Kirjoitukset avainsanalla geenit

Tähdet ovat kuumia, avaruus kylmää. Tästä kosmoksen lämpötalouden jyrkästä epätasapainosta saa syyttää – tai kiittää – tasan yhtä tekijää, painovoimaa. Ilman painovoimaa maailmankaikkeus tasoittuisi haaleaksi velliksi.

Hyvinvointi on yhteiskunnan lämpötila. Raha vetää rahaa puoleensa painovoiman armottomuudella pois niiltä, jotka eniten tarvitsisivat ja lisää niille, jotka vähiten lisää ansaitsisivat.

Alkuräjähdys teki kosmokseen tasajaon: kaikki alueet saivat saman lämpötilan. Ei kuitenkaan äärettömän tarkasti, kiitos kvanttivaihteluiden. Nämä alun pikkuruiset lämpötilaerot riittivät siemeniksi vetovoimalle, joka kasvatti kylvöksestä miljardien vuosien kuluessa yhä suuremman ja epätasaisemman. Ja lopulta havaitsemamme maailmankaikkeuden rakenteen, jossa avaruus eroaa tähdistä kuin yö päivästä.

Valitettavasti kasautuvat rikkaudet eivät kehity edes ympäristöään lämmittäviksi tähdiksi, vaan mustiksi aukoiksi. Omilleen jätettynä nämä pohjattomat rahanielut uhkaavat romahduttaa koko ihmiskunnan ahmimalla itselleen viimeisenkin pennin.

Rikkailta köyhille valuva hyvinvointi on mitätöntä kuin mustien aukkojen Hawkingin säteily. Se ei lämmitä edes avaruuden kylmintä kolkkaa.

Painovoimaa voi vastustaa, mutta se vaatii jatkuvaa työtä vastavirtaan. Ja kun häviäjiltä puuttuu kyky ja voittajilta halu virran kääntämiseen, on helppo julistaa ahneus voittamattomaksi luonnonlaiksi. Mutta niin helposti emme luovuta.

Ensin täytyy tunnistaa peli, josta ahneus syntyy. Pelissä on kolme osapuolta: geenit, meemit ja tuntevat olennot. Meemit ovat yhtä itsekkäitä kopioitumispuuhissaan kuin geenitkin, joten ahneuden voittamiseksi tuntevien olentojen on noustava kapinaan itsekkäitä orjuuttajiaan vastaan.

Ahneus ei lopu kieltämällä, vaan tarjoamalla ihmiselle ahneuden tilalle jotain parempaa. Tunteva olento haluaa mielihyvää, joten parempi tarkoittaa enemmän mielihyvää kuin ahnehtimalla voi saada. Geenien ja meemien itsekkyydelle on vastattava samalla mitalla.

Ensimmäinen askel on sisäistää ahneuden mielettömyys. Siis se, että ahneus ei palvele edes ahnetta, vaan ahneen itsekkäitä geenejä ja meemejä, jotka loisivat meissä kuin toksoplasma hiiren aivoissa. Itsekkäät loisemme vain luulottelevat meille, että jokaisen etu on oma etu. Todellisuudessa oma etu on loisen etu.

Kasauttavaa vetovoimaa vastaan rimpuileva lämpövirta suuntautuu kyllä kuumemmasta kylmempään, mutta yhteiskunnassa se näyttää vain ajavan ihmisiä Afrikasta Eurooppaan suuntautuvan pakolaisvirran tavoin köyhemmiltä alueilta rikkaampien tallattavaksi.

Lämpövirran vuoksi kylmän ja kuuman välille syntyy vääjäämättä myrskyä, salamoita ja vahinkoa. Hyötysuhde jää aina haittasuhdetta pienemmäksi, lämpöopin sääntöjen varmuudella. Ja mitä suurempi ero, sitä suuremmat vahingot. Hyvinvoivan Israelin ylläpito keskellä Lähi-idän kurjuutta aiheuttaa suurempaa vahinkoa kuin hyötyä. Lämpimän Suomen ja kylmän Venäjän jännitteestä on suomalaisillekin lopulta enemmän haittaa kuin yhteiselosta tasaisessa haaleudessa.

Epätasa-arvon hyötyä suurempien haittojen vuoksi jokaisen etu on lopulta tasa-arvo. Geenien ja meemien orjan on vain vaikea nähdä, että tuntevan olennon ainoa ystävä on lopulta toinen tunteva olento.

Kommentit (8)

...

Mikä tämän kirjoituksen arvo lukijalle on? Puolestani fyysikot voisivat keskittyä omaan tieteeseensä ja antaa talousTIETEILIJÖIDEN kirjoittaa TIEDE-lehteen omasta erikoisosaamisalueestaan, ja jättää tällaiset metaforalliset kirjoitukset viihdelehtiin.

Vierailija

Tämä kirjoitus herätti ainakin tässä lukijassa erilaisia tunteita, kuten esimerkiksi iloisuutta ja toisaalta myös fiiliksen, että voihan sen näinkin ajatella. Lisäksi tämä lukija myös pohti hetken ajan, että mitä veroparatiiseille, yhä kasvaville suuryrityksille ja yhä rikastuville miljardööreille pitäisi oikein tehdä. Toisaalta myös ajattelin sitä, että ehkä tasajako ei kuitenkaan ole sosiaalisessa yhteiskunnassa paras, koska sitä ei pystytä käytännössä toteuttamaan. Mitä jos henkilö on niin taitava, että luo itse itselleen paljon enemmän hyvinvointia kuin mitä naapuri saa? Puhun tilanteesta, jossa kaikki on jaettu tasan. Sitten toinen henkilö päättää kerätä ison kasan marjoja tai maalata kauniin taulun, jonka takia hänen omaisuutensa onkin suurempi kuin naapurin.

Turha väittää, että teksti on arvoton lukijalle. Ehkä sivistymättömälle, kuten sinulle. Sivistys on sitä, että osaa ajatella ja miettiä, ei suuttua, jos on eri mieltä. Sivistys ei ole kitinää foorumeilla tai omien intressien ajamista, vaan rakentavaa keskustelua. Ajatusten vaihtoa ja tietoa.

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä9307

Tuota tuota, kyllä sitä kosmologikin saa puuttua tälläiseen aiheeseen. Ei noiden talouskäppyröiden tuijottajien (eli talousnerojen) viisaudella pitkälle potkita.

Enpä välitä rikkaita moittia. Sairaan ahneita kun löytyy kaikista ihmisryhmistä. Herra meitä varjelkoon rakkaan mummelin perintölusikoiden jaolta.

Rikkaudella on hyviäkin puolia yhteiskunnan kannalta. Heillä on varaa satsata laatuun ja se taas suosii taitavia huippuosaajia. Oli sitten kyse vaikka vessanpytyn kultauksesta. Myös tutkimus saa osansa rikkailta tippuvista murusista.

Tasajako tuottaa tavikselle mossen. Parempaa autoa tuskin kukaan vaivautuu tekemään, paitsi tietysti järjästelmän vahdeille. Hehän tarvitsevat nopean loistoauton ja laadukkaita panssarivauja.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Esimerkiksi Berliini yliopiston  teoreettisen fysiikan professori Hagen Kleinert on tehnyt merkittäviä tutkimuksia taloustieteen alalta

http://users.physik.fu-berlin.de/~ag-kleinert/kleinert/

https://www.google.fi/#q=hagen+kleinert

Useat eri systeemit maailmankaikkeudessa ilmentävät  merkittävää samanhahmoisuutta,  itsesimilaarisuutta keskenään.  Jo tästä johtuen on syytä  ajatella, että niinkin keskeisellä luonnonilmiöllä kuin rahavirroilla yhteisöissä olisi paljon analogisuutta perustavien luonnonilmiöiden kuten joidenkin fysiikan ilmiöiden  kanssa

http://www3.amherst.edu/~rloldershaw/nature.html

https://www.google.fi/#q=selfsimilarity+pictures

Kollegani poika kiertää ympäri maailmaa pitäen mm. kutsuesitelmiä kehittämästään itseorganisaatioon perustuvasta taloustieteestä. Entropiaperusteisia ja muitakin talouselämän tarkasteluja on varmaan tehty

https://www.google.fi/#q=physical+theory+of+economy

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Ehkä se sopii juuri sellaiseen taloustieteeseen, joka lähestyy asiaa teoreettisesti eikä tavallaan rajaa aihealuetta mihinkään.

Kyse on jonkinlaisesta "resurssien allokoitumisesta mahdollisen tehokkaasti". Ja näin määriteltynä voidaan mm kirjoja kuten economy of everything, eli taloudella tai taloustieteen teoreettisella lähestymistavalla voidaan selittää mitä vain, fysikaalisia ilmiöitä myöten.

Onko se sitten hyvä? Toisissa asioissa ehkä, mutta sitten taas sillä ei ihan kaikkea talouteen liittyvää voi tutkia, sillä onhan talous muutakin kuin tuota. Toiseksi mallit monesti edellyttävät aika rohkeita oletuksia kuten tehokkaiden markkinoiden hypoteesi, joka on saanut voimakasta kritiikkiä talouskäyttäytymistieteitä tutkivilta...

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Nykyisin ajatellaan, että kaksi asiaa tuottavat taloudessa onnen...

1. Anarchy is order, eli nimenomaan itse, vapaasti organisoituva, ei ylhäältä päin hierarkisesti ohjattu, talous, mutta vain sillä ehdolla, että 2. ihminen on vähän ahne.

Joku on jopa mennyt niin pitkälle, että sanonut, jotta ahneus on hyvästä.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Vapauteen kai saattaa liittyä eräs ristiriita jo lähtökohtaisesti, joka koskee myös anarkistisia markkinoita ja anrkistista pääomaa, näet emme valitse mitään ja lopulta nekin asiat, joita me kutsumme sääntelyksi, on tapahtunut, koska maailma noudattaa orjallisesti kvanttien tanssia ja fysiikan rautaista lakia. 

Vapaata tahtoa ei ole tai koko maailmankaikkeus on anarkistinen olio, jonka ominaisuuksiin kuuluu tietyt luonnonlait, jonka suerausta jokaikinen tapahtuma on, kategorisoitiin se sitten sääntelyksi, hierarkiseksi tai anarkistiseksi.

Ja metafysiikkahan sopii näihin aiheisiin.

Ruhollah.

Käyttäjä1549
Liittynyt30.1.2016
Viestejä29

Blögisti ei tunne ihmistä, ihmisen henkistä rakennetta, eikä itseään. Ihmisen elämä rakentuu arvoille, joiden mukaan hän elää. Kannattaisiko blögistin tutustua itseensä, fyysisen olemuksen sijasta myös mieleensä ja ennen kaikkea omaan sieluunsa. Puheet ahneudesta kuvastavat ihmisen fyysisen olemuksen pelkoja. Kun ihminen tutustuu omaan itseensä, omaan sieluunsa, niin pelot aineellista ahdistuksista poistuvat ja tilalle tulevat arvot... korkeammat henkiset arvot, kuin lahjat niiden toteuttamiseen.

Bonoboille "make love, not war" -elämäntapa oli arkea jo miljoona vuotta ennen 1960-luvun hippiliikettä. Kuva: Rob Bixby.
Bonoboille "make love, not war" -elämäntapa oli arkea jo miljoona vuotta ennen 1960-luvun hippiliikettä. Kuva: Rob Bixby.

Näemme herkemmin uhkia kuin mahdollisuuksia.

"Ehkä rakkaudella mekin voittaisimme vihan" ehdottaa toimittaja Sanna Ukkola blogissaan vihan, raivon ja ylipäänsä tunnepitoisen julkisen käytöksen kyseenalaistavan kirjoituksensa päätteeksi.

Mutta onko vihan voittaminen rakkaudella realistinen tavoite, johon voimavaransa kannattaa keskittää, vai ainoastaan ihmisluonnon kieltävää humanistista utopiaa? Rakkauttahan on tarjottu vihan vastalääkkeeksi kautta historian.

Ensimmäinen askel rauhanomaisemman yhteiskunnan rakentamisessa on biologisen perustamme myöntäminen. Biologiansa kieltävät ovat tuomitut toistamaan historian virheet.

Olemme olemassaolostaan kilpailevien geenien ja meemien selviytymis- ja lisääntymiskoneita. Tällaisten puheiden pelätään riistävän inhimillisyytemme, mutta todellisuudessa matka kohti humaanimpaa maailmaa alkaa faktojen myöntämisellä.

Vain ymmärtämällä meissä loisivien geenien ja meemien todellisen luonteen voimme valjastaa niiden itsekkään toiminnan edistämään meidän – eli kaikkien tuntevien olentojen – hyvinvointia.

Katsotaanpa muurahaiskekoa. Miten ihanteellisesti toimiva yhteiskunta siinä onkaan! Geenien itsekkyyttä ymmärtämätön ihmettelee, miksei ihmiskunta toimi kuin muurahaispesä, ja sepittää tarinoita perisynnistä, vapaasta tahdosta tai paholaisen viettelyksestä.

Geenin itsekkyys selittää, mistä oikeasti on kyse: Perimältään yhtenäistä muurahaispesää ei pidäkään verrata ihmiskuntaan vaan ennemmin ihmisyksilöön, joka muodostuu perimältään identtisistä soluista. Muurahaiset auttavat toisiaan niin kuin ihmisyksilön solut auttavat toisiaan, koska yhteistyö ajaa yhteisten geenien itsekästä etua.

Niin kauan kuin yksilöt eroavat toisistaan perimältään, kilpailu on väistämätöntä muodossa tai toisessa. Viha ja rakkaus kuuluvat geenien kilpailustrategioihin, ja vihalla on kielteisenä tunteena valitettava kilpailuetu, kiitos kivikautisen perimämme. Olemme nimittäin herkempiä uhille kuin mahdollisuuksille, koska pedon tunnistaminen varjoksi on ollut kohtalokkaampi virhe kuin varjon tunnistaminen pedoksi.

Samasta uhkien yliherkkyydestämme johtuen huonot uutiset myyvät paremmin kuin hyvät, mitä edes "perinteisen journalismin etiikka" ei häpeile käyttää edukseen. Pelolla ja hädällä hallitseminen on tehokasta, minkä jokainen menestynyt vaikuttajakin tietää.

Viha ja rakkaus mielletään usein vastakohdikseen, mutta niillä on myös paljon yhteistä. Molemmat tunteet aktivoivat sympaattista hermostoa, nostavat vireystilaa ja saavat tuntijan lähestymään kohdettaan. Ratkaiseva hermostollinen ero ei liene suuri, sillä säyseä bonobo hoitaa kilpailunsa usein rakkaudella siinä missä lähisukulaisensa simpanssi turvautuu vihaiseen aggressioon.

Vihasta rakkauteen on siis matkaa geeniavaruudessa vain simpanssin ja bonobon välisen etäisyyden verran, minkä Kongon eri puolilla edennyt evoluutio on kulkenut miljoonassa vuodessa. Suuremman valintapaineen voimalla sama matka voi joutua ainakin tuhat kertaa nopeammin, kuten aggressiivisten ja säyseiden koirarotujen erokin todistaa.

Saatat ajatella, että apinoiden parittelu eroaa melkoisesti empaattisen ihmisen tuntemasta rajattomasta kiintymyksestä koko elämänkaikkeutta kohtaan. Molemmat kuitenkin sopivat alle saman rakkauden yläkäsitteen, jonka ilmenemismuodot poikkeavat vähemmän toisistaan kuin vihasta.

Bonobon rauhanomaisuuteen on saattanut vaikuttaa se, ettei sen kilpailijana ole ollut gorillaa, jota vastaan kilpaileminen vastaavasti selittäisi simpanssin aggressiivisuuden evoluutiota. Kenties ihmisenkin viha ja aggressio on alkuaan kehittynyt enemmän saalis- ja saalistajalajeja kuin lajitovereita vastaan. Aggression avulla kukistuvien lajien uhan poistuttua nykyihmisen viha voi siinä tapauksessa evoluution myötä vähitellen laantua.

Vaikka geneettinen evoluutio olisi välittömiin tarpeisiimme liian hidasta, apunamme on myös memeettinen evoluutio, joka sille päälle sattuessaan muuttaa kulttuuria ja käytöstämme hyvinkin nopeasti.

Jokin ihmiskuntaa yhdistävä supermeemi voisi kanavoida kivikautista vihaamme rakentavampaan yhteiseloon. Muutokselle on valintapainetta, sillä elämme yhteiskunnassa, jonka todelliset uhat ovat aivan muualla kuin mitä savannilla kehittyneet vaistomme meille uskottelevat.

Tietotekniikan kehitys on tehostanut joukkotiedotusta ennennäkemättömästi. Niinpä kurjuuden, kärsimyksen ja vihan näkyvyys on räjähdysmäisesti kasvanut, samalla kun niiden esiintyvyys on verrattomasti vähentynyt. Nykytieteen synnystä lähtien yhteiskunta on edennyt kiihtyvästi parempaan suuntaan, kuten tähtitieteilijä Esko Valtaoja jäähyväisluennollaan muistutti.

Valtaojan esittelemiä kuvaajia katsoessa näyttää vahvasti siltä, että voitamme vihan järjellä. Jos olemme onnekkaita, vihalta työttömäksi jääneet hermoradat ottaa lopulta uusiokäyttöön rakkaus.

Kommentit (23)

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Voitamme järjellä, mutta se vaatii mitä ilmeisemmin muutakin.

 

Näet tiedetään, että ihmisissä on eroja sen suhteen miten paljon he kestävät epävarmuutta, vaativat tuttua ja turvallisuutta tai haluavat yksioikoisuutta kaaottisen moninaisuuden suhteen. Erästekijä saattaa löytyä prefrontaalikortekstista, jonka kehittymiseen vaikuttaa moni asia, geeneistä kasvatukseen ja ympäristöön asti.

 

Otetaan eräs ympäristöllinen tekijä. Mikäli lapsi ensimmäisinä elinvuosinaan stressaa hyvin paljon, niin plastiset aivot säilyttävät ja vahvistavat hermoratoja siten, että ihminen stressaa helpolla ja stressaantunut ihminen voi tuottaa sellaisen tilan aivoissa, että tiettyjen kriittisten aivojen osien kehitys häiriintyy. Näin ollen pelkkä ympäristö voi haitata sellaisten aivojen osien kehittymistä, joita tarvitaan itsehillintään, pohdiskelevien ja harkittujen johtopäätösten tai valintojen tekemiseen, tunteiden hallintaan yms.

 

Itseasiassa Antonio Damasio haluaisi kutsua sitä järjeksi erotukseksi älykkyydestä. Meille kasvaa sellainen järki, että kykenemme edes auttavasti vastustamaan yllykkeitämme, jotta tulevaisuudessa on parempi emmekä tee niin helpolla asioita hetken mielijohteesta. Osaamme siis sekä ottaa huomioon pidemmän tähtäimen että toimia ainakin jotenkin pitkän tähtäimen suunnitelmien mukaan.

 

Jokainen voi katsella (youtubesta) mukavia makeistestejä lapsilla, joilla ei ole vielä itsehillintää, kuinka moni ennemmin syö makeisen heti kuin odottaa minuutin, jonka jälkeen saisi kaksi makeista...

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Vaikka evoluutiopsykologia välillä piirtääkin ihmisistä nimenomaan kuvaa välittömiä shokkistimulaatioita hakevaksi koneeksi, joka on pirun itsekäs olento, niin kautta aikain ihmiset ovat voineet auttaa muita ihmisiä tunteiden hallinnassa ja itsehillinnässä eikä ainoana keino oli vetää kaveria päin näköä, kun on taas tirpassut kunnon kännit.

 

Se alkaa jo siitä, että vanhemmat pitävät lastaa sylissä ja antavat turvaa näin siihen asti, että emme jätä muita ihmisiä, puhumme heidän kanssaan, kuuntelemme ja jos kantti kestää, niin jopa halaamme. Jos ei halata kehtaa, niin ystävällinen taputus selkää ja oluen tarjoaminenkin voi joskus auttaa helpottamaan stressiä, joka voi joskus viedä tahdonvoimaa suhteettomastikin.

 

En nyt väitä, että olisimme vastuussa muidenkin itsehillinnästä, vaan haluan sanoa, että me kykenemme auttamaan muita itsehillinnässä, joskus suoraan, joskus epäsuoraan.

Ruhollah.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41784
Kasvisruoka2

Otetaan eräs ympäristöllinen tekijä. Mikäli lapsi ensimmäisinä elinvuosinaan stressaa hyvin paljon, niin plastiset aivot säilyttävät ja vahvistavat hermoratoja siten, että ihminen stressaa helpolla ja stressaantunut ihminen voi tuottaa sellaisen tilan aivoissa, että tiettyjen kriittisten aivojen osien kehitys häiriintyy. Näin ollen pelkkä ympäristö voi haitata sellaisten aivojen osien kehittymistä, joita tarvitaan itsehillintään, pohdiskelevien ja harkittujen johtopäätösten tai valintojen tekemiseen, tunteiden hallintaan yms.

Tästä syystä juuri mieidän pitää pohtia tarkaan minkälaisia "kultturivaikutteita" otamme mukaan jottemme vaaranna lastemme ajattelun kehitystä. 

Koulutuksella on myös erittäin myönteisiä vaikutuksia esim uskontojen vallan heikentämisessä ihmisten mielissä. Voidaan  verrata jopa rokotuskampanjoihin joilla on saatu useat vaaralliset taudit hallintaan. Erityisesti lapsille tulisi taata sivistyneissä yhteiskunnissa erityissuojelu koskien uskontojen pakkosyöttöä. Lapsena opittu kriittinen ajattelu suojaa sitten pitkälle aikuisuuteen mielelle ja ajattelulle vaarallisilta tarttuvilta uskonnoilta. 

The Effect of Education on Religion: Evidence from Compulsory Schooling Laws

For over a century, social scientists have debated how educational attainment impacts religious belief. In this paper, I use Canadian compulsory schooling laws to identify the relationship between completed schooling and later religiosity. I find that higher levels of education lead to lower levels of religious participation later in life. An additional year of education leads to a 4-percentage-point decline in the likelihood that an individual identifies with any religious tradition; the estimates suggest that increases in schooling can explain most of the large rise in non-affiliation in Canada in recent decades. 

http://www.nber.org/papers/w16973

Voi vain kuvitella kuinka rajusti ko maissa heikennetään lasten kehittymismahdollisuuksia.

Euroopan ennätysmäisen siirtolaistulvan syyt: sota, vaino ja köyhyys

http://yle.fi/uutiset/euroopan_ennatysmaisen_siirtolaistulvan_syyt_sota_...

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41784
Kasvisruoka2

Se alkaa jo siitä, että vanhemmat pitävät lastaa sylissä ja antavat turvaa näin siihen asti, että emme jätä muita ihmisiä, puhumme heidän kanssaan, kuuntelemme ja jos kantti kestää, niin jopa halaamme. Jos ei halata kehtaa, niin ystävällinen taputus selkää ja oluen tarjoaminenkin voi joskus auttaa helpottamaan stressiä, joka voi joskus viedä tahdonvoimaa suhteettomastikin.

Testaappa tätä halaamisteoriaasi vaikka näihin värväreihin, raportoi sitten tänne palstalle minkälainen suksee?

Isis haluaisi minut

http://yle.fi/uutiset/isis_haluaisi_minut__nain_taistelijoita_varvataan_suomessa/8066530

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

http://www.duodecim-aikakauskirja.fi/web/guest/haku;jsessionid=866D8B8AEBBB0B91A42EB51F204A5945?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=asperger&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo96592

Prof. Riitta Hari kirjoittaa muun muassa empatiakyvyn yhteydesta peilisolujärjestelmään:

"Totunnainen käsitys liikejärjestelmästä pelkästään liikkeiden tuottajana on murtumassa, kun motoriikka on osoittautunut tärkeäksi myös korkean tason henkisissä toiminnoissa, esimerkiksi toisen henkilön mielenliikkeiden aprikoinnissa. Vuosikymmen sitten löydettiin apinan otsalohkosta peilisoluja, jotka reagoivat sekä itse tehtyjen että nähtyjen liikkeiden aikana. Tämä havainto on johtamassa uudenlaiseen ajatteluun yksilöiden välisestä peilautumisesta perustana sosiaaliselle vuorovaikutukselle, matkimiselle ja jopa empatialle. Peilautumisjärjestelmillä on yhteyksiä myös sosiaalisen toiminnan häiriöihin."

Psykologi Lotta Heiskanen tarkastelee seuraavassa kirjoituksessa empatiakyvyn ja peilisolujärjestelmän yhteyksiä sikäli kuin niitä ymmärretään:

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/?x17665=1744724

Empatiakyky, kyky empaattiseen kokemiseen, riippuu peilisolujärjestelmän kunnosta. Peilisolujärjestelmän heikkoa aktivoitumista voi kuitenkin tahdonalaisesti tehostaa.

.....

Empatiakyky on tärkeä, koska se on vihan ja rakkauden (joita on monta lajia) yläkäsite. Empatiajärjestelmän toiminta voi aktivoida myönteisiä, rakkaudellisia asenteita, kun taas empatiajärjestelmän (ja peilisolujärjestelmän) heikko toiminta voi avata sulut negatiivisille vihaaville ja sen suuntaisille elämyksille.

Jos vihaa tuntevan ihmisen empatiajärjestelmä jollakin tavalla äkkiä aktivoituu, vihan tunteet voivat pyyhkiytyä hetkessä pois.

Toinen huomioon otettava asia on mielestäni ihmisaivojen rakenne. Eri ihmisten aivojen rakenne ja "langoitus" ovat toisinaan niin erilaiset, että he eivät voi ajatella samalla tavalla monistakaan asioista. Esimerkiksi yhteiskunnalliset mielipide-erot heijastanevat usein vain aivojen erilaisuutta, mutta kun tätä ei tiedetä eikä ymmärretä, erimielisyyden kokemus voi harmittaa ja jopa synnyttää vihan tunteita ja jopa vihatoimintoja. Asian tietäminen ja ymmärtäminen voisi avata oven empaattiselle asiaan suhtautumiselle.

http://www.cell.com/neuron/abstract/S0896-6273(13)00004-4?_returnURL=http%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS0896627313000044%3Fshowall%3Dtrue

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41784
aggris aggris

Toinen huomioon otettava asia on mielestäni ihmisaivojen rakenne. Eri ihmisten aivojen rakenne ja "langoitus" ovat toisinaan niin erilaiset, että he eivät voi ajatella samalla tavalla monistakaan asioista. Esimerkiksi yhteiskunnalliset mielipide-erot heijastanevat usein vain aivojen erilaisuutta, mutta kun tätä ei tiedetä eikä ymmärretä, erimielisyyden kokemus voi harmittaa ja jopa synnyttää vihan tunteita ja jopa vihatoimintoja. Asian tietäminen ja ymmärtäminen voisi avata oven empaattiselle asiaan suhtautumiselle.

Asioita voi käsitellä myös loogisesti ja johdonmukaisesti, ilman vihaa tai rakkautta eikä tarvitse piiloutua minnekkään aivojen "langoitusten taakse" suojellakseen maailmankuvaansa.

Meidän ei esimerkiksi tarvitse vihata Ebola virusta tai rakastaa siihen kehiteltävää rokotetta, tämä käytännön asia voidaan hoitaa ilman kumpaakaan näistä tunteista. 

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

jussipussi: Asioita voi käsitellä myös loogisesti ja johdonmukaisesti, ilman vihaa tai rakkautta eikä tarvitse piiloutua minnekkään aivojen "langoitusten taakse" suojellakseen maailmankuvaansa.

http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm

Miten "langoituksen taakse" piiloutuminen ja mailmankuvansa suojeleminen liittyy puheena olevaan asiaan, tarvitsisi vähän selitystä. Ehkäpä tässä on malli juuri epäloogisesta asian käsittelystä ja pikkuisesta vihankin purkauksesta? No, vastaus sen ratkaisee - jos sellainen tulee.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Teppo kirjoitti:

 

Lainaus:

Ensimmäinen askel rauhanomaisemman yhteiskunnan rakentamisessa on biologisen perustamme myöntäminen. Biologiansa kieltävät ovat tuomitut toistamaan historian virheet.

 

Olen profiloitunut viime aikoina 'vaikeiden faktojen' kritisoijana, joten tuon tähänkin kohtaan oman kriittisen pointtini.

 

Denialismi on toisaalta totta ja toisaalta taas vaikeisiin faktoihin vetoaminen on tapa saada myötämieliseksi tietynlaisille näkökulmille, usein toisten näkökulmien kustannuksella... --> Siispä lisään tähän mielestäni tärkeän asian. Myöntämisen lisäksi asiaa pitää ymmärtää, missä määrin se vaikuttaa, missä määrin se ei vaikuta ja tarkastella asiaa kriittisesti ja pyrkien objektiivisuuteen ja jonkinlaiseen kattavuuteen, mikäli asia on vain apuväline, jonkun laajemman asian ymmärtämiseen.

Ruhollah.

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä6163

Entäpä sellainen vaihtoehto että itsekunkin yksilön myönnetään olevan ajatteleva olento ja näin ollen aivan yhtä pätevä erottamaan asiattoman viestin huomiota ansaitsevasta kuin vaikkapa toimittajan joka lasitalossa juttujaan työstää?

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Paul M
Liittynyt16.3.2005
Viestejä8640

Outo kirjoitus. Eivät rakkaus ja viha ole vastakohtia. Rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys. Miten tuollainen pitkä kirjoitelma on voitu ylipäätään laatia noin väärästä lähtökohdasta.

 

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

VanhaPoika

Nuori "korttipakkateologinne", taas kertoo, että Viha on Fysikaalisten asioiden mestari, Älykkö, Patakurko, Hertta on sitten jo yleensä hieman sitä vanhempi, isukki, järkimies, joka on arvokkainta Pokerissa, koska fiiliksen takia tehdään eniten itsemurhia, voi olla vaikka vammainen, mutta jos fiiliksensä oli hyvä, hän kestäisi elää vaikka kuinka kauan. Seuraava suuri kuninkaamme on Ylpeys, se Kunnian suurin vihollinen, itsensä koroittaja, joka on tehnyt senkin ihan itse, ja ristille naulittavan kypsää on silti tutkia kaikilla aisteilla kaikki mahdolliseksi, se kortti ei ole ylpeys, koska ylpeällä on liian kova laki, mutta silmän mielestä shakkinaputkin voivat liikkua minne tahansa, kypsältä sielulta on siis hieman murtunut järki, koska hän on jo NIIN vanha, ja saattaa suuttua pilkasta enemmänkin kuin ylpeä kuninkaansa. Joskus tosin tulee kypsällekin paluu nuoruuteensa, joissakin asioissa, siinä määrin, kun hän suoritti joitakin asioita aiemmin elämässään eri järjestyksessä. Ei oppiminen aina lopu edes kypsilläkään ristimaan sieluilla. Vanhuus on se, mitä ei korttipakan neljässä maassa ole vielä, mutta se on sieltä pois siksi, ettei kukaan tiedä, miksi haluamme elää vanhoiksi, koska se on kuin mädäntynyt omena, tai kuihtunut puu, mutta tokihan vanhojen sanat on usein kaikkein hekumallismpia, mutta heidän oma ruumiinsa kuihtuu siinä, että se kaikki töittensäkin ja puheidensa energia lähtee heidän kehostaan aina pois, muille maille vierahillekin.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Tämän päivän (3.9.) Hesarissa on Psykiatrisen vankilasairaalan ylilääkäri Hannu Lauerman haastattelu, jossa juuri sivutaan Tepon blogissa puhuttuja asioita kuten pahuutta ja empatiaa pahuuden uusien sosiaalisten vastavoimien luomisperustana. 

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41784
aggris aggris

jussipussi: Asioita voi käsitellä myös loogisesti ja johdonmukaisesti, ilman vihaa tai rakkautta eikä tarvitse piiloutua minnekkään aivojen "langoitusten taakse" suojellakseen maailmankuvaansa.

http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm

Miten "langoituksen taakse" piiloutuminen ja mailmankuvansa suojeleminen liittyy puheena olevaan asiaan, tarvitsisi vähän selitystä. Ehkäpä tässä on malli juuri epäloogisesta asian käsittelystä ja pikkuisesta vihankin purkauksesta? No, vastaus sen ratkaisee - jos sellainen tulee.

Capisce?
aggris aggris: Toinen huomioon otettava asia on mielestäni ihmisaivojen rakenne. Eri ihmisten aivojen rakenne ja "langoitus" ovat toisinaan niin erilaiset, että he eivät voi ajatella samalla tavalla monistakaan asioista. Esimerkiksi yhteiskunnalliset mielipide-erot heijastanevat usein vain aivojen erilaisuutta, mutta kun tätä ei tiedetä eikä ymmärretä, erimielisyyden kokemus voi harmittaa ja jopa synnyttää vihan tunteita ja jopa vihatoimintoja.
Auqino
Liittynyt3.1.2011
Viestejä232

EI Rakkaus voi vihaa, siinä asiassa, missä vihainen on mestari, eikä viha voita rakkautta siinä, että rakkaus saa aina vihaa rikkaamman ja lukuisamman perheen. Fiilksenä suurin piirtein yhtä hyviä, mutta viha, joka saa murhanhimoisen miehen samaistumaan vihaansa, on maailman suurin synti ja sota. Rakkaus taas Ylpeyden ihmeellsiten matemaattisten rakennelmien kanssa raiskaa koko luonnon lopulta sontaläjäksi. Mutta yhtyykö silti Rakkaus Kunniaan, ja Viha Ylpeyteen? EI se kunniatonta ole murhata pahaa ihmstäkin, mutta ei siitäkään kenelläkään koskaan mitään hyötyä ole, koska yhtä hyvin voimme kestää koko mokoman diktaattorin, koska ei hän koskaan kansantahtoa voita yksinään.

Auqino
Liittynyt3.1.2011
Viestejä232

EI Rakkaus voi vihaa, siinä asiassa, missä vihainen on mestari, eikä viha voita rakkautta siinä, että rakkaus saa aina vihaa rikkaamman ja lukuisamman perheen. Fiilksenä suurin piirtein yhtä hyviä, mutta viha, joka saa murhanhimoisen miehen samaistumaan vihaansa, on maailman suurin synti ja sota. Rakkaus taas Ylpeyden ihmeellisten matemaattisten rakennelmien kanssa raiskaa koko luonnon lopulta sontaläjäksi. Mutta yhtyykö silti Rakkaus Kunniaan, ja Viha Ylpeyteen? EI se kunniatonta ole murhata pahaa ihmstäkin, mutta ei siitäkään kenelläkään koskaan mitään hyötyä ole, koska yhtä hyvin voimme kestää koko mokoman diktaattorin, koska ei hän koskaan kansantahtoa voita yksinään.

Vomies
Liittynyt4.9.2010
Viestejä2857

Empatia on voittanut vihan, mutta rakkaus, tai sanotaanko evoluutio ja biologia hallitsee.

Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.

Rydel
Liittynyt16.12.2009
Viestejä13

Järki voittaa usein vihan, mutta järki ei voita rakkautta. Kumpi siten on vahvempi.

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Kämmi poistettu. Ei ole poistonappulaa.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Gemini
Liittynyt20.12.2013
Viestejä1467

Mielenkiintoinen kirjoitus! Itsekin tullut tuota mielikuvien näkemistä joskus pohdittua. Taitaa mennä itsellä afantasian puolelle normikunnossa, nimittäin muistan kuinka yhden ainoan kerran, reilut 20 vuotta sitten helkkarinmoisessa krapulassa (usean päivän intensiivisen juomisen jälkeen) en pystynyt pitämään silmiäni kiinni koska aloin nähdä geometrisia muotoja, ns. rautalankamalleja. Pystyin muokkaamaan niitä tahdonalaisesti haluamikseni, mutta kokemus oli sen verran pelottava liittyen krapulan tuomaan ahdistukseen että valvoin varmaan vuorokauden tämän vuoksi. Koskaan tämän jälkeen, vaikka kovia krapuloita on ollut en ole kokenut mitään vastaavaa kuten en aiemminkaan. Ilmiö oli erittäin todellisen tuntuinen. Ihmetyttää se että vain yhden kerran olen tämän kokenut.

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä6960

aloituskirjoitus: "Bonobon rauhanomaisuuteen on saattanut vaikuttaa se, ettei sen kilpailijana ole ollut gorillaa, jota vastaan kilpaileminen vastaavasti selittäisi simpanssin aggressiivisuuden evoluutiota."

.
Tuo oli yllättävää. Ovatko simpanssi ja gorilla todellakin kilpailijoita? Simpanssithan asuvat puissa, ja gorillat kai maassa (ainakin vuorigorillat)? Osittain ne saattavat kilpailla kasvisruoasta ja hedelmistä, mutta ainakin seuraavan mukaan ei niiden välillä ole koskaan havaittu kilpailua:

http://pin.primate.wisc.edu/factsheets/entry/gorilla

In some parts of their ranges, gorillas are sympatric with chimpanzees (Pan troglodytes) and dietary overlap in plant food and fruit is great. Where they occur together, gorillas and chimpanzees also have similar habitat use patterns and ecological competition is likely to occur (Kuroda et al. 1996). Though they share a similar niche, competition has not been recorded at any of the sites where the two apes overlap (McNeilage 2001).

.

Toisaalta toisenlaisiakin väitteita on:

http://thelastofthegreatapes.com/meet-the-great-apes/species/bonobos.aspx

Behaviourally, Bonobos and Chimpanzees are very different. Chimpanzees are led by a dominant male, can be very violent and even kill each other. Bonobos are led by females, do not kill each other and they appear to regulate everyone’s tempers by engaging in sexual activity. Some scientists believe the temperamental differences between the two species evolved from competition for food. Chimpanzees share their habitat with gorillas and other Chimpanzee groups which lead to more competition and aggression over food. Bonobos on the other hand don’t share their environment with gorillas and so have fewer animals competing for their food source.

.

Itse arvelisin, että simpanssien harjoittama ryhmässä metsästys voisi olla yksi syy miksi niille kehittyi aggressiivisempi tyyli. Gorillathan eivät metsästä. Eivätkä bonobot, jotka ovat eläinmaailman hippejä.

Tai sitten bonobojen naaraiden dominanssi voisi olla selitys. Tai bonobojen himokkuus (ovat mm. melko "jatkukiimaisia" kuten ihminenkin, eli sekstailevat vaikka eivät olisi hedelmällisessä vaiheessakaan), nehän ratkovat erimielisyytensäkin (ryhmä)seksiorgioilla. Seksillä (ja ruokaa jakamalla) myös aikaansaadaan rauhanomaista yhteiseloa vieraiden laumoja kohdatessa, toisin kuin simpanssilla, jotka puolustavat reviiriään aggressiivisesti muita laumoja vastaan:

"When Bonobo groups meet in the forest, they greet each other, bond sexually, and share food instead of fighting. Likewise, almost any conflict between Bonobos is eased by sexual activity, grooming, or sharing food."

Rakkauden kokemus syntyy, kun havainnoimme maailmaa oikealla aikaresoluutiolla. Sama koskee muutakin tietoisuuttamme. Kuva: Wikimedia Commons.
Rakkauden kokemus syntyy, kun havainnoimme maailmaa oikealla aikaresoluutiolla. Sama koskee muutakin tietoisuuttamme. Kuva: Wikimedia Commons.

Miten nykypsykologi eroaa tiedoiltaan muinaisesta esi-isästään?

Kuvitellaan luonnonmullistus, joka pyyhkäisee tieteen saavutukset mennessään. Selviytyneiden perinnöksi jää vain aikakapseli, johon mahtuu suppea tiivistelmä ihmisen suurimmista keksinnöistä. Mitä tietoa kapseliin kannattaa säilöä?

Nobel-fyysikko Richard Feynman kiteytti vastauksensa kuuluisilla luennoillaan yhteen lauseeseen: aine koostuu atomeista. Hän ajatteli, että tieto atomeista purkautuisi jälkipolvien mielessä kauaskantoisena oivallusten ketjuna. Näin lause pakkaisi pieneen tilaan mahdollisimman paljon informaatiota.

Entä sitten psykologian saavutukset: kuinka tiivistää ne jälkipolville? Tässä pohtimiani mahdollisuuksia:

1. Aivojen ja tietoisuuden yhteys. Tietoisuus on luonnonilmiö, jota päässämme oleva mittari nimeltään aivot mittaa. Ihmisen tietoisuus syntyy, kun aivomme mittaavat luontoa erityisellä aika- ja paikkaresoluutiolla. Tietoisuuden resoluutioherkkyys on läheistä sukua valokuvaukselle: Jos valotusaika on liian lyhyt, kuva ei muodostu. Jos aika on liian pitkä, kuva peittyy kohinaan.

2. Aistien karkeistava luonne. Tietoinen havaintomme sisältää arviolta vain miljoonasosan siitä informaatiosta, jota aistinelimemme jatkuvasti vastaanottavat. Koska 99,9999% aistitiedosta jää alitajuntaan, havaintotodellisuutemme antaa väistämättä yksinkertaistetun kuvan meitä ympäröivästä todellisuudesta. Havainnon karkeus mahdollistaa näin myös tietoisuuden: Tietoisuus on ymmärtämistä, ja ymmärtäminen on tiedon valikoivaa hukkaamista. Sitä, että näkee metsän puilta.

3. Ihmisen sepittävä luonne. Kehittynyt kieli vie suuren osan aivoistamme ja erottaa meidät muista eläimistä. Kieli synnyttää tarpeen sepittää sanallisia tulkintoja havainnoille ja kokemuksillemme. Eikä sepittely ole vain lasten, dementoituneiden tai mieleltään järkkyneiden yksinoikeus, vaan piirre joka yhdistää meitä kaikkia (vaikkei sitä omalta kohdaltaan ole aina helppo myöntää). Aivohalkiopotilaiden tutkimus on osoittanut kokeellisesti, kuinka vilpittömästi mieleltään terveetkin aikuiset uskovat sepityksiinsä. Omaelämäkertoja lukemalla saa käsityksen siitä, kuinka laaja ja syvä tarve omiin sepityksiinsä uskominen voi olla. Harhaisuudestaan huolimatta sepittely on terveellistä, mitä esimerkiksi psykoterapiassa hyödynnetään. Yksilöiden sepityksissä heijastuu minäkeskeisyys, yhteisöllisissä sepityksissä ihmiskeskeisyys. Empiirisen tieteen avulla ihmisten sepityksistä voidaan erotella vähiten harhaisimmat.

4. Oppiminen ehdollistumalla. Ajallisesti lähekkäin aktivoituvien aivosolujen välinen hermoyhteys vahvistuu. Yhteyksien vahvistuessa aivosolut verkostoituvat, mihin perustuu läpi elämän jatkuva oppiminen ja muistin toiminta. Kun neutraali ärsyke yhdistyy riittävän usein palkitsevaan tai rankaisevaan kokemukseen, tunnepitoinen reaktio ehdollistuu myös alkujaan neutraalille ärsykkeelle. Niinpä pelkkä jääkaapin oven narahdus voi herättää äänelle ehdollistuneen otuksen ruoanhimon. Myös monet psyykkiset häiriöt kuten fobiat ja harhaluulot voidaan ymmärtää ehdollistumana, jossa alkujaan itsenäisten aivosolukoiden välinen yhteys on automatisoitunut.

5. Geenit toiminnan motiivina. Ihminen pyrkii toiminnallaan levittämään perimäänsä, kuten muutkin eläimet. Käytöksessä havaittava ero muihin eläimiin selittyy kehittyneellä aivokuorellamme, joka sallii toiminnan pitkäjänteisen suunnitelmallisuuden. Kun huomioidaan luonnon asettamat reunaehdot, geenien levittämispyrkimyksellä voidaan selittää ja ennustaa tilastollisesti ihmisten käytöstä hyvin laaja-alaisesti. Myös altruismi tulee ymmärrettäväksi, sillä satunnaisten ohikulkijoidenkin geeneistä 99,9% on samoja.

6. Ihmisen vuorovaikutuksellinen luonne. Ihminen on vahvasti vuorovaikuttava fysikaalinen systeemi, joka ei elä tyhjiössä: ajatus tyhjänä tauluna syntyvästä ihmisestä tai yksinään geenien määräämästä kehityksestä on fysiikan näkökulmasta absurdi. Ihmisen kehitys on siis aina geenien ja ympäristön vuorovaikutuksen tulos. Samoin ihmisen käytös määräytyy kaikissa tilanteissa yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Sosiaalinen käytös syntyy yksilöiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta, minkä seurausta erilaiset joukkohurmokset ja ryhmäilmiöt ovat. 

Haluaisin kuulla, minkälaista pullopostia Sinä lähettäisit luonnonmullistuksen jälkeisille psykologeille?

Kommentit (40)

knw
Liittynyt24.2.2014
Viestejä2

Oma tiivistykseni kuuluu: Psykologia on mielen lainalaisuuksien pohtimista. Ihmisillä on tarve selittää mielen tapahtumia, koska elämme hyvin kognitiivisessa maailmassa. Ilman mieltä ei voitaisi juoda edes aamukahvia - saatikka keittää sitä.

Kirjoittajan tiivistyksessä on kohtia, jotka kuuluvat neurologiaan, perinnöllisyystieteeseen ja kielitieteeseen. Mutta sen lisäksi psykologia sisältää vapaata sepittelyä, jossa ei ole luonnontieteellistä yhteyttä. Psykologia ei ole luonnontiede. On olemassa kognitiotiede, joka kriittisemmin rajautuu tieteeseen.

Neurologian, perinnöllisyystieteen ja kielitieteen kattokäsite on loogisesti ajateltuna fysiikka. Neurologia palautuu biologiaan ja kemiaan, jotka palautuvat fysiikkaan, ja niihin atoimeihin.

HuuHaata
Liittynyt8.11.2012
Viestejä6488

Viesti apokalypsin jälkeisille psykologeille:

Ihminen on laumaeläin. Laumavietti ajaa hyväksymään kaikki mielivaltaisuudet lauman johtajilta. Mitä alkeellisempi ihminen sitä lähempänä yksilö on laumaa jonka koko on yksi hän itse, ja joka ei suvaitse koskaan muuta kuin oman harhaisen kuvansa "todellisuudesta". Nämä yksilöt eivät harhaisina tunnista omaa tilaansa. Josta viesti muille apokalypsin jälkimainingeissa tulevaisuudessa tarpoville: Älkää kuunnelko höpöttäjien harhaisia höpötyksiä.

Ridefly
Liittynyt24.2.2014
Viestejä2

Ainakin nyt teoriat temperamentista ja kiintymyssuhteesta. Tenavien synnynnäisen erilaisuuden tiedostaminen ja erojen huomiointi kasvatukseen liittyvässä vuorovaikutuksessa (vanhemman tiedostaessa samalla myös omat reagointitaipumuksensa) takaisivat, että uuteen maailmaan syntyvät sukupolvet saisivat eväitä tasapainoinoon ja muiden huomioimiseen.

Käyttäjä556_0
Liittynyt29.12.2009
Viestejä22001

Lapsia voi kasvaa ihan puhtaalla statistiikalla paljon paremmin kuin kausaalisuhteilla. On nimittäin hyvin todennäköistä että lapsi kolauttaa päänsä tehdessään jotain typerää. Siksi kalikalla hakkaaminen onkin perin absurdia ja jättää tunteen jostain itseään suuremmasta tekijästä, johon vaikuttamalla typerät päätökset voidaan selittää tyhjiksi.

lokki
Liittynyt3.1.2010
Viestejä4937

Minä ihastuin tuossa kirjoituksessa kohtaan:

"Havainnon karkeus mahdollistaa näin myös tietoisuuden: Tietoisuus on ymmärtämistä, ja ymmärtäminen on tiedon valikoivaa hukkaamista. Sitä, että näkee metsän puilta.

3. Ihmisen sepittävä luonne. "

Siinä on valikoivasti tietoa hukkaamalla rakennettuna minun näkemykseni kirjoituksesi sisällöstä.

Pidän ytimiä kaivelevasta tarinoinnistasi. Tarinat ovat tietoisuusmalleja, joita ihmiset voivat siirtää toistensa mieliin. Tarinoita kuitenkin voi kertoa myös ilman kieltä, missä kohdin olen kirjoituksesi kanssa eri mieltä.

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

Varmaan suurin osa ihmisistä laskisi tarinoinniksi, sepitteiksi, sen, mitä haluaisin ehdottaa. Melko vakaa uskomukseni kuitenkin on, että sen aika tulee. Se on ehkä Feynmanin ehdotusta muistuttava, mutta helpotettu:

"Kaikki on vakuumin tiloja, niin hiukkaset ja kentät kuin tietoisuus ja kvaliatkin"

Tähän tuntuisi viittaavan mm. Planckin-Kleinertin kide

https://www.google.fi/#q=planck+kleinert+crystal

Kiistämätön tosiseikka, jonka Revonsuokin myöntää, on kuitenkin tietoisuuden selityksen puuttuminen. Tämä voisi olla valaiseva viesti, kertoisihan se ihmiskunnan tämänhetkisestä tilasta ehkä vaikeimman ongelmansa ratkaisemisessa.

Joitakin ratkaisuyrityksiä on kuitenkin hahmoteltu pääsemättä kuitenkaan edes käsiksi kriittisiin kohtiin:

http://www.tiede.fi/keskustelu/13269/ketju/miten_aivot_voivat_synnyttaa_tietoisuuden/sivu/629

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5705

Fysiikan kannalta nuo kaksi ensimmäistä ”pykälää” selittävät kaiken. Tietoisuus on (heikkoa) emergenssiä. On selvää, että perimmältään kvanttifysiikasta lähtevää ja emergenttinä ilmaantuvaa tietoisuutta ei ole mitään mieltä lähteä selittämään Schrödingerin yhtälöstä, vaan selityksille kelpaavat (toistaiseksi) vain omat emergentit ”lait”.

 

Tietoisuus todella on ylenmääräisen informaation valikoivaa hukkaamista. Fysiikan kannalta klassisessa ympäristössä tietoa keräävät aistit (evoluutio) eivät ”käsittele” kvanttifysiikkaa. Kyseessä on siis heikko emergenssi. Psykologia selittää aisti-informaation ”sepitykset”, fysiikka niiden periaatteellisen perustan.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
Ridefly

Ainakin nyt teoriat temperamentista ja kiintymyssuhteesta. Tenavien synnynnäisen erilaisuuden tiedostaminen ja erojen huomiointi kasvatukseen liittyvässä vuorovaikutuksessa (vanhemman tiedostaessa samalla myös omat reagointitaipumuksensa) takaisivat, että uuteen maailmaan syntyvät sukupolvet saisivat eväitä tasapainoinoon ja muiden huomioimiseen.

Lasten yksilöllisistä tarpeista huolehtiminen on epäilemättä ihmisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Tiede on tässäkin auttanut, mutta kuinka paljon kasvatuspsykologian arvo on edelleen kiinni yksilöiden taidoissa? Siis ns. hiljaisena tietona, jota on vaikea kielentää ainakaan lyhyesti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiljainen_tieto

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
lokki

Minä ihastuin tuossa kirjoituksessa kohtaan:

"Havainnon karkeus mahdollistaa näin myös tietoisuuden: Tietoisuus on ymmärtämistä, ja ymmärtäminen on tiedon valikoivaa hukkaamista. Sitä, että näkee metsän puilta.

3. Ihmisen sepittävä luonne. "

Siinä on valikoivasti tietoa hukkaamalla rakennettuna minun näkemykseni kirjoituksesi sisällöstä.

Pidän ytimiä kaivelevasta tarinoinnistasi. Tarinat ovat tietoisuusmalleja, joita ihmiset voivat siirtää toistensa mieliin. Tarinoita kuitenkin voi kertoa myös ilman kieltä, missä kohdin olen kirjoituksesi kanssa eri mieltä.

Kiitos mieltä lämmittävästä kommentistasi! Olet selvästikin ymmärtänyt kirjoituksen. Ehkä tuosta ymmärtämisestä voisi kirjoittaa vielä erillisen postauksen, jotta ymmärrys tavoittaisi mahdollisimman laajan lukijakunnan.

Silakka 700
Liittynyt19.1.2014
Viestejä33

Oma vastaukseni:

 

(Aikuisella) ihmisellä on ego, joka on kaiken "pahan" alku ja juuri. Kun ihmiset saadaan egon ajamien asioiden tavoittelemisesta ponnistelemaan itse egosta luopumista, maailman epäkohdat alkavat korjaantua kuin itsestään.

Yki Työmiehenhiki
Liittynyt9.2.2014
Viestejä4

Tuo Feynmanin kiteytys on kuin staattisen lego-maailman pyhitys. - Itse uskaltaisin heittää seuraavan:

- Maailma (objektiivinen) perustuu vitalismiin ja dualismiin: vastinpareja ovat aine ja elämä (tai informaatio ja enformaatio, sisältö ja muoto, tai avaruus ja aika).

- Maailma (subjektiivinen) perustuu myös vitalismiin ja dualismiin: vastinpareja ovat rakenne ja merkitys eli syntaksi ja semantiikka (tai bergsonilaisittain järki ja intuitio).

http://neocybernetics.com/enformaatioteoria-kirja/

Ridefly
Liittynyt24.2.2014
Viestejä2
Teppo Mattsson

Lasten yksilöllisistä tarpeista huolehtiminen on epäilemättä ihmisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Tiede on tässäkin auttanut, mutta kuinka paljon kasvatuspsykologian arvo on edelleen kiinni yksilöiden taidoissa? Siis ns. hiljaisena tietona, jota on vaikea kielentää ainakaan lyhyesti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiljainen_tieto

 

No ihan varmasti on ja suurimmilta osin. Suuri osa hiljaisesta tiedosta tosin virittyy niiden syvien aivokerrosten aikaansaamien fysiologisten reaktioiden varaan, joihin juuri varhain vaikutetaan. Laskenkin sen varaan että mullistuksen jälkeinen (harventunut?) porukka olisi aidosti kiinnostunutta aiemman tieteen saavutuksista ja ottaisi opikseen.

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

Aistien tuottamat kvaliat tosiaan syntyvät noin kahdentoista hermotyypin verkkokalvolle syntyneestä "kuvasta" valitseman eloonjäämisen kannalta tärkeimmän piirteen "tultua jotenkin prosessoiduksi aivoissa" (lainausmerkit, koska ymmärrys tuosta prosessista puuttuu minulta).   

http://www.eye-tuebingen.de/eulerlab/members/tom-baden/

The retina is a sophisticated image processor, breaking visual patterns into increasingly specific parallel representations of the visual world along its vertical pathway. At the level of the spike train leaving the retina only a very small fraction of the visual information sampled by the photoreceptor is retained.

Lentotaidoton

Fysiikan kannalta nuo kaksi ensimmäistä ”pykälää” selittävät kaiken. Tietoisuus on (heikkoa) emergenssiä. On selvää, että perimmältään kvanttifysiikasta lähtevää ja emergenttinä ilmaantuvaa tietoisuutta ei ole mitään mieltä lähteä selittämään Schrödingerin yhtälöstä, vaan selityksille kelpaavat (toistaiseksi) vain omat emergentit ”lait”.

 Tietoisuus todella on ylenmääräisen informaation valikoivaa hukkaamista. Fysiikan kannalta klassisessa ympäristössä tietoa keräävät aistit (evoluutio) eivät ”käsittele” kvanttifysiikkaa. Kyseessä on siis heikko emergenssi. Psykologia selittää aisti-informaation ”sepitykset”, fysiikka niiden periaatteellisen perustan.

Tuota kohtaa en ymmärrä, että tietoisuus olisi emergenssiä. Sanaa "emergenssi" käytetänkin usein (salattuna) synonyyminä ilmaisulle "en tiedä". Ainakaan Revonsuo ei usko tietävänsä, mitä tietoisuus on, eikä sitäkään, miksi se on

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo99620

Uusilla aivojen mittaus- ja kuvantamismenetelmillä on mahdollista kartoittaa tietoisuuden ilmiöitä objektiivisesti. Näillä menetelmillä on saatu yllättäviä tuloksia; esimerkiksi potilas voi olla tajuissaan vaikka täyttää tajuttomuuden tyypilliset kliiniset kriteerit, kuten reagoimattomuuden ympäristön ärsykkeisiin. Tietoisuuden sisältöjen mittauksissa on selvitetty erityisesti sitä, missä ja milloin syntyy tietoinen näköaistimus. Viime aikoina on jopa esitetty, että olisi mahdollista suoraan "lukea" tietoisuuden sisältöjä aivoja kuvantamalla. Tämänkaltainen "aivojen luenta" onnistuukin jo jossain määrin, mutta se ei perustu tajunnan sisältöjen suoraan mittaamiseen aivoista eikä se myöskään ratkaise filosofista ongelmaa subjektiivisen tajunnan ja objektiivisen hermofysiologian välisestä suhteesta.

Luulisin, että vain kova fysikalisti saattaa uskoa tietävänsä, mitä tietoisuus on. Hänen on tällöin kuviteltava materialle tietoisuusominaisuus. Hän ei huomaa kysyä, miksi fysiikkatiede ei ole tuollaista ominaisuutta materiaa tutkiessaan havainnut -  eikä mitään tietoisuuden esimuotojakaan.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
psv

Tuota kohtaa en ymmärrä, että tietoisuus olisi emergenssiä. Sanaa "emergenssi" käytetänkin usein (salattuna) synonyyminä ilmaisulle "en tiedä". Ainakaan Revonsuo ei usko tietävänsä, mitä tietoisuus on, eikä sitäkään, miksi se on

Emergenssillä tarkoitetaan sitä, että karkeistavat aistit havaitsevat systeemillä ominaisuuksia, joita sen osilla ei yksinään ole. Ajatellaan esimerkiksi arvosanoista 5, 7, 9 ja 10 koostuvaa peruskoulun päättötodistusta. Todistuksen osat ovat kokonaislukuja. Lukion valintakomitea katsoo kuitenkin todistusta karkeistaen niin, että se näkee vain keskiarvon (5+7+9+10)/4 = 31/4, joka ei ole kokonaisluku vaan murtoluku. Havaittu "murtolukuisuus" on siis karkeistuksen synnyttämä emergentti ominaisuus. Toinen esimerkki emergenssistä on lämpötila: mittarilla havaitaan huoneilman lämpötila, jota ilman muodostavilla atomeilla ei yksinään ole. 

Tietoisuuden hermostollisen perustan yksityiskohdissa on toki edelleen paljon tutkittavaa, mutta mitä muuta tietoisuus voisi olla kuin murtolukuisuuden ja lämpötilan tavoin emergentti ilmiö?

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5705
Teppo Mattsson
psv

Tuota kohtaa en ymmärrä, että tietoisuus olisi emergenssiä. Sanaa "emergenssi" käytetänkin usein (salattuna) synonyyminä ilmaisulle "en tiedä". Ainakaan Revonsuo ei usko tietävänsä, mitä tietoisuus on, eikä sitäkään, miksi se on

Emergenssillä tarkoitetaan sitä, että karkeistavat aistit havaitsevat systeemillä ominaisuuksia, joita sen osilla ei yksinään ole. Ajatellaan esimerkiksi arvosanoista 5, 7, 9 ja 10 koostuvaa peruskoulun päättötodistusta. Todistuksen osat ovat kokonaislukuja. Lukion valintakomitea katsoo kuitenkin todistusta karkeistaen niin, että se näkee vain keskiarvon (5+7+9+10)/4 = 31/4, joka ei ole kokonaisluku vaan murtoluku. Havaittu "murtolukuisuus" on siis karkeistuksen synnyttämä emergentti ominaisuus. Toinen esimerkki emergenssistä on lämpötila: mittarilla havaitaan huoneilman lämpötila, jota ilman muodostavilla atomeilla ei yksinään ole. 

Tietoisuuden hermostollisen perustan yksityiskohdissa on toki edelleen paljon tutkittavaa, mutta mitä muuta tietoisuus voisi olla kuin murtolukuisuuden ja lämpötilan tavoin emergentti ilmiö?

 

Teppo Mattson tuossa selostikin asiantuntevasti. En toki (eikä kukaan fysikalisti) voi sanoa tietäväväni, mitä tietoisuus on. Naurettava on myös jatko ” Hänen on tällöin kuviteltava materialle tietoisuusominaisuus”.  Tunnistan vain sen, että tuo tietoisuus on oman sylttytehtaan tuotantoa (siis fyysisten aivojen, eikä minkään niiden ulkopuolisen entiteetin) ja tunnistan, että kun emme ole lähelläkään (kvantti)fyysistä selitystä, niin tietoisuus ilmenee tuon alkeishyörinän karkeistettuna emergenssinä. Tietenkin voidaan sanoa: ”en tiedä”.

 

Tiedätkö sinä? Sano sinä sitten, mitä tietoisuus on (jollei emergenssiä) tai mistä se tulee, (jollei aivojen fysiikasta). Pesäpallomailalla napakasti päähän ja tuo emergenssi saa ennustamattomia ilmenemismuotoja. Aivan fyysisesti siihen fyysiseen aineeseen. 

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
Ridefly
Teppo Mattsson

Lasten yksilöllisistä tarpeista huolehtiminen on epäilemättä ihmisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Tiede on tässäkin auttanut, mutta kuinka paljon kasvatuspsykologian arvo on edelleen kiinni yksilöiden taidoissa? Siis ns. hiljaisena tietona, jota on vaikea kielentää ainakaan lyhyesti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiljainen_tieto

 

No ihan varmasti on ja suurimmilta osin. Suuri osa hiljaisesta tiedosta tosin virittyy niiden syvien aivokerrosten aikaansaamien fysiologisten reaktioiden varaan, joihin juuri varhain vaikutetaan. Laskenkin sen varaan että mullistuksen jälkeinen (harventunut?) porukka olisi aidosti kiinnostunutta aiemman tieteen saavutuksista ja ottaisi opikseen.

Humaaneja arvoja edistäviä keksintöjä voisi kannattaa säilöä kapseliin enemmänkin. Ihmisoikeudet, koulutus ja demokratia tulevat ainakin mieleen. Humaanien arvojen toteutuminen tosin edellyttänee niiden tuntemisen lisäksi ihmisten alempien perustarpeiden täyttymistä, Maslow'n tarvehierarkian mukaisesti. En keksinyt näppärää tapaa kiteyttää humanistisen psykologian saavutuksia kirjoitukseen, joten päädyin lopulta sisällyttämään ne kuvaan, joka samalla yhdistyy valomaalauksen kautta tietoisuuden emergenssiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow’n_tarvehierarkia

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308
Lentotaidoton

Teppo Mattson tuossa selostikin asiantuntevasti. En toki (eikä kukaan fysikalisti) voi sanoa tietäväväni, mitä tietoisuus on. Naurettava on myös jatko ” Hänen on tällöin kuviteltava materialle tietoisuusominaisuus”.  Tunnistan vain sen, että tuo tietoisuus on oman sylttytehtaan tuotantoa (siis fyysisten aivojen, eikä minkään niiden ulkopuolisen entiteetin) ja tunnistan, että kun emme ole lähelläkään (kvantti)fyysistä selitystä, niin tietoisuus ilmenee tuon alkeishyörinän karkeistettuna emergenssinä. Tietenkin voidaan sanoa: ”en tiedä”.

Tiedätkö sinä? Sano sinä sitten, mitä tietoisuus on (jollei emergenssiä) tai mistä se tulee, (jollei aivojen fysiikasta). Pesäpallomailalla napakasti päähän ja tuo emergenssi saa ennustamattomia ilmenemismuotoja. Aivan fyysisesti siihen fyysiseen aineeseen. 

Kyllähän se varmaan on niin, että jos elämyksellinen tietoisuus oletetaan materiaksi, täytyy mukana olla ainakin implisiittisenä oletus, että materialla on tietoisuusominaisuus, eikö totta? Vaikka fysiikkatiede ei ole tällaista ominaisuutta havainnutkaan, ei sen olettaminen varmaan ole tyhmimpiä ajatuksia. Päin vastoin, jos sellainen fysiikan edelleen kehittyessä havaitaan, fysikalismi osoittautuu todeksi.

Monen tietoisuuden tutkijan mielestä Giulio Tononin IIT on tällä hetkellä edistynein tietoisuuden selitysyritys. Ketjussa "Miten aivot voivat synnyttää tietoisuuden" onkin viime aikoina keskusteltu siitä kiivaasti ja Japetus on selostanut ko. teorian rakennettakin. Paljon tieteellisiä lähteitä on myös mainittu.

Itse olen kritisoinut IIT:n rajoittamista pelkän hermoaktiivisuuden tasolle. Mielestäni aivoissa on paljon jopa perustavampia tasoja, joiden valossa IIT:täkin täytyisi tarkastella. Olen myös pohtinut, miten tietoisuus voitaisiin selittää materian ja informaation avulla:

http://www.tiede.fi/keskustelu/13269/ketju/miten_aivot_voivat_synnyttaa_tietoisuuden/sivu/629#comment4025544

En nimittäin suostu hyväksymään sitä, että informaatiota esiintyisi materiassa ja sen prosesseissa muutakuin värittämällä ne antropomorfisesti. Ilman antropomorfista väritystä ei informaatiota ole eikä tarvita; luonnon lait tekevät jo kaiken (siis luonnon todelliset lait, joita emme ehkä edes tunne).

Mutta tekemäni vielä aivan alustavat ehdotukset eivät mielestäni kumoa fysikalismia eivätkä IIT:täkään, ne vain kieltäytyvät vetämästä mutkia suoriksi maailman suurimman ongelman ratkaisuyrityksissä. Ja ne myös varoittavat uskonvaraisista ratkaisuista, jollaisiin "nykyfysikalismikin" kuuluu..

Siitä pesäpallomailasta vielä.Taannoin Hesarin väittelyssä eräs tekniikan professori puolusti fysikalismiaan juuri noilla sanoilla väittäen, että tosiaan ainemöykyt ajattelevat. Hänelle vastasi etevä filosofi Joona Taipale (silloin vielä opiskelija) ja osoitti vakuuttavasti, että professorin tietoisuuskäsitys oli perin infantiili.

https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/persons/joona-taipale(b048f94e-efc5-4abd-bf12-fd9a2515d004).html

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

Emergenssin olen ennen mieltänyt jonkun olennaisesti uuden hahmon ilmitulona reunaehtojen ylittäessä jonkun kriittisen rajan.  Esimerkiksi Benardin konvektio on ollut tyyppiesimerkki tällaisesta emergenssistä. Kun reunaehdot kuten lämpötila ja läpötilaero, astian muoto, nesteen koostumus jne. muuttuvat, ilmenee uusi konvektiomoodi, esimerkiksi kuusikulmiomoodi

https://www.google.fi/search?q=benard+convection+pictures&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=rucOU-j5C6HsywPR44HQCQ&ved=0CC4QsAQ&biw=1280&bih=575

Pidän vielä tässä vanhaa käsitystäni voimassa, vaikka olenkin saanut sen epämääräisistä lähteistä, mm. eräästä Konrad Lorenzin artikkelista ranskankielisessä lehdessä..

Tästä näkökulmasta katsottuna elämyksellinen tietoisuus (esim. introspektiolla tarkkailtuna) on laadultaan niin olennaisesti eroava materiasta ja sen prosesseista, että on vaikea mieltää sen jotenkin emergoituvan aivan erilaisesta substanssista. Vaikea on myös mieltää fysikalismin edellyttämän materian uuden moodin, tietoisuuden, ilmenemistä eli emergenssiä. Millainen mahtaisi olla tuo eämyksellisyytenä ilmenevä materian moodi? Millaisia olisivat tietoisuuden emergenssin runaehdot materiassa?

Niinpä tietoisuuden emergenssi vaikuttaa enempi hienojen sanojen kätkemältä uskomukselta. Mutta..mikään ei ole sen aktivoivampaa kuin erilaisten näkemysten arviointi. 

Tuleville sukupolville siinä olisi kiinnostava viesti tällä hetkellä vallinneista tietoisuuskäsityksistä.

Niissä myös heijastunevat eri ihmisten aivojen radikaalit rakenne-erot, joista monet erilaiset ajatusmoodit kuten esim. materialismi ja idealismi ovat peräisin

http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm

Osa ihmisistä on aivojensa vankeja, mutta jotkut harvat taas voivat olla kuin kotonaan monien erilaisten ajatussuuntien pyörteissä. Tämäkin tärkeä näkökulma voisi olla psykologinen tai neuropsykologinen viesti 

Pohdiskeleva
Liittynyt27.2.2014
Viestejä273

Moi Teppo. Sinulla on hyvä meininki täällä. Tässä minun pullopostini.

Aine koostuu tihentymistä jotka kierrättävät laajenevaa asiaa.

Jos tuota haluaisi täydentää pidempänä lauseena, niin työntäisin sen näin.

Aine koostuu laajenevia tihentymiä kierrättävistä laajenevista tihentymistä, jotka laajenevat ikuisessa ja äärettömässä avaruudessa joka on ei yhtään mitään. Myös valo koostuu samanlaisista laajenevaa asiaa kierrättävistä tihentymistä, mutta luonnollisesti paljon pienemmistä ja vähemmän tiheämmistä.

Jännä miten ihminen saa esim. korkin laajenemaan lähes kaksi kertaa isommaksi tilavuudeltaan, siten etä korkki säilyttää samat ominaisuudet! Siis ihminen saa korkin solut laajenemaan lähes kaksi kertaa isommiksi, niin että korkin solut säilyttävät ominaisuutensa! Korkki siis laajenee ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen jonkun aikaa havaittavasti suhteessa muuhun aineelliseen ja kun laajeneminen loppuu suhteessa ympäristöön, sen ominaisuudet eivät ole muuttuneet!

Voisiko luonto tai paremminkin maailmankaikkeus saada ne tihentymät joista aineemme koostuu, laajenemaan koko ajan kolmiulotteisesti samassa suhteessa?

Eihän siihen tarvittaisi muuta kuin koko ajan lisää laajenevaa asiaa laajenevien tihentymien sisälle ulkoapäin? Ehkäpä sitä liikettä / energiaa on ikuisessa ja ärettömässä avaruudessa äärettömästi, jolloin todella pitkä aikainen aineen laajeneminen olisi mahdollista?

Jos kiinnostuit, voisit tutustua esim. tähän aiheeseen!

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showthread.php?t=1031053

Ps. Olisi mukava kommentoida aiheitasi myöhemminkin, joten voisitko pyytää moderaattoreilta etteivät poista kirjoitusoikeuksiani taas kerran?

Kiitos jo etukäteen ja mukavaa kevään jatkoa!

Pohdiskeleva ihminen Kuopiosta

:)

Toivottavasti vain asiat / ajatukset riitelevät, ei ihmiset! :) Hyvää jatkoa kaikille! Minun kirjoitusoikeudet on taas poistettu, joten en voi ikävä kyllä jatkaa ajatusten vaihtoa. Miksi mode poistaa kirjoitusoikeudet, sitä en tiedä! Vapaa sana ei sikäli toteudu tiede.fi keskusteluissa! Joko hyväksyt nykyiset teoriat tai sitten sinut työnnetään täältä pois! Näin tää näyttäisi tällä hetkellä työntyvän tiede.fi keskusteluissa?

knw
Liittynyt24.2.2014
Viestejä2

Ihmettelen, että miksi ensimmäinen kommentti sai 12 alapeukkua. En ole psykologian harrastaja; minulla on siitä vain oma käsitykseni, jonka olen pikku hiljaa muodostanut. Toivon, että joku olisi kommentoinut, miksi antoi alapeukun, ja korjannut käsityksiäni. Mitään roskapostia en halunnut kirjoittaa, vaan mietin kommenttia tarkkaan.

On huolestuttavaa, jos psykologian tieteellisyyteen ei saa puuttua.

Reifengas
Liittynyt30.5.2010
Viestejä3340

Psykologian suurin keksintö on se, kun sanottiin, ettei ihmistä voi voittaa. Ihmisen voi tuhota, muttei voittaa.

Olikohan se Hemingway?

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
knw

Ihmettelen, että miksi ensimmäinen kommentti sai 12 alapeukkua. En ole psykologian harrastaja; minulla on siitä vain oma käsitykseni, jonka olen pikku hiljaa muodostanut. Toivon, että joku olisi kommentoinut, miksi antoi alapeukun, ja korjannut käsityksiäni. Mitään roskapostia en halunnut kirjoittaa, vaan mietin kommenttia tarkkaan.

On huolestuttavaa, jos psykologian tieteellisyyteen ei saa puuttua.

Pohdin itse samaa asiaa. Peukuttelun lainalaisuudet vaikuttavat mysteerisiltä, mutta jonkinlaisia tunteita peukkuja keräävien kommenttien täytyy herättää, kun saavat peukut liikkeelle. Toivottavasti joku perustelee, mikä kommentissasi on saanut peukkua painamaan. Itse en harrasta anonyymiä peukuttelua, vaan kirjoitan vain nimelläni.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
knw

Oma tiivistykseni kuuluu: Psykologia on mielen lainalaisuuksien pohtimista. Ihmisillä on tarve selittää mielen tapahtumia, koska elämme hyvin kognitiivisessa maailmassa. Ilman mieltä ei voitaisi juoda edes aamukahvia - saatikka keittää sitä.

Kirjoittajan tiivistyksessä on kohtia, jotka kuuluvat neurologiaan, perinnöllisyystieteeseen ja kielitieteeseen. Mutta sen lisäksi psykologia sisältää vapaata sepittelyä, jossa ei ole luonnontieteellistä yhteyttä. Psykologia ei ole luonnontiede. On olemassa kognitiotiede, joka kriittisemmin rajautuu tieteeseen.

Neurologian, perinnöllisyystieteen ja kielitieteen kattokäsite on loogisesti ajateltuna fysiikka. Neurologia palautuu biologiaan ja kemiaan, jotka palautuvat fysiikkaan, ja niihin atoimeihin.

Nykyään psykologia ymmärretään laajasti ihmisen toimintaa tutkivana tieteenalana. Vaikka kirjoituksessani on tosiaan neuro-, perinnöllisyys- ja kielitieteeseen lukeutuvia kohtia, ne kuuluvat siis myös psykologiaan.

Ihminen on osa luontoa, joten itse miellän psykologian myös luonnontieteeksi. Psykologian nimellä mainostetaan toki paljon sellaistakin, jossa ilmenee enemmän ihmisen sepittelevä luonne kuin tiede.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
Pohdiskeleva

Moi Teppo. Sinulla on hyvä meininki täällä. Tässä minun pullopostini.

Aine koostuu tihentymistä jotka kierrättävät laajenevaa asiaa.

Jos tuota haluaisi täydentää pidempänä lauseena, niin työntäisin sen näin.

Aine koostuu laajenevia tihentymiä kierrättävistä laajenevista tihentymistä, jotka laajenevat ikuisessa ja äärettömässä avaruudessa joka on ei yhtään mitään. Myös valo koostuu samanlaisista laajenevaa asiaa kierrättävistä tihentymistä, mutta luonnollisesti paljon pienemmistä ja vähemmän tiheämmistä.

Jännä miten ihminen saa esim. korkin laajenemaan lähes kaksi kertaa isommaksi tilavuudeltaan, siten etä korkki säilyttää samat ominaisuudet! Siis ihminen saa korkin solut laajenemaan lähes kaksi kertaa isommiksi, niin että korkin solut säilyttävät ominaisuutensa! Korkki siis laajenee ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen jonkun aikaa havaittavasti suhteessa muuhun aineelliseen ja kun laajeneminen loppuu suhteessa ympäristöön, sen ominaisuudet eivät ole muuttuneet!

Voisiko luonto tai paremminkin maailmankaikkeus saada ne tihentymät joista aineemme koostuu, laajenemaan koko ajan kolmiulotteisesti samassa suhteessa?

Eihän siihen tarvittaisi muuta kuin koko ajan lisää laajenevaa asiaa laajenevien tihentymien sisälle ulkoapäin? Ehkäpä sitä liikettä / energiaa on ikuisessa ja ärettömässä avaruudessa äärettömästi, jolloin todella pitkä aikainen aineen laajeneminen olisi mahdollista?

Jos kiinnostuit, voisit tutustua esim. tähän aiheeseen!

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showthread.php?t=1031053

 

Ps. Olisi mukava kommentoida aiheitasi myöhemminkin, joten voisitko pyytää moderaattoreilta etteivät poista kirjoitusoikeuksiani taas kerran?

Kiitos jo etukäteen ja mukavaa kevään jatkoa!

Pohdiskeleva ihminen Kuopiosta

:)

 

 

Kiitos palautteestasi. Omiin kirjoituksiini on tullut ainoastaan asiallisia kommentteja, joten kommentoinnin pitäisi onnistua jatkossakin.

Hyvää ja ajatusrikasta kevättä Sinullekin Kuopioon!

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
psv

Kyllähän se varmaan on niin, että jos elämyksellinen tietoisuus oletetaan materiaksi, täytyy mukana olla ainakin implisiittisenä oletus, että materialla on tietoisuusominaisuus, eikö totta? 

Tietoisuus ilmenee aivoiksi järjestäytyneessä materiassa tietyllä aika- ja paikkaresoluutiolla, mutta materian osilla ei tarvitse olla tietoisuutta sen enempää kuin koulutodistuksen arvosanoilla murtolukuisuutta tai atomeilla lämpötilaa.

tomia
Liittynyt6.1.2009
Viestejä31

Psykologian tärkein löydös on alitajunta. "Uusien ihmisten" olisi hyvä tietää, että heidän tekojaan eivät ohjaa henkiolennot mutta ei pelkästään järkikään vaan myös evoluution myötä kehittyneet "algoritmit", jotka ilmenevät esimerkiksi tunteina, rutiineina ja ajatteluvirheinä. Alitajunta ohjaa ihmisen toimintaa, myös aivotoimintaa, suurimman osan aikaa eikä tietoisuudella ole mitään välttämätöntä tehtävää.

Lisätä voisi, että tästä huolimatta ihminen ei ole geeninensä vanki, vaikka sellainen ajatus tuosta ehkä ensimmäisen mieleen tuleekin. Mutta jotta voisi toteuttaa itseään ja välttää halutessaan "geenien ohjailua", ihmisen on hyvä tuntea mainitut algoritmit, niiden hyödyt ja haitat.

 

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5705

psv: Osa ihmisistä on aivojensa vankeja, mutta jotkut harvat taas voivat olla kuin kotonaan monien erilaisten ajatussuuntien pyörteissä. Tämäkin tärkeä näkökulma voisi olla psykologinen tai neuropsykologinen viesti 

Niin, jos tuo oli piikki fysikalismiin, niin se oli huono sellainen. Kun fysikalisti toteaa, että tietoisuus on emergenssi aivojen hiukkasfysiikasta, niin se ei toki tarkoita mitään ihmeellistä determinismiä. Se ei esim. moraalikysymyskissä tarkoita yhtään mitään. Se ei yleensä ihmisen käyttäytymisessä tarkoita yhtään mitään. Emme tee valintoja fysikalismin (siis hiukasfysiikan) pohjalta. Teemme valintoja laajemman luonnotieteen pohjalta (kuten Teppo Mattson esitti), johon laajennettuihin luonnontieteisiin kuuluu myös psykologian nimellä tunnettu tieteenhaara.

 

Pesäpallomaila: silloin kun aivojen konfiguraatiot muuttuvat ratkaisevasti erilaisiksi (meidän mielestämme ”huonommiksi”) on tällä tietysti selvä näkyvä vaikutus emergenttiin käyttäytymiseen (joskus jopa niin radikaalisti, että nämä konfiguraatiot eivät tuota enää ollenkaan tietoiseksi elämäksi nimittämäämme toimintaa).

grimgnaw
Liittynyt28.2.2014
Viestejä33
tomia

Psykologian tärkein löydös on alitajunta. "Uusien ihmisten" olisi hyvä tietää, että heidän tekojaan eivät ohjaa henkiolennot mutta ei pelkästään järkikään vaan myös evoluution myötä kehittyneet "algoritmit", jotka ilmenevät esimerkiksi tunteina, rutiineina ja ajatteluvirheinä. Alitajunta ohjaa ihmisen toimintaa, myös aivotoimintaa, suurimman osan aikaa eikä tietoisuudella ole mitään välttämätöntä tehtävää.

Lisätä voisi, että tästä huolimatta ihminen ei ole geeninensä vanki, vaikka sellainen ajatus tuosta ehkä ensimmäisen mieleen tuleekin. Mutta jotta voisi toteuttaa itseään ja välttää halutessaan "geenien ohjailua", ihmisen on hyvä tuntea mainitut algoritmit, niiden hyödyt ja haitat.

 

Ihmisellä ei ole havaittu alitajuntaa sanan freudilaisessa merkityksessä, mikäli siihen viittasit. Se aktiivisen tietoisuuden rinnalla tapahtuva prosessointi, jota aivoissa tapahtuu, ja jolle on olemassa empiiristä näyttöä, on aivan eri luokan ilmiö kuin freudilaisten kuvittelema moniulotteinen ja loputtoman vivahteikas "tiedostamaton mieli". Vanhakantainen spekulatiivinen psykologia tulisi pitää erillään tieteellisesti kurinalaisesta psykologian tutkimuksesta.

grimgnaw
Liittynyt28.2.2014
Viestejä33
knw

Ihmettelen, että miksi ensimmäinen kommentti sai 12 alapeukkua. En ole psykologian harrastaja; minulla on siitä vain oma käsitykseni, jonka olen pikku hiljaa muodostanut. Toivon, että joku olisi kommentoinut, miksi antoi alapeukun, ja korjannut käsityksiäni. Mitään roskapostia en halunnut kirjoittaa, vaan mietin kommenttia tarkkaan.

On huolestuttavaa, jos psykologian tieteellisyyteen ei saa puuttua.

Alapeukutus voi johtua siitä, että moni pitää erotteluasi psykologian ja luonnontieteiden välillä liian jyrkkänä. Se voi johtua myös siitä, että niin moni mieltää psykologian edelleen kvasimystisesti näkymättömien henkivoimien tutkimukseksi, jonka ei pitäisi olla alisteinen "tylsälle" tieteellisyydelle. Psykologian harrastajien keskuudessa esiintyy yhä uskonnonsukuista ajattelua ja voimakasta ennakkoluuloisuutta luonnontieteellistä ihmiskäsitystä kohtaan. Vastustus empiirisyyden vaatimusta kohtaan on voimakasta, koska psykologia halutaan pitää tunteen, mielikuvituksen ja evidenssivapaan spekulaation leikkikenttänä. Tieteellisyys sotkee kuvioita myös silloin, kun psykologiaa yritetään käyttää omien moraalisten asenteiden ja ennakkoluulojen luonnollistamiseen.

Silakka 700
Liittynyt19.1.2014
Viestejä33

Pitäisikö psykologiassa tehdä ero käytännön psykologian (mm psykiatrinen sairaanhoito, itsensä henkinen kehittäminen) ja tieteellisen fysiikka psykologian kohdilla? Kummatkin puolet ovat toki tärkeitä ja tukevat myös toisiaan. Mutta näissä voi olla käytännössä eroja, miten niitä sovelletaan.

Aihehan itsessään on aika laaja ja siihen voi sisällyttää myös filosofisia puolia, mm vapaan tahdon ongelma.

Itse otin egon esille, koska mielestäni se on yksi suurimpia niin omaan kuin muiden elämänvalintoihin ja laatuun vaikuttavia psykologisia tekijöitä. Toki egolle on varmasti evoluution mielessäkin (ollut) tarkoitus, vaikkakin egon "löytäminen" fysikaalisessa mielessä tai jollakin ulkoisella mittarilla mitaten voi olla vaikeaa.

tomia
Liittynyt6.1.2009
Viestejä31
grimgnaw

Ihmisellä ei ole havaittu alitajuntaa sanan freudilaisessa merkityksessä, mikäli siihen viittasit. Se aktiivisen tietoisuuden rinnalla tapahtuva prosessointi, jota aivoissa tapahtuu, ja jolle on olemassa empiiristä näyttöä, on aivan eri luokan ilmiö kuin freudilaisten kuvittelema moniulotteinen ja loputtoman vivahteikas "tiedostamaton mieli". Vanhakantainen spekulatiivinen psykologia tulisi pitää erillään tieteellisesti kurinalaisesta psykologian tutkimuksesta.

Viittasin siihen mistä kirjoitin, eenglanniksi subconscious, "tietoisuuden alle jäävä".

Joo, on Freudkin siitä kirjoitellut mutta taisi mennä liikaa kaunokirjallisuuden puolelle. Historiallinen merkitys on kuitenkin kiistaton. Ensimmäisenä alitajuntaa taisi käsitellä Platon verratessaan ihmisen mieltä hevosvaljakkoon.

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308
Lentotaidoton

psv: Osa ihmisistä on aivojensa vankeja, mutta jotkut harvat taas voivat olla kuin kotonaan monien erilaisten ajatussuuntien pyörteissä. Tämäkin tärkeä näkökulma voisi olla psykologinen tai neuropsykologinen viesti 

Niin, jos tuo oli piikki fysikalismiin, niin se oli huono sellainen. Kun fysikalisti toteaa, että tietoisuus on emergenssi aivojen hiukkasfysiikasta, niin se ei toki tarkoita mitään ihmeellistä determinismiä. Se ei esim. moraalikysymyskissä tarkoita yhtään mitään. Se ei yleensä ihmisen käyttäytymisessä tarkoita yhtään mitään. Emme tee valintoja fysikalismin (siis hiukasfysiikan) pohjalta. Teemme valintoja laajemman luonnotieteen pohjalta (kuten Teppo Mattson esitti), johon laajennettuihin luonnontieteisiin kuuluu myös psykologian nimellä tunnettu tieteenhaara.

 

Pesäpallomaila: silloin kun aivojen konfiguraatiot muuttuvat ratkaisevasti erilaisiksi (meidän mielestämme ”huonommiksi”) on tällä tietysti selvä näkyvä vaikutus emergenttiin käyttäytymiseen (joskus jopa niin radikaalisti, että nämä konfiguraatiot eivät tuota enää ollenkaan tietoiseksi elämäksi nimittämäämme toimintaa).

Teppo Mattsson
psv

Kyllähän se varmaan on niin, että jos elämyksellinen tietoisuus oletetaan materiaksi, täytyy mukana olla ainakin implisiittisenä oletus, että materialla on tietoisuusominaisuus, eikö totta? 

Tietoisuus ilmenee aivoiksi järjestäytyneessä materiassa tietyllä aika- ja paikkaresoluutiolla, mutta materian osilla ei tarvitse olla tietoisuutta sen enempää kuin koulutodistuksen arvosanoilla murtolukuisuutta tai atomeilla lämpötilaa.

Niin, jos tuo oli piikki fysikalismiin? Ei ollut; yhtään mainitsemiasi moraali-, vapaa tahto tai  muu sellainen asioita  ei ollut mielessäni. Yritin vain tiedostuttaa, että vaikka aivotietoisuus voidaan "perustella" niin kuin moni asiantuntijakin sen tekee, taidokkain ja monimutkaisin sanankääntein ja usein luullaan jo oltavan tiedossa kiinni, niin  kyseessä on silti uskomukseen perustuva vakaumus (kts. esim. linkittämäni Antti Revonsuon Duodecim -juttu; Revonsuo, tämän hetken etevimpiä aivotutkijoita koko maailmassa).

Nimeämällä tätä uskomusta aivotietoisuudeksi korostan nyt sitä, että siinä tosiaan vedetään mutkat suoriksi ja ajatellaan, että tietoisuuden olemus on selitetty, maailman vaikein ongelma selitetty maailman helpoimmalla tavalla, viime kädessä vain vetoamalla korrelaatioihin ja kuittaamalla kaikki sanalla emergenssi!

Sitä vastoin en ole, niinkuin linkitetyissä jutuissani korostankin, sitä vastaan, etteikö aivoilla, aivojen materialla, olisi tärkeä ja monipuolinen osuus tietoisuuden tuottamisessa ja/tai käsittelyssä. Kuten kirjoituksistani ilmenee, en yksisilmäisesti vastusta edes fysikalismia. Fysiikkatieteen uusien (osin vielä tekemättömin) läpimurtojen tuloksena voisi ihan hyvin ilmetä materian yllättävä ominaisuus, kyky olla elämyksellisesti tietoinen.

Eiköhän vain ajateltaessa materian elämyksellistä tilaa ole ainakin implisiittisenä ajatus, että materialla voi olla tai materian jokin moodi voi olla elämyksellisesti tietoinen. Kuten olen jo todennut, tämä ei välttämättä ole tyhmä ajatus, mutta tällä hetkellä kylläkin vielä täysin uskonvarainen. 

Rinnastettaessa fyysikon näkemys materiasta ja introspktiolla saatu näkemys tietoisuuden olemuksesta täytynee itselleen rehellisen ajattelijan huomata niiden luonteissa perustavanlaatuisen eron, suoranaisen kuilun materianäkemyksen ja elämyksellisyysnäkemyksen väillä. Tätä kuilua voi yrittää silloittaa taikasanalla emergenssi ja uskoa ratkaisseensa asian

Edellisen kappaleen asiaa jatkaen, entäpä jos tietoisuus ei olisikaan materian ominaisuus, moodi tai joku sellainen, mitä tietoisuus silloin voisi fysikalistin mielestä olla? Jokin materian.. - mutta kaikkihan on jo lueteltu. No, joka tapauksessa tietoisuus on materiaa! Materiaan emergoitunut elämyksellisyys! Mutta mitä muuta materiaan voi emergoitua kuin materian uusia tiloja, moodeja jne.?

Mutta onhan tuo informaatio.., ai niin, sekinhän on materiaa. Toisaalta se on mielen sisältöjä, ja nyt olen itsekin eksyksissä. En nimitäin usko informaation esiintyvän muussa luonnossa kuin ihmismielessä; luonto selviää omien (ehkä täysin tuntemattomien) lakiensa avulla.

.....

Tietoisuus ilmenee aivoiksi järjestäytyneessä materiassa tietyllä aika- ja paikkaresoluutiolla, mutta materian osilla ei tarvitse olla tietoisuutta sen enempää kuin koulutodistuksen arvosanoilla murtolukuisuutta tai atomeilla lämpötilaa.

Eiköhän tuo "lämpötila" ole antropomorfismi, tietoisuudensisältö, jolla luonnon prosesseissa ei ole lainkaan osuutta. Luonnon perimäiset lait eivät käyttäne lämpötilaa, vaan pikemminkin sen mikroskooppisia perusteita. Eivätkä niitäkään käsitteiden mielessä, vaan nimettöminä "beableina".

Murtolukuisuus puolestaan eroaa kokonaisluvuista hyvin paljon vähemmän kuin introspektion avulla mieletty elämyksellisyys fyysikon materiakäsityksestä. Luvut ovat ikän kuin saman avaruuden paikkoja, mutta elämyksellisyyden olemus ja materian olemus eivät monellekaan kulu samaan "olemusavaruuteen", eikö totta?

Kyllähän tuollainen kompleksilukujen avaruuden tapahtumien ja vastaavien 2-ulotteisen reaalilukuavaruuden tapahtumien vastaavuus viittaisi jonkinlaisen kuvauksen mahdollisuuteen myös materian avaruuden ja elämysavaruuden välille, mutta silloin elämysavaruus tuskin olisi osa materia-avaruutta. Ongelma ei olisi ratkaistu, vaikka kuvaus löytyisi. Ja korrelaatiothan ovat jo jonkinlainen kuvaus.

En pysty luopumaan kauan sitten saamastani emergenssi-käsityksestä, jonka mukaan jokin uusi moodi emergoituu reunaehtojen täyttyessä (kuten Benardin konvektiossa,  Taylorin pyörrevöissä tai yleensä itseorganisaatiomoodien kohdalla)

https://www.google.fi/search?q=taylor+flows&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=3sMQU_yyHczR4QS_vIG4Bg&ved=0CDEQsAQ&biw=1280&bih=575

https://www.google.fi/search?q=benard+convection+pictures&hl=fi&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=R8QQU4CuBYny4QSAyoDoBA&ved=0CC4QsAQ&biw=1280&bih=575

Niinpä tietoisuuden kohdalla minimivaatimus olisi, että sen emergoitumisen reunaehdot lueteltaisiin. Merkilliset ne joka tapauksessa lienevät, kun tämän hetken lupaavimaksi tietoisuusteoriaksi arvioitu Giulio Tononin IIT toimii (Tononin mukaan) pienimmälläkin ötökällä!

.....

Tiivistettynä se, mitä olen yrittänyt tolkuttaa, sanoo, että koska elämyksellisen tietoisuuden ongelma on yhä avoin ja koska sitä ei ole kymmeninä vuosinakaan ratkaistu hermoimpulssparadigmassa tai muussakaan nykyfysikalismissa, älykkäiden ihmisten kannattaisi tunnustaa tietämättömyytensä ja etsiä ja kokeilla uusia polkuja, kolkuttaa uusille oville mahdollisuuksien luolastossa. 

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

 

Teppo Mattsson

 

psv

 

Kyllähän se varmaan on niin, että jos elämyksellinen tietoisuus oletetaan materiaksi, täytyy mukana olla ainakin implisiittisenä oletus, että materialla on tietoisuusominaisuus, eikö totta? 

 

 

Tietoisuus ilmenee aivoiksi järjestäytyneessä materiassa tietyllä aika- ja paikkaresoluutiolla, mutta materian osilla ei tarvitse olla tietoisuutta sen enempää kuin koulutodistuksen arvosanoilla murtolukuisuutta tai atomeilla lämpötilaa.

 

 

Tietoisuuden "aika- ja paikkaresoluutio" tarkoittanee, että tietoisuuden sisällöt eivät ole hyvin nopeita tai hitaita eivätkä myöskään mikroskooppisia tai kaikkikäsittäviä. Femtosekunnit, valovuodet jne. ovat käsitteitä, joita ei voida elämyksellisesti kokea, vaikka voidaankin kokea niitä sisältävien teorioiden jännitteisyys. Tietoisuuden teoriaa kehitettäessä tätä on pidettävä tärkeänä kriteerinä teorian oikeansuuntaisuudelle.

 

Siinä mielessä veikkaukseni vesihöyrystä kondensoituneen Leidenfrostin pisaran lukuisista moodeista tietoisuuden informaatiokondensaatin moodien analogina sopisi kuvaan. 

 

Tietoisuuden kulloisetkin "keskukset" Tononin IIT:sssä voivat kyllä (Tononin mukaan) olla hyvin pieniä; eihän hyttysenkään päähän mahtuisi kookasta integroidun informaation keskittymää. Oman veikkaukseni mukaan pienin L-pisara-analogi suhteutuu yhteen aivosolun tumaan ja omaa vastaavasti vain muutamia mahdollisia moodeja, kun taas esim. ihmisellä pisara on suurempi ja omaa valtavan moodiluvun suhteutuen monen genomin kollektiiveihin.

 

Jos haluaisi jättää viestin tuleville sukupolville, voisi kertoa heille Tononin IIT:stä lupaavana teorialuonnoksena sekä Ernest Rossin työryhmineen kehittämästä genomisen tietoisuuden ideasta

 

https://www.google.fi/#q=giulio+tononi+IIT

 

https://www.google.fi/webhp?tab=ww&ei=MDURU8DMFYe74ASI2ID4Cw&ved=0CBEQ1S4#q=ernest+rossi+genome+consciousness

 

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5705

psv: Tiivistettynä se, mitä olen yrittänyt tolkuttaa, sanoo, että koska elämyksellisen tietoisuuden ongelma on yhä avoin ja koska sitä ei ole kymmeninä vuosinakaan ratkaistu hermoimpulssparadigmassa tai muussakaan nykyfysikalismissa, älykkäiden ihmisten kannattaisi tunnustaa tietämättömyytensä ja etsiä ja kokeilla uusia polkuja, kolkuttaa uusille oville mahdollisuuksien luolastossa. 

 asiantuntijakin sen tekee, taidokkain ja monimutkaisin sanankääntein ja usein luullaan jo oltavan tiedossa kiinni, niin  kyseessä on silti uskomukseen perustuva vakaumus

Nimeämällä tätä uskomusta aivotietoisuudeksi korostan nyt sitä, että siinä tosiaan vedetään mutkat suoriksi ja ajatellaan, että tietoisuuden olemus on selitetty, maailman vaikein ongelma selitetty maailman helpoimmalla tavalla, viime kädessä vain vetoamalla korrelaatioihin ja kuittaamalla kaikki sanalla emergenssi!

Kun on selvästi sanottu, että PERIAATTEESSA tietoisuus on sylttytehtaan nimeltä aivot emergentti ominaisuus, niin tämä asia toki on ”uskomuksellinen”, jos niin haluat. Kun on selvästi sanottu, että asiaa on mahdotonta todistaa lähtien Schrödingerin yhtälöstä, niin kun näin ei voida tehdä, niin tietysti ”vedetään mutkat suoriksi”, mutta kukaan ei silti väitä, että ”tietoisuuden olemus on selitetty”.

psv: Sitä vastoin en ole, niinkuin linkitetyissä jutuissani korostankin, sitä vastaan, etteikö aivoilla, aivojen materialla, olisi tärkeä ja monipuolinen osuus tietoisuuden tuottamisessa ja/tai käsittelyssä

 

Aivoilla, aivojen materialla ei ole vain ”tärkeä ja monipuolinen” osuus tietoisuuden tuottamisessa. Sillä on kaikki tässä suhteessa. Aivot käsittelevät erilaista informaatiota rakenteensa monimutkaisuuden ansiosta. Eivät minkään ulkopuolisen entiteetin ansiosta. Vai onko sinulla osoittaa tällaista ulkopuolista toimijaa?

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä6960

Voiko näitä tietoisuuteen liittyviä asioita vielä luonnehtia psykologian suurimmiksi keksinnöiksi? Eikös tietoisuustutkimus ole vielä aika lapsenkengissä, eikä paljoakaan vielä ole todistettu (eli ei voida vielä puhua keksinnöistä)?

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308
Lentotaidoton

Aivoilla, aivojen materialla ei ole vain ”tärkeä ja monipuolinen” osuus tietoisuuden tuottamisessa. Sillä on kaikki tässä suhteessa. Aivot käsittelevät erilaista informaatiota rakenteensa monimutkaisuuden ansiosta. Eivät minkään ulkopuolisen entiteetin ansiosta. Vai onko sinulla osoittaa tällaista ulkopuolista toimijaa?

En mielestäni ole ollut tarkoituksella haastamassa riitaa kannattaessani monen asiantuntijankin näkemystä, jonka mukaan kuilu aivotapahtumien ja elämysten välillä on vielä silloittamatta ja (omaa ja E.Rossin) näkemystä, että hermoston sähköinen toiminta ei ole edes se perimäinen aivotoiminnan taso, jolta  avainta tietoisuuteen olisi etsittävä.

Olen myös yrittänyt varoittaa uskomasta hienoihin sanankäänteisiin elämyksellisyyden selitysyrityksissä, juuri sellaisiin, kuten "aivot käsittelevät erilaista informaatiota rakenteensa monimutkaisuuden ansiosta". Kun lauseen mahdollisia merkityksiä analysoi, huomaa mm. aivojen informaationkäsittelyväitteen arveluttavaksi. Eivätköhän aivot ole osa materiaa ja sen prosesseja; materia ja sen prosessit eivät tunne eivätkä tarvitse informaatiota, vaan ne ovat "beableita", joiden olemuksen ja toiminnan sanelevat luonnon lait (joita emme ehkä edes tunne). Varmaan olemme tästä samaa mieltä. 

Vielä arveluttavampaa on, onko tässä sanottu mitään siitä, mikä tai millainen aivojen rakenne tai moodi on elämyksellisyys; sitähän tässä tavoitellaan.

Pientähän tuo on tosin moneen aanelosen mittaiseen itsen eksytysyritykseen, jonka tuloksena helposti uskoo jo tietävänsä ja lukijakin voi luulla tietävänsä ratkaisun vaikka usein jopa kysymys on unohtunut. Tällaista näkee jopa parhaiden aivotutkijoiden kirjoituksissa. Silmiinpistävää on myös sellainen asiantuntijoillakin esiintyvä harhatustapa, että juuri kun on tultu ongelmaan, hypätäänkin johonkin uuteen käytännön asiaan ja unohdetaan ongelma, johon oli tultu.

Onko "logiikassani" vikaa, kun väitän, että ihmisellä, joka uskoo tietoisuuden olevan materiaa, on ainakin implisiittisenä taka-ajatuksena, että materialla, sen jollain rakennemuodolla tai tasolla, jollain moodilla tms. on elämyksellisyys-ominaisuus? Siis että materia voi joissakin oloissa, esim. aivoissa, olla elämyksellinen? Mielestäni tmä ei ole tyhmä ajatus, mutta..

pyöriteltynä miten päin tahansa on tuollainen ajatus materian  nykykäsityksen valossa täysin perusteeton: elämyksellinen materia!

Koska ihmisten aivojen rakenne voi olla niin toisistaan eroava, että se suorastaan sitoo omistajansa ajattelemaan eri tavoin, olen antanut sille nimen "Erimielisyysperiaate"

 http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm

Ehkä tämän tietoisuuskysymyksen kohdalla erimielisyysperiaate toimii erottaen ratkaisevasti ne, jotka uskovat materian kykyyn olla elämyksellinen ja ne (kuten itseni), joiden on mahdoton tätä uskoa ja vielä ilman perusteita. Tulee vain mieleen, että miksi sitten ei esitetä/etsitä perusteita.

Erimielisyysperiaatteen vaikutusta lienee sekin, että toisen mielestä toisen ehdotus tietoisuuden ongelman uudenlaisiksi ratkaisuyrityksiksi on kelvoton ja ainoa oikea siis on hermoimpulssiparadigma

Nyt en enää tietoisuuden ongelmilla teitä kiusaa. Siirryn taas näissä asioissa muihin ketjuihin kuten "miten aivot voivat tuottaa tietoisuuden" ja pyydän blogistilta anteeksi että olen varmaan ylittänyt blogikommenttien rajat

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5705

psv: Onko "logiikassani" vikaa, kun väitän, että ihmisellä, joka uskoo tietoisuuden olevan materiaa, on ainakin implisiittisenä taka-ajatuksena, että materialla, sen jollain rakennemuodolla tai tasolla, jollain moodilla tms. on elämyksellisyys-ominaisuus? Siis että materia voi joissakin oloissa, esim. aivoissa, olla elämyksellinen? Mielestäni tmä ei ole tyhmä ajatus, mutta..

pyöriteltynä miten päin tahansa on tuollainen ajatus materian  nykykäsityksenvalossa täysin perusteeton: elämyksellinen materia!

Koska ihmisten aivojen rakenne voi olla niin toisistaan eroava, että se suorastaan sitoo omistajansa ajattelemaan eri tavoin, olen antanut sille nimen "Erimielisyysperiaate"

Jos ei ”elämyksellinen materia”, niin mikä ”elämyksellinen” sitten? Tämä on minun logiikkani. Päinvastaisen todistamisen heitän bumerangina sinulle. Toki se on (looginen) valinta. Eli poissulkee kategorisesti kaiken teleologisen. Jokaisen aivojen rakenne aivan varmasti, sata prosenttisen varmasti on toisistaan eroava. Fysikalistin mielestä kuitenkin hyvin monet aivojen erilaiset konfiguraatiot voivan tuottaa elämyksellisesti informaatiota hukaten samanlaista emergenssiä.

 

Mikä on mielestäsi materian nykykäsitys? Minusta se on kvanttikenttäteorioiden (standarditeorian) käsitys. Ja moneen kertaan on toljotettu, että aivoja ei voi (eikä kannata edes yrittää) selittää kvanttifyysisesti, eli käyttäytymistä/tietoisuutta täytyy selittää karkeistuksen tuottamana emergenssinä sen omien ”lakien” mukaan. Emergenssin ”lait” eivät ole kuitenkaan omaehtoisia, omaehtoisia ovat (as we now know them) kvanttifysiikka ja yleinen suhteellisuusteoria. 

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

Koska pidän  ongelmista, otan "bumerangin" vastaan, mutta en tosiaan usko blogistimmekaan pitävän siitä, että täytän palstan pohdinnoillani. Niinpä niitä saattaa taas alkaa löytää ketjuissa "Miten aivot voivat tuottaa tietoisuuden", "Eläinten tietoisuus" jne. Ja siitä olen iloinen, että sinulla oli malttia vängätä, sillä mikäpä olisi sen inspiroivampaa!

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

Mikä voisi  olla psykologian merkittävä keksintö, jos se vain olisi totta? Mielestäni fysiikan lainalaisuuksien ja psykologian keskeisten asioiden vastaavuusrelaatio. 80-luvun puolenvälin tienoilla sain pakottavan tarpeen opiskella W-S -teorian formalismia, mihin käytinkin sitten ainakin yhden kevään. Ajan kuluessa tuli yhä selvemmäksi, että ko. formalismin matemaattiset aspektit muodostivat psykologian keskeisten asioiden kuva-avaruuden. Pohdiskeltuani asiaa vielä pitkään kirjoitin ja painatin 2004 pienen omakustanteen "Fysiikan mittakenttäteoriat tietoisuuden analogiamallina" (Yliopistopaino).

Motivaattorina toimi silloin ajatus, että aivot ilmentävät omaa psykologista rakennettaan sitä selkeämmin, mitä tasokkaampaa (ja monimutkaisempaa) ajattelua ne suorittavat . Jatkossa pitäisi siis perehtyä pitemmälle meneviin mittakenttäperustaisiin teorioihin, jolloin vastaava psykologinen verkko myös tihenisi. Mutta  sitä en pysty enää tekemään.

jälkipolville voinee jättää tiedon tällaisen analogian esittämisestä - mitä siitä, vaikka se olisikin hölmölästä kotoisin. Onhan olemassa pienen pieni mahdollisuus, että joku oikea fyysikko, jolla on mittakenttäteoriat hallussaan, toteaakin jonkin tämänsuuntaisen pitävän paikkansa. 

Olisiko tuollaisesta vastaavuudesta mitään hyötyä? Psykologiapalstalla monet ovat esittäneet minuuden olevan harhaa. Olen voinut vastustaa heitä vetoamalla analogiaani, jossa "omalle minälle" löytyy mitä keskeisin formalismin paikka.

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat