Kirjoitukset avainsanalla fysiikka

Kuva: NASA

Kukaan ei voi saavuttaa valonnopeutta. Tämä universaali nopeusrajoitus seuraa pienellä laskutoimituksella siitä järkevyysvaatimuksesta, ettei tytär voi syntyä ennen äitiään: syyn täytyy tulla havaitsijasta riippumatta aina ennen seurausta. Tapahtumien välinen aika on näet kuin vasen ja oikea, eli riippuu havaitsijasta, ja valonnopeus on se kipuraja joka keikauttaa syyn ja seurauksen.

Silti on mahdollista, että joku näyttää etääntyvän meistä valoa nopeammin.

Saattaa kuulostaa ristiriitaiselta. Mutta ei ole, sillä nopeusrajoitus pätee vain paikallisesti eikä koske toisistaan etäällä olevien välistä liikettä.

Toisistaan etäällä olevien nopeudet kun ovat kuin ne kuuluisat omenat ja appelsiinit. Niitä ei voi noin vain ynnäillä ja vertailla ilman, että tiukkanutturaisen matikanopen punakynä viuhuu. Etäisten nopeuksien suoran vertailun estää ajan ja avaruuden kaarevuus.

Kaarevuus mutkistaa nopeuksien vertailua, koska nopeudella on suuruuden lisäksi aina myös suunta.

Verrataan esimerkiksi suuntia pallon kaarevalla pinnalla. Kuvitellaan kaksi ukkoa seipäät ojossa päiväntasaajalla, toinen Amerikassa, toinen Afrikassa. Molempien seipäät osoittavat suoraan pohjoiseen. Kun ukot etenevät suoraan seipäidensä osoittamaan suuntaan, heidän alkuaan samansuuntaisilta näyttäneet seipäänsä ovatkin pohjoisnavalla ristissä kuin ylväiden sankareiden miekat. Jos ukot olisivat ensin kulkeneet toistensa luo kylkimyyryä päiväntasaajaa pitkin, heidän seipäänsä kohtaisivatkin toisensa kylki kyljessä samansuuntaisina.

Kaarevalla pinnalla suuntien vertailu riippuu siis reitistä, jota pitkin seipäät tuodaan yhteiseen vertailupisteeseen. 

Siksi suuntia voidaan verrata vain paikallisesti, eli kun seipäät ovat samassa paikassa samaan aikaan. Pallokentän kaltaisella laakealla tasolla tätä ongelmaa ei ole, koska lakeudella seipäät pysyvät samansuuntaisina kuljettipa niitä mitä reittiä hyvänsä. Tällöin hyökkäyspäässä jolkottavan maalisankarin ja puolustuspäässä pinkovan pulliaisen välisestä nopeudestakin voidaan puhua ilman, että valmentajan tarvitsee raahata heitä yhteen seipäiden vertailua varten.

Mutta maailmankaikkeus ei ole laakea pallokenttä vaan kaareva neliulotteinen aika-avaruus. Avaruuden laajeneminenkin on kaarevuutta, ajan suuntaan.

Galaksin nopeus on seiväs, jonka pituus kertoo paikallisen etenemisvauhdin ja suunta, minne se on matkalla. Jotta voisimme laskea galaksin nopeuden meidän suhteen, etiäisten seiväs pitäisi tuoda Maahan ja verrata sitä omaan seipääseemme. Mutta monimutkaisessa maailmankaikkeudessa seipään kuljettaminen ajassa ja avaruudessa on vähintään yhtä visaista kuin yksinkertaisen pallon pinnalla.

Kaukaisesta galaksista havaitsemamme valon viivakoodin siirtymä paljastaa, että galaksin etäisyys kasvaa. Jos avaruus olisi laakea muuttumaton näyttämö, viivakoodista voisi lukea millä nopeudella galaksi etääntyy. Näin laskien kaukaisimpien galaksien nopeus ylittäisi huomattavasti valonnopeuden.

Todellisuudessa viivakoodin siirtymää aiheuttaa avaruuden laajeneminen, joka venyttää valon aallonpituutta samassa suhteessa kuin galaksien etäisyyksiäkin. Ja koska avaruuden venyminen ei ole liikettä, jonka valoa suurempi nopeus voisi kääntää syyn ja seurauksen, sillä ei ole periaatteellista ylärajaa.

Siksi voidaan puhua valoa nopeammasta laajenemista uhmaamatta Einsteinin esittämää universaalia nopeusrajoitusta.

Jopa maailmankaikkeuden rakenne, siis viime kädessä myös siitä kehittyneet ihmiset, näyttää saaneen alkunsa varhaisen maailmankaikkeuden värähtelyistä valoa nopeamman laajenemisen aikana.

Suhteellisuusteorian kumoamista harrastavat kotieinsteinit menevät vikaan juuri siinä, että heidän nokkelat esimerkkinsä valoa nopeammasta kulusta eivät ole liikettä, joka kuuluisi Einsteinin nopeusrajoituksen piiriin. Ennen kuin innostutte liikaa Einsteinin kumoamisesta, muistakaa siis aina ensin verrata seipäitänne.

Kommentit (11)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15149

Mainiosti sanailtu. Avaruuden laajenemisen sijaan voisikin ilmaista asian vaikka niin, että valo menettää energiaansa avaruusajan geometrialle. Ilmaus kuulostaa kovasti Hoylen väsyvälle valolle, mutta ei kuitenkaan ole sama asia juuri aikasuunnan muutoksen vuoksi.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Katsommeko teleskooppiin väärä...

Jos galaxit liikkuvat toisistaan pois sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat, eikö se tarkoita, että ne ovat menneisyydessä etääntyneet nopeammin kuin nykyään?
Onko valonnopeus aika-avaruudellinen vakio vai onko val voinut muinoin liikkua nopeammin tai hitaammin?

Punainen viiva?

”Kaukaisesta galaksista havaitsemamme valon viivakoodin siirtymä paljastaa, että galaksin etäisyys kasva”
Mikä ihmeen viivakoodi?

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15149

Punainen viiva? kirjoitti:
”Kaukaisesta galaksista havaitsemamme valon viivakoodin siirtymä paljastaa, että galaksin etäisyys kasva”
Mikä ihmeen viivakoodi?

Alkuaineilla on viritystiloihinsa liittyvä kvantittunut energia niiden massa(-aija)keskiön suhteen, josta seuraa aina tunnistettava taajuus. Viivakoodi on noiden viritystilataajuuksien ryhmä, aineen eräänlainen sormenjälki siis.

Kun ajan suunta kääntyy, tuo viivakoodi muuttuu, taajuudet laskevat, mutta taajuuksien suhde säilyy. Näin saadan mitattua ns. punasiirtymiä, joista voi sitten googlailla lisätietoja ketä kiinnostaa...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15149

(-aija)=(-aika).

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

MrPressure

Eli valo ns. venyy matkansa aikana. Yleisesti punasiirtyy.

Johtuuko se muka siitä että avaruus muuttuu ja muuttaa valoa vai johtuuko se siitä että valo itse muuttuu kun liikkuu avaruudessa joka ei muutu.

Minä väitän että atomien ytimet laajenevat ja kierrättävät keskenään meille pimeää laajenevaa työntävää voimaa josta syntyy myös laajenevaa valoa.

Laajenevat valot vuorovailuttavat toistensa ja saavat toisensa laajenemaan nopeammim ja näin laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.

Mikä saa oikeasti valon liikeradan taipumaan Auringon ohituksen yhteydessä.

https://youtu.be/DvqGewekP-U

.

MrPressure

1. Avaruus laajenee

2. Aine ja valo laajenevat siten että laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.

Laajenevat valot myös vuorovaikuttavat toistensa kanssa, saaden toistensa laajenemisen kiihtymään.

1. Laajenevaa avaruutta ei voi yrittää manipuloida siten että sen laajeneminen nopeutuisi tai hidastuisi.

2. Laajenevan valon liikerataa voidaan yrittää muuttaa miljardeja vuosia vanhan laajenevan valon avulla.

1. Väite laajenevasta avaruudesta on tieteellisesti ajateltuna tyhjä väite.

2. Väite laajenevasta valosta on tieteellinen.

.

MrPressure

Mikä todistaa sen että valo laajenee ja vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa.

1. Valon yleinen punasiirtymä

2. Ns.gravitaatiopunasiirtymä.

3. Ns. gravitaatiolinssi-ilmiö.

Eli kaikki kyseiset ilmöt selittyvät yhdellä ja samalla asialla eli sillä että valo laajenee ja vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa, jolloin laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuln aine ja valo laajenevat!

Asia joka voidaan todistaa tieteellisellä kokeella.

Tämä siksi että valon liikerataa voidaan yrittää manipuloida miljardeja vuosia vanhan valon avulla.

Laajenevaa avaruutta ei voi yrittää manipuloida siten että siitä saisi havainnon.

Joten laajeneva avaruus on täysin uskonvarainen käsite.

Laajeneva avaruus on tieteellisesti ajateltuna tyhjä väite!!!

.

MrPressure

Tässä vielä video jossa väännän "rautalangasta" eli tässä tapauksessa pääsiäismunien avulla miten laajeneva valo, joka vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa, saa

1. Valon yleisesti punasiirtymään.

2. Valon taipumaan tähden tai galaksin ohituksen yhteydessä.

3. Valon ns. gravitaatiopunasiirtymään.

https://youtu.be/EO81e63aOJU

.

MrPressure

Laitoin Syksy Räsäsen blogiin viestiä, mutta eipä tunnu työntyvän läpi viestit.

"Suoraviivaista
31.3.2018 klo 22.37, kirjoittaja Syksy Räsänen
Kategoriat: Kosmokseen kirjoitettua , Kosmologia

Olen usein maininnut, että yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio on aika-avaruuden kaarevuuden ilmentymä. Yritän nyt hieman avata sitä, mitä tämä tarkoittaa."

https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/suoraviivaista/

Eli olisi ollut mukava kuulla Syksyn mielipide siitä voisiko kaikki valo laajentua ja vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa jne.

.

"Ajatus kymmenen prosentin aivotehosta on myytti, jolla ei ole mitään yhteyttä todellisuuteen", väittää uusimman Tiede-lehden (12/17) pääkirjoitus Epäile vain. No minähän epäilen, tätäkin.

Elämänhallintakonsulttien ja työelämävalmentajien kauppaamilla kikoilla, joiden väitetään moninkertaistavan aivojen hyötyteho, ei tietenkään ole yhteyttä todellisuuteen.

Mutta yhdessä kiinnostavassa mielessä väite heikosta aivotehosta on yhteydessä todellisuuteen, ja sen tutkiminen opettaa fysiikkaa ja biologiaa.

Nimittäin aivot ovat sähköllä toimiva kone. Ja jokaisen koneen tavoin aivoillakin on rajallinen hyötysuhteensa: syötetystä energiasta vain murto-osa valjastuu hyötykäyttöön eli koneen varsinaiseen käyttötarkoitukseen. Loppu menee hukkaan, viime kädessä lämmöksi. Se on lämpöliikkeen fysiikkaa, jonka edessä nokkelimmankin konsultin on taivuttava.

Aivojen tehtävä on liike: ne lähettävät hermostoa pitkin sähkeitä, jotka saavat lihaksemme työskentelemään. Vedenpohjaan kiinnittyvä merieläin syö ensitöikseen omat aivonsa, koska ne käyvät paikalleen asettuvalle eläimelle turhaksi. Ajattelunkin perimmäinen tarkoitus on liike, lyhemmällä tai pidemmällä viiveellä. Voit lukea tätä täysin paikallasi, mutta lukeminen vaikuttaa siihen miten liikutat suuta ja raajojasi kun keskustelet aiheesta tunteja, päiviä tai jopa vuosia myöhemmin.

Joidenkin arvioiden mukaan sähkeet voivat kulkea hermosoluissa jopa 80% hyötysuhteella. Tiedonsiirto on kuitenkin vain yksi osa aivotoimintaa, joten hermoimpulssien kulku antaa aivojen hyötyteholle ainoastaan ylärajan. Jokainen toiminto tai vaihe voi pelkästään laskea kokonaishyötysuhdetta, sillä hyötysuhdetta kasvattava osa olisi lämpöfysiikan toista pääsääntöä rikkova ikiliikkuja.

Koneen toimintaketjun joka vaiheessa menee hukkaan oma osuutensa, mikä kertautuu yhä pienemmäksi kokonaishyötysuhteeksi. Hyötysuhde on sitä pienempi, mitä useampia ja monimutkaisempia tehtäviä koneen täytyy toteuttaa. Jos sähkön tuotannon hyötysuhde on 40%, sähkön siirron hyötysuhde 80% ja sähkölaitteen hyötysuhde 30%, kertautuu kokonaishyötysuhteeksi 0.4 x 0.8 x 0.3 = 0.1 eli vaivaiset 10% alkuperäisestä energiasta tekee sitä, mitä halutaan.

Ihminen saa sähköenergiansa syömällä ruokaa. Ruoka on orgaanista polttoainetta, jonka molekyylien sähköisiin kytkentöihin ravintoenergiamme on varastoitunut. Kun ihmisen tekemä työ jaetaan kulutetun orgaanisen polttoaineen ravintoenergialla, saadaan kokonaishyötysuhteeksi mekaanisessakin työssä parhaimmillaan vain 20%. Monimutkaisessa työssä jäädään moninkertaisesti tämän alle. Hyötysuhde laskee entisestään, jos huomioidaan ettei elimistömme edes hyödynnä kaikkea vapaata energiaa esim. kuitupitoisesta ruoasta.

Aivot ovat monimutkaisemmat ja kuluttavat painoon suhteutettuna jopa kymmenkertaisesti enemmän energiaa kuin muu keho, joten aivojen hyötysuhde jää vielä koko ihmiskehon hyötysuhdettakin alhaisemmaksi. Myytti kymmenen prosentin aivotehosta onkin väärin ennemmin siksi, että se liioittelee kuin vähättelee aivojen todellista hyötytehoa.

Aivojen tarkkaa hyötysuhdetta on mahdoton määrittää yksikäsitteisesti, koska se riippuu niiden käyttötarkoituksesta ja -tavasta ja on vieläpä yksilöllistä. Saman asianhan voi tunnetusti tehdä enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Esimerkiksi go-pelilaudan ruudut voi laskea kertomalla laudan leveyden sen korkeudella "18 x 18 = 324" tai yksi kerrallaan "1, 2, 3, ... , 323, 324". Jälkimmäinen tapa on paljon työläämpi ja antaa jo samasta tehtävästä samankin henkilön aivoille täysin eri hyötysuhteen.

On myös vaikea määritellä, mikä kaikki aivotyö on hyödyllistä. Onko myytteihin uskominen hyödyllistä? Onko vaikkapa tietoisuuden vaikean ongelman tai muiden mielettömyyksien pohtiminen hyödyllistä?

Aivot ovat evoluution tuote. Mutta evoluutiokin tottelee fysiikan lakeja. Vaikka hyötyisimme aivoista, joiden hyötysuhde on 100%, lämpöfysiikan pääsääntö estää evoluutiota sellaisia kehittämästä.

Kommentit (12)

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

"Aivojen tehtävä on liike: ne lähettävät hermostoa pitkin sähkeitä, jotka saavat lihaksemme työskentelemään. Vedenpohjaan kiinnittyvä merieläin syö ensitöikseen omat aivonsa, koska ne käyvät paikalleen asettuvalle eläimelle turhaksi. Ajattelunkin perimmäinen tarkoitus on liike, lyhemmällä tai pidemmällä viiveellä. Voit lukea tätä täysin paikallasi, mutta lukeminen vaikuttaa siihen miten liikutat suuta ja raajojasi kun keskustelet aiheesta tunteja, päiviä tai jopa vuosia myöhemmin.

Mieletöntä… kirjaimellisesti. Siinä taitaa muuten olla paras hyötysuhde, syödä turhat aivot pois!

MEET THE CREATURE THAT EATS ITS OWN BRAIN!

https://goodheartextremescience.wordpress.com/2010/01/27/meet-the-creatu...

Ja miksi seuraava ote Wikipediasta muuten kuulostaa Hikipedian tekstiltä? (vrt. http://hikipedia.info/wiki/Hylje )

Aikuiset meritupet ovat sessiilejä eli paikoilleen kiinnittyneitä. Ne voivat liimautua mihin tahansa merenalaiseen rakenteeseen, kuten kookkaisiin leviin, öljynporauslauttaan tai laivan pohjaan. Meritupet eivät kestä kuivumista, joten ne elävät vuorovesirajan alapuolella. 

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

"On myös vaikea määritellä, mikä kaikki aivotyö on hyödyllistä."

On muuten hyvä pointti. Mielestäni hyödyllinen aivotyö edellyttää, älykkyydestä riippumatta, kahta asiaa. Ensinnäkin, aivojen huoltoa: säännöllinen ja terveellinen ruokavalio, säännöllinen nukkuminen, ulkoilu, monipuoliset virikkeet, omien tarpeiden mukainen rytmitys  kaikessa tekemisessä. (miksi tämä ei kuulosta kovin tutulta!?)

Toiseksi, tarvitaan henkistä kypsyyttä ("laajaa tietoisuutta"). Höntti (ei kasvatusta saanut/ vammaisesti kohdeltu) ei pysty kanavoimaan potentiaaliaan siten, että hyöty ilmenisi konkreettisella tasolla parhaimmalla tavalla (hmm...) Tosin hyödyllisyydellä kai tarkoitetaan tässä vain sitä, miten aivot toimivat mahdollisimman virkeästi - mitä ikinä se sitten tarkoittaakin.

Lohduttavaa, ettei vireys aamusta iltaan edes ole realistista. Aivojen hyödyllisyysaste on kaiken kaikkiaan hyvää, vaikka ei täysillä kävisi - ja ehkä juuri sen vuoksi. Pitää olla luovia taukoja. Tai ihan vain taukoja. Piipahdus ulkona voi joskus olla hyödyllisempää.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4398

Muistaakseni joku lintulaji harrasteli sellaista, että ensin se rakentaa pesän, munii munat ja sen jälkeen se sulattaa aivoistaan jonkin osan pois turhaa energiaa syöpöttelemästä ja keskittyy poikastensa ruokkimiseen.

Ruhollah.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1631

Elämyksellisen tietoisuuden pohtiminen voi olla aivojen tehtävistä kaikkein tärkein. Sen selvittyä  voi edessämme olla huomattava ymmärrystason nousu.

Pohtimisen tueksi voidaan aivojen ulkonaisen rakenteen tuntemusta kasvattaa, kuten seuraavassa tehdään:

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/06/170612094100.htm

Algebrallinen topologia –niminen matematiikan haara on aivoihin sovellettuna paljastanut aivojen hienorakenteen koostuvan moniulotteisista geometrisista hermoyhdelmistä, joita ei ennen tiedetty lainkaan olevan olemassa.

Nämä rakenteet syntyvät, kun ryhmä hermosoluja kytkeytyy keskenään tietyllä tavalla ja muodostaa täysin täsmällisen geometrisen rakennelman, klikin. Näin muodostuneen geometrisen klikin ulottuvuusluku on sitä suurempi mitä enemmän hermosoluja klikki sisältää.

”We found a world that we had never imagined,” sanoo Sveitsissä professorina toimiva tutkimuksen johtaja Henry Markram. ”there are tens of millions of these objects even in a small speck of the brain, up through seven dimensions. In some networks, we even found structures with up to eleven dimensions.”

Tämän löydöksen jälkeen ei tunnu mitenkään ihmeeltä, että emme ole tahtoneet oikein ymmärtää aivojen toimintaa, toteaa Markram. Mikään aivojen toiminnan tutkimisessa aiemmin käytetty matematiikka ei voi paljastaa korkeaulotteisia hermoklikkejä eikä niitä ympäröivää avaruutta siellä esiintyvine onkaloineen, jotka nyt ilmenevät
meille selvästi.

Tutkimus osoittaa, että kehittyvät aivot jatkuvasti luovat uusia verkkoja, jotka ovat täynnä geometrisia, mahdollisimman moniulotteisia (max.dim.11?) klikkejä ja onkaloita.

Lopuksi Markram pohtii, johtuuko kykymme ajatella hyvinkin monimutkaisia asioita juuri tästä aivoissamme olevasta suunnattomasta määrästä eriulotteisia klikkejä. Myös mieleen painetut muistot voisivat kätkeytyä klikkeihin ja niiden kanssa vuorovaikuttaviin moniulotteisiin onkaloihin.

Väistämättä tulee mieleen mahdollisuus, että kaikkien aivosolujen genomien keskinäisellä erilaisuudella on jotain tekemistä klikkien ja onkaloiden tehokkaan toiminnan kannalta.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/09/160912122600.htm

Kannattaa katsoa myös alkuperäisjulkaisu ”Frontiers in Computational Neuroscience”, jossa on klikkien luonnoksia..

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

Kasvisruoka2 kirjoitti:
Muistaakseni joku lintulaji harrasteli sellaista, että ensin se rakentaa pesän, munii munat ja sen jälkeen se sulattaa aivoistaan jonkin osan pois turhaa energiaa syöpöttelemästä ja keskittyy poikastensa ruokkimiseen.

Päästäisellä ja näädällä aivojen koko muuttuu, liittyen talvehtimiseen.

http://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(17)31093-X

Hautovista emoista en tiedä,  onko  ”use it or loose it.” Vai parempi ettei  turhia ajattele ja energiaa kuluta, kun täytyy kuitenkin vain päivästä toiseen pesällä istua, siihen keskittyä ja emoksi valmistautua (uutta tilaa pääkoppaan?)

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Elämyksellisen tietoisuuden pohtiminen voi olla aivojen tehtävistä kaikkein tärkein. Sen selvittyä  voi edessämme olla huomattava ymmärrystason nousu.

Pohtimisen tueksi voidaan aivojen ulkonaisen rakenteen tuntemusta kasvattaa, kuten seuraavassa tehdään:

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/06/170612094100.htm

Algebrallinen topologia –niminen matematiikan haara on aivoihin sovellettuna paljastanut aivojen hienorakenteen koostuvan moniulotteisista geometrisista hermoyhdelmistä, joita ei ennen tiedetty lainkaan olevan olemassa.

Nämä rakenteet syntyvät, kun ryhmä hermosoluja kytkeytyy keskenään tietyllä tavalla ja muodostaa täysin täsmällisen geometrisen rakennelman, klikin. Näin muodostuneen geometrisen klikin ulottuvuusluku on sitä suurempi mitä enemmän hermosoluja klikki sisältää.

”We found a world that we had never imagined,” sanoo Sveitsissä professorina toimiva tutkimuksen johtaja Henry Markram. ”there are tens of millions of these objects even in a small speck of the brain, up through seven dimensions. In some networks, we even found structures with up to eleven dimensions.”

Tämän löydöksen jälkeen ei tunnu mitenkään ihmeeltä, että emme ole tahtoneet oikein ymmärtää aivojen toimintaa, toteaa Markram. Mikään aivojen toiminnan tutkimisessa aiemmin käytetty matematiikka ei voi paljastaa korkeaulotteisia hermoklikkejä eikä niitä ympäröivää avaruutta siellä esiintyvine onkaloineen, jotka nyt ilmenevät
meille selvästi.

Tutkimus osoittaa, että kehittyvät aivot jatkuvasti luovat uusia verkkoja, jotka ovat täynnä geometrisia, mahdollisimman moniulotteisia (max.dim.11?) klikkejä ja onkaloita.

Lopuksi Markram pohtii, johtuuko kykymme ajatella hyvinkin monimutkaisia asioita juuri tästä aivoissamme olevasta suunnattomasta määrästä eriulotteisia klikkejä. Myös mieleen painetut muistot voisivat kätkeytyä klikkeihin ja niiden kanssa vuorovaikuttaviin moniulotteisiin onkaloihin.

Väistämättä tulee mieleen mahdollisuus, että kaikkien aivosolujen genomien keskinäisellä erilaisuudella on jotain tekemistä klikkien ja onkaloiden tehokkaan toiminnan kannalta.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/09/160912122600.htm

Kannattaa katsoa myös alkuperäisjulkaisu ”Frontiers in Computational Neuroscience”, jossa on klikkien luonnoksia..

Wow... Aluksi aattelin että tutkimuksia riittää, mutta tämä oli mielenkiintoista: 

"It is as if the brain reacts to a stimulus by building then razing a tower of multi-dimensional blocks, starting with rods (1D), then planks (2D), then cubes (3D), and then more complex geometries with 4D, 5D, etc. The progression of activity through the brain resembles a multi-dimensional sandcastle that materializes out of the sand and then disintegrates."

Koska olen miettinyt samaa itsekseni.

(Tutustun näihin myöhemmin lisää.)

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

kaddak
Liittynyt18.12.2017
Viestejä2

Joo, on aika hakemalla haettu näkökulma blogikirjoitukseen, mutta eihän siinä mitään. Aina pitää pyrkiä katsomaan asioita mahdollisimman monista eri näkökulmista. Tarkoitus kai oli tuoda esille kontrasti meidän ja tämän ihmeellisen luontokappaleen selviytymiskeinoissa. Tämä 10% myytti on itseasiassa aika hyvin pistänyt ihmisiä ajattelemaan vuosien varrella. Mielestäni tässä yhteydessä olisi osuvaa tuoda esille myös klassinen 20/80 suhde mikä esiintyy kaikkialla läpi universumin hierarkioiden. Varsinkin kun kirjoittaja toteaa vielä: "Kun ihmisen tekemä työ jaetaan kulutetun orgaanisen polttoaineen ravintoenergialla, saadaan kokonaishyötysuhteeksi mekaanisessakin työssä parhaimmillaan vain 20%".

(Zipfin laki/jakauma ja Pareton jakauma - https://www.youtube.com/watch?v=fCn8zs912OE)

Eli tottakai biologinen kehomme joutuu tekemään (...automaatiolla - zanggg) 8 kybällä hommia, jotta saa puristettua ulos edes 2 kybän tulokset. Toisaalta puristetut 20% 'syillä' ollaan luotu 80% tuloksista -> sivilisaatiomme saavutukset.

Nyt jos kuitenkin verrataan biologisten aivojen energiatehokkuutta tietokoneeseen niin taas liikutaan eri planeetoilla. 

Itsekin törmäsin tuohon 'Algebraic topology' linkkiin kesällä ja todellakin ollaan mielenkiintoisen tiedon äärellä. Mistä onkin luonnolista jatkaa tähän: https://www.quantamagazine.org/a-brain-built-from-atomic-switches-can-le...

Suurin hävikkihän tehdään tiedonsiirrossa ja aivommehan eivät erota muistia laskentatehosta kuten tietokoneemme.

"literally, you could run France on the electricity that it would take to simulate a full human brain at moderate resolution."

Samaa jatkuu vielä sivuilla 'Black Box of Deep Learning' otsikon alla (ei nyt laiteta liikaa linkkejä tähän).

Halusin vielä maininnan syvistä sympatioistani lämpöopin sääntöihin ja niiden erilaisiin derivaatioihin (Shannon entropiasta Principle of least actionin kautta Bejan'in Constructal law'n), joiden skaalariippumattomat kyvyt kuvata maailmaamme ovat häkellyttäviä.

Vierailija

Mitenkäs tämä nyt on. En epäile aivojen virransyötön hyötysuhdetta, mutta onko tässä nyt siitä kysymys. Ei tietokonettakaan arvioida sen virtahäviöiden mukaan, vaan  katsotaan laskentateho.

Viracocha

Että semmosta... Nyt sitte ihmisiltä vaan sulatetaan turhat aivoista, niin kaikki on hyvin... eiku

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

Viracocha kirjoitti:
Että semmosta... Nyt sitte ihmisiltä vaan sulatetaan turhat aivoista, niin kaikki on hyvin... eiku

Blogi-kirjoituksessa luki:

”Myytti kymmenen prosentin aivotehosta onkin väärin ennemmin siksi, että se liioittelee kuin vähättelee aivojen todellista hyötytehoa.”

Niin. Jos hyvä hyötyteho merkitsee riittävää keskittymistä koko vuorokauden aikana (kyky päätellä, oppia ja luoda uutta nopeasti, parhaimman potentiaalin mukaisesti) niin 10 % ON paljon. On päiviä, jolloin yksikin % olisi saavutus.

Jotta aivojen hyötyteho olisi edes 10%, fyysinen hyvinvointi on edellytys. Se ei tarkoita ylirasittamista, vaan säännöllisyyttä ja maltillisia muutoksia. Joskus tuloksia ei synny, kun yrittää liian kovaa yhtäjaksoisesti. Tämä pätee niin liikunnassa, opiskelussa, kuin millä tahansa elämän osa-alueella.

Taitava opettaja saa oppilaissa erinomaisen hyötytehon, koska hän osaa (palkitsevan vuorovaikutuksen kautta) ylläpitää motivaatiota, rytmittää informaation tarjoamista ja haastaa sopivasti ajattelemaan. Sen sijaan ”mumina-saarnat” taitaa sammuttaa aivotoimintaa, vaikka tietoa miten tehokkaasti pakottaisi.

Ajatella, kuinka suuren osan elämästään ihminen tarvitsee unta, jotta aivot (ja kroppa) toimii. Lisäksi ihmisissä on synnynnäisiä eroja siinä, millä ehdoilla he pystyvät hyödyntämään aivokapasiteettiaan: esim. yksi lapsi pärjää 9 tunnin unilla vrk:ssa, kun toinen samanikäinen tarvitsee 12 tuntia + päiväunet, saman vireystason ylläpitämiseksi. (Sitä en tosin tiedä, vaikuttaako unen laatu asiaan. Esim. kuorsaako aikuinen tai onko lapsen arki levotonta / puutteellista, ja nukkuminen siksi huonompaa.) Se että ihminen tarvitsee niin paljon unta ja muutenkin ”latautumista”, kertoo paljon aivojen luonteesta. Hyötyteho on hyvä kun toiminta on palkitsevaa, muuten ponnistelu ottaa voimille. Pitää kitata kahvia ym. ja olo on silti riittämätön. Ehkä jostain on tullut illuusio, että aivojen pitäisi toimia kuin kone.

Varsinaista suunnittelua ja oivallusten hetkiä on pieni murto-osa päivästä... Ne on niitä hetkiä, jolloin myös passiivisesti saatua informaatiota tulee yhtäkkiä hyödynnettyä. Sinä aikana muodostuu yleensä toimintasuunnitelma, ja sen toteuttaminen voi olla robottimaisempaa: työnteko on tehokasta, mutta tehokkain aivotoiminta on oikeastaan jo tehty. "Ihmisrobotti" toteuttaa tehtävälistaansa osissa.

Koska mieli toimii monella tasolla (alitajunta, tietoinen päättely,..), ihmisen on mahdollista keskittyä sopivalla intensiteetillä. Alitajunta on kuin tuntosarvet, eikä kaikki havainnot tempaise ihmistä automaattisesti keskittymään, vaan se on hyvin hienovaraisesti säädeltävissä.

Ihmisen aivojen hyötytehon nostaminen geneettisesti vaatisi systemaattisuutta: että tehokkaat aivot olisivat valintakriteeri suvunjatkamiselle, useamman sukupolven ajan. (Edes yhden suvun puolelta,  sillä ”sekarotuinen” kumppani voi välillä olla jopa parempi ”maasto” dominoivan ominaisuuden rikastuttamisessa?) Juutalaiset harjoittivat rotunsa jalostusta, selkeillä arvoillaan – natsit puolestaan pyrkivät poisjalostamaan…! Sitten olisi geeniteknologia. Mutta se onkin eettisesti kinkkisempi juttu.

Jos olisi aivojen tavoin toimiva kone, mahdollistaisiko ”suora energiansaanti” huipputehon? Aivot ovat nimittäin pohjimmiltaan tunteellinen elin… ehkä tekoaivot ”nukkuisivat” (eheytys) lyhyen ajan tietyin aikavälein. Toisaalta, voi olla ettei niihin edes muodostuisi moista sälää, joka eheytystä vaatii.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

PMLJ
Liittynyt18.11.2015
Viestejä10

Kaikki "ylimääräinen" energiankulutus aivoissa muutuu lämmöksi, joka kulkeutuu verenkierron mukana lämmittämään koko kehoa. Koska ihminen on tasalämpöinen, tuo aivojen tuottama lämpö on tarpeellista lämmitystä siihen saakka kun esim. liikunnan takia joudutaan hikoilemaan liikalämpöä pois.

Jos kansanedustajat arvotaan, eikö samalla kannata arpoa vaikkapa teoreettisen fysiikan tutkijanpaikat? Tätä kysyttiin, kun ehdotin vallan arpomista demokraattisesti koko kansan kesken.

Ei kannata. Nimittäin asiantunteva fyysikko osaa ennustaa tulevaisuutta, asiantuntevakaan poliitikko juuri ei. 

Fysiikassa hallitsee faktat, politiikassa mielipiteet. Ja mitä kokeneempi ja arvostetumpi politiikan asiantuntija, sitä liiallisempi itsevarmuus ja huonommat ennusteet. Näin osoittaa Philip Tetlockin laajat kokeelliset tutkimusaineistot.

Auringon- ja kuunpimennykset, planeettojen liike ja hiukkasten spektriviivat osataan ennustaa verrattomalla tarkkuudella miljooniksi vuosiksi, kiitos fysiikan. Älylaitteet, lentokoneet ja koko hieno teknologiamme toimii, koska fysiikan ennusteisiin voi myös luottaa. Ennusteiden laskeminen vaatii kuitenkin pitkän koulutuksen. Satunnaiselta kansalaiselta tehtävä ei tuosta vain onnistu.

Ihminen on niin punoutunut järjestelmä, että parhaidenkin tietokoneiden ja mittausten ennustusvoima loppuu ennen kuin edes puoluejohtajan takki tai pääministerin yksityiskone ehtii kääntyä. Mitä siis menetetään, jos poliittinen päätösvalta annetaan asiantuntijoiden sijasta satunnaisille kansalaisille? Etenkin, jos joka kansalaiselle annetaan tehtävään asianmukainen valmiuskoulutus osana oppivelvollisuutta. Se olisi todellista maanpuolustusta totuudenjälkeisen ajan suurimpia uhkia vastaan, kun olisimme kaikki valtuustoon tai eduskuntaan arvan kutsua odottavia reserviläisiä.

Poliitikkoja voi syyttää monesta, muttei maailman ennustamattomuudesta. Ihmiskunta on koko tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisin fysikaalinen systeemi, jonka pienen osankin ennustaminen edes hieman arvausta paremmin on jo arvokas suoritus. 

Fyysikkoja voi kiittää monesta, muttei maailman ennustettavuudesta. Fysiikka tutkii ensisijaisesti mahdollisimman yksinkertaisia järjestelmiä, joita voi laskea ja mallintaa matemaattisen tarkasti.

Kun tilanne on yhteiskunnan tavoin niin monimutkainen että ennustaminen ei onnistu, on pakko toimia mielipiteiden varassa. Kaikki mielipiteet eivät kuitenkaan ole samanarvoisia. Ennustaa voi näet arvausta huonomminkin: esimerkiksi lottorivit 1,2,3,4,5,6,7 tai 3,9,15,21,27,33,39 antaisivat päävoitoksi vain satasia, koska näitä rivejä pelataan viikoittain tuhansia kertoja. Ennustamaton yhteiskunta on kuin lottoarvonta, jossa voi tehdä paljon arvausta huonompia päätöksiä.

Tapahtuu sitä toki fysiikassakin, että eläkepäivien lähestyessä professori höpsähtää luottamaan intuitioonsa enemmän kuin kylmään matematiikkaan. Mutta näillä seniliteetin kukkasilla on vain kaksi kohtaloa: joko luonto jäätää ne armotta, jos ennustavat mitään testattavaa; tai aika kuihduttaa ne unholaan, jos ovat sitä yleisempää, ei edes väärin -lajiketta.

Politiikassa auktoriteettien mielipiteet voivat sen sijaan kylvää tuhoa pyhän ideologian suojassa vielä vuosisatoja isäntänsä elinpäivien jälkeenkin.

Tetlockin tutkimuksissa on tunnistettu ominaisuuksia, joista on johdonmukaisesti hyötyä tai haittaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Nämä ominaisuudet jakavat asiantuntijat arvausta parempiin ja arvausta huonompiin, eli luotettaviin ja epäluotettaviin.

Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle, ideologisesti sitoutumaton, joustava, mielistelemätön, varovainen mutta täsmällinen arvioissaan ja hallitsee laajat, ajantasaiset yleistiedot.

Arvausta huonompi asiantuntija on itsevarma, perinteikäs, ideologiaan sitoutunut, joustamaton, mielistelevä, luottavainen mutta ympäripyöreä arvioissaan, kapea-alaisesti erikoistunut ja tarjoaa monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia selityksiä.

Kumpi asiantuntija kuulostaakaan tyypillisemmältä poliitikolta?

Kommentit (22)

Markus

Jos viittaat ensimmäisellä kappaleella minun kommenttiini edellisessä kolumnissa, niin en kysynyt voisiko samaan tapaan arpoa tutkijanpaikat, vaan johtopaikat tieteen piirissä. Eli ei siis vaikkapa fysiikan laitoksen tutkijat, vaan laitoksen johtaja, johtoryhmä ja laitosneuvosto, noin alkuun. Eli siis ihmiset, joilla on valta päättää muiden ihmisten elämästä (samaan tapaan kuin kansanedustajilla). Tutkijahan voi lähinnä vaikuttaa vain omaan toimintaansa, ellei sitten vaikka johda tutkimusryhmää. Kuulostaisiko siis keskiverrosta tutkijasta hyvältä ajatukselta, että esimerkiksi hänen työskentelynsä olosuhteista, sallituista tutkimuskohteista, rahasta, säännöistä ja rajoitteista päättäisi joku täysin satunnaisesti valittu henkilö, jolla ei tarvitse olla mitään ymmärrystä tai edes kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan, ja joku jonkun ajan kuluttua korvautuisi uudella täysin satunnaisella henkilöllä? Enpä usko. Ehkä parempi, että tilalla on joku, jolla on jo lähtökohtaisesti kiinnostus ja ehkäpä taustalla myös pitkä kokemus.

Kaikella kunnioituksella suosittelisin blogistia tutustumaan siihen, mitä oikea politiikanteko on sen lööppijournalismin takana. Se ei ole aina kaunista, ja siinä on paljon korjattavaa, mutta ei se nyt ole mitään arvailua ole, vaan raakaa työtä. Poliitikkojen haukkuminen on toki aina helppoa ja muodikasta, mutta pohjaa yleensä lähinnä stereotypioihin ja klikkijournalismiin (ja ei, en ole koskaan ollut politiikassa mitenkään mukana eli en puolustele itseäni).

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4398

Ja tärkeää huomata nimenomaan itsevarmuuden ja erehtymisen välinen yhteys.

Totta kai kaikilla aloilla pyritään ottamaan tämäkin huomioon, myös politiikan tutkimuksessa kuin sitten taloustieteissä, mutta tunne vie kun tunne vie.

Lopulta voisi sanoa, että myös fyysikkoa. Jos fyysikko on tottuneesti aina vastailemassa kaikkiin kysymyksiin ja vieläpä arvailee pari kertaa oikein, niin hänestähän saadaan oiva kansanparantaja asioihin, joista hän ei ole senkään vertaa perillä.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4398

Lainaus:

Ihannemaailmassa, missä tutkimus ohjaa ideologiaa eikä päinvastoin, asiantuntijavetoinen politiikka korvattaisiin välittömästi ennustusvoimansa todeksi näyttäneillä tietokoneohjelmilla. 

Ei taida Mattson tietää, että pitkälle niitä tunnuslukuja jo syötellään tietokoneisiin ja numeromurskaimet laskee.

Sen jälkeen pitää vielä tulkita mitä ne tarkoittaa missäkin tapauksessa. Sitä tietokoneet eivät ihan vielä tee.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4398

https://jasoncollins.org/2016/08/25/tetlocks-expert-political-judgment-h...

Tuolla on ihan hyvä huomio arpomisesta.

Simpanssit ennustivat joskus yhtä hyvin, kunhan joku oli ensin rajannut vaihtoehdot sille, että mitä arvottiin. Eli simpanssi ei voinut koskaan arvata, että bruttokansantuote kasvaa miljoona prosenttia, koska ei kukaan antanut sellaista vaihtoehtoa. Siispä, silkka arvaileminen ei voita asiantuntijoita ellei arvontaa auteta sellaisille urille, josta vastaus voisi löytyä.

Ruhollah.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15149

Kyllä nyt akateemisen korkeakoulutuksen saaneena koen myötähäpeää blogistia kohtaan.

Tokihan on niin, ettei kissan häntää nosta kuin kissa itse, mutta tällä puheenvuorolla ei ollut mitään rakentavaa annettavaa. Jospa koittaisit rajankäynnissäsi pitäytyä kuitenkin fysiikan sisältöjen tangenteilla - voisi olla mahdollista vakuuttaa lukija asiantuntemuksen tarpeellisuudesta.

Politiikassakin tarvitaan ammattimaisuutta ja asiantuntemusta, josta suurin osa saadaan kokemuksen kautta. Lankesit Teppo siihen trivialiteettiin, missä napataan kadulta hemmo tekemään kirurgisia avoleikkaustoimia. Lähdit jatkamaan dissonanssiasi kiemurtelulla, voivoi...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

Minusta tämä blogi-kirjoitus oli parasta, mitä olen aikoihin lukenut. Sitä oli ILO lukea. Mattsson on perillä asioista - ei naiiveja kuvitelmia yhteiskunnasta, kuten monella tuntuu olevan...

”Tetlockin tutkimuksissa on tunnistettu ominaisuuksia, joista on johdonmukaisesti hyötyä tai haittaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Nämä ominaisuudet jakavat asiantuntijat arvausta parempiin ja arvausta huonompiin, eli luotettaviin ja epäluotettaviin.”

Asiaa! Ottaen huomioon, mikä meininki politiikassa on… millaiset tyypit enimmäkseen valtaan pyrkii… Arvonta toisi mahdollisuuden ”tyyppirajan” rikkomiseen - ehkä johonkin keskivertoa parempaan.  

Mitä tulee tieteeseen, suosittelen lukemaan Roger Penrosen kirjan Fashion, Faith and Fantasy in the New Physics of the Universe.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15149

Sosiaalipsykologiset lainalaisuudet eivät eroa eri elämänaloilla. Tutkimuksilla voi vääristää asenteita, kun alojen kesken toisessa tutkitaan kaoottista ihmisen käyttäytymistä ja toisessa klassista fysikaalisuutta.

Tutkittakoon lainsäädännön kielen säännönmukaisuuksia ja toisaalta tutkijoiden käyttäytymistä ja uskomuksia paineen alla...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

Eusa kirjoitti:
Tutkimuksilla voi vääristää asenteita, kun alojen kesken toisessa tutkitaan kaoottista ihmisen käyttäytymistä ja toisessa klassista fysikaalisuutta.

Minä näkisin tässä asettelussasi vääristymän.

Eusa kirjoitti:
Tutkittakoon lainsäädännön kielen säännönmukaisuuksia ja toisaalta tutkijoiden käyttäytymistä ja uskomuksia paineen alla...

Penrose. Fashion.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

MrNewTime38

"Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle"

Tuo ei pidä paikkaansa!

Ja kun fyysikkojen ja kosmologien väite laajenevasta avaruudesta ei edes ole tiedettä, en juurikaan voi luottaa heihin!

Neutroni kirjoitti nämä tiede.fi keskusteluissa. Hän uskoo laajenevan avaruuden olemassa oloon.

Lukekaa ajatuksella ja ihmetelkää.

Neutroni:

"En minä ole perehtynyt kovin syvällisesti vektoriavaruuksiin ja vielä vähemmän niiden opettamiseen ummikoille."

"Ei avaruus tarvitse mitään paikkaa. Minä voin määritellä vaika äärettömän joukon avaruuksia, jos tarvitaan. Vaikka kuinka moniulotteisia ja dynaamisia"

"Sitten laitetaan avaruus muuttumaan ajan funktiona. Se voi esimerkiksi kasvaa, jolloin avaruuden jokainen piste liikkuu koko ajan kauemmas laajenemisen keskipisteestä (ajatellaan nyt ihan tavallista euklidista 3D-avaruutta, joka on helppo hahmottaa, vaikka se laajenisi). Nyt voidaan tietyssä mielessä sanoa, että kaksi avaruuden pistettä liikkuu toistensa suhteen (proper motion -liikettä). Niiden välimatka (ajatellaan sitä "tavallista" euklidista etäsiyyttä, jota voi mitata vaikka viivoittimella) muuttuu myös. Mutta pisteet ovat edelleen avaruuden osia, eli avaruutta, eivät avaruudessa olevia objekteja."

Hupaisaa tässä muuttuvassa avaruudessaon juuri tämä!

"Ei avaruus tarvitse mitään paikkaa. Minä voin määritellä vaika äärettömän joukon avaruuksia, jos tarvitaan. Vaikka kuinka moniulotteisia ja dynaamisia"

Eli aina kun havaitaan jotakin jota ei osata selittää avaruudessa liikkuvien asioiden avulla, voidaan turvautua tähän hatusta tempaistuun muuttuvaan avaruuteen jolle voidaan antaa ihan mitä ominaisuuksia ikinä vaan halutaan ja osataan hatusta tempoa.

Eihän tuo ole edes tiedettä!!!

Eikä Neutroni kyennyt selittämään sitä mihin sen laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu tai sitä mitä sille itselleen tapahtuu kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa.

Kun avaruudessa liikkuva ja avaruudessa muuttuva systeemi laajenee, SEN ERILLISET OSAT LIIKKUVAT AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Mites kun se paikka, jossa muutos tapahtuu, muuttuu itse? Mitä sille paikalle itselleen tapahtuu ja mihin se perustuu?!? Liikkeeseenkö? Jos, niin miten? Jos ei, mihin sitten?

MrNewTime3

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

MrNewTime38 kirjoitti:
"Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle"

Tai siis, pitää paikkansa, mutta nykyiset fyysikot ja kosmologit eivät tuohon kykene!

Onneksi sinä kykenet?  Vai oletko sitä mieltä, että fyysikot voisi arpoa.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15149

Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15149

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15149

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15149

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Mitäs överiä siinä on, että osoittaa pelkästään taloudellista etua ajattelevan elämänasenteen kapea-alaiseksi?

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Mitäs överiä siinä on, että osoittaa pelkästään taloudellista etua ajattelevan elämänasenteen kapea-alaiseksi?

Et ole osoittanut yhtään mitään.

Ylitit vain rajan, kun yritit vaihtaa puheenaiheen poliitikon ammatista minun elämänasenteeseeni.

Palataan asiaan, jos sinulla on artikkeliin liittyen jotain mielipiteitä & järkiperusteluja.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

MrNewTime38

Scientists observe supermassive black hole in infant universe

https://m.phys.org/news/2017-12-scientists-supermassive-black-hole-infan...

"There is one large mystery that remains to be solved: How did a black hole of such massive proportions form so early in the universe's history? It's thought that black holes grow by accreting, or absorbing mass from the surrounding environment. Extremely large black holes, such as the one identified by Simcoe and his colleagues, should form over periods much longer than 690 million years.

"If you start with a seed like a big star, and let it grow at the maximum possible rate, and start at the moment of the Big Bang, you could never make something with 800 million solar masses—it's unrealistic," Simcoe says. "So there must be another way that it formed. And how exactly that happens, nobody knows.""

https://m.phys.org/news/2017-12-scientists-supermassive-black-hole-infan...

Kukaan ei tiedä?!?

Eikö nämä tyypit vielä tiedä että Suomi-Poika tietää?!?

MrNewTime

Eilen julkaistiin neljäs havainto painovoima-aalloista. Tämä elokuun 14. päivänä saatu uusin havainto on erityisen merkittävä, sillä sen värinät onnistuttiin mittaamaan Yhdysvaltojen kahden laidan lisäksi Italiassa. Useat riippumattomat havainnot samasta kohteesta lisäävät varmuutta siitä, että nyt painovoima-aaltoja toden totta havaitaan ja vieläpä toistuvasti. Mustien aukkojenkin suhteen väärän hälytyksen mahdollisuus on nyt entistä pienempi. Mutta ennen kaikkea kolme riippumatonta mittausta rajaavat suunnan, josta törmäävien aukkojen säteilemät painovoima-aallot tulivat.

Mitä hyötyä näistä avaruuden aukoista ja aalloista sitten on, kysyy raha-asioista huolestunut diplomi-insinööri Kempeleeltä. Kysymys ansaitsee vastauksen, eikä vähiten siksi että sitä toistellaan erityisesti valtaapitävien suilla.

Ei mitään hyötyä, kuuluu tyly vastaus jopa monen alan tutkijan suusta. Mutta tällöin hyöty nähdään ankean kapeakatseisesti. Veden, leivän ja päätä suojaavan katon välineellinen hyöty – vaikkakin kiistatta perustavanlaatuista – on vain hyödyn alkukantainen esimuoto.

Mitä hyötyä on salkkareista, missikisoista tai jääkiekosta? Ihmiset saavat niistä mielihyvää, ja tajunnallisten olentojen kokema mielihyvä on se juttu, josta elämä saa merkityksensä. Kaiken arvo mitataan viime kädessä kokijoidensa tunteilla, kuten aiemmin esitin. Kivikaudella selvittiin ilman telkkaria, nettiä ja yliopistoja, mutta mitä paremmin hengissä pysymisen perustarpeet onnistutaan tyydyttämään sitä enemmän arvoa – ja hyötyä – saadaan sivistyksestä ja kulttuurista. 

Avaruuden aukoista ja aalloista on toki muutakin hyötyä kuin tutkijoiden, harrastelijoiden ja muiden kosmoksen salatusta elämästä kiinnostuneiden saama mielihyvä. Niiden tutkiminen tuottaa syvintä mahdollista ymmärrystä siitä, kuinka kaikkeus toimii. Sitä, jos jotain, voi jo kutsua sivistykseksi.

Tämä tieteellisen perustutkimuksen tuottama ymmärrys ei kuitenkaan kapitalisoidu euroiksi tässä ja nyt. Sähkön, atomien ja koko tieteen historia osoittaa, että näitä rahavirtoja voi joutua odottamaan kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Välittömässä (omien) voittojen tavoittelun huumassa voi siksi olla vaikea nähdä perustutkimuksella minkäänlaista arvoa.

Kun koulutuksesta, tutkimuksesta ja sivistyksestä leikkaamista kehdataan kutsua säästämiseksi, ja se tehdään vieläpä tulevien sukupolvien etuun vedoten, tätä arvoa ei ymmärretä tai ainakaan sen mittaamattomasta arvosta tuleville sukupolville ei välitetä. Vaikka pelon, kateuden ja ahneuden ajama lyhytnäköinen oman edun tavoittelu tuottaa lopulta pelkkiä häviäjiä, sillä ehtii elää liian paksusti liian kauan, jotta itsekäs ihminen ymmärtäisi sijoittaa järkevästi tulevaisuuteen.

Tieteellä on toki rajallinen hyötysuhteensa. Tiede etenee harha-askelin, ja jälkiviisaana voi aina todeta valtaosan tieteeseen panostetusta rahasta menneen hukkaan. Mutta tämä lämpöopin pääsääntönä tunnettu luonnonlaki koskee kaikkea muutakin ihmisen toimintaa. Emme kuitenkaan kyseenalaista sähkövalojen hyötyä, vaikka vain muutama hassu prosentti lamppujen polttamasta energiasta tuottaa hyödyllistä valoa. Emme hankkiudu eroon koneista, vaikka valtaosa niiden kuluttamasta sähköstä tuottaa vain melua, hukkalämpöä ja saastetta. Emme lopeta matkustamista, vaikka vain murto-osa liikenteeseen käytetystä energiasta menee ihmisten hyödyksi, eli siirtymiseen paikasta A paikkaan B. 

Se muutama prosentti, joka tieteeseen panostetusta rahasta on tuottanut hyötyä sen jokaisessa merkityksessä, onkin sitten osunut kaikkien aikojen jättipottiin. Tiede on osoittautunut ihmiskunnan ylivoimaisesti tuottavimmaksi sijoitukseksi.

Mitä hyötyä oli sähköstä aikana, jolloin muumit asuivat vielä kaakeliuuneissa ja sähkö oli pelkkää perustutkimusta? Mitä hyötyä oli atomeista, kun ne asuivat vasta hypoteeseina tutkijoiden pöytälaatikoissa? Nyky-yhteiskunnan yltäkylläisyyteen tottuneen on helppo unohtaa menneiden aikojen perustutkimuksen merkitys, vaikka yltäkylläisyytemme on juuri tuon perustutkimuksen jälkivahinkoa.

Jokainen voi kysyä itseltään, mitä olisi valmis uhraamaan tässä ja nyt, jotta sadan vuoden päästä jälkeläisillämme olisi parempi elämä.

Kommentit (7)

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4398

""Mitä hyötyä on salkkareista, missikisoista tai jääkiekosta?""

Joku kykenee muuttamaan nämä asiat helpolla rahavirroiksi. Jos ei kykene muuttamaan painovoima-aaltoja helposti rahavirroiksi, niin se voidaan katsoa hyödyttömäksi, tuotti se miten hienoja elämyksiä tahansa.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4398

Edelliseen lisäisin. Ei riitä potentiaali, joka mahdollisesti joskus aktualisoituu, vaan maailma saattaa muuttua sellaiseksi, että vain aniharvoin mitään perustutkimusta tuetaan ellei sen tiedetä helpolla muuttuvan rahavirroiksi. Paino sanalla "helppo", sillä joskus ehkä tulevaisuudessa ei riitä kvartaalitaloudessa.

Ruhollah.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15149

Raha on vain väline. Joka tietää kykenevänsä hankkimaan tarvittaessa tarpeeksi vaihdannan välinettä, voi rauhassa päättää tehdä ihan mitä haluaa; tutkia vaikka ilmeisiä taloudellisia hyödyttömyyksiä ja hommata niille rahoituksia...

Ihmiselo toivottavasti on muutakin kuin taloudellista tasapainoilua.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

Avaruus ei laajene, kaareudu, aaltoile tai muutu muutenkaan mitenkään.

Jos se liilkuu, se liikkuu avaruudessa ja silloin se ei ole avaruutta.

Aalto etenee esim. vedessä siten että veden erilliset molekyylit liilkuvat avaruudessa suhteessa toisiinsa ja se mahdollistaa aallon etenemisen.

Eli ERILLISTEN RAKENTEIDEN LIIKE AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Jos avaruus itse voi muuttua, mihin se perustuisi?

Ilmeisesti ei liikkeeseen, koska mikään mikä liikkuu, ei ole avaruutta?!?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4398

Niin, sitä voisi ajatella näin...

Kaikkien mentaalinen tila pitää olla siinä, että se keskittyy tämän päivän selviytymiseen keinolla millä hyvänsä. Sellainen ei aina jätä tilaa sille mitä tulevaisuudessa tapahtuu tai se pitää olla äärettömän hyvin perusteltua, jotta se ei ole tuhlailevaisuutta ja tehottomuutta.

Ellei painovoima-aaltoihin saada liitettyä käänteentekevää kohtalonuhkaa ihmiskunnalle tai mieluiten helvetin rikkaille jyllenburgeille, niin ajan henki tosiaankin on se, että vain joku helvetin rikas jyllenburgi harrastaa sitä omilla rahoillaan ja omine tutkimuslaitoksineen.

Ruhollah.

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat