Kirjoitukset avainsanalla yhteiskunta

Julistamani ennustuskilpailu on nyt ratkennut, sillä presidentinvaalin 2018 lopullinen tulos vahvistettiin juuri. Tässä ennustajat paremmuusjärjestyksessä Brierin pisteiden (suluissa) mukaan

1. Teppo Mattsson (0.077)
2. Mikko A. Peltonen (0.083)
3. linkku (0.090)
4. ThiNguyen (0.125)
5. lavri (0.138)
6. Oraakkeli (0.147)
7. Teemu JKL (0.170)
8. Tokkura (0.173)
9. Kasvisruoka2 (0.187)
10. JWSyysvesi (0.187)
11. käyttäjä-6743 (0.212)
12. Käyttäjä4499 (0.250)
13. Vieralija (0.276)
14. edu666 (0.391)
15. käyttäjä-1266 (0.453)

Mitä pienemmät Brierin pisteet, sen täsmäävämpi ennuste: pistemäärä 0 vastaa täydellistä tietämystä, 0.25 sokeaa arvausta ja 1 huonointa mahdollista täsmäävyyttä (laskukaava ja tarkemmat yksityiskohdat aiemmassa kirjoituksessani).

Laskin jokaisen ennustajan pisteet taulukkolaskentaohjelmaan. Huolellisesta tarkistuksesta huolimatta virheitä voi aina jäädä, joten kommentoi mikäli löytyy huomautettavaa.

Kilpailun 16 väittämästä toteutuivat 2. (Haavisto kahden parhaan joukossa), 3. (Väyrynen neljän parhaan joukossa) ja 9. (kotimaan äänestysprosentti yli 69%). Loput väitteet eivät pitäneet paikkansa. Useampi väite meni aika tiukoille, joten ne olivat varsin osuvasti laadittu kuukausi ennen vaaleja.

Perustelin edellisessä kirjoituksessa omat ennusteeni, joiden ruumiinavauksen paikka on nyt.

Kaksi ennustettani olivat hieman vääränsuuntaisia: aliarvioin äänestysprosentin ja yliarvioin Torvaldsin menestyksen Ahvenanmaalla. 

Kotimaan äänestysprosentti oli 69,9% ja minä arvioin 69% ylittyvän vain 40% todennäköisyydellä. Olen kuitenkin tähän ennusteeseeni tyytyväinen, sillä vedonlyöjien ja monien asiantuntijoiden (ennakkoäänestykseen ja tilastoihin perustuvat) odotukset olivat huomattavasti korkeammassa, ainakin noin 72% äänestysaktiivisuudessa. Kun lasketaan ulkomailla asuvat suomalaiset, äänestysprosentti oli vain 66,8% eli ainoastaan kaksi kolmesta äänioikeutetusta antoi tässä vaalissa äänensä.

Arvioin, että Torvalds saa 60% todennäköisyydellä eniten ääniä Ahvenanmaalla, mutta sielläkin Torvalds hävisi Niinistölle selvästi ja niukasti jopa Haavistolle. Joku Niinistön ja Torvaldsin kannatusta Ahvenanmaalla ennen vaaleja tutkinut olisi osannut varmasti ennustaa tämän huomattavasti täsmäävämmin. Torvaldsin menestys Ahvenanmaalla (ja koko vaalissa) oli lähes samanlainen kuin puoluetoverillaan Henrik Laxilla vuoden 2006 vaalissa. Torvaldsia lukuun ottamatta vaalipiiriennusteeni olivat täsmääviä (tosin Niinistön vahvan menestyksen vuoksi näiden väitteiden ennustaminen oli ainakin nyt jälkikäteen katsoen helpoimmasta päästä).

Arvioin, että Kyllönen olisi kuuden parhaan joukossa 50% todennäköisyydellä. Hän jäi lopulta vain 0.2 %-yksikköä kutospaikasta, joten ennustukseni oli väitteen vaikeuteen nähden kelvollinen vaikka Brierin pisteiksi tästä väittämästä tulikin sokeaa arvausta vastaava 0.25. Huhtasaaren, Haaviston, Väyrysen, Vanhasen, Haataisen ja Torvaldsin järjestyksen ennustin täsmäävästi, ja heidän eronsa olivat sen kokoisia että noin 80% varmuuteni näissä väitteissä (1,2,3,4,5 ja 7) oli osuva.

Ennustin toisen kierroksen todennäköisyydeksi vain 10% ja tuloksen valossa sekin oli osuva. Accuscoren asiantuntijoiden arvioima lähes 50% todennäköisyys toisen kierroksen toteutumisesta jäi kauas todellisuudesta. 

Nyt ennustettavana oli vain 16 väitettä. Vaikka alle 0.1 Brierin pisteet ovat erinomaisia ja tilastollisesti erittäin merkitsevästi arvausta parempia, tarvittaisiin mielellään satoja yhteiskunnallisia väitteitä lisää ennustettavaksi, jotta voitaisiin luotettavasti selvittää ketkä ovat todellisia superennustajia ja ketkä lähinnä vain onnekkaita.

Kommentit (1)

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4278

No eipä mennyt ihan arvailuksi omalta kohdaltani.

Pitää varmaan tämä "superennustajat" kirja joskus lukaista.

Ruhollah.

Edellisessä kirjoituksessa haastoin lukijat ennustuskilpailuun presidentinvaaleista. Kilpailuun voi vielä osallistua huomiseen eli sunnuntaihin 28.1. iltakahdeksaan, kunnes ennakkoäänien tulokset julkaistaan. Myös jo jätettyä ennustustaan saa samaan aikarajaan päivittää, jolloin tietysti ainoastaan uusin jää voimaan.

Yritin itse lähestyä ennustustehtävää kirjan Superennustajat oppien mukaan (olen lukenut koko kirjan, mutta kiireinen lukija löytää opit tiivistetysti liitteestä "superennustajaksi pyrkivän kymmenen käskyä"). Oppeihin kuuluu arvioiden perusteleminen, jotka esitän omille ennustuksilleni. Perustelu on tärkeää, jotta ennustuksensa myöhemmästä ruumiinavauksesta voi oppia. Aiempaa kokemusta yhteiskunnallisesta ennustamisesta minulla ei ole.

On myös myönnettävä että vaalikampanjointia ja ehdokkaita en ole seurannut (enkä edes kuullut heidän puhuvan), joten minulta puuttuu superennustajille tärkeä sisänäkymä. Ennustukseni perustuu siis vain ns. ulkonäkymään, eli tilastoihin ja gallupeihin. Gallupit ovat olleet kuitenkin Suomessa luotettavia.

Näiden perusteella kakkospaikasta näyttävät kamppailevan Haavisto, Väyrynen ja Huhtasaari.

Maailmalla Huhtasaaren teemoilla on menestytty, joten vaikka hänen kannatuksensa gallupeissa on ollut vain 5% luokkaa, arvioin hänelle vielä 10% todennäköisyyden yltää kahden parhaan joukkoon.

Gallupeissa kakkospaikkaa pitävän Haaviston kannatus on ollut johdonmukaisesti yli 10%, haastajien vastaavasti useamman virhemarginaalin päässä johdonmukaisesti alle 10%. Haaviston kannatus on jatkunut vakaana jo vuoden 2012 vaaleista, eikä viime hetken ilmiöistä ole tietoa. Arvioin Haaviston olevan 85% todennäköisyydellä kahden parhaan joukossa.

Väyrysellä on ollut uusimmissa gallupeissa niukasti kolmanneksi suurin kannatus. Aiemmissa presidentinvaaleissaankin 1988, 1994 ja 2012 hän on kerännyt tasaisen vahvat 20,5%, 19,5% ja 17,5% kannatukset, vaikkakin suuren puolueen edustajana, joten arvioin Väyrysen olevan 80% todennäköisyydellä neljän parhaan joukossa.

Vanhasen kannatus on ollut gallupeissa Väyrystä ja Huhtasaarta heikompaa, eikä ole näkynyt merkkejä että pääministeripuolueen kannattajatkaan aktivoituisivat äänestämään omaa ehdokastaan. Arvioin Vanhasen olevan 15% todennäköisyydellä neljän parhaan joukossa.

Haataisen kannatus on ollut gallupeissa Vanhasen tasolla, mutta viiden joukkoon päästäkseen hänen täytyisi voittaa Vanhasen lisäksi Kyllönen (ellei Väyrysen tai Huhtasaaren kannatus jää selvästi odotettua heikommaksi). Arvioin Haataisen olevan 25% todennäköisyydellä viiden parhaan joukossa.

Kyllösen kannatus on ollut gallupeissa Haataisen ja Vanhasen tasoa, mutta kuuden joukkoon päästäkseen hänen täytyy voittaa heistä vain toinen (ellei Torvaldsin kannatus nouse selvästi odotettua korkeammaksi). Arvioin Kyllösen olevan 50% todennäköisyydellä kuuden parhaan joukossa.

Torvaldsin kannatus on ollut gallupeissa heikointa, eikä hänen takanaan ole suurta puoluetta. Eurovaaleissa hän keräsi noin 30000 ääntä, puolet Kyllösen äänistä, mikä tarkoittaisi noin 1% kannatusta. Arvioin Torvaldsin olevan 20% todennäköisyydellä seitsemän parhaan joukossa (eli voittavan edes yhden vastaehdokkaan).

Niinistön kannatus on ollut gallupeissa suuruusluokkaa 60% vielä ennakkoäänestyksen aikanakin, joten vain suuri systemaattinen virhe tai jokin yllättävä viime hetken käänne, joka pudottaisi Niinistön kannatuksen vaalipäivänä alle 40%, voisi johtaa toiseen kierrokseen. On niitä gallupien ja vaalien historian saatossa maailmalla tietysti tapahtunut, eikä suoran kansanvaalin aikana Suomen presidenttikään ole koskaan ratkennut ensimmäisellä kierroksella. Arvioin toisen kierroksen todennäköisyydeksi 10%. Jos arvioni on täsmäävä, yli 1,1 kertoimella kannattaisi lyödä vetoa sen puolesta, että vaalit ratkeavat ekalla kierroksella (kirjoitushetkellä jopa 1,5 kerrointa tarjolla).

Ennakkoäänestys oli vilkasta (36,1%), mutta niin oli 2012 toisella kierroksella (36,6%) vaikka lopullinen kotimaan äänestysprosentti jäi alle 69%. Toisaalta 2012 ekalla kierroksella lopullinen äänestysprosentti oli jopa 72,8%, vaikka ennakkoäänestys oli vähäisempää (32,7%). Yleensä presidentinvaaleissa äänestysprosentti on ollut selvästi yli 70%. Toisaalta voittaja on nyt etukäteen vähintään yhtä selvä kuin 2012 toisella kierroksella, mikä saanee osan äänestäjistä jäämään kotiin. Vedonlyöjät näyttävät uskovan 72% äänestysprosenttiin, joten menen tässä nyt selvästi yleistä kantaa vastaan kun arvioin vain 40% todennäköisyyden sille, että kotimaan äänestysprosentti on yli 69%. Uskon tässä nyt petolliseen mutuuni, että ihmisiä ei tällaisissa vaaleissa äänestäminen enää kovin kiinnosta ja että vilkas ennakkoäänestys on merkki vain itse ennakkoäänestyksen suosion kasvusta. Jos harrastaisin vedonlyöntiä, laittaisin kyllä rahani likoon hyvällä kertoimella alle 72% (mutten alle 69%) äänestysprosentille.

Niinistön kannatus on ollut gallupeissa hyvin vahvaa muidenkin puolueiden kannattajien keskuudessa. Onkin mahdollista, että Niinistö kerää eniten ääniä kaikissa vaalipiireissä. Suorissa kansanvaaleissa tähän ei ole toistaiseksi yksikään presidenttiehdokas pystynyt edes toisella kierroksella.

Satakuntalainen Huhtasaari saanee kannatuksestaan suurimman suhteellisen osuuden Satakunnan vaalipiirissä, mutta Niinistön etumatka on niin suuri, että arvioin Huhtasaaren saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä ainoastaan 1% todennäköisyydellä.

Helsingin vaalipiirissä Haavistolla on paljon kannatusta, mutta tuskin enempää kuin Niinistöllä (Niinistö voitti siellä Haaviston niukasti jo 2012 molemmilla kierroksilla, ja Niinistön suosio vaikuttaa siitä vain nousseen). Arvioin Haaviston saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä 3% todennäköisyydellä.

Väyrysellä on ollut perinteisesti kannattajansa erityisesti Oulun ja Lapin vaalipiireissä. Väyrynen on ollut jokaisella kolmella aiemmalla osallistumiskerrallaan 1988, 1994 ja 2012 näiden pohjoisten alueiden ykkönen voittaen niissä jopa huippusuositun Koiviston 1988. Väyrysen suosio on 30 vuoden aikana toki huomattavasti laskenut, mutta arvioin silti, että Väyrynen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä 20% todennäköisyydellä.

Vanhasen mahdollisuudet ovat lähinnä keskustan vahvoilla kannatusalueilla pohjanmaalla (jossa hän oli ykkönen 2006 ekalla kierroksella). Gallupien perusteella keskustalaiset äänestävät kuitenkin enemmän Niinistöä kuin omaa ehdokastaan. Arvioin Vanhasen saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä 10% todennäköisyydellä.

Haataisen yllätysmahdollisuudet lienevät lähinnä Ahvenmaalla, mutta puoluetovereiden Halosen ja Lipposen kaltaista kannatusta sieltäkään tuskin on odotettavissa. Arvioin Haataisen saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä 3% todennäköisyydellä.

Kyllönenkin kerännee parhaiten kannatusta kotikonnuiltaan, mutta Niinistön (ja Väyrysen) voittaminen Oulun vaalipiirissä on vaikeaa kun peruskannatus on niin paljon jäljessä. Arvioin Kyllösen saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä ainoastaan 1% todennäköisyydellä.

Vaalipiireistä kimurantein on Ahvenanmaa: Niinistön kannatus ollut siellä neljällä edellisellä kierroksella (molemmat kierrokset 2006 ja 2012) kaikkia Manner-Suomen vaalipiirejä selvästi alhaisempaa (2012 hävisi jopa Lipposelle ja toisella kierroksella Haavistolle), ja RKP:n kannatus vankkaa (Rehn ykkösenä 1994 molemmilla kierroksilla sekä 2000 ekalla kierroksella, Biaudet ykkösenä 2012). Toisaalta RKP:n Lax ei ollut Ahvenanmaan ykkönen vuonna 2006, vaan hävisi selvästi Haloselle (silti Lax keräsi enemmän ääniä kuin Niinistö). Halosen ja Lipposen menestyksestä Ahvenmaalla voisi arvella, että SDP:kin olisi siellä suosittu, mutta toisaalta 2000 toisella kierroksella Halonen hävisi selvästi keskustan Aholle (tosin kenties siksi, että ekalla kierroksella pudonnut Rehn asettui tukemaan Ahoa). Tässä kaivattaisiin sisänäkymää: kunnon superennustaja konsultoisi Ahvenanmaan tuntijaa, joka osaisi arvioida Torvaldsin paikallista suosiota. Minä arvioin vanhojen tilastojen perusteella, että RKP:n Torvalds saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä (eli käytännössä Ahvenanmaalla) 60% todennäköisyydellä.

Tässä nämä nyt sitten vielä ovat koottuna, omat ennusteeni ennustuskisan väittämiin valmiina kohtaamaan julkisen nöyryytyksen tulosten osoittaman todellisuuden edessä:

1. Laura Huhtasaari on kahden parhaan joukossa. 10%
2. Pekka Haavisto on kahden parhaan joukossa. 85%
3. Paavo Väyrynen on neljän parhaan joukossa. 80%
4. Matti Vanhanen on neljän parhaan joukossa. 15%
5. Tuula Haatainen on viiden parhaan joukossa. 25%
6. Merja Kyllönen on kuuden parhaan joukossa. 50%
7. Nils Torvalds on seitsemän parhaan joukossa. 20%
8. Vaaleissa järjestetään toinen kierros. 10%
9. Ensimmäisellä kierroksella kotimaan äänestysprosentti on yli 69%. 40%
10. Laura Huhtasaari saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 1%
11. Pekka Haavisto saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 3%
12. Paavo Väyrynen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 20%
13. Matti Vanhanen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 10%
14. Tuula Haatainen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 3%
15. Merja Kyllönen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 1%
16. Nils Torvalds saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 60%

Kommentit (0)

Jos kansanedustajat arvotaan, eikö samalla kannata arpoa vaikkapa teoreettisen fysiikan tutkijanpaikat? Tätä kysyttiin, kun ehdotin vallan arpomista demokraattisesti koko kansan kesken.

Ei kannata. Nimittäin asiantunteva fyysikko osaa ennustaa tulevaisuutta, asiantuntevakaan poliitikko juuri ei. 

Fysiikassa hallitsee faktat, politiikassa mielipiteet. Ja mitä kokeneempi ja arvostetumpi politiikan asiantuntija, sitä liiallisempi itsevarmuus ja huonommat ennusteet. Näin osoittaa Philip Tetlockin laajat kokeelliset tutkimusaineistot.

Auringon- ja kuunpimennykset, planeettojen liike ja hiukkasten spektriviivat osataan ennustaa verrattomalla tarkkuudella miljooniksi vuosiksi, kiitos fysiikan. Älylaitteet, lentokoneet ja koko hieno teknologiamme toimii, koska fysiikan ennusteisiin voi myös luottaa. Ennusteiden laskeminen vaatii kuitenkin pitkän koulutuksen. Satunnaiselta kansalaiselta tehtävä ei tuosta vain onnistu.

Ihminen on niin punoutunut järjestelmä, että parhaidenkin tietokoneiden ja mittausten ennustusvoima loppuu ennen kuin edes puoluejohtajan takki tai pääministerin yksityiskone ehtii kääntyä. Mitä siis menetetään, jos poliittinen päätösvalta annetaan asiantuntijoiden sijasta satunnaisille kansalaisille? Etenkin, jos joka kansalaiselle annetaan tehtävään asianmukainen valmiuskoulutus osana oppivelvollisuutta. Se olisi todellista maanpuolustusta totuudenjälkeisen ajan suurimpia uhkia vastaan, kun olisimme kaikki valtuustoon tai eduskuntaan arvan kutsua odottavia reserviläisiä.

Poliitikkoja voi syyttää monesta, muttei maailman ennustamattomuudesta. Ihmiskunta on koko tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisin fysikaalinen systeemi, jonka pienen osankin ennustaminen edes hieman arvausta paremmin on jo arvokas suoritus. 

Fyysikkoja voi kiittää monesta, muttei maailman ennustettavuudesta. Fysiikka tutkii ensisijaisesti mahdollisimman yksinkertaisia järjestelmiä, joita voi laskea ja mallintaa matemaattisen tarkasti.

Kun tilanne on yhteiskunnan tavoin niin monimutkainen että ennustaminen ei onnistu, on pakko toimia mielipiteiden varassa. Kaikki mielipiteet eivät kuitenkaan ole samanarvoisia. Ennustaa voi näet arvausta huonomminkin: esimerkiksi lottorivit 1,2,3,4,5,6,7 tai 3,9,15,21,27,33,39 antaisivat päävoitoksi vain satasia, koska näitä rivejä pelataan viikoittain tuhansia kertoja. Ennustamaton yhteiskunta on kuin lottoarvonta, jossa voi tehdä paljon arvausta huonompia päätöksiä.

Tapahtuu sitä toki fysiikassakin, että eläkepäivien lähestyessä professori höpsähtää luottamaan intuitioonsa enemmän kuin kylmään matematiikkaan. Mutta näillä seniliteetin kukkasilla on vain kaksi kohtaloa: joko luonto jäätää ne armotta, jos ennustavat mitään testattavaa; tai aika kuihduttaa ne unholaan, jos ovat sitä yleisempää, ei edes väärin -lajiketta.

Politiikassa auktoriteettien mielipiteet voivat sen sijaan kylvää tuhoa pyhän ideologian suojassa vielä vuosisatoja isäntänsä elinpäivien jälkeenkin.

Tetlockin tutkimuksissa on tunnistettu ominaisuuksia, joista on johdonmukaisesti hyötyä tai haittaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Nämä ominaisuudet jakavat asiantuntijat arvausta parempiin ja arvausta huonompiin, eli luotettaviin ja epäluotettaviin.

Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle, ideologisesti sitoutumaton, joustava, mielistelemätön, varovainen mutta täsmällinen arvioissaan ja hallitsee laajat, ajantasaiset yleistiedot.

Arvausta huonompi asiantuntija on itsevarma, perinteikäs, ideologiaan sitoutunut, joustamaton, mielistelevä, luottavainen mutta ympäripyöreä arvioissaan, kapea-alaisesti erikoistunut ja tarjoaa monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia selityksiä.

Kumpi asiantuntija kuulostaakaan tyypillisemmältä poliitikolta?

Kommentit (22)

Markus

Jos viittaat ensimmäisellä kappaleella minun kommenttiini edellisessä kolumnissa, niin en kysynyt voisiko samaan tapaan arpoa tutkijanpaikat, vaan johtopaikat tieteen piirissä. Eli ei siis vaikkapa fysiikan laitoksen tutkijat, vaan laitoksen johtaja, johtoryhmä ja laitosneuvosto, noin alkuun. Eli siis ihmiset, joilla on valta päättää muiden ihmisten elämästä (samaan tapaan kuin kansanedustajilla). Tutkijahan voi lähinnä vaikuttaa vain omaan toimintaansa, ellei sitten vaikka johda tutkimusryhmää. Kuulostaisiko siis keskiverrosta tutkijasta hyvältä ajatukselta, että esimerkiksi hänen työskentelynsä olosuhteista, sallituista tutkimuskohteista, rahasta, säännöistä ja rajoitteista päättäisi joku täysin satunnaisesti valittu henkilö, jolla ei tarvitse olla mitään ymmärrystä tai edes kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan, ja joku jonkun ajan kuluttua korvautuisi uudella täysin satunnaisella henkilöllä? Enpä usko. Ehkä parempi, että tilalla on joku, jolla on jo lähtökohtaisesti kiinnostus ja ehkäpä taustalla myös pitkä kokemus.

Kaikella kunnioituksella suosittelisin blogistia tutustumaan siihen, mitä oikea politiikanteko on sen lööppijournalismin takana. Se ei ole aina kaunista, ja siinä on paljon korjattavaa, mutta ei se nyt ole mitään arvailua ole, vaan raakaa työtä. Poliitikkojen haukkuminen on toki aina helppoa ja muodikasta, mutta pohjaa yleensä lähinnä stereotypioihin ja klikkijournalismiin (ja ei, en ole koskaan ollut politiikassa mitenkään mukana eli en puolustele itseäni).

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4278

Ja tärkeää huomata nimenomaan itsevarmuuden ja erehtymisen välinen yhteys.

Totta kai kaikilla aloilla pyritään ottamaan tämäkin huomioon, myös politiikan tutkimuksessa kuin sitten taloustieteissä, mutta tunne vie kun tunne vie.

Lopulta voisi sanoa, että myös fyysikkoa. Jos fyysikko on tottuneesti aina vastailemassa kaikkiin kysymyksiin ja vieläpä arvailee pari kertaa oikein, niin hänestähän saadaan oiva kansanparantaja asioihin, joista hän ei ole senkään vertaa perillä.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4278

Lainaus:

Ihannemaailmassa, missä tutkimus ohjaa ideologiaa eikä päinvastoin, asiantuntijavetoinen politiikka korvattaisiin välittömästi ennustusvoimansa todeksi näyttäneillä tietokoneohjelmilla. 

Ei taida Mattson tietää, että pitkälle niitä tunnuslukuja jo syötellään tietokoneisiin ja numeromurskaimet laskee.

Sen jälkeen pitää vielä tulkita mitä ne tarkoittaa missäkin tapauksessa. Sitä tietokoneet eivät ihan vielä tee.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4278

https://jasoncollins.org/2016/08/25/tetlocks-expert-political-judgment-h...

Tuolla on ihan hyvä huomio arpomisesta.

Simpanssit ennustivat joskus yhtä hyvin, kunhan joku oli ensin rajannut vaihtoehdot sille, että mitä arvottiin. Eli simpanssi ei voinut koskaan arvata, että bruttokansantuote kasvaa miljoona prosenttia, koska ei kukaan antanut sellaista vaihtoehtoa. Siispä, silkka arvaileminen ei voita asiantuntijoita ellei arvontaa auteta sellaisille urille, josta vastaus voisi löytyä.

Ruhollah.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä14696

Kyllä nyt akateemisen korkeakoulutuksen saaneena koen myötähäpeää blogistia kohtaan.

Tokihan on niin, ettei kissan häntää nosta kuin kissa itse, mutta tällä puheenvuorolla ei ollut mitään rakentavaa annettavaa. Jospa koittaisit rajankäynnissäsi pitäytyä kuitenkin fysiikan sisältöjen tangenteilla - voisi olla mahdollista vakuuttaa lukija asiantuntemuksen tarpeellisuudesta.

Politiikassakin tarvitaan ammattimaisuutta ja asiantuntemusta, josta suurin osa saadaan kokemuksen kautta. Lankesit Teppo siihen trivialiteettiin, missä napataan kadulta hemmo tekemään kirurgisia avoleikkaustoimia. Lähdit jatkamaan dissonanssiasi kiemurtelulla, voivoi...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4009

Minusta tämä blogi-kirjoitus oli parasta, mitä olen aikoihin lukenut. Sitä oli ILO lukea. Mattsson on perillä asioista - ei naiiveja kuvitelmia yhteiskunnasta, kuten monella tuntuu olevan...

”Tetlockin tutkimuksissa on tunnistettu ominaisuuksia, joista on johdonmukaisesti hyötyä tai haittaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Nämä ominaisuudet jakavat asiantuntijat arvausta parempiin ja arvausta huonompiin, eli luotettaviin ja epäluotettaviin.”

Asiaa! Ottaen huomioon, mikä meininki politiikassa on… millaiset tyypit enimmäkseen valtaan pyrkii… Arvonta toisi mahdollisuuden ”tyyppirajan” rikkomiseen - ehkä johonkin keskivertoa parempaan.  

Mitä tulee tieteeseen, suosittelen lukemaan Roger Penrosen kirjan Fashion, Faith and Fantasy in the New Physics of the Universe.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä14696

Sosiaalipsykologiset lainalaisuudet eivät eroa eri elämänaloilla. Tutkimuksilla voi vääristää asenteita, kun alojen kesken toisessa tutkitaan kaoottista ihmisen käyttäytymistä ja toisessa klassista fysikaalisuutta.

Tutkittakoon lainsäädännön kielen säännönmukaisuuksia ja toisaalta tutkijoiden käyttäytymistä ja uskomuksia paineen alla...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4009

Eusa kirjoitti:
Tutkimuksilla voi vääristää asenteita, kun alojen kesken toisessa tutkitaan kaoottista ihmisen käyttäytymistä ja toisessa klassista fysikaalisuutta.

Minä näkisin tässä asettelussasi vääristymän.

Eusa kirjoitti:
Tutkittakoon lainsäädännön kielen säännönmukaisuuksia ja toisaalta tutkijoiden käyttäytymistä ja uskomuksia paineen alla...

Penrose. Fashion.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

MrNewTime38

"Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle"

Tuo ei pidä paikkaansa!

Ja kun fyysikkojen ja kosmologien väite laajenevasta avaruudesta ei edes ole tiedettä, en juurikaan voi luottaa heihin!

Neutroni kirjoitti nämä tiede.fi keskusteluissa. Hän uskoo laajenevan avaruuden olemassa oloon.

Lukekaa ajatuksella ja ihmetelkää.

Neutroni:

"En minä ole perehtynyt kovin syvällisesti vektoriavaruuksiin ja vielä vähemmän niiden opettamiseen ummikoille."

"Ei avaruus tarvitse mitään paikkaa. Minä voin määritellä vaika äärettömän joukon avaruuksia, jos tarvitaan. Vaikka kuinka moniulotteisia ja dynaamisia"

"Sitten laitetaan avaruus muuttumaan ajan funktiona. Se voi esimerkiksi kasvaa, jolloin avaruuden jokainen piste liikkuu koko ajan kauemmas laajenemisen keskipisteestä (ajatellaan nyt ihan tavallista euklidista 3D-avaruutta, joka on helppo hahmottaa, vaikka se laajenisi). Nyt voidaan tietyssä mielessä sanoa, että kaksi avaruuden pistettä liikkuu toistensa suhteen (proper motion -liikettä). Niiden välimatka (ajatellaan sitä "tavallista" euklidista etäsiyyttä, jota voi mitata vaikka viivoittimella) muuttuu myös. Mutta pisteet ovat edelleen avaruuden osia, eli avaruutta, eivät avaruudessa olevia objekteja."

Hupaisaa tässä muuttuvassa avaruudessaon juuri tämä!

"Ei avaruus tarvitse mitään paikkaa. Minä voin määritellä vaika äärettömän joukon avaruuksia, jos tarvitaan. Vaikka kuinka moniulotteisia ja dynaamisia"

Eli aina kun havaitaan jotakin jota ei osata selittää avaruudessa liikkuvien asioiden avulla, voidaan turvautua tähän hatusta tempaistuun muuttuvaan avaruuteen jolle voidaan antaa ihan mitä ominaisuuksia ikinä vaan halutaan ja osataan hatusta tempoa.

Eihän tuo ole edes tiedettä!!!

Eikä Neutroni kyennyt selittämään sitä mihin sen laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu tai sitä mitä sille itselleen tapahtuu kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa.

Kun avaruudessa liikkuva ja avaruudessa muuttuva systeemi laajenee, SEN ERILLISET OSAT LIIKKUVAT AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Mites kun se paikka, jossa muutos tapahtuu, muuttuu itse? Mitä sille paikalle itselleen tapahtuu ja mihin se perustuu?!? Liikkeeseenkö? Jos, niin miten? Jos ei, mihin sitten?

MrNewTime3

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4009

MrNewTime38 kirjoitti:
"Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle"

Tai siis, pitää paikkansa, mutta nykyiset fyysikot ja kosmologit eivät tuohon kykene!

Onneksi sinä kykenet?  Vai oletko sitä mieltä, että fyysikot voisi arpoa.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä14696

Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4009

Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä14696

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4009

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä14696

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4009

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä14696

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Mitäs överiä siinä on, että osoittaa pelkästään taloudellista etua ajattelevan elämänasenteen kapea-alaiseksi?

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4009

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Mitäs överiä siinä on, että osoittaa pelkästään taloudellista etua ajattelevan elämänasenteen kapea-alaiseksi?

Et ole osoittanut yhtään mitään.

Ylitit vain rajan, kun yritit vaihtaa puheenaiheen poliitikon ammatista minun elämänasenteeseeni.

Palataan asiaan, jos sinulla on artikkeliin liittyen jotain mielipiteitä & järkiperusteluja.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

MrNewTime38

Scientists observe supermassive black hole in infant universe

https://m.phys.org/news/2017-12-scientists-supermassive-black-hole-infan...

"There is one large mystery that remains to be solved: How did a black hole of such massive proportions form so early in the universe's history? It's thought that black holes grow by accreting, or absorbing mass from the surrounding environment. Extremely large black holes, such as the one identified by Simcoe and his colleagues, should form over periods much longer than 690 million years.

"If you start with a seed like a big star, and let it grow at the maximum possible rate, and start at the moment of the Big Bang, you could never make something with 800 million solar masses—it's unrealistic," Simcoe says. "So there must be another way that it formed. And how exactly that happens, nobody knows.""

https://m.phys.org/news/2017-12-scientists-supermassive-black-hole-infan...

Kukaan ei tiedä?!?

Eikö nämä tyypit vielä tiedä että Suomi-Poika tietää?!?

MrNewTime

Kuva: Marsyas / Wikimedia Commons. Kleroterion-arvontalaite antiikin Kreikasta.

Kannattaisin diktatuuria, jos meitä johtaisi hyväntahtoinen superäly. Mutta kun sellaista ei ole, vallan keskittyminen pienelle piirille on juuri niin tuhoisaa kuin yksinvaltiaiden verinen historia osoittaa.

Vallan jakautuminen demokraattisesti on sitten se vähiten huono vaihtoehto, johon ilman ulkopuolisen superälyn apua saamme tyytyä.

Mutta kansanäänestykseen perustuva nykyinen hallintomuoto ei ole ainoa tapa toteuttaa demokratiaa. "Demokratiaakin voi yrittää kehittää", toteaa Esko Valtaoja kolumnissaan ja kysyy, "olisiko sellainen demokratia mahdollinen, jossa täytyy tietää, ennen kuin on valta päättää?"

Olen Valtaojan kanssa harvinaisen monesta asiasta samaa mieltä, mutta demokratiaa lähtisin kehittämään juuri vastakkaiseen suuntaan: en jakamalla valtaa tietävien kesken, vaan arpomalla sen kaikkien kesken.

Arvonta ei ole suinkaan uusi vallan jakotapa: jo antiikin kreikkalaiset arpoivat päättäjiä keskuudestaan. Aristoteles aikalaisineen ei olisi luultavasti edes tunnistanut nyky-Suomea demokratiaksi vaan oligarkiaksi eli harvainvallaksi. 

Kun valta keskittyy harvalle, näiden harvojen tulisi olla rehellisin keinoin ja avoimin perustein yhteiseen hyvään pyrkiviä selkärankaisia. Mutta näin totuudenjälkeisenä nettimeemien kulta-aikana on käynyt entistä selvemmäksi, että kansan äänestämä valta keskittyy helposti kaikenkarvaisille kansankiihottajille ynnä muihin alkukantaisiin tunteisiin vetoaville populisteille. 

Kun häpeilemätön valehtelu antaa politiikassa valintaedun, valtaan voi valikoitua sokeaa arvausta huonommat asiantuntijat. Donald Trump on suomalaisille helppo yhteisen kauhistelun ja naureskelun kohde, mutta kuinka paljon parempia omat valtaan äänestämämme johtajat ja päättäjät lopulta ovat?

Arvausta huonommat valinnat kannattaa korvata arvauksella. Siihen on kaksikin syytä: arvaaminen on halvempaa, ja tulos on parempi.

Ei enää kalliita vaalikampanjoita. Ei petettyjä vaalilupauksia. Ei lehmänkauppoja vaalirahoilla.

Suurten lukujen laki huolehtii, että 200 kansanedustajan tai tuhansien valtuutettujen arvonta antaa likipitäen keskimääräisen, aidosti kansaa edustavan tuloksen. Eli väestön suhteessa nuoria ja vanhoja, lyhyitä ja pitkiä, naisia ja miehiä, köyhiä ja rikkaita, rehtejä ja ketkuja, kaupunkilaisia ja maalaisia, matalasti ja korkeasti koulutettuja jne.

Yhtä johtajaa ei tietenkään kannata valita arvalla, koska sattuman rooli olisi silloin liian suuri: ennen pitkää johtajan arvan saa joku erityisen vaarallinen yksilö. Toisaalta tämä pienten lukujen ongelma vaivaa myös kansanäänestystä ja poistuu itsestään, kun lakkautetaan samalla koko presidentti-instituutio turhana ja kalliina muinaisjäänteenä.

Nykyisellä 70% työllisyysasteella 200 joukkoon arpoutuisi odotusarvoisesti 60 kansanedustajaa työelämän ulkopuolelta. Työllistävän vaikutuksensa lisäksi työttömien ja muiden heikko-osaisten ääni pääsisi kuuluviin myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Italialaistutkijoiden julkaiseman matemaattisen mallin mukaan päättäjien arvonta voikin parantaa päätöksenteon tehokkuuden lisäksi myös yleistä sosiaaliturvaa. Parhaimmillaan heikko-osaisista tulisi hyväosaisia ja tasa-arvo lisääntyisi.

Arvonnassa jokaisella täysivaltaisella kansalaisella olisi yhtäläinen mahdollisuus tulla valituksi. Kaikki eivät välttämättä lunasta voittamaansa paikkaa eduskunnasta tai kunnanvaltuustosta, mutta varasijoilta löytyy varmasti viimeisetkin halukkaat.

Huijaamista voidaan estää suorittamalla useita riippumattomien tahojen valvomia arvontoja, joiden yhteistulos määrää edustajiksi valitut. Kun vielä jokaisen arvonnan tulos julkistetaan kokonaisuudessaan, kuka hyvänsä voi tarkistaa että ne noudattavat satunnaisilmiöiden lainalaisuuksia, ilman merkkejä petoksesta.

Mitä huonoja puolia vallan arvontaan sitten liittyy? Jätän sen toistaiseksi valppaiden lukijoiden kommenttien varaan. Jos arvonta on sinusta huono tai suorastaan pähkähullu idea, perustele miksi. Minähän kehittelin arvonnan vain käyttämällä valtiovallan kehotuksesta pari kiky-lisäminuuttia innovoimaan Suomi kuntoon.

Kommentit (15)

Esae

Poliitikoiden haukkuminen on muodikasta, mutta suurella osalla heistä on todellisuudessa  esimerkiksi sentään jonkinlainen soveltuva koulutus. Ihan mielenkiintoisesta ideasta huolimatta lienee kuitenkin todennäköistä, että koko suomalaisten joukosta 200 henkilöä arpomalla saisimme nykyistäkin epäpätevämpiä poliitikkoja.

Vierailija

Motiivi on pätevyyttä merkityksellisempi. Pätevyys voi muuttua vaikutukseltaan negatiiviseksi tilanteessa, jossa poliitikko ei aja kansan yleistä vaan aivan muita etuja. Jatkuva sattumanvaraisuus poistaisi mahdollisuuden siihen, että joukkoon valikoituu merkittävä porukka Oy Veroparatiisiyhtiön etuja ajavia. Mitenkään nykytilanteeseen kantaa ottamatta :)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä14696

Arvonnalla olisi mielenkiintoiset puolensa, mutta edustuksellisessa demokratiassa on se juju, että löytyy riittävän suuria riittävän samoin ajattelevia äänestäjiä, jotka äänestävät edustajansa ajamaan motivoituneena asioita.

Ehdokkaaksi ryhtyvällä on oltava ohjelmallisia ideoita, arvonnassa voittavalla ei välttämättä ole.

Kaikkein oleellisin asia on se, että emme me, jotka todellisuudessa asioista päätämme, hoida sitä useinkaan demokraattisesti, vaan käytämme muita avuja. Kyllä lainlaatijoina saisi sentään olla jonkinlaisten pitkän linjan aatteellisten yhdistysten edustajia, muuten meille "korporaatiopomoille" avautuu turhan laajat mahdollisuudet käännellä päitä, eikä todellakaan meistä kaikki osaa tehdä sitä jatkuvasti yhteisvastuu mielessä.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4278

Arvonta voi vaikuttaa aluksi äärireilulta keinolta, jossa ei enää valehtelijat pärjää, ellei arpaonni suosi.

Mutta jos ajatellaan Macchiavellia, niin minusta Macchiavelli ei argumentoinut pelkästään sitä, että valtaa SAADAAN juonittelemalla, vaan valta myös SÄILYTETÄÄN juonittelemalla.

Näin ollen siis arvalla valituista lopulta tuollaisen säännön mukaan eniten johtajaksi päätyy valehteleva pyrkyri. Tai opportunisti, joka ei välttämättä valehtele, mutta on valmis siihen mikäli se hyödyttää itseään.

Asiantuntijavallassa on eräälaista ajatusta, mutta on siinäkin ongelmansa. 1. ongelma, tiede on aivan liian hidasta päätöksenteon tueksi kaikissa asioissa. 2. asioista ei olla yhtä mieltä, varsinkaan asioissa, jota varten ei ole olemassa hyviä mittalaitteita.

Ja lopulta äkkiä ajateltuna "kaikille tasapuolisesti" politiikka on sekin ongelmallista, sillä se on monesti sellainen väritön ja hajuton kompromissi, johon ei oikein kukaan ole tyytyväinen. Joka muuten muistuttaa monissa asioissa nykyistä mallia.

Ruhollah.

Markus

Jos eduskunta valittaisiin satunnaisesti, olisi tuloksena se, että todennäköisesti valituista suurinta osaa ei kiinnostaisi koko homma lainkaan. Eduskunnan varsinainen työ, eli lainsäädäntötyö, kun vaatii ihan oikeasti perehtymistä. Siitä työstä on glooria kaukana. Kyllähän politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden "asiantuntijoita" löytyy mistä vaan missä on ihmisiä, mutta kuinka moni heistä oikeasti omaa tietoa, ja mikä tärkeintä, halua ottaa asioista selvää ja etsiä perusteluita mielipiteilleen? Aika harva, minkä valitettavasti keskustelemalla voi yleensä äkkiä todentaa. Voisihan arvotusta paikasta kieltäytyäkin, mutta jos paikkaan kuuluisi muhkea palkkio, kuten nykyisin, niin kuka siitä nyt kieltäytyisi? Lopputuloksena olisi eduskunta, jossa oikeasti valtaa käyttäisi se pieni joukko, jota jo lähtökohtaisesti kiinnostaa yhteiskunta. Loput peesaisivat. Minä ainakin otan mieluummin nykyisen eduskunnan, jossa on suurempi todennäköisyys saada hommiin ihmisiä, joilla on motivaatiota ja pätevyyttä. Se, että sinne pääsee myös ihmisiä, joilla kauniisti sanottuna ehkä ei ole vaadittavia kykyjä, on pieni ongelma arpomisen aiheuttamien rinnalla.

Arpominen myös tuhoaisi puoluejärjestelmän, ja tekisi politiikasta täysin ennustamatonta. Käytännössä jokainen toimisi yksin ilman taustaorganisaatiota. Kaikki pitkäjänteinen toiminta muuttuisi mahdottomaksi, koska jokainen edustaja tietäisi, että hän ei seuraavalla kaudella ole mukana, vaan tilalla on joku toinen, joka hyvinkin todennäköisesti ajattelee ihan eri tavalla.

Jos seuraa suomalaista politiikkaa vaikkapa eduskunnan täysistuntojen ja iltapäivälehdistön kautta, se varmasti näyttäytyy naurettavana teatterina, johon kuka tahansa olisi pätevä. Jos kuitenkin hieman perehtyy siihen, mitä siellä taustalla tapahtuu, ja mitä esimerkiksi eduskunnassa ihan oikeasti päivittäisenä työnä tehdään, niin huomaa, että se on kyllä asiantuntijatyötä.

Asiaa voi miettiä myös vertailun kautta, eli miksi tyytyä vain eduskuntaan? Kuuluuhan esimerkiksi tiedekin kaikille. Pitäisikö tieteenteon piirin johtopaikat (esimerkiksi teoreettisen fysiikan alalla) täyttää koko kansan piiristä arvotuilla henkilöillä? Se jos mikä toisi tiedettä lähemmäs kansaa, kun linjauksista ja tutkijoiden työolosuhteista pääsisi päättämään myös  vaikkapa naapurin työtön alkoholisoitunut Pena.

Kansanvalta

Tulevaisuudessa voitaisiin edustajat tai muukin johtohenkilöstö valita tekoälyn avulla. Jokainen ehdokas ja äänestäjä täyttää vaalikoneen. Kaikkein lähinnä enemmistöä, eli kansan tahtoa vastanneet valitaan tekoälyn avulla. Arvonta suoritetaan samalla tavoin vastanneiden välillä.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4278

Tässähän voi olla juuri sitä viisautta, jota eräs kaikenmaailman humanistidosentteihin kuuluva Antto Vihmakin sanoi. Kaikenmaailman luonnontieteilijät tulevat tämänkaltaisiin ideoihin tietämättä mitä nämä kaikenmaailman humanistit ja dosentit ovat jo aikoja sitten pohtinut, aika läpikotaisin.

Ehkä sen takia populismillekin kaikenmaailman luonnontieteilijät ovat hedelmällistä maaperää ja vieläpä siten, että nämä postmodernit epätieteilijähumanistit vievät luonnontieteilijöitä eikä toisin päin, vaikka luonnontiede ei tule ihan samalla tavalla äidinmaidosta kuin kokemus ihmisenä.

Ruhollah.

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4009

Nyt ollaan asian ytimessä... Nerokas kirjoitus.

Mutta ketä kiinnostaa koko valtion hyvinvointi? Presidenttiä - mutta annetaanko hänen vaikuttaa riittävästi?

Niin kauan, kuin jokainen saa ajaa omaa etuaan, raha ratkaisee.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

ThiNguyen
Liittynyt14.8.2016
Viestejä33

Kuten jo Markus kertoikin, arvotuilta kansanedustajilta puuttuisi liian usein motivaatio. Ehdottaisin lukemaan sen sci-fi kirjan jossa presidentti valittiin arvonnalla. En nyt muista kirjan nimeä.

Vierailija

Ikiaikainen paradoksi: Ne, jotka parhaiten vallankäyttäjiksi soveltuisivat, eivät valtaa halua . Ja ne, joiden taas ei koskaan pitäisi olla missään auktoriteettiasemassa, käyttävät kaikki keinot haaliakseen mahdollisimman paljon valtaa.

apassi
Liittynyt2.12.2011
Viestejä456

Voisi olla aikamoista kaaosta, jos koko hallitus vaihdettaisiin aina kerralla. Porukassa ei ole ketään mentoria ja kaikki joutuisivat opiskelemaan aina hommat alusta. Tilannetta helpottaisi, jos. esim. vaihdettaisiin aina esim. 33.333..% kerralla, vaikka joka toinen tai kolmas vuosi.

Esa

Arpaonnisista, osa luovuttaisi valtansa virkamiehille, palkan pitäisi ja lomat. Myös. "Puolueita" eli yhteisten etujen ajajia ryhmänä, syntyisi satavarmasti. Poliittisia eläimiä me olemme.

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat