivot jatkuvasti luovat uusia verkkoja, jotka ovat täynnä geometrisia, mahdollisimman moniulotteisia (max.dim.11?) klikkejä ja onkaloita.

Lopuksi Markram pohtii, johtuuko kykymme ajatella hyvinkin monimutkaisia asioita juuri tästä aivoissamme olevasta suunnattomasta määrästä eriulotteisia klikkejä. Myös mieleen painetut muistot voisivat kätkeytyä klikkeihin ja niiden kanssa vuorovaikuttaviin moniulotteisiin onkaloihin.

Väistämättä tulee mieleen mahdollisuus, että kaikkien aivosolujen genomien keskinäisellä erilaisuudella on jotain tekemistä klikkien ja onkaloiden tehokkaan toiminnan kannalta.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/09/160912122600.htm

Kannattaa katsoa myös alkuperäisjulkaisu ”Frontiers in Computational Neuroscience”, jossa on klikkien luonnoksia..

Wow... Aluksi aattelin että tutkimuksia riittää, mutta tämä oli mielenkiintoista: 

"It is as if the brain reacts to a stimulus by building then razing a tower of multi-dimensional blocks, starting with rods (1D), then planks (2D), then cubes (3D), and then more complex geometries with 4D, 5D, etc. The progression of activity through the brain resembles a multi-dimensional sandcastle that materializes out of the sand and then disintegrates."

Koska olen miettinyt samaa itsekseni.

(Tutustun näihin myöhemmin lisää.)

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

kaddak
Liittynyt18.12.2017
Viestejä2

Joo, on aika hakemalla haettu näkökulma blogikirjoitukseen, mutta eihän siinä mitään. Aina pitää pyrkiä katsomaan asioita mahdollisimman monista eri näkökulmista. Tarkoitus kai oli tuoda esille kontrasti meidän ja tämän ihmeellisen luontokappaleen selviytymiskeinoissa. Tämä 10% myytti on itseasiassa aika hyvin pistänyt ihmisiä ajattelemaan vuosien varrella. Mielestäni tässä yhteydessä olisi osuvaa tuoda esille myös klassinen 20/80 suhde mikä esiintyy kaikkialla läpi universumin hierarkioiden. Varsinkin kun kirjoittaja toteaa vielä: "Kun ihmisen tekemä työ jaetaan kulutetun orgaanisen polttoaineen ravintoenergialla, saadaan kokonaishyötysuhteeksi mekaanisessakin työssä parhaimmillaan vain 20%".

(Zipfin laki/jakauma ja Pareton jakauma - https://www.youtube.com/watch?v=fCn8zs912OE)

Eli tottakai biologinen kehomme joutuu tekemään (...automaatiolla - zanggg) 8 kybällä hommia, jotta saa puristettua ulos edes 2 kybän tulokset. Toisaalta puristetut 20% 'syillä' ollaan luotu 80% tuloksista -> sivilisaatiomme saavutukset.

Nyt jos kuitenkin verrataan biologisten aivojen energiatehokkuutta tietokoneeseen niin taas liikutaan eri planeetoilla. 

Itsekin törmäsin tuohon 'Algebraic topology' linkkiin kesällä ja todellakin ollaan mielenkiintoisen tiedon äärellä. Mistä onkin luonnolista jatkaa tähän: https://www.quantamagazine.org/a-brain-built-from-atomic-switches-can-le...

Suurin hävikkihän tehdään tiedonsiirrossa ja aivommehan eivät erota muistia laskentatehosta kuten tietokoneemme.

"literally, you could run France on the electricity that it would take to simulate a full human brain at moderate resolution."

Samaa jatkuu vielä sivuilla 'Black Box of Deep Learning' otsikon alla (ei nyt laiteta liikaa linkkejä tähän).

Halusin vielä maininnan syvistä sympatioistani lämpöopin sääntöihin ja niiden erilaisiin derivaatioihin (Shannon entropiasta Principle of least actionin kautta Bejan'in Constructal law'n), joiden skaalariippumattomat kyvyt kuvata maailmaamme ovat häkellyttäviä.

Vierailija

Mitenkäs tämä nyt on. En epäile aivojen virransyötön hyötysuhdetta, mutta onko tässä nyt siitä kysymys. Ei tietokonettakaan arvioida sen virtahäviöiden mukaan, vaan  katsotaan laskentateho.

Viracocha

Että semmosta... Nyt sitte ihmisiltä vaan sulatetaan turhat aivoista, niin kaikki on hyvin... eiku

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

Viracocha kirjoitti:
Että semmosta... Nyt sitte ihmisiltä vaan sulatetaan turhat aivoista, niin kaikki on hyvin... eiku

Blogi-kirjoituksessa luki:

”Myytti kymmenen prosentin aivotehosta onkin väärin ennemmin siksi, että se liioittelee kuin vähättelee aivojen todellista hyötytehoa.”

Niin. Jos hyvä hyötyteho merkitsee riittävää keskittymistä koko vuorokauden aikana (kyky päätellä, oppia ja luoda uutta nopeasti, parhaimman potentiaalin mukaisesti) niin 10 % ON paljon. On päiviä, jolloin yksikin % olisi saavutus.

Jotta aivojen hyötyteho olisi edes 10%, fyysinen hyvinvointi on edellytys. Se ei tarkoita ylirasittamista, vaan säännöllisyyttä ja maltillisia muutoksia. Joskus tuloksia ei synny, kun yrittää liian kovaa yhtäjaksoisesti. Tämä pätee niin liikunnassa, opiskelussa, kuin millä tahansa elämän osa-alueella.

Taitava opettaja saa oppilaissa erinomaisen hyötytehon, koska hän osaa (palkitsevan vuorovaikutuksen kautta) ylläpitää motivaatiota, rytmittää informaation tarjoamista ja haastaa sopivasti ajattelemaan. Sen sijaan ”mumina-saarnat” taitaa sammuttaa aivotoimintaa, vaikka tietoa miten tehokkaasti pakottaisi.

Ajatella, kuinka suuren osan elämästään ihminen tarvitsee unta, jotta aivot (ja kroppa) toimii. Lisäksi ihmisissä on synnynnäisiä eroja siinä, millä ehdoilla he pystyvät hyödyntämään aivokapasiteettiaan: esim. yksi lapsi pärjää 9 tunnin unilla vrk:ssa, kun toinen samanikäinen tarvitsee 12 tuntia + päiväunet, saman vireystason ylläpitämiseksi. (Sitä en tosin tiedä, vaikuttaako unen laatu asiaan. Esim. kuorsaako aikuinen tai onko lapsen arki levotonta / puutteellista, ja nukkuminen siksi huonompaa.) Se että ihminen tarvitsee niin paljon unta ja muutenkin ”latautumista”, kertoo paljon aivojen luonteesta. Hyötyteho on hyvä kun toiminta on palkitsevaa, muuten ponnistelu ottaa voimille. Pitää kitata kahvia ym. ja olo on silti riittämätön. Ehkä jostain on tullut illuusio, että aivojen pitäisi toimia kuin kone.

Varsinaista suunnittelua ja oivallusten hetkiä on pieni murto-osa päivästä... Ne on niitä hetkiä, jolloin myös passiivisesti saatua informaatiota tulee yhtäkkiä hyödynnettyä. Sinä aikana muodostuu yleensä toimintasuunnitelma, ja sen toteuttaminen voi olla robottimaisempaa: työnteko on tehokasta, mutta tehokkain aivotoiminta on oikeastaan jo tehty. "Ihmisrobotti" toteuttaa tehtävälistaansa osissa.

Koska mieli toimii monella tasolla (alitajunta, tietoinen päättely,..), ihmisen on mahdollista keskittyä sopivalla intensiteetillä. Alitajunta on kuin tuntosarvet, eikä kaikki havainnot tempaise ihmistä automaattisesti keskittymään, vaan se on hyvin hienovaraisesti säädeltävissä.

Ihmisen aivojen hyötytehon nostaminen geneettisesti vaatisi systemaattisuutta: että tehokkaat aivot olisivat valintakriteeri suvunjatkamiselle, useamman sukupolven ajan. (Edes yhden suvun puolelta,  sillä ”sekarotuinen” kumppani voi välillä olla jopa parempi ”maasto” dominoivan ominaisuuden rikastuttamisessa?) Juutalaiset harjoittivat rotunsa jalostusta, selkeillä arvoillaan – natsit puolestaan pyrkivät poisjalostamaan…! Sitten olisi geeniteknologia. Mutta se onkin eettisesti kinkkisempi juttu.

Jos olisi aivojen tavoin toimiva kone, mahdollistaisiko ”suora energiansaanti” huipputehon? Aivot ovat nimittäin pohjimmiltaan tunteellinen elin… ehkä tekoaivot ”nukkuisivat” (eheytys) lyhyen ajan tietyin aikavälein. Toisaalta, voi olla ettei niihin edes muodostuisi moista sälää, joka eheytystä vaatii.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

PMLJ
Liittynyt18.11.2015
Viestejä10

Kaikki "ylimääräinen" energiankulutus aivoissa muutuu lämmöksi, joka kulkeutuu verenkierron mukana lämmittämään koko kehoa. Koska ihminen on tasalämpöinen, tuo aivojen tuottama lämpö on tarpeellista lämmitystä siihen saakka kun esim. liikunnan takia joudutaan hikoilemaan liikalämpöä pois.

Jos kansanedustajat arvotaan, eikö samalla kannata arpoa vaikkapa teoreettisen fysiikan tutkijanpaikat? Tätä kysyttiin, kun ehdotin vallan arpomista demokraattisesti koko kansan kesken.

Ei kannata. Nimittäin asiantunteva fyysikko osaa ennustaa tulevaisuutta, asiantuntevakaan poliitikko juuri ei. 

Fysiikassa hallitsee faktat, politiikassa mielipiteet. Ja mitä kokeneempi ja arvostetumpi politiikan asiantuntija, sitä liiallisempi itsevarmuus ja huonommat ennusteet. Näin osoittaa Philip Tetlockin laajat kokeelliset tutkimusaineistot.

Auringon- ja kuunpimennykset, planeettojen liike ja hiukkasten spektriviivat osataan ennustaa verrattomalla tarkkuudella miljooniksi vuosiksi, kiitos fysiikan. Älylaitteet, lentokoneet ja koko hieno teknologiamme toimii, koska fysiikan ennusteisiin voi myös luottaa. Ennusteiden laskeminen vaatii kuitenkin pitkän koulutuksen. Satunnaiselta kansalaiselta tehtävä ei tuosta vain onnistu.

Ihminen on niin punoutunut järjestelmä, että parhaidenkin tietokoneiden ja mittausten ennustusvoima loppuu ennen kuin edes puoluejohtajan takki tai pääministerin yksityiskone ehtii kääntyä. Mitä siis menetetään, jos poliittinen päätösvalta annetaan asiantuntijoiden sijasta satunnaisille kansalaisille? Etenkin, jos joka kansalaiselle annetaan tehtävään asianmukainen valmiuskoulutus osana oppivelvollisuutta. Se olisi todellista maanpuolustusta totuudenjälkeisen ajan suurimpia uhkia vastaan, kun olisimme kaikki valtuustoon tai eduskuntaan arvan kutsua odottavia reserviläisiä.

Poliitikkoja voi syyttää monesta, muttei maailman ennustamattomuudesta. Ihmiskunta on koko tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisin fysikaalinen systeemi, jonka pienen osankin ennustaminen edes hieman arvausta paremmin on jo arvokas suoritus. 

Fyysikkoja voi kiittää monesta, muttei maailman ennustettavuudesta. Fysiikka tutkii ensisijaisesti mahdollisimman yksinkertaisia järjestelmiä, joita voi laskea ja mallintaa matemaattisen tarkasti.

Kun tilanne on yhteiskunnan tavoin niin monimutkainen että ennustaminen ei onnistu, on pakko toimia mielipiteiden varassa. Kaikki mielipiteet eivät kuitenkaan ole samanarvoisia. Ennustaa voi näet arvausta huonomminkin: esimerkiksi lottorivit 1,2,3,4,5,6,7 tai 3,9,15,21,27,33,39 antaisivat päävoitoksi vain satasia, koska näitä rivejä pelataan viikoittain tuhansia kertoja. Ennustamaton yhteiskunta on kuin lottoarvonta, jossa voi tehdä paljon arvausta huonompia päätöksiä.

Tapahtuu sitä toki fysiikassakin, että eläkepäivien lähestyessä professori höpsähtää luottamaan intuitioonsa enemmän kuin kylmään matematiikkaan. Mutta näillä seniliteetin kukkasilla on vain kaksi kohtaloa: joko luonto jäätää ne armotta, jos ennustavat mitään testattavaa; tai aika kuihduttaa ne unholaan, jos ovat sitä yleisempää, ei edes väärin -lajiketta.

Politiikassa auktoriteettien mielipiteet voivat sen sijaan kylvää tuhoa pyhän ideologian suojassa vielä vuosisatoja isäntänsä elinpäivien jälkeenkin.

Tetlockin tutkimuksissa on tunnistettu ominaisuuksia, joista on johdonmukaisesti hyötyä tai haittaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Nämä ominaisuudet jakavat asiantuntijat arvausta parempiin ja arvausta huonompiin, eli luotettaviin ja epäluotettaviin.

Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle, ideologisesti sitoutumaton, joustava, mielistelemätön, varovainen mutta täsmällinen arvioissaan ja hallitsee laajat, ajantasaiset yleistiedot.

Arvausta huonompi asiantuntija on itsevarma, perinteikäs, ideologiaan sitoutunut, joustamaton, mielistelevä, luottavainen mutta ympäripyöreä arvioissaan, kapea-alaisesti erikoistunut ja tarjoaa monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia selityksiä.

Kumpi asiantuntija kuulostaakaan tyypillisemmältä poliitikolta?

Kommentit (22)

Markus

Jos viittaat ensimmäisellä kappaleella minun kommenttiini edellisessä kolumnissa, niin en kysynyt voisiko samaan tapaan arpoa tutkijanpaikat, vaan johtopaikat tieteen piirissä. Eli ei siis vaikkapa fysiikan laitoksen tutkijat, vaan laitoksen johtaja, johtoryhmä ja laitosneuvosto, noin alkuun. Eli siis ihmiset, joilla on valta päättää muiden ihmisten elämästä (samaan tapaan kuin kansanedustajilla). Tutkijahan voi lähinnä vaikuttaa vain omaan toimintaansa, ellei sitten vaikka johda tutkimusryhmää. Kuulostaisiko siis keskiverrosta tutkijasta hyvältä ajatukselta, että esimerkiksi hänen työskentelynsä olosuhteista, sallituista tutkimuskohteista, rahasta, säännöistä ja rajoitteista päättäisi joku täysin satunnaisesti valittu henkilö, jolla ei tarvitse olla mitään ymmärrystä tai edes kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan, ja joku jonkun ajan kuluttua korvautuisi uudella täysin satunnaisella henkilöllä? Enpä usko. Ehkä parempi, että tilalla on joku, jolla on jo lähtökohtaisesti kiinnostus ja ehkäpä taustalla myös pitkä kokemus.

Kaikella kunnioituksella suosittelisin blogistia tutustumaan siihen, mitä oikea politiikanteko on sen lööppijournalismin takana. Se ei ole aina kaunista, ja siinä on paljon korjattavaa, mutta ei se nyt ole mitään arvailua ole, vaan raakaa työtä. Poliitikkojen haukkuminen on toki aina helppoa ja muodikasta, mutta pohjaa yleensä lähinnä stereotypioihin ja klikkijournalismiin (ja ei, en ole koskaan ollut politiikassa mitenkään mukana eli en puolustele itseäni).

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Ja tärkeää huomata nimenomaan itsevarmuuden ja erehtymisen välinen yhteys.

Totta kai kaikilla aloilla pyritään ottamaan tämäkin huomioon, myös politiikan tutkimuksessa kuin sitten taloustieteissä, mutta tunne vie kun tunne vie.

Lopulta voisi sanoa, että myös fyysikkoa. Jos fyysikko on tottuneesti aina vastailemassa kaikkiin kysymyksiin ja vieläpä arvailee pari kertaa oikein, niin hänestähän saadaan oiva kansanparantaja asioihin, joista hän ei ole senkään vertaa perillä.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Lainaus:

Ihannemaailmassa, missä tutkimus ohjaa ideologiaa eikä päinvastoin, asiantuntijavetoinen politiikka korvattaisiin välittömästi ennustusvoimansa todeksi näyttäneillä tietokoneohjelmilla. 

Ei taida Mattson tietää, että pitkälle niitä tunnuslukuja jo syötellään tietokoneisiin ja numeromurskaimet laskee.

Sen jälkeen pitää vielä tulkita mitä ne tarkoittaa missäkin tapauksessa. Sitä tietokoneet eivät ihan vielä tee.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

https://jasoncollins.org/2016/08/25/tetlocks-expert-political-judgment-h...

Tuolla on ihan hyvä huomio arpomisesta.

Simpanssit ennustivat joskus yhtä hyvin, kunhan joku oli ensin rajannut vaihtoehdot sille, että mitä arvottiin. Eli simpanssi ei voinut koskaan arvata, että bruttokansantuote kasvaa miljoona prosenttia, koska ei kukaan antanut sellaista vaihtoehtoa. Siispä, silkka arvaileminen ei voita asiantuntijoita ellei arvontaa auteta sellaisille urille, josta vastaus voisi löytyä.

Ruhollah.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Kyllä nyt akateemisen korkeakoulutuksen saaneena koen myötähäpeää blogistia kohtaan.

Tokihan on niin, ettei kissan häntää nosta kuin kissa itse, mutta tällä puheenvuorolla ei ollut mitään rakentavaa annettavaa. Jospa koittaisit rajankäynnissäsi pitäytyä kuitenkin fysiikan sisältöjen tangenteilla - voisi olla mahdollista vakuuttaa lukija asiantuntemuksen tarpeellisuudesta.

Politiikassakin tarvitaan ammattimaisuutta ja asiantuntemusta, josta suurin osa saadaan kokemuksen kautta. Lankesit Teppo siihen trivialiteettiin, missä napataan kadulta hemmo tekemään kirurgisia avoleikkaustoimia. Lähdit jatkamaan dissonanssiasi kiemurtelulla, voivoi...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

Minusta tämä blogi-kirjoitus oli parasta, mitä olen aikoihin lukenut. Sitä oli ILO lukea. Mattsson on perillä asioista - ei naiiveja kuvitelmia yhteiskunnasta, kuten monella tuntuu olevan...

”Tetlockin tutkimuksissa on tunnistettu ominaisuuksia, joista on johdonmukaisesti hyötyä tai haittaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Nämä ominaisuudet jakavat asiantuntijat arvausta parempiin ja arvausta huonompiin, eli luotettaviin ja epäluotettaviin.”

Asiaa! Ottaen huomioon, mikä meininki politiikassa on… millaiset tyypit enimmäkseen valtaan pyrkii… Arvonta toisi mahdollisuuden ”tyyppirajan” rikkomiseen - ehkä johonkin keskivertoa parempaan.  

Mitä tulee tieteeseen, suosittelen lukemaan Roger Penrosen kirjan Fashion, Faith and Fantasy in the New Physics of the Universe.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Sosiaalipsykologiset lainalaisuudet eivät eroa eri elämänaloilla. Tutkimuksilla voi vääristää asenteita, kun alojen kesken toisessa tutkitaan kaoottista ihmisen käyttäytymistä ja toisessa klassista fysikaalisuutta.

Tutkittakoon lainsäädännön kielen säännönmukaisuuksia ja toisaalta tutkijoiden käyttäytymistä ja uskomuksia paineen alla...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

Eusa kirjoitti:
Tutkimuksilla voi vääristää asenteita, kun alojen kesken toisessa tutkitaan kaoottista ihmisen käyttäytymistä ja toisessa klassista fysikaalisuutta.

Minä näkisin tässä asettelussasi vääristymän.

Eusa kirjoitti:
Tutkittakoon lainsäädännön kielen säännönmukaisuuksia ja toisaalta tutkijoiden käyttäytymistä ja uskomuksia paineen alla...

Penrose. Fashion.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

MrNewTime38

"Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle"

Tuo ei pidä paikkaansa!

Ja kun fyysikkojen ja kosmologien väite laajenevasta avaruudesta ei edes ole tiedettä, en juurikaan voi luottaa heihin!

Neutroni kirjoitti nämä tiede.fi keskusteluissa. Hän uskoo laajenevan avaruuden olemassa oloon.

Lukekaa ajatuksella ja ihmetelkää.

Neutroni:

"En minä ole perehtynyt kovin syvällisesti vektoriavaruuksiin ja vielä vähemmän niiden opettamiseen ummikoille."

"Ei avaruus tarvitse mitään paikkaa. Minä voin määritellä vaika äärettömän joukon avaruuksia, jos tarvitaan. Vaikka kuinka moniulotteisia ja dynaamisia"

"Sitten laitetaan avaruus muuttumaan ajan funktiona. Se voi esimerkiksi kasvaa, jolloin avaruuden jokainen piste liikkuu koko ajan kauemmas laajenemisen keskipisteestä (ajatellaan nyt ihan tavallista euklidista 3D-avaruutta, joka on helppo hahmottaa, vaikka se laajenisi). Nyt voidaan tietyssä mielessä sanoa, että kaksi avaruuden pistettä liikkuu toistensa suhteen (proper motion -liikettä). Niiden välimatka (ajatellaan sitä "tavallista" euklidista etäsiyyttä, jota voi mitata vaikka viivoittimella) muuttuu myös. Mutta pisteet ovat edelleen avaruuden osia, eli avaruutta, eivät avaruudessa olevia objekteja."

Hupaisaa tässä muuttuvassa avaruudessaon juuri tämä!

"Ei avaruus tarvitse mitään paikkaa. Minä voin määritellä vaika äärettömän joukon avaruuksia, jos tarvitaan. Vaikka kuinka moniulotteisia ja dynaamisia"

Eli aina kun havaitaan jotakin jota ei osata selittää avaruudessa liikkuvien asioiden avulla, voidaan turvautua tähän hatusta tempaistuun muuttuvaan avaruuteen jolle voidaan antaa ihan mitä ominaisuuksia ikinä vaan halutaan ja osataan hatusta tempoa.

Eihän tuo ole edes tiedettä!!!

Eikä Neutroni kyennyt selittämään sitä mihin sen laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu tai sitä mitä sille itselleen tapahtuu kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa.

Kun avaruudessa liikkuva ja avaruudessa muuttuva systeemi laajenee, SEN ERILLISET OSAT LIIKKUVAT AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Mites kun se paikka, jossa muutos tapahtuu, muuttuu itse? Mitä sille paikalle itselleen tapahtuu ja mihin se perustuu?!? Liikkeeseenkö? Jos, niin miten? Jos ei, mihin sitten?

MrNewTime3

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

MrNewTime38 kirjoitti:
"Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle"

Tai siis, pitää paikkansa, mutta nykyiset fyysikot ja kosmologit eivät tuohon kykene!

Onneksi sinä kykenet?  Vai oletko sitä mieltä, että fyysikot voisi arpoa.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Mitäs överiä siinä on, että osoittaa pelkästään taloudellista etua ajattelevan elämänasenteen kapea-alaiseksi?

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5130

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Mitäs överiä siinä on, että osoittaa pelkästään taloudellista etua ajattelevan elämänasenteen kapea-alaiseksi?

Et ole osoittanut yhtään mitään.

Ylitit vain rajan, kun yritit vaihtaa puheenaiheen poliitikon ammatista minun elämänasenteeseeni.

Palataan asiaan, jos sinulla on artikkeliin liittyen jotain mielipiteitä & järkiperusteluja.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

MrNewTime38

Scientists observe supermassive black hole in infant universe

https://m.phys.org/news/2017-12-scientists-supermassive-black-hole-infan...

"There is one large mystery that remains to be solved: How did a black hole of such massive proportions form so early in the universe's history? It's thought that black holes grow by accreting, or absorbing mass from the surrounding environment. Extremely large black holes, such as the one identified by Simcoe and his colleagues, should form over periods much longer than 690 million years.

"If you start with a seed like a big star, and let it grow at the maximum possible rate, and start at the moment of the Big Bang, you could never make something with 800 million solar masses—it's unrealistic," Simcoe says. "So there must be another way that it formed. And how exactly that happens, nobody knows.""

https://m.phys.org/news/2017-12-scientists-supermassive-black-hole-infan...

Kukaan ei tiedä?!?

Eikö nämä tyypit vielä tiedä että Suomi-Poika tietää?!?

MrNewTime

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat