Kirjoitukset avainsanalla kosmologia

Kuva: NASA & ESA / Wikimedia Commons

Liike tarvitsee voiman, tietää antiikkinen viisaus. Missä liike, siellä voima. Ajatus on ajattoman suosittu. Siinä on vain yksi ongelma. Se ei pidä paikkansa.

Kappaleet näyttävät pysähtyvän, ellei niitä joku tai jokin liikuta. Auto hidastuu ilman kaasua. Askel hiipuu ilman ponnistelua. Keinu vaimenee ilman keinuttajaa. Tosia havaintoja, mutta liike ei lakkaa itsestään vaan voiman ansiosta. Nimittäin kitkan eli vastusvoiman, joka hidastaa ja viimein pysäyttää liikkeen.

Kitkaa on kaikkialla, vastaansanomattoman suurella todennäköisyydellä. Syy on yksinkertaisesti se, että asiat voivat mennä epäjärjestykseen useammalla tavalla kuin pysyä järjestyksessä. Eikä vain muutamalla, vaan liki luvuttomasti useammalla tavalla. Liikkuvassa kappaleessa on paljon järjestystä. Lämmössä eli sinne tänne liikkuvissa hiukkasissa on paljon epäjärjestystä. Kappaleen liike hidastuu ja lämpö lisääntyy, käytännöllisesti katsoen varmasti. Energia säilyy, mutta entropia kasvaa.

Kitkaa voidaan vähentää sopivalla koejärjestelyllä. Mitä huolellisempi järjestely, sitä vähemmän kitkaa. Koe osoittaa, että voimista vapaa kappale jatkaa liikettään vaikka loputtomiin. Käytännössä tietenkin vain niin kauan kun joku jaksaa jynssätä kitkan pois kappaleen tieltä. 

Kaikki tämä on tuttua. Ainakin kaikille, jotka ovat koulunsa käyneet. Tai ainakin sille, joka oppi mekaniikan peruslait. Ja vielä N vuotta myöhemmin ne muistaa.

Galilein hitausperiaate. Jatkavuuden laki. Newtonin I laki. Soiko kello?

Jos muistikellon sijaan pirisee hälytyskellot, lienee aika kerrata: Liike ei tarvitse voimaa, vaan liikkeen muutos. Kiihtyminen vaatii voiman. Hidastuminen vaatii voiman. Kääntyminen vaatii voiman. Mutta tasainen liike ei. Kun voimaa ei ole, liike jatkuu muuttumattoman tasaisena iankaikkisesta iankaikkiseen. Missä liikkeen muutos, siellä voima.

Käydäänpä viimein asiaan. Eli noustaan Maan kamaralta ja auton ratista avaruuteen ja maailmankaikkeuteen. Tiedän; perälauta paukkuu, kun oppinuttakin porukkaa putoaa kärryiltä. Pahaa tekee, mutta siviiliuhrit on nyt vain hyväksyttävä.

Maailmankaikkeudessa ei enää puhuta vapaasti liikkuvista kappaleista, kuten Newtonin aikoihin, vaan vapaasti putoavista kappaleista. Nimittäin yleinen suhteellisuusteoria päivittää jatkavuuden lain muotoon: jokainen vapaasti putoava kappale jatkaa liikettään niin suoraan kuin vain pystyy eli pitkin aika-avaruuden geodeeseja. Vapaasti putoavaan kappaleeseen vaikuttaa vain kaikkialle ulottuva painovoima. Paino kaareuttaa avaruutta ja käyristää vapaan liikkeen. Maa putoaa vapaasti eli kiertää Aurinkoa soikiorataa, joka on suorin mahdollinen reitti massan kaareuttamassa avaruudessa.

Entä itse avaruus, joka on laajentunut koko maailmankaikkeuden iän kuten kosmologiset havainnot viimeisen sadan vuoden ajalta vahvistavat?

Olen lukenut luvattoman monta kertaa seuraavan virheellisen väittämän: avaruuden laajenemisen aiheuttaa jokin voima. Virhettä toistelevat niin tiedetoimittajat, tietokirjailijat kuin jopa ammattifyysikot.

Todellisuudessa laajeneminen ei tarvitse syytä. Avaruuden laajeneminen on ajansuuntaista kaarevuutta, joka noudattaa Einsteinin yhtälöä eli yleisen suhteellisuusteorian peruslakia. Laajenemiseen pätee siis liikkeen yleiset lainalaisuudet: laajeneminen jatkuu, ellei sitä jokin hidasta. Antiikkinen väärinkäsitys – että liike tarvitsee voiman – on saanut laajenevassa maailmankaikkeudessa vain uuden ilmiasun. 

Mahdollinen laajenemisen kiihtyminen toki tarvitsisi syyn ja selityksen. Mutta kiihtyvyyttä ei ole (vuoden 2011 fysiikan Nobelista huolimatta) oikeasti havaittu, koska kosmologian standardimalli jättää huomiotta avaruuden havaitun epätasaisen laajenemisen. Epätasaista laajenemista on helppo luulla kiihtyväksi laajenemiseksi, kuten aiemmin kirjoitin. Uusimmat havainnot tukevat näkemystäni entisestään. Einsteinin teoria ei horju, kun laajenemisen epätasaisuudet lasketaan mukaan.

Kommentit (12)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä21543
1/12 | 

Kun kappaleiden gravitaatio eli hitaus konvertoidaan pelkästään ajansuuntaisen kaarevuuden koordinaatistovalinnaksi, ainakin massakeskipisteen inertiaalinen liike voidaan nähdä puhtaan laakeassa avaruusosassa, joka putoaa ajan mukana kappaleisiin.

Voiko kappaleista etäällä nähdä tälle vastakkaisen aikakaarevuuden rakenteellisesti tyhjistä alueista ulospäin putoavina ainerihmoina?

Havainto rakenteellisesta dynamiikasta olisi laajeneva avaruus punasiirtymin ja vinouma havainnossa havaitsijaa lähimmillä parsekeilla syystä, että dynamiikka ei ole ehtinyt tilastollisesti tasoittua kohti homogeenisuutta ja isotrooppisuutta...

Tässä tutkintalinjassa on yhtymäkohtia MOND-johtopäätöksiin ja mahdollisesti vihjeitä pimeän massan gravitationaaliseen ratkaisuun.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä21543
2/12 | 

Onko Teppo rakenteiden merkityksen puntaroinnistasi linkata enemmänkin luettavaa?

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä151
4/12 | 

Käytännössä niillä tarkoitetaan kutakuinkin samaa. Laajeneminen on fysiikkaa, joka havaitaan säteilyn energian heikentymisenä. Skaalautuminen eli metriikan muutos on yleisen suhteellisuusteorian matemaattinen ratkaisu, joka riippuu maailmankaikkeuden sisällöstä.

Marakatti
5/12 | 

Laajeneminenhan perustuu punasiirtymään, eli yhteen havaintoon? Väsyneen valon teoriat on kuopattu, mutta onko tälle mitään muuta mahdollista selitystä? Esim. atomien absorptioenergian muuttuminen ajassa? Mietin vain, että eikö yhteen asiaan perustuvat asiat ole hataralla pohjalla, kun kyse on koko maailmankaikkeutta koskevista päätelmistä, jotka ovat vielä ristiriidassa keskenään ( Hubble tension)?

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä151
6/12 | 

Punasiirtymien lisäksi laajenemisen vahvistaa mm. alkuaineiden havaitut pitoisuudet, kosminen mikroaaltotausta, galaksien muodostuminen, kehitys ja jakauma. Riippumattomat ja tarkat havainnot osoittavat laajenemisen niin johdonmukaisesti, että yhtään järkevää vaihtoehtoa avaruuden laajenemiselle ei enää tunneta vaikka vuosikymmeniä sellaisia yritettiin ainakin vielä 1900-luvulla kehitellä.

Epätasaisissa malleissa laajenemisnopeus (ns. Hubblen vakio) riippuu etäisyydestä/suunnasta, kuten havainnoissa nähdään. Epätasainen laajeneminen siis ennustaa että syntyy Hubble tension, jos havaintoja tulkitaan (virheellisesti) tasaisen laajenemisen mallilla (kuten standardikosmologiassa tehdään). 

gugugaga
7/12 | 

Voi rakas lapsonen, älä unohda Espanjan inkvisitiota ja heidän "epäilyksen tuolla puolen" olevia ajatuksia.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä21543
9/12 | 

Eusa kirjoitti:
Onko Teppo rakenteiden merkityksen puntaroinnistasi linkata enemmänkin luettavaa?

https://arxiv.org/pdf/1201.5371.pdf

Onko tuo viimeisintä?

Olisiko laajenemisen viite-lepokehys siis fraktaalinen valinta?

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Jukka Savorinen
Liittynyt27.10.2020
Viestejä1805
10/12 | 

"Laajenemiseen pätee siis liikkeen yleiset lainalaisuudet: laajeneminen jatkuu, ellei sitä jokin hidasta. Antiikkinen väärinkäsitys – että liike tarvitsee voiman – on saanut laajenevassa maailmankaikkeudessa vain uuden ilmiasun."

Ymmärrän mitä ajat tällä takaa.

Voisitko kertoa mihin avaruuden laajeneminen perustuu?

Mikä ylipäätään mahdollistaa avaruuden itsensä laajenemisen?

Otetaan väite jonka mukaan atomien ytimet laajenevat ja kierrättävät kaikkien muiden laajenevien atomien ytimien kanssa pimeää eli rekisteröimätöntä laajenevaa työntävää voimaa jolla mm. laajenevan valon pimeiden laajenevien aaltojen luonne, siten että rekisteröitävissä olevat elektronit ja fotonit syntyvät tästä laajenevasta pimeästä työntävästä voimasta jota laajenevista atomien ytimistä työntyy koko ajan ulos.

Ok, kysytään mihin laajenevien atomien ytimien laajeneminen perustuu? Tarkemmin näin. Mihin laajenevien atomien ytimien erillisten laajenevien tihentymien laajeneminen perustuu!

Se perustuu siihen että nämä erilliset laajenevat protonit ja neutronit tai sitten erilliset laajenevat kvarkit koostuvat ziljoonista ERILLISISTÄ TIHENTYMISTÄ JOTKA LIIKKUVAT AVARUUDESSA TOISIINSA.

Ok, entäpä mikä mahdollistaa niiden laajenemisen?

Niiden laajenemisen mahdollistaa 3 D avaruus.

Tämä siksi että avaruudessa nämä ziljoonat erilliset tihentymät voivat työntyä / liikkua pois päin toisistansa.

Avaruus mahdollistaa myös sen että avaruudessa näiden laajenevien kvarkkien sisälle voi työntyä / liikkua lisää sitä mistä kaikki pohjimmiltaan koostuu.

Ok, mihin tämän ns. laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu?

Mikä ylipäätään mahdollistaa avaruuden itsensä laajenemisen?

🤔

Jukka Savorinen
Liittynyt27.10.2020
Viestejä1805
11/12 | 

Ps. Minun mielestä avaruus itsessään on ääretön 3 D tila joka ON ei yhtään mitään.

Avaruudessa laajenevat aineet ja valot sen sijaan koostuvat jostakin fyysisen konkreettisesti olemassa olevasta asiasta, joka on jo itsessään työntävää voimaa ja tämän fyysisen konkreettisesti olemassa olevan asian / työntävän voiman tiheys nyt vaan vaihtelee aluettain äärettömässä 3 D avaruudessa sen mukaisesti miten se itse itseään kierrättää.

Jotta näin voisi olla, avaruudessa laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolelle tarvitaan erillisiä äärimmäisen tiheitä ja äärimmäisen massiivisia kohteita joiden keskustoissa on jatkuvasti äärimmäinen paine koska kaikki keskustojen ympärillä oleva työntävä voima räjähtää / laajenee koko ajan vähemmän tiheäksi työntäväksi voimaksi.

Näiden kohteiden keskustaa kohti työntyisi näin ollen koko ajan työntävää voimaa.

Alkumatkastaan hitaasti vähemmän tiheämmäksi hajaantuvaa vauhtiaan kiihdyttävää laajenevaa työntävää voimaa ja sitten kiihtyvällä vauhdilla vähemmän tiheämmäksi hajaantuvaa ja lopulta äärimmäisen nopealla vauhdilla äärimmäisen tiheään työntävään voimaan törmäävää työntävää voimaa.

Samalla vauhti hidastuu, kunnes pysähtyminen alueelle jossa äärimmäinen paine ja tässä vaiheessa alkaa taas kerran työntyminen kohti vähemmän tiheää aluetta yhdessä ympäristön äärimmäisen tiheän työntävän voiman kanssa. Eli työntyminen pois päin yhden tuollaisen äärimmäisen tiheän ja äärimmäisen massiivisen kohteen / runsaudensarven keskustasta joita on avaruudessa laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella äärettömästi.

Siis siten että nämä ehtymättömät runsaudensarvet siis kierrättävät keskenään aina olemassa ollutta työntävää voimaa siten että nämä sisältä / keskeltä ulos päin syntyvät avaruudessa laajenevat galaksit ovat aikas isoja laajenevia hiukkasia jotka välittävät infoa näistä runsaudensarvista jotka siis kierrättävät keskenään tätä aina olemassa ollutta työntävää voimaa.

😃

Olli S.
Liittynyt21.10.2017
Viestejä18265
12/12 | 

Jos avaruus onkin 4D eikä aikaa ajatella ulottuvuutena, niin alkua ja laajenemista ei ole. Siis koko kehikon vaihtaminen tulee myös kysymykseen. Avaruus on rajaton, kaiken käsittävä, ulkopuoleton tila. Ja pitää erottaa koko universumi paikallisesta, eikä tutkia vain havaittavaa universumia.

Koko paradigman vaihto tulee myös kysymykseen. ACG ja MOND.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kosmologin pölyhiukkasessa eli galaksissa on paljon materiaa. Kuva: NASA / Wikimedia Commons

Yksinkertainen ajattelu hukuttaa tärkeitä eroja. Puheissa ja viesteissä sanat ja merkitykset sekoittuvat. Yksi tarkoittaa yhtä, toinen ymmärtää toista. Inhimillistä, mutta surullista. Ilman yhteistä kieltä ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Tulee paha mieli. Alkaa riitely. Syttyy sota. Tai kenties pahinta, somemyrsky.

Kosmologia ja tähtitiede sekoitetaan keskenään. Tarkemmin katsottuna kosmologi eroaa kuitenkin tähtitieteilijästä kuin yö päivästä. Tähtitieteilijälle yksi ainoa galaksi sisältää satoja miljardeja kiinnostuksen kohteita eli tähtiä, oman Aurinkomme serkkuja. Maailmankaikkeutta tutkivalle kosmologille galaksi on pölyhiukkanen. Kosmologin mielestä tähtitiede tutkii pölyn hienorakennetta. On kuin sekoittaisi siivoojan ja pölypunkin.

Sekoitetaanpa kosmologia kosmetologiaankin. Niillä lienee kuitenkin vähemmän tekemistä keskenään kuin naturalismilla ja naturismilla, vaikka kosmetologia lainaakin kosmologian sanastoa kauneudenhoitotuotteissaan. On mustan aukon huulipunaa, pimeän energian kynsilakkaa, Big Bang -meikkejä ja jos jonkinlaista kosmista ehostajaa.

Myös materialismi ja materialismi sekoitetaan keskenään. Luit oikein. Materialismi ja materialismi. Sama sana, eri merkitys. Jos jo sukulaiskäsitteet ja samankuuloiset sanat sekoittuvat herkästi, niin kuinka vaativaa onkaan ihmisaivoille saman sanan eri merkitysten erottelu. 

Materialisteja on kahdenlaisia.

Tieteellinen materialisti ajattelee, että todellisuus on pohjimmiltaan aineellinen: Aineettomia sieluja tai muitakaan henkiä ei ole olemassa, vaan kaikki elämä on aineen monimutkaista toimintaa. Elollinen eroaa elottomasta vain mutkikkaammalla rakenteellaan, mutta molemmat koostuvat samasta aineesta. 

Elintapainen materialisti puolestaan kokee, että rahalla, tavaroilla ja muilla hyödykkeillä on itseisarvo. Ne ovat hänelle enemmän kuin pelkkiä välineitä, kuin valuutta Roope Ankalle. Tällainen materialisti mittaa ihmisarvoa hänen omaisuutensa määrällä, näkee rikkaan arvokkaampana kuin köyhän. Hän voi arvostaa vaurautta enemmän kuin ihmisiä tai ajatuksia.

Materialismiin liittyy vahva tunnelataus, joka on usein kielteinen. Kun tunne on vahva, ajattelu on erityisen yksinkertaista. Harmaan loputtomista sävyistä tulee mustaa ja valkoista.

Molemmanlaisia materialisteja paheksutaan, usein jopa samalla lauseella, ikään kuin tieteellinen materialisti olisi itsestäänselvästi myös elintavoiltaan materialisti. Totuus on toinen, suorastaan päinvastainen.

Minä olen ollut tieteellinen materialisti niin kauan kuin muistan. Kenties synnyin sellaiseksi. Omaan elämäkertaani ei sisälly suurta valaistusta henkiuskon ja uskontojen harhaisuudesta, vaan muistan tienneeni asian jo ennen kouluikää vaikka minua ei tähän ajatteluun kasvatettukaan. "En tiedä", vastasi äiti kun kuusivuotiaana kysyin puhuivatko seurakuntakerhon aikuiset totta että joku pitkähiuksinen mies heräsi kuolleista. Onneksi minä tiesin.

Elintavoiltani tai arvomaailmaltani en kuitenkaan ole materialisti. Näin sanovat ne, jotka minut tuntevat, ja rohkenen olla samaa mieltä. En ole koskaan omistanut autoa tai asuntoa. Kesät talvet kuljen paljon poljetulla mummopyörällä, jonka katuhinta lasketaan kympeissä. Puhelimena käytän halvinta netitöntä peruskännykkää, sitäkin lähinnä herätyskellona. Pääravintoni on kylmä kauravelli, jota olen jo lapsesta syönyt päivittäin runsaasti. Haluan pitää aina samoja vaatteita, käyttää samoja huonekaluja samoissa paikoissa, samoja astioita, samoja välineitä ja samoja tavaroita. Kaikenlainen tohtorinhatuilla, miekoilla ja viitoilla koreilu on jo pelkkänä ajatuksena aiheuttanut minulle aina suoranaista pahoinvointia. Tärkeimmät arvoni ovat oppiminen, terveys, luonto, tiede ja rakkaus.

Jokainen inhimillinen olento on toki elintavoiltaan enemmän tai vähemmän materialisti, mutta uskon sijoittuvani tällä jatkumolla verrattain vähäisen materialismin päähän, vaikka en mikään Nuuskamuikkunen luule olevani alkuunkaan.

Kenties irvokkainta paheksunta on silloin, kun joku vauras ja taloudellisista huolista vapaa paheksuu pienen palkkansa eteen olosuhteiden pakosta ahertavaa "materian" tavoittelusta. Vauraan voi olla vaikea nähdä maailmaa heikko-osaisen silmin.

Kun Curien tutkijapariskunta kaivoi vanhassa vajassa jätteestä esiin yhteiskunnan ja maailmankuvamme mullistaneen radioaktiivisuuden, tehtiin tiedettä mitä puhtaimmassa hengessä.

Kurjista oloista, heikosta palkasta ja ylikuormittavasta opetustyöstä huolimatta Curiet jättivät patentoimatta keksintönsä, joka olisi vapauttanut heidät kurjuudesta, köyhyydestä ja rasittavista velvollisuuksista. Heille tiede ja koko ihmiskunnan yhteinen etu oli tärkeämpää kuin oma vauraus ja menestys. Materialismia vailla materialismia kauneimmillaan.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: NASA

Kukaan ei voi saavuttaa valonnopeutta. Tämä universaali nopeusrajoitus seuraa pienellä laskutoimituksella siitä järkevyysvaatimuksesta, ettei tytär voi syntyä ennen äitiään: syyn täytyy tulla havaitsijasta riippumatta aina ennen seurausta. Tapahtumien välinen aika on näet kuin vasen ja oikea, eli riippuu havaitsijasta, ja valonnopeus on se kipuraja joka keikauttaa syyn ja seurauksen.

Silti on mahdollista, että joku näyttää etääntyvän meistä valoa nopeammin.

Saattaa kuulostaa ristiriitaiselta. Mutta ei ole, sillä nopeusrajoitus pätee vain paikallisesti eikä koske toisistaan etäällä olevien välistä liikettä.

Toisistaan etäällä olevien nopeudet kun ovat kuin ne kuuluisat omenat ja appelsiinit. Niitä ei voi noin vain ynnäillä ja vertailla ilman, että tiukkanutturaisen matikanopen punakynä viuhuu. Etäisten nopeuksien suoran vertailun estää ajan ja avaruuden kaarevuus.

Kaarevuus mutkistaa nopeuksien vertailua, koska nopeudella on suuruuden lisäksi aina myös suunta.

Verrataan esimerkiksi suuntia pallon kaarevalla pinnalla. Kuvitellaan kaksi ukkoa seipäät ojossa päiväntasaajalla, toinen Amerikassa, toinen Afrikassa. Molempien seipäät osoittavat suoraan pohjoiseen. Kun ukot etenevät suoraan seipäidensä osoittamaan suuntaan, heidän alkuaan samansuuntaisilta näyttäneet seipäänsä ovatkin pohjoisnavalla ristissä kuin ylväiden sankareiden miekat. Jos ukot olisivat ensin kulkeneet toistensa luo kylkimyyryä päiväntasaajaa pitkin, heidän seipäänsä kohtaisivatkin toisensa kylki kyljessä samansuuntaisina.

Kaarevalla pinnalla suuntien vertailu riippuu siis reitistä, jota pitkin seipäät tuodaan yhteiseen vertailupisteeseen. 

Siksi suuntia voidaan verrata vain paikallisesti, eli kun seipäät ovat samassa paikassa samaan aikaan. Pallokentän kaltaisella laakealla tasolla tätä ongelmaa ei ole, koska lakeudella seipäät pysyvät samansuuntaisina kuljettipa niitä mitä reittiä hyvänsä. Tällöin hyökkäyspäässä jolkottavan maalisankarin ja puolustuspäässä pinkovan pulliaisen välisestä nopeudestakin voidaan puhua ilman, että valmentajan tarvitsee raahata heitä yhteen seipäiden vertailua varten.

Mutta maailmankaikkeus ei ole laakea pallokenttä vaan kaareva neliulotteinen aika-avaruus. Avaruuden laajeneminenkin on kaarevuutta, ajan suuntaan.

Galaksin nopeus on seiväs, jonka pituus kertoo paikallisen etenemisvauhdin ja suunta, minne se on matkalla. Jotta voisimme laskea galaksin nopeuden meidän suhteen, etiäisten seiväs pitäisi tuoda Maahan ja verrata sitä omaan seipääseemme. Mutta monimutkaisessa maailmankaikkeudessa seipään kuljettaminen ajassa ja avaruudessa on vähintään yhtä visaista kuin yksinkertaisen pallon pinnalla.

Kaukaisesta galaksista havaitsemamme valon viivakoodin siirtymä paljastaa, että galaksin etäisyys kasvaa. Jos avaruus olisi laakea muuttumaton näyttämö, viivakoodista voisi lukea millä nopeudella galaksi etääntyy. Näin laskien kaukaisimpien galaksien nopeus ylittäisi huomattavasti valonnopeuden.

Todellisuudessa viivakoodin siirtymää aiheuttaa avaruuden laajeneminen, joka venyttää valon aallonpituutta samassa suhteessa kuin galaksien etäisyyksiäkin. Ja koska avaruuden venyminen ei ole liikettä, jonka valoa suurempi nopeus voisi kääntää syyn ja seurauksen, sillä ei ole periaatteellista ylärajaa.

Siksi voidaan puhua valoa nopeammasta laajenemista uhmaamatta Einsteinin esittämää universaalia nopeusrajoitusta.

Jopa maailmankaikkeuden rakenne, siis viime kädessä myös siitä kehittyneet ihmiset, näyttää saaneen alkunsa varhaisen maailmankaikkeuden värähtelyistä valoa nopeamman laajenemisen aikana.

Suhteellisuusteorian kumoamista harrastavat kotieinsteinit menevät vikaan juuri siinä, että heidän nokkelat esimerkkinsä valoa nopeammasta kulusta eivät ole liikettä, joka kuuluisi Einsteinin nopeusrajoituksen piiriin. Ennen kuin innostutte liikaa Einsteinin kumoamisesta, muistakaa siis aina ensin verrata seipäitänne.

Kommentit (11)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä21543
1/11 | 

Mainiosti sanailtu. Avaruuden laajenemisen sijaan voisikin ilmaista asian vaikka niin, että valo menettää energiaansa avaruusajan geometrialle. Ilmaus kuulostaa kovasti Hoylen väsyvälle valolle, mutta ei kuitenkaan ole sama asia juuri aikasuunnan muutoksen vuoksi.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Katsommeko teleskooppiin väärä...
2/11 | 

Jos galaxit liikkuvat toisistaan pois sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat, eikö se tarkoita, että ne ovat menneisyydessä etääntyneet nopeammin kuin nykyään?
Onko valonnopeus aika-avaruudellinen vakio vai onko val voinut muinoin liikkua nopeammin tai hitaammin?

Punainen viiva?
3/11 | 

”Kaukaisesta galaksista havaitsemamme valon viivakoodin siirtymä paljastaa, että galaksin etäisyys kasva”
Mikä ihmeen viivakoodi?

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä21543
4/11 | 

Punainen viiva? kirjoitti:
”Kaukaisesta galaksista havaitsemamme valon viivakoodin siirtymä paljastaa, että galaksin etäisyys kasva”
Mikä ihmeen viivakoodi?

Alkuaineilla on viritystiloihinsa liittyvä kvantittunut energia niiden massa(-aija)keskiön suhteen, josta seuraa aina tunnistettava taajuus. Viivakoodi on noiden viritystilataajuuksien ryhmä, aineen eräänlainen sormenjälki siis.

Kun ajan suunta kääntyy, tuo viivakoodi muuttuu, taajuudet laskevat, mutta taajuuksien suhde säilyy. Näin saadan mitattua ns. punasiirtymiä, joista voi sitten googlailla lisätietoja ketä kiinnostaa...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä21543
5/11 | 

(-aija)=(-aika).

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

MrPressure
6/11 | 

Eli valo ns. venyy matkansa aikana. Yleisesti punasiirtyy.

Johtuuko se muka siitä että avaruus muuttuu ja muuttaa valoa vai johtuuko se siitä että valo itse muuttuu kun liikkuu avaruudessa joka ei muutu.

Minä väitän että atomien ytimet laajenevat ja kierrättävät keskenään meille pimeää laajenevaa työntävää voimaa josta syntyy myös laajenevaa valoa.

Laajenevat valot vuorovailuttavat toistensa ja saavat toisensa laajenemaan nopeammim ja näin laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.

Mikä saa oikeasti valon liikeradan taipumaan Auringon ohituksen yhteydessä.

https://youtu.be/DvqGewekP-U

.

MrPressure
7/11 | 

1. Avaruus laajenee

2. Aine ja valo laajenevat siten että laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.

Laajenevat valot myös vuorovaikuttavat toistensa kanssa, saaden toistensa laajenemisen kiihtymään.

1. Laajenevaa avaruutta ei voi yrittää manipuloida siten että sen laajeneminen nopeutuisi tai hidastuisi.

2. Laajenevan valon liikerataa voidaan yrittää muuttaa miljardeja vuosia vanhan laajenevan valon avulla.

1. Väite laajenevasta avaruudesta on tieteellisesti ajateltuna tyhjä väite.

2. Väite laajenevasta valosta on tieteellinen.

.

MrPressure
8/11 | 

Mikä todistaa sen että valo laajenee ja vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa.

1. Valon yleinen punasiirtymä

2. Ns.gravitaatiopunasiirtymä.

3. Ns. gravitaatiolinssi-ilmiö.

Eli kaikki kyseiset ilmöt selittyvät yhdellä ja samalla asialla eli sillä että valo laajenee ja vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa, jolloin laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuln aine ja valo laajenevat!

Asia joka voidaan todistaa tieteellisellä kokeella.

Tämä siksi että valon liikerataa voidaan yrittää manipuloida miljardeja vuosia vanhan valon avulla.

Laajenevaa avaruutta ei voi yrittää manipuloida siten että siitä saisi havainnon.

Joten laajeneva avaruus on täysin uskonvarainen käsite.

Laajeneva avaruus on tieteellisesti ajateltuna tyhjä väite!!!

.

MrPressure
9/11 | 

Tässä vielä video jossa väännän "rautalangasta" eli tässä tapauksessa pääsiäismunien avulla miten laajeneva valo, joka vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa, saa

1. Valon yleisesti punasiirtymään.

2. Valon taipumaan tähden tai galaksin ohituksen yhteydessä.

3. Valon ns. gravitaatiopunasiirtymään.

https://youtu.be/EO81e63aOJU

.

MrPressure
10/11 | 

Laitoin Syksy Räsäsen blogiin viestiä, mutta eipä tunnu työntyvän läpi viestit.

"Suoraviivaista
31.3.2018 klo 22.37, kirjoittaja Syksy Räsänen
Kategoriat: Kosmokseen kirjoitettua , Kosmologia

Olen usein maininnut, että yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio on aika-avaruuden kaarevuuden ilmentymä. Yritän nyt hieman avata sitä, mitä tämä tarkoittaa."

https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/suoraviivaista/

Eli olisi ollut mukava kuulla Syksyn mielipide siitä voisiko kaikki valo laajentua ja vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa jne.

.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Tiede on ennustamista. Tuntemattoman ennustaminen on ainoa tapa testata, onko jollain todellista tietoa. Ilman ennustusta teoria jää pelkäksi jälkiviisaaksi tarinaksi. "Ei edes väärin", kuten teoreettinen fyysikko Wolfgang Pauli tokaisi.

Joskus sanotaan, että historia- ja ihmistieteiden tavoite on ainoastaan selittää ja ymmärtää. Mutta selitys vailla ennustusta ei ole tiedettä. Ymmärrys ei ole tiedettä vaan pelkkä tunne, ellei se ennusta mitään.

Ennustusten ei tarvitse olla suuria ja mullistavia. Kuvitellaan, että historioitsijan teorian mukaan siniset hävisivät taistelussa punaisille, koska sinisten aseiden kantama ei yltänyt punaisten muurien yli. Jos tunnetaan punaisten linnakkeet ja sinisten aseteknologia, teoriasta seuraa ennustus, jota voidaan testata: entisöidään sinisten aseet ja punaisten linnakkeet, ja kokeillaan yltääkö ammukset muurien yli.

Ennustusten ei tarvitse olla myöskään täydellisen täsmääviä. Yhteiskunnan kaltaisten äärimmäisten monimutkaisten ilmiöiden tapauksessa jo arvausta parempi ennustus riittää osoittamaan, että jotain todellista tietoa asiasta on. 

Psykologiassa ja lääketieteessäkin ennusteet ovat luonteeltaan tilastollisia. Esimerkiksi syntymäpaino(ssa havaitut yksilöiden väliset erot) saattaa ennustaa muutaman prosentin elinvuosista (havaituista yksilöiden välisistä eroista). Kuulostaa mitättömän pieneltä, mutta edes prosentin ennustaminen ihmiselämän monimutkaisuudesta vuosikymmenten päähän on jo huomattava saavutus.

Usein väitetään, että evoluutioteoria ei tee ennustuksia vaan on pelkkää historiaa, eikä siten tiedettä lainkaan. Tällaisten väitteiden takana on tietysti vaikeus uskoa evoluutioon, jonka syistä kirjoitin aiemmin.

Todellisuudessa evoluutio ennustaa ja on ennustanut lukemattomia ilmiöitä, jotka havainnot ovat vahvistaneet oikeiksi. Esimerkiksi mistäpäin löytyy ja minkälaisia fossiileja, lajiutuminen laboratoriossa, surkastumia sekä muuta anatomiaa ja DNA:n monia yksityiskohtia.

Alkuräjähdysteoriakin on ennustuksia tuottavaa tiedettä. Teoria ennusti esimerkiksi kosmisen taustasäteilyn tarkkoine yksityiskohtineen, jotka havainnot ovat vahvistaneet oikeiksi. 

Kosmologia on hyvä esimerkki siitä, kuinka myös tulevien havaintojen ennustaminen on tulevaisuuden ennustamista, vaikka havainnot koskisivatkin tapahtumia kaukana menneisyydessä.

Ainoa luotettava tapa erottaa tiede ja tieto näennäistieteestä ja luulosta on ennusteet ja niiden täsmäävyys. 

"Mitä uutta ennustat?" on kysymys, joka kannattaa esittää kun tuttusi väittää tietävänsä jotain, mitä muut eivät tiedä. Ennusteen pitää olla sellainen, että se voi osoittautua vääräksi.

Sillä tieteessä suurin synti on väittää jotain, mikä ei ole edes väärin.

Kommentit (17)

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä11366
2/17 | 

Raspu kirjoitti:
Kyllä tavallisenkin kansalaisen kannattaa väittää. Joskus on oikeassa ja muut väärässä.

Jos esittää samasta aiheesta erilaisia väitteitä eri nimillä, voi olla jopa usein oikeassa. 

Tämä blogikirjoitus on erinomainen. Selkeyttää omia juttuja... Ja tätä voi aina käyttää apuna.

ÄLÄ LAINAA TEKSTIÄNI, KIITOS.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1785
3/17 | 

Teoriasta voi seurata oikeita ja vääriä ennusteita, jos teoria ei ole täysin oikea vaan olennaisesti väärä. Usein myös tutkija tulkitsee teorian seurauksia väärin. Esimerkiksi silmän verkkokalvon nurinkurisuus selittyy monen mielestä evoluutioteorialla (Modernilla Synteesillä), mikä ei täysin pidä paikkaansa

 https://www.sciencedaily.com/releases/2015/02/150227131018.htm

Teoria voi myös estää toisenlaisiin tuloksiin johtuvan tutkimuksen. Niinpä M.S. ei myöskään ennusta 70 vuotta sitten julkaistua Barbara McClintockin (Nobel 1982) havaitsemaa solun tarkoituksellista itsensäkorjaavuutta tai Annilan ja Baverstockin äskettäin julkaisemaa tulosta DNA:n merkityksestä, eikä näin ollen suosi aiheiden tutkimustakaan.

http://shapiro.bsd.uchicago.edu/Shapiro.1992.McClintockObit.Bioessays.pdf

http://blogs.plos.org/dnascience/2014/03/20/challenge-supremacy-dna-gene...

Teoriakehitelmää tai hypoteesia luotaessa ei toisaalta saisi antaa mahdollisen paikkansapitämättömyyden estää ajatuskulkuja. Esimerkiksi Pasteur loi jatkuvasti hypoteeseja, jotka pian hylättiin, mutta joiden tekeminen oli tyypillistä ja välttämätöntä Pasteurin luovuudelle.  Jotkut fyysikotkin ovat varmaan sorvanneet useita hypoteeseja tyytyväisinä luovuuteensa, vaikka testaustulokset olisivat puuttuneet tai olleet negatiivisia.

Täysin pätevän teorian kehittäminen on monesti ylivoimaista. Näin on esimerkiksi ilmaston lämpenemisen suhteen.  Vaikuttavia tekijöitä, joiden vaikutus vielä riippuu olosuhteista, on todella paljon. Niinpä Markku Kulmala joutuu tyytymään rajoitettuja alueita koskeviin pieniin teorioihin

http://blogs.helsinki.fi/sfs-70/2017/10/10/markku-kulmala-fyysikko-ja-tieteen-moniottelija/

joita testausten perusteella hylätään tai hetkeksi hyväksytään.

Joskus tiedeyhteisö hyväksyy teorian, vaikka testaus ei sitä tukisikaan. Menneinä aikoina tämä oli varsin yleistä. Esimerkiksi hyönteisiä tai mikrobeja uskottiin syntyvän liasta. Samoin flogiston-teorian uskottiin kuvaavan palamista. Jonkun tällaisen teorian pysyvyyteen vaikutti usein uskomus, josta luopuminen oli vaikeaa. Uskomuksilla on varmaan vaikutusta nykyiseenkin tiedeyhteisöön. Olipa M.S. enemmän tai vähemmän pätevä, tiedeyhteisön usko siihen hallitsee suurta osaa tiedeyhteisöstä, jolle esimerkiksi Shapiron hypoteesin vakavissaan ottaminen on kauhistus ja saattaa tietää erottamista työpaikastaan

http://shapiro.bsd.uchicago.edu/publications.shtml

Pieni joukko tutkijoita uskaltaa tunnustaa kaipaavansa parannettua evoluutioteoriaa. Varsinkin satunnaisia mutaatioita ja luonnonvalintaa keskeisimpänä evoluution tekijänä ei

koeta riittäväksi. Radikaalisti nykyisestä evoluutioteoriasta poikkeavia näkemyksiä on muun muassa Eugene Kooninilla ja James A. Shapirolla

http://www.discovery.org/scripts/viewDB/filesDB-download.php?command=dow...

Vaikka alkuräjähdysteoria ennustaakin joitakin asioita, siinä on vielä sen verran puutteita, että toisenlaisten teorioiden kehittely on motivoitua

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1785
4/17 | 

<a href="https://www.google.fi/search?source=hp&amp;ei=BnmJWoHcNIv0kwXexZaIBw&amp...">https://www.google.fi/search?source=hp&amp;ei=BnmJWoHcNIv0kwXexZaIBw&amp...

Tietoisuuden tutkimus kuuluu myös tieteisiin, mutta testattavia tietoisuuden teorioita ei vielä ole olemassa.&nbsp;&nbsp;Ylipäänsä ainoa tietoisuuden teoria on IIT, jonka testaamismahdollisuutta ei kuitenkaan tiedetä&nbsp;&nbsp;

https://www.areiopagi.fi/2015/07/kohti-tietoisuuden-tiedetta-tsc-2015-ko...

Biofotonien olemassaolo on tiedetty jo sata vuotta, mutta niiden syntyä ja merkitystä ei tunneta. &nbsp;Biofotonien teorian kehittely&nbsp;olisikin yksi merkityksellisimmistä, omaisihan se mahdollisesti yhteyden solun energia- ja viestintäjärjestelmiin ja ehkä myös tietoisuuteen.&nbsp; Pasteurin kiihkeästi hypoteeseja tuottava toimintamalli olisi ehkä edullisin biofotonien kohdalla&nbsp;

https://www.google.fi/search?source=hp&amp;ei=m2VbWq_AIYTa6ATX3LvACQ&amp...

Pimeä massa ja energia ovat kiistelyn kohteena. Kaikki viitaa uudenteorian tarpeeseen

http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/light.pdf

https://www.google.fi/search?source=hp&amp;ei=_NOJWraQCsrWkwWVwZaoAw&amp...

MrPressure
5/17 | 

Ennustan että galaksien havaitaan syntyneen sisältä ulos päin. Eli keskeltä ulos päin.

Ensin syntyivät supermassiiviset kohteet valmiiksi kauaksi toisistansa ikuiseen avaruuteen joka on ei yhtään mitään ja joka ei siksi voi muuttua millään tavalla.

Ziljoonien erillisten laajenevien tihentymien yhtäaikainen räjähdyksenomainen laajeneminen ja niistä koostuvan alueen keskustaan yks kaks erittäin suuri paine ilman vetävää voimaa jne.

Supermassiivisten kohteiden kohtaamisia jyrkässä kulmassa alkumatkan aikana, niistä vapautui paljon laajenevaa työntävää voimaa josta samalla periaatteella paljon uusia laajenevia tähtiä ilman vetävää voimaa jne.

Laajeneva avaruus on huuhaata.

Avaruudessa laajenevaa työntävää voimaa kierrättävät laajenevat tihentymät ovat avain ymmärrykseen sen suhteen miten ikuinen maailmankaikkeus ikuista työntävää voimaa kierrättää äärettömässä avaruudessa joka on ei yhtään mitään.

.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä21543
6/17 | 

Selvännäkeminen eli ennustaminen ilman argumentaatiota on aika turhaa. Kun tarpeeksi useita erilaisia kuvauksia annetaan, jokin niistä osuu hyvinkin lähelle toteutumaa. Perustelu on oleellista uuden ymmärryksen kannalta. Sen toki käsitän, että tulkinnoilla saatetaan kehitellä uskomusargumentaatioita, jotka saattavat olla hyvnkin haitallisia eri näkökulmien avautumiselle.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

MrPressure
7/17 | 

Jos avaruuteen rakennetaan pitkä kouru ja sen toiseen päähän kaukoputki jolla havannoidaan kaukaista galaksia jonka paikka tiedetään, niin ennustan että galaksi näyttää olevan eri paikassa kuin sen tiedetään olevan.

Tämä sen takia että miljardeja vuosia vanha laajeneva valo joka työntyy kourun pohjaa kohti, työntää kourun suojassa liikkuvia laajenevia fotoneita kohti kourun pohjaa ja näin valo taipuu kourun pohjaa kohti ilman kaareutuvaa avaruutta

.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4452
8/17 | 

Tulipa tässä luettua "Superennustajat" -kirja.

Äkkiä tuli mieleen sellainen muodikas ja naiivi työhypoteesi, että poliitikon tehtävänä on opettaa ihmiset siileiksi, toisin sanoen huonoiksi ennustajiksi.

Eikös tuolla "et ole edes väärässä" sanonnalla tarkoiteta, että jos teorian avulla ei voida tehdä mitattavia ennusteita, niin et ole edes väärässä?

Saatan olla tulkintoineni myös väärässä.

Ruhollah.

MrPressure
9/17 | 

Ennustan että tästä havainnosta alkaa kosmologian "laivan" käännös kohti oikeaa suuntaa. Tyhjä väite laajenevasta avaruudesta heitetään laidan yli.

Hubble-avaruusteleskoopin poikkeava mittaus universumin laajenemisnopeudesta vahvistui

https://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/hubbl...

Laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.

Kun toisesta laajenevasta galaksijoukosta peräisin oleva laajeneva valo työntyy toisen laajenevan galaksijoukon sisälle, se työntyy alueelle jossa on tiheämmin laajenevaa valoa joka kiihdyttää sen laajenemista ja vauhtia.

Toisen galaksijoukon sisälle työntyvä vanha laajeneva valo vuorovaikuttaa energisemmän ja vähän nopeammin liikkuvan valon kanssa ja se kiihdyttää sen vauhdin samaksi mikä sen oma vauhti on.

Näin vanha laajeneva valo itse venyy eli yleisesti punasiirtyy liikkuessaan avaruudessa joka ei laajene, eikä muutenkaan voi muuttua millään tavalla.

Avaruus kun on itsessään ei yhtään mitään, joten mitenkäpä se edes voisi muuttua?!?

.

MrPressure
10/17 | 

Toisen galaksijoukon sisälle työntyvä vanha laajeneva valo vuorovaikuttaa energisemmän ja vähän nopeammin liikkuvan valon kanssa ja se kiihdyttää vanhemman vauhdin samaksi mikä sen uudemman oma vauhti on.

Eli avaruudessa työntyy joka suunnasta joka suuntaan laajenevaa valoa ja nämä valot vuorovaikuttavat koko ajan toistensa kanssa, saaden toisensa laajenemaan nopeammin.

Samalla ne kontrolloivat toistensa vauhtia, jolloin laajenevan valon vauhti on vakio suhteessa laajenevaan aineeseen, suhteessa suhteelliseen aikaan ja suhteessa tuon alueen olosuhteisiin.

Työntyessään alueelle jossa valon vauhti on erilainen kuin sen oma vauhti on, laajenevaan valoon kohdistuu laajenevaa työntävää voimaa joka muuttaa sen nopeuden samaksi millä laajenevat valot tuolla alueella työntyvät eteenpäin.

Ps. Ennustan että mitä hitaammin tämä ajatus työntyy isosti esille, sitä suurempi häpeä suomalaisuudelle.

.

MrPressure
11/17 | 

"Työntyessään alueelle jossa valon vauhti on erilainen kuin sen oma vauhti on, laajenevaan valoon kohdistuu laajenevaa työntävää voimaa joka muuttaa sen nopeuden samaksi millä laajenevat valot tuolla alueella työntyvät eteenpäin."

Ai mistä tämä laajeneva työntävä voima on peräisin jota kohdistuu niihin erillisiin tihentymiin joista valo koostuu?

No juuri näistä tihentymistä itsestään. Juuri ne tihentymät joista valo koostuu, laajenevat ja kierrättävät laajenevaa työntävää voimaa keskenään. Siten että laajenevissa tihentymissä oleva laajeneva työntävä voima vaihtuu ajan kanssa kokonaan. Sama laajeneva fotoni jossa oleva laajeneva työntävä voima on vaihtunut ajan kanssa kokonaan.

Eli kun vanhan valon laajenevat tihentymät työntyvät toisen superjoukon alueelle, ne jatkavat matkaansa vähän nopeampien valon laajenevien tihentymien kanssa ja niistä peräisin oleva laajeneva työntävä voima kohdistaa niihin työntävää voimaa joka kiihdyttää niiden vauhdin samaksi mikä on ominaista laajenevalle valolle tuolla alueella ja näin vanha laajeneva valo venyy eli yleisesti punasiirtyy.

Ja siinä avaruudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä sille valolle tapahtuu silloin kun se työntyy avaruudessa eteenpäin.

.

MrPressure
12/17 | 

Geometric clusters of cyclones churn over Jupiter's poles

https://m.phys.org/news/2018-03-geometric-clusters-cyclones-churn-jupite...

"Instead, they found an octagon-shaped grouping over the north pole, with eight cyclones surrounding one in the middle, and a pentagon-shaped batch over the south pole. Each cyclone measures several thousand miles (kilometers) across"

Ennustan että kyse on samasta energiasta / työntävästä voimasta joka ylläpitää Jupiterin punaista pilkkua.

1. Laajeneva työntävä voima joka on peräisin galaksin keskustan laajenevasta supermassiivisesta kohteesta.

2. Laajeneva työntävä voima joka on peräisin laajenevasta Auringosta

3. Laajeneva työntävä voima joka on peräisin laajenevan Jupiterin laajenevista atomien ytimistä. Varsinkin Jupiterin keskustassa olevista laajenevista atomien ytimistä silloin kun puhutaan Jupiterin punaisesta pilkusta.
Tämän uutisen yhteydessä keskustan ja napojen välisellä olevista laajenevista atomien ytimistä.

.

MrPressure
13/17 | 

Oleellista näiden syklonien voimakkuuksien vaihtumisiin on se miten paljon laajenevaa työntävää voimaa laajenevan Jupiterin keskustaan työntyy ja mistä päin suhteessa muihin sinne työntyviin työntäviin voimiin.

Jatkuva työntävän voiman virtaus sinne on galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta ja Auringosta.

Ja kun Jupiter on about 12 vuoden välein ( vähän alleko se oli ) galaksin keskustan ja Auringon välisellä alueella, niin silloin Jupiterin sisältä vapautuu enemmän laajenevaa työntävää voimaa jonka seurauksena sitä alkaa työntyä kohti Jupiterin pintaa normaalia enemmän jne.
Työntävän voiman välittävät tihentymät kohtaavat toisiansa silloin vastapalloon jne.

Voidaan siis ennustaa näiden syklonien voimistuvan silloin kun Jupiter "laskeutuu" Aurongon ja galaksin keskustan väliselle alueelle, jonka jälkeen laajenevan Jupiterin työntyminen pois päin galaksin keskustasta kiihtyy ja se alkaa saavuttamaan laajenevaa Aurinkoa, kunnes ohittaa laajenevan Auringon, jolloin työntävän voiman tihentymät Aurkingosta ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta eivät törmäile toistensa kanssa nokkakolareissa Jupiterin sisällä.

Eli näitä sykloneja voimistaa tavallaan se polttoaine / energia / työntävä voima jolla laajenevan Jupiterin laajenevat atomien ytimet kiihdyttävät liikettään pois päin galaksin keskustasta.

.

MrPressure
14/17 | 

Väite laajenevasta avaruudesta ei ole edes väärin.

Täysin tyhjä väite tieteellisesti ajateltuna.

Avaruus ei säteile infoa.

Sitä ei voi yrittää manipuloida.

Sitä ei voi yrittää tutkia tieteellisesti.

Sen tapaa laajentua ei voi kuvailla sanoin, eikä visuaalisesti.

Ja matemaattinenkin kaava voi vain kertoa kuinka paljon sitä oletetaan ilmestyvän lisää tietyssä ajassa hokkus pokkus.

.

MrPressure
15/17 | 

Jupiter on about puolentoista vuoden päästä Auringon ja galaksin keskustan välisellä alueella.

Millä viiveellä tuo voimakkaasti laajeneva "pakokaasu" työntyy Jupiterin pintaan? Kannattaa seurata miten nämä syklonit tulevat voimistumaan.

Tällä hetkellä laajenevan Jupiterin vauhti pois päin galaksin keskustasta on kiihtynyt noin 1.5 vuoden ajan suhteessa laajenevaan Aurinkoon.

1.5 vuoden päästä se työntyy pois päin galaksin keskustasta yhtä nopeasti kuin laajeneva Aurinko ja sen jälkeen sen vauhti kiihtyy vielä about kolme vuotta, kunnes se ohittaa laajenevan Auringon. Sitten sen vauhti alkaa hidastumaan suhteessa Auringon vauhdin kiihtymiseen ja näin Aurinko saavuttaa kolmessa vuodessa saman nopeuden pois päin galaksin keskustasta kuin Jupiter ja silloin Aurinko on Jupiterin ja galaksin keskustan välisellä alueella.

Silloin Jupiterista peräisin oleva laajeneva työntävä voima kohtaa Auringon sisällä galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta peräisin olevaa laajenevaa työntävää voimaa ja näiden törmäykset syvällä Auringon sisällä saavat Auringon aineen laajenemaan voimakkaasti, jolloin sitä lähtee työntymään kohti Auringon pintaa, saaden aikaan Auringon pilkkuja. Ilmeisesti kuitenkin satojen vuosien viiveellä, jolloin pitkän aikavälin tarkkailu tuo esiin Jupiterin kiertoajan Auringon ympäri. Siis Auringonpilkut esiintyisivätkin keskimäärin about 12 vuoden välein. Eli tässä pitää ottaa huomioon pitkät jaksot ilman Auringonpilkkuja. Maunderit ym.

https://space.jpl.nasa.gov/cgi-bin/wspace?tbody=1000&vbody=1001&month=12...

.

MrPressure
16/17 | 

Ennustan että supermassiivisesta kohteesta peräisin olevia tiheitä tihentymiä on jo havaittu, mutta tutkijat eivät ole sitä ymmärtäneet. Terveiseni Syksy Räsäselle.

MrPressure kirjoitti:
Kommenttisi odottaa hyväksyntää.
10.3.2018 10:20
”Kosmisilla säteillä on vielä se haittapuoli, että noita hyvin energisiä hiukkasia tulee melko harvoin, noin kerran vuosisadassa per neliökilometri.”

Tuo arvio perustuu havaintoihin. Siis siihen miten usein nämä kosmiset hiukkaset törmäävät ilmakehän atomien ytimiin niin että niiden energia on sen jälkeen havaittavissa?
Kuinka paljon näitä kosmisia hiukkasia työntyy oikeasti Maapallon läpi?
Saattaa nimittäin olla niinkin että niiden energia on havaittavissa vasta sitten jos ne ehtivät törmätä ilmakehässä kahteen erilliseen atomin ytimeen. Eli Maapallon läpi saattaa työntyä jatkuva suurienergisten hiukkasten virta joita meidän laitteet eivät voi rekisteröidä.

https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/kaymattomista-korpimai...

.

MrPressure
17/17 | 

"New theory to explain why planets in our solar system have different compositions"

https://m.phys.org/news/2018-03-theory-planets-solar-compositions.html

Ennustan että teoria Aurinkokunnan syntytavasta työntyy täysin uusiksi.

Laajenevien kiviplaneettojen aine on peräisin laajenevasta Auringosta. Ehkäpä neljä eri aikaan supernovana räjähtänyttä tähteä joista työntävää voimaa Auringon ja Jupiterin sisälle ja sieltä kovalla paineella laajenevaa ainetta ulos Auringosta ja Jupiterista. Melko voimakkaita Auringon pilkkuja ja erittäin voimakas Jupiterin punainen pilkku.

Entäpä yhdistyikö kaksi laajenevaa kaasuplaneettaa?!?

.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat