Kirjoitukset avainsanalla yhteiskunta

Fyysikot ovat olleet kautta aikojen valtaosin miehiä. Tieteen historiassa tämä on seurannut miesten valta-asemasta yhteiskunnassa, missä naisia on häikäilemättä syrjitty ja suorastaan kielletty tekemästä tiedettä, mutta mikä on tilanne nykyään?

Fysiikan tutkimuksessa naisten osuus on edelleen pieni: tyypillisesti naisia on tohtoreista suuruusluokkaa 20%, professoreista 10% ja nobelisteista 1%. Usein selitykseksi tarjotaan yhä syrjintää, joka tahallaan tai tahattomasti karkottaa jo varhaiskasvatuksen piilovaikuttamisesta alkaen tyttöjä fysiikan huipulle johtavalta uralta.

Fysiikassa syrjitty sukupuoli on kuitenkin nykyään useammin mies kuin nainen, esitti fysiikan professori Alessandro Strumia hiljattain CERNissä, sukupuolten tasa-arvoa käsitelleessä kokouksessa. CERNin tiedotteessa Strumian puhe tuomittiin "erittäin loukkaavaksi" ja hänet hyllytettiin välittömästi kaikesta CERNin toiminnasta. En ole nähnyt puhetta eikä sen taltiointia ole julkaistu, mutta CERNin sensuroimat Strumian diat löytyvät täältä (ja puheen herättämä vastalause täältä).

On selvää, että nainen voi olla fysiikassa parempi kuin mies. Tunnen useita erinomaisia naisfyysikoita. Esimerkiksi vaimoni suoritti teoreettisen fysiikan opinnot parhain arvosanoin ja väitteli alalta tohtoriksi nuorella iällä. Jopa maailman paras fyysikko voisi olla nainen, jos paremmuus fysiikassa olisi ylipäätään määritettävissä. Näistä, yksilöitä koskevista tosiasioista ei kukaan selväjärkinen kiistele.

Iänikuinen kiista, jonka Strumian puhe jälleen nostatti, koskee todennäköisyyksiä ja tilastoja: mikä olisi naisten osuus fysiikassa, jos jokainen ihminen saisi kasvaa ja toteuttaa itseään vapaasti?

Tasan puolet, jyrähtää vaikutusvaltainen porukka, joka uskoo lasten syntyvän tyhjinä tauluina. Tämän suositun uskomuksen mukaan sukupuolet erottaa vain jalkoväli, kunnes kulttuuri syövyttää poikiin ja tyttöihin stereotypiansa. Jos erot voivat tulla vain ulkopuolelta, fysiikan miesvaltaisuudenkin on tultava ulkopuolelta – siis syrjivästä kulttuurista.

On tietysti houkuttelevaa kuitata ei-toivotut yhteiskunnan ilmiöt länsimaisen kulttuurin hapatuksena, mutta samalla joutuu sulkemaan silmänsä valtavalta määrältä monitieteistä ja -kulttuurista todistusaineistoa. Sukupuolten eroista puhuttaessa on myös syytä muistaa, että erilainen ei tarkoita eriarvoista. Havaittujen tilastollisten erojen ei pitäisi loukata ketään, eikä varsinkaan rauhanomaisessa yhteiskunnassa mairitella miestä.

Totuus nimittäin on, että tytöt ja pojat eroavat sisäsyntyisesti myös aivoiltaan, kyvyiltään ja kiinnostuksiltaan. Siitä huolehtivat ainakin sukupuolihormonit ja Y-kromosomi. Ei ole sattuman, vaan biologisen evoluution, tulosta että pojissa esiintyy esimerkiksi uhkarohkeita ja väkivaltaisia yksilöitä huomattavasti enemmän kuin tytöissä ja erot ilmenevät hyvin varhaisessa iässä johdonmukaisesti kaikissa kulttuureissa. Jo kohdussa poikasikiöt liikuttavat keskimäärin enemmän raajojaan, tyttösikiöt suutaan. Sukupuolieroja havaitaan myös eläinserkuilla, joilla ei edes ole varsinaista kulttuuria. Seksuaalinen suuntautuminenkin on esimerkki sisäsyntyisestä sukupuolierosta: pojat kiinnostuvat tytöistä ja tytöt pojista, muutamien prosenttien vähemmistöä lukuun ottamatta, eikä suuntautumiseen tiedetä vaikuttavan muut kuin geenit ja hormonit vaikka sosiaalisia vaikutteita on metsästetty ainakin Freudin ajoista.

Fysiikka ei ole (pelkkää) seksiä ja väkivaltaa, mutta sukupuolten välisiä eroja havaitaan myös älykkyydessä. Esimerkiksi se, että älykkyys jakautuu naisilla tasaisemmin kuin miehillä. Miehet ovat siis yliedustettuina älykkyysjakauman ääripäissä: sekä poikkeuksellisen vähä- että korkeaälyisten enemmistö on miehiä. Molemmista päistä löytyy toki myös naisia, mutta suhteessa vähemmän kuin miehiä.

Psykologien kehittämät ÄO-testit eivät tietenkään mittaa sellaisenaan fysiikkaan soveltuvaa älyä, etenkään ääripäässään. Testin haaviinhan voi tarttua vain sellaista älyä, jota testin kehittäjältäkin löytyy – luultavasti siksi fysiikan suuriin neroihin lukeutuva Richard Feynmankin suorastaan ylpeili verrattain alhaisella ÄO-tuloksellaan. ÄO on fyysikolle kuin kuntotesti joukkueurheilijalle: Päässälaskutaidon, kuviopäättelyn ym. älykkyystestien mittaamien kykyjen kasvu toki hyödyttää fyysikkoa, muttei rajattomasti, sillä yleisälykkyys ei korvaa fysiikan tutkimuksessa tarvittavia erityistaitoja. Jalkapallossakaan ei tule rajattomasti paremmaksi vain sillä, että jaksaa juosta pidempään.

ÄO on kuitenkin vain yksi monista mittareista, joilla miesten hajonta on suurempaa. Miesten epätasaisemmista jakaumista on vastuussa evolutiivisen riskistrategian sisältävä Y-kromosomi, joka voi antaa jättipotin, kuten mormonijohtaja Paul Kingstonin 300 lasta, fysiologi Bertold Wiesnerin 600 keinohedelmöitettyä lasta tai tuhatlapsinen Tsingis-kaani, jonka jälkeläiset lasketaan nykyään jo kymmenissä miljoonissa. Se jättää samalla miehet myös täysin ilman jälkeläisiä useammin kuin naiset, joiden lapsiluvut jakautuvat ilmeisten biologisten rajoitteiden takia tasaisemmin

Onko miesten osuuden kasvu fysiikan huipulle noustessa sitten merkki jonkinlaisen fysiikka-älyn epätasaisemmasta jakaumasta miehillä? Tuskin ainakaan pelkästään, mutta en ole toisaalta nähnyt vakuuttavaa perustelua sillekään, miksi miesten jakauman paksumman hännän voisi fysiikassa(kaan) täysin sivuuttaa. Paksumpi häntä näyttäytyy johdonmukaisesti esimerkiksi siinä, kuinka miljoonien osallistujien SAT:n matematiikan 0.01% parhaimmistoon on päässyt jokaista tyttöä kohti neljä poikaa tasaisen varmasti jo 90-luvulta alkaen. Ja matematiikka on se kieli, jolla fysiikka on kirjoitettu.

Myös älykkyyden osa-alueissa havaitaan sukupuolten välisiä eroja: Naiset menestyvät keskimäärin paremmin laskemisessa, kielellisissä tehtävissä, oikeinkirjoituksessa sekä sanojen, maamerkkien ym. kohteiden sijaintien muistamisessa. Puheen ja lukemisen vaikeudet ovat moninkertaisesti yleisempiä miehillä, mutta miehet menestyvät keskimäärin paremmin matemaattisessa päättelyssä sekä tilan, paikan ja esineiden avaruudellisessa hahmottamisessa. Ero näkyy myös SAT:n matematiikassa poikien korkeampana keskiarvona. Havaituille eroille löytyy uskottavia syitä ihmisen evoluutiohistoriasta: naiset erikoistuivat tyypillisesti keräilyyn, vahvemmat ja suuremmat miehet metsästämiseen, mikä on jättänyt jälkensä lajimme geeniperimään.

Matemaattista päättelyä ja avaruudellista hahmottamista tarvitaan jatkuvasti fysiikassa, joten näissä kyvyissä havaitut keskimääräiset sukupuolierot voivat heijastua myös alan sukupuolijakaumaan. Heikompaa avaruudellista hahmottamista voi toki korvata kääntämällä geometriaa algebraksi. Suosin itsekin algebrallisia menetelmiä; liekö sitten yhteydessä afantasiaani.

Vanha sanonta, jonka mukaan naiset ovat kiinnostuneempia ihmisistä, miehet asioista, kuitataan usein seksistisenä kliseenä. Sukupuolten keskiarvoissa tällainen ero nousee kuitenkin sinnikkäästi esiin tutkittaessa ihmisiä eri aikakausina ja eri kulttuureissa, myös kaikkein tasa-arvoisimmissa. Ja erot kiinnostuksen kohteissa saattavat lopulta ratkaista enemmän kuin kyvyt.

Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa fysiikka kiinnostaa huomattavasti useampaa poikaa kuin tyttöä: kevään 2018 fysiikan yo-kokeen kirjoitti tytöistä vain 11%, pojista peräti 33%, vaikka tyttöjen koesuoritus oli keskimäärin parempi kuin poikien. Oliko tyttöjen suoritus sitten keskimäärin parempi, koska heistä kirjoitti vain 11% parhaimmisto fysiikassa, ei selviä ilman edustavaa otosta molemmista sukupuolista.

Toinen kiinnostuseroihin viittaava tilasto löytyy maiden välisestä vertailusta: mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta, sitä pienempi osuus naisista päätyy fysiikan pariin. Norjan ja Suomen kaltaisissa vapaammissa maissa naiset siis valitsevat fysiikan harvemmin kuin Turkin ja Tunisian kaltaisissa maissa, joissa naisilla on vähemmän oikeuksia ja vapauksia.

Ankara kilpailu viittausten ja julkaisujen määrällä voi karkottaa ihmisiä, joiden kyvyt ja kiinnostus riittäisivät fysiikkaan, mutta jotka haluaisivat edistää tiedettä ennemmin kuin omaa uraansa. Teoreettisessa fysiikassa menestymistä vaikeuttaa myös se, että uralla pysyäkseen alan tutkija joutuu kiertämään useita 1-2 vuoden mittaisia pätkätöitä ympäri maailmaa parhaassa perheenperustamisiässä. Äitiyden sovittaminen tähän kuvioon voi käydä erityisen raskaaksi tai käytännössä mahdottomaksi. Kilpailu arvostetuimmista tutkijanpaikoista voi kääntyä itsevarmempien ja kilpailuhakuisempien miesten eduksi, vaikka fysiikan osaamisessa ei eroa olisikaan. Naiset hoitavat myös useammin lapsia, mikä jättää miehille enemmän aikaa keskittyä työuralleen.

Suhteellisuudentajun rajoille vietyä omistautumista tutkimukselle, jota fysiikan terävimmälle huipulle nouseminen voi edellyttää, vaikuttaa esiintyvän miehillä enemmän kuin naisilla. Taipumus viedä erikoisosaamisensa äärimmäisyyksiin saattaa osaltaan selittää, miksi nerot ovat yleensä miehiä. 

Naiset välttävät useammin riskejä, mikä näkyy esimerkiksi miehiä pidemmässä eliniässä. Onnettomuusalttiit työt ovat miesvaltaisia, mutta miksei varovaisuus voisi näkyä myös vähemmän äärimmäisinä suorituksina kaikilla aloilla? Riskinottoa vaativa kilpa-autoilukin vetää puoleensa pääasiassa poikia ja miehiä, vaikka pienempikokoisena naiset voisivat sopia nykyaikaisiin kilpureihin jopa miehiä paremmin.

Syrjintä, ennakkoluulot ja vähemmistöjen kohtaamat muut vaikeudet voivat toki osaltaan vääristää sukupuolijakaumia, vaikka sisäsyntyiset tekijät selittäisivätkin suurimman osan eroista. Ilman syrjintääkin vähemmistöjen on usein vaikeampaa löytää vertaistukea, mikä voi ihmisen kaltaisen sosiaalisen eläimen tapauksessa estää alalle sopeutumisen ja sillä menestymisen.

Mutta jos syrjintä, roolimallien ja vertaistuen puute ovat ratkaisevin este menestymiselle, miten naiset ovat psykologiassa, lääke-, ihmis- ja eläintieteissä onnistuneet kasvattamaan osuutensa fysiikkaan nähden moninkertaisesti? Näillä alkuaan 100% miesvaltaisilla akateemisilla aloillahan sukupuolijakauma on kehittynyt tasaiseksi ja jopa naisvaltaiseksi. Onko syrjintä sitten erityisesti fysiikan ongelma, kun alalla ei ole samassa ajassa tapahtunut samanlaista sukupuolijakauman tasoittumista?

Kokeelliset tutkimukset, joissa mm. samanveroisia hakemuksia on lähetetty naisen ja miehen nimellä, ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia. Syrjintää saattaa tapahtua yksittäistapauksina suuntaan ja toiseen, mutta kiistatonta todistusaineistoa järjestelmällisestä syrjinnästä ei nykypäivänä parhaan tietoni mukaan fysiikassa ole löydetty. En ole oman tai vaimonikaan kohdalla sukupuoleen perustuvaa syrjintää havainnut, vaikka monenlaiseen kyseenalaiseen toimintaan olenkin akateemisessa maailmassa törmännyt. Syrjintää voi tietysti olla vaikea havaita saati todistaa, mutta räikeät tapaukset olisin sentään luultavasti huomannut. Omassa kuplassani fyysikot ovat päinvastoin olleet yhdenvertaisuuden edistämisestä kiinnostuneita, erilaisuuteen ja moninaisuuteen myönteisesti suhtautuvia ihmisiä.

Yhtä sukupuolta ei voi suosia syrjimättä toista. Jos sukupuolikiintiöiden ymv. toimien avulla sukupuolten osuus pakotetaan tasaiseksi, järjestelmä alkaakin syrjiä enemmistöä. Yhdenvertaisuudessa pitäisi kuitenkin olla kyse yksilöiden tasa-arvoisesta kohtelusta. Eli siitä, että jokainen yksilö arvioidaan omien eikä toisten, samaan sukupuoleen kuuluvien keskimääräisten ominaisuuksien perusteella. 185 cm pituinen on 185 cm pituinen, riippumatta sukupuolestaan. Taitava fyysikko on taitava fyysikko, riippumatta sukupuolestaan.

Kumpi sitten onkaan pienempi paha: epätasaiset sukupuolijakaumat, vai yksilöiden suosiminen, kouluttaminen ja kannustaminen alalle jolle he eivät lopulta ehkä haluakaan?

Kommentit (9)

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5131

”Matemaattis-looginen älykkyys ei tarkoita pelkkää laskutaitoa, vaan laajemmin kykyä loogiseen ongelman ratkaisuun. Tällä tavoin lahjakas nauttii yleensä myös johdonmukaisuudesta ja pyrkii hahmottamaan millaisia loogisia rakenteita ja malleja todellisuudessa esiintyy.”

Moniälykkyysteoria

Mulla on sellainen käsitys, että vaikka nainen olisi matemaattisesti erittäin lahjakas, hänen ”laajempi kyky loogiseen ongelman ratkaisuun” on todennäköisesti heikompi, kuin vastaavan matemaattisen lahjakkuuden omaavalla miehellä. Tämä voi olla kenties jopa ratkaisevin syy siihen, miksi naiset eivät kykene hyödyntämään matemaattista lahjakkuuttaan fysiikan saralla niin usein, kuin miehet.

Tästä tuli mieleen muutama tapaus tavallisista naisista, joista olen epäillyt, ovatko he normaaliälyisiä; älykkyys tuntuu olevan normaalia tasoa, mutta jokin ei ole kohdallaan… Sitä en tiedä, onko kyseessä sairaus joka vaikuttaisi älyllisiin toimintoihin. Ominaista heille tuntuu olevan, että älyllisiä rahkeita riittäisi, mutta kyky hyödyntää niitä laajemmin puuttuu – aivan kuin ”piuhoja” olisi enemmän, kuin kykyä järjestellä ne!

Olen pohtinut, onko se enemmän psykologista: että onko kasvatus ollut häslinkiä. Mutta tunnistan samoja piirteitä saman näköisistä ihmisistä… joten se lienee suvuissa. (Tämä ei tietenkään sulje pois sitä mahdollisuutta, että ”häslinki on mennyt perimään”.) Liitän ilmiön nimenomaan naisiin, miehessä se olisi epätyypillisempää/moitittavampaa.

Naisen ei tarvitse olla erityisen älykäs, jos hänen aivonsa ovat miesmäiset, ja hän kykenee tehokkaammin organisoimaan potentiaalinsa - toisaalta juuri se on älykkyyttä..!

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5131

Tulipa tönkkö postaus... Nuo kuvaukset ovat ääriesimerkkejä naiseuden huonoista puolista. Sen verran optimistinen olen, että uskon kasvatuksen voivan pelastaa paljon: vaikka perimä olisi aivojen suhteen tavallista plastisempi (?) - mikä käytännössä johtaisi herkemmin vain epäloogisuuteen, kun plastisuuden mahdollisuuksia ei kyetä hyödyntämään  - panostamalla mahdollisimman eheään VVM:iin, saataisiin aivoille paras mahdollinen ohjaus. Kenties jopa niin hyvä, ettei hölmöjä/patologisia piirteitä ilmene lainkaan. 

Luulen, että vauvana puutteelliseksi/epäasialliseksi koetusta kohtelusta  seuraten naispuoliset ihmiset ovat alttiimpia nimenomaan mielen kinkkisille seuraamuksille, koska heidän looginen päättelykykynsä ei ole yhtä taattua perimällä verrattuna miehiin... Ovatko naisen aivot miesten aivoja plastisemmat? Sehän tarkoittaisi suurempaa mahdollisuutta!

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1715

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/8178/URN_NBN_fi_jyu-200534...

TIMSS 1999 –tutkimuksessa saatiin tulokseksi, että suomalaisista 7.-luokkalaisista vain 11 %

asennoitui myönteisesti fysiikkaan. Myönteisesti asennoituneista oli tilastollisesti merkitsevästi

enemmän poikia kuin tyttöjä (tyttöjä 4 %, poikia 18 %).

Tämän tutkimuksen yksi tärkeimmistä tuloksista oli se, että oppilaiden itsetunto fysiikan

osaamista kohtaan ja myönteinen asennoituminen fysiikkaan laskee 7. luokalta 8. luokalle.

Kenties erityisesti tyttöjen heikko itsetunto fysiikan osaamista kohtaan yläkoulussa ja lukiossa johtuu oppikurssien ja -kirjojen heikkoudesta,  epäfysikaalisuudesta, jonka tytöt alitajuisesti vaistoavat (mutta opettajat eivät).  Monta lahjakkuutta voidaan siten menettää.

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5131

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Kenties erityisesti tyttöjen heikko itsetunto fysiikan osaamista kohtaan yläkoulussa ja lukiossa johtuu oppikurssien ja -kirjojen heikkoudesta,  epäfysikaalisuudesta, jonka tytöt alitajuisesti vaistoavat (mutta opettajat eivät).  Monta lahjakkuutta voidaan siten menettää.

Mokkeri voi saada hyviä arvosanoja helposti. Kasilla vaikeutuu, ja pitäisi jo hiukan nähdä vaivaa. 

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1715

Jatkoksi ylläolevaan.  Tullessaan 7. luokalle tytöt ovat paljon poikia vähemmän leikeissään tutustuneet fysiikkasävyisiin asioihin kuten voimiin ja muihin suureisiin sekä mittauksiin. Tämä ilmenee aluksi hieman suurempana kömpelyytenä kvantitatiivisten töiden yhteydessä. Jos kvantitatiivisia töitä on runsaasti, tytöt oppivat nopeasti pystyttämän koelaitteet, tekemään mittaukset ja laskemaan tulokset keskimäärin jopa sujuvammin kuin pojat. Heidän itsetuntonsa fysiikan suhteen on hyvä. Esimerkiksi he määrittävät veden höyrystymisenergian ja optiikan peruslain ja todentavat   hilan kaavan tai kaltevalla tasolla liukumisen kaavan Ft^2/(ms) = 2  varsin taitavasti. Teorian voi sitten niveltää  tehtyihin töihin. Aloittamalla 8. luokalla tyypillisten fysiikan laskujen (ei ongelmien, vaan mallien) harjoittelu ja muuntamalla lukion kurssit jo opeteltua fysiikkaa hyödyntäviksi tyttöjen itsetunto fysiikan suhteen pysyy hyvänä. Siis pysyisi, jos meneteltäisiin  näin.

MrNicePressure

Moi kaikki.

Itse keskusteluihin minulta on poistettu kirjoitusoikeudet, joten tämän tänne.

Mitä mieltä Teppo olet tästä?

https://youtu.be/MeqdRAFZ6pY

Kaasuplaneettojen kiertoajoilla näyttäisi olevan vaikutusta siihen milloin Auringonpilkkuja ei esiinny ollenkaan. Tosin jopa satojen vuosien viiveellä. Voisiko pittee paikkansa?

Tässä on kyse siitä että muiden kaasuplaneettojen aikaansaannokset syvällä Auringon sisällä kiihdyttävät Jupiterin aikaansaannosten pintaan nousua, jolloin ne saavuttavat pakonopeuden ja pääsevät ylipäätään Auringon pinnalle asti ja samalla osan vauhti kiihtyy enemmän tietyssä syvyydessä kun niihin vaikuttaa kaksi tai kaikki kolme muuta kaasuplaneettaa, jolloin ne saavuttavat edellä meneviä ja näin Auringonpilkkuja esiintyy aika ajoin 11 vuoden välein ja välillä ei ollenkaan, koska Jupiterin aikaansaannokset eivät aina saavuta Auringon pintaa.

Jupiter ei tietysti yksin saa mitään aikaiseksi, koska tarvitaan pimeää ainetta galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta.

Eli Auringon pinnalle työntyvä aine olisi Auringon sisällä havaittavaksi aineeksi laajentunutta pimeää ainetta jota työntyisi koko ajan ulos galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta ja tämä olisi samalla meille pimeää työntävää voimaa joka välittää työntävää voimaa pois päin galaksin keskustasta.

Uutena ajatuksena varmaan monelle aika villi, mutta jos ajatukseen perehtyy, se alkaa vaikuttamaan aina vain loogisemmalta ja loogisemmalta.

Jos siis antaa itselleen mahdollisuuden ja yrittää ymmärtää mistä kirjoitan.

Pahoitteluni siitä että laitan tämän tänne. Jos kirjoitusoikeuksiani ei olisi viety, laittaisin tämän keskusteluihin. Ehkäpä joku jolla ne ovat, avaa tätä varten oman aiheen. Lukisin mielelläni muiden mielipiteitä ajatuksistani.

Kiitos.

😃

Julistamani ennustuskilpailu on nyt ratkennut, sillä presidentinvaalin 2018 lopullinen tulos vahvistettiin juuri. Tässä ennustajat paremmuusjärjestyksessä Brierin pisteiden (suluissa) mukaan

1. Teppo Mattsson (0.077)
2. Mikko A. Peltonen (0.083)
3. linkku (0.090)
4. ThiNguyen (0.125)
5. lavri (0.138)
6. Oraakkeli (0.147)
7. Teemu JKL (0.170)
8. Tokkura (0.173)
9. Kasvisruoka2 (0.187)
10. JWSyysvesi (0.187)
11. käyttäjä-6743 (0.212)
12. Käyttäjä4499 (0.250)
13. Vieralija (0.276)
14. edu666 (0.391)
15. käyttäjä-1266 (0.453)

Mitä pienemmät Brierin pisteet, sen täsmäävämpi ennuste: pistemäärä 0 vastaa täydellistä tietämystä, 0.25 sokeaa arvausta ja 1 huonointa mahdollista täsmäävyyttä (laskukaava ja tarkemmat yksityiskohdat aiemmassa kirjoituksessani).

Laskin jokaisen ennustajan pisteet taulukkolaskentaohjelmaan. Huolellisesta tarkistuksesta huolimatta virheitä voi aina jäädä, joten kommentoi mikäli löytyy huomautettavaa.

Kilpailun 16 väittämästä toteutuivat 2. (Haavisto kahden parhaan joukossa), 3. (Väyrynen neljän parhaan joukossa) ja 9. (kotimaan äänestysprosentti yli 69%). Loput väitteet eivät pitäneet paikkansa. Useampi väite meni aika tiukoille, joten ne olivat varsin osuvasti laadittu kuukausi ennen vaaleja.

Perustelin edellisessä kirjoituksessa omat ennusteeni, joiden ruumiinavauksen paikka on nyt.

Kaksi ennustettani olivat hieman vääränsuuntaisia: aliarvioin äänestysprosentin ja yliarvioin Torvaldsin menestyksen Ahvenanmaalla. 

Kotimaan äänestysprosentti oli 69,9% ja minä arvioin 69% ylittyvän vain 40% todennäköisyydellä. Olen kuitenkin tähän ennusteeseeni tyytyväinen, sillä vedonlyöjien ja monien asiantuntijoiden (ennakkoäänestykseen ja tilastoihin perustuvat) odotukset olivat huomattavasti korkeammassa, ainakin noin 72% äänestysaktiivisuudessa. Kun lasketaan ulkomailla asuvat suomalaiset, äänestysprosentti oli vain 66,8% eli ainoastaan kaksi kolmesta äänioikeutetusta antoi tässä vaalissa äänensä.

Arvioin, että Torvalds saa 60% todennäköisyydellä eniten ääniä Ahvenanmaalla, mutta sielläkin Torvalds hävisi Niinistölle selvästi ja niukasti jopa Haavistolle. Joku Niinistön ja Torvaldsin kannatusta Ahvenanmaalla ennen vaaleja tutkinut olisi osannut varmasti ennustaa tämän huomattavasti täsmäävämmin. Torvaldsin menestys Ahvenanmaalla (ja koko vaalissa) oli lähes samanlainen kuin puoluetoverillaan Henrik Laxilla vuoden 2006 vaalissa. Torvaldsia lukuun ottamatta vaalipiiriennusteeni olivat täsmääviä (tosin Niinistön vahvan menestyksen vuoksi näiden väitteiden ennustaminen oli ainakin nyt jälkikäteen katsoen helpoimmasta päästä).

Arvioin, että Kyllönen olisi kuuden parhaan joukossa 50% todennäköisyydellä. Hän jäi lopulta vain 0.2 %-yksikköä kutospaikasta, joten ennustukseni oli väitteen vaikeuteen nähden kelvollinen vaikka Brierin pisteiksi tästä väittämästä tulikin sokeaa arvausta vastaava 0.25. Huhtasaaren, Haaviston, Väyrysen, Vanhasen, Haataisen ja Torvaldsin järjestyksen ennustin täsmäävästi, ja heidän eronsa olivat sen kokoisia että noin 80% varmuuteni näissä väitteissä (1,2,3,4,5 ja 7) oli osuva.

Ennustin toisen kierroksen todennäköisyydeksi vain 10% ja tuloksen valossa sekin oli osuva. Accuscoren asiantuntijoiden arvioima lähes 50% todennäköisyys toisen kierroksen toteutumisesta jäi kauas todellisuudesta. 

Nyt ennustettavana oli vain 16 väitettä. Vaikka alle 0.1 Brierin pisteet ovat erinomaisia ja tilastollisesti erittäin merkitsevästi arvausta parempia, tarvittaisiin mielellään satoja yhteiskunnallisia väitteitä lisää ennustettavaksi, jotta voitaisiin luotettavasti selvittää ketkä ovat todellisia superennustajia ja ketkä lähinnä vain onnekkaita.

Kommentit (1)

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

No eipä mennyt ihan arvailuksi omalta kohdaltani.

Pitää varmaan tämä "superennustajat" kirja joskus lukaista.

Ruhollah.

Edellisessä kirjoituksessa haastoin lukijat ennustuskilpailuun presidentinvaaleista. Kilpailuun voi vielä osallistua huomiseen eli sunnuntaihin 28.1. iltakahdeksaan, kunnes ennakkoäänien tulokset julkaistaan. Myös jo jätettyä ennustustaan saa samaan aikarajaan päivittää, jolloin tietysti ainoastaan uusin jää voimaan.

Yritin itse lähestyä ennustustehtävää kirjan Superennustajat oppien mukaan (olen lukenut koko kirjan, mutta kiireinen lukija löytää opit tiivistetysti liitteestä "superennustajaksi pyrkivän kymmenen käskyä"). Oppeihin kuuluu arvioiden perusteleminen, jotka esitän omille ennustuksilleni. Perustelu on tärkeää, jotta ennustuksensa myöhemmästä ruumiinavauksesta voi oppia. Aiempaa kokemusta yhteiskunnallisesta ennustamisesta minulla ei ole.

On myös myönnettävä että vaalikampanjointia ja ehdokkaita en ole seurannut (enkä edes kuullut heidän puhuvan), joten minulta puuttuu superennustajille tärkeä sisänäkymä. Ennustukseni perustuu siis vain ns. ulkonäkymään, eli tilastoihin ja gallupeihin. Gallupit ovat olleet kuitenkin Suomessa luotettavia.

Näiden perusteella kakkospaikasta näyttävät kamppailevan Haavisto, Väyrynen ja Huhtasaari.

Maailmalla Huhtasaaren teemoilla on menestytty, joten vaikka hänen kannatuksensa gallupeissa on ollut vain 5% luokkaa, arvioin hänelle vielä 10% todennäköisyyden yltää kahden parhaan joukkoon.

Gallupeissa kakkospaikkaa pitävän Haaviston kannatus on ollut johdonmukaisesti yli 10%, haastajien vastaavasti useamman virhemarginaalin päässä johdonmukaisesti alle 10%. Haaviston kannatus on jatkunut vakaana jo vuoden 2012 vaaleista, eikä viime hetken ilmiöistä ole tietoa. Arvioin Haaviston olevan 85% todennäköisyydellä kahden parhaan joukossa.

Väyrysellä on ollut uusimmissa gallupeissa niukasti kolmanneksi suurin kannatus. Aiemmissa presidentinvaaleissaankin 1988, 1994 ja 2012 hän on kerännyt tasaisen vahvat 20,5%, 19,5% ja 17,5% kannatukset, vaikkakin suuren puolueen edustajana, joten arvioin Väyrysen olevan 80% todennäköisyydellä neljän parhaan joukossa.

Vanhasen kannatus on ollut gallupeissa Väyrystä ja Huhtasaarta heikompaa, eikä ole näkynyt merkkejä että pääministeripuolueen kannattajatkaan aktivoituisivat äänestämään omaa ehdokastaan. Arvioin Vanhasen olevan 15% todennäköisyydellä neljän parhaan joukossa.

Haataisen kannatus on ollut gallupeissa Vanhasen tasolla, mutta viiden joukkoon päästäkseen hänen täytyisi voittaa Vanhasen lisäksi Kyllönen (ellei Väyrysen tai Huhtasaaren kannatus jää selvästi odotettua heikommaksi). Arvioin Haataisen olevan 25% todennäköisyydellä viiden parhaan joukossa.

Kyllösen kannatus on ollut gallupeissa Haataisen ja Vanhasen tasoa, mutta kuuden joukkoon päästäkseen hänen täytyy voittaa heistä vain toinen (ellei Torvaldsin kannatus nouse selvästi odotettua korkeammaksi). Arvioin Kyllösen olevan 50% todennäköisyydellä kuuden parhaan joukossa.

Torvaldsin kannatus on ollut gallupeissa heikointa, eikä hänen takanaan ole suurta puoluetta. Eurovaaleissa hän keräsi noin 30000 ääntä, puolet Kyllösen äänistä, mikä tarkoittaisi noin 1% kannatusta. Arvioin Torvaldsin olevan 20% todennäköisyydellä seitsemän parhaan joukossa (eli voittavan edes yhden vastaehdokkaan).

Niinistön kannatus on ollut gallupeissa suuruusluokkaa 60% vielä ennakkoäänestyksen aikanakin, joten vain suuri systemaattinen virhe tai jokin yllättävä viime hetken käänne, joka pudottaisi Niinistön kannatuksen vaalipäivänä alle 40%, voisi johtaa toiseen kierrokseen. On niitä gallupien ja vaalien historian saatossa maailmalla tietysti tapahtunut, eikä suoran kansanvaalin aikana Suomen presidenttikään ole koskaan ratkennut ensimmäisellä kierroksella. Arvioin toisen kierroksen todennäköisyydeksi 10%. Jos arvioni on täsmäävä, yli 1,1 kertoimella kannattaisi lyödä vetoa sen puolesta, että vaalit ratkeavat ekalla kierroksella (kirjoitushetkellä jopa 1,5 kerrointa tarjolla).

Ennakkoäänestys oli vilkasta (36,1%), mutta niin oli 2012 toisella kierroksella (36,6%) vaikka lopullinen kotimaan äänestysprosentti jäi alle 69%. Toisaalta 2012 ekalla kierroksella lopullinen äänestysprosentti oli jopa 72,8%, vaikka ennakkoäänestys oli vähäisempää (32,7%). Yleensä presidentinvaaleissa äänestysprosentti on ollut selvästi yli 70%. Toisaalta voittaja on nyt etukäteen vähintään yhtä selvä kuin 2012 toisella kierroksella, mikä saanee osan äänestäjistä jäämään kotiin. Vedonlyöjät näyttävät uskovan 72% äänestysprosenttiin, joten menen tässä nyt selvästi yleistä kantaa vastaan kun arvioin vain 40% todennäköisyyden sille, että kotimaan äänestysprosentti on yli 69%. Uskon tässä nyt petolliseen mutuuni, että ihmisiä ei tällaisissa vaaleissa äänestäminen enää kovin kiinnosta ja että vilkas ennakkoäänestys on merkki vain itse ennakkoäänestyksen suosion kasvusta. Jos harrastaisin vedonlyöntiä, laittaisin kyllä rahani likoon hyvällä kertoimella alle 72% (mutten alle 69%) äänestysprosentille.

Niinistön kannatus on ollut gallupeissa hyvin vahvaa muidenkin puolueiden kannattajien keskuudessa. Onkin mahdollista, että Niinistö kerää eniten ääniä kaikissa vaalipiireissä. Suorissa kansanvaaleissa tähän ei ole toistaiseksi yksikään presidenttiehdokas pystynyt edes toisella kierroksella.

Satakuntalainen Huhtasaari saanee kannatuksestaan suurimman suhteellisen osuuden Satakunnan vaalipiirissä, mutta Niinistön etumatka on niin suuri, että arvioin Huhtasaaren saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä ainoastaan 1% todennäköisyydellä.

Helsingin vaalipiirissä Haavistolla on paljon kannatusta, mutta tuskin enempää kuin Niinistöllä (Niinistö voitti siellä Haaviston niukasti jo 2012 molemmilla kierroksilla, ja Niinistön suosio vaikuttaa siitä vain nousseen). Arvioin Haaviston saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä 3% todennäköisyydellä.

Väyrysellä on ollut perinteisesti kannattajansa erityisesti Oulun ja Lapin vaalipiireissä. Väyrynen on ollut jokaisella kolmella aiemmalla osallistumiskerrallaan 1988, 1994 ja 2012 näiden pohjoisten alueiden ykkönen voittaen niissä jopa huippusuositun Koiviston 1988. Väyrysen suosio on 30 vuoden aikana toki huomattavasti laskenut, mutta arvioin silti, että Väyrynen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä 20% todennäköisyydellä.

Vanhasen mahdollisuudet ovat lähinnä keskustan vahvoilla kannatusalueilla pohjanmaalla (jossa hän oli ykkönen 2006 ekalla kierroksella). Gallupien perusteella keskustalaiset äänestävät kuitenkin enemmän Niinistöä kuin omaa ehdokastaan. Arvioin Vanhasen saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä 10% todennäköisyydellä.

Haataisen yllätysmahdollisuudet lienevät lähinnä Ahvenmaalla, mutta puoluetovereiden Halosen ja Lipposen kaltaista kannatusta sieltäkään tuskin on odotettavissa. Arvioin Haataisen saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä 3% todennäköisyydellä.

Kyllönenkin kerännee parhaiten kannatusta kotikonnuiltaan, mutta Niinistön (ja Väyrysen) voittaminen Oulun vaalipiirissä on vaikeaa kun peruskannatus on niin paljon jäljessä. Arvioin Kyllösen saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä ainoastaan 1% todennäköisyydellä.

Vaalipiireistä kimurantein on Ahvenanmaa: Niinistön kannatus ollut siellä neljällä edellisellä kierroksella (molemmat kierrokset 2006 ja 2012) kaikkia Manner-Suomen vaalipiirejä selvästi alhaisempaa (2012 hävisi jopa Lipposelle ja toisella kierroksella Haavistolle), ja RKP:n kannatus vankkaa (Rehn ykkösenä 1994 molemmilla kierroksilla sekä 2000 ekalla kierroksella, Biaudet ykkösenä 2012). Toisaalta RKP:n Lax ei ollut Ahvenanmaan ykkönen vuonna 2006, vaan hävisi selvästi Haloselle (silti Lax keräsi enemmän ääniä kuin Niinistö). Halosen ja Lipposen menestyksestä Ahvenmaalla voisi arvella, että SDP:kin olisi siellä suosittu, mutta toisaalta 2000 toisella kierroksella Halonen hävisi selvästi keskustan Aholle (tosin kenties siksi, että ekalla kierroksella pudonnut Rehn asettui tukemaan Ahoa). Tässä kaivattaisiin sisänäkymää: kunnon superennustaja konsultoisi Ahvenanmaan tuntijaa, joka osaisi arvioida Torvaldsin paikallista suosiota. Minä arvioin vanhojen tilastojen perusteella, että RKP:n Torvalds saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä (eli käytännössä Ahvenanmaalla) 60% todennäköisyydellä.

Tässä nämä nyt sitten vielä ovat koottuna, omat ennusteeni ennustuskisan väittämiin valmiina kohtaamaan julkisen nöyryytyksen tulosten osoittaman todellisuuden edessä:

1. Laura Huhtasaari on kahden parhaan joukossa. 10%
2. Pekka Haavisto on kahden parhaan joukossa. 85%
3. Paavo Väyrynen on neljän parhaan joukossa. 80%
4. Matti Vanhanen on neljän parhaan joukossa. 15%
5. Tuula Haatainen on viiden parhaan joukossa. 25%
6. Merja Kyllönen on kuuden parhaan joukossa. 50%
7. Nils Torvalds on seitsemän parhaan joukossa. 20%
8. Vaaleissa järjestetään toinen kierros. 10%
9. Ensimmäisellä kierroksella kotimaan äänestysprosentti on yli 69%. 40%
10. Laura Huhtasaari saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 1%
11. Pekka Haavisto saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 3%
12. Paavo Väyrynen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 20%
13. Matti Vanhanen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 10%
14. Tuula Haatainen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 3%
15. Merja Kyllönen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 1%
16. Nils Torvalds saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 60%

Kommentit (0)

Jos kansanedustajat arvotaan, eikö samalla kannata arpoa vaikkapa teoreettisen fysiikan tutkijanpaikat? Tätä kysyttiin, kun ehdotin vallan arpomista demokraattisesti koko kansan kesken.

Ei kannata. Nimittäin asiantunteva fyysikko osaa ennustaa tulevaisuutta, asiantuntevakaan poliitikko juuri ei. 

Fysiikassa hallitsee faktat, politiikassa mielipiteet. Ja mitä kokeneempi ja arvostetumpi politiikan asiantuntija, sitä liiallisempi itsevarmuus ja huonommat ennusteet. Näin osoittaa Philip Tetlockin laajat kokeelliset tutkimusaineistot.

Auringon- ja kuunpimennykset, planeettojen liike ja hiukkasten spektriviivat osataan ennustaa verrattomalla tarkkuudella miljooniksi vuosiksi, kiitos fysiikan. Älylaitteet, lentokoneet ja koko hieno teknologiamme toimii, koska fysiikan ennusteisiin voi myös luottaa. Ennusteiden laskeminen vaatii kuitenkin pitkän koulutuksen. Satunnaiselta kansalaiselta tehtävä ei tuosta vain onnistu.

Ihminen on niin punoutunut järjestelmä, että parhaidenkin tietokoneiden ja mittausten ennustusvoima loppuu ennen kuin edes puoluejohtajan takki tai pääministerin yksityiskone ehtii kääntyä. Mitä siis menetetään, jos poliittinen päätösvalta annetaan asiantuntijoiden sijasta satunnaisille kansalaisille? Etenkin, jos joka kansalaiselle annetaan tehtävään asianmukainen valmiuskoulutus osana oppivelvollisuutta. Se olisi todellista maanpuolustusta totuudenjälkeisen ajan suurimpia uhkia vastaan, kun olisimme kaikki valtuustoon tai eduskuntaan arvan kutsua odottavia reserviläisiä.

Poliitikkoja voi syyttää monesta, muttei maailman ennustamattomuudesta. Ihmiskunta on koko tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisin fysikaalinen systeemi, jonka pienen osankin ennustaminen edes hieman arvausta paremmin on jo arvokas suoritus. 

Fyysikkoja voi kiittää monesta, muttei maailman ennustettavuudesta. Fysiikka tutkii ensisijaisesti mahdollisimman yksinkertaisia järjestelmiä, joita voi laskea ja mallintaa matemaattisen tarkasti.

Kun tilanne on yhteiskunnan tavoin niin monimutkainen että ennustaminen ei onnistu, on pakko toimia mielipiteiden varassa. Kaikki mielipiteet eivät kuitenkaan ole samanarvoisia. Ennustaa voi näet arvausta huonomminkin: esimerkiksi lottorivit 1,2,3,4,5,6,7 tai 3,9,15,21,27,33,39 antaisivat päävoitoksi vain satasia, koska näitä rivejä pelataan viikoittain tuhansia kertoja. Ennustamaton yhteiskunta on kuin lottoarvonta, jossa voi tehdä paljon arvausta huonompia päätöksiä.

Tapahtuu sitä toki fysiikassakin, että eläkepäivien lähestyessä professori höpsähtää luottamaan intuitioonsa enemmän kuin kylmään matematiikkaan. Mutta näillä seniliteetin kukkasilla on vain kaksi kohtaloa: joko luonto jäätää ne armotta, jos ennustavat mitään testattavaa; tai aika kuihduttaa ne unholaan, jos ovat sitä yleisempää, ei edes väärin -lajiketta.

Politiikassa auktoriteettien mielipiteet voivat sen sijaan kylvää tuhoa pyhän ideologian suojassa vielä vuosisatoja isäntänsä elinpäivien jälkeenkin.

Tetlockin tutkimuksissa on tunnistettu ominaisuuksia, joista on johdonmukaisesti hyötyä tai haittaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Nämä ominaisuudet jakavat asiantuntijat arvausta parempiin ja arvausta huonompiin, eli luotettaviin ja epäluotettaviin.

Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle, ideologisesti sitoutumaton, joustava, mielistelemätön, varovainen mutta täsmällinen arvioissaan ja hallitsee laajat, ajantasaiset yleistiedot.

Arvausta huonompi asiantuntija on itsevarma, perinteikäs, ideologiaan sitoutunut, joustamaton, mielistelevä, luottavainen mutta ympäripyöreä arvioissaan, kapea-alaisesti erikoistunut ja tarjoaa monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia selityksiä.

Kumpi asiantuntija kuulostaakaan tyypillisemmältä poliitikolta?

Kommentit (22)

Markus

Jos viittaat ensimmäisellä kappaleella minun kommenttiini edellisessä kolumnissa, niin en kysynyt voisiko samaan tapaan arpoa tutkijanpaikat, vaan johtopaikat tieteen piirissä. Eli ei siis vaikkapa fysiikan laitoksen tutkijat, vaan laitoksen johtaja, johtoryhmä ja laitosneuvosto, noin alkuun. Eli siis ihmiset, joilla on valta päättää muiden ihmisten elämästä (samaan tapaan kuin kansanedustajilla). Tutkijahan voi lähinnä vaikuttaa vain omaan toimintaansa, ellei sitten vaikka johda tutkimusryhmää. Kuulostaisiko siis keskiverrosta tutkijasta hyvältä ajatukselta, että esimerkiksi hänen työskentelynsä olosuhteista, sallituista tutkimuskohteista, rahasta, säännöistä ja rajoitteista päättäisi joku täysin satunnaisesti valittu henkilö, jolla ei tarvitse olla mitään ymmärrystä tai edes kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan, ja joku jonkun ajan kuluttua korvautuisi uudella täysin satunnaisella henkilöllä? Enpä usko. Ehkä parempi, että tilalla on joku, jolla on jo lähtökohtaisesti kiinnostus ja ehkäpä taustalla myös pitkä kokemus.

Kaikella kunnioituksella suosittelisin blogistia tutustumaan siihen, mitä oikea politiikanteko on sen lööppijournalismin takana. Se ei ole aina kaunista, ja siinä on paljon korjattavaa, mutta ei se nyt ole mitään arvailua ole, vaan raakaa työtä. Poliitikkojen haukkuminen on toki aina helppoa ja muodikasta, mutta pohjaa yleensä lähinnä stereotypioihin ja klikkijournalismiin (ja ei, en ole koskaan ollut politiikassa mitenkään mukana eli en puolustele itseäni).

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Ja tärkeää huomata nimenomaan itsevarmuuden ja erehtymisen välinen yhteys.

Totta kai kaikilla aloilla pyritään ottamaan tämäkin huomioon, myös politiikan tutkimuksessa kuin sitten taloustieteissä, mutta tunne vie kun tunne vie.

Lopulta voisi sanoa, että myös fyysikkoa. Jos fyysikko on tottuneesti aina vastailemassa kaikkiin kysymyksiin ja vieläpä arvailee pari kertaa oikein, niin hänestähän saadaan oiva kansanparantaja asioihin, joista hän ei ole senkään vertaa perillä.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Lainaus:

Ihannemaailmassa, missä tutkimus ohjaa ideologiaa eikä päinvastoin, asiantuntijavetoinen politiikka korvattaisiin välittömästi ennustusvoimansa todeksi näyttäneillä tietokoneohjelmilla. 

Ei taida Mattson tietää, että pitkälle niitä tunnuslukuja jo syötellään tietokoneisiin ja numeromurskaimet laskee.

Sen jälkeen pitää vielä tulkita mitä ne tarkoittaa missäkin tapauksessa. Sitä tietokoneet eivät ihan vielä tee.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

https://jasoncollins.org/2016/08/25/tetlocks-expert-political-judgment-h...

Tuolla on ihan hyvä huomio arpomisesta.

Simpanssit ennustivat joskus yhtä hyvin, kunhan joku oli ensin rajannut vaihtoehdot sille, että mitä arvottiin. Eli simpanssi ei voinut koskaan arvata, että bruttokansantuote kasvaa miljoona prosenttia, koska ei kukaan antanut sellaista vaihtoehtoa. Siispä, silkka arvaileminen ei voita asiantuntijoita ellei arvontaa auteta sellaisille urille, josta vastaus voisi löytyä.

Ruhollah.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Kyllä nyt akateemisen korkeakoulutuksen saaneena koen myötähäpeää blogistia kohtaan.

Tokihan on niin, ettei kissan häntää nosta kuin kissa itse, mutta tällä puheenvuorolla ei ollut mitään rakentavaa annettavaa. Jospa koittaisit rajankäynnissäsi pitäytyä kuitenkin fysiikan sisältöjen tangenteilla - voisi olla mahdollista vakuuttaa lukija asiantuntemuksen tarpeellisuudesta.

Politiikassakin tarvitaan ammattimaisuutta ja asiantuntemusta, josta suurin osa saadaan kokemuksen kautta. Lankesit Teppo siihen trivialiteettiin, missä napataan kadulta hemmo tekemään kirurgisia avoleikkaustoimia. Lähdit jatkamaan dissonanssiasi kiemurtelulla, voivoi...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5131

Minusta tämä blogi-kirjoitus oli parasta, mitä olen aikoihin lukenut. Sitä oli ILO lukea. Mattsson on perillä asioista - ei naiiveja kuvitelmia yhteiskunnasta, kuten monella tuntuu olevan...

”Tetlockin tutkimuksissa on tunnistettu ominaisuuksia, joista on johdonmukaisesti hyötyä tai haittaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Nämä ominaisuudet jakavat asiantuntijat arvausta parempiin ja arvausta huonompiin, eli luotettaviin ja epäluotettaviin.”

Asiaa! Ottaen huomioon, mikä meininki politiikassa on… millaiset tyypit enimmäkseen valtaan pyrkii… Arvonta toisi mahdollisuuden ”tyyppirajan” rikkomiseen - ehkä johonkin keskivertoa parempaan.  

Mitä tulee tieteeseen, suosittelen lukemaan Roger Penrosen kirjan Fashion, Faith and Fantasy in the New Physics of the Universe.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Sosiaalipsykologiset lainalaisuudet eivät eroa eri elämänaloilla. Tutkimuksilla voi vääristää asenteita, kun alojen kesken toisessa tutkitaan kaoottista ihmisen käyttäytymistä ja toisessa klassista fysikaalisuutta.

Tutkittakoon lainsäädännön kielen säännönmukaisuuksia ja toisaalta tutkijoiden käyttäytymistä ja uskomuksia paineen alla...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5131

Eusa kirjoitti:
Tutkimuksilla voi vääristää asenteita, kun alojen kesken toisessa tutkitaan kaoottista ihmisen käyttäytymistä ja toisessa klassista fysikaalisuutta.

Minä näkisin tässä asettelussasi vääristymän.

Eusa kirjoitti:
Tutkittakoon lainsäädännön kielen säännönmukaisuuksia ja toisaalta tutkijoiden käyttäytymistä ja uskomuksia paineen alla...

Penrose. Fashion.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

MrNewTime38

"Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle"

Tuo ei pidä paikkaansa!

Ja kun fyysikkojen ja kosmologien väite laajenevasta avaruudesta ei edes ole tiedettä, en juurikaan voi luottaa heihin!

Neutroni kirjoitti nämä tiede.fi keskusteluissa. Hän uskoo laajenevan avaruuden olemassa oloon.

Lukekaa ajatuksella ja ihmetelkää.

Neutroni:

"En minä ole perehtynyt kovin syvällisesti vektoriavaruuksiin ja vielä vähemmän niiden opettamiseen ummikoille."

"Ei avaruus tarvitse mitään paikkaa. Minä voin määritellä vaika äärettömän joukon avaruuksia, jos tarvitaan. Vaikka kuinka moniulotteisia ja dynaamisia"

"Sitten laitetaan avaruus muuttumaan ajan funktiona. Se voi esimerkiksi kasvaa, jolloin avaruuden jokainen piste liikkuu koko ajan kauemmas laajenemisen keskipisteestä (ajatellaan nyt ihan tavallista euklidista 3D-avaruutta, joka on helppo hahmottaa, vaikka se laajenisi). Nyt voidaan tietyssä mielessä sanoa, että kaksi avaruuden pistettä liikkuu toistensa suhteen (proper motion -liikettä). Niiden välimatka (ajatellaan sitä "tavallista" euklidista etäsiyyttä, jota voi mitata vaikka viivoittimella) muuttuu myös. Mutta pisteet ovat edelleen avaruuden osia, eli avaruutta, eivät avaruudessa olevia objekteja."

Hupaisaa tässä muuttuvassa avaruudessaon juuri tämä!

"Ei avaruus tarvitse mitään paikkaa. Minä voin määritellä vaika äärettömän joukon avaruuksia, jos tarvitaan. Vaikka kuinka moniulotteisia ja dynaamisia"

Eli aina kun havaitaan jotakin jota ei osata selittää avaruudessa liikkuvien asioiden avulla, voidaan turvautua tähän hatusta tempaistuun muuttuvaan avaruuteen jolle voidaan antaa ihan mitä ominaisuuksia ikinä vaan halutaan ja osataan hatusta tempoa.

Eihän tuo ole edes tiedettä!!!

Eikä Neutroni kyennyt selittämään sitä mihin sen laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu tai sitä mitä sille itselleen tapahtuu kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa.

Kun avaruudessa liikkuva ja avaruudessa muuttuva systeemi laajenee, SEN ERILLISET OSAT LIIKKUVAT AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Mites kun se paikka, jossa muutos tapahtuu, muuttuu itse? Mitä sille paikalle itselleen tapahtuu ja mihin se perustuu?!? Liikkeeseenkö? Jos, niin miten? Jos ei, mihin sitten?

MrNewTime3

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5131

MrNewTime38 kirjoitti:
"Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle"

Tai siis, pitää paikkansa, mutta nykyiset fyysikot ja kosmologit eivät tuohon kykene!

Onneksi sinä kykenet?  Vai oletko sitä mieltä, että fyysikot voisi arpoa.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5131

Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5131

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5131

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Mitäs överiä siinä on, että osoittaa pelkästään taloudellista etua ajattelevan elämänasenteen kapea-alaiseksi?

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5131

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Mitäs överiä siinä on, että osoittaa pelkästään taloudellista etua ajattelevan elämänasenteen kapea-alaiseksi?

Et ole osoittanut yhtään mitään.

Ylitit vain rajan, kun yritit vaihtaa puheenaiheen poliitikon ammatista minun elämänasenteeseeni.

Palataan asiaan, jos sinulla on artikkeliin liittyen jotain mielipiteitä & järkiperusteluja.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

MrNewTime38

Scientists observe supermassive black hole in infant universe

https://m.phys.org/news/2017-12-scientists-supermassive-black-hole-infan...

"There is one large mystery that remains to be solved: How did a black hole of such massive proportions form so early in the universe's history? It's thought that black holes grow by accreting, or absorbing mass from the surrounding environment. Extremely large black holes, such as the one identified by Simcoe and his colleagues, should form over periods much longer than 690 million years.

"If you start with a seed like a big star, and let it grow at the maximum possible rate, and start at the moment of the Big Bang, you could never make something with 800 million solar masses—it's unrealistic," Simcoe says. "So there must be another way that it formed. And how exactly that happens, nobody knows.""

https://m.phys.org/news/2017-12-scientists-supermassive-black-hole-infan...

Kukaan ei tiedä?!?

Eikö nämä tyypit vielä tiedä että Suomi-Poika tietää?!?

MrNewTime

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat