Kirjoitukset avainsanalla kosmologia

Kuva: NASA

Kukaan ei voi saavuttaa valonnopeutta. Tämä universaali nopeusrajoitus seuraa pienellä laskutoimituksella siitä järkevyysvaatimuksesta, ettei tytär voi syntyä ennen äitiään: syyn täytyy tulla havaitsijasta riippumatta aina ennen seurausta. Tapahtumien välinen aika on näet kuin vasen ja oikea, eli riippuu havaitsijasta, ja valonnopeus on se kipuraja joka keikauttaa syyn ja seurauksen.

Silti on mahdollista, että joku näyttää etääntyvän meistä valoa nopeammin.

Saattaa kuulostaa ristiriitaiselta. Mutta ei ole, sillä nopeusrajoitus pätee vain paikallisesti eikä koske toisistaan etäällä olevien välistä liikettä.

Toisistaan etäällä olevien nopeudet kun ovat kuin ne kuuluisat omenat ja appelsiinit. Niitä ei voi noin vain ynnäillä ja vertailla ilman, että tiukkanutturaisen matikanopen punakynä viuhuu. Etäisten nopeuksien suoran vertailun estää ajan ja avaruuden kaarevuus.

Kaarevuus mutkistaa nopeuksien vertailua, koska nopeudella on suuruuden lisäksi aina myös suunta.

Verrataan esimerkiksi suuntia pallon kaarevalla pinnalla. Kuvitellaan kaksi ukkoa seipäät ojossa päiväntasaajalla, toinen Amerikassa, toinen Afrikassa. Molempien seipäät osoittavat suoraan pohjoiseen. Kun ukot etenevät suoraan seipäidensä osoittamaan suuntaan, heidän alkuaan samansuuntaisilta näyttäneet seipäänsä ovatkin pohjoisnavalla ristissä kuin ylväiden sankareiden miekat. Jos ukot olisivat ensin kulkeneet toistensa luo kylkimyyryä päiväntasaajaa pitkin, heidän seipäänsä kohtaisivatkin toisensa kylki kyljessä samansuuntaisina.

Kaarevalla pinnalla suuntien vertailu riippuu siis reitistä, jota pitkin seipäät tuodaan yhteiseen vertailupisteeseen. 

Siksi suuntia voidaan verrata vain paikallisesti, eli kun seipäät ovat samassa paikassa samaan aikaan. Pallokentän kaltaisella laakealla tasolla tätä ongelmaa ei ole, koska lakeudella seipäät pysyvät samansuuntaisina kuljettipa niitä mitä reittiä hyvänsä. Tällöin hyökkäyspäässä jolkottavan maalisankarin ja puolustuspäässä pinkovan pulliaisen välisestä nopeudestakin voidaan puhua ilman, että valmentajan tarvitsee raahata heitä yhteen seipäiden vertailua varten.

Mutta maailmankaikkeus ei ole laakea pallokenttä vaan kaareva neliulotteinen aika-avaruus. Avaruuden laajeneminenkin on kaarevuutta, ajan suuntaan.

Galaksin nopeus on seiväs, jonka pituus kertoo paikallisen etenemisvauhdin ja suunta, minne se on matkalla. Jotta voisimme laskea galaksin nopeuden meidän suhteen, etiäisten seiväs pitäisi tuoda Maahan ja verrata sitä omaan seipääseemme. Mutta monimutkaisessa maailmankaikkeudessa seipään kuljettaminen ajassa ja avaruudessa on vähintään yhtä visaista kuin yksinkertaisen pallon pinnalla.

Kaukaisesta galaksista havaitsemamme valon viivakoodin siirtymä paljastaa, että galaksin etäisyys kasvaa. Jos avaruus olisi laakea muuttumaton näyttämö, viivakoodista voisi lukea millä nopeudella galaksi etääntyy. Näin laskien kaukaisimpien galaksien nopeus ylittäisi huomattavasti valonnopeuden.

Todellisuudessa viivakoodin siirtymää aiheuttaa avaruuden laajeneminen, joka venyttää valon aallonpituutta samassa suhteessa kuin galaksien etäisyyksiäkin. Ja koska avaruuden venyminen ei ole liikettä, jonka valoa suurempi nopeus voisi kääntää syyn ja seurauksen, sillä ei ole periaatteellista ylärajaa.

Siksi voidaan puhua valoa nopeammasta laajenemista uhmaamatta Einsteinin esittämää universaalia nopeusrajoitusta.

Jopa maailmankaikkeuden rakenne, siis viime kädessä myös siitä kehittyneet ihmiset, näyttää saaneen alkunsa varhaisen maailmankaikkeuden värähtelyistä valoa nopeamman laajenemisen aikana.

Suhteellisuusteorian kumoamista harrastavat kotieinsteinit menevät vikaan juuri siinä, että heidän nokkelat esimerkkinsä valoa nopeammasta kulusta eivät ole liikettä, joka kuuluisi Einsteinin nopeusrajoituksen piiriin. Ennen kuin innostutte liikaa Einsteinin kumoamisesta, muistakaa siis aina ensin verrata seipäitänne.

Kommentit (11)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Mainiosti sanailtu. Avaruuden laajenemisen sijaan voisikin ilmaista asian vaikka niin, että valo menettää energiaansa avaruusajan geometrialle. Ilmaus kuulostaa kovasti Hoylen väsyvälle valolle, mutta ei kuitenkaan ole sama asia juuri aikasuunnan muutoksen vuoksi.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Katsommeko teleskooppiin väärä...

Jos galaxit liikkuvat toisistaan pois sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat, eikö se tarkoita, että ne ovat menneisyydessä etääntyneet nopeammin kuin nykyään?
Onko valonnopeus aika-avaruudellinen vakio vai onko val voinut muinoin liikkua nopeammin tai hitaammin?

Punainen viiva?

”Kaukaisesta galaksista havaitsemamme valon viivakoodin siirtymä paljastaa, että galaksin etäisyys kasva”
Mikä ihmeen viivakoodi?

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Punainen viiva? kirjoitti:
”Kaukaisesta galaksista havaitsemamme valon viivakoodin siirtymä paljastaa, että galaksin etäisyys kasva”
Mikä ihmeen viivakoodi?

Alkuaineilla on viritystiloihinsa liittyvä kvantittunut energia niiden massa(-aija)keskiön suhteen, josta seuraa aina tunnistettava taajuus. Viivakoodi on noiden viritystilataajuuksien ryhmä, aineen eräänlainen sormenjälki siis.

Kun ajan suunta kääntyy, tuo viivakoodi muuttuu, taajuudet laskevat, mutta taajuuksien suhde säilyy. Näin saadan mitattua ns. punasiirtymiä, joista voi sitten googlailla lisätietoja ketä kiinnostaa...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

(-aija)=(-aika).

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

MrPressure

Eli valo ns. venyy matkansa aikana. Yleisesti punasiirtyy.

Johtuuko se muka siitä että avaruus muuttuu ja muuttaa valoa vai johtuuko se siitä että valo itse muuttuu kun liikkuu avaruudessa joka ei muutu.

Minä väitän että atomien ytimet laajenevat ja kierrättävät keskenään meille pimeää laajenevaa työntävää voimaa josta syntyy myös laajenevaa valoa.

Laajenevat valot vuorovailuttavat toistensa ja saavat toisensa laajenemaan nopeammim ja näin laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.

Mikä saa oikeasti valon liikeradan taipumaan Auringon ohituksen yhteydessä.

https://youtu.be/DvqGewekP-U

.

MrPressure

1. Avaruus laajenee

2. Aine ja valo laajenevat siten että laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.

Laajenevat valot myös vuorovaikuttavat toistensa kanssa, saaden toistensa laajenemisen kiihtymään.

1. Laajenevaa avaruutta ei voi yrittää manipuloida siten että sen laajeneminen nopeutuisi tai hidastuisi.

2. Laajenevan valon liikerataa voidaan yrittää muuttaa miljardeja vuosia vanhan laajenevan valon avulla.

1. Väite laajenevasta avaruudesta on tieteellisesti ajateltuna tyhjä väite.

2. Väite laajenevasta valosta on tieteellinen.

.

MrPressure

Mikä todistaa sen että valo laajenee ja vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa.

1. Valon yleinen punasiirtymä

2. Ns.gravitaatiopunasiirtymä.

3. Ns. gravitaatiolinssi-ilmiö.

Eli kaikki kyseiset ilmöt selittyvät yhdellä ja samalla asialla eli sillä että valo laajenee ja vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa, jolloin laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuln aine ja valo laajenevat!

Asia joka voidaan todistaa tieteellisellä kokeella.

Tämä siksi että valon liikerataa voidaan yrittää manipuloida miljardeja vuosia vanhan valon avulla.

Laajenevaa avaruutta ei voi yrittää manipuloida siten että siitä saisi havainnon.

Joten laajeneva avaruus on täysin uskonvarainen käsite.

Laajeneva avaruus on tieteellisesti ajateltuna tyhjä väite!!!

.

MrPressure

Tässä vielä video jossa väännän "rautalangasta" eli tässä tapauksessa pääsiäismunien avulla miten laajeneva valo, joka vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa, saa

1. Valon yleisesti punasiirtymään.

2. Valon taipumaan tähden tai galaksin ohituksen yhteydessä.

3. Valon ns. gravitaatiopunasiirtymään.

https://youtu.be/EO81e63aOJU

.

MrPressure

Laitoin Syksy Räsäsen blogiin viestiä, mutta eipä tunnu työntyvän läpi viestit.

"Suoraviivaista
31.3.2018 klo 22.37, kirjoittaja Syksy Räsänen
Kategoriat: Kosmokseen kirjoitettua , Kosmologia

Olen usein maininnut, että yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio on aika-avaruuden kaarevuuden ilmentymä. Yritän nyt hieman avata sitä, mitä tämä tarkoittaa."

https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/suoraviivaista/

Eli olisi ollut mukava kuulla Syksyn mielipide siitä voisiko kaikki valo laajentua ja vuorovaikuttaa muiden laajenevien valojen kanssa jne.

.

Tiede on ennustamista. Tuntemattoman ennustaminen on ainoa tapa testata, onko jollain todellista tietoa. Ilman ennustusta teoria jää pelkäksi jälkiviisaaksi tarinaksi. "Ei edes väärin", kuten teoreettinen fyysikko Wolfgang Pauli tokaisi.

Joskus sanotaan, että historia- ja ihmistieteiden tavoite on ainoastaan selittää ja ymmärtää. Mutta selitys vailla ennustusta ei ole tiedettä. Ymmärrys ei ole tiedettä vaan pelkkä tunne, ellei se ennusta mitään.

Ennustusten ei tarvitse olla suuria ja mullistavia. Kuvitellaan, että historioitsijan teorian mukaan siniset hävisivät taistelussa punaisille, koska sinisten aseiden kantama ei yltänyt punaisten muurien yli. Jos tunnetaan punaisten linnakkeet ja sinisten aseteknologia, teoriasta seuraa ennustus, jota voidaan testata: entisöidään sinisten aseet ja punaisten linnakkeet, ja kokeillaan yltääkö ammukset muurien yli.

Ennustusten ei tarvitse olla myöskään täydellisen täsmääviä. Yhteiskunnan kaltaisten äärimmäisten monimutkaisten ilmiöiden tapauksessa jo arvausta parempi ennustus riittää osoittamaan, että jotain todellista tietoa asiasta on. 

Psykologiassa ja lääketieteessäkin ennusteet ovat luonteeltaan tilastollisia. Esimerkiksi syntymäpaino(ssa havaitut yksilöiden väliset erot) saattaa ennustaa muutaman prosentin elinvuosista (havaituista yksilöiden välisistä eroista). Kuulostaa mitättömän pieneltä, mutta edes prosentin ennustaminen ihmiselämän monimutkaisuudesta vuosikymmenten päähän on jo huomattava saavutus.

Usein väitetään, että evoluutioteoria ei tee ennustuksia vaan on pelkkää historiaa, eikä siten tiedettä lainkaan. Tällaisten väitteiden takana on tietysti vaikeus uskoa evoluutioon, jonka syistä kirjoitin aiemmin.

Todellisuudessa evoluutio ennustaa ja on ennustanut lukemattomia ilmiöitä, jotka havainnot ovat vahvistaneet oikeiksi. Esimerkiksi mistäpäin löytyy ja minkälaisia fossiileja, lajiutuminen laboratoriossa, surkastumia sekä muuta anatomiaa ja DNA:n monia yksityiskohtia.

Alkuräjähdysteoriakin on ennustuksia tuottavaa tiedettä. Teoria ennusti esimerkiksi kosmisen taustasäteilyn tarkkoine yksityiskohtineen, jotka havainnot ovat vahvistaneet oikeiksi. 

Kosmologia on hyvä esimerkki siitä, kuinka myös tulevien havaintojen ennustaminen on tulevaisuuden ennustamista, vaikka havainnot koskisivatkin tapahtumia kaukana menneisyydessä.

Ainoa luotettava tapa erottaa tiede ja tieto näennäistieteestä ja luulosta on ennusteet ja niiden täsmäävyys. 

"Mitä uutta ennustat?" on kysymys, joka kannattaa esittää kun tuttusi väittää tietävänsä jotain, mitä muut eivät tiedä. Ennusteen pitää olla sellainen, että se voi osoittautua vääräksi.

Sillä tieteessä suurin synti on väittää jotain, mikä ei ole edes väärin.

Kommentit (17)

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Kyllä tavallisenkin kansalaisen kannattaa väittää. Joskus on oikeassa ja muut väärässä.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5131

Raspu kirjoitti:
Kyllä tavallisenkin kansalaisen kannattaa väittää. Joskus on oikeassa ja muut väärässä.

Jos esittää samasta aiheesta erilaisia väitteitä eri nimillä, voi olla jopa usein oikeassa. 

Tämä blogikirjoitus on erinomainen. Selkeyttää omia juttuja... Ja tätä voi aina käyttää apuna.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1715

Teoriasta voi seurata oikeita ja vääriä ennusteita, jos teoria ei ole täysin oikea vaan olennaisesti väärä. Usein myös tutkija tulkitsee teorian seurauksia väärin. Esimerkiksi silmän verkkokalvon nurinkurisuus selittyy monen mielestä evoluutioteorialla (Modernilla Synteesillä), mikä ei täysin pidä paikkaansa

 https://www.sciencedaily.com/releases/2015/02/150227131018.htm

Teoria voi myös estää toisenlaisiin tuloksiin johtuvan tutkimuksen. Niinpä M.S. ei myöskään ennusta 70 vuotta sitten julkaistua Barbara McClintockin (Nobel 1982) havaitsemaa solun tarkoituksellista itsensäkorjaavuutta tai Annilan ja Baverstockin äskettäin julkaisemaa tulosta DNA:n merkityksestä, eikä näin ollen suosi aiheiden tutkimustakaan.

http://shapiro.bsd.uchicago.edu/Shapiro.1992.McClintockObit.Bioessays.pdf

http://blogs.plos.org/dnascience/2014/03/20/challenge-supremacy-dna-gene...

Teoriakehitelmää tai hypoteesia luotaessa ei toisaalta saisi antaa mahdollisen paikkansapitämättömyyden estää ajatuskulkuja. Esimerkiksi Pasteur loi jatkuvasti hypoteeseja, jotka pian hylättiin, mutta joiden tekeminen oli tyypillistä ja välttämätöntä Pasteurin luovuudelle.  Jotkut fyysikotkin ovat varmaan sorvanneet useita hypoteeseja tyytyväisinä luovuuteensa, vaikka testaustulokset olisivat puuttuneet tai olleet negatiivisia.

Täysin pätevän teorian kehittäminen on monesti ylivoimaista. Näin on esimerkiksi ilmaston lämpenemisen suhteen.  Vaikuttavia tekijöitä, joiden vaikutus vielä riippuu olosuhteista, on todella paljon. Niinpä Markku Kulmala joutuu tyytymään rajoitettuja alueita koskeviin pieniin teorioihin

http://blogs.helsinki.fi/sfs-70/2017/10/10/markku-kulmala-fyysikko-ja-tieteen-moniottelija/

joita testausten perusteella hylätään tai hetkeksi hyväksytään.

Joskus tiedeyhteisö hyväksyy teorian, vaikka testaus ei sitä tukisikaan. Menneinä aikoina tämä oli varsin yleistä. Esimerkiksi hyönteisiä tai mikrobeja uskottiin syntyvän liasta. Samoin flogiston-teorian uskottiin kuvaavan palamista. Jonkun tällaisen teorian pysyvyyteen vaikutti usein uskomus, josta luopuminen oli vaikeaa. Uskomuksilla on varmaan vaikutusta nykyiseenkin tiedeyhteisöön. Olipa M.S. enemmän tai vähemmän pätevä, tiedeyhteisön usko siihen hallitsee suurta osaa tiedeyhteisöstä, jolle esimerkiksi Shapiron hypoteesin vakavissaan ottaminen on kauhistus ja saattaa tietää erottamista työpaikastaan

http://shapiro.bsd.uchicago.edu/publications.shtml

Pieni joukko tutkijoita uskaltaa tunnustaa kaipaavansa parannettua evoluutioteoriaa. Varsinkin satunnaisia mutaatioita ja luonnonvalintaa keskeisimpänä evoluution tekijänä ei

koeta riittäväksi. Radikaalisti nykyisestä evoluutioteoriasta poikkeavia näkemyksiä on muun muassa Eugene Kooninilla ja James A. Shapirolla

http://www.discovery.org/scripts/viewDB/filesDB-download.php?command=dow...

Vaikka alkuräjähdysteoria ennustaakin joitakin asioita, siinä on vielä sen verran puutteita, että toisenlaisten teorioiden kehittely on motivoitua

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1715

<a href="https://www.google.fi/search?source=hp&amp;ei=BnmJWoHcNIv0kwXexZaIBw&amp...">https://www.google.fi/search?source=hp&amp;ei=BnmJWoHcNIv0kwXexZaIBw&amp...

Tietoisuuden tutkimus kuuluu myös tieteisiin, mutta testattavia tietoisuuden teorioita ei vielä ole olemassa.&nbsp;&nbsp;Ylipäänsä ainoa tietoisuuden teoria on IIT, jonka testaamismahdollisuutta ei kuitenkaan tiedetä&nbsp;&nbsp;

https://www.areiopagi.fi/2015/07/kohti-tietoisuuden-tiedetta-tsc-2015-ko...

Biofotonien olemassaolo on tiedetty jo sata vuotta, mutta niiden syntyä ja merkitystä ei tunneta. &nbsp;Biofotonien teorian kehittely&nbsp;olisikin yksi merkityksellisimmistä, omaisihan se mahdollisesti yhteyden solun energia- ja viestintäjärjestelmiin ja ehkä myös tietoisuuteen.&nbsp; Pasteurin kiihkeästi hypoteeseja tuottava toimintamalli olisi ehkä edullisin biofotonien kohdalla&nbsp;

https://www.google.fi/search?source=hp&amp;ei=m2VbWq_AIYTa6ATX3LvACQ&amp...

Pimeä massa ja energia ovat kiistelyn kohteena. Kaikki viitaa uudenteorian tarpeeseen

http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/light.pdf

https://www.google.fi/search?source=hp&amp;ei=_NOJWraQCsrWkwWVwZaoAw&amp...

MrPressure

Ennustan että galaksien havaitaan syntyneen sisältä ulos päin. Eli keskeltä ulos päin.

Ensin syntyivät supermassiiviset kohteet valmiiksi kauaksi toisistansa ikuiseen avaruuteen joka on ei yhtään mitään ja joka ei siksi voi muuttua millään tavalla.

Ziljoonien erillisten laajenevien tihentymien yhtäaikainen räjähdyksenomainen laajeneminen ja niistä koostuvan alueen keskustaan yks kaks erittäin suuri paine ilman vetävää voimaa jne.

Supermassiivisten kohteiden kohtaamisia jyrkässä kulmassa alkumatkan aikana, niistä vapautui paljon laajenevaa työntävää voimaa josta samalla periaatteella paljon uusia laajenevia tähtiä ilman vetävää voimaa jne.

Laajeneva avaruus on huuhaata.

Avaruudessa laajenevaa työntävää voimaa kierrättävät laajenevat tihentymät ovat avain ymmärrykseen sen suhteen miten ikuinen maailmankaikkeus ikuista työntävää voimaa kierrättää äärettömässä avaruudessa joka on ei yhtään mitään.

.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Selvännäkeminen eli ennustaminen ilman argumentaatiota on aika turhaa. Kun tarpeeksi useita erilaisia kuvauksia annetaan, jokin niistä osuu hyvinkin lähelle toteutumaa. Perustelu on oleellista uuden ymmärryksen kannalta. Sen toki käsitän, että tulkinnoilla saatetaan kehitellä uskomusargumentaatioita, jotka saattavat olla hyvnkin haitallisia eri näkökulmien avautumiselle.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

MrPressure

Jos avaruuteen rakennetaan pitkä kouru ja sen toiseen päähän kaukoputki jolla havannoidaan kaukaista galaksia jonka paikka tiedetään, niin ennustan että galaksi näyttää olevan eri paikassa kuin sen tiedetään olevan.

Tämä sen takia että miljardeja vuosia vanha laajeneva valo joka työntyy kourun pohjaa kohti, työntää kourun suojassa liikkuvia laajenevia fotoneita kohti kourun pohjaa ja näin valo taipuu kourun pohjaa kohti ilman kaareutuvaa avaruutta

.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Tulipa tässä luettua "Superennustajat" -kirja.

Äkkiä tuli mieleen sellainen muodikas ja naiivi työhypoteesi, että poliitikon tehtävänä on opettaa ihmiset siileiksi, toisin sanoen huonoiksi ennustajiksi.

Eikös tuolla "et ole edes väärässä" sanonnalla tarkoiteta, että jos teorian avulla ei voida tehdä mitattavia ennusteita, niin et ole edes väärässä?

Saatan olla tulkintoineni myös väärässä.

Ruhollah.

MrPressure

Ennustan että tästä havainnosta alkaa kosmologian "laivan" käännös kohti oikeaa suuntaa. Tyhjä väite laajenevasta avaruudesta heitetään laidan yli.

Hubble-avaruusteleskoopin poikkeava mittaus universumin laajenemisnopeudesta vahvistui

https://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/hubbl...

Laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.

Kun toisesta laajenevasta galaksijoukosta peräisin oleva laajeneva valo työntyy toisen laajenevan galaksijoukon sisälle, se työntyy alueelle jossa on tiheämmin laajenevaa valoa joka kiihdyttää sen laajenemista ja vauhtia.

Toisen galaksijoukon sisälle työntyvä vanha laajeneva valo vuorovaikuttaa energisemmän ja vähän nopeammin liikkuvan valon kanssa ja se kiihdyttää sen vauhdin samaksi mikä sen oma vauhti on.

Näin vanha laajeneva valo itse venyy eli yleisesti punasiirtyy liikkuessaan avaruudessa joka ei laajene, eikä muutenkaan voi muuttua millään tavalla.

Avaruus kun on itsessään ei yhtään mitään, joten mitenkäpä se edes voisi muuttua?!?

.

MrPressure

Toisen galaksijoukon sisälle työntyvä vanha laajeneva valo vuorovaikuttaa energisemmän ja vähän nopeammin liikkuvan valon kanssa ja se kiihdyttää vanhemman vauhdin samaksi mikä sen uudemman oma vauhti on.

Eli avaruudessa työntyy joka suunnasta joka suuntaan laajenevaa valoa ja nämä valot vuorovaikuttavat koko ajan toistensa kanssa, saaden toisensa laajenemaan nopeammin.

Samalla ne kontrolloivat toistensa vauhtia, jolloin laajenevan valon vauhti on vakio suhteessa laajenevaan aineeseen, suhteessa suhteelliseen aikaan ja suhteessa tuon alueen olosuhteisiin.

Työntyessään alueelle jossa valon vauhti on erilainen kuin sen oma vauhti on, laajenevaan valoon kohdistuu laajenevaa työntävää voimaa joka muuttaa sen nopeuden samaksi millä laajenevat valot tuolla alueella työntyvät eteenpäin.

Ps. Ennustan että mitä hitaammin tämä ajatus työntyy isosti esille, sitä suurempi häpeä suomalaisuudelle.

.

MrPressure

"Työntyessään alueelle jossa valon vauhti on erilainen kuin sen oma vauhti on, laajenevaan valoon kohdistuu laajenevaa työntävää voimaa joka muuttaa sen nopeuden samaksi millä laajenevat valot tuolla alueella työntyvät eteenpäin."

Ai mistä tämä laajeneva työntävä voima on peräisin jota kohdistuu niihin erillisiin tihentymiin joista valo koostuu?

No juuri näistä tihentymistä itsestään. Juuri ne tihentymät joista valo koostuu, laajenevat ja kierrättävät laajenevaa työntävää voimaa keskenään. Siten että laajenevissa tihentymissä oleva laajeneva työntävä voima vaihtuu ajan kanssa kokonaan. Sama laajeneva fotoni jossa oleva laajeneva työntävä voima on vaihtunut ajan kanssa kokonaan.

Eli kun vanhan valon laajenevat tihentymät työntyvät toisen superjoukon alueelle, ne jatkavat matkaansa vähän nopeampien valon laajenevien tihentymien kanssa ja niistä peräisin oleva laajeneva työntävä voima kohdistaa niihin työntävää voimaa joka kiihdyttää niiden vauhdin samaksi mikä on ominaista laajenevalle valolle tuolla alueella ja näin vanha laajeneva valo venyy eli yleisesti punasiirtyy.

Ja siinä avaruudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä sille valolle tapahtuu silloin kun se työntyy avaruudessa eteenpäin.

.

MrPressure

Geometric clusters of cyclones churn over Jupiter's poles

https://m.phys.org/news/2018-03-geometric-clusters-cyclones-churn-jupite...

"Instead, they found an octagon-shaped grouping over the north pole, with eight cyclones surrounding one in the middle, and a pentagon-shaped batch over the south pole. Each cyclone measures several thousand miles (kilometers) across"

Ennustan että kyse on samasta energiasta / työntävästä voimasta joka ylläpitää Jupiterin punaista pilkkua.

1. Laajeneva työntävä voima joka on peräisin galaksin keskustan laajenevasta supermassiivisesta kohteesta.

2. Laajeneva työntävä voima joka on peräisin laajenevasta Auringosta

3. Laajeneva työntävä voima joka on peräisin laajenevan Jupiterin laajenevista atomien ytimistä. Varsinkin Jupiterin keskustassa olevista laajenevista atomien ytimistä silloin kun puhutaan Jupiterin punaisesta pilkusta.
Tämän uutisen yhteydessä keskustan ja napojen välisellä olevista laajenevista atomien ytimistä.

.

MrPressure

Oleellista näiden syklonien voimakkuuksien vaihtumisiin on se miten paljon laajenevaa työntävää voimaa laajenevan Jupiterin keskustaan työntyy ja mistä päin suhteessa muihin sinne työntyviin työntäviin voimiin.

Jatkuva työntävän voiman virtaus sinne on galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta ja Auringosta.

Ja kun Jupiter on about 12 vuoden välein ( vähän alleko se oli ) galaksin keskustan ja Auringon välisellä alueella, niin silloin Jupiterin sisältä vapautuu enemmän laajenevaa työntävää voimaa jonka seurauksena sitä alkaa työntyä kohti Jupiterin pintaa normaalia enemmän jne.
Työntävän voiman välittävät tihentymät kohtaavat toisiansa silloin vastapalloon jne.

Voidaan siis ennustaa näiden syklonien voimistuvan silloin kun Jupiter "laskeutuu" Aurongon ja galaksin keskustan väliselle alueelle, jonka jälkeen laajenevan Jupiterin työntyminen pois päin galaksin keskustasta kiihtyy ja se alkaa saavuttamaan laajenevaa Aurinkoa, kunnes ohittaa laajenevan Auringon, jolloin työntävän voiman tihentymät Aurkingosta ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta eivät törmäile toistensa kanssa nokkakolareissa Jupiterin sisällä.

Eli näitä sykloneja voimistaa tavallaan se polttoaine / energia / työntävä voima jolla laajenevan Jupiterin laajenevat atomien ytimet kiihdyttävät liikettään pois päin galaksin keskustasta.

.

MrPressure

Väite laajenevasta avaruudesta ei ole edes väärin.

Täysin tyhjä väite tieteellisesti ajateltuna.

Avaruus ei säteile infoa.

Sitä ei voi yrittää manipuloida.

Sitä ei voi yrittää tutkia tieteellisesti.

Sen tapaa laajentua ei voi kuvailla sanoin, eikä visuaalisesti.

Ja matemaattinenkin kaava voi vain kertoa kuinka paljon sitä oletetaan ilmestyvän lisää tietyssä ajassa hokkus pokkus.

.

MrPressure

Jupiter on about puolentoista vuoden päästä Auringon ja galaksin keskustan välisellä alueella.

Millä viiveellä tuo voimakkaasti laajeneva "pakokaasu" työntyy Jupiterin pintaan? Kannattaa seurata miten nämä syklonit tulevat voimistumaan.

Tällä hetkellä laajenevan Jupiterin vauhti pois päin galaksin keskustasta on kiihtynyt noin 1.5 vuoden ajan suhteessa laajenevaan Aurinkoon.

1.5 vuoden päästä se työntyy pois päin galaksin keskustasta yhtä nopeasti kuin laajeneva Aurinko ja sen jälkeen sen vauhti kiihtyy vielä about kolme vuotta, kunnes se ohittaa laajenevan Auringon. Sitten sen vauhti alkaa hidastumaan suhteessa Auringon vauhdin kiihtymiseen ja näin Aurinko saavuttaa kolmessa vuodessa saman nopeuden pois päin galaksin keskustasta kuin Jupiter ja silloin Aurinko on Jupiterin ja galaksin keskustan välisellä alueella.

Silloin Jupiterista peräisin oleva laajeneva työntävä voima kohtaa Auringon sisällä galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta peräisin olevaa laajenevaa työntävää voimaa ja näiden törmäykset syvällä Auringon sisällä saavat Auringon aineen laajenemaan voimakkaasti, jolloin sitä lähtee työntymään kohti Auringon pintaa, saaden aikaan Auringon pilkkuja. Ilmeisesti kuitenkin satojen vuosien viiveellä, jolloin pitkän aikavälin tarkkailu tuo esiin Jupiterin kiertoajan Auringon ympäri. Siis Auringonpilkut esiintyisivätkin keskimäärin about 12 vuoden välein. Eli tässä pitää ottaa huomioon pitkät jaksot ilman Auringonpilkkuja. Maunderit ym.

https://space.jpl.nasa.gov/cgi-bin/wspace?tbody=1000&vbody=1001&month=12...

.

MrPressure

Ennustan että supermassiivisesta kohteesta peräisin olevia tiheitä tihentymiä on jo havaittu, mutta tutkijat eivät ole sitä ymmärtäneet. Terveiseni Syksy Räsäselle.

MrPressure kirjoitti:
Kommenttisi odottaa hyväksyntää.
10.3.2018 10:20
”Kosmisilla säteillä on vielä se haittapuoli, että noita hyvin energisiä hiukkasia tulee melko harvoin, noin kerran vuosisadassa per neliökilometri.”

Tuo arvio perustuu havaintoihin. Siis siihen miten usein nämä kosmiset hiukkaset törmäävät ilmakehän atomien ytimiin niin että niiden energia on sen jälkeen havaittavissa?
Kuinka paljon näitä kosmisia hiukkasia työntyy oikeasti Maapallon läpi?
Saattaa nimittäin olla niinkin että niiden energia on havaittavissa vasta sitten jos ne ehtivät törmätä ilmakehässä kahteen erilliseen atomin ytimeen. Eli Maapallon läpi saattaa työntyä jatkuva suurienergisten hiukkasten virta joita meidän laitteet eivät voi rekisteröidä.

https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/kaymattomista-korpimai...

.

MrPressure

"New theory to explain why planets in our solar system have different compositions"

https://m.phys.org/news/2018-03-theory-planets-solar-compositions.html

Ennustan että teoria Aurinkokunnan syntytavasta työntyy täysin uusiksi.

Laajenevien kiviplaneettojen aine on peräisin laajenevasta Auringosta. Ehkäpä neljä eri aikaan supernovana räjähtänyttä tähteä joista työntävää voimaa Auringon ja Jupiterin sisälle ja sieltä kovalla paineella laajenevaa ainetta ulos Auringosta ja Jupiterista. Melko voimakkaita Auringon pilkkuja ja erittäin voimakas Jupiterin punainen pilkku.

Entäpä yhdistyikö kaksi laajenevaa kaasuplaneettaa?!?

.

Eilen julkaistiin neljäs havainto painovoima-aalloista. Tämä elokuun 14. päivänä saatu uusin havainto on erityisen merkittävä, sillä sen värinät onnistuttiin mittaamaan Yhdysvaltojen kahden laidan lisäksi Italiassa. Useat riippumattomat havainnot samasta kohteesta lisäävät varmuutta siitä, että nyt painovoima-aaltoja toden totta havaitaan ja vieläpä toistuvasti. Mustien aukkojenkin suhteen väärän hälytyksen mahdollisuus on nyt entistä pienempi. Mutta ennen kaikkea kolme riippumatonta mittausta rajaavat suunnan, josta törmäävien aukkojen säteilemät painovoima-aallot tulivat.

Mitä hyötyä näistä avaruuden aukoista ja aalloista sitten on, kysyy raha-asioista huolestunut diplomi-insinööri Kempeleeltä. Kysymys ansaitsee vastauksen, eikä vähiten siksi että sitä toistellaan erityisesti valtaapitävien suilla.

Ei mitään hyötyä, kuuluu tyly vastaus jopa monen alan tutkijan suusta. Mutta tällöin hyöty nähdään ankean kapeakatseisesti. Veden, leivän ja päätä suojaavan katon välineellinen hyöty – vaikkakin kiistatta perustavanlaatuista – on vain hyödyn alkukantainen esimuoto.

Mitä hyötyä on salkkareista, missikisoista tai jääkiekosta? Ihmiset saavat niistä mielihyvää, ja tajunnallisten olentojen kokema mielihyvä on se juttu, josta elämä saa merkityksensä. Kaiken arvo mitataan viime kädessä kokijoidensa tunteilla, kuten aiemmin esitin. Kivikaudella selvittiin ilman telkkaria, nettiä ja yliopistoja, mutta mitä paremmin hengissä pysymisen perustarpeet onnistutaan tyydyttämään sitä enemmän arvoa – ja hyötyä – saadaan sivistyksestä ja kulttuurista. 

Avaruuden aukoista ja aalloista on toki muutakin hyötyä kuin tutkijoiden, harrastelijoiden ja muiden kosmoksen salatusta elämästä kiinnostuneiden saama mielihyvä. Niiden tutkiminen tuottaa syvintä mahdollista ymmärrystä siitä, kuinka kaikkeus toimii. Sitä, jos jotain, voi jo kutsua sivistykseksi.

Tämä tieteellisen perustutkimuksen tuottama ymmärrys ei kuitenkaan kapitalisoidu euroiksi tässä ja nyt. Sähkön, atomien ja koko tieteen historia osoittaa, että näitä rahavirtoja voi joutua odottamaan kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Välittömässä (omien) voittojen tavoittelun huumassa voi siksi olla vaikea nähdä perustutkimuksella minkäänlaista arvoa.

Kun koulutuksesta, tutkimuksesta ja sivistyksestä leikkaamista kehdataan kutsua säästämiseksi, ja se tehdään vieläpä tulevien sukupolvien etuun vedoten, tätä arvoa ei ymmärretä tai ainakaan sen mittaamattomasta arvosta tuleville sukupolville ei välitetä. Vaikka pelon, kateuden ja ahneuden ajama lyhytnäköinen oman edun tavoittelu tuottaa lopulta pelkkiä häviäjiä, sillä ehtii elää liian paksusti liian kauan, jotta itsekäs ihminen ymmärtäisi sijoittaa järkevästi tulevaisuuteen.

Tieteellä on toki rajallinen hyötysuhteensa. Tiede etenee harha-askelin, ja jälkiviisaana voi aina todeta valtaosan tieteeseen panostetusta rahasta menneen hukkaan. Mutta tämä lämpöopin pääsääntönä tunnettu luonnonlaki koskee kaikkea muutakin ihmisen toimintaa. Emme kuitenkaan kyseenalaista sähkövalojen hyötyä, vaikka vain muutama hassu prosentti lamppujen polttamasta energiasta tuottaa hyödyllistä valoa. Emme hankkiudu eroon koneista, vaikka valtaosa niiden kuluttamasta sähköstä tuottaa vain melua, hukkalämpöä ja saastetta. Emme lopeta matkustamista, vaikka vain murto-osa liikenteeseen käytetystä energiasta menee ihmisten hyödyksi, eli siirtymiseen paikasta A paikkaan B. 

Se muutama prosentti, joka tieteeseen panostetusta rahasta on tuottanut hyötyä sen jokaisessa merkityksessä, onkin sitten osunut kaikkien aikojen jättipottiin. Tiede on osoittautunut ihmiskunnan ylivoimaisesti tuottavimmaksi sijoitukseksi.

Mitä hyötyä oli sähköstä aikana, jolloin muumit asuivat vielä kaakeliuuneissa ja sähkö oli pelkkää perustutkimusta? Mitä hyötyä oli atomeista, kun ne asuivat vasta hypoteeseina tutkijoiden pöytälaatikoissa? Nyky-yhteiskunnan yltäkylläisyyteen tottuneen on helppo unohtaa menneiden aikojen perustutkimuksen merkitys, vaikka yltäkylläisyytemme on juuri tuon perustutkimuksen jälkivahinkoa.

Jokainen voi kysyä itseltään, mitä olisi valmis uhraamaan tässä ja nyt, jotta sadan vuoden päästä jälkeläisillämme olisi parempi elämä.

Kommentit (7)

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

""Mitä hyötyä on salkkareista, missikisoista tai jääkiekosta?""

Joku kykenee muuttamaan nämä asiat helpolla rahavirroiksi. Jos ei kykene muuttamaan painovoima-aaltoja helposti rahavirroiksi, niin se voidaan katsoa hyödyttömäksi, tuotti se miten hienoja elämyksiä tahansa.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Edelliseen lisäisin. Ei riitä potentiaali, joka mahdollisesti joskus aktualisoituu, vaan maailma saattaa muuttua sellaiseksi, että vain aniharvoin mitään perustutkimusta tuetaan ellei sen tiedetä helpolla muuttuvan rahavirroiksi. Paino sanalla "helppo", sillä joskus ehkä tulevaisuudessa ei riitä kvartaalitaloudessa.

Ruhollah.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Raha on vain väline. Joka tietää kykenevänsä hankkimaan tarvittaessa tarpeeksi vaihdannan välinettä, voi rauhassa päättää tehdä ihan mitä haluaa; tutkia vaikka ilmeisiä taloudellisia hyödyttömyyksiä ja hommata niille rahoituksia...

Ihmiselo toivottavasti on muutakin kuin taloudellista tasapainoilua.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

Avaruus ei laajene, kaareudu, aaltoile tai muutu muutenkaan mitenkään.

Jos se liilkuu, se liikkuu avaruudessa ja silloin se ei ole avaruutta.

Aalto etenee esim. vedessä siten että veden erilliset molekyylit liilkuvat avaruudessa suhteessa toisiinsa ja se mahdollistaa aallon etenemisen.

Eli ERILLISTEN RAKENTEIDEN LIIKE AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Jos avaruus itse voi muuttua, mihin se perustuisi?

Ilmeisesti ei liikkeeseen, koska mikään mikä liikkuu, ei ole avaruutta?!?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Niin, sitä voisi ajatella näin...

Kaikkien mentaalinen tila pitää olla siinä, että se keskittyy tämän päivän selviytymiseen keinolla millä hyvänsä. Sellainen ei aina jätä tilaa sille mitä tulevaisuudessa tapahtuu tai se pitää olla äärettömän hyvin perusteltua, jotta se ei ole tuhlailevaisuutta ja tehottomuutta.

Ellei painovoima-aaltoihin saada liitettyä käänteentekevää kohtalonuhkaa ihmiskunnalle tai mieluiten helvetin rikkaille jyllenburgeille, niin ajan henki tosiaankin on se, että vain joku helvetin rikas jyllenburgi harrastaa sitä omilla rahoillaan ja omine tutkimuslaitoksineen.

Ruhollah.

Aseta kynä kärjelleen seisomaan. Siinä on malli, joka paljastaa maailmankaikkeuden epävakauden: avaruus joko laajenee tai romahtaa, muttei koskaan pysy tasapainossa. Vasemmalle kaatuva kynä kuvatkoon laajenevaa, oikealle kaatuva romahtavaa tapausta.

Maailmankaikkeus on epävakaa, koska kaikki aine – myös ihmiset – vetää kaikkea muuta ainetta painovoimallaan. Painovoima sallii meille teoriassa vain kaksi vaihtoehtoa: maailmankaikkeuden sisältö joko harvenee tai tiivistyy. Eli laajenee tai romahtaa, muttei koskaan pysy tasapainossa.

Vaikka vaihtoehtoja on teoriassa kaksi, todellisuudessa niitä on vain yksi: tiedämme että kaikkeus laajenee, koska havainnot galaksien punasiirtymistä ja taustasäteilystä niin osoittavat. Laajeneminen voi toki myöhemmin kääntyä romahtamiseksi, mutta tasapainossa se olisi silti yhtä vähän kuin ilmaan viskattu saapas lakipisteessään.

Tasapainoa ei pelastaisi edes tyhjyydessä lymyävä pimeä energia, vaikka sen hylkivä vaikutus voisi periaatteessa kumota vetovoiman. Tällainen Einsteinin alkuaan esittämä, pimeällä energialla hienosäädetty kosmos on näet äärimmäisen herkkä pienillekin häiriöille. Painovoiman takia aineen tihentymät kun alkavat entisestään tihetä ja harventumat harveta, eikä alkanutta vyöryä pysäytä mikään. Jos aivastat, aiheutat tihentymän ja maailmankaikkeus romahtaa!

Vielä sata vuotta sitten luultiin, että avaruus on staattinen näyttämö. Havaintonäyttöä laajenevasta avaruudesta ei tuolloin vielä ollut ja tarvittava suhteellisuusteoriakin oli vasta juuri keksitty, joten on helppo antaa aikalaisille virheelliset uskomuksensa anteeksi. Toisin kuin niille jotka senkin jälkeen, kun havainnot paljastivat avaruuden laajenemisen, pitivät kiinni uskostaan vakaan tilan maailmankaikkeuteen vielä 1900-luvun loppupuoliskolla.

Vakaan tilan maailmankaikkeuteen vannovat tutkijat perustelivat uppiniskaisen uskonsa niin kovin tutulla konstilla. Nimittäin lisäämällä malliinsa – minkäs muunkaan kuin pimeän energian! Pimeästä energiasta kun on moneksi: sen avulla on mahdollista luoda myös näennäisesti vakaan tilan maailmankaikkeus, jossa avaruus kyllä laajenee, mutta jossa ainetta luodaan jatkuvasti tyhjästä niin että kaikkeus pysyy samanlaisena iankaikkisesta iankaikkiseen. Havaintojen selittäminen alkaa tällä mallilla olla yhtä uskottavaa kuin maan selittäminen litteäksi.

Viimeiset 20 vuotta pimeä energia on kuitenkin ollut jälleen kosmologiassa muotia. Tällä kertaa sillä on haluttu selittää havaitut punasiirtymät, joiden perusteella avaruuden laajeneminen näyttää kiihtyneen ainakin tasaisen aineen ja laajenemisen mallin puitteissa tulkittuna.

Einstein kutsui kosmologiseksi vakioksi nimeämäänsä pimeää energiaa suurimmaksi virheekseen. Eikä suotta. Nimittäin ilman pimeään energiaan turvautumista Einstein olisi tullut ennustaneeksi maailmankaikkeuden laajenemisen ennen kuin se havaittiin! Jättisaalis oli uimassa suoraan hänen haaviinsa, kunnes pimeän energian seireeninlaulu viekoitteli jopa itse Einsteinin väärille vesille.

Nähtävästi yhtä vaikeaa on kosmologin pidättyä pimeästä energiasta kuin on saada kynänsä pysymään pystyssä.

Kommentit (8)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15568

Voisiko kaikkeus olla jonkinlaisessa dynaamisessa tasapinossa siten, että

a) tilaa vähenee massalliseen aineeseen

b) tilaa lisääntyy, kun ollaan tarpeeksi kaukana massallisesta aineesta

Eli kaikkeudella olisi keskimääräinen energiatiheytensä, ääripäinä hiukkassingulariteetti ja absoluuttinen nollaenergia, joita ei avaruusajassa voi fysikaalisesti ilmetä, mutta raja-arvoina kyllä. Tilan määrän muutos suhteessa tilavuuteen olisi kiivainta lähellä noita raja-arvoja, hiukkasrajalla vähentyen (inertia/gravitaatio) ja tyhjien rakennekuplien keskustoissa lisääntyen (kosmologinen vakio). 

Periaatteessa tällä idealla galaksien ja galaksiryhmien havaitusta pimeästä massasta voisi myös selittää lineaarisen osuutensa...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Future

Hmm mihin sitten avaruus laajenee(pimeä aine? Onko tyhjiö oikeasti tyhjiö koska jos tyhjiö on valoisassa huoneessa niin silloin siellä on on valoa,onko valo oikeasti ainetta mutta niin pientä että sen koostumusta ei voi nähdä tai tutkia mitenkään? Entäs jos tyhjiö on pimeässä huoneessa? Silloin siellä on pimeyttä. Mitä olisi ilman pimeyttä ja valoa? Entäs jos tyhjiössä onkin pimeää ainetta ja kaikki mikä on tuntematonta on pimeää ainetta vai? Mihinköhän avaruus sitten laajenee? Mitäs jos voitaisiin kulkea niin lujaa että saataisiin kiinni se reuna mihin avaruus on laajennut ja mentäisiin sen ohi 😯 varmaan vähän epäselvää tekstiä...

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

"Pimeä energia on eräissä kosmologisissa teorioissa oletettua energiaa, joka työntää galaksijoukkoja poispäin toisistaan eli saa aikaan maailmankaikkeuden kiihtyvän laajenemisen, koska sillä on negatiivinen paine eli se ei pyri kutistumaan vaan laajenee."

https://www.google.fi/search?q=pime%C3%A4+energia&oq=pime%C3%A4+energia&...

Työntääkö pimeä energia galaksijoukkoja pois päin toisistansa, jolloin ne LIIKKUISIVAT avaruudessa pois päin toisistansa?

Vai saako se laajenevan avaruuden laajenemaan kiihtyvällä vauhdilla, jolloin galaksijoukot loittonevat toisistansa kiihtyvällä vauhdilla, LIIKKUMATTA avaruudessa pois päin toisistansa?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

Mihin laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu?

Liittyykö liike avaruuden laajenemiseen mitenkään?

Jos, niin miten?

Jos ei, mikä liittyy?

Lämpölasjeneva aine laajenee avaruudessa ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen ja se perustuu siihen että lämpölaajenevan aineen ERILLISET RAKENTEET LIIKKUVAT AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Mites laajeneva avaruus?

Laajeneeko se jotenkin jotenkin itseensä vai miten?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

Sellaisessa avaruudessa joka muuttuu ilman liikettä, ei ole mitään järkevää.

Sellaisessa joka muuttuu siten ettei se sijaitse itse missään paikassa jossa se muuttuisi, ei ole mitään järkevää.

Laajenevan avaruuden laajenemisesta ei voi kertoa mitään, paitsi sen miten se ei laajene.

Laajeneva avaruus ei siis laajene ulos päin jo olemassa olemassa olevaan paikkaan.

Se laajenee jotenkin jotenkin itseensä.

Liittyykö liike millään tavalla laajenevan avaruuden laajenemiseen?

Jos, niin miten?

Jos ei, mikä liittyy?

Jos väite laajenevasta avaruudesta on tieteellinen, niin luulisi että näihin kysymyksiin joku pystyisi vastaamaan.

Vaan eipä ole kukaan edes yrittänyt vastata.

Lömpölaajenevan aineen laajenemiseen liittyy liike hyvin oleellisesti.

Muutos perustuu aina liikkeeseen.

ERILLISTEN RAKENTEIDEN LIIKKEESEEN AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Mihin avaruuden muuttuminen perustuu?!?

Toistan kysymykseeni

Liittyykö liike millään tavalla laajenevan avaruuden laajenemiseen?

Jos, niin miten?

Jos ei, mikä liittyy?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

"Maailmankaikkeus on epävakaa, koska kaikki aine – myös ihmiset – vetää kaikkea muuta ainetta painovoimallaan. Painovoima sallii meille teoriassa vain kaksi vaihtoehtoa: maailmankaikkeuden sisältö joko harvenee tai tiivistyy. Eli laajenee tai romahtaa, muttei koskaan pysy tasapainossa."

Mitähän tämä ns. vetävä voima on?

Miten se syntyy, toimii ja välittyy?

Väitän että ihminen koostuu työntävästä voimasta.

Se työntyy esiin siten ettei ilma pääse työntymään ihmisen kehon läpi.

Kun ihminen työntyy eteenpäin, ihminen syrjäyttää / työntää ilmaa edestään.

Voisi olettaa että jos se on olemassa, oli se sitten kuinka pieni tahansa, se ottaa oman tilan avaruudesta. Ja jos joku muu haluaa työntyä tuolle avaruuden alueelle, sen pitää työntää tuo toinen ensin pois siltä avaruuden alueelta työntävällä voimallaan.

Sitä voi puristaa työntävällä voimalla tiheämmäksi, mutta ei äärettömän tiheäksi.

Kun ulkoisen paineen / työntävän voiman pienentää, se laajenee oman sisäisen paineen / työntävän voiman takia isommaksi eli siinä oleva työntävä voima hajaantuu isommalle alueelle ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen.

Eli jos se on olemassa, se on työntävää voimaa.

Mitä se vetävä voima sitten on?

Vetävä voima on ihmisen hatustaan tempaisema käsite jota ei oikeasti ole olemassa, eikä sellaista minkään ilmiön selittämiseen tarvita.

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

Työntävää voimaa liikkuu / työntyy joka suunnasta joka suuntaan meidänkin läpi.

Magneetista peräisin oleva työntävä voima pystyy aktivoimaan vastaan työntyvää työntävää voimaa tietyissä olosuhteissa / tietyissä työntävän voiman olosuhteissa.

Se tapahtuu siten että vastaan työntyvän työntävän voiman välittävien tihentymien sisälle työntyy työntävää voimaa jonka takia niiden sisäinen paine kasvaa, ne lämpölaajenevat ja alkavat vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa nopeammin ja voimakkaammin, kohdistaen työntävää voimaa ympäristön aineeseen / työntävään voimaan.

Jotta magneetista peräisin oleva työntävä voima pystyisi aktivoimaan vastaan työntyvää työntävää voimaa, pitää jonkun työntävän voiman aktivoida se ensin ja siihenhän pystyvät tiettyjen aineiden sisäiset työntävät voimat, you know or maybe not?!?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat