Kirjoitukset avainsanalla politiikka

Jos kansanedustajat arvotaan, eikö samalla kannata arpoa vaikkapa teoreettisen fysiikan tutkijanpaikat? Tätä kysyttiin, kun ehdotin vallan arpomista demokraattisesti koko kansan kesken.

Ei kannata. Nimittäin asiantunteva fyysikko osaa ennustaa tulevaisuutta, asiantuntevakaan poliitikko juuri ei. 

Fysiikassa hallitsee faktat, politiikassa mielipiteet. Ja mitä kokeneempi ja arvostetumpi politiikan asiantuntija, sitä liiallisempi itsevarmuus ja huonommat ennusteet. Näin osoittaa Philip Tetlockin laajat kokeelliset tutkimusaineistot.

Auringon- ja kuunpimennykset, planeettojen liike ja hiukkasten spektriviivat osataan ennustaa verrattomalla tarkkuudella miljooniksi vuosiksi, kiitos fysiikan. Älylaitteet, lentokoneet ja koko hieno teknologiamme toimii, koska fysiikan ennusteisiin voi myös luottaa. Ennusteiden laskeminen vaatii kuitenkin pitkän koulutuksen. Satunnaiselta kansalaiselta tehtävä ei tuosta vain onnistu.

Ihminen on niin punoutunut järjestelmä, että parhaidenkin tietokoneiden ja mittausten ennustusvoima loppuu ennen kuin edes puoluejohtajan takki tai pääministerin yksityiskone ehtii kääntyä. Mitä siis menetetään, jos poliittinen päätösvalta annetaan asiantuntijoiden sijasta satunnaisille kansalaisille? Etenkin, jos joka kansalaiselle annetaan tehtävään asianmukainen valmiuskoulutus osana oppivelvollisuutta. Se olisi todellista maanpuolustusta totuudenjälkeisen ajan suurimpia uhkia vastaan, kun olisimme kaikki valtuustoon tai eduskuntaan arvan kutsua odottavia reserviläisiä.

Poliitikkoja voi syyttää monesta, muttei maailman ennustamattomuudesta. Ihmiskunta on koko tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisin fysikaalinen systeemi, jonka pienen osankin ennustaminen edes hieman arvausta paremmin on jo arvokas suoritus. 

Fyysikkoja voi kiittää monesta, muttei maailman ennustettavuudesta. Fysiikka tutkii ensisijaisesti mahdollisimman yksinkertaisia järjestelmiä, joita voi laskea ja mallintaa matemaattisen tarkasti.

Kun tilanne on yhteiskunnan tavoin niin monimutkainen että ennustaminen ei onnistu, on pakko toimia mielipiteiden varassa. Kaikki mielipiteet eivät kuitenkaan ole samanarvoisia. Ennustaa voi näet arvausta huonomminkin: esimerkiksi lottorivit 1,2,3,4,5,6,7 tai 3,9,15,21,27,33,39 antaisivat päävoitoksi vain satasia, koska näitä rivejä pelataan viikoittain tuhansia kertoja. Ennustamaton yhteiskunta on kuin lottoarvonta, jossa voi tehdä paljon arvausta huonompia päätöksiä.

Tapahtuu sitä toki fysiikassakin, että eläkepäivien lähestyessä professori höpsähtää luottamaan intuitioonsa enemmän kuin kylmään matematiikkaan. Mutta näillä seniliteetin kukkasilla on vain kaksi kohtaloa: joko luonto jäätää ne armotta, jos ennustavat mitään testattavaa; tai aika kuihduttaa ne unholaan, jos ovat sitä yleisempää, ei edes väärin -lajiketta.

Politiikassa auktoriteettien mielipiteet voivat sen sijaan kylvää tuhoa pyhän ideologian suojassa vielä vuosisatoja isäntänsä elinpäivien jälkeenkin.

Tetlockin tutkimuksissa on tunnistettu ominaisuuksia, joista on johdonmukaisesti hyötyä tai haittaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Nämä ominaisuudet jakavat asiantuntijat arvausta parempiin ja arvausta huonompiin, eli luotettaviin ja epäluotettaviin.

Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle, ideologisesti sitoutumaton, joustava, mielistelemätön, varovainen mutta täsmällinen arvioissaan ja hallitsee laajat, ajantasaiset yleistiedot.

Arvausta huonompi asiantuntija on itsevarma, perinteikäs, ideologiaan sitoutunut, joustamaton, mielistelevä, luottavainen mutta ympäripyöreä arvioissaan, kapea-alaisesti erikoistunut ja tarjoaa monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia selityksiä.

Kumpi asiantuntija kuulostaakaan tyypillisemmältä poliitikolta?

Kommentit (22)

Markus

Jos viittaat ensimmäisellä kappaleella minun kommenttiini edellisessä kolumnissa, niin en kysynyt voisiko samaan tapaan arpoa tutkijanpaikat, vaan johtopaikat tieteen piirissä. Eli ei siis vaikkapa fysiikan laitoksen tutkijat, vaan laitoksen johtaja, johtoryhmä ja laitosneuvosto, noin alkuun. Eli siis ihmiset, joilla on valta päättää muiden ihmisten elämästä (samaan tapaan kuin kansanedustajilla). Tutkijahan voi lähinnä vaikuttaa vain omaan toimintaansa, ellei sitten vaikka johda tutkimusryhmää. Kuulostaisiko siis keskiverrosta tutkijasta hyvältä ajatukselta, että esimerkiksi hänen työskentelynsä olosuhteista, sallituista tutkimuskohteista, rahasta, säännöistä ja rajoitteista päättäisi joku täysin satunnaisesti valittu henkilö, jolla ei tarvitse olla mitään ymmärrystä tai edes kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan, ja joku jonkun ajan kuluttua korvautuisi uudella täysin satunnaisella henkilöllä? Enpä usko. Ehkä parempi, että tilalla on joku, jolla on jo lähtökohtaisesti kiinnostus ja ehkäpä taustalla myös pitkä kokemus.

Kaikella kunnioituksella suosittelisin blogistia tutustumaan siihen, mitä oikea politiikanteko on sen lööppijournalismin takana. Se ei ole aina kaunista, ja siinä on paljon korjattavaa, mutta ei se nyt ole mitään arvailua ole, vaan raakaa työtä. Poliitikkojen haukkuminen on toki aina helppoa ja muodikasta, mutta pohjaa yleensä lähinnä stereotypioihin ja klikkijournalismiin (ja ei, en ole koskaan ollut politiikassa mitenkään mukana eli en puolustele itseäni).

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4399

Ja tärkeää huomata nimenomaan itsevarmuuden ja erehtymisen välinen yhteys.

Totta kai kaikilla aloilla pyritään ottamaan tämäkin huomioon, myös politiikan tutkimuksessa kuin sitten taloustieteissä, mutta tunne vie kun tunne vie.

Lopulta voisi sanoa, että myös fyysikkoa. Jos fyysikko on tottuneesti aina vastailemassa kaikkiin kysymyksiin ja vieläpä arvailee pari kertaa oikein, niin hänestähän saadaan oiva kansanparantaja asioihin, joista hän ei ole senkään vertaa perillä.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4399

Lainaus:

Ihannemaailmassa, missä tutkimus ohjaa ideologiaa eikä päinvastoin, asiantuntijavetoinen politiikka korvattaisiin välittömästi ennustusvoimansa todeksi näyttäneillä tietokoneohjelmilla. 

Ei taida Mattson tietää, että pitkälle niitä tunnuslukuja jo syötellään tietokoneisiin ja numeromurskaimet laskee.

Sen jälkeen pitää vielä tulkita mitä ne tarkoittaa missäkin tapauksessa. Sitä tietokoneet eivät ihan vielä tee.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4399

https://jasoncollins.org/2016/08/25/tetlocks-expert-political-judgment-h...

Tuolla on ihan hyvä huomio arpomisesta.

Simpanssit ennustivat joskus yhtä hyvin, kunhan joku oli ensin rajannut vaihtoehdot sille, että mitä arvottiin. Eli simpanssi ei voinut koskaan arvata, että bruttokansantuote kasvaa miljoona prosenttia, koska ei kukaan antanut sellaista vaihtoehtoa. Siispä, silkka arvaileminen ei voita asiantuntijoita ellei arvontaa auteta sellaisille urille, josta vastaus voisi löytyä.

Ruhollah.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15168

Kyllä nyt akateemisen korkeakoulutuksen saaneena koen myötähäpeää blogistia kohtaan.

Tokihan on niin, ettei kissan häntää nosta kuin kissa itse, mutta tällä puheenvuorolla ei ollut mitään rakentavaa annettavaa. Jospa koittaisit rajankäynnissäsi pitäytyä kuitenkin fysiikan sisältöjen tangenteilla - voisi olla mahdollista vakuuttaa lukija asiantuntemuksen tarpeellisuudesta.

Politiikassakin tarvitaan ammattimaisuutta ja asiantuntemusta, josta suurin osa saadaan kokemuksen kautta. Lankesit Teppo siihen trivialiteettiin, missä napataan kadulta hemmo tekemään kirurgisia avoleikkaustoimia. Lähdit jatkamaan dissonanssiasi kiemurtelulla, voivoi...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4400

Minusta tämä blogi-kirjoitus oli parasta, mitä olen aikoihin lukenut. Sitä oli ILO lukea. Mattsson on perillä asioista - ei naiiveja kuvitelmia yhteiskunnasta, kuten monella tuntuu olevan...

”Tetlockin tutkimuksissa on tunnistettu ominaisuuksia, joista on johdonmukaisesti hyötyä tai haittaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Nämä ominaisuudet jakavat asiantuntijat arvausta parempiin ja arvausta huonompiin, eli luotettaviin ja epäluotettaviin.”

Asiaa! Ottaen huomioon, mikä meininki politiikassa on… millaiset tyypit enimmäkseen valtaan pyrkii… Arvonta toisi mahdollisuuden ”tyyppirajan” rikkomiseen - ehkä johonkin keskivertoa parempaan.  

Mitä tulee tieteeseen, suosittelen lukemaan Roger Penrosen kirjan Fashion, Faith and Fantasy in the New Physics of the Universe.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15168

Sosiaalipsykologiset lainalaisuudet eivät eroa eri elämänaloilla. Tutkimuksilla voi vääristää asenteita, kun alojen kesken toisessa tutkitaan kaoottista ihmisen käyttäytymistä ja toisessa klassista fysikaalisuutta.

Tutkittakoon lainsäädännön kielen säännönmukaisuuksia ja toisaalta tutkijoiden käyttäytymistä ja uskomuksia paineen alla...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4400

Eusa kirjoitti:
Tutkimuksilla voi vääristää asenteita, kun alojen kesken toisessa tutkitaan kaoottista ihmisen käyttäytymistä ja toisessa klassista fysikaalisuutta.

Minä näkisin tässä asettelussasi vääristymän.

Eusa kirjoitti:
Tutkittakoon lainsäädännön kielen säännönmukaisuuksia ja toisaalta tutkijoiden käyttäytymistä ja uskomuksia paineen alla...

Penrose. Fashion.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

MrNewTime38

"Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle"

Tuo ei pidä paikkaansa!

Ja kun fyysikkojen ja kosmologien väite laajenevasta avaruudesta ei edes ole tiedettä, en juurikaan voi luottaa heihin!

Neutroni kirjoitti nämä tiede.fi keskusteluissa. Hän uskoo laajenevan avaruuden olemassa oloon.

Lukekaa ajatuksella ja ihmetelkää.

Neutroni:

"En minä ole perehtynyt kovin syvällisesti vektoriavaruuksiin ja vielä vähemmän niiden opettamiseen ummikoille."

"Ei avaruus tarvitse mitään paikkaa. Minä voin määritellä vaika äärettömän joukon avaruuksia, jos tarvitaan. Vaikka kuinka moniulotteisia ja dynaamisia"

"Sitten laitetaan avaruus muuttumaan ajan funktiona. Se voi esimerkiksi kasvaa, jolloin avaruuden jokainen piste liikkuu koko ajan kauemmas laajenemisen keskipisteestä (ajatellaan nyt ihan tavallista euklidista 3D-avaruutta, joka on helppo hahmottaa, vaikka se laajenisi). Nyt voidaan tietyssä mielessä sanoa, että kaksi avaruuden pistettä liikkuu toistensa suhteen (proper motion -liikettä). Niiden välimatka (ajatellaan sitä "tavallista" euklidista etäsiyyttä, jota voi mitata vaikka viivoittimella) muuttuu myös. Mutta pisteet ovat edelleen avaruuden osia, eli avaruutta, eivät avaruudessa olevia objekteja."

Hupaisaa tässä muuttuvassa avaruudessaon juuri tämä!

"Ei avaruus tarvitse mitään paikkaa. Minä voin määritellä vaika äärettömän joukon avaruuksia, jos tarvitaan. Vaikka kuinka moniulotteisia ja dynaamisia"

Eli aina kun havaitaan jotakin jota ei osata selittää avaruudessa liikkuvien asioiden avulla, voidaan turvautua tähän hatusta tempaistuun muuttuvaan avaruuteen jolle voidaan antaa ihan mitä ominaisuuksia ikinä vaan halutaan ja osataan hatusta tempoa.

Eihän tuo ole edes tiedettä!!!

Eikä Neutroni kyennyt selittämään sitä mihin sen laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu tai sitä mitä sille itselleen tapahtuu kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa.

Kun avaruudessa liikkuva ja avaruudessa muuttuva systeemi laajenee, SEN ERILLISET OSAT LIIKKUVAT AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Mites kun se paikka, jossa muutos tapahtuu, muuttuu itse? Mitä sille paikalle itselleen tapahtuu ja mihin se perustuu?!? Liikkeeseenkö? Jos, niin miten? Jos ei, mihin sitten?

MrNewTime3

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4400

MrNewTime38 kirjoitti:
"Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle"

Tai siis, pitää paikkansa, mutta nykyiset fyysikot ja kosmologit eivät tuohon kykene!

Onneksi sinä kykenet?  Vai oletko sitä mieltä, että fyysikot voisi arpoa.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15168

Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4400

Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15168

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4400

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15168

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4400

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15168

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Mitäs överiä siinä on, että osoittaa pelkästään taloudellista etua ajattelevan elämänasenteen kapea-alaiseksi?

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4400

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Mitäs överiä siinä on, että osoittaa pelkästään taloudellista etua ajattelevan elämänasenteen kapea-alaiseksi?

Et ole osoittanut yhtään mitään.

Ylitit vain rajan, kun yritit vaihtaa puheenaiheen poliitikon ammatista minun elämänasenteeseeni.

Palataan asiaan, jos sinulla on artikkeliin liittyen jotain mielipiteitä & järkiperusteluja.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

MrNewTime38

Scientists observe supermassive black hole in infant universe

https://m.phys.org/news/2017-12-scientists-supermassive-black-hole-infan...

"There is one large mystery that remains to be solved: How did a black hole of such massive proportions form so early in the universe's history? It's thought that black holes grow by accreting, or absorbing mass from the surrounding environment. Extremely large black holes, such as the one identified by Simcoe and his colleagues, should form over periods much longer than 690 million years.

"If you start with a seed like a big star, and let it grow at the maximum possible rate, and start at the moment of the Big Bang, you could never make something with 800 million solar masses—it's unrealistic," Simcoe says. "So there must be another way that it formed. And how exactly that happens, nobody knows.""

https://m.phys.org/news/2017-12-scientists-supermassive-black-hole-infan...

Kukaan ei tiedä?!?

Eikö nämä tyypit vielä tiedä että Suomi-Poika tietää?!?

MrNewTime

Kuva: Marsyas / Wikimedia Commons. Kleroterion-arvontalaite antiikin Kreikasta.

Kannattaisin diktatuuria, jos meitä johtaisi hyväntahtoinen superäly. Mutta kun sellaista ei ole, vallan keskittyminen pienelle piirille on juuri niin tuhoisaa kuin yksinvaltiaiden verinen historia osoittaa.

Vallan jakautuminen demokraattisesti on sitten se vähiten huono vaihtoehto, johon ilman ulkopuolisen superälyn apua saamme tyytyä.

Mutta kansanäänestykseen perustuva nykyinen hallintomuoto ei ole ainoa tapa toteuttaa demokratiaa. "Demokratiaakin voi yrittää kehittää", toteaa Esko Valtaoja kolumnissaan ja kysyy, "olisiko sellainen demokratia mahdollinen, jossa täytyy tietää, ennen kuin on valta päättää?"

Olen Valtaojan kanssa harvinaisen monesta asiasta samaa mieltä, mutta demokratiaa lähtisin kehittämään juuri vastakkaiseen suuntaan: en jakamalla valtaa tietävien kesken, vaan arpomalla sen kaikkien kesken.

Arvonta ei ole suinkaan uusi vallan jakotapa: jo antiikin kreikkalaiset arpoivat päättäjiä keskuudestaan. Aristoteles aikalaisineen ei olisi luultavasti edes tunnistanut nyky-Suomea demokratiaksi vaan oligarkiaksi eli harvainvallaksi. 

Kun valta keskittyy harvalle, näiden harvojen tulisi olla rehellisin keinoin ja avoimin perustein yhteiseen hyvään pyrkiviä selkärankaisia. Mutta näin totuudenjälkeisenä nettimeemien kulta-aikana on käynyt entistä selvemmäksi, että kansan äänestämä valta keskittyy helposti kaikenkarvaisille kansankiihottajille ynnä muihin alkukantaisiin tunteisiin vetoaville populisteille. 

Kun häpeilemätön valehtelu antaa politiikassa valintaedun, valtaan voi valikoitua sokeaa arvausta huonommat asiantuntijat. Donald Trump on suomalaisille helppo yhteisen kauhistelun ja naureskelun kohde, mutta kuinka paljon parempia omat valtaan äänestämämme johtajat ja päättäjät lopulta ovat?

Arvausta huonommat valinnat kannattaa korvata arvauksella. Siihen on kaksikin syytä: arvaaminen on halvempaa, ja tulos on parempi.

Ei enää kalliita vaalikampanjoita. Ei petettyjä vaalilupauksia. Ei lehmänkauppoja vaalirahoilla.

Suurten lukujen laki huolehtii, että 200 kansanedustajan tai tuhansien valtuutettujen arvonta antaa likipitäen keskimääräisen, aidosti kansaa edustavan tuloksen. Eli väestön suhteessa nuoria ja vanhoja, lyhyitä ja pitkiä, naisia ja miehiä, köyhiä ja rikkaita, rehtejä ja ketkuja, kaupunkilaisia ja maalaisia, matalasti ja korkeasti koulutettuja jne.

Yhtä johtajaa ei tietenkään kannata valita arvalla, koska sattuman rooli olisi silloin liian suuri: ennen pitkää johtajan arvan saa joku erityisen vaarallinen yksilö. Toisaalta tämä pienten lukujen ongelma vaivaa myös kansanäänestystä ja poistuu itsestään, kun lakkautetaan samalla koko presidentti-instituutio turhana ja kalliina muinaisjäänteenä.

Nykyisellä 70% työllisyysasteella 200 joukkoon arpoutuisi odotusarvoisesti 60 kansanedustajaa työelämän ulkopuolelta. Työllistävän vaikutuksensa lisäksi työttömien ja muiden heikko-osaisten ääni pääsisi kuuluviin myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Italialaistutkijoiden julkaiseman matemaattisen mallin mukaan päättäjien arvonta voikin parantaa päätöksenteon tehokkuuden lisäksi myös yleistä sosiaaliturvaa. Parhaimmillaan heikko-osaisista tulisi hyväosaisia ja tasa-arvo lisääntyisi.

Arvonnassa jokaisella täysivaltaisella kansalaisella olisi yhtäläinen mahdollisuus tulla valituksi. Kaikki eivät välttämättä lunasta voittamaansa paikkaa eduskunnasta tai kunnanvaltuustosta, mutta varasijoilta löytyy varmasti viimeisetkin halukkaat.

Huijaamista voidaan estää suorittamalla useita riippumattomien tahojen valvomia arvontoja, joiden yhteistulos määrää edustajiksi valitut. Kun vielä jokaisen arvonnan tulos julkistetaan kokonaisuudessaan, kuka hyvänsä voi tarkistaa että ne noudattavat satunnaisilmiöiden lainalaisuuksia, ilman merkkejä petoksesta.

Mitä huonoja puolia vallan arvontaan sitten liittyy? Jätän sen toistaiseksi valppaiden lukijoiden kommenttien varaan. Jos arvonta on sinusta huono tai suorastaan pähkähullu idea, perustele miksi. Minähän kehittelin arvonnan vain käyttämällä valtiovallan kehotuksesta pari kiky-lisäminuuttia innovoimaan Suomi kuntoon.

Kommentit (15)

Esae

Poliitikoiden haukkuminen on muodikasta, mutta suurella osalla heistä on todellisuudessa  esimerkiksi sentään jonkinlainen soveltuva koulutus. Ihan mielenkiintoisesta ideasta huolimatta lienee kuitenkin todennäköistä, että koko suomalaisten joukosta 200 henkilöä arpomalla saisimme nykyistäkin epäpätevämpiä poliitikkoja.

Vierailija

Motiivi on pätevyyttä merkityksellisempi. Pätevyys voi muuttua vaikutukseltaan negatiiviseksi tilanteessa, jossa poliitikko ei aja kansan yleistä vaan aivan muita etuja. Jatkuva sattumanvaraisuus poistaisi mahdollisuuden siihen, että joukkoon valikoituu merkittävä porukka Oy Veroparatiisiyhtiön etuja ajavia. Mitenkään nykytilanteeseen kantaa ottamatta :)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15168

Arvonnalla olisi mielenkiintoiset puolensa, mutta edustuksellisessa demokratiassa on se juju, että löytyy riittävän suuria riittävän samoin ajattelevia äänestäjiä, jotka äänestävät edustajansa ajamaan motivoituneena asioita.

Ehdokkaaksi ryhtyvällä on oltava ohjelmallisia ideoita, arvonnassa voittavalla ei välttämättä ole.

Kaikkein oleellisin asia on se, että emme me, jotka todellisuudessa asioista päätämme, hoida sitä useinkaan demokraattisesti, vaan käytämme muita avuja. Kyllä lainlaatijoina saisi sentään olla jonkinlaisten pitkän linjan aatteellisten yhdistysten edustajia, muuten meille "korporaatiopomoille" avautuu turhan laajat mahdollisuudet käännellä päitä, eikä todellakaan meistä kaikki osaa tehdä sitä jatkuvasti yhteisvastuu mielessä.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4399

Arvonta voi vaikuttaa aluksi äärireilulta keinolta, jossa ei enää valehtelijat pärjää, ellei arpaonni suosi.

Mutta jos ajatellaan Macchiavellia, niin minusta Macchiavelli ei argumentoinut pelkästään sitä, että valtaa SAADAAN juonittelemalla, vaan valta myös SÄILYTETÄÄN juonittelemalla.

Näin ollen siis arvalla valituista lopulta tuollaisen säännön mukaan eniten johtajaksi päätyy valehteleva pyrkyri. Tai opportunisti, joka ei välttämättä valehtele, mutta on valmis siihen mikäli se hyödyttää itseään.

Asiantuntijavallassa on eräälaista ajatusta, mutta on siinäkin ongelmansa. 1. ongelma, tiede on aivan liian hidasta päätöksenteon tueksi kaikissa asioissa. 2. asioista ei olla yhtä mieltä, varsinkaan asioissa, jota varten ei ole olemassa hyviä mittalaitteita.

Ja lopulta äkkiä ajateltuna "kaikille tasapuolisesti" politiikka on sekin ongelmallista, sillä se on monesti sellainen väritön ja hajuton kompromissi, johon ei oikein kukaan ole tyytyväinen. Joka muuten muistuttaa monissa asioissa nykyistä mallia.

Ruhollah.

Markus

Jos eduskunta valittaisiin satunnaisesti, olisi tuloksena se, että todennäköisesti valituista suurinta osaa ei kiinnostaisi koko homma lainkaan. Eduskunnan varsinainen työ, eli lainsäädäntötyö, kun vaatii ihan oikeasti perehtymistä. Siitä työstä on glooria kaukana. Kyllähän politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden "asiantuntijoita" löytyy mistä vaan missä on ihmisiä, mutta kuinka moni heistä oikeasti omaa tietoa, ja mikä tärkeintä, halua ottaa asioista selvää ja etsiä perusteluita mielipiteilleen? Aika harva, minkä valitettavasti keskustelemalla voi yleensä äkkiä todentaa. Voisihan arvotusta paikasta kieltäytyäkin, mutta jos paikkaan kuuluisi muhkea palkkio, kuten nykyisin, niin kuka siitä nyt kieltäytyisi? Lopputuloksena olisi eduskunta, jossa oikeasti valtaa käyttäisi se pieni joukko, jota jo lähtökohtaisesti kiinnostaa yhteiskunta. Loput peesaisivat. Minä ainakin otan mieluummin nykyisen eduskunnan, jossa on suurempi todennäköisyys saada hommiin ihmisiä, joilla on motivaatiota ja pätevyyttä. Se, että sinne pääsee myös ihmisiä, joilla kauniisti sanottuna ehkä ei ole vaadittavia kykyjä, on pieni ongelma arpomisen aiheuttamien rinnalla.

Arpominen myös tuhoaisi puoluejärjestelmän, ja tekisi politiikasta täysin ennustamatonta. Käytännössä jokainen toimisi yksin ilman taustaorganisaatiota. Kaikki pitkäjänteinen toiminta muuttuisi mahdottomaksi, koska jokainen edustaja tietäisi, että hän ei seuraavalla kaudella ole mukana, vaan tilalla on joku toinen, joka hyvinkin todennäköisesti ajattelee ihan eri tavalla.

Jos seuraa suomalaista politiikkaa vaikkapa eduskunnan täysistuntojen ja iltapäivälehdistön kautta, se varmasti näyttäytyy naurettavana teatterina, johon kuka tahansa olisi pätevä. Jos kuitenkin hieman perehtyy siihen, mitä siellä taustalla tapahtuu, ja mitä esimerkiksi eduskunnassa ihan oikeasti päivittäisenä työnä tehdään, niin huomaa, että se on kyllä asiantuntijatyötä.

Asiaa voi miettiä myös vertailun kautta, eli miksi tyytyä vain eduskuntaan? Kuuluuhan esimerkiksi tiedekin kaikille. Pitäisikö tieteenteon piirin johtopaikat (esimerkiksi teoreettisen fysiikan alalla) täyttää koko kansan piiristä arvotuilla henkilöillä? Se jos mikä toisi tiedettä lähemmäs kansaa, kun linjauksista ja tutkijoiden työolosuhteista pääsisi päättämään myös  vaikkapa naapurin työtön alkoholisoitunut Pena.

Kansanvalta

Tulevaisuudessa voitaisiin edustajat tai muukin johtohenkilöstö valita tekoälyn avulla. Jokainen ehdokas ja äänestäjä täyttää vaalikoneen. Kaikkein lähinnä enemmistöä, eli kansan tahtoa vastanneet valitaan tekoälyn avulla. Arvonta suoritetaan samalla tavoin vastanneiden välillä.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4399

Tässähän voi olla juuri sitä viisautta, jota eräs kaikenmaailman humanistidosentteihin kuuluva Antto Vihmakin sanoi. Kaikenmaailman luonnontieteilijät tulevat tämänkaltaisiin ideoihin tietämättä mitä nämä kaikenmaailman humanistit ja dosentit ovat jo aikoja sitten pohtinut, aika läpikotaisin.

Ehkä sen takia populismillekin kaikenmaailman luonnontieteilijät ovat hedelmällistä maaperää ja vieläpä siten, että nämä postmodernit epätieteilijähumanistit vievät luonnontieteilijöitä eikä toisin päin, vaikka luonnontiede ei tule ihan samalla tavalla äidinmaidosta kuin kokemus ihmisenä.

Ruhollah.

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4400

Nyt ollaan asian ytimessä... Nerokas kirjoitus.

Mutta ketä kiinnostaa koko valtion hyvinvointi? Presidenttiä - mutta annetaanko hänen vaikuttaa riittävästi?

Niin kauan, kuin jokainen saa ajaa omaa etuaan, raha ratkaisee.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

ThiNguyen
Liittynyt14.8.2016
Viestejä41

Kuten jo Markus kertoikin, arvotuilta kansanedustajilta puuttuisi liian usein motivaatio. Ehdottaisin lukemaan sen sci-fi kirjan jossa presidentti valittiin arvonnalla. En nyt muista kirjan nimeä.

Vierailija

Ikiaikainen paradoksi: Ne, jotka parhaiten vallankäyttäjiksi soveltuisivat, eivät valtaa halua . Ja ne, joiden taas ei koskaan pitäisi olla missään auktoriteettiasemassa, käyttävät kaikki keinot haaliakseen mahdollisimman paljon valtaa.

apassi
Liittynyt2.12.2011
Viestejä620

Voisi olla aikamoista kaaosta, jos koko hallitus vaihdettaisiin aina kerralla. Porukassa ei ole ketään mentoria ja kaikki joutuisivat opiskelemaan aina hommat alusta. Tilannetta helpottaisi, jos. esim. vaihdettaisiin aina esim. 33.333..% kerralla, vaikka joka toinen tai kolmas vuosi.

Esa

Arpaonnisista, osa luovuttaisi valtansa virkamiehille, palkan pitäisi ja lomat. Myös. "Puolueita" eli yhteisten etujen ajajia ryhmänä, syntyisi satavarmasti. Poliittisia eläimiä me olemme.

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat