Kirjoitukset avainsanalla avaruus

Aseta kynä kärjelleen seisomaan. Siinä on malli, joka paljastaa maailmankaikkeuden epävakauden: avaruus joko laajenee tai romahtaa, muttei koskaan pysy tasapainossa. Vasemmalle kaatuva kynä kuvatkoon laajenevaa, oikealle kaatuva romahtavaa tapausta.

Maailmankaikkeus on epävakaa, koska kaikki aine – myös ihmiset – vetää kaikkea muuta ainetta painovoimallaan. Painovoima sallii meille teoriassa vain kaksi vaihtoehtoa: maailmankaikkeuden sisältö joko harvenee tai tiivistyy. Eli laajenee tai romahtaa, muttei koskaan pysy tasapainossa.

Vaikka vaihtoehtoja on teoriassa kaksi, todellisuudessa niitä on vain yksi: tiedämme että kaikkeus laajenee, koska havainnot galaksien punasiirtymistä ja taustasäteilystä niin osoittavat. Laajeneminen voi toki myöhemmin kääntyä romahtamiseksi, mutta tasapainossa se olisi silti yhtä vähän kuin ilmaan viskattu saapas lakipisteessään.

Tasapainoa ei pelastaisi edes tyhjyydessä lymyävä pimeä energia, vaikka sen hylkivä vaikutus voisi periaatteessa kumota vetovoiman. Tällainen Einsteinin alkuaan esittämä, pimeällä energialla hienosäädetty kosmos on näet äärimmäisen herkkä pienillekin häiriöille. Painovoiman takia aineen tihentymät kun alkavat entisestään tihetä ja harventumat harveta, eikä alkanutta vyöryä pysäytä mikään. Jos aivastat, aiheutat tihentymän ja maailmankaikkeus romahtaa!

Vielä sata vuotta sitten luultiin, että avaruus on staattinen näyttämö. Havaintonäyttöä laajenevasta avaruudesta ei tuolloin vielä ollut ja tarvittava suhteellisuusteoriakin oli vasta juuri keksitty, joten on helppo antaa aikalaisille virheelliset uskomuksensa anteeksi. Toisin kuin niille jotka senkin jälkeen, kun havainnot paljastivat avaruuden laajenemisen, pitivät kiinni uskostaan vakaan tilan maailmankaikkeuteen vielä 1900-luvun loppupuoliskolla.

Vakaan tilan maailmankaikkeuteen vannovat tutkijat perustelivat uppiniskaisen uskonsa niin kovin tutulla konstilla. Nimittäin lisäämällä malliinsa – minkäs muunkaan kuin pimeän energian! Pimeästä energiasta kun on moneksi: sen avulla on mahdollista luoda myös näennäisesti vakaan tilan maailmankaikkeus, jossa avaruus kyllä laajenee, mutta jossa ainetta luodaan jatkuvasti tyhjästä niin että kaikkeus pysyy samanlaisena iankaikkisesta iankaikkiseen. Havaintojen selittäminen alkaa tällä mallilla olla yhtä uskottavaa kuin maan selittäminen litteäksi.

Viimeiset 20 vuotta pimeä energia on kuitenkin ollut jälleen kosmologiassa muotia. Tällä kertaa sillä on haluttu selittää havaitut punasiirtymät, joiden perusteella avaruuden laajeneminen näyttää kiihtyneen ainakin tasaisen aineen ja laajenemisen mallin puitteissa tulkittuna.

Einstein kutsui kosmologiseksi vakioksi nimeämäänsä pimeää energiaa suurimmaksi virheekseen. Eikä suotta. Nimittäin ilman pimeään energiaan turvautumista Einstein olisi tullut ennustaneeksi maailmankaikkeuden laajenemisen ennen kuin se havaittiin! Jättisaalis oli uimassa suoraan hänen haaviinsa, kunnes pimeän energian seireeninlaulu viekoitteli jopa itse Einsteinin väärille vesille.

Nähtävästi yhtä vaikeaa on kosmologin pidättyä pimeästä energiasta kuin on saada kynänsä pysymään pystyssä.

Kommentit (8)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15631

Voisiko kaikkeus olla jonkinlaisessa dynaamisessa tasapinossa siten, että

a) tilaa vähenee massalliseen aineeseen

b) tilaa lisääntyy, kun ollaan tarpeeksi kaukana massallisesta aineesta

Eli kaikkeudella olisi keskimääräinen energiatiheytensä, ääripäinä hiukkassingulariteetti ja absoluuttinen nollaenergia, joita ei avaruusajassa voi fysikaalisesti ilmetä, mutta raja-arvoina kyllä. Tilan määrän muutos suhteessa tilavuuteen olisi kiivainta lähellä noita raja-arvoja, hiukkasrajalla vähentyen (inertia/gravitaatio) ja tyhjien rakennekuplien keskustoissa lisääntyen (kosmologinen vakio). 

Periaatteessa tällä idealla galaksien ja galaksiryhmien havaitusta pimeästä massasta voisi myös selittää lineaarisen osuutensa...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Future

Hmm mihin sitten avaruus laajenee(pimeä aine? Onko tyhjiö oikeasti tyhjiö koska jos tyhjiö on valoisassa huoneessa niin silloin siellä on on valoa,onko valo oikeasti ainetta mutta niin pientä että sen koostumusta ei voi nähdä tai tutkia mitenkään? Entäs jos tyhjiö on pimeässä huoneessa? Silloin siellä on pimeyttä. Mitä olisi ilman pimeyttä ja valoa? Entäs jos tyhjiössä onkin pimeää ainetta ja kaikki mikä on tuntematonta on pimeää ainetta vai? Mihinköhän avaruus sitten laajenee? Mitäs jos voitaisiin kulkea niin lujaa että saataisiin kiinni se reuna mihin avaruus on laajennut ja mentäisiin sen ohi 😯 varmaan vähän epäselvää tekstiä...

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

"Pimeä energia on eräissä kosmologisissa teorioissa oletettua energiaa, joka työntää galaksijoukkoja poispäin toisistaan eli saa aikaan maailmankaikkeuden kiihtyvän laajenemisen, koska sillä on negatiivinen paine eli se ei pyri kutistumaan vaan laajenee."

https://www.google.fi/search?q=pime%C3%A4+energia&oq=pime%C3%A4+energia&...

Työntääkö pimeä energia galaksijoukkoja pois päin toisistansa, jolloin ne LIIKKUISIVAT avaruudessa pois päin toisistansa?

Vai saako se laajenevan avaruuden laajenemaan kiihtyvällä vauhdilla, jolloin galaksijoukot loittonevat toisistansa kiihtyvällä vauhdilla, LIIKKUMATTA avaruudessa pois päin toisistansa?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

Mihin laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu?

Liittyykö liike avaruuden laajenemiseen mitenkään?

Jos, niin miten?

Jos ei, mikä liittyy?

Lämpölasjeneva aine laajenee avaruudessa ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen ja se perustuu siihen että lämpölaajenevan aineen ERILLISET RAKENTEET LIIKKUVAT AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Mites laajeneva avaruus?

Laajeneeko se jotenkin jotenkin itseensä vai miten?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

Sellaisessa avaruudessa joka muuttuu ilman liikettä, ei ole mitään järkevää.

Sellaisessa joka muuttuu siten ettei se sijaitse itse missään paikassa jossa se muuttuisi, ei ole mitään järkevää.

Laajenevan avaruuden laajenemisesta ei voi kertoa mitään, paitsi sen miten se ei laajene.

Laajeneva avaruus ei siis laajene ulos päin jo olemassa olemassa olevaan paikkaan.

Se laajenee jotenkin jotenkin itseensä.

Liittyykö liike millään tavalla laajenevan avaruuden laajenemiseen?

Jos, niin miten?

Jos ei, mikä liittyy?

Jos väite laajenevasta avaruudesta on tieteellinen, niin luulisi että näihin kysymyksiin joku pystyisi vastaamaan.

Vaan eipä ole kukaan edes yrittänyt vastata.

Lömpölaajenevan aineen laajenemiseen liittyy liike hyvin oleellisesti.

Muutos perustuu aina liikkeeseen.

ERILLISTEN RAKENTEIDEN LIIKKEESEEN AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Mihin avaruuden muuttuminen perustuu?!?

Toistan kysymykseeni

Liittyykö liike millään tavalla laajenevan avaruuden laajenemiseen?

Jos, niin miten?

Jos ei, mikä liittyy?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

"Maailmankaikkeus on epävakaa, koska kaikki aine – myös ihmiset – vetää kaikkea muuta ainetta painovoimallaan. Painovoima sallii meille teoriassa vain kaksi vaihtoehtoa: maailmankaikkeuden sisältö joko harvenee tai tiivistyy. Eli laajenee tai romahtaa, muttei koskaan pysy tasapainossa."

Mitähän tämä ns. vetävä voima on?

Miten se syntyy, toimii ja välittyy?

Väitän että ihminen koostuu työntävästä voimasta.

Se työntyy esiin siten ettei ilma pääse työntymään ihmisen kehon läpi.

Kun ihminen työntyy eteenpäin, ihminen syrjäyttää / työntää ilmaa edestään.

Voisi olettaa että jos se on olemassa, oli se sitten kuinka pieni tahansa, se ottaa oman tilan avaruudesta. Ja jos joku muu haluaa työntyä tuolle avaruuden alueelle, sen pitää työntää tuo toinen ensin pois siltä avaruuden alueelta työntävällä voimallaan.

Sitä voi puristaa työntävällä voimalla tiheämmäksi, mutta ei äärettömän tiheäksi.

Kun ulkoisen paineen / työntävän voiman pienentää, se laajenee oman sisäisen paineen / työntävän voiman takia isommaksi eli siinä oleva työntävä voima hajaantuu isommalle alueelle ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen.

Eli jos se on olemassa, se on työntävää voimaa.

Mitä se vetävä voima sitten on?

Vetävä voima on ihmisen hatustaan tempaisema käsite jota ei oikeasti ole olemassa, eikä sellaista minkään ilmiön selittämiseen tarvita.

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

Työntävää voimaa liikkuu / työntyy joka suunnasta joka suuntaan meidänkin läpi.

Magneetista peräisin oleva työntävä voima pystyy aktivoimaan vastaan työntyvää työntävää voimaa tietyissä olosuhteissa / tietyissä työntävän voiman olosuhteissa.

Se tapahtuu siten että vastaan työntyvän työntävän voiman välittävien tihentymien sisälle työntyy työntävää voimaa jonka takia niiden sisäinen paine kasvaa, ne lämpölaajenevat ja alkavat vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa nopeammin ja voimakkaammin, kohdistaen työntävää voimaa ympäristön aineeseen / työntävään voimaan.

Jotta magneetista peräisin oleva työntävä voima pystyisi aktivoimaan vastaan työntyvää työntävää voimaa, pitää jonkun työntävän voiman aktivoida se ensin ja siihenhän pystyvät tiettyjen aineiden sisäiset työntävät voimat, you know or maybe not?!?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

Äiti voi olla synnyttämäänsä tytärtään nuorempi. Pidätkö mahdottomana? Jos pidät, elät newtonilaisessa harhassa.

Tänään tulee päivälleen sata vuotta siitä, kun teoreettinen fyysikko Albert Einstein julkaisi yleisen suhteellisuusteoriansa. Satavuotisesta iästään huolimatta suhteellisuusteoria ei ole vanhentunut päivääkään: se on edelleen tarkin tuntemamme kuvaus gravitaatiosta eli tuttavallisemmin painovoimasta. Havainnot ja sovellukset ovat kerta toisensa jälkeen vahvistaneet suhteellisuusteorian ennusteet kiistatta oikeiksi.

Suhteellisuusteoria on ihmisen suurimpia älyllisiä saavutuksia. Niinpä suhteellisuusteorian jos minkä pitäisi kuulua koulusta saatavaan yleissivistykseen. Opetussuunnitelma vaikenee kuitenkin koko teoriasta. Einstein mainitaan historiallisena merkkihenkilönä, mutta esittelemättä hänen saavutuksiaan annetaan vain kuva myyttisestä nerosta jolla oli käsittämättömiä ajatuksia. Aivan kuin ylistäisi Darwinia opettamatta evoluutiota. Tai fanittaisi laulajaa kuulematta koskaan hänen tuotantoaan. Missä vika?

Itse otaksun, että suhteellisuusteorian vaientaa tietämättömyyden luomat ennakkoluulot. Luullaan, että suhteellisteorian oppiminen vaatii neroutta. Ei vaadi. Luullaan, että suhteellisuusteorialla ei ole käytännön merkitystä. Kyllä on.

Suhteellisuusteorian keksiminen vaati epäilemättä neroutta. Teorian oppiminen vaatii kuitenkin vain halua, harjoittelua ja yleistasoista älyä – koulusivistykseen riittävä ymmärrys sitten vähemmän niitäkään.

Pyöränkin keksiminen vaati neroutta, mutta jokainen voi silti oppia käyttämään pyörää.

Koulussa opetetaan, että kaikki kappaleet vetävät toisiaan puoleensa painovoimalla, joka on suoraan verrannollinen kappaleiden massoihin ja kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden neliöön. Tämä Isaac Newtonin vuonna 1687 esittämä painovoimalaki sisältää kuitenkin virheellisen oletuksen siitä, että painovoima vaikuttaa kappaleesta toiseen äärettömän nopeasti. 

Arkioloissa Newtonin teoria äärettömine nopeuksineen antaa toki riittävän tarkan likiarvon painovoiman toiminnasta. Suhteellisuusteoria toimii tietysti sekin myös arkioloissa, mutta ei tällöin eroa Newtonin teoriasta mittaustarkkuuden rajoissa mitenkään. Hyödyllisintä huipputeknologiaamme ja parasta tietoamme maailmankaikkeudesta ei kuitenkaan ole rakennettu arkioloissa.

Todellisuudessa painovoima välittyy rajallisella nopeudella, joka on lisäksi riippumaton havaitsijan liikkeestä. Nämä suhteellisuusteorian huomioimat, vähäpätöiseltä kuulostavat korjaukset mullistavat ajan ja avaruuden luonteen. Niiden takia aika ja avaruus ovat suhteellisia eli riippuvat suuntien oikea, vasen, ylös ja alas tavoin havaitsijasta. Siksi voimakkaassa painovoimakentässä majaillut äitikin voi todella olla tytärtään nuorempi.

Minusta riittäisi, että jokaisella koulunsa käyvällä kansalaisella olisi oikeus sisäistää suhteellisuusteoriasta tämä: kaikki aine vetää kaikkea puoleensa painovoimalla, jonka vaikutus välittyy havaitsijasta riippumattomalla rajallisella nopeudella. Asiaa on tietysti vaikea sisäistää suoraan tästä 13-sanaisesta virkkeestä, joten sen opettamisessa kannattaa hyödyntää havainnollisia kuvia ja esimerkkejä.

Painovoiman tulkinta aika-avaruuden kaarevuutena ja Einsteinin yhtälö ovat toki myös mainitsemisen arvoisia, mutta niihin syventymisen voi jättää aiheesta enemmän innostuville.

Vahva luottamus intuitioon eli omaan sisäiseen tunteeseensa on ihmiskunnan ongelmien alkujuuri. Niinpä eräs suhteellisuusteorian tärkeimpiä opetuksia on sen osoittaminen, kuinka harhaisia intuitiiviset käsityksemme todellisuudesta ovat.

Muoti vaihtuu ja kulttuuri kehittyy, mutta suhteellisuusteoria pysyy. Sadan vuoden päästä suhteellisuusteoria on yhtä tosi kuin tänään, ja tänään yhtä tosi kuin sata vuotta sitten. Pysyvyyden tae on matematiikan universaali kieli, jota muotivirrat eivät liikuta. Ei tarvita erikseen kiinalaista suhteellisuusteoriaa ja suomalaista suhteellisuusteoriaa. Erimaalaiset tutkijat yhdistää matematiikka, rallienglanti ja käsien heiluttelu.

Marsilaistenkin suhteellisuusteorian on oltava matemaattisesti yhtäpitävä meidän maalaisten teorian kanssa. Se voi näyttää ja tuntua erilaiselta, mutta oleellinen sisältö eli fysiikka on samaa. Marsilaisäitikin voi olla tytärtään nuorempi.

Kommentit (34)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1719

psv aggris aggris: Monet muutkin ovat Einsteinin lisäksi kehitelleet omia suhteellisuusteorioitaan, muun muassa suomalaiset Gunnar Nordström, Paul Kustaanheimo ja Raimo Lehti sekä ihan viimeksi Tuomo Suntola. Nordström oli yhteydessä Einsteiniin ja sai oman teoriaversionsa valmiiksi pari vuotta ennen Einsteinin teorian julkaisua. Teoria ei kuitenkaan vastannut riittävän tarkasti koetuloksia. Kustaanheimon ja Lehden Wheelerin Gravitaatio-kirjaankin päässyt teoria selitti suurin piirtein kaiken minkä Einsteinkin, mutta sitten TKK:lla tehtiin yksi mittaus, jonka tuloksen teoria ennusti väärin. Suntolan teoriasta ei tietääkseni ainakaan vielä ole löydetty virhettä tai puutosta.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/andp.19784900204/abstract

Samassa journaalissa kuin aikoinaan Einstein Jerevanin yliopiston professori O.K.Davtyan julkaisi muistaakseni 1970-luvun lopulla huomiota herättäneen teorian, joka paitsi että teki uusia oletuksia maailman rakenteesta, ennusti suurin piirtein samat asiat kuin Einsteinkin. Merkittävin ero saattoi olla siinä, että avaruusmatkalta tai voimakkaasta gravitaatiokentästä tultuaan henkilö ei ollut ainoastaan pysytellyt nuorena, vaan myös annihiloitunut pieneksi..

Ekvivalenssi

Suntolan teoriassa oletetaan, että valonnopeus, joka on suurin mahdollinen nopeus, on ajan myötä hitaasti hidastunut. Maailmassa olisi siis jonkinlainen vanhenemisilmiö. Tällä oletuksella Suntola saa suuren joukon fysiikan kaavoista muotoiltua huomattavasti yksinkertaisemmiksi.  Suntolan teoria ei oikeastaan ole ristiriidassa suhteellisuusteorian kanssa, vaan sitä voidaan pitää sen laajennuksena. Teorian todistaminen oikeaksi vaatisi havaintoa valonnopeuden hidastumisesta. Nykyisillä mittausmenetelmillä pientä muutosta ei saada havaittua.

(Ensimmäinen kommenttini tällä uudella keskustelualustalla. Joko minä tai softa on kömpelö)

tyy
Liittynyt21.11.2009
Viestejä844

Epäilemättä fysikaalista todellisutta voi mallintaa monella tavalla, mutta teorian täytyy olla jollakin tavalla hyödyllinen.

Suuntolan teoria ei millään tavalla lisää tietoamme todelisuudesta, eikä ennusta mitään uusia testattavia ilmiöitä. Siksi se jää kuriositeetiksi muiden vastaavien virkkausten joukkoon.

OJP.

- Niin, Einsteinin suhteellisuus- teorian pitäisi kuulu yleis-sivistykseen. ?

  Aivan oikein  yleisen  suhteellisuus teorian  aika - avaruuden  graviitaation kenttäyhtälöt  on moneen kertaan osoitettu paikkaansa pitäviksi kuten blogissa sanotaan.  suhteessa  toiseen sujettuun systeemiin.  

Einsteinin   erityisessä suht. teoriassa hän osoitti, että , käsitys  maailman eetteristä, joka  muodostui saäkökentästä ja magneettikentästä oli virheellinen. 

  Einsteinin   mukaan sähkömgneettinen säteily  on sähkö- ja magneettikenttien  aaltomaista vuorovaikusta klassisesta fysiikasta poikkevalla tavalla. 

  Tämä oivallus sekä Maxwellin sähkö- magneettisia ilmiöitä käsittelevät yhtälöt  ovat sittemmin muodostaneet perustan myöhemmälle   kvantti - elektro - dynamiikan kehittelylle, tuloksille ja sovelluksille  sähköteknisessä teollisuudessa.

Mathgeek

Jos avaruus itse koostuu jostakin niin kuin aine koostuu, niin onko tämä asia josta avaruus itse koostuu jossakin tausta-avaruudessa jossa se "kokee" muutosta?

- Ainakin Riemannin geometriassa on kuuluisa Nashin upotuslause, joka sanoo, että jokainen Riemannin monisto voidaan upottaa Euklidisen vektoriavaruuden osajoukoksi siten, että geometria syntyy, kun rajoitetaan avaruudessa mahdollinen liikkuminen tähän osajoukkoon. Voisi ajatella tästä (matemaattisesti), että energian jakaumafunktio (ja sen derivaatat tms.) määrittäisivät jonkinlaisen homeomorfismiperheen (eli muovaisivat) nykyistä avaruuden muotoa jatkuvasti (repimättä yms.) seuraavaksi avaruuden muodoksi. [Jos systeemi on deterministinen (ei stokastinen), niin tämä avaruuden muovautuminen ja homeomorfismiperhe määräytyvät yksikäsitteisesti alkuehdoista.] Nyt ulkopuolinen tarkkailija Euklidisessa avaruudessa voisi nähdään avaruuden muuttuvan (mutta tämä upotus isompaan avaruuteen ei ole mitenkään pakollista avaruuden muuttumiselle). Huomion arvoista on tosin se, että avaruusaika (Minkowskin avaruus) on 4-ulotteinen semi-Riemannin monisto (ja en tiedä millaisia upotuslauseita on olemassa, so. minne isompaan avaruuteen se voidaan dumpata?) Kuitenkin idea homeomorfismiperheestä, joka määrää (semi-)Riemannin metriikan kulloisenkin avaruuden muodon ja energianjakauman avulla saattaa olla oikeanlainen. Matemaattinen järkeily ei kuitenkaan tarkoita, että jotain isompaa olisi olemassa, vaan se tarkoittaa täsmälleen, että voimme aina laskelmissa ajatella, että jotain isompaa on ympärillä, jos se tuntuu hyödylliseltä käsitteeltä - päätelmät ovat siltikin oikein riippumatta, miten oikeasti on.

Ainehan säteilee informaatiota joka voi välittää infion aineesta toiselle aineelle, mutta miten se avaruus sen infon saa, että osaa kaareutua? Koostuuko se avaruus jostakin joka ottaa vastaan sen infon, niin kuin aine koostuu jostakin konkreettisesta joka on siellä avaruudessa?

- Edellinen ajatuskehitelmä kai vastasi tähänkin jollain metatasolla. On olemassa jonkilainen luonnonlaki, matemaattinen funktio, jonka argumentteja on Minkowskin avaruus ja energiajakauma (sekä lisätietoa, hiukkasten liikesuunnat tjsp.), mitkä määräävät yksikäsitteisesti mielivaltaisen pienen ajanhypyn jälkeen seuraavan avaruuden muodon, ts. uuden Minkowskin avaruuden. Hiukkaset sitten liikkuvat tämän diffeomorfismin määrämällä tavalla avaruuden muuttumisen seurauksesta sekä lisäksi oman liikkeensä mukaisesti, nopeusvektori (ja korkeammat derivaatat) ovat ihan hyviä tangenttiavaruuden otuksia, jotka muuntuvat sileästi tämän homeomorfismin vaikutuksesta. Siihen ei varmaan voi vastata, että miksi avaruus muuttuu massan vaikutuksesta - se on luonnonlaki! Ehkä onkin olemassa teoria, missä on vain hiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia, kaikki temmeltäisivät staattisessa avaruudessa. Kaareutuva avaruus paljastuisikin vain käteväksi laskutikuksi, olisin kyllä pettynyt.

Jos liioitellaan: en tiedä fysiikasta mitään, mutta tunnen modernia geometriaa vähän. Älkää ottako liian tosissaan. ;)

Nedduli

Omasta mielestäni tuo ajatus, että "aine vetää puoleensa" on juuri yksi niistä asioista, joita yleinen suhteellisuusteoria kumoaa, ja juuri niitä asioita jotka olisi hyvä jokaisen ymmärtää.

Eli maa ei vedä meitä puoleensa vaan avaruus työntää meitä kohti sitä. Näitä juttuja olen erinäisissä tähtikerhoissa opettanut 8-15 vuotiaille, eikä se asia ole mitenkään mahdottoman hankala ollut ymmärtää. Eihän tuo "kappaleet vetää toisia kappaleita puoleensa" myöskään kerro mitään siitä, että miten tai miksi näin on. Avaruuden kaareutumisen pystyy esimerkkien kautta ymmärtämään mielestäni jopa helpommin.

Fysiikasta kannattaa toki muistaa, että vaikka suhteellisuusteoria on tarkka matemaattinen malli ja sillä voimme ymmärtää avaruuden käyttäytymistä - ei se suoraan väitä tai tarkoita, että avaruus näin olisi.

"Koostuuko se avaruus jostakin joka ottaa vastaan sen infon, niin kuin aine koostuu jostakin konkreettisesta joka on siellä avaruudessa?"

Tähän asiaan ei tällä hetkellä tietääkseni tarkkaa vastausta ole. Kosmologit tutkivat juurikin sitä minkälainen rakenne avaruudella on. Siellä kummittelevat nämä pimeä aine ja pimeä energia. Voiko tyhjällä tilalla olla jotain perusominaisuuksia joita emme tunne tai pysty havaitsemaan? Yleinen suhteellisuusteoria sanoo että avaruudella on muoto, muut havainnot sanovat että tyhjä avaruus ei olekkaan vain tyhjää, siellä on jatkuvaa virtuaali partikkelien kuplintaa. Fysiikan graalin malja tietysti olisi löytää yhtenäinen teoria joka kuvaisi sekä hiukkasfysiikan (kvanttimekaniikka) sekä gravitaation (suhteellisuusteoria) samaan aikaan. Siellä on pohdittu näitä gravitoneja. Aika näyttää mihin päästään.

Paljon on vielä tutkittavaa :)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1719

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Le_Sagen_gravitaatioteoria#Le_Sagen_olet...

psv, aggris aggris: jukteri on löytänyt tärkeän linkin, jonka selittämistä voisi ehkä yrittää virtuaalihiukkasten avulla, joihin jukterikin viittaa. Muistan, kun selatessani fyssan laitoksella journaaleja joskus 1980-luvun lopun tienoilla vastaan tuli lehdessä, jonka nimeä en nyt muista, artikkeli, jonka kirjoittaja esitti teorianaan jonkinlaista Le Sagen teorian (joka tuolloin oli minulle tuntematon) variaatiota. Loppukaneetiksi hän kielsi syyllistämästä ajatuksistaan tutkimuslaitosta, jossa työskenteli.

Jos oletetaan, että maailman virtuaalihiukkasten jakautuman paikalliset tihentymät ovat tulosta massojen läsnäolosta ja tehdään vielä muutama muu virtuaalihiukkasten luonnetta koskeva hypoteesi, saatetaan ehkä välttää Fation - Le Sagen teoriaan ja sen variaatioihin kohdistettu kritiikki.

Virtuaalihiukkasten ominaisuuksiin ja funktioihin voisi ehkä saada otteen jonkinlaisella prof. Arto Annilan teorian modifikaatiolla..

Jukteri

Ainehan muuttuu siksi että sen tiheys ja tilavuus muuttuu avaruudessa. Eli aine koostuu erillisistä systeemeistä / tihentymistä / hiukkasista jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa avaruudessa.

Jos avaruus itse muuttuu, mihin sen muutos perustuu? Koostuuko avaruuskin erlillisistä systeemeistä jotka liikkuvat toisiinsa ja jos, niin eikö se silloin ole ainetta, ei avaruutta?

Jos se taas ei koostu erillisistä systeemeistä jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa, niin miten se sitten muuttuu? Siis kaareutuu tai laajenee?

33
rakkautta
:)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15631

Jokainen etäisyys perustuu johonkin. Määrittämätön tyhjyys on lähtökohtaisesti onneton teoria.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Jukteri

Eihän etäisyyksiin tarvitse liittyä avaruutta jolla itsellään on ominaisuuksia! Etäisyyksiä osattiin määritellä jo ennen Einsteinia ja osataan vieläkin ilman suhteellisuusteoriaa!

Ja voihan sen tyhjyyden määritellä tyhjyydeksi jossa liikkuu joka suunnasta joka suuntaan kohteita jotka koostuvat jostakin konkreettisesta josta se tyhjyys / avaruus ei koostu!
.
Mutta JOS avaruus itse muuttuu, mihin sen muutos perustuu? Koostuuko avaruuskin erillisistä systeemeistä jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa ja jos, niin eikö se silloin ole ainetta, ei avaruutta?
.
Jos se taas ei koostu erillisistä systeemeistä jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa, niin miten se sitten muuttuu? Siis kaareutuu tai laajenee?

33
rakkautta
:)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15631

Mitattavien kohtioiden välissä on oltava jokin fysikaalinen jännite, joka etäisyyden muodostaa. Se voi olla vaikkapa tyhjöenergiaa, jota tulee olla "tyhjyydessä" tasaisesti poreilemassa niin, että tuo tyhjä tila tulee mitattavilla potentiaaleilla määritellyksi. Kaikkeus nimittäin kaikkien havaintojen johtopäätöksenä määrittelee itse itsensä niin, ettei ole sisäpuolta, ei ulkopuolta - jokaisen ainehiukkasen ja tyhjältä vaikuttavan alueen muodostaa jokin looginen fysikaalinen mekanismi. Esimerkiksi liike tyhjöenergian määrittelemässä tilassa voitaisiin mallintaa niin, että tyhjöenergiaa vaihtuu kappaleen puolelta toiselle, jolloin etäisyys liikesuunnassa edessä ja takana oleviin kohteisiin keskimäärin muuttuu.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Jukteri

Voihan siellä avaruudessa liikkua vaikka minkämoista energiaa ja liikkuukin, mutta mitä tekemistä sillä on itse avaruuden kanssa?

"Määrittämätön tyhjyys on lähtökohtaisesti onneton teoria."

Määritä laajeneva avaruus!

Mihin sen laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu?

Määritä omin sanoin ensin mihin aineen lämpölaajeneminen sinun mielestäsi perustuu!

Ja yritä sen jälkeen määritellä laajeneva avaruus samalla tavalla!

33
rakkautta
:)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15631

Vierailija kirjoitti:

Määritä omin sanoin ensin mihin aineen lämpölaajeneminen sinun mielestäsi perustuu!

Ja yritä sen jälkeen määritellä laajeneva avaruus samalla tavalla!

Kysymys on typerä ja johdatteleva, mutta osuu sattumalta nykyisen kiinnostuksen kohteeseeni, joten vastaan.

Lämpölaajeneminen perustuu aineessa olevan loukuttuneen ajanluonteisen säteilyn vaatimaan tilaan, sen saadessa lisäenergiaa. Koska se ei voi sitoa lisäenergiaa koherentteihin määrämittakaavaisiin alirakenteisiin, elektroniverhon "elliptisemmät" muodot yleistyvät enemmän energiaa sitovina, ottavat enemmän tilaa ja hylkimisetäisyyden säilyttämiseksi koko rakenteen tulee laajeta.

Avaruuden laajeneminen johtuu puolestaan säteilyn punasiirtymästä. Sähkömagneettinen säteily luovuttaa tyhjöenergialle energiaa venyttämällä aallonpituuttaan ja tyhjöenergian lisääntyessä se muodostaa lisää etäisyyttä avaruuteen.

Logiikkana olisi se, että pitäisi tavoitella jotain energiatiheyden vakiota, jossa energialajien suhteet vaihtelevat; aine-energia, tyhjöenergia. Kaikki vuorovaikutukset olisi ehkä mahdollista kytkeä tuon säilymisdynamiikan alle.

Tämä oli esimerkki kuinka emme tiedä tarpeeksi, jotta voisimme kovin varmasti sanoa useastakaan asiasta kuinka sen voisi oikeellisimmin mallintaa.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Jukteri

"Avaruuden laajeneminen johtuu puolestaan säteilyn punasiirtymästä."

Ei, valon yleinen punasiirtymä johtuu avaruuden laajenemisesta! Siis nykyisten teorioiden mukaan!
.
"Sähkömagneettinen säteily luovuttaa tyhjöenergialle energiaa venyttämällä aallonpituuttaan ja tyhjöenergian lisääntyessä se muodostaa lisää etäisyyttä avaruuteen."
.
Eikös valo tuolloin punasiirry jo olemassa olevassa avaruudessa? Mihin sinä sitä laajenevaa avaruutta tarvitset? Et sinä kerro siitä avaruudesta itsestänsä mitään! Kerrot energioista joilla on ominaisuuksia avaruudessa!
.
Onko sillä avaruudella itsellään ominaisuuksia ja jos on, niin millaisia ja mihin ne perustuvat?

33
rakkautta
:)

Jukteri

"Määrittämätön tyhjyys on lähtökohtaisesti onneton teoria."

.

Teoriat laajenevasta avaruudesta ja kaareutuvasta avaruudesta ovat ilmeisesti sitten onnettomia? Ethän sinäkään kykene kertomaan mitään siitä miten se avaruus itse muuttuu silloin kun se laajenee tai kaareutuu?

.

Kun ajattelet asiaa, huomaat itsekin miten helppo on pohtia sitä mitä aineelle / energialle tapahtuu avaruudessa silloin kun se muuttuu. Liike jo olemassa olevassa avaruudessa on nimenomaan avain siihen että voi hahmottaa aineen muutoksen jo olemassa olevassa avaruudessa. Useiden erillisten kohteiden liike suhteessa toisiinsa mahdollistaa useista eri hiukkasista / tihentymistä koostuvan kohteen muutoksen ja tuo muutos tapahtuu avaruudessa jonka itsensä ei tarvitse muuttua. Jos avaruus kuitenkin muuttuu jollakin tavalla, pitäisi kyetä kertomaan jotakin siitä mihin se avaruuden muutos perustuu! Liittyykö  liike avaruuden muutokseen jotenkin?

.

Nykyisten teorioiden mukaan galaksijoukot eivät liiku toisistansa pois päin, mutta silti ne muka loittonevat toisistansa koska laajeneva avaruus.

.

33

rakkautta

:)

Jukteri

Enqvist, suomen johtava asiantuntija kirjassaan suhteellisuusteoriaa runoilijoille
Sivu 72-73
.

"Neliulotteinen aika-avaruus kuulostaa hienolta!"

"Neljättä tilaulottuvuutta on mahdotonta kuvitella, mutta analogia auttaa. Jos avaruus olisi kaksiulotteinen kuin pöydän taso, kolmas ulottuvuus sojottaa kohtisuoran pöydän pinnasta. Pöydän pinnalla elävät amebat eivät kolmatta ulottuvuutta kuitenkaan ymmärtäisi.

samaan tapaan neljäs ulottuvuus osoittaa jonnekin...jonnekin...muualle."
.
Ihmisen on sitä mahdotonta määrittää ja ymmärtää! Eli onko todellakin näin että tieteessä on käsitteitä joihin voi vain uskoa?

33
rakkautta
:)

Vierailija

psv: Seuraavat henkilöt veikkaan löytäneeni blogin hienosta kuvasta. Takarivissä hieman ylimielisen näköisen Wolfgang Paulin oikealla puolen (kuvassa) lienee koulupoikamainen Werner Heisenberg. Toisessa rivissä oikeanpuoleisin on Tanskan jalkapallon mestaruussarjassa maalivahtina toiminut Niels Bohr, kolmantena atomin jonkinlaisena värähtelijänä visioinut Louis de Broglie ja viidentenä Paul A.M.Dirac. Olisikohan eturivissä Einsteinin vieressä hänen merkittävä esikuvansa Hendrik A.Lorentz, sitten Marie Curie ja lopuksi koko kvanttivillityksen isä Max Planck. Muita en pysty ulkomuodon perusteella yrittämään arvata. En edes löydä tykkipatterilla kunniamerkin urhoollisuudesta saanutta Erwin Schrödingeriä..

Olisi mukava, jos olisi kaikkien kuvaan osallistujien nimet.. 

Vierailija

Kyseessä on ilmeisesti sama kuva viidennestä Solvayn konferenssista vuodelta 1927, joka löytyy myös Wikipedian artikkelista Solvayn konferenssi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Solvay-konferenssi

Siellä kuvassa näkyvät henkilöt on kyllä lueteltu.

Takana seisovat A. Piccard, E. Henriot, P. Ehrenfest, E. Herzen, Théophile de Donder, Erwin Schrödinger, J.E. Verschaffelt, Wolfgang Pauli, Werner Heisenberg, R.H. Fowler ja L. Brillouin.

Taemmalla penkkirivillä istuvat P. Debye, M. Knudsen, W.L. Bragg, H.A. Kramers, Paul  Dirac, A.H. Compton, Louis de Broglie, Max Born ja Niels Bohr.

Eturivillä istuvat I. Langmuir, Max Planck, Marie Curie, Hendrik A. Lorentz, Albert Einstein, P. Langevin, C. E. Guye, C.T.R. Wilson ja O.W. Richardson.

Tunnistit siis oikein Paulin, Heisenbergin, Bohrin, de Broglien, Diracin, Einsteinin, Lorentzin, Curien ja Planckin. 

htwt

"...kaikki aine vetää kaikkea puoleensa painovoimalla..."

Ei pidä paikkaansa. Painovoimaa ei ole olemassa. Ilmiö johtuu gravitaatiosta, jossa massa kaareuttaa aika-avaruutta. Massalliset kappaleet näyttävät vetävän toisiaan puoleensa, mutta se on juuri sitä intuition aikaansaamaa harhaa. Todellisuudessa kaareutunut avaruus saa kappaleet siirtymään toisiansa kohti.

Jukteri

Miten?
.
Onhan se niin helppo sanoa että se ja se tekee sitä ja tätä.
.
Pitäisi kai se kyetä kuvailemaan miten se massa sitä avaruutta kaareuttaa. Siis sen toimivan matematiikan lisäksi omin sanoin.
.
Mitä sille kaareutuvalle avaruudelle itselleen tapahtuu kun se kaareutuu?
.
Tässä Enqvistin selitysyritys suhteellisuusteoriaa runoilijoille kirjasta.
.

Sivu 114-115

"Avaruus käyristyy - miten ihmeessä?"

"Yleisen suhteellisuusteorian käyristynyttä avaruutta on vaikea hahmottaa. kaksiulotteinen analogia kuopalle painuneesta kumimatosta on harhaanjohtava sikäli, että siinä esiintyy kolmas ulottuvuus, jonne kuoppa syntyy. Ylimääräistä ulottuvuutta, johon avaruus käyristyessään kohoaisi, ei kuitenkaan ole olemassa.

Puhe käyristymisestä on vain kielikuva. Se on tapa pukea monimutkainen matematiikka sanoiksi. täsmällisempää olisi todeta, että avaruuden ominaisuudet muuttuvat tavalla, joka ilmenee kappaleiden liikkeissä. on kuin avaruus koostuisi jostakin toffeen kaltaisesta aineesta, jonka läpi planeettojen on puskettava ja joka vaikuttaa niiden etenemiseen.

Kuvitelma kolmiulotteisesta avaruudesta kaksiulotteisena kumimattona osuu kuitenkin lähelle totuutta. Sen pinnalla kulkeva aine täplittää sen kauttaaltaan kuoppaiseksi kuin routa syksyisen soratien. Avaruus on eräänlainen maisema, jossa on gravitaatiolaaksoja, uria ja painaumia, vaaroja ja tasankoja ja jota katsellessamme voisimme lauleskella: "kas kosminen Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee."

Ihmisen mittakaavassa käyristyminen on hyvin vähäistä. paikallisesti avaruus näyttää tasaiselta niin kuin Maan pyöreä pinta tuntuu meistä tasaiselta. Mutta kaukomatkaajat huomaavat, että Maa ei ole pannukakku. Myös avaruuden käyristyminen näyttäytyy meille vasta suurilla etäisyyksillä."

Minua tuo ei vakuuta! Päinvastoin pistää eoäilemään koko selitystä!
.
33
rakkautta
:)

htwt

"Miten?
Mitä sille kaareutuvalle avaruudelle itselleen tapahtuu kun se kaareutuu?"

Se kaareutuu, puristuu kasaan ja venyy. Vai mitä tarkoitit?

Jukteri

On helppo sanoa että massa kaareuttaa avaruutta jne.

Kun aine puristuu kasaan avaruudessa, se muuttuu tiheämmksi. Aineen erilliset osat liikkuvat avaruudessa lähemmäksi toisiansa!

Miten itse avaruus puristuu kasaan?

Muista ettei avaruus itse sijaitse missään tausta-avaruudessa!

33
rakkautta
:)

htwt

Ei avaruuden kokoon puristuminen sen kummallisempaa ole kuin aineen puristuminen. Siinä vaan puuttuu referenssi eli se tausta-avaruus. Siksi sitä ei voi suoraan paikanpäältä havaita.

Jukteri

Kuvaile mitä avaruudelle tapahtuu kun se puristuu kokoon. Mistä kohtaa avaruutta sen avaruuden kokoon puristuminen alkaa ja venyykö se viereen jäävä avaruus? Eihän siihen avaruuteen voi mitään reikää revetä! Minusta tuokin on ihan höpö höpö juttua, niin kuin laajeneva Avaruuskin! Onko kokoon puristunut avaruus tiheämpää avaruutta? Entäpä jos aine laajenee vähemmän tiheäksi aineeksi avaruudessa joka puristuu tiheämmäksi avaruudeksi?

htwt

Lainaus: "Kuvaile mitä avaruudelle tapahtuu kun se puristuu kokoon. Mistä kohtaa avaruutta sen avaruuden kokoon puristuminen alkaa ja venyykö se viereen jäävä avaruus? Eihän siihen avaruuteen voi mitään reikää revetä! Minusta tuokin on ihan höpö höpö juttua, niin kuin laajeneva Avaruuskin! Onko kokoon puristunut avaruus tiheämpää avaruutta? Entäpä jos aine laajenee vähemmän tiheäksi aineeksi avaruudessa joka puristuu tiheämmäksi avaruudeksi?"

Asiaa on vaikea ymmärtää ns. arkijärjellä. Se, että minä tai koira ei ymmärrä newtonilaista fysiikkaa, esim. massan inertiaa, ei tee inertiaa olemattomaksi tai vääräksi. Sillon kun olettaa arkijärjen olevan kategorisesti aina väärässä, on oikealla polulla.

Jukteri

Mites, kun puristat kaiken avaruuden samaan pieneen tilaan ja sen ulkopuolelle ei jää enää avaruutta, eikä yhtään mitään, niin onko tuo ei yhtään mitään kuitenkin sellaista jossa ainetta / energiaa voisi liikkua? Ja miten sen pienen tiheän avaruuden ympärillä ei muka olisi jotakin?

.

Ja miten sen kaiken avaruuden voisi puristaa pieneen tilaan kun sen ulkopuolelle ei voi mennä puristamaan sitä pieneen tilaan?

.

Vaikuttaa melkoiselta höpö höpöltä!

.

Ainetta voi puristaa tiheämmäksi avaruudessa koska aineen erilliset osat liikkuvat suhteessa toisiinsa ja sen ihminen voi ymmärtää, mutta ei tuollaista muuttuvaa avaruutta voi ymmärtää. Eli siihen voi vain uskoa?!?

33

rakkautta

:)

htwt

Lue edellinen postaus.

Avaruuden puristuminen, kaareutuminen, jne. ovat suhteellisia (kts. yleinen suhteellisuusteoria).

Avaruuden "ulkopuolella" ei ole avaruutta, eli aikaa ja tilaa. Sinä olet täällä maailamkaikkeuden puolella. Olet kotona ja juot punaviiniä, et voi mitenkään mitata referenssiä. Et voi tietää onko naapurigalaksin punkun lipittäjän avaruuden olevan SUHTEESSA tiheämpi kuin se referenssi josssa sinä olet, ellet katso naapurin ohi kulkevaa valoa ja näin välilisesti nähdä referenssien suhteellisuuden.

-Olen ottanut pari lasia punaviiniä. Vertauskuvat outoja

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15631

Voi olla ihan fysikaalinen kuvattava ylempi ulottuvuus, johon avaruusaika kaareutuu, esim. syklinen käpertynyt ulottuvuus, perussurina, joka voisi samalla antaa mekanismin normi-anti-dualismille ja alkeismassalle higgsin nollasta eroavana heilahdusskalaarina.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15631

Tässä kommenttiosiossa olisi hyvä kunnioittavaan tapaan kertoa siitä kuinka yleinen suhteellisuusteoria on avannut ovia uuteen fysiikkaan. Irrelevantit päähänpinttymät olisi syytä ymmärtää pitää poissa tai kun se ei onnistu, voisiko moderointi siirtää kommentteja vapaa sana -osastoon?

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Jukteri

Olen jo monta aikaa ihmetellyt miksi kukaan ei ole esittänyt näitä itsestään selviä kydymyksiä ennen minua!

Myös se ihmetyttää miksi esim. sinä Eusa olet kieltämässä näiden kysymysten esittämisen ja nykyisten mallien kyseenalaistamisen!

On helppo sanoa että massa kaareuttaa avaruutta jne.
Kun aine puristuu kasaan avaruudessa, se muuttuu tiheämmksi. Aineen erilliset osat liikkuvat avaruudessa lähemmäksi toisiansa!
Miten itse avaruus voisi muuttua millään tavalla?
Muista ettei avaruus itse sijaitse missään tausta-avaruudessa!
33
rakkautta
:)

3779

psv: 70-luvulla Kanava-lehdessä oli tähtitieteen professori Paul Kustaanheimon kirjoitus, jossa hän kertoi hämärän muistikuvani mukaan jonkun planeetan suhteellisuusteorian oikein ennustaman  käyttäytymisen olevan merkki suhteellisuusteorian enemmänkin sattumaan perustuvasta oikeiden tulosten tuotosta. Toisin sanoen, jos haluttaisiin oikea teoria, tarvittaisiin uusi painovoimateoria.

On myös huomautettu, että Einsteinin teorian perustuessa puhtaasti matematiikkaan eikä lainkaan fysiikan asioihin, se ei  todennäköisesti voi olla oikea. Etevänä pidetty fyysikko Hagen Kleinert on luonnostellut vaihtoehtoista teoriaa, jossa esimerkiksi avaruuden kaareutuminen perustuu aika-avaruuteen syntyviin topologisiin defekteihin

https://en.wikipedia.org/wiki/Hagen_Kleinert

  Kleinert used the complete analogy between non-Euclidean geometry and the geometry of crystals with defects to construct a model of the universe called the World Crystal or Planck-Kleinert crystal. In this model, matter creates defects in spacetime which generate curvature. This curvature reproduces all the effects of general relativity, but leads to different physics than string theory at the scale of the Planck length.

George Hanson
Liittynyt13.11.2014
Viestejä1558

Taas uutta väitettä kehiin:

Professorilta raju väite: ei painovoimaa, pimeää ainetta ja Einstein oli väärässä

Nyt Verlinde on tarttunut uudelleen jo aiemmin käsittelemäänsä aiheeseen ”pimeästä aineesta”.  Fyysikkopiireissä ajatellaan yleisesti, että pimeä aine ja pimeä energia yhdessä muodostavat jopa 95 prosenttia universumistamme. Siinä pimeän aineen osuuden lasketaan olevan 27 prosenttia.

Pimeää ainetta pidetään pääsyynä esimerkiksi siihen, miksi kaukaisuudessa olevat tähdet näyttävät kiertävän keskuksensa ympäri nopeammin kuin mitä teoria olettaa.

Verlinde kuitenkin ehdottaa on, että painovoima toimii hyvin eri tavalla kuin, mitä me aiemmin olemme ymmärtäneet. Se heittää romukoppaan myös teorian pimeästä aineesta.

”Meillä on todisteita siitä, että tämä uusi näkymä painovoimasta todella on yhtä havaintojen kanssa. Suurissa mittakaavoissa näyttää siltä, ettei painovoima käyttäydy niin kuin Einsteinin teoria ennustaa.”

Verlinden työn sanotaankin haastavan yleisen suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/professorilta-raju-vaite-ei-painovoimaa--pimeaa-ainetta-ja-einstein-oli-vaarassa/DPHV64Gh

Onko eduskuntatalo Mannerheimintien vasemmalla vai oikealla puolella? Riippuu havaitsijasta, aivan kuten aika ja avaruuskin. Kuva: Joaquim Alves Gaspar.
Onko eduskuntatalo Mannerheimintien vasemmalla vai oikealla puolella? Riippuu havaitsijasta, aivan kuten aika ja avaruuskin. Kuva: Joaquim Alves Gaspar.

Viisi väärinkäsitystä oikaisuineen.

Edellinen kirjoitukseni pyrki oikomaan perättömiä juoruja kosmoksesta. Nyt tavoitteena on puhdistaa suhteellisuusteorian mainetta.

Väärinkäsitys 1: Suhteellisuusteoriaa ei voi ymmärtää.

Suhteellisuusteorian fysiikka on yhteen virkkeeseen kiteytettynä tässä: kaikki oleva vetää puoleensa painovoimalla, joka välittyy havaitsijasta riippumattomalla rajallisella nopeudella. Tarkan painovoimalain kertoo Einsteinin yhtälö.

Einsteinin sata vuotta sitten esittämä suhteellisuusteoria korvaa Newtonin vuonna 1687 esittämän teorian, joka olettaa painovoiman välittyvän äärettömän nopeasti.

Liikkeestä riippumaton voiman äärellinen välittymisnopeus kuulostaa vähäpätöiseltä lisäykseltä. Sillä on kuitenkin mullistavat seuraukset ajan, avaruuden ja liikkeen luonteelle. Kuten se, että aika ja avaruus ovat suhteellisia eli riippuvat suuntien oikea, vasen, ylös ja alas tavoin havaitsijasta.

Suhteellisuusteorian ennusteiden uskominen saattaa tuntua teorian ymmärtämistäkin suuremmalta haasteelta. Asia ei kuitenkaan jää uskon varaan, kun perehtyy tietoon: lukemattomat havainnot ja sovellukset ovat vahvistaneet suhteellisuusteorian ennusteet kiistatta oikeiksi. 

Kaiken lisäksi suhteellisuusteoria on taaksepäin täysin yhteensopiva kuin pelurin unelmakone: se on oikeassa myös aina silloin, kun Newtonin teoriakin antaa riittävän tarkan likiarvon.

Väärinkäsitys 2: Suhteellisuusteoriaa osaa vain nerot.

Suhteellisuusteorian keksiminen vaati neroutta, osaaminen ei vaadi. Kuten vieraan kielen tai minkä hyvänsä taidon, suhteellisuusteoriankin voi oppia vain periksiantamattomalla harjoittelulla. Älyäkin tarvitaan, mutta keskitaso riittää jos järki toimii eikä tahto taivu.

Suhteellisuusteorian maine käsittämättömien selitysten kokoelmana syntynee osaltaan aika-avaruuden kaarevan geometrian korostamisesta julkisuudessa. Kaareva neliulotteinen geometria on toki ammattilaiselle välttämätön matemaattinen työkalu, mutta onko se toimivin väline tehdä painovoiman hienouksia laajemmin ymmärrettäväksi?

Kaarevan geometrian nostaminen suhteellisuusteorian keulakuvaksi tuntuu hieman kuin esittelisi taidetta teosten sijaan maalien, pensselien ja talttojen avulla.

Jos haluat ajatella, että painovoima ei ole voima vaan aika-avaruuden kaarevuutta, voit kutsua sitä gravitaatioksi. Samalla kannattaa kuitenkin huomata, ettei ylipäätään koko voiman käsite ole fysiikassa välttämätön.

Väärinkäsitys 3: Suhteellisuusteorian mukaan kaikki on suhteellista.

Päinvastoin kuin nimestä voisi päätellä suhteellisuusteoriassa keskeisintä on se, mikä ei ole suhteellista vaan absoluuttista eli kaikille havaitsijoille samaa. Tähän lukeutuvat esimerkiksi valon nopeus ja fysiikan lakien yleinen muoto.

Suhteellisuusteorian yleinen periaate on, että ennustettavat havainnot eivät saa riippua koordinaatistosta jossa ne lasketaan. Saman sanoo tietysti jo järkikin: luonnonlait eivät piittaa ihmisen puuhastelusta.

Väärinkäsitys 4: Valonnopeus on suurin mahdollinen nopeus.

Kysymys: kuinka suurella nopeudella vastakkaisista suunnista saapuvat valonsäteet lähestyvät toisiaan?

Vastaus: 599584916 m/s eli kaksi kertaa valon nopeudella, yksinkertaisen yhteenlaskun mukaisesti. Tulos on vieläpä absoluuttinen eli pätee kaikille havaitsijoille.

Usein virheellisesti väitetään, että vastaus olisi valon nopeus eli tasan puolet oikeasta. Sekaannus aiheutuu siitä, että kaksi (lähes) valon nopeudella toisiaan lähestyvää oliota itse havaitsevat keskinäisen välimatkansa kutistuvan vain (lähes) valon nopeudella. Valon kyytiin ei kuitenkaan kukaan voi hypätä, ja sivulliselle muiden keskinäiset nopeudet ynnäytyvät arkijärjen mukaisesti.

Itse ei siis voi kulkea valoa nopeammin. Tämä kattonopeus seuraa muutamalla laskutoimituksella siitä järkevyysvaatimuksesta, että syyn täytyy olla havaitsijasta riippumatta aina ennen seurausta. Tytär ei voi syntyä ennen äitiään.

Väärinkäsitys 5: Avaruusmatka kestää vähintään yhtä monta vuotta kuin Maasta valovuosissa mitattu etäisyys kohteeseen.

Ehdottomasta nopeusrajoituksesta 299792458 m/s voisi helposti luulla, että ihminen ei voi sadan elinvuotensa aikana matkustaa sataa valovuotta kauemmaksi. Johtopäätös on kuitenkin väärä – osaatko päätellä miksi, ennen kuin jatkat lukemista?

Vaikka valon nopeutta kovempaa ei voi matkustaa, raketissa matkaavan turistin havaintomaailmassa etäisyys kohteeseen kutistuu rajatta sitä pienemmäksi mitä lähemmäs valon nopeutta raketti kiihtyy.

Etäisyyden kutistumisen ansiosta miljoonien valovuosien päässä olevaan galaksiinkin voi periaatteessa matkustaa vanhenematta matkalla sekuntiakaan. Maan kamaralta havaitaan puolestaan matkaajan ajan hidastuvan. Tämä on juuri esimerkki ajan ja avaruuden suhteellisuudesta.

Jos ajan ja avaruuden suhteellisuus hämmentää, kannattaa palauttaa mieleen arkihavainnoista tuttu suunnan suhteellisuus: eduskuntatalo on keskustaan saapuvien mielestä Mannerheimintien oikealla puolella, keskustasta poistuvien mielestä vasemmalla.

Ajan ja avaruuden suhteellisuudessa on kyse samasta, mutta niiden suhteellisuus tulee merkittäväksi vasta hyvin suurilla nopeuksilla. Paljon suuremmilla kuin mihin savannilla eläneiden esivanhempiemme aivot sopeutuivat ja lapsuuden leikeissä totuimme. Siksi ne tuntuvat arkiajattelulle vierailta.

Kommentit (73)

käyttäjä-4865
Liittynyt13.8.2014
Viestejä4

Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista.

Hiukan pohdiskelen tässä nyt ääneen. Tuossa tarkastelit valonnopeudella kulkevan näkökulmaa ja nopeutta mm. toisen vastakkaiseen suuntaan valonnopeudella tulevan kohtaamista. Esittämässäsi esimerkissä on kyseessä (meidän) kellollamme tapahtuva valonnopeudella etenevän näkökulman tarkastelu (kuten etäisyyden ilmaisuna  valovuosina on juuri tätä). Mutta valonnopeudella etenevän kello ns. seisoo eli sen kellolla niiden kohtaaminen on välimatkaton, koska avaruus on täysin kaareutunut valonnopeudella eikä siinä ole silloin välimatkaa sen kellolla, joten valonnopeudella etenevän näkökulmasta sen oman kellon mukaan se lähtee ja on perillä samanaikaisesti. 

Kysymys: Onkohan se niin, kuten tuossa pohdiskelin?

Nimimerkillä Amatööriharrastelija

 

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
Esa Kannisto

Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista.

Hiukan pohdiskelen tässä nyt ääneen. Tuossa tarkastelit valonnopeudella kulkevan näkökulmaa ja nopeutta mm. toisen vastakkaiseen suuntaan valonnopeudella tulevan kohtaamista. Esittämässäsi esimerkissä on kyseessä (meidän) kellollamme tapahtuva valonnopeudella etenevän näkökulman tarkastelu (kuten etäisyyden ilmaisuna  valovuosina on juuri tätä). Mutta valonnopeudella etenevän kello ns. seisoo eli sen kellolla niiden kohtaaminen on välimatkaton, koska avaruus on täysin kaareutunut valonnopeudella eikä siinä ole silloin välimatkaa sen kellolla, joten valonnopeudella etenevän näkökulmasta sen oman kellon mukaan se lähtee ja on perillä samanaikaisesti. 

Kysymys: Onkohan se niin, kuten tuossa pohdiskelin?

Nimimerkillä Amatööriharrastelija

Huomaathan, että kukaan ei voi saavuttaa valon nopeutta? Se vaatisi äärettömästi energiaa.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870

Valo etenee maasta kuuhun maasta mitattuna noin yhdessä sekunnissa, valon säteen mukana mitattuna nollassa sekunnissa. Tuona aikana kuu on siirtynyt rataansa pitkin yhtä pitkän matkan (taitaa olla noin 1 km) sekä maasta mitattuna, että valonsäteeseen liitetyn koordinaatiston mukaan mitattuna. Maasta tarkkaillen kuun ratanopeus on siis äärellinen (1 km/s), kun se valon nopeudesta mitattuna on siis ääretön.

Hups - keikkaa, kuu ylitti valon nopeuden. Saman ylivalonnopeus havainnon voi siis tehdä myös hieman alle valon nopeudella kulkevasta aluksesta (kun aikaa kyseisen koordinaatiston mukaan kuluisi alle [1 / 300 000] s). Muutoin matkojen tulisi kutistua (liikkujan mielestä) myös muissa suunnissa kuin liikkeen suunnassa. Ristiriitako?

käyttäjä-4865
Liittynyt13.8.2014
Viestejä4
Teppo Mattsson
Esa Kannisto

Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista.

Hiukan pohdiskelen tässä nyt ääneen. Tuossa tarkastelit valonnopeudella kulkevan näkökulmaa ja nopeutta mm. toisen vastakkaiseen suuntaan valonnopeudella tulevan kohtaamista. Esittämässäsi esimerkissä on kyseessä (meidän) kellollamme tapahtuva valonnopeudella etenevän näkökulman tarkastelu (kuten etäisyyden ilmaisuna  valovuosina on juuri tätä). Mutta valonnopeudella etenevän kello ns. seisoo eli sen kellolla niiden kohtaaminen on välimatkaton, koska avaruus on täysin kaareutunut valonnopeudella eikä siinä ole silloin välimatkaa sen kellolla, joten valonnopeudella etenevän näkökulmasta sen oman kellon mukaan se lähtee ja on perillä samanaikaisesti. 

Kysymys: Onkohan se niin, kuten tuossa pohdiskelin?

Nimimerkillä Amatööriharrastelija

Huomaathan, että kukaan ei voi saavuttaa valon nopeutta? Se vaatisi äärettömästi energiaa.

Okei. Tarkoitin tuossa omassa sepustuksessani valokvanttia ja sen kelloa. Sehän tietenkin etenee valonnopeudella. Fotonin kello ns. seisoo.

 

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15631

Hieman tuosta ajatuksesta "itse ei voi kulkea valoa nopeammin".

Tokihan se onnistuu, jos valo joutuu tekemään pidemmän matkan kuin hidas kappale. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi, kun valon liikemäärä pakottaa se kulkemaan väliaineessa, jossa se vuorovaikuttaa sähkömagneettisesti kuitenkaan absorboitumatta sopivien viritystilojen puuttuessa. Hidas kappale voi kiihdyttää sivuun ja ohittaa hankalan väliaineen ja ehtiä maaliin ennen valoa.

Vastaava tilanne syntyy, kun valo kulkee läpi voimakkaiden gravitaatiokenttien. Nousee kysymys siitä millainen mahtaa olla tyhjö tyhjimmillään? Kaikkeuden rakenteessahan on havaittu aineen rihmottuvan verkoksi ja väliin jää laajoja tyhjiä alueita. Miten paljon nopeammin valo taittaa matkaa kuplan läpi kuin pitkin tyhjöä, mutta ainerihma-alueen kautta? Onko tehty mittauksia? Oletetaan siis laakea optinen koordinaatisto ulkopuolisen havainnoimana. Mittausasetelma saattaa olla hankala järjestettävä, punasiirtymään kun ei ole luottamista. Pimeän energian ongelman ratkaisemisessa voisi paremmalla rakenteen tuntemuksella olla kuitenkin paljon käyttöä; jos kupla osoittautuu lävistävän valon mittakaavassa oleellisesti pienemmäksi, kuin ainerihmojen mittakaavassa, kokonaislaajeneminen saattaakin osoittautua tasaiseksi ellei jopa hidastuvaksi.

Toinen ajatus koski Naturen käsittelemää itseisaikaa / itseisnopeutta. Nostit blogissa nopeuden 2c ikään kuin "varsinaiseksi kattonopeudeksi". Se on kuitenkin vain yhden tilanteen, vastakkaissuuntiin kulkevan valonsäteen kohtaamisnopeus väliin jäävän koordinaatistossa. Itseisnopeushan voi olla mitä vain nollan ja äärettömän väliltä. Silloin verrataan kappaleen jonkin aikaisemman liiketilan koordinaatistoon omaa sen hetkistä itseisaikaa tuosta aikaisemmasta liiketilahetkestä ja tuossa aikaisemmassa koordinaatistossa kuljettua matkaa.

Kosmologiassa ajatellaan yleisesti, että kaksi paikkaa voi kosmologisessa koordinaatistossa etääntyä toisistaan ylivalonnopeudella, jopa yli nopeuden 2c?... Tuolloin ajatellaan, että horisontti rajaa havaitsijalle "havaittavan kaikkeuden". Tuollainen ajattelu on mielestäni oireellista, koska kuitenkin niin kauan kuin kaikki kohteet eivät karkaa toisiltaan rajanopeudella c, valo jossain äärellisessä ajassa voi kulkea minkä tahansa etäisyyden (ellei kaikkeus olisi avaruusmitoiltaan ääretön [ja kardinaliteetiltään selvästi hiukkasmäärän äärettömyyttä mahtavampi], mikä tuntuu kohtuuttomalta [avaruusaika voisi olla ääretön, mutta ehkei sekään sentään ylinumeroituvasti?]). Koko vuorovaikutusnopeuden kausaliteettia säilyttävä yläraja asettuu kyseenalaiseksi, jos aitoja horisontteja olisi - kyllä ne kaikissa tapauksissa taitavat olla näennäisiä matemaattisia tulkintoja.

Eikö tuntuisi luonnolliselta lähtökohdalta, että mielivaltaisen suurella itseisnopeudella pitäisi onnistua vuorovaikuttamaan kaikkeuden kaikkien protonien kanssa? 

Summa summarum: Äärettömyyksien hallinta on osoittautunut fysiikassa antoisaksi. Käsitykseni on, että myös yleisen suhteellisuusteorian jatkokehittelyssä se poikii todelliset hedelmät. Jos vaikka matematiikkaan muuttuja-avaruudessa uhkaakin tulla äärettömyyksiä, havaintoavaruudesta suoria vihjeitä sellaisista ei ole, mieluummin päinvastoin.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature

Valo etenee maasta kuuhun maasta mitattuna noin yhdessä sekunnissa, valon säteen mukana mitattuna nollassa sekunnissa. Tuona aikana kuu on siirtynyt rataansa pitkin yhtä pitkän matkan (taitaa olla noin 1 km) sekä maasta mitattuna, että valonsäteeseen liitetyn koordinaatiston mukaan mitattuna. Maasta tarkkaillen kuun ratanopeus on siis äärellinen (1 km/s), kun se valon nopeudesta mitattuna on siis ääretön.

Hups - keikkaa, kuu ylitti valon nopeuden. Saman ylivalonnopeus havainnon voi siis tehdä myös hieman alle valon nopeudella kulkevasta aluksesta (kun aikaa kyseisen koordinaatiston mukaan kuluisi alle [1 / 300 000] s). Muutoin matkojen tulisi kutistua (liikkujan mielestä) myös muissa suunnissa kuin liikkeen suunnassa. Ristiriitako?

Tässä tulee esille se että ei ole olemassa eri pisteille (maa ja kuu) yhteistä "nyt" hetkeä. Havaitsijan kokema kahden pisteen yhtäaikaisuus riippuu sen omasta koordinaatistosta.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41899
Esa Kannisto
Teppo Mattsson
Esa Kannisto

Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista.

Hiukan pohdiskelen tässä nyt ääneen. Tuossa tarkastelit valonnopeudella kulkevan näkökulmaa ja nopeutta mm. toisen vastakkaiseen suuntaan valonnopeudella tulevan kohtaamista. Esittämässäsi esimerkissä on kyseessä (meidän) kellollamme tapahtuva valonnopeudella etenevän näkökulman tarkastelu (kuten etäisyyden ilmaisuna  valovuosina on juuri tätä). Mutta valonnopeudella etenevän kello ns. seisoo eli sen kellolla niiden kohtaaminen on välimatkaton, koska avaruus on täysin kaareutunut valonnopeudella eikä siinä ole silloin välimatkaa sen kellolla, joten valonnopeudella etenevän näkökulmasta sen oman kellon mukaan se lähtee ja on perillä samanaikaisesti. 

Kysymys: Onkohan se niin, kuten tuossa pohdiskelin?

Nimimerkillä Amatööriharrastelija

Huomaathan, että kukaan ei voi saavuttaa valon nopeutta? Se vaatisi äärettömästi energiaa.

Okei. Tarkoitin tuossa omassa sepustuksessani valokvanttia ja sen kelloa. Sehän tietenkin etenee valonnopeudella. Fotonin kello ns. seisoo.

 

https://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/valo-ei-koe-aikaa.html

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Trash
Nature

Valo etenee maasta kuuhun maasta mitattuna noin yhdessä sekunnissa, valon säteen mukana mitattuna nollassa sekunnissa. Tuona aikana kuu on siirtynyt rataansa pitkin yhtä pitkän matkan (taitaa olla noin 1 km) sekä maasta mitattuna, että valonsäteeseen liitetyn koordinaatiston mukaan mitattuna. Maasta tarkkaillen kuun ratanopeus on siis äärellinen (1 km/s), kun se valon nopeudesta mitattuna on siis ääretön.

Hups - keikkaa, kuu ylitti valon nopeuden. Saman ylivalonnopeus havainnon voi siis tehdä myös hieman alle valon nopeudella kulkevasta aluksesta (kun aikaa kyseisen koordinaatiston mukaan kuluisi alle [1 / 300 000] s). Muutoin matkojen tulisi kutistua (liikkujan mielestä) myös muissa suunnissa kuin liikkeen suunnassa. Ristiriitako?

Tässä tulee esille se että ei ole olemassa eri pisteille (maa ja kuu) yhteistä "nyt" hetkeä. Havaitsijan kokema kahden pisteen yhtäaikaisuus riippuu sen omasta koordinaatistosta.

En ihan ymmärrä mitä tuolla tarkoitat. Kysehän on kulkijaan nähden poikittaissuuntaisen liikkeen etenemästä (kuun siirtymä kiertoradallaan) liikujan kokemana aikana. Käsittääkseni levossa oleva ja kohtisuoraan kuun rataa vastaan liikkuva mittaavat tuon siirtymän samaksi (koska vain kulkusuunnassa mitat muuttuvat - lyhenevät / venyvät).

Nyt jos tämä kulkija mittaa ajan hidastumisestaan johtuen lyhyemmän ajan, poikittaisliikken matkan pysyessä samana, niin tuo kulkusuuntaa vastaan kohtisuora siirtymänopeus pitäisi siis näyttää ylittävän valonnopeuden.

Joku tuossa suhteuttamisessa mättää. Tietysti tuota poikittaista ylivalonnopeutta voi pitää vain näennäisnopeutena, mutta mikä nyt sitten on reaalista ja mikä ei.

Millä tavoin kulkusuuntainen matka on reaalisisempi kuin muun suuntainen matka ja kenen koordinaatiston mukaan minkäkin suuntainen matka on se reaalinen? Nähtävästi ajan ja matkan suhteutus pitäisi tehdä kullekin suunnalle erikseen.

Tietysti voi myös kysyä onko liikkujan kokema aika todellisuudessa kuitenkaan se, joka se maassa olijan mielestä (valokelloperiaatteella) näyttäisi olevan?

NytRiitti
Liittynyt12.9.2012
Viestejä2953
Nature

...

n, poikittaisliikken matkan pysyessä samana, niin tuo kulkusuuntaa vastaan kohtisuora siirtymänopeus pitäisi siis näyttää ylittävän valonnopeuden.

...

Suhteellisuusteoriat ja kohtisuoruus?

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Veli H.
Nature

...

n, poikittaisliikken matkan pysyessä samana, niin tuo kulkusuuntaa vastaan kohtisuora siirtymänopeus pitäisi siis näyttää ylittävän valonnopeuden.

...

Suhteellisuusteoriat ja kohtisuoruus?

Yksinkertaisempi esimerkki:

Alus, jonka pituus on 20 cs ja halkaisija on 1 cs, etenee maasta mitattuna nopeudella 0,8 c kohti aurinkoa. Laserpulssi kulkee aluksen poikki, jolloin se maasta mitaten (aluksen kyljestä toiseen) kestää 1 s. Aluksessa koettu aika olisi tällöin gammakertoimen mukaan 0,6 s. Poikittainen matka aluksessa olisi edelleen 1 cs, jolloin laserpulssin poikittainen nopeus tulisi aluksen koordinaatiston mukaan ollakin siis 1 cs / 0,6 s = 1,7 c.

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature

En ihan ymmärrä mitä tuolla tarkoitat. Kysehän on kulkijaan nähden poikittaissuuntaisen liikkeen etenemästä (kuun siirtymä kiertoradallaan) liikujan kokemana aikana.

Eli yhtä hyvin voisi kuun rataliikkeen sijasta ajatella kuussa olevan kellon viisareita. Kyse on siis siitä miten synkronoida maassa ja kuussa olevat kellot keskenään. Kun maan pinnalla paikallaan oleva tarkkailija katsoo kuussa olevaa kelloa, olettaa hän valon matkaavan maahan yhden sekunnin, ja synkronoi maassa olevan kellon sen mukaan. Lähes valon nopeudella kohti kuuta liikkuvan vinkkelistä maan kello onkin nyt sekunnin jäljessä. Vastaavasti lähes valonnopeudella kuusta maata kohti matkaavan vinkkelistä maan kello on sekunnin etuajassa. Pohjimmiltaan kyse on siitä että valon edestakainen matka-aika kyllä tiedetään, mutta ei ole mitään keinoa mitata sen matka-aikaa yhteen suuntaan.

NytRiitti
Liittynyt12.9.2012
Viestejä2953
Nature

...

Alus, jonka pituus on 20 cs ja halkaisija on 1 cs, etenee maasta mitattuna nopeudella 0,8 c kohti aurinkoa. Laserpulssi kulkee aluksen poikki, jolloin se maasta mitaten (aluksen kyljestä toiseen) kestää 1 s. Aluksessa koettu aika olisi tällöin gammakertoimen mukaan 0,6 s. Poikittainen matka aluksessa olisi edelleen 1 cs, jolloin laserpulssin poikittainen nopeus tulisi aluksen koordinaatiston mukaan ollakin siis 1 cs / 0,6 s = 1,7 c.

...

 

Ainaski alus ehtii liikkua , jos nopeus 0,8 joten ei osu ihan samaan kohtaan vastakkaisella puolella

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5710

Eusa: Kosmologiassa ajatellaan yleisesti, että kaksi paikkaa voi kosmologisessa koordinaatistossa etääntyä toisistaan ylivalonnopeudella, jopa yli nopeuden 2c?...

Tässä muutamien vuosien takaista pohdintaa nopeuksista ja etäisyyksistä kosmologiassa. Perustuu ystäväni Spin0: kirjoituksiin. Laiskana miehenä kopsasin tätä jutustelua enkä lähtenyt referoimaan sitä. Mutta se pointti tässä on, että nopeudet/etäisyydet eivät ole simppeli juttu kosmologiassa kun täytyy koko ajan pitää mielessä laajentuminen (comoving distance).

”Ja toisaalta Hubblen etäisyyden mukana liikkuva etäisyys HD on noin 4250 Mpc (13,9 mrd.valovuotta). Koko havaitsemamme maailmankaikkeuden säteen mukana liikkuva etäisyys on paljon suurempi - noin 14000 Mpc (46 mrd. valovuotta). Selvästikin voimme siis havaita paljon kaukaisempia kohteita kuin HD:n säteen sisällä olevat. Hubblen voluumi onkin vain murto-osa koko havaittavasta universumista.

Mutta Hubblen etäisyydellä galaksit etääntyvät meistä valon nopeudella, voimmeko havaita kohteita, jotka etääntyvät laajenemisen mukana valoa nopeammin?

Kaikki kohteet, joiden punasiirtymä on suurempi kuin Hubblen etäisyys etääntyvät meistä tosiaan valoa nopeammin. Tämä ei kuitenkaan ole mikään este niiden havaitsemiselle. Tästä ovat todisteena tuhannet havaitsemamme kvasaarit, galaksit, gammapurkaukset ja kosminen taustasäteilykin joiden punasiirtymät ovat suurempia kuin HD:n punasiirtymä. Ne ovat kaukaisempia kuin HD. Koska kohteen etääntyminen laajenemisen myötä on sitä nopeampaa, mitä kaukaisempi kohde on kyseessä, etääntyvät kaikki HD:tä kaukaisemmat kohteet meistä valoa nopeammin. Se ei ole mikään este niiden havaitsemiselle.

Ja toisaalta tässä on kysymys myös etäisyyden määritelmistäkin. Siksi sanoin aiemmin, että sinulla tuntui menneen eri etäisyyskäsitteet sekaisin. Saatoit ajatella, että koska HD:n mukana liikkuva etäisyys on noin 13,9 mrd. valovuotta olisi se suoraan vertailukelpoinen sen seikan kanssa, että havaitsemamme kosminen taustasäteily on peräisin noin 13,7 miljardin vuoden takaa, eli etäisyyskin siihen olisi noin 13,7 mrd valovuotta (4000 Mpc). Näinhän ei ole. Sen sijaan kosmisen taustasäteilyn mukana liikkuva etäisyys on noin 46 mrd. valovuotta (14000 Mpc). Jos siis HD olisi jonkinlaisena rajana havainnoille, emme voisi havaita kosmista taustasäteilyä.

Populaareissa esityksissä etäisyydet usein ilmaistaan harhaanjohtavasti tai jopa väärin, ja yksikkönä käytetty valovuosikin sotkee siinä käsitteenä. Jos uutisessa esimerkiksi kerrotaan havaitun uusi eksoplaneetta, jonka tähdeltä valo on matkannut meille 1000 vuotta ja johon etäisyys on 1000 valovuotta on tämä aivan oikein ilmaistu. Pienillä etäisyyksillä valon kulkema aika ja sen kulkema etäisyys ovat riittävällä tarkkuudella samat. Tämä pätee Linnunradan tähtien ja läheisten galaksienkin suhteen.

Mutta hyvin suurilla etäisyyksillä, kun aletaan puhua miljardeista valovuosista kehiin astuu avaruuden laajeneminen, joka ehtii vaikuttaa etäisyyteen valon kulkeman pitkän matkan ja siihen kuluneen ajan aikana. Jos uutisessa kerrotaan havaitun esimerkiksi kaukainen galaksi, josta valo matkannut meille 12 miljardia vuotta, ei etäisyys kohteeseen suinkaan ole 12 miljardia valovuotta. Galaksin punasiirtymä olisi noin z=4, joten kulmaetäisyys siihen olisi noin 4,8 mrd valovuotta ja mukana liikkuva etäisyys noin 23,9 mrd valovuotta. (jätin parsekit tarkoituksella pois)

Voimmeko havaita kohteita, jotka ovat aina etääntyneet meistä yli valon nopeudella?

Kyllä. Otetaan jokin kaukainen havaittu galaksi, vaikkapa IOK-1 jonka punasiirtymä on z=6,96 ja heitetään arvo laskureihin. Tulokset:
Maailmankaikkeuden ikä oli tuolloin 780 miljoonaa vuotta.
Etäisyys galaksiin oli silloin 1110 Mpc (3,61 mrd.vv).
Valon matka kesti 12,9 miljardia vuotta.
Nykyisin etäisyys galaksiin on 8820 Mpc (28,8 mrd.vv).
Tällä hetkellä galaksin etääntymisnopeus on noin 2 kertaa valon nopeus.
Silloin muinoin valon lähtiessä matkaan etääntymisnopeus oli noin 3 kertaa valon nopeus.
Galaksi on siis aina etääntynyt meistä valoa nopeammin ja silti voimme havaita sen.

Miten sellainen on mahdollista?

Koska HD ei pysy aina samana, vaan säde kasvaa ajan myötä ulospäin - eli kohti sitä kaukaa meillepäin tulevaa valoa. Siksi sen alueelle päätyy ajan myötä valoa, joka on peräisin valoa nopeammin etääntyneestä kohteesta ja siksi sen valon on mahdollista saavuttaa meidät. Vasta kyllin suuri maailmakaikkeuden kiihtyvä laajeneminen saisi HD:n pienenemään.

No minkälaisen rajan se HD muodostaa havainnoille?

Ei nykyään minkäänlaista. Voimme aivan yhtä hyvin havaita kohteita niin sen ulko- kuin sisäpuolellakin. Se varsinainen havaittavan maailmakaikkeuden rajan muodostava partikkelihorisontti on HD:tä valtavan paljon kauempana, kuten on nykyisin havaintojen käytännön rajana oleva kosminen taustasäteilykin (kunnes joku toivottavasti keksii neutriinoteleskoopin, jolloin voimme "nähdä" vieläkin kauemmaksi vieläkin nuorempaan universumiin). Noin sekunnin vanhaan.”

http://en.wikipedia.org/wiki/Hubble_volume

http://en.wikipedia.org/wiki/Comoving_distance

 

 

 

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Veli H.
Nature

...

Alus, jonka pituus on 20 cs ja halkaisija on 1 cs, etenee maasta mitattuna nopeudella 0,8 c kohti aurinkoa. Laserpulssi kulkee aluksen poikki, jolloin se maasta mitaten (aluksen kyljestä toiseen) kestää 1 s. Aluksessa koettu aika olisi tällöin gammakertoimen mukaan 0,6 s. Poikittainen matka aluksessa olisi edelleen 1 cs, jolloin laserpulssin poikittainen nopeus tulisi aluksen koordinaatiston mukaan ollakin siis 1 cs / 0,6 s = 1,7 c.

...

 

Ainaski alus ehtii liikkua , jos nopeus 0,8 joten ei osu ihan samaan kohtaan vastakkaisella puolella

Käsittelyssä olikin vain se kohtisuora komponentti, laserpulssi menee tietysti vinosti aluksen sisätilan poikki riippumatta siitä mistä koordinaatistosta asiaa tarkastellaan.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Trash
Nature

En ihan ymmärrä mitä tuolla tarkoitat. Kysehän on kulkijaan nähden poikittaissuuntaisen liikkeen etenemästä (kuun siirtymä kiertoradallaan) liikujan kokemana aikana.

Eli yhtä hyvin voisi kuun rataliikkeen sijasta ajatella kuussa olevan kellon viisareita. Kyse on siis siitä miten synkronoida maassa ja kuussa olevat kellot keskenään. Kun maan pinnalla paikallaan oleva tarkkailija katsoo kuussa olevaa kelloa, olettaa hän valon matkaavan maahan yhden sekunnin, ja synkronoi maassa olevan kellon sen mukaan. Lähes valon nopeudella kohti kuuta liikkuvan vinkkelistä maan kello onkin nyt sekunnin jäljessä. Vastaavasti lähes valonnopeudella kuusta maata kohti matkaavan vinkkelistä maan kello on sekunnin etuajassa. Pohjimmiltaan kyse on siitä että valon edestakainen matka-aika kyllä tiedetään, mutta ei ole mitään keinoa mitata sen matka-aikaa yhteen suuntaan.

Tuohan perustuisi pelkkään havaintoviiveeseen, johon suhteellisuusteoria ei perustu vaan niihin kahteen postulaattiin ilman havaintoviivettä. Eli havaitsijariippumattomaan valon nopeuden vakioisuuteen ja siihen että kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa ilmiöt näyttäytyvät samanlaisina.

Goswell
Liittynyt8.3.2010
Viestejä12029

Jaa, minusta alus on levossa tasaisella nopeudella, eli koetulos on ihan sama kuin jos se tehdään aluksen ollessa paikoillaan. Aluksessa kukaan ei voi tietää liikkuuko alus vai ei koska ei ole kiihtyvyyttä, siis jos ei katso ikkunasta, ei edes valo. Härrekyydendoo, miettikää nyt sitä nopeutta, sitä ei ole absoluuttisena olemassa vaan vain suhteellisena, ei nopeuteen voi sitoa yhtään mitään tuon kaltaista koska kaikki nopeudet on päällä yhtäaikaa..

Minun mielestä noin.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15631

Lentotaidoton:

Tuota etaisyyskasitysta juuri tarkoitin pohdinnallani. On hyvin helppoa menna ristisolmuun kosmisilla etaisyyksilla. Selostapa esim. mika on etaisyys nyt meilta kohteeseen, joka liikkuu meita kohti omassa galaksissaan sen suhteen 0.9c, tuo galaksi loittonee meista 0,1c ja sen ika suhteessa alkurajahdykseen on 1 miljardi vuotta. ?

Niinpa, lopulta ei ole muuta jarkevaa etaisyysmittaa kuin sateilyn kulkema matka. Voimme aivan hyvin ajatella, etta mitattu valo on samanaikaisesti (omassa koordinaatistossaan) seka emissiossa etta absorptiossa. Valosta voi kuitenkin lukea paljon. Koska ei ole kaikille samanhetkisia positioita, on mieletonta vaittaa, etta nyt jokin kohde onkin 46 valovuoden paassa "aikuisten oikeesti". :)

Kayttakaamme siis etaisyyksina efektiivista tietoa siita kuinka paljon valo on lapaissyt fysikaalisia kenttia.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature
Trash
Nature

En ihan ymmärrä mitä tuolla tarkoitat. Kysehän on kulkijaan nähden poikittaissuuntaisen liikkeen etenemästä (kuun siirtymä kiertoradallaan) liikujan kokemana aikana.

Eli yhtä hyvin voisi kuun rataliikkeen sijasta ajatella kuussa olevan kellon viisareita. Kyse on siis siitä miten synkronoida maassa ja kuussa olevat kellot keskenään. Kun maan pinnalla paikallaan oleva tarkkailija katsoo kuussa olevaa kelloa, olettaa hän valon matkaavan maahan yhden sekunnin, ja synkronoi maassa olevan kellon sen mukaan. Lähes valon nopeudella kohti kuuta liikkuvan vinkkelistä maan kello onkin nyt sekunnin jäljessä. Vastaavasti lähes valonnopeudella kuusta maata kohti matkaavan vinkkelistä maan kello on sekunnin etuajassa. Pohjimmiltaan kyse on siitä että valon edestakainen matka-aika kyllä tiedetään, mutta ei ole mitään keinoa mitata sen matka-aikaa yhteen suuntaan.

Tuohan perustuisi pelkkään havaintoviiveeseen, johon suhteellisuusteoria ei perustu

Ei vaan siihen että havaintoviivettä ei voi absoluuttisesti määrittää, jolloin myöskään kahden pisteen samanaikaisuutta ei voi määrittää. Relativity of simultaneity. Siksi eri koordinaatistoissa olevat havaitsijat ovat eri mieltä siitä onko kuu maan hetkellä t kohdassa x, x+1km vai x-1km.

Puuhevonen
Liittynyt9.1.2011
Viestejä5363

Miksi AINA kun ihmiset käsittelee suhteellisuusteoriaa, niin he puhuvat tasaisesta ja suoraviivaisesta liikkeestä, vaikka todellisessa maailmassa tasainen ja suoraviivainen liike on mahdotonta, koska aika-avaruus on aina kaareutunut joten kaikki kappaleet ovat vapaasti putoavia, mikäli niihin ei vaikutua ulkoinen voima ja siten kaikki tasaisesti liikkuvat kappaleet kulkevat kaarevia geodeeseja pitkin.

Tämän vuoksi KAIKKISSA suhteellisuusteorian kinemaattisissa esimerkeissä pitäisi tarkastella nimenomaan maapalloa kiertäviä satelliitteja, koska kappaleiden liike kiertoradalla massakeskipisteen ympärillä on luonnollisinta, intuitiivisinta ja selkeintä tasaista liikettä, koska siinä aika-avaruuden kaarevuus tulee hyvin intuitiivisesti esille. Ja erityisesti sen takia, koska kiertoradalla gravitaatiolla ei ole nettovaikutusta havaitsijaan.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Paul M
Liittynyt16.3.2005
Viestejä8640

Einstein on itse sanonut että kaikki on suhteellista, kun keitteli kelloa ja katsoi aikaa munasta. Ja tämä on tositarina.

En voinut vastustaa. Anteeksi epäasiallinen suhtautuminen asiaan.

 

 

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870

Otetaanpa äärimmäisen yksinkertainen esimerkki ylivalonnopeudesta, jota suhteellisuusteoria suorastaan vaatii toimiakseen.

Kaksosparadoksin mukaan matkan tehneen kaksosen ikä muuttuu esim. 1 vuoden kun maassa oleva kaksosveli on vanhentunut 40 vuotta. Kaikki tapahtumat maassa ovat siis matkaajaan nähden tapahtuneet 40 kertaisella nopeudella. Eli mm. hiukkaskiihdyttimessä tuon ajan kiertänyt protoni olisikin kulkenut matkaajan mielestä siis lähes 40 kertaisella valonnopeudella.

Täysin samaan periaatteeseen perustuu edellä esittämäni laserpulssi, se vain tapahtuu juuri aluksen kohdalla vaikka muutoin liittyisikin samaan koordinaatistoon maassa olijan kanssa.

Se mikä tässä siis häiritsee on koordinaatistokäsitteen soveltaminen (mielestäni) omituisella tavalla. Koordinaatistojen välinen suhteellinen liike ja paikat näissä koordinaatistoissa ovat käsittääkseni toisistaan riippumattomia, vaikka informaatio näiden pisteiden välillä voisikin edetä rajallisella nopeudella.

Siis yksittäisen koordinaatiston mikä tahansa kohta pitäisi tarkkailupisteenä olla loogisesti samanarvoinen kyseisen koordinaatiston origon kanssa, vaikka jonkin tapahtuman informaatio näiden pisteiden välillä olisikin viiveestä johtuen eriaikaista.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15631
Nature

Otetaanpa äärimmäisen yksinkertainen esimerkki ylivalonnopeudesta, jota suhteellisuusteoria suorastaan vaatii toimiakseen.

Kaksosparadoksin mukaan matkan tehneen kaksosen ikä muuttuu esim. 1 vuoden kun maassa oleva kaksosveli on vanhentunut 40 vuotta. Kaikki tapahtumat maassa ovat siis matkaajaan nähden tapahtuneet 40 kertaisella nopeudella. Eli mm. hiukkaskiihdyttimessä tuon ajan kiertänyt protoni olisikin kulkenut matkaajan mielestä siis lähes 40 kertaisella valonnopeudella.

Täysin samaan periaatteeseen perustuu edellä esittämäni laserpulssi, se vain tapahtuu juuri aluksen kohdalla vaikka muutoin liittyisikin samaan koordinaatistoon maassa olijan kanssa.

Se mikä tässä siis häiritsee on koordinaatistokäsitteen soveltaminen (mielestäni) omituisella tavalla. Koordinaatistojen välinen suhteellinen liike ja paikat näissä koordinaatistoissa ovat käsittääkseni toisistaan riippumattomia, vaikka informaatio näiden pisteiden välillä voisikin edetä rajallisella nopeudella.

Siis yksittäisen koordinaatiston mikä tahansa kohta pitäisi tarkkailupisteenä olla loogisesti samanarvoinen kyseisen koordinaatiston origon kanssa, vaikka jonkin tapahtuman informaatio näiden pisteiden välillä olisikin viiveestä johtuen eriaikaista.

Ei ole todellakaan kaikille yhteistä koordinaatistoa, jossa voisi käyttää mitattavaa aikaa tai etäisyyttä koordinaatteina, vain projektio kahdelle kappaleelle, mitattava ja mittaaja, voidaan saada ristiriidattomaksi. Yleisen suhteellisuusteorian (kuten Newtonin teoriankin) käytännön rajoitus on kolmen tai useamman merkitsevän kappaleen mallintamisen vaikeus, ei ole muuta tietä kuin iterointi.

Viimeisten tutkimusten yksi testattava idea kuitenkin on, voisiko kaikkeuden/todellisuuden mallintaa käyttämällä mittatikkuna pelkästään kausaalista etäisyyttä, joka huomioisi sekä gravitaatiokentän että sm-kentän tuottaen absoluuttisen mallin kokonaiskentästä, jonka muuttuminen on ennustettavissa ja palautettavissa säteilyksi ja hiukkasiksi. Tällaisen mallin testaamiseen tarvittaisiin riittävän häiriösuojattu ympäristö, jossa mikrogravitaatiokokein voitaisiin luoda tarkasti määritelty gravitaatio- ja sm-kentän yhdistelmä... Ei taida löytyä sopivaa paikkaa ihan läheltä, mutta erilaisilla satelliittiradoilla voisi saada riittävästi vertailuaineistoa, jonka perusteella voi sulkea paikalliset muuttujat ehkä pois...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Eusa

Ei ole todellakaan kaikille yhteistä koordinaatistoa, jossa voisi käyttää mitattavaa aikaa tai etäisyyttä koordinaatteina ...

Sitä en vaatinutkaan vaan sitä että kaikki toistensa suhteen levossa olevat pisteet mittaavat samaa aikaa ja etäisyyttä vaikka jonkin tapahtuman havaitseminen tapahtuisikin havaintoviiveestä johtuen näennäisesti eri aikaan.

Tietääkseni suhteellisuusteoriassa pätee että liikuttaessa suuntaan y, etäisyydet suunnassa x ovat kuitenkin samat sekä liikkujalle että levossa olevalle, ns. pituuskontraktio tapahtuu siis vain suunnassa y. Tästä seuraa että kaikki liikkeet x-suunnassa ovat liikkuvan ajan hidastumisena myötä vastaavasti nopeampia. Vai hidastuuko aikakin vain suunnassa y, eli riippuu siitä miten päin kello sattuu kädessä olemaan?

Jotta tuossa olisi jotain järkeä, pitäisi mitat muuttua liikkujan suhteen kaikissa suunnissa eikä vain etenemissuunnassa. Tällöin siis kuvitteellisella valonnopudella liikkuvalle maailmankaikkeus ei olisi litistynyt tasoksi vaan supistunut pisteeksi (muuuten pitäisi kaiken tason suuntaisen liikkeen ylittää valonnopeus moninkertaisesti, jotta kausaliteetti siinä suunnassa ei rikkoutuisi).

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1719

Paul Kustaanheimo arvosteli kitkerästi suhteellisuusteoriaa. 70-luvulla hän kirjoitti jossakin lehdessä (muistaakseni Kanavassa) kansantajuisen artikkelin, jonka mukaan suhteellisuusteorian "pätevyys" jossain merkittävässä asiassa perustuu sattumaan. Joku taivaankappale vain sattuu olemaan tietyssä juuri oikeassa asennossa.

Kustaanheimo ja Raimo Lehti kehittivät vaihtoehtoisen suhteellisuusteorian, joka noteerattiin Wheelerin gravitaatiokirjassakin, mutta TKK:lla tehty tarkka mittaus ei antanut teorian ennustamaa tulosta.

Eräässä tiedelehdessä (saattoi olla Physics Letters, mutta luultavammin arvovaltaisempi) 80-luvulla osoitettiin, että jos suomalaisen Einsteinin kilpailijan Gunnar Nordströmin teoriaa täydennetään sopivalla lisätermillä, saadaan kaikki suhteellisuusteorian efektit.

Jerevanin yliopiston professori O.K.Davtyan esitti 70-luvulla oman suhteellisuusteoriansa journaalissa Annalen der Physik, samassa, missä Einstein aikoinaan:

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/andp.19784900204/abstract

Berliinin yliopiston professori Hagen Kleinert (400 tiet. julk.) on kehitellyt suhteellisuusteoriaa korvaavaa, mutta myös paljon laaja-alaisempaa mallia, jossa avaruuden ajatellaan koostuvan defekteistä, etäänlaisista kidevirheistä. Muun muass nobelisti `t Hooft tuntuu kiinnostuneelta "Planckin-Kleinertin kiteestä" 

http://en.wikipedia.org/wiki/World_crystal

http://users.physik.fu-berlin.de/~kleinert/papers/planckklcZN.pdf

Oman maallikonnäkemykseni mukaan tapahtumien taustat tulevat löytymään vakuumista, jossa kaiken materian juurien uskon olevan. Kleinertin toteamus, että tulemme yllättymään, kun pääsemme tutkimaan Planckin vakion kokoluokan ilmiöitä, viittaa mielestäni samaan suuntaan

http://users.physik.fu-berlin.de/~kleinert/kleinert/?p=worldcrystal

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature
Yksinkertaisempi esimerkki:

Alus, jonka pituus on 20 cs ja halkaisija on 1 cs, etenee maasta mitattuna nopeudella 0,8 c kohti aurinkoa. Laserpulssi kulkee aluksen poikki, jolloin se maasta mitaten (aluksen kyljestä toiseen) kestää 1 s.

Maasta vinkkelistä laserpulssi kulkee myös aluksen kulkusuunnassa sen 0.8 cs. Eli kokonaismatka 1.28 cs.
Nature
Otetaanpa äärimmäisen yksinkertainen esimerkki ylivalonnopeudesta, jota suhteellisuusteoria suorastaan vaatii toimiakseen.

Kaksosparadoksin mukaan matkan tehneen kaksosen ikä muuttuu esim. 1 vuoden kun maassa oleva kaksosveli on vanhentunut 40 vuotta. Kaikki tapahtumat maassa ovat siis matkaajaan nähden tapahtuneet 40 kertaisella nopeudella. Eli mm. hiukkaskiihdyttimessä tuon ajan kiertänyt protoni olisikin kulkenut matkaajan mielestä siis lähes 40 kertaisella valonnopeudella.

Noinhan siinä käy kun havaitsija vaihtaa koordinaatistoa. Ei tarvita edes hiukkaskiihdytintä eikä kaksoisveljeä. Nopea matkaaja voisi itse jälkikäteen ihmetellä kuinka matkansa pituuden ja oman kellonsa perusteella olisi ylittänyt valonnopeuden.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Trash
Nature
Yksinkertaisempi esimerkki:

Alus, jonka pituus on 20 cs ja halkaisija on 1 cs, etenee maasta mitattuna nopeudella 0,8 c kohti aurinkoa. Laserpulssi kulkee aluksen poikki, jolloin se maasta mitaten (aluksen kyljestä toiseen) kestää 1 s.

Maasta vinkkelistä laserpulssi kulkee myös aluksen kulkusuunnassa sen 0.8 cs. Eli kokonaismatka 1.28 cs.

Kyse oli laserpulssin nopeudesta etenemisuunnassaan, eli aluksen siirtymää ei tarvitse huomioida.

Trash
Nature
Otetaanpa äärimmäisen yksinkertainen esimerkki ylivalonnopeudesta, jota suhteellisuusteoria suorastaan vaatii toimiakseen.

Kaksosparadoksin mukaan matkan tehneen kaksosen ikä muuttuu esim. 1 vuoden kun maassa oleva kaksosveli on vanhentunut 40 vuotta. Kaikki tapahtumat maassa ovat siis matkaajaan nähden tapahtuneet 40 kertaisella nopeudella. Eli mm. hiukkaskiihdyttimessä tuon ajan kiertänyt protoni olisikin kulkenut matkaajan mielestä siis lähes 40 kertaisella valonnopeudella.

Noinhan siinä käy kun havaitsija vaihtaa koordinaatistoa. Ei tarvita edes hiukkaskiihdytintä eikä kaksoisveljeä. Nopea matkaaja voisi itse jälkikäteen ihmetellä kuinka matkansa pituuden ja oman kellonsa perusteella olisi ylittänyt valonnopeuden.

Paitsi että tuo juuri perustuu havaintoviiveeseen, ilman havaintoviivettä matkaaja voisi koko ajan havainnoida ylivalonnopeutta. Tai jos matkaajan koordinaatistossa eri kohdissa mukana matkanneet olisivat havainnoineet maan tapahtumia ohi kulkiessaan ja olisivat kirjanneet ylös tilanteen ja ajanhetket, niin vertaamalla jälkeenpäin kirjanpitojaan olisivat todenneet maassa esim. hiukkaskiihdyttimen osalta selkeän ylivalonnopeuden.

Tämä on muuten sama asia mihin mm. suomalainen suhteellisuusteoriakriitikko Hjalmar Mellin kiinnitti huomiota.

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5710

Eusa: Koska ei ole kaikille samanhetkisia positioita, on mieletonta vaittaa, etta nyt jokin kohde onkin 46 valovuoden paassa "aikuisten oikeesti". :) Kayttakaamme siis etaisyyksina efektiivista tietoa siita kuinka paljon valo on lapaissyt fysikaalisia kenttia.

 

Näin tietysti. Emmehän voi mistään todeta kosmologiassa ”aikuisen oikeesti”.  Muuta kuin efektiivisen kuvauksen mukaisesti valon kulkeman matkan mukaan. Meillä on kuitenkin teoriassa ”lupa” olettaa, että horisontin ylittävä kosmos ei eroa omastamme mitenkään.

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5710

Eusa: Viimeisten tutkimusten yksi testattava idea kuitenkin on, voisiko kaikkeuden/todellisuuden mallintaa käyttämällä mittatikkuna pelkästään kausaalista etäisyyttä, joka huomioisi sekä gravitaatiokentän että sm-kentän tuottaen absoluuttisen mallin kokonaiskentästä, jonka muuttuminen on ennustettavissa ja palautettavissa säteilyksi ja hiukkasiksi. 

 

Mihinkähän ”viimeiseen tutkimukseen” mahdat viitata? Mikä on ”absoluuttinen malli kokonaiskentästä?

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5710

aggris aggris: Eräässä tiedelehdessä (saattoi olla Physics Letters, mutta luultavammin arvovaltaisempi) 80-luvulla osoitettiin, että jos suomalaisen Einsteinin kilpailijan Gunnar Nordströmin teoriaa täydennetään sopivalla lisätermillä, saadaan kaikki suhteellisuusteorian efektit.

 

Niin käsittääkseni Nordströmin teoria kompastui vain siihen, että se ei ennustanut valon taipuvan gravitaatiokentässä. Ennen vuotta 1919 oli siis makuasia, kumpaa teoriaa piti oikeana. Itse Albertti kehui Nordströmiä pahimmaksi kilpailijakseen suhteellisuusteoriassa.

JPI
Liittynyt5.12.2012
Viestejä26571
Lentotaidoton

aggris aggris: Eräässä tiedelehdessä (saattoi olla Physics Letters, mutta luultavammin arvovaltaisempi) 80-luvulla osoitettiin, että jos suomalaisen Einsteinin kilpailijan Gunnar Nordströmin teoriaa täydennetään sopivalla lisätermillä, saadaan kaikki suhteellisuusteorian efektit.

 

Niin käsittääkseni Nordströmin teoria kompastui vain siihen, että se ei ennustanut valon taipuvan gravitaatiokentässä. Ennen vuotta 1919 oli siis makuasia, kumpaa teoriaa piti oikeana. Itse Albertti kehui Nordströmiä pahimmaksi kilpailijakseen suhteellisuusteoriassa.

Jee ja Nordstöm lupulta palasi ruotuun saaden aikaan juttuja YST:ssä. Hänen mukaansa on myös (puoliksi) nimitetty varatun mustan aukon metriikka:

http://en.wikipedia.org/wiki/Reissner%E2%80%93Nordstr%C3%B6m_metric

3³+4³+5³=6³

JPI
Liittynyt5.12.2012
Viestejä26571
Nature
Eusa

Ei ole todellakaan kaikille yhteistä koordinaatistoa, jossa voisi käyttää mitattavaa aikaa tai etäisyyttä koordinaatteina ...

Sitä en vaatinutkaan vaan sitä että kaikki toistensa suhteen levossa olevat pisteet mittaavat samaa aikaa ja etäisyyttä vaikka jonkin tapahtuman havaitseminen tapahtuisikin havaintoviiveestä johtuen näennäisesti eri aikaan.

Tietääkseni suhteellisuusteoriassa pätee että liikuttaessa suuntaan y, etäisyydet suunnassa x ovat kuitenkin samat sekä liikkujalle että levossa olevalle, ns. pituuskontraktio tapahtuu siis vain suunnassa y. Tästä seuraa että kaikki liikkeet x-suunnassa ovat liikkuvan ajan hidastumisena myötä vastaavasti nopeampia. Vai hidastuuko aikakin vain suunnassa y, eli riippuu siitä miten päin kello sattuu kädessä olemaan?

Jotta tuossa olisi jotain järkeä, pitäisi mitat muuttua liikkujan suhteen kaikissa suunnissa eikä vain etenemissuunnassa. Tällöin siis kuvitteellisella valonnopudella liikkuvalle maailmankaikkeus ei olisi litistynyt tasoksi vaan supistunut pisteeksi (muuuten pitäisi kaiken tason suuntaisen liikkeen ylittää valonnopeus moninkertaisesti, jotta kausaliteetti siinä suunnassa ei rikkoutuisi).

Olisikohan syytä sinunkin vähän opiskela sitä fysiikkaa, nuo kommenttisi ovat täysin maallikon ajattelua.

3³+4³+5³=6³

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
JPI
Nature
Eusa

Ei ole todellakaan kaikille yhteistä koordinaatistoa, jossa voisi käyttää mitattavaa aikaa tai etäisyyttä koordinaatteina ...

Sitä en vaatinutkaan vaan sitä että kaikki toistensa suhteen levossa olevat pisteet mittaavat samaa aikaa ja etäisyyttä vaikka jonkin tapahtuman havaitseminen tapahtuisikin havaintoviiveestä johtuen näennäisesti eri aikaan.

Tietääkseni suhteellisuusteoriassa pätee että liikuttaessa suuntaan y, etäisyydet suunnassa x ovat kuitenkin samat sekä liikkujalle että levossa olevalle, ns. pituuskontraktio tapahtuu siis vain suunnassa y. Tästä seuraa että kaikki liikkeet x-suunnassa ovat liikkuvan ajan hidastumisena myötä vastaavasti nopeampia. Vai hidastuuko aikakin vain suunnassa y, eli riippuu siitä miten päin kello sattuu kädessä olemaan?

Jotta tuossa olisi jotain järkeä, pitäisi mitat muuttua liikkujan suhteen kaikissa suunnissa eikä vain etenemissuunnassa. Tällöin siis kuvitteellisella valonnopudella liikkuvalle maailmankaikkeus ei olisi litistynyt tasoksi vaan supistunut pisteeksi (muuuten pitäisi kaiken tason suuntaisen liikkeen ylittää valonnopeus moninkertaisesti, jotta kausaliteetti siinä suunnassa ei rikkoutuisi).

Olisikohan syytä sinunkin vähän opiskela sitä fysiikkaa, nuo kommenttisi ovat täysin maallikon ajattelua.

Ei ole olemassa erikseen mitään maallikon ajattelua. Siksi toisekseen minulla on kyllä kiitettävä arvosana yliopistotason fysiikasta, johon on sisältynyt mm. suhteellisuusteoria, joten en oikein tiedä minkätasoinen fysiikan opiskelu olisi riittävä, jotta "maallikkostatuksesta" pääsisi eroon.

Kyse tuossa edellä on vain siitä onko koordinaatistojen ero riittävä vai pitääkö tarkastella lisäksi eri paikkojakin eri koordinaatistoissa. En näe kovin miellkkäänä sitä että voidaan tarkastella tilannetta vain yhden paikan suhteen yhdessä koordinaatistossa vaan kaikkien paikkojen tulisi olla toistensa kanssa yhdenvertaisia yhdessä ja samassa koordinaatistossa (ei tietenkään eri koordinaatistojen suhteen).

Yhden koordinaatiston sisällä eriaikaisuudessa on kyse mielestäni vain informaatioviiveen aiheuttamasta aikaerosta. Kun tämä yhdistetään koordinaatistojen väliseen eroon (suhteelliseen liiikkeeseen) ja valon nopeuden vakioisuuteen niissä, päädytään suhteellisuusteoriaan.

Hyväksyn suhtiksen matikan, mutta tulkintaa välltämättä en. Liikkeen suhteellisuuskin on suhteellista, koska valonnopeutta lähetyttäessä liikutaan jollain nopeudella kaiken materian suhteen.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15631
Nature
JPI
Nature
Eusa

Ei ole todellakaan kaikille yhteistä koordinaatistoa, jossa voisi käyttää mitattavaa aikaa tai etäisyyttä koordinaatteina ...

Sitä en vaatinutkaan vaan sitä että kaikki toistensa suhteen levossa olevat pisteet mittaavat samaa aikaa ja etäisyyttä vaikka jonkin tapahtuman havaitseminen tapahtuisikin havaintoviiveestä johtuen näennäisesti eri aikaan.

Tietääkseni suhteellisuusteoriassa pätee että liikuttaessa suuntaan y, etäisyydet suunnassa x ovat kuitenkin samat sekä liikkujalle että levossa olevalle, ns. pituuskontraktio tapahtuu siis vain suunnassa y. Tästä seuraa että kaikki liikkeet x-suunnassa ovat liikkuvan ajan hidastumisena myötä vastaavasti nopeampia. Vai hidastuuko aikakin vain suunnassa y, eli riippuu siitä miten päin kello sattuu kädessä olemaan?

Jotta tuossa olisi jotain järkeä, pitäisi mitat muuttua liikkujan suhteen kaikissa suunnissa eikä vain etenemissuunnassa. Tällöin siis kuvitteellisella valonnopudella liikkuvalle maailmankaikkeus ei olisi litistynyt tasoksi vaan supistunut pisteeksi (muuuten pitäisi kaiken tason suuntaisen liikkeen ylittää valonnopeus moninkertaisesti, jotta kausaliteetti siinä suunnassa ei rikkoutuisi).

Olisikohan syytä sinunkin vähän opiskela sitä fysiikkaa, nuo kommenttisi ovat täysin maallikon ajattelua.

Ei ole olemassa erikseen mitään maallikon ajattelua. Siksi toisekseen minulla on kyllä kiitettävä arvosana yliopistotason fysiikasta, johon on sisältynyt mm. suhteellisuusteoria, joten en oikein tiedä minkätasoinen fysiikan opiskelu olisi riittävä, jotta "maallikkostatuksesta" pääsisi eroon.

Kyse tuossa edellä on vain siitä onko koordinaatistojen ero riittävä vai pitääkö tarkastella lisäksi eri paikkojakin eri koordinaatistoissa. En näe kovin miellkkäänä sitä että voidaan tarkastella tilannetta vain yhden paikan suhteen yhdessä koordinaatistossa vaan kaikkien paikkojen tulisi olla toistensa kanssa yhdenvertaisia yhdessä ja samassa koordinaatistossa (ei tietenkään eri koordinaatistojen suhteen).

Yhden koordinaatiston sisällä eriaikaisuudessa on kyse mielestäni vain informaatioviiveen aiheuttamasta aikaerosta. Kun tämä yhdistetään koordinaatistojen väliseen eroon (suhteelliseen liiikkeeseen) ja valon nopeuden vakioisuuteen niissä, päädytään suhteellisuusteoriaan.

Hyväksyn suhtiksen matikan, mutta tulkintaa välltämättä en. Liikkeen suhteellisuuskin on suhteellista, koska valonnopeutta lähetyttäessä liikutaan jollain nopeudella kaiken materian suhteen.

Ei. Nopeus on kahdenvalinen kunkin materiaosan kanssa erikseen.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Eusa

Ei. Nopeus on kahdenvalinen kunkin materiaosan kanssa erikseen.

Niin on, mutta mitä nopeamin liikutaan sitä useamman suhteen nopeusero kasvaa samansuuntaiseksi, tällöin liikutaan sen kokonaisuuden suhteen jollain nopeudella.

Jos oletetaan ettei ympäröivässä maailmankaikkeudessa mikään isompi kokonaisuus liiku kovin suurella nopeudella ja itse kihdytetään lähelle valonnopeutta, niin silloin liikutaan suurella nopeudella muun materian keskimääräiseen nopeuteen nähden (kaikista painellaan ohi tai suunta on muuten eri). Tämän asian ymmärtämiseen pitäisi ihan talonpoikaisjärkikin riittää.

Eli Lorenz-muunnokset voisivat perustua osittain tähän tosiasiaan.

Goswell
Liittynyt8.3.2010
Viestejä12029

Voi perse, eikö tämä nyt mene jakeluun, nopeus on vain suhteellinen juttu, ei ole olemassa absoluuttista nopeutta kuin kahden kappaleen välillä ja kuitenkin kaikki muutukin nopeuden kaikkien muiden kappaleiden suhteen on olemassa "päällä" samalla hetkellä. Ts nopeuteen itseensä ei voi ympätä minkään valtakunnan fysikaalista muutosta vapaassa liikkeessä, kappaleen massa ei kasva nopeuden suhteessa, vain kiihtyvyys kasvaa törmäyksessä.

Minun mielestä noin.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Goswell

Voi perse, eikö tämä nyt mene jakeluun, nopeus on vain suhteellinen juttu ...

Tottakai nopeus on suhtteellinen juttu, mutta minkä suhteen niin se ei enää olekaan niin yksinkertainen juttu. Toisen kappaleen suhteen, planeettajärjestemmän suhteen, galaksin suhteen jne...

Mitä suurempi on nopeus (oik. mitä pidempään on samaan suuntaan kiihdytetty) sitä suuremman kokonaisuuden suhteen liike on todellista. Onko tällä sitten mitään vaikutusta, niin sitä asiaa pitäisi tarkastella erikseen. Ehkä on, ehkä ei. Jos Lorenziin on uskomista, niin mahdollisesti kyllä. Suhtis ei tähän ota kantaa lainkaan (paitsi tuon kiihdytyksen, eli koordinaatiston vaihtamisen osalta).

Goswell
Liittynyt8.3.2010
Viestejä12029

No jos tasainen suoraviivainen kiihdytys on jatkunut pitkään niin nopeus on tietysti noussut suuremmaksi kuin jos kiihdytys on lyhyempi aikainen, siinä se. Kun kiihtyvyys on ohi kappale palaa lepoon,  ts tilanne on kappaleessa aivan sama kuin ennen kiihdytystä. Jonkin kappaleen suhteen se on nyt paikoillaan minkä suhteen se ei aiemmin ollut paikoillaan ja minkä suhteen se aiemmin oli paikoillaan nyt ei enään ole.

Otetaan mieltä kutitteleva esimerkki elävästä elämästä, Nature ostaa avaruusraketin, siinä on tietty määrä antimateria polttoainetta jolla raketti saavuttaa tietyn nopeuden, vaikka 0,5 c. Se ammutaan kohti ääretöntä, aikaa kuluu ja raketti matkaa valtavia matkoja, nyt jos meillä olisi mahdoton reaaliaikainen yhteys alukseen, havaitsisimme ympäristön nopeuden muuttuvan jatkuvasti, tulisi tilanne jossa ympäristö ei enään liiku raketin suhteen minnekkään vaikka maan suhteen raketin nopeus ei ole oleellisesti muutunut. Kaikki nimittäin loittonee sitä nopeammin mitä kauempana sijaitsevat.

Minun mielestä noin.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41899
(Phys.org)—If you sweep a laser pointer across the Moon fast enough, you can create spots that actually move faster than light. Anyone can do it.

At a meeting of the American Astronomical Society in Seattle, Wash., today, Robert Nemiroff, a physics professor at Michigan Technological University, reported that this theoretical curiosity may turn out to be practically useful out in the cosmos. When a superluminal sweep occurs, it typically starts with a flash that may reveal previously unknown three-dimensional information about the scattering object.

Flashes, dubbed "photonic booms" because they are directly analogous to sonic booms, may be detectable on the Moon, on passing asteroids, on fast moving shadows cast on reflecting dust clouds near variable stars, and on objects illuminated by the rapidly rotating beam of a pulsar, said Nemiroff, author of a study accepted for publication by the Publications of the Astronomical Society of Australia, with a preliminary version available online at http://arxiv.org/abs/1412.7581 . "And if detected, we could learn more about all of these objects," said Nemiroff.

"The concept, although not proven in practice, is quite intriguing," said Rosanne Di Stefano, a leading researcher at the Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics.

....The physics that creates the photonic boom is tied to the faster-than-light sweep speeds of the illuminating spots and cast shadows. Specifically, a flash is seen by an observer when the speed of the scattered spot toward the observer drops from above the speed of light to below the speed of light. The phenomenon is possible only because the spots contain no mass and so cannot only move faster than light, but decelerate past the speed of light without violating Einstein's theory of special relativity.

Read more at: http://phys.org/news/2015-01-faster-than-light-illuminate-astronomical-secrets.html#jCp

Voidaanko tässä käyttää käännöstermiä "ylivalovälähdys" ?

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature
Trash
Nature
Yksinkertaisempi esimerkki:

Alus, jonka pituus on 20 cs ja halkaisija on 1 cs, etenee maasta mitattuna nopeudella 0,8 c kohti aurinkoa. Laserpulssi kulkee aluksen poikki, jolloin se maasta mitaten (aluksen kyljestä toiseen) kestää 1 s.

Maasta vinkkelistä laserpulssi kulkee myös aluksen kulkusuunnassa sen 0.8 cs. Eli kokonaismatka 1.28 cs.

Kyse oli laserpulssin nopeudesta etenemisuunnassaan, eli aluksen siirtymää ei tarvitse huomioida.

Tarkennetaan nyt vielä että onko pulsiin reitti esim. sellainen että se lähtee kyljestä, etu- ja takapään puolesta välistä, kulkee aluksen poikki kunnes saavuttaa aluksen vastakkaisen kyljen etu- ja takapään puolestavälistä?

Jos aluksen nopeus olisikin 0.99999... c, niin että pulssi saavuttaisi vastakkaisen kyljen vasta kun alus on toisessa galaksissa, niin vieläkö maasta mitaten pulssi etenikin vain yhden valosekunnin?

Nature

Trash
Nature
Otetaanpa äärimmäisen yksinkertainen esimerkki ylivalonnopeudesta, jota suhteellisuusteoria suorastaan vaatii toimiakseen.

Kaksosparadoksin mukaan matkan tehneen kaksosen ikä muuttuu esim. 1 vuoden kun maassa oleva kaksosveli on vanhentunut 40 vuotta. Kaikki tapahtumat maassa ovat siis matkaajaan nähden tapahtuneet 40 kertaisella nopeudella. Eli mm. hiukkaskiihdyttimessä tuon ajan kiertänyt protoni olisikin kulkenut matkaajan mielestä siis lähes 40 kertaisella valonnopeudella.

Noinhan siinä käy kun havaitsija vaihtaa koordinaatistoa. Ei tarvita edes hiukkaskiihdytintä eikä kaksoisveljeä. Nopea matkaaja voisi itse jälkikäteen ihmetellä kuinka matkansa pituuden ja oman kellonsa perusteella olisi ylittänyt valonnopeuden.

Paitsi että tuo juuri perustuu havaintoviiveeseen, ilman havaintoviivettä matkaaja voisi koko ajan havainnoida ylivalonnopeutta.

Havaitsisi myös voimakkaat puna- tai sinisiirtymät. Ja samalla kohteet näyttäisivat vastaavasti hidastuneen tai nopeutuneen.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Trash
Nature
Trash
Nature
Yksinkertaisempi esimerkki:

Alus, jonka pituus on 20 cs ja halkaisija on 1 cs, etenee maasta mitattuna nopeudella 0,8 c kohti aurinkoa. Laserpulssi kulkee aluksen poikki, jolloin se maasta mitaten (aluksen kyljestä toiseen) kestää 1 s.

Maasta vinkkelistä laserpulssi kulkee myös aluksen kulkusuunnassa sen 0.8 cs. Eli kokonaismatka 1.28 cs.

Kyse oli laserpulssin nopeudesta etenemisuunnassaan, eli aluksen siirtymää ei tarvitse huomioida.

Tarkennetaan nyt vielä että onko pulsiin reitti esim. sellainen että se lähtee kyljestä, etu- ja takapään puolesta välistä, kulkee aluksen poikki kunnes saavuttaa aluksen vastakkaisen kyljen etu- ja takapään puolestavälistä?

Jos aluksen nopeus olisikin 0.99999... c, niin että pulssi saavuttaisi vastakkaisen kyljen vasta kun alus on toisessa galaksissa, niin vieläkö maasta mitaten pulssi etenikin vain yhden valosekunnin?

Kun lasepulssin nopeus on 1c ja aluksen noin 1c niin kulma lasepulssin kulma aluksen suhteen on 45 astetta. Eli alus olisi ehtinyt etenemään 1 cs, eli 300 000 km. Alus ei olisi siis lähelläkään toista galaksia. Näin siis jos aluksen nopeutta mitataan maan koordinaatistosta. Aina kun ilmoitetaan nopeus pitäisi kertoa kenen mittaamana, jotta ei tule väärinkäsityksiä.

Senhän vuoksi juuri laserpulssin täytyisi ylittää valonnopeus, jotta se ehtisi myös aluksen koordinaatistossa aluksen poikittaismatkan siinä vähäisessä ajassa joka siihen on käytettävissä, jotta sen reitti aluksen suhteen säilyisi yhdenvertaisena molemmissa tapauksissa. Ei kai nyt voida olettaa että se laserpulssi menisi (eri koordinaatistoista tarkastellen) eri kohdasta sisään ja tulisi ulos, koska silloin pitäisi olla kaksi eri todellisuutta.

Ohman
Liittynyt17.10.2010
Viestejä1637
aggris aggris

Paul Kustaanheimo arvosteli kitkerästi suhteellisuusteoriaa. 70-luvulla hän kirjoitti jossakin lehdessä (muistaakseni Kanavassa) kansantajuisen artikkelin, jonka mukaan suhteellisuusteorian "pätevyys" jossain merkittävässä asiassa perustuu sattumaan. Joku taivaankappale vain sattuu olemaan tietyssä juuri oikeassa asennossa.

Kustaanheimo ja Raimo Lehti kehittivät vaihtoehtoisen suhteellisuusteorian, joka noteerattiin Wheelerin gravitaatiokirjassakin, mutta TKK:lla tehty tarkka mittaus ei antanut teorian ennustamaa tulosta.

Eräässä tiedelehdessä (saattoi olla Physics Letters, mutta luultavammin arvovaltaisempi) 80-luvulla osoitettiin, että jos suomalaisen Einsteinin kilpailijan Gunnar Nordströmin teoriaa täydennetään sopivalla lisätermillä, saadaan kaikki suhteellisuusteorian efektit.

Jerevanin yliopiston professori O.K.Davtyan esitti 70-luvulla oman suhteellisuusteoriansa journaalissa Annalen der Physik, samassa, missä Einstein aikoinaan:

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/andp.19784900204/abstract

Berliinin yliopiston professori Hagen Kleinert (400 tiet. julk.) on kehitellyt suhteellisuusteoriaa korvaavaa, mutta myös paljon laaja-alaisempaa mallia, jossa avaruuden ajatellaan koostuvan defekteistä, etäänlaisista kidevirheistä. Muun muass nobelisti `t Hooft tuntuu kiinnostuneelta "Planckin-Kleinertin kiteestä" 

http://en.wikipedia.org/wiki/World_crystal

http://users.physik.fu-berlin.de/~kleinert/papers/planckklcZN.pdf

Oman maallikonnäkemykseni mukaan tapahtumien taustat tulevat löytymään vakuumista, jossa kaiken materian juurien uskon olevan. Kleinertin toteamus, että tulemme yllättymään, kun pääsemme tutkimaan Planckin vakion kokoluokan ilmiöitä, viittaa mielestäni samaan suuntaan

http://users.physik.fu-berlin.de/~kleinert/kleinert/?p=worldcrystal

Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian kilpailijoita on kehitetty lukuisia. Näistä kertoo esim. Clifford M. Will : Theory and Experiment in Gravitational Physics,Revised Edition (Cambridge University Press 1993).

Testejä on myös tehty lukuisia ja toistaiseksi Einstein pitää hyvin pintansa.

Testeistä: Clifford M. Will:The confrontation between general relativity and experiment. Living Rev. Relativity 9. http://www.livingreviews.org/lrr-2006-3/

Päivitetty versio:http://www.livingreviews.org/lrr-2014-4/

Ohman

Goswell
Liittynyt8.3.2010
Viestejä12029
Nature
Trash
Nature
Trash
Nature
Yksinkertaisempi esimerkki:

Alus, jonka pituus on 20 cs ja halkaisija on 1 cs, etenee maasta mitattuna nopeudella 0,8 c kohti aurinkoa. Laserpulssi kulkee aluksen poikki, jolloin se maasta mitaten (aluksen kyljestä toiseen) kestää 1 s.

Maasta vinkkelistä laserpulssi kulkee myös aluksen kulkusuunnassa sen 0.8 cs. Eli kokonaismatka 1.28 cs.

Kyse oli laserpulssin nopeudesta etenemisuunnassaan, eli aluksen siirtymää ei tarvitse huomioida.

Tarkennetaan nyt vielä että onko pulsiin reitti esim. sellainen että se lähtee kyljestä, etu- ja takapään puolesta välistä, kulkee aluksen poikki kunnes saavuttaa aluksen vastakkaisen kyljen etu- ja takapään puolestavälistä?

Jos aluksen nopeus olisikin 0.99999... c, niin että pulssi saavuttaisi vastakkaisen kyljen vasta kun alus on toisessa galaksissa, niin vieläkö maasta mitaten pulssi etenikin vain yhden valosekunnin?

Kun lasepulssin nopeus on 1c ja aluksen noin 1c niin kulma lasepulssin kulma aluksen suhteen on 45 astetta. Eli alus olisi ehtinyt etenemään 1 cs, eli 300 000 km. Alus ei olisi siis lähelläkään toista galaksia. Näin siis jos aluksen nopeutta mitataan maan koordinaatistosta. Aina kun ilmoitetaan nopeus pitäisi kertoa kenen mittaamana, jotta ei tule väärinkäsityksiä.

Senhän vuoksi juuri laserpulssin täytyisi ylittää valonnopeus, jotta se ehtisi myös aluksen koordinaatistossa aluksen poikittaismatkan siinä vähäisessä ajassa joka siihen on käytettävissä, jotta sen reitti aluksen suhteen säilyisi yhdenvertaisena molemmissa tapauksissa. Ei kai nyt voida olettaa että se laserpulssi menisi (eri koordinaatistoista tarkastellen) eri kohdasta sisään ja tulisi ulos, koska silloin pitäisi olla kaksi eri todellisuutta.

Tuo kulmamuutos on väärin, kiihtymättömässä aluksessa valopulssi kulkee täysin suoraan sekunnissa laidasta laitaan, maassa se vain nähdään väärin aikamuutoksen ja etäisyys muutoksen takia, ts informaatio valuu hiukan alle valonnopeudella liikkuvasta aluksesta todella hitaasti, valo näyttää käyttävän matkaan paljon pidemmän ajan kuin se todellisuudessa käyttää, osumapiste näkyy maahan juuri vastakkaisella puolella kuten pitääkin, mutta  aluksen etäisyys on jo 300000 kilometriä kauempana kun info siitä osumasta alkaa siirtyä kohti maata, tuokin sotkee ja se matka maahan vasta ottaakin aikaa.

Minun mielestä noin.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Goswell

Tuo kulmamuutos on väärin, kiihtymättömässä aluksessa valopulssi kulkee täysin suoraan sekunnissa laidasta laitaan, ...

Ei kulje kun se tulee aluksen ulkopuolelta toisesta seinämästä sisään ja toisesta ulos (ei siis lähde aluksesta vaan jostain aluksen ulkopuolelta), maasta katsoen laserpulssi kulkee avaruudessa suoraan, mutta alukseen nähden vinoon koska alus etenee samanaikaisesti. Eikä sitä tarvitse maasta tarkkailla vaan aluksen kohdalla paikasta joka on maan suhteen levossa (eli maan koordinaatistosta mutta itse tapahtumapaikalla).

Laserpulssi kulkee siis vinoon aluksen suhteen, suhteellisesta liikkeestä johtuva kulma ei toki ole yhtä suuri molemmissa, koska maan koordinaatiston mukaan alus näyttäisi (suhtiksen mukaan) lyhentyneeltä. Aluksessa olijoiden mielestä kulma olisi huomattavasti suurempi kuin maan suhteen levossa olevan tarkkailijan mielestä, koska he kokisivat itse aluksensa normaalikokoiseksi.

Nyt jos se kiihdyttäneen aika oikeasti käy hitaammin (kuten teoria edellyttää), niin sen etenemissuuntaan nähden poikittaisen laserpulssin täytyisi kulkea vastaavasti nopeammin aluksen poikki, jotta se ylipäätään ehtii toiselle seinälle aluksen pituuden puitteissa (tarkemmin samoista kohdista alusta sisään ja ulos molempien koordinaatistojen näkökulmasta). Esim. yläikkunasta sisään ja alaikkunasta ulos.

Näin on pakko olla, jos poikittaissuunnassa ei tapahtuisi vastaavaa "pituuskontraktiota", koska tällöin poikittainen matka on sama kuin maan koordinaatistossa, mutta aika huomattavasti lyhyempi, jolloin laserpulssin vaakasuora nopeus tulisi suhteesta c' = s / t', jos s = aluksen leveys ja t' = hidastunut aika.

Muuten kyllä pätisi että c = s / t ja c = s' / t', jossa s = matka maan koordinaatistossa ja aika maan koordinaatistossa ja vastaavasti liikkuvassa koordinaatistossa.

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature

Nyt jos se kiihdyttäneen aika oikeasti käy hitaammin (kuten teoria edellyttää), niin sen etenemissuuntaan nähden poikittaisen laserpulssin täytyisi kulkea vastaavasti nopeammin aluksen poikki, jotta se ylipäätään ehtii toiselle seinälle aluksen pituuden puitteissa (tarkemmin samoista kohdista alusta sisään ja ulos molempien koordinaatistojen näkökulmasta). Esim. yläikkunasta sisään ja alaikkunasta ulos.

Se aluksessa oleva tarkkailija ei voi mitata valon kulkuaikaa vain yhteen suuntaan. Jos tarkkailija on vaikka siellä yläikkunassa, napsauttaa kellonsa kun pulssi tulee sisään ja katsoo koska pulssi pujahtaa alaikkunasta. Sehän tarkoittaa että informaatio pitää palata takaisin sieltä alaikkunalta sinne yläikkunalla oleskelevalle tarkkailijalle. Ja maan tarkkailijan vinkkelista se inrormaation paluu yläikkunan tarkkailijalle sitten kestääkin kauan, eli voi todeta aluksen touhujen hidastuneen.

Goswell
Liittynyt8.3.2010
Viestejä12029
Nature
Goswell

Tuo kulmamuutos on väärin, kiihtymättömässä aluksessa valopulssi kulkee täysin suoraan sekunnissa laidasta laitaan, ...

Ei kulje kun se tulee aluksen ulkopuolelta toisesta seinämästä sisään ja toisesta ulos (ei siis lähde aluksesta vaan jostain aluksen ulkopuolelta), maasta katsoen laserpulssi kulkee avaruudessa suoraan, mutta alukseen nähden vinoon koska alus etenee samanaikaisesti. Eikä sitä tarvitse maasta tarkkailla vaan aluksen kohdalla paikasta joka on maan suhteen levossa (eli maan koordinaatistosta mutta itse tapahtumapaikalla).

Laserpulssi kulkee siis vinoon aluksen suhteen, suhteellisesta liikkeestä johtuva kulma ei toki ole yhtä suuri molemmissa, koska maan koordinaatiston mukaan alus näyttäisi (suhtiksen mukaan) lyhentyneeltä. Aluksessa olijoiden mielestä kulma olisi huomattavasti suurempi kuin maan suhteen levossa olevan tarkkailijan mielestä, koska he kokisivat itse aluksensa normaalikokoiseksi.

Nyt jos se kiihdyttäneen aika oikeasti käy hitaammin (kuten teoria edellyttää), niin sen etenemissuuntaan nähden poikittaisen laserpulssin täytyisi kulkea vastaavasti nopeammin aluksen poikki, jotta se ylipäätään ehtii toiselle seinälle aluksen pituuden puitteissa (tarkemmin samoista kohdista alusta sisään ja ulos molempien koordinaatistojen näkökulmasta). Esim. yläikkunasta sisään ja alaikkunasta ulos.

Näin on pakko olla, jos poikittaissuunnassa ei tapahtuisi vastaavaa "pituuskontraktiota", koska tällöin poikittainen matka on sama kuin maan koordinaatistossa, mutta aika huomattavasti lyhyempi, jolloin laserpulssin vaakasuora nopeus tulisi suhteesta c' = s / t', jos s = aluksen leveys ja t' = hidastunut aika.

Muuten kyllä pätisi että c = s / t ja c = s' / t', jossa s = matka maan koordinaatistossa ja aika maan koordinaatistossa ja vastaavasti liikkuvassa koordinaatistossa.

Ah, ymmärsin väärin, sorry.

Minun mielestä noin.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Trash
Nature

Nyt jos se kiihdyttäneen aika oikeasti käy hitaammin (kuten teoria edellyttää), niin sen etenemissuuntaan nähden poikittaisen laserpulssin täytyisi kulkea vastaavasti nopeammin aluksen poikki, jotta se ylipäätään ehtii toiselle seinälle aluksen pituuden puitteissa (tarkemmin samoista kohdista alusta sisään ja ulos molempien koordinaatistojen näkökulmasta). Esim. yläikkunasta sisään ja alaikkunasta ulos.

Se aluksessa oleva tarkkailija ei voi mitata valon kulkuaikaa vain yhteen suuntaan. Jos tarkkailija on vaikka siellä yläikkunassa, napsauttaa kellonsa kun pulssi tulee sisään ja katsoo koska pulssi pujahtaa alaikkunasta. Sehän tarkoittaa että informaatio pitää palata takaisin sieltä alaikkunalta sinne yläikkunalla oleskelevalle tarkkailijalle. Ja maan tarkkailijan vinkkelista se inrormaation paluu yläikkunan tarkkailijalle sitten kestääkin kauan, eli voi todeta aluksen touhujen hidastuneen.

Eli taas sotketaan sitä informaatioviivettä, joka ei pitäisi olla minkään teorian premissi, mukaan tarkasteluun. Jos tarkastellaan koordinaatistojen välisiä muutoksia, niitä tulee tarkastella siinä tilanteessa eikä jostain siitä kaukana olevista pisteistä. Kaikilla aluksissa olijoilla kellot käyvät samaan tahtiin niin ylä kuin alaikkunallakin ja ne tulee voida (ko. koordinaatiston sisällä) asettaa samaan aikaan. Eri koordinaatistojen välillä kellojen ei tarvitse käydä samaa aikaa, mutta saman koordinaatiston sisällä kyllä.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870

Koska valo kulkee kaikkiin suuntiin samalla nopeudella, tieto kellonajasta voidaan siirtää tarkastelukoordinaatiston joka kolkkaan.

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature

Eli taas sotketaan sitä informaatioviivettä

Joka tarkoittaa viivettä myös vuorovaikutuksissa, siis aikadilaatiota

 

Nature

Koska valo kulkee kaikkiin suuntiin samalla nopeudella

Ei ole mitään menetelmää jolla osoittaa tuo todeksi. Ei oikeastaan perustetta edes olettaa näin olevan. Suhteellisuusteorian mukaisten havaintojen perusteella näyttäisi pikemminkin siltä että valo ei kulje kaikkiin suuntiin samalla nopeudella.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15631
Trash
Nature

Eli taas sotketaan sitä informaatioviivettä

Joka tarkoittaa viivettä myös vuorovaikutuksissa, siis aikadilaatiota

 

Nature

Koska valo kulkee kaikkiin suuntiin samalla nopeudella

Ei ole mitään menetelmää jolla osoittaa tuo todeksi. Ei oikeastaan perustetta edes olettaa näin olevan. Suhteellisuusteorian mukaisten havaintojen perusteella näyttäisi pikemminkin siltä että valo ei kulje kaikkiin suuntiin samalla nopeudella.

Jokainen havaisija mittaa valolle rajanopeuden c, myös väliaineessa oleva havaitsija. Tämä on oma tutkimustulokseni.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Trash
Nature

Eli taas sotketaan sitä informaatioviivettä

Joka tarkoittaa viivettä myös vuorovaikutuksissa, siis aikadilaatiota

 

Nature

Koska valo kulkee kaikkiin suuntiin samalla nopeudella

Ei ole mitään menetelmää jolla osoittaa tuo todeksi. Ei oikeastaan perustetta edes olettaa näin olevan. Suhteellisuusteorian mukaisten havaintojen perusteella näyttäisi pikemminkin siltä että valo ei kulje kaikkiin suuntiin samalla nopeudella.

Kyseessä oli suora lainaus eräästä ES kurssista ;-)

Täytyyhän nyt saman koordinaatiston puitteissa voida kellot synkronoida. Lähetetään pulssit edestakaisin ja puolitetaan matkaan kulunut viive. Helppoa ja yksinkertaista.

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature
Trash
Nature

Eli taas sotketaan sitä informaatioviivettä

Joka tarkoittaa viivettä myös vuorovaikutuksissa, siis aikadilaatiota

 

Nature

Koska valo kulkee kaikkiin suuntiin samalla nopeudella

Ei ole mitään menetelmää jolla osoittaa tuo todeksi. Ei oikeastaan perustetta edes olettaa näin olevan. Suhteellisuusteorian mukaisten havaintojen perusteella näyttäisi pikemminkin siltä että valo ei kulje kaikkiin suuntiin samalla nopeudella.

Kyseessä oli suora lainaus eräästä ES kurssista ;-)

Täytyyhän nyt saman koordinaatiston puitteissa voida kellot synkronoida. Lähetetään pulssit edestakaisin ja puolitetaan matkaan kulunut viive. Helppoa ja yksinkertaista.

Kerro mikä tahansa mittausmenetelmä jolla pystytään mittaamaan valon nopeus yhteen suuntaan. Yksisuuntaisesti pisteestä A pisteeseen B. Ei sellaista ole. Aberraatiokulmamittauksellakaan se ei onnistu pituuskontraktion aiheuttaman kulmamuutoksen takia. Tuo matka-ajan puolitus ei perustu mihinkään havaintoihin, vaan on 100%:sti arvaus.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Trash

Kerro mikä tahansa mittausmenetelmä jolla pystytään mittaamaan valon nopeus yhteen suuntaan. Yksisuuntaisesti pisteestä A pisteeseen B. Ei sellaista ole. Aberraatiokulmamittauksellakaan se ei onnistu pituuskontraktion aiheuttaman kulmamuutoksen takia. Tuo matka-ajan puolitus ei perustu mihinkään havaintoihin, vaan on 100%:sti arvaus.

Valon nopeus on sama molempiin suuntiin saman koordinaatiston puitteissa, joten riittää että lähetetään signaali yhden kellon ajan hetkellä nolla, kun vastaanottaja saa sen hän nollaa kellponsa ja palautettaa pulssi takaisin. Nyt palanneen viestin vastaanottaja voi ilmoittaa toiseen mittauspisteeseen, kuinka paljon hänen tulee siirtää kelloaan eteenpäin (puolet kokonaisajasta), jotta kellot saadaan (kalibroitua) samaan aikaan.

Tämän jälkeen voidaan aloittaa nopeuden mittaus jollekin signaalille (esim. laserpulssille)  yhteisen aikakäsityksen pohjalta. Kun havaitsijat ovat samassa koordinaatistossa, tilanteessa ei tarvitse huomioida mitään pituuskontraktioita.

NytRiitti
Liittynyt12.9.2012
Viestejä2953

Hankala ajatella tuota samaa koordinaatistoa, kun pää käy eri tahtia kuin jalat, montas nanosekuntia se ero onkaan?

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Veli H.

Hankala ajatella tuota samaa koordinaatistoa, kun pää käy eri tahtia kuin jalat, montas nanosekuntia se ero onkaan?

Ethän nyt viittaa epäinertiaaliseen koodinaatistoon?

NytRiitti
Liittynyt12.9.2012
Viestejä2953
Nature
Veli H.

Hankala ajatella tuota samaa koordinaatistoa, kun pää käy eri tahtia kuin jalat, montas nanosekuntia se ero onkaan?

Ethän nyt viittaa epäinertiaaliseen koodinaatistoon?

Olen joskus funtsinut, missäs olis inertiaalinen koordinaatisto, ehkä kahden superclusterin välimaastossa, parempi etten fundeeraa

Ehkä siellä missä mikroaalotaustassa näkyy se "cold spot"?

muoks. korjasin epä poikkeen

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature
Trash

Kerro mikä tahansa mittausmenetelmä jolla pystytään mittaamaan valon nopeus yhteen suuntaan. Yksisuuntaisesti pisteestä A pisteeseen B. Ei sellaista ole. Aberraatiokulmamittauksellakaan se ei onnistu pituuskontraktion aiheuttaman kulmamuutoksen takia. Tuo matka-ajan puolitus ei perustu mihinkään havaintoihin, vaan on 100%:sti arvaus.

Valon nopeus on sama molempiin suuntiin saman koordinaatiston puitteissa, joten riittää että lähetetään signaali yhden kellon ajan hetkellä nolla, kun vastaanottaja saa sen hän nollaa kellponsa ja palautettaa pulssi takaisin. Nyt palanneen viestin vastaanottaja voi ilmoittaa toiseen mittauspisteeseen, kuinka paljon hänen tulee siirtää kelloaan eteenpäin (puolet kokonaisajasta), jotta kellot saadaan (kalibroitua) samaan aikaan.

Tämän jälkeen voidaan aloittaa nopeuden mittaus jollekin signaalille (esim. laserpulssille)  yhteisen aikakäsityksen pohjalta. Kun havaitsijat ovat samassa koordinaatistossa, tilanteessa ei tarvitse huomioida mitään pituuskontraktioita.

Ensin päätetään, ihan hatusta vetäen, että valon nopeus on sama molempiin suuntiin. Tämän oletuksen perusteella synkronoidaan kellot. Ja kas, näillä kelloilla mitaten sen laserin eli valon nopeus molempiin suuntiin tosiaan näyttää olevan sama. Todistiko tämä jotakin?

Erikoisinta tässä on se, että sinulla on toisessa vaakakupissa (a) molempiin suuntiin vakio valon nopeus, ja toisessa vaakakupissa (b) eri koordinaatistosta (maa) havaittava valon nopeuden epäsymmetria paikalliseen (aluksen yläikkunalla) havaitsijaan.
Vaihtoehto b on looginen seuraus ja tuottaa suhteellisuusteorian mukaisen aikadilaation. Mutta on ristiriidassa pelkän uskon varassa olevan vaihtoehdon a kanssa. Miksi kummassa epäilet vaihtoehtoa b, mutta et vaihtoehtoa a??

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41899

Mites tältä kantilta. Surffattaisiin aika-avaruuden aalloilla?

An Alcubierre warp drive bubble, showing spatial compression ahead of the bubble, and spatial expansion behind (Image: NASA)

The warp drive broke away from being a wholly fictional concept in 1994, when physicist Miguel Alcubierre suggested that faster-than-light (FTL) travel was possible if you remained still on a flat piece of spacetime inside a warp bubble that was made to move at superluminal velocity. Rather like a magic carpet. The main idea here is that, although no material objects can travel faster than light, there is no known upper speed to the ability of spacetime itself to expand and contract. The only real hint we have is that the minimum velocity of spacetime expansion during the period of cosmological inflation was about 30 million billion times the speed of light.

http://www.gizmag.com/warp-drive-bubble-nasa-interstellar/24392/

JPI
Liittynyt5.12.2012
Viestejä26571
Trash

Ensin päätetään, ihan hatusta vetäen, että valon nopeus on sama molempiin suuntiin.

Ei se ole hatusta vaan aivoista, sillä kumpaan ja mihin suuntaan se valonnopeus olisi erilainen, heh? Jas Matti on vasemmalla ja Teppo oikealla, niin mene molempien taakse ja katso uudelleen,.Tarkoitta sitä, että pitää olla aika idiootti jos ei ymmärrä avaruuden olevan isotrooppien, siis ei siinä mikään suunta ero muista suunnista millä mitattavalla tavalla.

3³+4³+5³=6³

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
JPI
Trash

Ensin päätetään, ihan hatusta vetäen, että valon nopeus on sama molempiin suuntiin.

Ei se ole hatusta vaan aivoista, sillä kumpaan ja mihin suuntaan se valonnopeus olisi erilainen, heh? Jas Matti on vasemmalla ja Teppo oikealla, niin mene molempien taakse ja katso uudelleen,.Tarkoitta sitä, että pitää olla aika idiootti jos ei ymmärrä avaruuden olevan isotrooppien, siis ei siinä mikään suunta ero muista suunnista millä mitattavalla tavalla.

Jos ei tarkastella eri koordinaatistosta, niin eihän sillä mitään merkitystä ole. Eroa ei voi havaita, eikä ole mitattavissa. Mutta älämölö nousee kun tarkastellaankin eri koordinaatistossa ja ollaan symmetrisen valonnopeuden uskossa.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870

Tuli muuten mieleen tuosta esimerkistä, jossa todetaan ettei ole väliä liikkuuko magneetti kelan suhteen vai kela magneetin suhteen. Ei tietenkään ole, koska se kela on lähtökohtaisesti passiivnen objekti (periaatteessa pelkkää lankaa) ja se magneetti aktiivinen (omaa kentän), eli siihen kelaan muodostuvan virran aiheuttava objekti. Ihan sama kumpi liikkuu niin sen kelan liikkuessaan olemassaolevan magneettikentän suhteen, aiheuttuu virta kelaan. Ei se mistään nopeuksien yhteenlaskusta riipu.

Joskus näissä suhtisasioissa on kerta kaikkiaan kummallisia perusteluita.

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature

"Samanaikaisuus on suhteellista". Jos saamme mars-mönkijältä viestin klo 9:00 ja kuvittelemme radiosignaalin matkaavan tänne 15 minuuttia, niin meidän mielestämme mönkijä lähetti viestin 8:45. Mutta kuten sanottu, "samanaikaisuus on suhteellista", eli jonkun toisen mielestä se tapahtui 8:55. "Todellisesta" samanaikaisuutta me emme tiedä. Se edellyttaisi tietoa valon nopeuden epäsymmetrisyydestä meihin nähden ja sitä ei suhtellisuusteorian mukaisten ilmiöiden takia voi mitenkään havaita eikä mitata.

Otetaan vielä vaikka kelloesimerkki: Sen avaruusaluksen yläikkunassa oleva synkronoi kaksi kelloa näytämään samaa aikaa ja pyytaa kaverinsa viemään toisen kellon alaikkunan luokse. Kun kelloa kuljetetaan, havaitsee maan tarkkailija kellon etenevän silloin hitaammin kuin alus, jolloin kellon käynti nopeutuu. Kun aluksella mitataan pulssin kulkuaika yläikkunasta alaikkunaan, saa aluksella olijat jälleen tulokseksi c, koska kellot, maan tarkkailijan vinkkelistä, käyvät eri aikaa.

Jos tapahtumia tarkkaillaan samasta koordinaatistosta, niin eihän asialla oikeasti ole merkitystä. Koska asiaa ei voi mitenkään mitata, niin ei sillä ole silloin vaikuta mihinkään muuhunkaan, joten ihan sama lähettikö se mönkijä "oikeasti" viestinsä 8:45 vai 8:55. Merkitsevää on vain edestakaisen radiosignaalin kulkuaika.

Joo, kyllähän siellä vielä lukee "koska valo kulkee samalla nopeudella kaikkiin suuntiin..". Ikäänkuin se olisi jossain todistettu.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Trash

Joo, kyllähän siellä vielä lukee "koska valo kulkee samalla nopeudella kaikkiin suuntiin..". Ikäänkuin se olisi jossain todistettu.

Sitä se teoria edellyttää, että valon nopeus on havaitsijasta riippumatta c. Nyt jos kaksi havaitsijaa on toistensa suhteen levossa, niin vääjäämättä tuosta automaattisesti seuraa että valon nopeus niiden havaitsijoiden suhteen on c, jolloin heidän kellonsa voidaan keskenään synkronoida yhteismitallisiksi edestakaisen pulssin avulla matkan kestoaika puolittamalla, käyvätpä ne kellot sitten hitaammin tai nopeammin kuin maan koordinaatistossa.

Ei niiden maan kellojen suhteen tarvitsekaan käydä samalla nopeudella. Siitähän juuri on kyse että jos aluksessa kellot käyvät hitaammin (inertiaalikoordinaatiston vaihdon seurauksena) niin siiloin kaikki liike maan koordinaatsitossa vastaavasti nopeutuu siihen kiihdyttäneeseen nähden.

Kerroin vain miten se voidaan periaatteessa kokeellisesti osoittaa, ilman että aluksen tarvitsee palata takaisin kellojen tarkistusta varsten. Jos hidastuminen koordinaatiston vaihdon myötä tapahtuu, sen täytyy tapahtua aidosti joka hetki ilman että meidän tarvitsee huomioida informaatioviiveitä eri koordinaatistojen paikkojen (käytännössä koordinaatistojen eri paikoissa sijaitsevien havaitsijoiden) suhteen, jotka asiaan liittyy.

Mittaus tapahtumapaikailla, eli pelkästään eri koordinaatistojen suhteen, riiittää. Siitä vain seuraa että se suhteellinen ylivalonnopeus on edellytyksenä. Jos toinen kerran (koordinaatiston vaihdon myötä) hidastuu niin toinen suhteessa nopeutuu, pakkohan tuo suhteellinen  muutos täytyy olla hetkellisestikin mitattavissa eikä niin että pitää odottaa jollekin paikalle tietyssä koordinaatistossa palaamista.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15631

Ei riitä, että havaitsijat ovat levossa, edes toistensa suhteen. Pitää olla levossa euklidisessa laakeassa avaruusajassa ja myös kohteen ja kaiken näitten välisen avaruuden tulee olla samoin eli sellaista tilannetta ei todellisuudessa esiinny. Oikeastaan koko kaikkeuden tulisi olla täysin tasaista olemattomuutta, että valon nopeus ja mitat olisivat yhteisessä koordinaatistossa kaikille samat.

Yksi havaitsija mittaa kaikista suunnista vastaanottamalleen valolle nopeuden c kuten toinenkin havaitsija, mutta he näkevät samojakin etäisyyksiä eri mittaisina. On mahdotonta sopia, että joidenkin kohteiden etäisyys olisi jollakin hetkellä jotain. voidaan vain sopia, että mittamiseen käytetty mittari, valon vakionopeus, on sama.

Samalla tavalla kuin fysiikan kehitystä haittaa se, että perinteisesti kuvitellaan kappaleiden vetävän toisiaan puoleensa, kun ne oikeasti kiihdyttävät ainestaan tilaa vasten, samoin se, että esim. väliaineessa kuvitellaan valon etenevän muulla nopeudella kuin c, haittaa kehitystä - se kulkee hitaammin vain eri koordinaatistossaan, jokaisen väliaineen kohtion kohdalla sen nopeus on c.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870

Oleellista on, että liikenopeutta muuttaneen ja matkan tehneen kellon on käytävä hitaammin kuin paikallleen jääneen joka hetki, eikä niin että palattuaan takaisin kellot ja kaikki muu vain humpsahtavat eri aikoihin. Kyllä se kellojen suhteellinen käyntiero täytyy olla mitattavissa (tai ainakin laskettavissa) missä tahansa satunnaisissa pisteessä ao. matkalla.

Samalla tuo tarkoittaa sitä, että kaikki muutokset (siis myös vuorovaikutukset), jotka tapahtuvat lepäävässä koordinaatistossa etenevät suhteessa nopeammin. Ei vanheneminenkaan tapahdu itsestään (aikaa rukkaamalla) vaan se on vuorovaikutusprosessi.

PS. Eihän sateellitin kellojakaan joka kerta erikseen maahan tuoda tarkastettavaksi minkälainen aikaero niissä on maan kelloihin nähden.

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature
Trash

Joo, kyllähän siellä vielä lukee "koska valo kulkee samalla nopeudella kaikkiin suuntiin..". Ikäänkuin se olisi jossain todistettu.

Sitä se teoria edellyttää, että valon nopeus on havaitsijasta riippumatta c. Nyt jos kaksi havaitsijaa on toistensa suhteen levossa, niin vääjäämättä tuosta automaattisesti seuraa että valon nopeus niiden havaitsijoiden suhteen on c

Ei edellytä. Asian saarnaaminen, vaikka kuinka väkevästi, ei tee siitä ilman senkummempia perusteita yhtään todempaa. Maan tarkkailija voi todistaa käsi raamatulla että valo vilahtaa aluksen yläikkunasta alaikkunaan nopeammin kuin alaikkunasta yläikkunaan ja että alaikkunan kello on edellä verrattuna yläikkunan kelloon. Silti aluksessa olijoiden kantilta teoria toimii täysin. Teoria siis sallii valon kulkea eri suuntiin eri nopeudella, kunhan sen edestakainen kulkuaika noudattaa valonnopeutta. Kun tämä huomioidaan, niin suhteellisuusteorian ilmiötkään eivät enää vaikuta paradoksaalisilta.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Trash
Nature
Trash

Joo, kyllähän siellä vielä lukee "koska valo kulkee samalla nopeudella kaikkiin suuntiin..". Ikäänkuin se olisi jossain todistettu.

Sitä se teoria edellyttää, että valon nopeus on havaitsijasta riippumatta c. Nyt jos kaksi havaitsijaa on toistensa suhteen levossa, niin vääjäämättä tuosta automaattisesti seuraa että valon nopeus niiden havaitsijoiden suhteen on c

Ei edellytä. Asian saarnaaminen, vaikka kuinka väkevästi, ei tee siitä ilman senkummempia perusteita yhtään todempaa. Maan tarkkailija voi todistaa käsi raamatulla että valo vilahtaa aluksen yläikkunasta alaikkunaan nopeammin kuin alaikkunasta yläikkunaan ja että alaikkunan kello on edellä verrattuna yläikkunan kelloon. Silti aluksessa olijoiden kantilta teoria toimii täysin. Teoria siis sallii valon kulkea eri suuntiin eri nopeudella, kunhan sen edestakainen kulkuaika noudattaa valonnopeutta. Kun tämä huomioidaan, niin suhteellisuusteorian ilmiötkään eivät enää vaikuta paradoksaalisilta.

Miksi sotket tilanteeseen toista koordinaatistoa kun kyse on kahden kellon synkronoinnista samassa koordinaatistossa. Kahden eri koordinaatiston välillä kelloja ei saa samalla tavalla synkronoitua.

http://www.oulu.fi/tf/johdatus_suhteellisuusteoriaan/luennot/monjst.pdf

Normal
0

false
false
false

EN-US
X-NONE
X-NONE

/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Table Normal";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:10.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:115%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri","sans-serif";
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;}

Samanaikaisuuden suhteellisuuden suora seuraus on se, että yhdessä inertiaalikoordinaatistossa synkronoidut kellot eivät ole välttämättä synkronoituja toisessa inertiaalikoorinaatistossa.

Tuossakin käy selvästi ilmi että saman inertiaalikoordinaatiston sisällä kellot ovat keskenään synkronoitavissa. Tämän jälkeen nopeuden kannalta on kyse enää siitä, mikä on matkan ja kelloilla mitattujen aikaeron suhde. Nyt jos mitat eivät muutu poikittaisessa suunnassa, niin siitä seuraa että matkojen pysyessä lepokoordinaatistoa vastaavina, mutta ajan hidastuessa näiden suhteena saatu nopeus on vastaavasti suurempi.

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature
Samanaikaisuuden suhteellisuuden suora seuraus on se, että yhdessä inertiaalikoordinaatistossa synkronoidut kellot eivät ole välttämättä synkronoituja toisessa inertiaalikoorinaatistossa.

Tuossakin käy selvästi ilmi että saman inertiaalikoordinaatiston sisällä kellot ovat keskenään synkronoitavissa.

Se että eri inertiaalikoordinaatistoissa olevat kellot eivät ole synkronoitassa tarkoita, että ne samassa koordinaatistossa olisivat. Lähetetään radiosignaali mars-mönkijälle klo 9:00, monkijä vastaa heti saatuaan signaalin, ja me saamme vastauksen 9:30. Väität että mönkijä vastasi kello 9:15. Miten tuo väite on kumottavissa? Ei mitenkään. Vaikka radiosignaalin etenemisnopeus olisi erisuuntiin erilainen (mutta edestakainen viive c:n mukainen), toteutuisi edelleenkin suhteellisuusteorian mukaiset ennusteet.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870
Trash
Nature
Samanaikaisuuden suhteellisuuden suora seuraus on se, että yhdessä inertiaalikoordinaatistossa synkronoidut kellot eivät ole välttämättä synkronoituja toisessa inertiaalikoorinaatistossa.

Tuossakin käy selvästi ilmi että saman inertiaalikoordinaatiston sisällä kellot ovat keskenään synkronoitavissa.

Se että eri inertiaalikoordinaatistoissa olevat kellot eivät ole synkronoitassa tarkoita, että ne samassa koordinaatistossa olisivat. Lähetetään radiosignaali mars-mönkijälle klo 9:00, monkijä vastaa heti saatuaan signaalin, ja me saamme vastauksen 9:30. Väität että mönkijä vastasi kello 9:15. Miten tuo väite on kumottavissa? Ei mitenkään. Vaikka radiosignaalin etenemisnopeus olisi erisuuntiin erilainen (mutta edestakainen viive c:n mukainen), toteutuisi edelleenkin suhteellisuusteorian mukaiset ennusteet.

Yhdessä ja samassa koordinaatistossa olevilla täytyy olla sama käsitys tapahtumien kestosta (vaikkapa sekunnin määritelmän mukaisena) ja etäisyyksistä (vaikkapa metrin määritelmän mukaisena), muuten minkäänlaisen teorian muodostaminen ei ole ylipäätään mahdollista, koska variansseja olisi liikaa. Radiosignaali mönkijälle ja takaisin ei tapahdu samassa inertiaalikoordinaatistossa olevien välillä. Siksi siihen ei olekaan luottamista, enkä siis väitä että mönkijä vastasi 9:15.

Suhteellisuusteoriaa en ole ollut kumoamassa, kerroin vain näkemykseni siitä millaisessa tilanteessa suhteellinen ylivalonnopeus pitäisi olla havaittavissa. Informaation siirto valoa nopeammin ei ole tällä tavoin kuitenkaan mahdollista - vain havainto sellaisesta.

En lähde asialla enempää spekuloimaan.

Edit: Periaatteessa informointi ylivalonnopeudella voisi olla mahdollista, jos lepokoordinaastistosta tulisi pulsseja jatkuvasti, jolloin yksittäisen pulsssin peilaaminen ohi vastaanottajan antaisi tiedon muutoksesta nopeammin kuin erikseen liikkuvasta koordinaatistosta lähetetty pulssi.

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä2033
Nature

Yhdessä ja samassa koordinaatistossa olevilla täytyy olla sama käsitys tapahtumien kestosta (vaikkapa sekunnin määritelmän mukaisena) ja etäisyyksistä (vaikkapa metrin määritelmän mukaisena), muuten minkäänlaisen teorian muodostaminen ei ole ylipäätään mahdollista, koska variansseja olisi liikaa.
Kyse on vähän samasta asiasta kuin pituuskontraktio. Nopeus aiheuttaa pituuskontraktion, mutta esimerkiksi avaruusaluksella olevat eivät voi sitä mitata. Sama juttu aikadilaation kanssa, eivät voi mitata muutosta ajankulussa. Aivan sama asia on valon, sähkömagneettisten aaltoliikkeen etenemisnopeuden symmetrisyyden kanssa. Nämä kaikki ilmiöt liittyvät toisiinsa. Jos väittää että valo etenee aina joka suuntaan samalla nopeudella, on kuin väittäisi että pituuskontraktiota ei tapahdu. Jos pituuskontraktio kielletään, ollaan ristiriidassa aikadilaation kanssa.
Nature
Radiosignaali mönkijälle ja takaisin ei tapahdu samassa inertiaalikoordinaatistossa olevien välillä. Siksi siihen ei olekaan luottamista, enkä siis väitä että mönkijä vastasi 9:15.
Tarkastelupiste on maan koordinaatisto, maasta käsin mitattu radiosignaalin kulkuaika. Mönkijän koordinaatistolla ei ole merkitystä, muutoin kuin dopplerilmiönä.

Nature
Liittynyt15.1.2014
Viestejä8870

Ongelmahan ei ollut pituuskontraktio, vaan leveyskontraktion puute. Jos "leveyssuunnassa" ei mitat muutu, mutta aikakäsitys muuttuu niin nopeudet ainakin näyttävät siinä suunnassa suuremmilta.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41899

Valon alivalonnopeus?

Glasgow'n yliopiston tutkimusryhmä on onnistunut rikkomaan yhden nykyfysiikan tärkeimmistä periaatteista. Yksittäisiä valohiukkasia eli fotoneita on saatu kulkemaan valon nopeutta hitaammin.

Fysiikan oppikirjojen mukaan valo kulkee tyhjiössä aina samalla nopeudella.

Väliaineessa kuten vedessä tai lasissa valo kulkee hitaammin, mutta se palaa heti suurempaan nopeuteen vapauduttuaan taas tyhjään tilaan.

Tai näin on käynyt aina tähän asti.

Nyt tehdyssä kokeessa skotlantilainen tutkimusryhmä käytti erityistä maskia, joka muutti fotonien muotoa. Näin muutetut fotonit laitettiin kilpasille tavallisten fotonien kanssa.

Vaikka ero oli erittäin pieni, muokatut fotonit liikkuivat hieman tavallisia fotoneita hitaammin.

"Tämä löytö todistaa yksiselitteisesti, että valon eteneminen voidaan hidastaa alle yleisesti hyväksytyn arvon 299 792 458 metriä sekunnissa, jopa kun matkataan ilmassa tai tyhjiössä", väittää tutkimuksessa mukana ollut Jacquiline Romero Glasgow'n yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan tulos tulee todennäköisesti muuttamaan sitä, miten tiede tutkii ja näkee valon. Tulokset julkaistiin uusimmassa Science Express -lehdessä.

http://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/ensimmaista-kertaa-historiassa-valo-saatiin-kulkemaan-valonnopeutta-hitaammin.html

Timppa21
Liittynyt8.4.2015
Viestejä1

Tuohon alkuperäiseen kaksi vastakkain valonnopeudella vastakkain tulevaa matkaajaa. Minusta kummankin matkustajan omasta mielestä he kohtaavat "omalla" valonnopeudella paikallaan olevan vastaantulian jonka kellokin on pysähtynyt. Heidän nopeusero on 2c mutta kohtaamis nopeus 1c.

 

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat