Kirjoitukset avainsanalla oppiminen

Sanotaan, että liikunta edistää oppimista. "Liikunta ja fyysinen aktiivisuus on hyväksi oppimiselle ja muutenkin aivoille" toteaa Lihastohtorikin uusimmassa blogikirjoituksessaan.

Oma kokemukseni on päinvastainen: treenin jälkeen loppupäivänä ei pysty keskittymään, ei jaksa ponnistella ja äly romahtaa pahimmillaan jonnekin imbesillin ja debiilin välimaastoon. Ja oikein kunnon lihasharjoittelun jälkeen älyvaje jatkuu vielä seuraavana päivänäkin. Nousujohteisella treenikaudella opin heikosti mitään älyllistä. 

Otaksun kokemukseni johtuvan siitä, että aivot ja lihakset kilpailevat samoista kehon rajallisista voimavaroista. Tämä näkyy tietenkin parhaiten vasta silloin, kun liikkuu riittävän lähellä oman kehon äärirajoja, eli harjoittelee nousujohteisesti ja tekee omiin kykyihin nähden vaativaa älyllistä työtä.

Olen yrittänyt olla ovela ja treenata vasta illalla, kun päivän älylliset työt on tehty. Tulos: kehitystä ei tapahdu, vaikka treenin jaksaisikin tehdä täydellä teholla. Eli älyllinen työ näyttää syövän lihasta siinä missä lihastyö syö älyä. Kun olen pitänyt pidempää taukoa raskaasta liikunnasta, opiskeluni ja työni ovat edistyneet huomattavasti paremmin. Ja silloin kun olen samaan aikaan yrittänyt väkisin treenata kovaa ja tehdä vaativaa älyllistä työtä, olen tullut useammin myös kipeäksi. Liekö ylirasituksesta heikentyneen immuunijärjestelmän syytä vai sattumaa, en tiedä.

Entä sitten ne lukuisat tutkimukset, joissa on havaittu liikunnan yhteys menestykseen koulussa tai älyllisissä tehtävissä?

Ensinnäkin tilastollinen yhteys ei vielä osoita, että liikunnan lisääminen lisää myös älyllistä menestystä. Terveet ja tarmokkaat ihmiset sekä liikkuvat enemmän että menestyvät älyllisesti ilman, että liikunnan tarvitsee parantaa menestystä millään tavalla. Kenties moni menestyisi älyllisesti vieläkin paremmin, jos keskittäisi tarmonsa älylliseen työhön punttien viskelyn tai juoksurääkin sijasta. Maratonjuoksun huipputulos ei välttämättä tee ministeristä parempaa ministeriä, vaan saattaa kertoa että voimavaroja on sijoitettu aivojen sijasta lihaksiin.

Toiseksi kevyehkö virkistys- ja hyötyliikunta varmaan nostaakin vireystasoa, minkä voin uskoa parantavan älyllistä toimintakykyä. Tällöin lihakset tuskin kuluttavat kehon voimavaroja älyllisiltä toiminnoilta huomattavaa määrää. Mutta liikunnan älyllisiä hyötyjä korostavat kirjoitukset harvoin mainitsevat, kuinka kevyestä liikunnasta on kyse. Lihastohtorinkin blogi käsittelee tyypillisesti kovia, nousujohteisia harjoituksia.

Syömällä hyvin, nukkumalla paljon ja lepäämällä riittävästi keho saa varmasti lisää voimavaroja, mutta lihakset ja aivot kilpailevat edelleen näistä lisääntyneistäkin voimavaroista. 

Saatan tietysti olla poikkeuksellinen kummajainen tai tulkita kehoani väärin, vaikka en itse näihin vaihtoehtoihin uskokaan. Uskon, että älyllinen työ- ja toimintakykyni maksimoituu kun liikun vain kevyesti. Liikunnan muiden riemujen takia en kuitenkaan malta liikkua vain kevyesti, mutta olisi älyllistä epärehellisyyttä väittää että liikkuisin älyllisen kehityksen tai oppimisen takia. Tässä asiassa olen toki mielelläni väärässä, joten jään odottamaan hyvin perusteltuja vastalauseita.

Kommentit (15)

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4402

Minä uskon isolla uulla, että kyse lienee paljon enemmän nimenomaan siitä, että liikunta parantaa muuten henkistä vireyttä pitkällä aikavälillä. Ja tietenkin voisi myös kuvitella, että jos teet aivan päräyttävät tehotreenit, niin et jaksa edes mitään...

Eli kevyttä ja toistuvaa kuntoliikuntaa, joka ylläpitää terveyttä, näin uskoisin isolla uulla. Ei tarvitse aina johtaa parempiin tuloksiin penkistä.

Ruhollah.

Vierailija

Tossa kuvassa on noin 170kg painoa ja etukyykyssä se on kova tulos. Urheilu syö luovuutta ja älyä lyhyellä perspektiivillä.

Kosminen urheilija

Samoilla linjoilla alkuperäisen kirjoittajan kanssa. Toisaalta varsinkin nuorempana alle 24 sekä varsinkin lapsena monipuolista liikuntaa olisi hyvä harrastaa. Tämä tutkimusten mukaan näyttäisi harjoittavan aivoja monipuolisesti. Ongelma on myös se kun olet kovassa kunnossa menet helposti liian kovaa, vaikka harjoitus olisi vielä kuitenkin kaukana äärirajoistasi on siitä palautuminen kuitenkin keholle sekä mielelle raskasta. 

Vierailija

Teppo treenaa väärin. Jos lepoa on alla ja nesteitä, enegiaa ja muita ravinteita on otettu treenin aikana riittävästi, niin kovakin treeni pitäisi olla syömisellä ja viimeistään pikku tirsoilla hoidettava juttu.

Vierailija

Paljonko rankka ajattelu kuluttaa kaloreita vs. kevyt ajattelu? Mistä voimavavaroista puhutaan ja miten niitä vertaillaan toisiinsa?

jyväskyläläinen

Minä en treenaa kovaa koskaan, mutta kävely ja hiljainen hölköttely parantaa meikäläisen kohdalla selvästi oppimista ja keskittymiskykyä ja etenkin kirjoitushommat sujuvat sen jälkeen paremmin. Osittain kyse on pelkästään tauon pitämisen hyödyistä, mutta kyllä ulkona liikkuminen on aivoja aktivoivampaa kuin saman mittaisen tauon pitäminen sisätiloissa tai liikkumatta.

Toinen, selvempi ominaispiirteeni on se, että olen älyllisiä toimintoja vaativissa puuhissa parhaimmillani aamulla - gradunikin kirjoitin aikoinaan ehkä 90 prosenttisesti alle 3 tuntia heräämisen jälkeen. Fyysisesti olen sen sijaan parhaimmillani illalla.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1640

H.S. uutisoi portaita pitkin nousemisen lisäävän aivojen harmaata ainetta  tuntuvasti. Veikkaan, että seuraavissa artikkeleissa tarkoitetaan, että jos vuoden säännöllisesti nousee portaita 8. kerrokseen, aivot ovat tämän jälkeen kuusi kuukautta nuoremmat kuin  hissin käyttäjillä. Eli ajassa, jossa hissin käyttäjällä aivot vanhenevat harmaasta aineesta mitattuna vuoden, ne vanhenevat portaiden nousijalla vain puoli vuotta. Intensiivinen opiskelu sen sijaan nuorentaa aivoja vuodessa 12 kk.!

http://www.hs.fi/elama/a1471404002396

http://www.cbc.ca/news/canada/montreal/taking-stairs-younger-brain-1.3484438

Vanhaan aikaan, kun ei ollut suihkuja, huomasin, että tultuani paita märkänä kotiin esim. jääpallo-ottelusta läksyt jäivät paljon helpommin päähän. Aamuisten hiihtolenkkien jälkeen pää tuntui koulussa toimivan kuin partaveitsi. Mutta enpä koskaan urheillutkaan niin kauan, että olisin rasittunut. Myöhemmin opiskellessa kävin vähän lönköttelemässä ja tekemässä muutamat nopeat spurtit pururadalla. Käsivoimia hoidin pikkuisen yksinkertaisilla välineillä. Niinpä tunsin aina tällaisen kevyen treenin edistävän myös ajattelua. Mutta tosiaan, minulla ei ole omakohtaista kokemusta todellisesta rasituksesta aikana, jolloin olisin voinut havainnoida sen vaikutusta aivotyöhön.

Vierailija

Alkuperäinen kirjoittaja on kyllä oikeilla jäljillä, mutta tässä menee sekaisin liikunnan akuutit ja pitkäaikaisvaikutukset. Kova treeni aiheuttaa ja sen pitääkin aiheuttaa elimistöön väsymystila, joka näkyy treenin jälkeen sekä fyysisen että henkisen suorituskyvyn laskuna. Ei kukaan ole kovan treenin jälkeen valmis tekemään parhaita suorituksia tai ennätyksiä penkkipunnerruksessa tai muussa fyysisessä testissä, ei myöskään henkisesti kuormittavissa tehtävissä. Kovan treenin jälkeen on sekä lihakset että aivot puhki.

Olennaista on kuitenkin se mitä tapahtuu palautumisvaiheessa eli ns. superkompensaatioilmiö (katso esim. täältä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/06/nakokulma-superkykyja-superkompensaatiolla-urheilutiedetta-osa-6). Jos harjoitusärsykkeet toistuvat sopivin väliajoin, seurauksena on pidemmällä tähtäimellä sekä fyysisen että henkisen suorituskyvyn kasvu ja hyödyt sekä lihaksille että aivoille.

Kevyt harjoitus, tai ”kevyehkö virkistys- ja hyötyliikunta”, kuten alkuperäinen kirjoittaja toteaa virkistää kyllä mieltä akuutisti, mutta pitkäaikaisvaikutukset jäävät laihoiksi. Elimistöä pitää järkyttää, että kehitystä tapahtuisi.

Vierailija

Treenaat yksinkertaisesti liian kovaa, joka kuormittaa neurofysiologista järjestelmääsi liikaa.

Sen sijaan, että treenaat 60min 6toiston maksimi painoilla 5x viikossa, vaihda 30min ja tee 10-15 toistoa lyhyemmillä tauoilla, ja lopeta treenaaminen kun alkaa väsyttää, jos se tapahtuu ennen sitä. Sen lisäksi kannattaa syödä proteiinijauhoja, jos yleensä unicafessa safkaat, koska sieltä saat hyvin vähän proteiineja ja palaudut hitaammin.

Ja kaksi sali kertaa voit vaihtaa vaikka kahtee 3km lenkkimatkaan, jonka jälkeen pidät lounastauon, ja tulet olemaan vireä taas parin tunnin päästä.

Nopean "neural chargin" voit tehdä hyppäämällä 5x, punnerrat 5x, teet 5x vatsa lihasta, toistat ja lopetat siinä vaiheessa kun hypyn korkeus ei enää parane. Tähän menee yleensä pari minuuttia.

Vierailija

Suurin kämmi mitä voi tehdä on se, että syöt liian vähän ja nukut liian vähän. Iltatreeni yleensä valvottaa, joten kannattaa treenata päivällä jos voit semmosia taukoja pitää, ennen töitä ja syödä raskaampi aamupala sen jälkeen, tai heti töiden jälkeen.

Pahin kombinaatio on myöhäinen iltatreeni jonka jälkeen syöt huonosti, ja ehkä dokaat hieman, ja heräät aamulla vetämään vahvempaa kahvia koska nukuit huonosti.

Vierailija

Alan Turing juoksenteli maratooneja ja samalla kehitti tietokoneet sun muut. Epäilen, että sinun kannattaisi muuttaa treeni ohjelmaa ja aikataulujasi, sekä pitää välipäiviä.

"Mental fog" johtuu aivojen neuronivälittäjäaineiden puutte tilasta. Liika liikunta, liika ejakulaatio (luit oikein), vähäinen nukkuminen ja ruoka edesauttavat tätä. Piristeet kuten kofeiini hidastaa aivojen palautumista, koska unenlaatu kärsii.

Sopivan kombinaation löytäminen voi olla vaikeaa, jos et harrasta liikuntaa säännöllisesti, mutta spurtteina, jolloin et opi ymmärtämään kehoasi.

In_the_beginning
Liittynyt6.10.2016
Viestejä2

Ajattelin, etten voi olla ainoa tämän asian kanssa. Itse kun tykkään voimanostosta, niin huomaan että se rasittaa älyttömästi suorituskykyä ja on haastavempaa alkaa opiskelemaan yhtään mitään. Usein miten kohtaa paljon nykypäivänä asioita, jotka on uskoteltu ihmisille ja täten antanut vääristyneen kuvan ihmiselle. Kyse on luultavasti juuri siitä, ettei aivotoiminnassa tapahdu mitään rakentavaa sen ohella, kun treenaamme, muutakuin fyysinen kunto saattaa kohentua ja tietysti mielenlaatu vaikuttaa asiaan. Liika rasite on selkeä siinä mielessä, että uuvut niin pahasti, ettet jaksa mitään. 

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5648

Vierailija kirjoitti:
Tossa kuvassa on noin 170kg painoa ja etukyykyssä se on kova tulos. Urheilu syö luovuutta ja älyä lyhyellä perspektiivillä.

Niin painoa on kyllä 280 kg. Yli 30 vuotta voimanostoa ja painonnostoa. Älyssä ei liene huomauttamista.

Vierailija

Tunnistan itseni Matssonin kirjoituksesta hyvin. Itse teen luovaa työtä ja opiskelen, ja nämä molemmat kuluttavat älyllistä energiaa ajoittain suuria määriä. Tykkään myöskin harrastaa liikuntaa, mutta huomaan kyllä raskaan liikunnan (voimaharjoittelu, intervalliharjoittelu jne.) vievän keskittymiskykyäni. Muissa kommenteissa on hyviä pointteja, mutta itselläni tuntuu olevan kausia, jolloin halu tehdä työtä ja oppia uutta ovat niin suuria, että fyysinen hyvinvointi tuntuu toissijaiselta ja haluan antautua täysin työlleni.

Luovina kausina koen treenien keskeyttävän hyvän flown ja tuolloin annan itselleni luvan olla laiska fyysisesti, ja rääkkään sen sijaan itseäni tekemällä enemmän töitä työhän ja opiskeluun liittyen. Aamuiset juoksulenkit tosin tuntuvat piristävän aivojen toimintaa, eivätkä tunnu samalla tavalla keskeytykseltä, koska tulevat heti yöunien jälkeen.

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä6960

Kuulostaa siltä, että vedät Mattson ihan vaan liian rankat treenit, jos noin käy. Voi tosin olla, että sulla on jokin piilevä sairaus tai vika, joka oireilee rankan liikunnan aikana tai jälkeen, esiemerkiksi sydänperäinen, mutta ihan vaan tavallinen ylikuntokin (eli ylirasitustila) voinee tuollaista aiheuttaa. Ylikunto mm. heikentää immuunipuolustusta ja vaikuttaa mielialaan, joka puolestaan voi vaikuttaa älylliseenkin suoriutumiseen. Fiksumpaa varmaan olisi tulosten paranemisen sijaan keskittyä liikunnassa hyvään oloon, ja harrastaa liikuntaa ilman tiukkoja tulostavoitteita. 
Onhan niitä juttuja lukenut esimerkiksi maratoonareiden sydänkuolemista, jotka liittyvät liian suuren rasituksen aiheuttamista sydänlihaksen arpeutumista ja sen aiheuttamasta sydänlihaksen paksuuntumisesta ja kimmoisuuden häviämisestä. Jotenkin aika järjetöntä hommaa, mutta kai siihen tulee riippuvuus, siihen endorfiiniin.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00210

Minulla on runsaasti kokemusta yliopisto-opinnoista niin fysiikan ja matematiikan kuin psykologian ja kasvatustieteen puolelta. Olen havainnut, että menestyminen näiden kahden eri lajin opinnoissa vaatii suunnilleen vastakkaista opiskelustrategiaa.

Matemaattisten aineiden tentteihin kannattaa valmistautua lepäämällä ja rentoutumalla. Osaaminen hankitaan tekemällä harjoituksia ahkerasti koko kurssin ajan. Ulkoa ei tarvitse opetella juuri mitään. Viime hetken harjoittelu on yhtä järkevää kuin maratonin harjoittelu juuri kilpailun alla.

Humanististen aineiden tenteissä menestystaktiikka on peruskoulusta tuttu: ahmi, oksenna, unohda. Viimeiset päivät ennen tenttiä kannattaa päntätä erityisesti tentin laatijan arvostamia teorioita, käsitteitä ja auktoriteettien nimiä. Kutsun näitä taikasanoiksi. Taikasanat selviävät luennoilta, tenttikirjasta tai viimeistään googlaamalla tentin arvostelijan tutkimusaiheet. Yleensä nämä ovat niin irrallista tietoa, että tentissä ne muistaa parhaiten painamalla etukäteen mieleen liuta akronyymejä; kuten HEPPA = Hermeneuttinen, Eksistentiaalinen, Pragmaattinen, Postmoderni ja Analyyttinen ajatussuuntaus. Esseevastauksissa akronyymit toimivat runkona kappaleiden ydinasioille, jonka ympärille sitten kirjoitetaan mielellään lähinnä kritiikiksi puettua mielistelyä. Siis samaan tapaan kuin työhaastattelussa kannattaa sanoa heikkoudekseen, että omistautuu liikaa työlleen.

Yritin kerran soveltaa matemaattisten aineiden menestysstrategiaa psykologian kurssilla: opiskelin ahkerasti läpi kurssin, mutta tenttiä edeltävät päivät keskityin aivan muihin asioihin. Kurssi oli erityisen kiinnostava, joten keskityin ymmärtämiseen, en irrallisten tietojen muistamiseen. Vastasin tentissä parhaalla osaamisellani. Tulos: hylätty. Uusintatenttiä varten pänttäsin kaksi päivää perinteisellä taktiikalla. Tulos: paras arvosana. Parin viikon päästä olisin luultavasti saanut taas hylätyn, sillä sen kauempaa päähäni tankatut irralliset tiedot eivät siellä itsestään pysy.

Matemaattisissa aineissa opitut taidot säilyvät vuosia opintojen jälkeen, tai jopa elinikäisesti kunhan soveltaa niitä silloin tällöin.

Korostan, että kirjoitan nyt omista kokemuksistani. En ole tehnyt asiasta tieteellistä tutkimusta. Muilla voi olla toisenlaisia kokemuksia. Sana on vapaa.

Kommentit (5)

BeachB

Ainakin Englannissa fysiikan ja matematiikan opiskelu oli hyvin automatisoitua ulkoa pänttäämistä. Fysiikan tentit perustuivat lähinnä kaavojen ulkoa opetteluun ja niiden aivottomaan soveltamiseen, jos hallitsee analyysin ja algebran perusteet. Matematiikan tentit perustuivat taas ennalta sovittuihin kurssikohtasiin "standardeihin", joten opettelemalla ulkoa aimpien vuosien/mallitehtävien ratkaisumenetelmät sai tenteistä hyvän tuloksen. Lisäksi tentit oli tehty peliksi kelloa vastaan, jonka takia ratkaisumenetelmät pitikin osata ulkoa tai ei riittänyt aika. Arvostelu tietysti perustui oman vuosikurssin koetulosten jakaumaan, jotta saadaan luokiteltua opiskelijat kylmästi omiin kategorioihin.

Suomessa ovat asiat toki hieman paremmin, mutta kyllä luonnontieteissä pänttäämisellä on myös vahva rooli Suomessa. Määritelmät, tärkeimmät laskukaavat/lauseet ja ratkaisuideat täytyy opetella ulkoa - tavalla tai toisella. Erona on tosiaan se, että ulkoa opeteltavaa on vähemmän kuin humanisteilla - tai paremminkin, että suuri osa tästä ulkoa opeteltavasta aineksesta muodostaa loogisen kokonaisuuden, jonka muistaminen on helpompaa, jos on sattunut ymmärtämään taustalla olevat säännöt. Arvostelukin perustuu loogisiin tai mitattuihin faktoihin. Ainakin erikoiskurssien sisällöt ovat taas luennoitsijoiden omien mielenkiinnonkohteiden mukaisia, jolloin myös lähestymistapa tai aihe voi olla isosta perspektiivistä katsottuna marginaalista.

Eri tieteenaloilla on varmasti erilaisia vaatimuksiakin. Tuskin kasvatustieteilijän täytyy olla aukoton päättelijä? Tärkeämpää on varmaan hyvä vuorovaikutustaito ja eläytymiskyky. Tämä nyt on vain yksi esimerkki.

Vierailija

Siitä olen samaa mieltä,että luonnontieteet ja ihmistieteet poikkeavat kovasti toisistaan.Kokemukseni mukaan on kuitenkin niin,että ihmistieteissä pärjää,kun panostaa asioiden ymmärtämiseen ulkoaoppimisen sijasta.Olen päntännyt ainoastaan pääsykokeisiin,muutoin panostanut ymmärtämiseen ja pohtimiseen.Olen lukenut psykologiaa,sosiologiaa ja valtio-oppia.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1640

Aivojen rakenne ja langoitus erityisesti kognitiivisilla aivoalueilla on eri ihmisillä niin erilainen, että heillä ei ole mahdollisuutta ajatella tai toimia keskenään samalla tavalla. Tämä koskee varmaan jossain määrin myös opiskelua ja kuulusteluissa toimimista.

http://www.cell.com/neuron/abstract/S0896-6273(13)00004-4?_returnURL=http%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS0896627313000044%3Fshowall%3Dtrue

Ihmisten "kognitiodiversiteetti" onkin todella suuri; itsekin tunnen ja tiedän vielä lisää joka alan, kuten historian, psykologian, psykiatrian, kemian, teoreettisen fysiikan, lakitieteen, kuoronjohdon, didaktiikan, lääketieteen, matematiikan ym. lahjakkuuksia, joille on vielä tyypillistä syvä kiintymys omaan alaan. Kunkin alan sisällä on varmaan vielä useita erilaisia tiedonkäsittelytapoja. Blogissaan Teppo luonnehtii joitakin omia lahjakkuusalueitaan ja niissä menestymisen häneltä vaatimia toimintotyyppejä.

Itselläni on varmaan ollut hieman vino näkökulma pääaineeseeni yleiseen matematiikkaan, koska matematiikka oli lukiossa ylivoimaisesti heikoin ja vähiten kiinnostava aineeni kiinnostuksen kohteiden ollessa kielitiede ja psykologia sekä se, mitä varsinaisesti pidin omana aineenani, runot ja kuvaamataide. Yo-tutkinnon suoritettuani meninkin heti kesäyliopistoon psykologiaa opiskelemaan ja samalla maalasin ahkerasti. Tulin jo kirjoittautuneeksi yliopistoon psykologiaa ja kielitiedettä opiskelemaan, mutta samaan aikaan kauppamatematiikan laudaturia suorittava serkkuni kehui matematiikkaa niin jännittäväksi, että päätin kokeilla. Heikot pohjatietoni näkyivät heti. Kun yritin lukea Lindelöfin erinomaista kirjaa "Johdatus korkeampaan analyysiin" pääsin eteenpäin yhden sivun. Koska en käsittänyt sivun lopussa vastaan tulevaa yksinkertaista lauseketta panin kirjan pois - koko ensimmäiseksi opiskeluvuodekseni, ja keskityin maalaamiseen, runojen kirjoittamiseen ja satunnaisesti filosofiaan. Toisena talvena sain jo suoritetuksi em. perusteoksen sekä teoreettisen fysiikan appron 1. osan. Huomasin, että kun ponnistelin asioiden ymmärtämiseksi, ne ymmärrettyinä jäivät itsestään mieleen. Mutta en huomannut opiskelustrategioissa mitään oleellista eroa teor. filosofian approa, kasvatustiedettä, koululakia tai vaikka matematiikan laudaturkursseja lukiessa. Pelkkä jonkinasteisen ymmärryksen saavuttaminen riitti pitämään asiat tai ainakin suuren osan asioista mielessä.

Mutta tämän tasoinen opiskelu ei vielä muodosta riittävää taustaa uutta luovalle toiminnalle. Oltuani jo kymmenisen vuotta opettajana sain päähäni selvittää tietoisuuden salaisuuden ja rupesin tämän saavuttaakseni omaehtoisesti opiskelemaan tietoja muun muassa aivoista ja eräistä fysiikan aloista, erityisesti supratiloista, tiiviin aineen defekteistä ja itseorganisaatiosta. Kopioin paljon artikkeleja, ostin kirjoja ja pänttäsin niitä yhä uudestaan ja uudestaan. Samankin artikkelin saatoin lukea, alleviivata ja värittää kuukaudessa ehkä kymmenesti ja ydinkohdat vielä useammin. Näin toimiessani kiinnyin usein tutuiksi tulleisiin artikkeleihin. Huomasin, että päntättyäni antaumuksellisesti paljon artikkeleita yhä uudestaan aivoni rupesivat silloin tällöin yht´äkkiä spontaanisti tuottamaan tekstiä, joka jollain tavalla heijasteli lukemiani asioita ja muodosti jonkin tietoisuutta koskevan hypoteesin. Kaukana siitä, että  "hypoteesi" olisi minulla koskaan ollut oikeansuuntainen, mutta mekanismi oli kuitenkin aivoissa hankittuja tietoja spontaanisti yhdistelemällä hahmottuneen uuden näkemyksen purkaus.

Tämä spontaanin tuoton mekanismi on tutkitusti asia, jonka toimimiseen fysiikkaa tai vastaavaa oikein opiskelemalla on mahdollista päästä millä tahansa tasolla oltaessa, kun vain toimitaan Larkinin et.al. menetelmällä. Tiivistettynä menetelmän idea on fysiikan moninaisten ongelmien ratkaisujen täydellinen sekä ulkoa että ymmärtäen osaaminen. Sitä verrataan mestarillisen sakinpelaajan ulkoa opettelemiin satoihin erilaisiin tunnettuihin aloituksiin. Sadat erilaiset aloitusmallit yhdessä meneillään olevan tositilanteen kanssa muodostavat reunaehtojärjestelmän, joka estää pelaajaa reagoimasta virheellisellä siirrolla ja auttaa valitsemaan vastustajaa ahdistavia ratkaisuja.

Asian ydin on, että samalla opiskelumenetelmällä saavutetaan tila, jossa fyysikko tai opiskelija  fysiikan ongelman kohdatessaan näkee välittömästi koko ratkaisustrategian kaikkine yksityiskohtineen.

http://www.jimdavies.org/summaries/larkin1980.html

Ylipäänsä olen huomannut yhden pänttäämisen edun olevan, että aivojen "lataaminen" tiedoilla voi aiheuttaa niiden purkautumisen jollakin aivan toisenlaisella alalla. Luovuudesta tulee mieleen myös Morsellan näkemys, jonka mukaan luovuuden ydin on nimenomaan tiedostamaton, eikä koskaan tietoisuuden ohjaama prosessi

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160414095549.htm

heliks

Ihana aamunavaus😋 Tiedonhaluni ja uteliaisuuteni tieteitä kohtaan on hiljalleen hiipunut sammumispisteeseensä, mutta Sinun tekstisi kyllä nyt öljysi ruosteiset aivoni. Jo alkumetreillä "Kongnitiodiversiteetti" sai sieluni laulamaan, 🙌. Talletan kirjoituksesi, koska yhdellä lukemiskerralla en kaikkea saata sisäistää. Hyvää päivänjatkoa Sinulle!

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4402

Muistaakseni joku neuvostoliittolainen psykologi opetti tyttärensä shakkimestariksi. Erikoista nimenomaan oli, että yleensä tämän psykologin tytär ei edes miettinyt siirtoa, vaan siirto tuli ikäänkuin selkäytimestä ja shakki oli melkein kuin ylimääräinen raaja hänessä.

Aivotutkimukset näyttivät hänen kohdallaan, että kasvomuisti aktivoitui, kun hän pelaili shakkia. Selitykseksi annettiin, että hän tunnisti shakkilaudalla salamannopeasti erilaisia tilanteita ikäänkuin erilaisia kasvoja ja osasi välittömästi toimia, kuten joskus ihmiset osaavat välittömäst5i väistää päätä kohti tulevan iskun tai esineen kumartumalla (varsinkin taistelulajien mestarit).

Ruhollah.

Pelit ja koulutehtävät luovat harhakuvan maailmasta, joka vaikeutuu taso tasolta. Harha alati jyrkkenevästä ylämäestä lannistaa fysiikan alkeiden kanssa kamppailevan aloittelijan. "Kun et opi edes koulufysiikkaa, et voi menestyä jatko-opinnoissa, tutkimustyöstä puhumattakaan", kuuluu sisäinen ääni – opettajien ja lähipiirin myötäillessä.

Fysiikan maasto on todellisuudessa yllätyksiä täynnä. Jyrkän mäen takaa paljastuu lakeuksien kauneus. Ainakin heille, jotka jatkavat vaeltamista vaikka maisema näyttäisi toivottamalta. Samankin maiseman alkaa nähdä aivan uudessa valossa, kun aivot kypsyvät ja omat vahvuudet ja heikkoudet hahmottuvat.

Fysiikan alkeita yritetään opettaa matematiikkaa vältellen. Välttelyn jalo tarkoitus on madaltaa korkeaksi miellettyä rimaa. Samalla vältetään valitettavasti myös fysiikkaa, sillä fysiikan lain luonne on pohjimmiltaan matemaattinen. 

Populaarikirjat innostavat, antavat elämyksiä ja houkuttelevat fysiikan maailmaan. Todellista osaamista ja ymmärrystä ei pelkkiä yleistajuisia teoksia lukemalla kuitenkaan saavuta ilman matematiikkaa. Luonnolliset kielet, kuten suomi tai englanti, kun eivät epätäsmällisyytensä vuoksi sovi ilmaisemaan harhattoman maailmankuvan fysiikkaa.

Fysiikka on taito, ja taidot kehittyvät tekemällä. Fysiikassa tekeminen tarkoittaa laskujen, ennusteiden ja kokeiden tekemistä. Matematiikkaa tarvitaan jokaisessa.

Matematiikka helpottaa, ei suinkaan vaikeuta, fysiikkaa. Satametrisen tunnelin kaivaminen ei ole sata kertaa työläämpää kuin metrin tunnelin kaivaminen, kun käytössä on tuhat kertaa järeämpää – tai nokkelampaa – tekniikkaa.

Matematiikka avaa työkalupakin, josta fysiikan alkeita pelkästään sanallisesti opetteleva ei osaa uneksiakaan. Pyörimisliikettä voi tutkia alkeisgeometrialla, mutta verrattomasti helpommin se sujuu vektorien ja differentiaalilaskennan avulla. Hiukkasfysiikan, gravitaation ja kosmologian tarkka kuvailu on luontevinta differentiaaligeometrian ja polkuintegraalien välineistöllä. 

"Oletko saanut tarpeeksi toinen toistaan käsittämättömämpien kaavojen ulkoa opettelusta? Ei enää vanhojen menetelmien loputonta sotkua ja käsien heiluttelua, kun…", voisi nykyfysiikan matemaattisia menetelmiä markkinoida ostoskanavalla, tuskasta hikoilevan fyysikonalun hukkuessa mainosvideolla sekaviin papereihinsa.

Fysiikan tieto jäsentyy hierarkkisesti. Siksi muistettavan tiedon määrä pikemmin vähenee kuin kasvaa opintojen edetessä. Matematiikkansa hallitseva fyysikko johtaa lukemattomat erikoistapaukset säilymislakien kaltaisista yhtenäisperiaatteista loogisen päättelyn avulla. Gamma-, röntgen-, UV-, infrapuna-, mikro- ja radiosäteily ovat kaikki näkymätöntä valoa eli saman sähkömagneettisen kentän aaltoilua kuin näkyvä valo, mutta vain eri taajuuksilla.

Puhun fysiikasta, koska tunnen sen parhaiten, vaikka harjoittelun tuomaa selkiytymistä esiintyy varmasti muillakin aloilla. Jostain syystä juuri fysiikka on kuitenkin erityisen vaikean alan maineessa. Toki tutkimusongelmien ratkominen ja erityisesti merkittävän uuden keksiminen onkin aina vaikeaa, ja menestymiseen tarvitaan onnea, mutta sama pätee joka alalla. Päteväksi asiantuntijaksi kehittyy periksiantamattomalla työllä, fysiikassakin.

Fysiikan ja ihmiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, että uudet sukupolvet uskaltavat unelmoida suuria. Meidän vanhojen tehtävä on rohkaista uusia fyysikonalkuja seikkailuun fysiikan jännittävään maailmaan. Tieto tuskaisen ylämäen takaa paljastuvista yllättävistä näkymistä voi olla ratkaiseva rohkaisu.

Kommentit (7)

KK

Tämä oli hienosti sanottu, juuri näin asiat ovat. Ei tarvitse mitään lisätä. Se pieni varaus tosin että matematiikka tuossa on fyysikkojen työkalumatematiikkaa, ei matematiikan tutkimusmatematiikkaa. Vaikka tietysti peruspointtisi, ylämäkien jälkeen aukeaa tasangot, pätee sinnekin.

WSolsticeHOu
Liittynyt3.1.2016
Viestejä3618

Ehkäpä nykyfysiikka kuvaa maailmankaikkeutta täysin väärin.

Ehkäpä suurin osa ihmisistä ymmärtää sen alitajuidesti ja ei edes halua yrittää opiskella virheellisiä teorioita maailmankaikkeudesta.

Ehkäpä esim. vetävää voimaa ei edes ole olemassa.

Ehkäpä galaksit syntyvätkin sisältä ulos päin.

Vai miten selität havainnot?

Laaja yhdistelmäteleskooppi paljasti teorioita kuumemman kvasaarin

https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/laaja-yhdistelma...

Minä väitän että galaksit syntyvät sisältä ulospäin ja kun tähdet ovat syntyneet, niistä muodostuu galaksin levytaso josta paljon liikettä / energiaa / työntävää  voimaa takaisin kohti galaksin keskustan supermassiivista kohdetta joka laajenee ja säteilee liikettä / energiaa tihentyminä joita meidän laitteet eivät kykene rekisteröimään.

Paitsi silloin jos joku näistä laajenevista tihentymistä törmää jonkun laajenevan ilmakehän laajenevaan kvarkkiin, jolloin se laajenee havaittavaksi suurienergiseksi tihentymäksi.

Ok. Nyt galaksin levytason suunnasta työntyvä laajeneva liike / energia / työntävä voima saa galaksin keskustan supermassiivisen kohteen laajenemaan voimakkaasti siten että sen keskustaan kohdistuu erittäin suuri paine joka purkautuu erittäin tiheinä tihentyminä supermassiivisen kohteen navoilta ulos päin.

Napoja kohti työntyy sadoista miljardeista galakseista liikettä / energiaa / työntävää voimaa joka kohtaa vastapalloon suihkujen erittäin tiheitä laajenevia tihentymiä ja nuo alueet joissa suihkut ovat äärimmäisen kuumia, ovat alueita joita pidemmälle sadoista miljardeista galakseista peräisin olevat laajenevat tihentymät eivät pääse työntymään.

Nuo alueet ovat samoja joissa suihkujen laajenevat tihentymät laajenevat niin voimakkaasti, että suihkut työntyvät havaittaviksi.

Ps. Avaruus ei mitään laajene tai kaareudu.

Kaikki näkyvän maailmankaikkeuden liike / energia laajenee ulos päin jo olemassa olevaan ikuiseen ja äärettömään avaruuteen joka on ei yhtään mitään.

Laajenevat atomien ytimet koostuvat laajenevista tihentymistä jotka kierrättävät keskenään laajenevaa liikettä / energiaa josta osa ohjautuu ulos laajenevasta atomin ytimestä kohti muita laajenevia atomien ytimiä, omaten sopivissa olosuhteissa mm. laajenevien fotoneiden ja laajenevien elektronien luonteen.

http://www.onesimpleprinciple.com/

Ikuista kierrätystä. Mr. Nice Pressure

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1640

Yläkoulun ja lukion fysiikasta kai tässä piti keskustella. Tosin varsinkin lukion tytöt ovat kyselyissä toivoneet kursseihin lisää mm. tähtitiedettä.

Tutkimuksissa on todettu, että hyvin suuri osa opiskelijoista (lukiolaisista) estyy jatkamasta fysiikkaa siinä esiintyvien kaavojen vuoksi. He eivät tiedosta kaavan ja reaalimaailman yhteyttä eivätkä usein myöskään hallitse verrannon muotoisia yhtälöitä varsinkaan, jos tuntematon on viivan alla tai toisessa potenssissa. Tai muotoa m:M=n. Tällaisia ei nimittäin kohti käyvästi opeteta yläkoulussa. Ehkä noin kymmenen vuotta sitten erään lukion lyhyen matematiikan oppilaat saivat melkein kaikki eräästä kokeesta ala-arvoisen suurimmaksi osaksi verrannon muotoisen yhtälön osaamattomuuden tähden. Muistan elävästi, kuinka 1981 Tampereen seudun opettajien koulutuspäivillä ammattikoulujen matematiikan oppikirjan kirjoittaja sanoi yläkoulun opettajille jotakuinkin näin: "On aivan sama oppivatko oppilaanne mitä heille opetetaan, kunhan opetatte heille kaavalaskut (verrannon muotoiset yhtälöt) hyvin." 

Suuri osa fysiikan alkeiskaavoista, joita yläkoulussa voisi esiintyä, on verrannon muotoisia. Useimpien alkeiskaavojen ja reaalimaailman suureiden yhteys voitaisiin konkretisoida sopivasti laadituilla fysiikan kokeilla, jossa oppilaat esim. työpareittain mittaisivat joitakin suureita ja sijoittaisivat niiden arvot kyseisiin kaavoihin esimerkiksi todeten kaavojen ainakin likimain pätevän. Artikkelissani "Matemaattinen luonnonlakinäkökulma yläkoulun fysiikassa" (DIMENSIO 5, 2005) esitän kymmenisen tuollaista, ja oppilaillani olen heidän tyydytyksekseen teettänyt noin kaksikymmentä viisi. Aloittaessani joskus 1985 töiden kehittelyn en ollut lainkaan varma, voisivatko oppilaat omaksua tavoitteeni. Sitten eräs oppilas joutui kesken lukuvuotta muuttamaan pois. Hän tuli kuitenkin hiihtolomalla omaan vanhaan luokkaansa käymään ja tempasi heti innokkaana työvälineet. Kerran taas ajattelin vaihteeksi teettää pelkän kvalitatiivisen tutkimuksen, jolloin eräs tyttö huusi vihaisena "Miksei me lasketa?" Näkemykseni mukaan ilmiön kvalitatiiviset aspektit tulevat vielä paremmin tutuiksi suureiden toistuvan mittailun ja tulosten laskemisen yhteydessä. Asiat alkoivat heti rullata, kun keksin opettaa joulen suuruuden heti 7. luokan ensimmäisellä tunnilla ja laskettaa oppilailla veteen sen lämmetessä sitoutuvan joulemäärän.

Itselleni mieluisimpia teetettäviä ovat olleet mm. hilan kaavan kokeellinen oikeaksi todistaminen, lämpökynttilän liekin säteilemän valoenergian kokeellinen määrittäminen jouleina ja Gaussin kuvauslain todentaminen kuperalle linssille. Monesti olen tuntenut suorastan lumoutuvani nähdessäni oppilaitten paneutuvan asioihin, jotka itsekin koen todelliseksi fysiikaksi. Seuraavan linkin lopussa olen ehkä luonnehtinut jonkin verran menetelmääni

http://maot.fi/onnistumisen-elamyksia/kuopion-lyseon-lukio/

WSolsticeHOu
Liittynyt3.1.2016
Viestejä3618

"Yläkoulun ja lukion fysiikasta kai tässä piti keskustella."

Eiköhän niistä atomeista jotakin kerrota, kun fysiikkaa opetetaan yläkouluissa ja lukiossa.

Jos ihminen alitajuisesti ymmärtää, että se mitä hänelle optetetaan, on väärin, niin eihän hän sitä edes yritä omaksua. 

Me emme voi havannoida ytimien ympärillä muka oleskelevia elektroneja. En usko että ytimien ympärillä oleskelisi elektroneja. On erittäin paljon loogisempaa olettaa että ytimet kierrättävät keskenään liikettä / energiaa ja vieläpä siten että se liike / energia jota ne kierrättävät, laajenee koko ajan ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen. Senyt vaan sattuu omaamaan sopivissa olosuhteissa elektronien ja fotoneiden luonteen. Siis se laajeneva liike / energia jota laajenevat atomien ytimet keskenään kierrättävät.

Ei mitään sidosvoimia edes ole olemassa. Vetävät voimat eivät ole loogisia missään mielessä. Ja Einsteinin lanseeraama uusi käsite, kaareutuva avaruus, on vain ajatuksenkääntötemppu. 

Eihän avaruutta itseään voi tutkia tieteellisesti millään tavalla. Avaruus itsehän ei säteile mitään infoa. ja jos säteilisi, ei se silloin olisi tilaa / avaruutta. Se olisi silloin jotakin samanlaista mitä aine on ja ainettahan on avaruudessa / tilassa.

Eli laajeneva avaruus ja kaareutuva avaruus tarvitsisivat taustalleen vielä yhden avaruuden, jotta ne olisivat loogisia. Mutta näinhän ei nykyteorioiden mukaan ole.

Laajeneva avaruus laajenee itseensä jotenkin jotenkin. Mutta miten?

Mitä sille laajenevalle avaruudelle muka tapahtuu silloin kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa?

Ikuista kierrätystä. Mr. Nice Pressure

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1640

Alkeiskemia saattaa olla vielä paljon "hämäräperäisempää" kuin alkeisfysiikka, jossa useiden ilmiöiden olemuksesta on monilla oppilailla ainakin jonkin verran kokemuksellista ymmärrystä. Ainakin ennen monet pojat esimerkiksi suorittivat leikin varjolla monia mekaniikan tehtäviä, tutustuivat voimatyöhön ja energiaan, kitkailmiöön, lämpöön, punnitsemiseen kiikkulaudalla jne. jne. Kemiankin ilmiöt olivat siinä mukana, mutta niiden alkeellinenkin selittäminen olisi vaatinut jonkin verran tietoa mikroilmiöistä, joita luonnonolosuhteissa harva lapsi käsittelee.

Fysiikkaa opettaessani jouduin tosin toteamaan, että esimerkiksi mittalaitteiden käyttämisen aloittaminen saattoi olla tytöille paljon vaikeampaa kuin pojille, mutta opittuaan he käyttivät niitä sitä intohimoisemmin.

Ettei alkeiskemia olisi jäänyt ensisijaisesti ulkoluvuksi kokeilin jo 7. luokalta alkavaa kokeellista kemiaa. Uskoisin, että kokeellisuus pohjustaa atomitason kemian syvempää ymmärtämistä

http://www.maol.fi/fileadmin/users/Dimensio/2006/Dimensio_6_2006.pdf

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4402

Jos jokin asia oli siistiä, niin matematiikassa asiat kumuloituivat ainakin omassa pienessä mielessäni kumulatiivisesti loogiseksi systeemiksi, jossa lopulta differentiaalilaskennassa käytettiin aiemmin opittua hyväkseen.

Ja ehkäpä fysiikkakin on selkeiten ja johdonmukaisimmin johdettu yksinkertaisemmasta monimutkaisempaan loogiseksi järjestelmäksi.

Ja sehän siinä onkin mielenkiintoista, se on ehkä vierasta paljolti arkijärjelle (ei kaikki, mm. painovoima tietyllä tasolla on aika selkeä asia), mutta on lopulta systeemi, jonka oppiessa kaikki muu helpottuu.

Tästä huolimatta on pakko todeta, että tuskin minusta olisi tullut fyysikkoa ja se johtui pitkälle siitä, että en usko, että olisin oppinut hallitsemaan matematiikkaa vaadittavalla tavalla. Siispä piti valita jotain ihmisläheisempää...

Ruhollah.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1640

Kasvisruoka2 kirjoitti:
Jos jokin asia oli siistiä, niin matematiikassa asiat kumuloituivat ainakin omassa pienessä mielessäni kumulatiivisesti loogiseksi systeemiksi, jossa lopulta differentiaalilaskennassa käytettiin aiemmin opittua hyväkseen.

Ja ehkäpä fysiikkakin on selkeiten ja johdonmukaisimmin johdettu yksinkertaisemmasta monimutkaisempaan loogiseksi järjestelmäksi.

Ja sehän siinä onkin mielenkiintoista, se on ehkä vierasta paljolti arkijärjelle (ei kaikki, mm. painovoima tietyllä tasolla on aika selkeä asia), mutta on lopulta systeemi, jonka oppiessa kaikki muu helpottuu.

Tästä huolimatta on pakko todeta, että tuskin minusta olisi tullut fyysikkoa ja se johtui pitkälle siitä, että en usko, että olisin oppinut hallitsemaan matematiikkaa vaadittavalla tavalla. Siispä piti valita jotain ihmisläheisempää...

Matematiikka on todella tuollainen joistakin postulaateista järjen ja logiikan avulla kehkeytyvä, kumuloituva systeemi. Fysiikkaa puolestaan  voisi luonnehtia opiksi ilmiöistä. Fysiikan ilmiöiden ominaisluonteeseen kuuluu, että ne eivät ole järjellä keksittävissä. Ilmiön voi oppia tuntemaan tai tietämään yksistään kokeellisella metodilla.

Esimerkiksi niinkin yksinkertainen ja mahdollisesti aivan tarkasti kaavaa F:ma=1 noudattava suureiden F, m ja a yhteys ei ole lainkaan järjellä keksittävissä. Ainoa tapa löytää tämä yhteys on kokeellinen.

Suurena mysteerinä on totuttu pitämään sitä, että ilmiöitä jäsentävien mitattavien suureiden suhteet noudattavat matemaattisia kaavoja. Uusia ilmiöitä ei kuitenkaan yleisesti ottaen voi johtaa matematiikan avulla vaikkapa tunnetuista ilmiöistä; uuden ilmiön havaitsemiseen kuuluu olennaisesti mittaaminen.  Uusien mittaustulosten luonnetta voi taasen kuvata matematiikalla, yleensä uudella matematiikan muodolla. Jos jonkun ilmiön lakia on kuvattu matemaattisella systeemillä, voidaan samaa systeemiä kehittelemällä löytää ilmiöstä uusia puolia, joiden olemassaolo täytyy kuitenkin kokeellisesti varmistaa.

Joskus herää epäilys, että kaikki opettajat eivät tiedosta ilmiöiden empiiristä perustaa. Tällainen opettaja saattaa antaa oppilaille virheellisen signaalin, että fysiikan ymmärtämisessä olisi kysymys järjestä. Luonto ilmiöineen on kuitenkin ylijärjellinen. Sitä kuvatessa pätee Galilein toteamus, että luonnon kirja on kirjoitettu matemaattisin kirjaimin.

Vauvat ovat erityisen kiinnostuneita kasvoista, imemisen ohella. Wikimedia Commons.
Vauvat ovat erityisen kiinnostuneita kasvoista, imemisen ohella. Wikimedia Commons.

Monennäköisten ihmisten katselu vauvana kehittää kasvojen tunnistuskykyä.

Ensivaikutelman pysyvyyden takaa vahvistusharha: etsimme, havaitsemme ja muistamme herkimmin tietoa, joka vahvistaa ensivaikutelmaa, sivuutamme vastakkaisen tiedon ja tulkitsemme moniselitteisen tiedon ensivaikutelman mukaiseksi. Ennakkokäsitykset ja aivojen automatiikka ohjaavat vastaavasti ensivaikutelmaa.

Ensivaikutelmia luovat aivomme jakavat ihmisiä automaattisesti meihin ja muihin, ystäviin ja vihollisiin. Jakoon vaikuttaa keskeisesti se, kuinka aivojemme näköjärjestelmä tunnistaa ja erottaa kasvoja toisistaan.

Vastasyntyneellä on valmius oppia erottelemaan kaikenlaisia kasvoja, mutta erottelukyvyn kehittyminen edellyttää altistumista erilaisille kasvoille näköjärjestelmän herkkyyskaudella. Tällä ainakin ensimmäisen elinvuoden kestävällä oppijaksolla vauvan aivot muodostavat näkemistään kasvoista perusmallin, johon vertaamalla uusia kasvoja myöhemmin tunnistetaan.

Kokeet osoittavat, että vauvaikäiset oppivat erottamaan helposti jopa muiden kädellisten kasvoja niiden lajitovereista, jos pääsevät katselemaan näitä eläimiä kasvojen tunnistuksen herkkyyskaudella.

Tavallisesti vauva näkee ensimmäisenä elinvuotenaan eniten äitinsä ja muiden varsin samannäköisten otusten kasvoja. Niinpä tutunnäköiset kasvot opitaan erottamaan tarkasti toisistaan, siinä missä erirotuisten ihmisten hyvinkin erilaiset kasvot jäävät harjoituksen puutteen vuoksi keskenään hyvin samannäköisiksi. Suomalaiselle japanilaiset näyttävät keskenään yhtä samanlaisille kuin suomalaiset japanilaiselle, koska vieraat kasvot ovat kaukana tunnistuksen herkkyysalueelta.

Erirotuisten kasvojen näyttäessä keskenään samalta aivomme luokittelevat ne helpommin vihollisiksi kuin toisistaan helposti erottuvat tutunnäköiset kasvot. Tämä aivojemme vaistomainen rasismi luo hedelmällisen alustan rasistisen kulttuurin leviämiselle, jota vahvistusharha ja sosiaaliset vinoumat entisestään voimistavat.

Ehdotan rasismikierteen ehkäisemiseksi uutta keinoa: vauvaikäisten kasvokylpy. Kasvokylvyn ideana on altistaa aivojen näköjärjestelmä herkkyyskaudella erirotuisille ja monennäköisille kasvoille, jotta erotteluherkkyys yleistyisi omannäköisistä myös erirotuisten kasvoihin. Tavoite on sama kuin menestyksekkäissä kielikylvyissä, joissa lapset oppivat kuin itsestään monikielisiksi: hyödyntää aivojen herkkyyskausien lähes rajatonta oppimiskykyä – ja niiden aikaista lasten oppimisintoa.

Oikein ajoitetuilla herkkyyskausien virikekylvyillä lapsi oppii nopeammin ja pysyvämmin kuin vuosikausien ponnistuksilla herkkyyskauden jälkeen aivojen erikoistumisalueen sementoiduttua. Sivuvaikutuksena monikielisillä lapsilla voi väliaikaisesti ilmetä lieviä kehityksen viivästymiä, mutta lopulta asianmukaisessa virikekylvyssä opittu monikielisyys ennemmin lisää kuin vähentää älyllistä kyvykkyyttä aikuisuudessa.

Kasvojen tunnistuksesta on päävastuussa aivojen fusiform-poimun kasvoalue. Synnynnäinen poikkeama, kasvoton kasvuympäristö tai vaurio tällä alueella voi ilmetä kasvosokeutena eli kasvojen tunnistamisen erityisvaikeutena muutoin moitteettomasti näkevällä ihmisellä.

Omaa vaistomaista rasismiaan voi tutkia tällä Harvardin yliopiston nettitestillä. Testi kertoo, että suosin vahvasti valkoihoisia mustaihoisiin verrattuna. Vaikka tulos kuulostaa oppimani kasvojen tunnistustarkkuuden kannalta uskottavalta, testin järjestys saa epäilemään sen luotettavuutta: testin ensimmäisessä osassa mustat ja pahat esiintyvät yhdessä, minkä oppiminen hidastaa suoritusta testin käännetyssä jälkimmäisessä osassa, ja vääristää siten tulosta juuri mustiin kohdistuvan rasismin suuntaan. Aidosti satunnaistettuna testi olisi uskottavampi.

Väistämättä yhdentyvässä maailmassa jälkeläistemme on kyettävä ratkaisemaan globaalit ongelmamme yhä tiiviimmässä yhteistyössä eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten kanssa. Jälkeläisistämme tulee maailmankansalaisia, joiden on menestyäkseen osattava suhtautua erinäköisiinkin ihmisiin lähtökohtaisesti ystävinä. Pinnallisista eroista sikiävä rasismivaisto on rasite, jota ei kannata jättää perinnöksi lapsilleen.

Maapallon säilyttäminen elinkelpoisena kun edellyttää, että niin kihniöläiset, mogadishulaiset kuin tokiolaisetkin oppivat puhaltamaan yhteen toriumiin.

Kommentit (47)

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä6077

"Tämä aivojemme vaistomainen rasismi..."

Hmm.... Tuolle on myös toinen termi: evoluutio. Satakunta vuotta sitten oli suuressa huudossa jotakuinkin vastavanlainen idea, sitä tosin nimitettiin "proletariaatin solidaarisuudeksi" ja sitä lähdettiinkiin toteuttamaan suurella innolla. Valitettavasti ideologian käytännön toteuttaminen vaati varsin drastisia toimenpiteitä kuten esim "gulagien" terminoimista jne. Lopputuloskaan ei varsinaisesti muistuttanut kaikkien toivomaa ihanneyhteisuntaa. Ihmiset eivät muuttuneetkaan ihanteen mukaisiksi. Mutta ehkä nyt kuitenkin voitetaan evoluutio?

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10206

Tepolla hyvätahtoinen ajatus, mutta en kuitenkaan pidä sitä täysin aukottomasti puhtaana.

Kommentoin samaa kohtaa, jota SamBodykin "Tämä aivojemme vaistomainen rasismi..."

Ihmisiet ovat eläimiä vaistoineen, ja jos rankataan rasisimi joksikin primitiiviseksi vaistoksi, niin ei sitä pidä aivojen manipuloinnilla tukahduttaa vauvaisässä, eli tavallaan aivopestä, kuten ei seksuaalivähemmistöön kuulumistakaan jne.

Ihmisillä on ja pysyy eläimelliset vaistonsa ja tapansa ns pinnan alla, ja niillä on tärkeä funktionsa, joilla kaikilla tehtävänsä ihmisen selviytymisen kannalta, olipa sitten kyseessä Wall Streetin pörssihai taikka Intian slummien kasvatti.

Kieroon kasvanut ihminen, jos demokraattisen nyky-yhteiskunnan moraalien mukaan tuomitaan, on ojennettava täysi-ikäisenä jo olemassa olevin keinoin, vaikka ovatkin osaltaan todetusti puuttelliset ja tehottomat. Mutta ei siis pidä mennä vauva taikka lapsenaivoja manipuloimaan yhtään nykyistä enempää kuin niitä jo muutenkin ohjataan enemmän taikka vähemmän tietoisesti kaikin tavoin, vaikka ajatus olisikin houkutteleva.

Korjataan ja parannellaan mieluummin niitä täysi-ikäisten ojentelumalleja.

Näkisin lisäksi että olisi moinen menettely vain yksi askel lisää kohti ns orwellilaista tilaa, johon suuntaan osa maailman ihmiskuntaa on jo muutenkin kuin varkain vaarallisesti hipsimässä.

Julius
Liittynyt24.3.2013
Viestejä276

MItä ihmettä te sönkkäätte!

 

Menkääs ja lukekaas se blogikirjoitus oikein ajatuksella ja miettikää mitä siinä oikeastaan sanotaan.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10206

Itselleni tuli blogikirjoituksen luettuani sellainen mielikuva vauvasta, joka kehtoon sidottuna pakotetaan kellopeliappelsiinityylisesti katsomaan kaiken maailman eri värisiä pärstiä.

Voi toki olla, ettei kirjoittaja sellaista tarkoittanut...

vihersuvakki
Liittynyt27.2.2015
Viestejä358

Jep, näin voidaan huomattavasti varmasti vähentää erinäköisyydestä johtuvaa rasismia.

 

Rasismia on montaa lajia ja tämä tietenkin voi toimia vaimentajana muunkinlaisille rasismin muodoille. Esimerkiksi Ruandan kansanmurha ei perustunut oikeastaan ulkonäköeroihin niinkään kuin sitten siihen, että jatkuvasti mustamaalattiin toista osapuolta radion kautta ja luotiin kuva, että joko ne tai me, ei ole kyse sodasta tai rauhasta vaan sodasta tai tuhoumisesta.

 

Näin tavallaan kansanmurha alkoi vaikuttaa hyvin rationaaliselta ja järkevältä teolta.

 

Toki viha oli synnyttänyt vihaa jo tätä ennen ja asialla oli pidempi historia.

Olen feministi ja tuomitsen sekä radikaalifeministien vihateot ja feministeihin kohdistuvat vihateot. Onneksi kaikki feminismikritiikki ei ole vihaa eikä kaikki feministit vihaa, ääripäiden touhua.

Ueberweg
Liittynyt12.9.2008
Viestejä1218

Ymmärrän kyllä, että tämä on vain blogikirjoitus, jota ei ole tarkoitettukaan otettavaksi vakavasti, mutta olisi silti asiallista panna mukaan lähdeviitteet, jos sellaisia on. Tai ehkä sellaisia ei tässä tapauksessa ole, vaan koko juttu perustuu Mattssonin omaan ajatteluun.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10206
vihersuvakki

Jep, näin voidaan huomattavasti varmasti vähentää erinäköisyydestä johtuvaa rasismia.

 

 

Epäilen vahvasti.

vihersuvakki
Liittynyt27.2.2015
Viestejä358

Rasismi on kohtalo siinä mielessä kuin narsismikin, mutta sitten taas meidän käytös ei olekaan yhtään niin kohtalo, riippumatta siitä, vaikka alitajuisesti olisikin taipumusta löydettävissä.

 

Mielenkiintoisena nyanssina Yhdysvalloissa on se, että mustatkin ovat alitajuisesti usein mustia kohtaan rasisteja. Kaikkea sitä ihminen oppii pelkäämään, se on ollut elinehto...

 

Emme siis ole evoluution emmekä ympäristön orjia, me voidaan opetella monenlaisia asioita, asioista ainakin pois päin joskaan ei kokonaan koskaan pois ja joitain asioita suhteellisen helpolla.

 

Jos joku näkee sen ongelmana, että tietty asia ei ole tahdonalainen, niin pitääkin huijata aivoja. Sitä voisi kutsua kai itsensä aivopesuksi, mutta miksi ei esimerkiksi aivopesisi itseään pois vaikkapa suolakurkkufobiasta?

Olen feministi ja tuomitsen sekä radikaalifeministien vihateot ja feministeihin kohdistuvat vihateot. Onneksi kaikki feminismikritiikki ei ole vihaa eikä kaikki feministit vihaa, ääripäiden touhua.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10206

Fobian, addiktion taikka muun pakkomielteen lieventämiseen lienee hypnoosi tieteellisesti toimivaksi todettu ja hyväksytty hoitokeino, aivopesun taasen ollessa kyseenalaiseksi arvioitavissa em mielentilojen hoitoa ajatellen.

vihersuvakki
Liittynyt27.2.2015
Viestejä358
Brainwashed

Fobian, addiktion taikka muun pakkomielteen lieventämiseen lienee hypnoosi tieteellisesti toimivaksi todettu ja hyväksytty hoitokeino, aivopesun taasen ollessa kyseenalaiseksi arvioitavissa em mielentilojen hoitoa ajatellen.

 

Keinot on monet. Niin sanottu siedätyshoito vaikkapa esdiintymiskammon kanssa oikein tehtynä on joillekin auttanut ja siinähän on siitä kyse, että syntyy ns. "habitaatio", kuten vaikkapa banaanikärpäsen kykenee opettamaan pelkäämään tai pelosta pois.

 

Ihminen on monimutkaisempi kuin banaanikärpänen, aivotkin suuremmat, mutta jo noin pienillä ötököillä on kykyä oppia...

 

Ja oikein tehtynä, koska jos ihmisen pakottaa vaikka esiintymiskammoisena lavalle väkisin liian nopeasti, niin voikin tulla trauma ja pahentaa fobiaa, siispä pienin askelin....

Olen feministi ja tuomitsen sekä radikaalifeministien vihateot ja feministeihin kohdistuvat vihateot. Onneksi kaikki feminismikritiikki ei ole vihaa eikä kaikki feministit vihaa, ääripäiden touhua.

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432

Tuli mieleen, että tuotahan voisi testata helposti kartoittamalla sellaisten lasten asenteita, joilla on ollut eri etnistä taustaa oleva "nanny". Eikös se ole jenkkilässä ihan normi uranaisten perheissä, että jälkikasvun hoitaa venezuelalainen, filippiiniläinen tai korealainen lastenhoitaja? Luulisi siellä sen verran porukkaa olevan, että saataisiin jokin koe aikaiseksi.

Enää ei puutu ku tekijä.

Hämmentää.

kytoann
Liittynyt16.3.2005
Viestejä1925

Kyllähän esimerkiksi Yhdysvaltojen etelävaltioissa lapset tottuivat vauvasta alkaen näkemään erivärisiä ihmisiä, eivätkä pelänneet eivätkä ihmetelleet niitä. Oppivat myös hyvin pienestä pitäen että eriväriset ovat eriarvoisia. Monet valkoiset  olivat hyvinkin  ystävällisiä, auttavaisia ja luontevia mustia kohtaan,  niin kauan kun nämä tiesivät paikkansa.  Rikkaissa valkoisissa perheissä oli tietenkin mustat imettäjät ja lastenhoitajat, ja lapset rakastivat ja kunnioittivat ja tottelivat näitä. 

Pohjoisvaltioiden ihmiset eivät olleet tottuneet mustiin, ja vaikka he kauhistelivat orjuutta, usein olivat hyvinkin rasistisia. Eivät olisi voineet antaa mustan naisen imettää lastaan. 

Tämä nyt perustuu lukemiini romaaneihin, joten ei mitenkään tieteellisesti tutkittua tietoa ole. 

Nykyaikana tuommoinen kasvokylpy saattaa hyvinkin vähentää rasismia, kun suhtautuminen  erivärisiin tulee luontevaksi. 

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä6951
Vatkain

Tuli mieleen, että tuotahan voisi testata helposti kartoittamalla sellaisten lasten asenteita, joilla on ollut eri etnistä taustaa oleva "nanny". Eikös se ole jenkkilässä ihan normi uranaisten perheissä, että jälkikasvun hoitaa venezuelalainen, filippiiniläinen tai korealainen lastenhoitaja? Luulisi siellä sen verran porukkaa olevan, että saataisiin jokin koe aikaiseksi.

Enää ei puutu ku tekijä.

Onhan noita tilaisuuksia. Ehkä yksi nanny ei riitä, koska se on vaan se yksi rooli. Ennemminkin voi olla ongelma, jos ihon väri liitetään johonkin asemaan (näkihän etelävatioidenkin lapset paljon mustia naamoja, mutta vain orjina/palvelijoina...).

Mutta uskon kyllä hyvin, että lapsella ei ole rasistista ennakkoluuloa, koska jos erilaisia ihmisä on ympärillä, ei niitä pidetä erilaisina. Omilla lapsilla (varsinkin vanhemmalla) on ollut päiväkodissa ja koulussa lähes aina joitain erivärisiä lapsia ja on ollut jännä joskus kuunnella, miten he kuvaavat kavereitaan. On paljon oleellisempaa, jos lapsella on joku hieno fillari tai uusin pelikonsoli kuin se, että naama on tumma.

Sitä en tiedä, onko totuttaminen tarpeen. Rasismi on paljon muutakin kuin xenofobiaa. Ei siitä varmaan haittaakaan ole, jos lapsi näkee luontevasti muutakin kuin hyvin homogeenisen kulttuurin ja ympäristön tuotoksia.

Muoks: hyvin meni Kytoannin kanssa päällekkäin tuo etelävatiojuttu. Mutta haitanneko tuo.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5648

Muistan omasta lapsuudestani (alle 10 v) asian, jota olen monasti miettinyt. Jossain vaiheessa Paasivaaran margariinipaketteihin ilmestyi erittäin taidokkaita värikuvia eri puolilta maapalloa. Ne värikuvat (aikakausilehdet jne) joita olin nähnyt, eivät olleet mitään verrattuna näihin todella selvästi monta astetta upeimpiin kuviin. Näistä kehkeytyikin sitten Pauligin autokuvien tapainen keräily/vaihtamis  -ilmiö.

Joissakin näissä kuvissa oli n-alkuisia ihmisiä Afrikasta. Minulle piti selkeästi opettaa, että kyllä nämä(kin) ovat ihan oikeita ihmisiä. Vaikeaa se oli uskoa kuitenkin. Ei noin mustaa naamaa ihmisellä voi olla (jollei ole värjännyt itseään). No se ei meistä tehnyt rasisteja, koska oikeaa mustaihoista luonnossa emme sitten nähneet varmaan vuosikymmeneen.

 

Aikoinani nuorena miehenä läksin sitten Amerikkaan. Myönnän, että tunteeni olivat tuolloin kovinkin rasistisia. Silloin olivat kuuluisat rotumellakat (Los Anglesissa) ja asiat koettiin todella kuuman tunneperäisesti (ilman nykyajan relevantteja tietoja/informaatiota/kasvatusta). No opin kantapään kautta sitten siihen, että näköjään hekin ovat ihan tavallisia ihmisiä. 

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Kaikille mustille ja värillisille pitäis jo kehdossa näyttää valkonaamoja. Rasismi ei ole mikään ykssuuntanen ilmiö vaan enempikin sitä pitäis korja siellä missä asiat ON rikki. EI siellä missä mitään korjattavaa ei ole. 

Ja rasismi muuten ei ole musta-valkonen juttu vaan se liittyy ihan kaikkeen ja kaikkiin kansallisuksiin. Kiinalaiset esim. on ehkä maailman rasistisin kansa.

Neekerin kuvia vaan "lakupussin kylkeen ja valkonaamoja toteemipaaluiks".

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä6960

Voisi tosiaan olla hyvä altistaa vauvat kaiken"rotuisten" ihmisten naamoille. Silloin erilaiset aivopesut ja esimerkiksi sotapropaganda tehoaisi huonommin - propagandaan ja indoktrinaationhan kuuluu toisenlaisten, "vääränlaisten" ihmisten ihmisyyden kieltäminen, mikä sisältyy viholliskuvan luomiseen. Mainitunlainen propaganda toimii paremmin varsinkin jos ihminen on ns. tynnyrissä kasvanut, esimerkiksi eristäytyneissä oloissa maalla, vuoristossa tms. kasvanut, ja kouluttamaton, eli ei ole altistunut "toiseudelle" kasvuiässä.

Vauvoilla, sikiöillä ja lapsilla tosiaan on erinäisiä herkkyyskausia. Erirotuisten ihmisten kasvojen erojen tunnistamista vastaava kognitiivinen tehtävä on eri kielten äänteiden tunnistaminen, jolle myöskin on herkkyyskausia,jolloin on helpompaa kyetä erottelemaan eli kuulemaan erilaisia äänteitä eri kielissä.

Suomalainen Risto Näätänen on keksinyt keinon mitata eri äänteiden tunnistamista ns. MMN- eli mismatch negativity-menetelmällä, joka kuuluu kognitiivisen neutotieteen ja neurolingvistiikan alaan. On huomattu, että juurikin eri kielten äänteiden tunnistaminen on helpompaa tiettyinä herkkkyyskausina. Olettaisin, että tämä liittyy ns. pruning-prosessiin: vastasyntyneen aivoissa on paljon yhteyksiä, ja oppiminen on ainakin aluksi lähinnä sitä, yhteyksiä karsitaan. Tietyssä herkkyysvaiheessa vauvalle on mahdollista oppia tunnistamaan eri kielten äänteitä, (luultavasti kaikkien maailman kielten), mutta herkkyyskausien ulkopuolella lapselle on perin vaikea edes kuulla mitään eroa lähellä toisiaan oleville äänteille, puhumattakaan aikuiselle, jolle on todella työlästä (ellei mahdotonta?) oppia vieraan kielen täydellistä ääntämystä. Yleensä lapset kuulevat vain äidinkieltään, joten muiden kielten äänteiden tunnistamista ei hyödynnetä. Äänteiden tunnistamisessa puhutaan neurologisesta havaitsemisesta - ilman altistusta eli stimulusta, neuroverkko ei opi havaitsemaan. Hienoa tuossa menetelmässä on, että sitä voidan käyttää myös vastasyntyneille, ja jopa sikiöihin, ja henkilöihin, joilla on puheentuottamisen ongelmia, neurologisia vaurioita yms.. Muistelen, että jopa koomassa olevilla ihmisillä on testeissä pystytty testaamaan neuronaalista havaitsemista, ja jopa locked in syndoomia on kyetty ko. menetelmällä diagnosoimaan.

Measurement of extensive auditory discrimination profiles usingthe mismatch negativity (MMN) of the auditory event-relatedpotential (ERP) (Satu Pakarinen, Rika Takegata, Teemu Rinne, Risto Näätänen)

Mahtaisiko kasvojentunnistukseen olla jotain vastaavaa non-invasiivista mittausmentelmää? 

Lisäys. Ainakin kasvokuvien henkiöiden sukupuolen tunnistukseen käytetään vastaavaa MMN-menetelmää: Is it a face of a woman or a man? Visual mismatch negativity is sensitive to gender category

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä40727

Kasvokylpyjen jälkeen on kielikylpyjen vuoro.

How the language you speak changes your view of the world

Bilinguals get all the perks. Better job prospects, a cognitive boost and even protection against dementia. Now new research shows that they can also view the world in different ways depending on the specific language they are operating in.

 

The past 15 years have witnessed an overwhelming amount of research on the bilingual mind, with the majority of the evidence pointing to the tangible advantages of using more than one language. Going back and forth between languages appears to be a kind of brain training, pushing your brain to be flexible.

Just as regular exercise gives your body some biological benefits, mentally controlling two or more languages gives your brain cognitive benefits. This mental flexibility pays big dividends especially later in life: the typical signs of cognitive ageing occur later in bilinguals – and the onset of age-related degenerative disorders such as dementia or Alzheimer's are delayed in bilinguals by up to five years.

In research we recently published in Psychological Science, we studied German-English bilinguals and monolinguals to find out how different language patterns affected how they reacted in experiments.

http://medicalxpress.com/news/2015-04-language-view-theworld.html

 

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1640

Seuraava ei nyt varsinaisesti kuulu asiaan ollen vain epämääräisiä reflektioita, joita blogin aihe ja siihen tulleet kommentit ovat herättäneet. Ne voi olla hyvä sivuuttaa..

Tunnetusti vauva voi jo monta kuukautta ennen syntymäänsä osallistua esim. yhteisiin leikkeihin. Itse esimerkiksi vilkutin säännöllisesti taskulampulla valoa sikiölle, joka innostui aina nyrkkeilemään ja potkimaan valokohtaa. Myös mm. soittamista ja laulamista sikiölle harrastin.

Kerran ultraäänitutkimuksen jälkeen sikiö ei tahtonut lainkaan rauhoittua. Ajattelin, että sillä oli ehkä päänsärkyä ja annoin asperiinitabletin, minkä jälkeen se rauhoittui. Mainitsin tästä lääkärille, ja epähuomiossa näin hänen kirjoittamansa raportin, jossa kerrottiin "tyhmien vanhempien käynnistä". Toinen, kokeneempi lääkäri ei pitänyt lainkaan mahdottomana ultraäänestä aiheutuvaa päänsärkyä.

Kun monet vauvat parkuvat synnytyksen jälkeen selvästi tietämättä, mitä oikein on tapahtunut, äsken kertomani vauva ei ollut lainkaan hämmentynyt, vaan syntyessään  tunsi isänsä ja äitinsä jo äänestä ja levollisin ilmein moikkasi silmät pyöreinä

https://www.google.fi/#q=itkev%C3%A4+vastasyntynyt+pictures

Pian syntymän jälkeen esittelin vauvalle hänen maatessaan sylissäni taidekirjoja. Useimmat taideteokset vauva ohitti välinpitämättömänä, mutta muutamat teokset saivat aikaan pitkäaikaista keskittynyttä katselua ja käsien heiluttelua. Kerrasta kertaan ne olivat samat taideteokset. Ehkä juuri tästä kuviin tutustuttamisesta seurasi, että vähän isompana lapseni teki mielestäni käsittämättömän upeita piirroksia, joista teimme mm. joulukortteja. Taito valitettavasti ruostui nopeasti olemattomiin tietokoneen otettua ylivallan.

Suoritin myös musiikin indoktrinointia pitämällä vauvaa sylissä ja  rytmittämällä Bachin kantaattien tahdissa noin tunnin päivässä, mistä seurasi muun muassa, että vähän vanhempana (n.5v) hän rummutti, sävelsi ja sanoitti laulaessaan rytmikästä ja rämäkkää rokkia.

Vauva kuunteli kyllä mielellään sylissäni rytmikkäitä kantaatteja noin tunnin ennen nukahtamistaan.  Kerrankin nauha loppui yllättäen ja hän purskahti itkuun. 

Jos olisin osannut ottaa huomioon lapsen jo pienenä omaavan omaksumiskyvyn, olisin kyllä hyödyntänyt sitä paljon enemmänkin.

Ihmisen reaktiovalmius varsinkin kognitiivisiin asioihin saa eri ihmisillä hyvinkin erilaisen muodon riippuen aivojen ja niiden "langoituksen" rakenteesta. Olisi ehkä kiintoisaa tutkia, vaikuttavatko varhaisimman lapsuuden aistikokemukset lieventäen aivojen erilaisuudesta johtuvaa väistämätöntä eri tavoin ajattelua. Veikkaisin, että jonkinasteista vaikutusta aivojen rakenteisiin voisi esiintyä ja "erimielisyysperiaate" lieventyä - joiltakin osin.

http://www.cell.com/neuron/abstract/S0896-6273(13)00004-4?_returnURL=http%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS0896627313000044%3Fshowall%3Dtrue

Kivikova
Liittynyt5.4.2012
Viestejä5

Miksi aina näitä asioita pitää kohdistaa valkoisiin? Suomen rasistisista rikoksista osa on maahanmuuttajien tekemiä. Norjan raiskausepidemian aikoihin afrikkalaiset raiskasivat nimenomaan valkoisia norjalaisia. Kyseessä oli siis rasismi.

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Mahtaisivatkohan intialaisvauvatkin oppia olemaan olematta rasisteja, jos heidän pärstiensä edessä heiluteltaisiin väärän kastin edustajien naamoja. Onhan Intiassa jopa lääkärit järjestäneet mielenosoituksen kun täysin kastijärjestelmän ulkopuolelle jätetyt paariat saivat opiskeluoikeuden yliopistoihin lääkärinkoulutukseen.

Jospa vaikka typerimmätkin bramiinivauvelit oppisivat että eipä olla rasistisia paariaväkeä kohtaan. Semminkin kun ei taida aina edes naamasta erottaa kuka on mitäkin, paitsi tietysti jos on joku kastikemerkki otsaläskissä.

Toisaalta tämä "vauvojen vaistomainen rasismi" vähän mietityttää että mahtavatko olla ihan suunnattoman rasistisia kutaleita, kun jotkut vauvat pillahtelevat itkuun silloinkin kun ns. oman porukan edustajat eli ihan samaa än äs rotua edustavat ihmiset änkevät lärvinsä kakaraan kiinni. Tuolloin puhutaan hienostellen vierastamisesta, mutta pitäisi siis tajuta että kamalaa rasismiahan se on kun vauva haluaa olla vain sille tärkeiden ihmisten kanssa. Ja muut saavat suksia kuuseen.

Sitten kun ihmisvauvat on opetettu olemaan vier... siis rasistisoimatta, seuraava askel on opettaa kissat ja koirat sietämään mitä tahansa vierasta elukkaa.

***

Toisaalta voisi myös yrittää kasvattaa rasismista hihhuloivia ihmisiä siihen suuntaan että lopettaisivat sen kansalaisten aliarvioimisen että defaultoletuksena on että jokainen on automaattisesti rasisti ja hänet pitää aivopestä jo lapsesta asti olemaan olematta. Kyllähän saattaa olla niin että moni oppii hillitsemään sisäisen rasistinsa ihan ilman mitään jatkuvaa vahtimista ja kyttäämistä valvovan isoveljen taholta. Itseasiassa suomalaisillahan on erittäin luonteva ja toimiva metodi muukalaisten kanssa tekemisissä olemiseen:

ei tuijoteta eikä osoitella.

Mitä muuta vielä tarvitaan?

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Noin kaikenkaikkiaan tuli kyllä vähän sellainen filis että ennen vanhaan oli perisynti, ja nykyään sitten kai perirasismi. Ensin meille opetetaan että olemme jo sylivauvoina ihan hirmuisia penteleitä. Myönnetään kyllä että se on normaalia, mutta sitten kauhealla vimmalla aletaan opettamaan pois tuosta syntisäkin tilasta. Pitäisikö ajatella positiivisesti että hyvä kun näistä nykyajan synneistä sentään on mahdollista oppia pois, k-uskontohan opetti että perisynti pysyy vaikka mikä olisi. (Ja samaan aikaan opetti että Jeesus on synnit sovittanut, mikä on ihme juttu kun kerta perisyntiä ei pysty sovittamaan - tai jos pystyisi, niin miksi ihmiset sitten rääkkäsivät toisiaan niin kauheasti uskon nimissä?)

Olettaisin kuitenkin että eiköhän siellä leikkikoulussa, eskarissa tai viimeistään ekalla luokalla peruskoulussa kyllä ihan hyvin ehdi tulla totutetuksi siihen että muitakin ihmisiä on olemassa kuin oma perhe tai omat kaverit.

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä6960

No opetetaanhan lapsille paljon, paljon muutakin, esim että kaveria ei saa lyödä tai kaverin silmille ei heitetä hiekkaa, ja kaverin leluja ei varasteta. Jos noita asioita opetettaisiin vasta kouluikäisenä, vähän myöhästä se lienisi? 

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
kytoann

Kyllähän esimerkiksi Yhdysvaltojen etelävaltioissa lapset tottuivat vauvasta alkaen näkemään erivärisiä ihmisiä, eivätkä pelänneet eivätkä ihmetelleet niitä. Oppivat myös hyvin pienestä pitäen että eriväriset ovat eriarvoisia. Monet valkoiset  olivat hyvinkin  ystävällisiä, auttavaisia ja luontevia mustia kohtaan,  niin kauan kun nämä tiesivät paikkansa.  Rikkaissa valkoisissa perheissä oli tietenkin mustat imettäjät ja lastenhoitajat, ja lapset rakastivat ja kunnioittivat ja tottelivat näitä. 

Pohjoisvaltioiden ihmiset eivät olleet tottuneet mustiin, ja vaikka he kauhistelivat orjuutta, usein olivat hyvinkin rasistisia. Eivät olisi voineet antaa mustan naisen imettää lastaan. 

Tämä nyt perustuu lukemiini romaaneihin, joten ei mitenkään tieteellisesti tutkittua tietoa ole. 

Kiinnostava havainto.

Kenties joku asian tutkimukseen perehtynyt osaa linkata julkaisuun aiheesta?

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
Kivikova

Miksi aina näitä asioita pitää kohdistaa valkoisiin? 

Kasvokylvyllä on tarkoitus ehkäistä kaikenvärisiin ja -näköisiin kohdistuvaa rasismia. 

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
Rousseau

Olettaisin kuitenkin että eiköhän siellä leikkikoulussa, eskarissa tai viimeistään ekalla luokalla peruskoulussa kyllä ihan hyvin ehdi tulla totutetuksi siihen että muitakin ihmisiä on olemassa kuin oma perhe tai omat kaverit.

Kasvokylvyn pointti on siinä, että kannattaa takoa silloin kun rauta on kuumaa: herkkyyskautena kyvyn oppii pysyvimmin ja lähes itsestään kunhan vain ympäristö tarjoaa tarvittavat virikkeet oikeaan aikaan. Eli monipuolisia kasvoja ensimmäisen elinvuoden aikaisella kasvojen tunnistuksen herkkyyskaudella, kun niihin erikoistuneet aivojen osat kypsyvät vauhdilla.

Paljon potentiaaliahan jää hyödyntämättä esim. kielten oppimisen osalta, kun niitä aletaan opiskella koulussa liian myöhään, silloin kun kielen herkkyyskausi on jo ohi. Liian myöhään opiskellun vieraan kielen oppiminen ja käyttö on paljon raskaampaa eikä koskaan yhtä sujuvaa kuin herkkyyskaudella opitun kielen.

Eri kykyjen (näkö, kieli, motoriikka jne.) herkkyyskaudet osuvat eri ikäkausiin. 

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10206

Teppo.

Ennakkoluuloihin ja kulttuuriperimään nivoutunut rasismi, joka siirtyy eri kulttuureissa/yhteiskunnissa käyttäytymismallina/oppina jälkikasvulle, voidaan pitää ei toivottavana asennekasvatuksena, mutta ihmisen luoteenomainen varovaisuus muukalaisia kohtaan on evoluution aikaansaama vaisto, ja se lienee luonteeltaan hyväksyttävä asia.

Miksi sitä vauvojen geeniperimänä saatua pitäisi mennä aivopesulla manipuloimaan?

Eikö sellainen ole suorastaan väärin?

Eikö esim länsimaisen yhteiskunnan normit riitäkään säätelemään asenteita kohdilleen?

 

Hänen pyhyytensä
Liittynyt13.5.2005
Viestejä27924
Brainwashed

mutta ihmisen luoteenomainen varovaisuus muukalaisia kohtaan on evoluution aikaansaama vaisto, ja se lienee luonteeltaan hyväksyttävä asia.

Muukalaisten vieroksunta on rasismia jos vieroksuntaan ei ole rationaalista perustetta. Ja evoluutio ei ole tässä rationaalinen peruste.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10206

 

On se. Ihminen on petoeläimistä pahin, ja sen ovat jo varhaiset esihistorialliset esi-isämmekin ammoin oppineet, ja aikojen saatossa on ns varovaisuus muukalaisia kohtaan iskostunut ja vaistoksi jalostunut.

Se että suhtaudun epäilevästi esim kaupustelevaan mustalaiseen ei ole tämän vaiston ansiota, vaan saamani asennekasvatuksen ja elämänkokemuksieni tulosta. Sellainen ennakkoasenne ei ole kasvohoidolla parannettavissa enää.

 

Hänen pyhyytensä
Liittynyt13.5.2005
Viestejä27924
Brainwashed

On se. Ihminen on petoeläimistä pahin, ja sen ovat jo varhaiset esihistorialliset esi-isämmekin ammoin oppineet, ja aikojen saatossa on ns varovaisuus muukalaisia kohtaan iskostunut ja vaistoksi jalostunut.

Se että suhtaudun epäilevästi esim kaupustelevaan mustalaiseen ei ole tämän vaiston ansiota, vaan saamani asennekasvatuksen ja elämänkokemuksieni tulosta. Sellainen ennakkoasenne ei ole kasvohoidolla parannettavissa enää.

Ei ole. Sokeri on hyvää evolutiivisista syista mutta epäterveellistä sellaisenaan, joten evoluutio ei riitä perusteluksi, että jokin asia olisi hyväksi jos se vain on evolutiivisesti omaksuttua.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Eiköhän se rasismikin siitä pikkuhiljaa katoa ku naisten ovulatiivinen käytös lakkaa burkhien mukana.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä40727
Brainwashed

 

On se. Ihminen on petoeläimistä pahin, ja sen ovat jo varhaiset esihistorialliset esi-isämmekin ammoin oppineet, ja aikojen saatossa on ns varovaisuus muukalaisia kohtaan iskostunut ja vaistoksi jalostunut.

 

Minä ja sinä olemme petoja, mihin tässä "muukalaisia" tarvitaan, samanlaisia petojahan nekin on?

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10206

Ihminen on peto ihmiselle - niin satoja tuhansia vuosia sitten, kuten (ikävä kyllä) vielä nykypäivänäkin - ja siksi muukalaisia/vieraan ihmisheimon jäseniä kohtaan tunnetaan primitiivistä, vaistomaista pelkoa.

Jokainen voi mielessään kuvitella millaisista tilanteista ovat esi-isämme sen uhan tunteen sisäistäneet - periaatteessa samankaltaisista tilanteista, joista se pelko kumpuaa yhä tänä päivänäkin.

Ihmisen vaistomaista varovaisuutta vieraita kohtaan ei pidä sekoittaa opittuun rasismiin, joka on täysin eri asia, eikä ole mikään vauvan aivoissa piilevä vika, jota pitäisi huijata/aivopestä pois.

Jos halutaan kitkeä rasismin siemen yhteiskunnasta, niin se on tehtävä asennekasvatuksen kautta, oppimisiästä alkaen. Mitään oikoteitä taikka vippaskonsteja on turha keksiä, kun keinot asian korjaamiseksi ovat jo olemassa, vaan kyse on lähinnä kuinka tärkeäksi asia koetaan ja paljonko ollaan valmiita käytännössä tekemään asian eteen. 

Politiikassa asia on kaksijakoinen, koska rasismialustaa käytetään sekä populistisesti kannatuksen lisääjänä, kuten myös sen vastustamistakin.

Itse en näe että olisi koskaan mahdollista täysin kitkeä rasismi pois nykyisenkaltaisesti demokraattisen mallin mukaan tomivista yhteiskunnista, jossa se on ikään kuin lähtökohtaisesti jokaisen oikeus, kuten esim sananvapaus ja oman uskonnon harjoittaminen.

Vaatisi totalitaristisen yhteiskuntamallin, jossa mm rasismi totaalikielletään, niin olisi edes teoreettisesti jonkun kaltaiset mahdollisuudet saada rasismi kitkettyä minimiin.

 

Hänen pyhyytensä
Liittynyt13.5.2005
Viestejä27924
Brainwashed

Ihminen on peto ihmiselle - niin satoja tuhansia vuosia sitten, kuten (ikävä kyllä) vielä nykypäivänäkin - ja siksi muukalaisia/vieraan ihmisheimon jäseniä kohtaan tunnetaan primitiivistä, vaistomaista pelkoa.

Jokainen voi mielessään kuvitella millaisista tilanteista ovat esi-isämme sen uhan tunteen sisäistäneet - periaatteessa samankaltaisista tilanteista, joista se pelko kumpuaa yhä tänä päivänäkin.

Ihmisen vaistomaista varovaisuutta vieraita kohtaan ei pidä sekoittaa opittuun rasismiin, joka on täysin eri asia, eikä ole mikään vauvan aivoissa piilevä vika, jota pitäisi huijata/aivopestä pois.

Jos halutaan kitkeä rasismin siemen yhteiskunnasta, niin se on tehtävä asennekasvatuksen kautta, oppimisiästä alkaen. Mitään oikoteitä taikka vippaskonsteja on turha keksiä, kun keinot asian korjaamiseksi ovat jo olemassa, vaan kyse on lähinnä kuinka tärkeäksi asia koetaan ja paljonko ollaan valmiita käytännössä tekemään asian eteen. 

Politiikassa asia on kaksijakoinen, koska rasismialustaa käytetään sekä populistisesti kannatuksen lisääjänä, kuten myös sen vastustamistakin.

Itse en näe että olisi koskaan mahdollista täysin kitkeä rasismi pois nykyisenkaltaisesti demokraattisen mallin mukaan tomivista yhteiskunnista, jossa se on ikään kuin lähtökohtaisesti jokaisen oikeus, kuten esim sananvapaus ja oman uskonnon harjoittaminen.

Vaatisi totalitaristisen yhteiskuntamallin, jossa mm rasismi totaalikielletään, niin olisi edes teoreettisesti jonkun kaltaiset mahdollisuudet saada rasismi kitkettyä minimiin.

Historian valossa asia on mennyt niin, että mitä enemmän rasismia, sen totalitäristisempi yhteiskunta. Kun vierautta ei ole hyväksytty vaan pelonsekaisin tuntein eliminoitu.

Edit, ihminen saa toki toteuttaa evolutiivisia viettejään tasan niin paljon kuin sielu sietää kunhan siitä ei ole haittaa ympäristölle.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10206

Ei se ihan noin suoraviivaisesti mene, esimerkkinä vaikkapa USA, jota pidetään maailman demokraattisimpana maana, jossa silti kamppailevat alinomaan rasismin vitsausta vastaan, eli suoralla demokratialla ei rasismia tukahduteta.

Kuten esitin, niin rasismin kitkeminen yhteiskunnasta onnistuisi teoriassa vain totaalikieltämällä, joka ei sekään välttämättä toimisi halutulla tavalla.

Neuvostoliitossa yrittivät tukahduttaa uskonnot ja korvata se ateismilla, mutta huonoin tuloksin - olisi vaatinut kovempia ja totalistisempia otteita onnistuakseen - joten en suosittelisi sitäkään.

Hänen pyhyytensä
Liittynyt13.5.2005
Viestejä27924
Brainwashed

Ei se ihan noin suoraviivaisesti mene, esimerkkinä vaikkapa USA, jota pidetään maailman demokraattisimpana maana, jossa silti kamppailevat alinomaan rasismin vitsausta vastaan, eli suoralla demokratialla ei rasismia tukahduteta.

Kuten esitin, niin rasismin kitkeminen yhteiskunnasta onnistuisi teoriassa vain totaalikieltämällä, joka ei sekään välttämättä toimisi halutulla tavalla.

Neuvostoliitossa yrittivät tukahduttaa uskonnot ja korvata se ateismilla, mutta huonoin tuloksin - olisi vaatinut kovempia ja totalistisempia otteita onnistuakseen - joten en suosittelisi sitäkään.

USA ei ole maailman demokraattisin valtio, eikä ihmisten hyvinvointi ole siellä etusijalla. Hyvinvointia kannattaa tavoitella, sillä siitä on kansalle eniten hyötyä. Ahneelle prosentille kansan hyvinvointi on kirosana, mutta enemmistölle se on hyödyllistä, sikäli kun hyvinvointi itse kullekin on hyödyllistä.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432

Tulis äkkiä aalienit niin olis ihmiskunnalle mitä rasistoija. Saattas se yhtenäisyys löytyä hyvin äkkiä kun huomattas, että tuo eri värinen on itseasiassa ihan samanlainen verrattuna tuohon viisi nenäiseen ja tuhatjalkaiseen aalieniin.

Hämmentää.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10206
-:)lauri
Brainwashed

Ei se ihan noin suoraviivaisesti mene, esimerkkinä vaikkapa USA, jota pidetään maailman demokraattisimpana maana, jossa silti kamppailevat alinomaan rasismin vitsausta vastaan, eli suoralla demokratialla ei rasismia tukahduteta.

Kuten esitin, niin rasismin kitkeminen yhteiskunnasta onnistuisi teoriassa vain totaalikieltämällä, joka ei sekään välttämättä toimisi halutulla tavalla.

Neuvostoliitossa yrittivät tukahduttaa uskonnot ja korvata se ateismilla, mutta huonoin tuloksin - olisi vaatinut kovempia ja totalistisempia otteita onnistuakseen - joten en suosittelisi sitäkään.

USA ei ole maailman demokraattisin valtio, eikä ihmisten hyvinvointi ole siellä etusijalla. Hyvinvointia kannattaa tavoitella, sillä siitä on kansalle eniten hyötyä. Ahneelle prosentille kansan hyvinvointi on kirosana, mutta enemmistölle se on hyödyllistä, sikäli kun hyvinvointi itse kullekin on hyödyllistä.

 

No ei olekaan - kirjoitinkin niin pienenä provona ja puoliksi pilan päiten - Pohjois Amerikka on demokraattisin maanosa Wikin mukaan, mutta USA:n eri liittovaltioiden demokraattisuuden taso vaihtelee kovastikin, ja valtiona kieppuu listassa 20 sijan hujakoilla.

Mikäli keskivertoamerikkalaiselta kysyisi katukyselynä mikä maa on maailman demokraattisin, niin vastausta ei olisi vaikeata arvata - hups - olinkohan tuo heittoni rasismiksi luokiteltavissa, vai meneekö vielä viattoman ennakkoluulon piikkiin? 

Raja on joskus yhtä häilyvä kuin veteen piirretty viiva.

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844
BCK

No opetetaanhan lapsille paljon, paljon muutakin, esim että kaveria ei saa lyödä tai kaverin silmille ei heitetä hiekkaa, ja kaverin leluja ei varasteta. Jos noita asioita opetettaisiin vasta kouluikäisenä, vähän myöhästä se lienisi? 

En tiedä olenko vanhanaikainen, mutta jotenkin minusta kyllä tuntuisi etteivät lapset luonnostaan vihaa muita ihmisiä, vaan heidät opetetaan siihen kotona. Jos eivät vanhemmat ole jotain täysin kukkuu white power -porukkaa, niin minkä ihmeen takia pikkulapsi menisi ja mättäisi turpaan jotenkin "erinäköistä" lasta siellä hiekkalaatikolla jos ei ole vartavasten heiluteltu jos vaikka jonkinlaista naamaa hänen edessään jo siinä vaiheessa kun keikkuu kehdossaan.

Telkastahan kyllä näkyy vaikka mitä, että eiköhän se sen homman kyllä hoida, jos moista naamakavalkadia todellakin tarvitaan.

Idikseni on että rakastamaan ei tarvitse opettaa, jokainen kykenee siihen luonnostaan. Vihaamaan pitää opettaa.

Mielestäni kuitenkin ihmisolio on sen verran utelias elukka että vieraan pelko ja uteliaisuus jonkin aikaa pyörivät lapsen mielessä ja varmaan tervepäisellä tenavalla uteliaisuus aina voittaa. Tällöin hän luonnostaan alkaa leikkimään kenen kanssa tahansa, jos tämä ei ole luonteeltaan täysin paska tyyppi. Miksei lapsi voisi ajatella että esim. ihonväri on vain yksi ominaisuus siinä missä hiustenkin väri? Miksei meidän täällä Suomessa pitää nalkuttaa nimenomaan väriin perustuvasta rasismista toisellemme ja tehdä lapsetkin puolihulluiksi pelottelemalla ja uhkailemalla heitä siitä miten olemme kaikki kamalia rasisteja joiden pitää kytätä jokaista ajatustaankin että saadaan rasismi kitkettyä?

Ne kersat sitten taas jotka rääkyvät kaikkea näkemänsä ovat yleensä vähän onnettomia yksilöitä. Joskus vuosikymmeniä sitten oli yleisönosastolla äiti-ihmisen kirjoittama vihainen kirjoitelma että miksi pitää näyttää Rölli-peikkoa telkassa kun hänen pieni poikansa pelkää sitä. Eli sietokyvyttömiäkin lapsia on, mutta ovatko kaikki sellaisia? En usko.

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844
Teppo Mattsson
Rousseau

Olettaisin kuitenkin että eiköhän siellä leikkikoulussa, eskarissa tai viimeistään ekalla luokalla peruskoulussa kyllä ihan hyvin ehdi tulla totutetuksi siihen että muitakin ihmisiä on olemassa kuin oma perhe tai omat kaverit.

Kasvokylvyn pointti on siinä, että kannattaa takoa silloin kun rauta on kuumaa: herkkyyskautena kyvyn oppii pysyvimmin ja lähes itsestään kunhan vain ympäristö tarjoaa tarvittavat virikkeet oikeaan aikaan. Eli monipuolisia kasvoja ensimmäisen elinvuoden aikaisella kasvojen tunnistuksen herkkyyskaudella, kun niihin erikoistuneet aivojen osat kypsyvät vauhdilla.

Paljon potentiaaliahan jää hyödyntämättä esim. kielten oppimisen osalta, kun niitä aletaan opiskella koulussa liian myöhään, silloin kun kielen herkkyyskausi on jo ohi. Liian myöhään opiskellun vieraan kielen oppiminen ja käyttö on paljon raskaampaa eikä koskaan yhtä sujuvaa kuin herkkyyskaudella opitun kielen.

Eri kykyjen (näkö, kieli, motoriikka jne.) herkkyyskaudet osuvat eri ikäkausiin. 

Tekisi mieleni kysyä että jos ei lapsi "opi tunnistamaan" erirotuisen ihmisen kasvoja ihmiskasvoiksi, niin miksikä hänen sitten kuvitellaan nämä mieltävän... Eli näissä rasismiasioissa joskus tulee sellainen tunne että rasismia pelkäävät itse ajattelevat kaikkein inhottavimpia mahdollisia asioita ihmisistä heitä rasisteiksi leimatessaan.

Mutta olletikin tässä nyt siis oli kyse siitä että on vaikeampaa erotella yksilöt sen rodun keskuudesta johon ei ole tottunut. Jokin muu nimike kyllä mielestäni sopisi kuvaamaan tätä kuin rasismi, koska eihän ihminen tahallaan tuollaiseen päädy.

Tietty se voi olla ihan hyvä asia että altistetaan lapsi ja saadaan hänet mieltämään yksilöt kaikista roduista alusta asti, mutta miksi se automaattisesti estäisi rasismin aikuisella iällä? Jos ihmiselle kertyy ikäviä kokemuksia tai hän varsinkin teini-iässä liikkuu sellaisissa porukoissa joissa kaikenlaiset höhlät rotuopit rehottavat, tuskinpa yksilöiden kasvojen tunnistamisen kyky paljoa merkkaa?

Toisaalta omakohtaisten kasvosokeuden kanssa kertyneiden kokemusteni vuoksi tietenkin mietin että olenko ikuisesti rasistiksi tuomittu, kun en erota toisistaan edes "oma rotuni" yksilöitä joita en tunne. Enkä aina edes niitäkään joita tunnen.

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Mielestäni sekin on jo paljon että saadaan estettyä että yhteiskunnassa eivät kaikenmaailman fasistit sun muut pellet hillu ja juhli siihen malliin että pääsevät jo vallan päättäviksi elimiksi. Ja ruohonjuuritason klanipäät ja tällaiset tietenkin pitää pitää kurissa että eivät sotke yhteiskuntarauhaa. Eli laittaisin isoveljen valvomaan ääriaineksia, enkä kyttäämään jokaista keskiluokan tavallisen tallaajan ajatusta. En oikein usko että keskiluokasta valuu ainesta sinne pohjalle missä kekkaloidaan pilottitakki päällä.

Ja alimman kansanluokan kohdalla ei riitä pelkkä ajatuspoliisitoiminta, jotain muuta pitää keksiä että syrjäytyminen ei ole valtaisaa. "Älä ole tuhma" -tyyppinen sormen heristely kun ei auta, vaan se että tuetaan esim. kouluttautumisessa. Aivan kuten tuetaan maahanmuuttajanuoriakin.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10206
jussipussi
Brainwashed

Ihminen on peto ihmiselle - 

Sano perässä; "Minä olen peto".

 

 

Ihminen on luonnon pahin petoeläin, ja ollut lisäksi myös omalle lajilleen vaarallisin uhka koko olemassaolonsa aikana.

 

 

 

 

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä40727
Brainwashed
jussipussi
Brainwashed

Ihminen on peto ihmiselle - 

Sano perässä; "Minä olen peto".

Ihminen on luonnon pahin petoeläin, ja ollut lisäksi myös omalle lajilleen vaarallisin uhka koko olemassaolonsa aikana.

Miksi et pysty sanomaan"minä olen peto", mutta pystyt sanomaan sen hyvin sujuvasti ja hanakasti "ihmisestä" / "muista"?

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10206

Sanontaa (jota käytin) ei ole tarkoitettu yksilöimään ja kuvaamaan tiettyjä/tiettyä ihmistä, ja vaikka pedoksi nimittelyä olisikin käytetty joidenkin ihmisten kohdalla kuvaamaan hirmuista luonnettaan, niin en koe sellaisen olevan tarpeellista tässä yhteydessä.

Tässä artikkelissa todetaan ihmisen olevan hallitseva peto:

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kuinka_ihmisesta_tuli_hallitseva_peto

Chiara
Liittynyt27.11.2013
Viestejä1077
Ueberweg

Ymmärrän kyllä, että tämä on vain blogikirjoitus, jota ei ole tarkoitettukaan otettavaksi vakavasti, mutta olisi silti asiallista panna mukaan lähdeviitteet, jos sellaisia on. Tai ehkä sellaisia ei tässä tapauksessa ole, vaan koko juttu perustuu Mattssonin omaan ajatteluun.

Psykologia ei ole helppoa. Kyllä tämä oli ihan vakavasti otettava seikka, vaikka se meni jo pieleen aloittajan viestissä. Vaikea ymmärtää että mistä on kyse, jos ei ole perehtynyt psykologiaan hieman syvemmin, varsinkin kehityspyskologiaan.

Yritän selittää yksinkertaisemmin. Ei tarvitse kuin ajatella että jokainen lapsi tuntee tutuksi oman äitinsä kasvot ensin, olipa äiti sitten vaalea tai tumma, niin lapsi ei pelästy äitiään. Sitten lapsi alkaa tuntea tutuksi isänsä ja sisarustensa, sukulaistensa, perheenystävien, naapurien, leikkioaikan lasten ja lasten vanhempien naamat, kaupantätien ja päiväkodin tätien naamat. Mitä enempi erilaisia ihmisiä lapsen arkipäväivässä liikku lapsen ympärillä sitä itsentäänn selvyys se on lapselle että ihmiset voi näyttää erilaisilta. Lapsi saattaa pelästyä lääkärin valkoista takkia, poliisin uniformua, palomiehen työpukua, nokinuohojaa, kaapua kantavaa naishenkilöä, siis kaikkia, joita hän ei ole aikaisemmin tavannut tai ei tavanut tarpeeksi usein.

Vielä aikuisenakin erinäköisyys saattaa herättää tiedostunutta tai tiedostamatonta pelkoa ja turvattomuutta kun tapaa henkilön jollaista ei ole koskaan aikaisemmin nähnyt. Se on tiedetty että rasismi toimii  jurui tuon psykologisen ilmiön kautta, ilman että henkilö sitä itse tiedostaa. Useimmat eivät sitä tunnusta tai tunnista itse. 

Tässä on kyse ksenofobiasta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ksenofobia

 

Chiara
Liittynyt27.11.2013
Viestejä1077
Rousseau
BCK

No opetetaanhan lapsille paljon, paljon muutakin, esim että kaveria ei saa lyödä tai kaverin silmille ei heitetä hiekkaa, ja kaverin leluja ei varasteta. Jos noita asioita opetettaisiin vasta kouluikäisenä, vähän myöhästä se lienisi? 

En tiedä olenko vanhanaikainen, mutta jotenkin minusta kyllä tuntuisi etteivät lapset luonnostaan vihaa muita ihmisiä, vaan heidät opetetaan siihen kotona. Jos eivät vanhemmat ole jotain täysin kukkuu white power -porukkaa, niin minkä ihmeen takia pikkulapsi menisi ja mättäisi turpaan jotenkin "erinäköistä" lasta siellä hiekkalaatikolla jos ei ole vartavasten heiluteltu jos vaikka jonkinlaista naamaa hänen edessään jo siinä vaiheessa kun keikkuu kehdossaan.

Tuo on totta.Se on toinen syy rasismin syntyyn ja vahvistaa vielä entisestäänkin ksenofobista tunnetta. 

Lapsuudenkodistahan se aivopesu tulee, se on vaan niin. Se on aivan luonnollista että lapsi omii vanhempiensa asenteet.  MItä muuta avuton vanhemmistaan riippuvainen lapsi voisi muuta tehdä. Eikä laspi edes tiedä että on muunkinlaisia asenteita ennenkuin lapsi kasvaa ja törmää noihin uusiin ja tuntemattomiin käsitteisiin. Riita syntyy lasten välilel usien vain juuri tästä syystä.

Usein vielä käy niin että vanhempiaan ksyeenalaistava lapsen vanhemmat ovat itse tulleet kasvatetuiksi autoritäärisesti, jolloin vanhempien sana on laki ja suu kiinni. Lapsi pakotetaan määrättyyn mielipide muottiin, jopa usein uhkausten tai rangaitusten avulla.

 

Marssilainen
Liittynyt29.3.2005
Viestejä3337

Niin... Tämä on monimutkainen juttu, mutta luulen että aika suuri osa rasismista on opittua. Voihan se perustua johonkin tositapahtumaan tai olla perustumatta, mutta muistin tällaisen tositapauksen. Velipoika oli noin 4 vuotiaan poikansa kanssa menossa kauppaan. Vastaan tuli musta pikkupoika polkupyörällä. Veljeni siinä jännässä odotti, että mitähän poika tuumaa. Poika siihen kohta totesi että, "pojalla oli pyörä" :)

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat