Kirjoitukset avainsanalla painovoima

Eilen julkaistiin neljäs havainto painovoima-aalloista. Tämä elokuun 14. päivänä saatu uusin havainto on erityisen merkittävä, sillä sen värinät onnistuttiin mittaamaan Yhdysvaltojen kahden laidan lisäksi Italiassa. Useat riippumattomat havainnot samasta kohteesta lisäävät varmuutta siitä, että nyt painovoima-aaltoja toden totta havaitaan ja vieläpä toistuvasti. Mustien aukkojenkin suhteen väärän hälytyksen mahdollisuus on nyt entistä pienempi. Mutta ennen kaikkea kolme riippumatonta mittausta rajaavat suunnan, josta törmäävien aukkojen säteilemät painovoima-aallot tulivat.

Mitä hyötyä näistä avaruuden aukoista ja aalloista sitten on, kysyy raha-asioista huolestunut diplomi-insinööri Kempeleeltä. Kysymys ansaitsee vastauksen, eikä vähiten siksi että sitä toistellaan erityisesti valtaapitävien suilla.

Ei mitään hyötyä, kuuluu tyly vastaus jopa monen alan tutkijan suusta. Mutta tällöin hyöty nähdään ankean kapeakatseisesti. Veden, leivän ja päätä suojaavan katon välineellinen hyöty – vaikkakin kiistatta perustavanlaatuista – on vain hyödyn alkukantainen esimuoto.

Mitä hyötyä on salkkareista, missikisoista tai jääkiekosta? Ihmiset saavat niistä mielihyvää, ja tajunnallisten olentojen kokema mielihyvä on se juttu, josta elämä saa merkityksensä. Kaiken arvo mitataan viime kädessä kokijoidensa tunteilla, kuten aiemmin esitin. Kivikaudella selvittiin ilman telkkaria, nettiä ja yliopistoja, mutta mitä paremmin hengissä pysymisen perustarpeet onnistutaan tyydyttämään sitä enemmän arvoa – ja hyötyä – saadaan sivistyksestä ja kulttuurista. 

Avaruuden aukoista ja aalloista on toki muutakin hyötyä kuin tutkijoiden, harrastelijoiden ja muiden kosmoksen salatusta elämästä kiinnostuneiden saama mielihyvä. Niiden tutkiminen tuottaa syvintä mahdollista ymmärrystä siitä, kuinka kaikkeus toimii. Sitä, jos jotain, voi jo kutsua sivistykseksi.

Tämä tieteellisen perustutkimuksen tuottama ymmärrys ei kuitenkaan kapitalisoidu euroiksi tässä ja nyt. Sähkön, atomien ja koko tieteen historia osoittaa, että näitä rahavirtoja voi joutua odottamaan kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Välittömässä (omien) voittojen tavoittelun huumassa voi siksi olla vaikea nähdä perustutkimuksella minkäänlaista arvoa.

Kun koulutuksesta, tutkimuksesta ja sivistyksestä leikkaamista kehdataan kutsua säästämiseksi, ja se tehdään vieläpä tulevien sukupolvien etuun vedoten, tätä arvoa ei ymmärretä tai ainakaan sen mittaamattomasta arvosta tuleville sukupolville ei välitetä. Vaikka pelon, kateuden ja ahneuden ajama lyhytnäköinen oman edun tavoittelu tuottaa lopulta pelkkiä häviäjiä, sillä ehtii elää liian paksusti liian kauan, jotta itsekäs ihminen ymmärtäisi sijoittaa järkevästi tulevaisuuteen.

Tieteellä on toki rajallinen hyötysuhteensa. Tiede etenee harha-askelin, ja jälkiviisaana voi aina todeta valtaosan tieteeseen panostetusta rahasta menneen hukkaan. Mutta tämä lämpöopin pääsääntönä tunnettu luonnonlaki koskee kaikkea muutakin ihmisen toimintaa. Emme kuitenkaan kyseenalaista sähkövalojen hyötyä, vaikka vain muutama hassu prosentti lamppujen polttamasta energiasta tuottaa hyödyllistä valoa. Emme hankkiudu eroon koneista, vaikka valtaosa niiden kuluttamasta sähköstä tuottaa vain melua, hukkalämpöä ja saastetta. Emme lopeta matkustamista, vaikka vain murto-osa liikenteeseen käytetystä energiasta menee ihmisten hyödyksi, eli siirtymiseen paikasta A paikkaan B. 

Se muutama prosentti, joka tieteeseen panostetusta rahasta on tuottanut hyötyä sen jokaisessa merkityksessä, onkin sitten osunut kaikkien aikojen jättipottiin. Tiede on osoittautunut ihmiskunnan ylivoimaisesti tuottavimmaksi sijoitukseksi.

Mitä hyötyä oli sähköstä aikana, jolloin muumit asuivat vielä kaakeliuuneissa ja sähkö oli pelkkää perustutkimusta? Mitä hyötyä oli atomeista, kun ne asuivat vasta hypoteeseina tutkijoiden pöytälaatikoissa? Nyky-yhteiskunnan yltäkylläisyyteen tottuneen on helppo unohtaa menneiden aikojen perustutkimuksen merkitys, vaikka yltäkylläisyytemme on juuri tuon perustutkimuksen jälkivahinkoa.

Jokainen voi kysyä itseltään, mitä olisi valmis uhraamaan tässä ja nyt, jotta sadan vuoden päästä jälkeläisillämme olisi parempi elämä.

Kommentit (7)

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

""Mitä hyötyä on salkkareista, missikisoista tai jääkiekosta?""

Joku kykenee muuttamaan nämä asiat helpolla rahavirroiksi. Jos ei kykene muuttamaan painovoima-aaltoja helposti rahavirroiksi, niin se voidaan katsoa hyödyttömäksi, tuotti se miten hienoja elämyksiä tahansa.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Edelliseen lisäisin. Ei riitä potentiaali, joka mahdollisesti joskus aktualisoituu, vaan maailma saattaa muuttua sellaiseksi, että vain aniharvoin mitään perustutkimusta tuetaan ellei sen tiedetä helpolla muuttuvan rahavirroiksi. Paino sanalla "helppo", sillä joskus ehkä tulevaisuudessa ei riitä kvartaalitaloudessa.

Ruhollah.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15605

Raha on vain väline. Joka tietää kykenevänsä hankkimaan tarvittaessa tarpeeksi vaihdannan välinettä, voi rauhassa päättää tehdä ihan mitä haluaa; tutkia vaikka ilmeisiä taloudellisia hyödyttömyyksiä ja hommata niille rahoituksia...

Ihmiselo toivottavasti on muutakin kuin taloudellista tasapainoilua.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

Avaruus ei laajene, kaareudu, aaltoile tai muutu muutenkaan mitenkään.

Jos se liilkuu, se liikkuu avaruudessa ja silloin se ei ole avaruutta.

Aalto etenee esim. vedessä siten että veden erilliset molekyylit liilkuvat avaruudessa suhteessa toisiinsa ja se mahdollistaa aallon etenemisen.

Eli ERILLISTEN RAKENTEIDEN LIIKE AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Jos avaruus itse voi muuttua, mihin se perustuisi?

Ilmeisesti ei liikkeeseen, koska mikään mikä liikkuu, ei ole avaruutta?!?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Niin, sitä voisi ajatella näin...

Kaikkien mentaalinen tila pitää olla siinä, että se keskittyy tämän päivän selviytymiseen keinolla millä hyvänsä. Sellainen ei aina jätä tilaa sille mitä tulevaisuudessa tapahtuu tai se pitää olla äärettömän hyvin perusteltua, jotta se ei ole tuhlailevaisuutta ja tehottomuutta.

Ellei painovoima-aaltoihin saada liitettyä käänteentekevää kohtalonuhkaa ihmiskunnalle tai mieluiten helvetin rikkaille jyllenburgeille, niin ajan henki tosiaankin on se, että vain joku helvetin rikas jyllenburgi harrastaa sitä omilla rahoillaan ja omine tutkimuslaitoksineen.

Ruhollah.

Aseta kynä kärjelleen seisomaan. Siinä on malli, joka paljastaa maailmankaikkeuden epävakauden: avaruus joko laajenee tai romahtaa, muttei koskaan pysy tasapainossa. Vasemmalle kaatuva kynä kuvatkoon laajenevaa, oikealle kaatuva romahtavaa tapausta.

Maailmankaikkeus on epävakaa, koska kaikki aine – myös ihmiset – vetää kaikkea muuta ainetta painovoimallaan. Painovoima sallii meille teoriassa vain kaksi vaihtoehtoa: maailmankaikkeuden sisältö joko harvenee tai tiivistyy. Eli laajenee tai romahtaa, muttei koskaan pysy tasapainossa.

Vaikka vaihtoehtoja on teoriassa kaksi, todellisuudessa niitä on vain yksi: tiedämme että kaikkeus laajenee, koska havainnot galaksien punasiirtymistä ja taustasäteilystä niin osoittavat. Laajeneminen voi toki myöhemmin kääntyä romahtamiseksi, mutta tasapainossa se olisi silti yhtä vähän kuin ilmaan viskattu saapas lakipisteessään.

Tasapainoa ei pelastaisi edes tyhjyydessä lymyävä pimeä energia, vaikka sen hylkivä vaikutus voisi periaatteessa kumota vetovoiman. Tällainen Einsteinin alkuaan esittämä, pimeällä energialla hienosäädetty kosmos on näet äärimmäisen herkkä pienillekin häiriöille. Painovoiman takia aineen tihentymät kun alkavat entisestään tihetä ja harventumat harveta, eikä alkanutta vyöryä pysäytä mikään. Jos aivastat, aiheutat tihentymän ja maailmankaikkeus romahtaa!

Vielä sata vuotta sitten luultiin, että avaruus on staattinen näyttämö. Havaintonäyttöä laajenevasta avaruudesta ei tuolloin vielä ollut ja tarvittava suhteellisuusteoriakin oli vasta juuri keksitty, joten on helppo antaa aikalaisille virheelliset uskomuksensa anteeksi. Toisin kuin niille jotka senkin jälkeen, kun havainnot paljastivat avaruuden laajenemisen, pitivät kiinni uskostaan vakaan tilan maailmankaikkeuteen vielä 1900-luvun loppupuoliskolla.

Vakaan tilan maailmankaikkeuteen vannovat tutkijat perustelivat uppiniskaisen uskonsa niin kovin tutulla konstilla. Nimittäin lisäämällä malliinsa – minkäs muunkaan kuin pimeän energian! Pimeästä energiasta kun on moneksi: sen avulla on mahdollista luoda myös näennäisesti vakaan tilan maailmankaikkeus, jossa avaruus kyllä laajenee, mutta jossa ainetta luodaan jatkuvasti tyhjästä niin että kaikkeus pysyy samanlaisena iankaikkisesta iankaikkiseen. Havaintojen selittäminen alkaa tällä mallilla olla yhtä uskottavaa kuin maan selittäminen litteäksi.

Viimeiset 20 vuotta pimeä energia on kuitenkin ollut jälleen kosmologiassa muotia. Tällä kertaa sillä on haluttu selittää havaitut punasiirtymät, joiden perusteella avaruuden laajeneminen näyttää kiihtyneen ainakin tasaisen aineen ja laajenemisen mallin puitteissa tulkittuna.

Einstein kutsui kosmologiseksi vakioksi nimeämäänsä pimeää energiaa suurimmaksi virheekseen. Eikä suotta. Nimittäin ilman pimeään energiaan turvautumista Einstein olisi tullut ennustaneeksi maailmankaikkeuden laajenemisen ennen kuin se havaittiin! Jättisaalis oli uimassa suoraan hänen haaviinsa, kunnes pimeän energian seireeninlaulu viekoitteli jopa itse Einsteinin väärille vesille.

Nähtävästi yhtä vaikeaa on kosmologin pidättyä pimeästä energiasta kuin on saada kynänsä pysymään pystyssä.

Kommentit (8)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15605

Voisiko kaikkeus olla jonkinlaisessa dynaamisessa tasapinossa siten, että

a) tilaa vähenee massalliseen aineeseen

b) tilaa lisääntyy, kun ollaan tarpeeksi kaukana massallisesta aineesta

Eli kaikkeudella olisi keskimääräinen energiatiheytensä, ääripäinä hiukkassingulariteetti ja absoluuttinen nollaenergia, joita ei avaruusajassa voi fysikaalisesti ilmetä, mutta raja-arvoina kyllä. Tilan määrän muutos suhteessa tilavuuteen olisi kiivainta lähellä noita raja-arvoja, hiukkasrajalla vähentyen (inertia/gravitaatio) ja tyhjien rakennekuplien keskustoissa lisääntyen (kosmologinen vakio). 

Periaatteessa tällä idealla galaksien ja galaksiryhmien havaitusta pimeästä massasta voisi myös selittää lineaarisen osuutensa...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Future

Hmm mihin sitten avaruus laajenee(pimeä aine? Onko tyhjiö oikeasti tyhjiö koska jos tyhjiö on valoisassa huoneessa niin silloin siellä on on valoa,onko valo oikeasti ainetta mutta niin pientä että sen koostumusta ei voi nähdä tai tutkia mitenkään? Entäs jos tyhjiö on pimeässä huoneessa? Silloin siellä on pimeyttä. Mitä olisi ilman pimeyttä ja valoa? Entäs jos tyhjiössä onkin pimeää ainetta ja kaikki mikä on tuntematonta on pimeää ainetta vai? Mihinköhän avaruus sitten laajenee? Mitäs jos voitaisiin kulkea niin lujaa että saataisiin kiinni se reuna mihin avaruus on laajennut ja mentäisiin sen ohi 😯 varmaan vähän epäselvää tekstiä...

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

"Pimeä energia on eräissä kosmologisissa teorioissa oletettua energiaa, joka työntää galaksijoukkoja poispäin toisistaan eli saa aikaan maailmankaikkeuden kiihtyvän laajenemisen, koska sillä on negatiivinen paine eli se ei pyri kutistumaan vaan laajenee."

https://www.google.fi/search?q=pime%C3%A4+energia&oq=pime%C3%A4+energia&...

Työntääkö pimeä energia galaksijoukkoja pois päin toisistansa, jolloin ne LIIKKUISIVAT avaruudessa pois päin toisistansa?

Vai saako se laajenevan avaruuden laajenemaan kiihtyvällä vauhdilla, jolloin galaksijoukot loittonevat toisistansa kiihtyvällä vauhdilla, LIIKKUMATTA avaruudessa pois päin toisistansa?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

Mihin laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu?

Liittyykö liike avaruuden laajenemiseen mitenkään?

Jos, niin miten?

Jos ei, mikä liittyy?

Lämpölasjeneva aine laajenee avaruudessa ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen ja se perustuu siihen että lämpölaajenevan aineen ERILLISET RAKENTEET LIIKKUVAT AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Mites laajeneva avaruus?

Laajeneeko se jotenkin jotenkin itseensä vai miten?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

Sellaisessa avaruudessa joka muuttuu ilman liikettä, ei ole mitään järkevää.

Sellaisessa joka muuttuu siten ettei se sijaitse itse missään paikassa jossa se muuttuisi, ei ole mitään järkevää.

Laajenevan avaruuden laajenemisesta ei voi kertoa mitään, paitsi sen miten se ei laajene.

Laajeneva avaruus ei siis laajene ulos päin jo olemassa olemassa olevaan paikkaan.

Se laajenee jotenkin jotenkin itseensä.

Liittyykö liike millään tavalla laajenevan avaruuden laajenemiseen?

Jos, niin miten?

Jos ei, mikä liittyy?

Jos väite laajenevasta avaruudesta on tieteellinen, niin luulisi että näihin kysymyksiin joku pystyisi vastaamaan.

Vaan eipä ole kukaan edes yrittänyt vastata.

Lömpölaajenevan aineen laajenemiseen liittyy liike hyvin oleellisesti.

Muutos perustuu aina liikkeeseen.

ERILLISTEN RAKENTEIDEN LIIKKEESEEN AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Mihin avaruuden muuttuminen perustuu?!?

Toistan kysymykseeni

Liittyykö liike millään tavalla laajenevan avaruuden laajenemiseen?

Jos, niin miten?

Jos ei, mikä liittyy?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

"Maailmankaikkeus on epävakaa, koska kaikki aine – myös ihmiset – vetää kaikkea muuta ainetta painovoimallaan. Painovoima sallii meille teoriassa vain kaksi vaihtoehtoa: maailmankaikkeuden sisältö joko harvenee tai tiivistyy. Eli laajenee tai romahtaa, muttei koskaan pysy tasapainossa."

Mitähän tämä ns. vetävä voima on?

Miten se syntyy, toimii ja välittyy?

Väitän että ihminen koostuu työntävästä voimasta.

Se työntyy esiin siten ettei ilma pääse työntymään ihmisen kehon läpi.

Kun ihminen työntyy eteenpäin, ihminen syrjäyttää / työntää ilmaa edestään.

Voisi olettaa että jos se on olemassa, oli se sitten kuinka pieni tahansa, se ottaa oman tilan avaruudesta. Ja jos joku muu haluaa työntyä tuolle avaruuden alueelle, sen pitää työntää tuo toinen ensin pois siltä avaruuden alueelta työntävällä voimallaan.

Sitä voi puristaa työntävällä voimalla tiheämmäksi, mutta ei äärettömän tiheäksi.

Kun ulkoisen paineen / työntävän voiman pienentää, se laajenee oman sisäisen paineen / työntävän voiman takia isommaksi eli siinä oleva työntävä voima hajaantuu isommalle alueelle ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen.

Eli jos se on olemassa, se on työntävää voimaa.

Mitä se vetävä voima sitten on?

Vetävä voima on ihmisen hatustaan tempaisema käsite jota ei oikeasti ole olemassa, eikä sellaista minkään ilmiön selittämiseen tarvita.

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

MrNewTime2
Liittynyt14.7.2017
Viestejä1186

Työntävää voimaa liikkuu / työntyy joka suunnasta joka suuntaan meidänkin läpi.

Magneetista peräisin oleva työntävä voima pystyy aktivoimaan vastaan työntyvää työntävää voimaa tietyissä olosuhteissa / tietyissä työntävän voiman olosuhteissa.

Se tapahtuu siten että vastaan työntyvän työntävän voiman välittävien tihentymien sisälle työntyy työntävää voimaa jonka takia niiden sisäinen paine kasvaa, ne lämpölaajenevat ja alkavat vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa nopeammin ja voimakkaammin, kohdistaen työntävää voimaa ympäristön aineeseen / työntävään voimaan.

Jotta magneetista peräisin oleva työntävä voima pystyisi aktivoimaan vastaan työntyvää työntävää voimaa, pitää jonkun työntävän voiman aktivoida se ensin ja siihenhän pystyvät tiettyjen aineiden sisäiset työntävät voimat, you know or maybe not?!?

MrNewTime

Laajeneva avaruus on keisari alasti
http://www.onesimpleprinciple.com/
Goswell tilaulottuvuuksista
" kaksiulotteista kappaletta ei ole olemassa, kolme riittää kaikkeen joten minne se neljäs laitetaan."

Kaksi satakiloista ihmistä makaa metrin päässä toisistaan. Kauanko kestää, että he makaavat yhdessä?

Jos ihmiset makaavat kitkattomalla alustalla tai avaruudessa, jossa vastusvoimia ei ole, painovoima vetää heidät yhteen. Tarkan ajan voi laskea Newtonin painovoimalaista.

Arvuuttelin yhteen päätymiseen kuluvaa aikaa kollegoilta. Kosmologi veikkasi siihen kuluvan koko maailmankaikkeuden iän ja hiukkasfyysikko vain Planckin ajan. Jotain se Maslow taisi sanoa nauloista ja vasaroista.

Tarkka aika on 2 tuntia 40 minuuttia. Kerrankin totuus löytyy sieltä, mistä tolkun ihminen tolkuttaa sen aina löytyvän. Eli ääripäiden keskeltä.

Viisikymmenkiloisen vetovoima on satakiloista serkkuaan heikompi, joten hoikkien ihmisten yhteen päätyminen kestää pidempään. Kellosta katsottuna viisikymmenkiloisilla menee siinä 3 tuntia 47 minuuttia. Eli täsmälleen kakkosen neliöjuuren verran kauemmin, sillä törmäykseen kuluva aika on kääntäen verrannollinen massan neliöjuureen.

Todelliset sängyt eivät ole koskaan tarpeeksi liukkaita, että painovoima riittäisi yhteen päätymistä vastustavaa kitkaa voittamaan. Ihmisten yhteen saattamiseen tarvitaan sähkömagneettisia voimia.

Toisin kuin yhteen vetävä painovoima, sähkömagneettinen voima voi kuitenkin myös hylkiä. Niinpä vieressä makaava ihminen voi päätyä myös kauemmas petikaveristaan. Esimerkiksi sohvalle, tai hylkivän vuorovaikutuksen äityessä voimakkaaksi vaikka kadulle saakka.

Sähkömagneettinen vetovoima on toisaalta myös sille päälle sattuessaan paljon painovoimaa voimakkaampi. Esimerkiksi protonia ja elektronia yhteen vetävä sähköinen voima on liki 40 kertaluokkaa suurempi kuin niiden välinen painovoima. Jos yhteen päätyminen olisi pelkän painovoiman varassa, elämä olisi nykyistäkin harvinaisempaa ellei mahdotonta. Evoluutio hoksasi tämän keksiessään suvullisen lisääntymisen jo yli miljardi vuotta ennen ihmistä.

Voiko erityisen massiivinen naapuri sitten vetää petikaverisi asuntoonsa? Ei ainakaan pelkällä painovoimallaan, sillä vaikka vetovoima on suoraan verrannollinen vetäjän massaan, veto heikkenee etäisyyden toiseen potenssiin. Eli kymmenen metrin päässä makaavan naapurin pitäisi olla sata kertaa painavampi, jotta vetäisi puoleensa yhtä voimakkaasti kuin metrin päässä oleva petikaverisi.

Naapurin kovempi potenssi voi tietysti tämänkin potenssiriippuvuuden sotkea, mutta siitä saa syyttää taas sähkömagnetismia.

Kommentit (3)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1717

http://home.thep.lu.se/~anders/ATP_slides/111116-vacuum.pdf

Sukupuolisen vetovoiman juuret ovat epäilemättä genomin hienosäätöisessä järjestelmässä. Genomi on muiden biologisten järjestelmien tavoin osoittautumassa itseorganisoituneeksi systeemiksi. Tällöin se on myös äärimmäisen herkästi reunaehtojen muuttuessa tilaansa muuttava systeemi

https://www.mpg.de/19191/Selforganisation_in_biology

Itseorganisaatiotilojen lisäksi genomista löytyy topologisia defektejä DNA:ta ylläpitävien nestekidejärjestelmien muodossa 

"Nestekiteet ovat rikkoutuneiden symmetrioiden ja tuloksena olevien matalaenergiaisten Nambun-Goldstonen moodien pöytälaboratorio."

http://www.tiede.fi/keskustelu/21601/ketju/defektit_materian_ydintaso

https://www.neowin.net/forum/topic/603162-abiogenesis-tiny-dna-molecules...

On epäiltävissä, että vetovoiman juuret eivät pysähdy genomiin, vaan genomia ja sen toimintoja hallitsevaan vakuumin perimmäiseen tasoon, informaatioon, joka kuvastuu vakuumin matematiikkana

http://home.thep.lu.se/~anders/ATP_slides/111116-vacuum.pdf

Tähän päätyäkseen on tehtävä kvantti-informaatioteorian professori Vlatko Vedralin suosittelema mielikuvitusloikka ja sovellettava jotain Paul Daviesin orastavan informaatiokäsityksen kaltaista taustasysteemiä

http://www.space.com/29477-did-information-create-the-cosmos.html

Luonnollinen ajatus, että kaikki materia prosesseineen on vakuumin spontaaneissa symmetriarikoissa ja muissa transformaatioissa muuntunutta vakuumin "meressä" kelluvaa vakuumin ainetta, voidaan nyt korvata ajatuksella, että edellä sanottu vakuumin aines onkin perimmäisen tason, informaation prosesseineen, aineellinen kuva. Sukupuolinen vetovoima on siis  vakuumin informaatiotaustan ikiaikainen prosessi, jota eri lajien reunaehdot modifioivat.

Toistuvasti väitetään, että elämän synty ja evoluutio ovat ristiriidassa epäjärjestyksen kasvun, eli lämpöopin toisen pääsäännön kanssa. Elämän synty tuntuu olevan täydellinen esimerkki järjestyksen kasvusta, onhan elämä maailmankaikkeuden järjestyneintä ainesta. Väitteen uskotaan todistavan, että elämä on luonnonlakeja rikkova ihme.

Väite on tietysti virheellinen, mutta virheen selvittäminen paljastaa jotain oleellista elämän ja koko maailmankaikkeuden kehityksestä.

Aloitetaan näennäisen ristiriidan yksinkertaisesta ratkaisusta: Maa ei ole eristetty systeemi, ja lämpöopin toinen pääsääntö koskee ainoastaan eristettyjä systeemeitä. Aurinko säteilee Maahan järjestystä valon muodossa, mistä elämänkin järjestys on peräisin. Maa puolestaan säteilee takaisin avaruuteen epäjärjestyneempää lämpösäteilyä, jolloin kosmoksen kokonaisjärjestys vähenee lämpöopin toisen pääsäännön mukaisesti. Saamme Auringolta ainoastaan järjestystä, emme energiaa (paitsi ilmaston lämmetessä, mutta se on ainakin nykymuotoiselle elämälle pikemmin uhka kuin apu).

Elämän järjestyminen on siis sopusoinnussa lämpöopin kanssa. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että lämpöopin toinen pääsääntö selittäisi elämän syntyä ja kehitystä. Ei selitä. Elämän selittämiseen tarvitaan lisää fysiikkaa. Fysiikkaa, jolle olen antanut nimen lämpöopin kosmologinen pääsääntö. (Google ei anna osumia suomeksi eikä englanniksi, joten ihan itse keksin).

Nimittäin kun katsomme maailmankaikkeuden kehitystä, huomaamme että vaikka järjestys kokonaisuudessaan vähenee, järjestyksen hajonta kasvaa. Varhaishetkillä maailmankaikkeuden suunnattomaan symmetriaan kätkeytynyt järjestys jakautui hyvin tasaisesti kaikkialle. Nykymaailmankaikkeudessa järjestys puolestaan keskittyy aurinkokunnan kaltaisiin tähtijärjestelmiin, järjestyksen saarekkeisiin tähtienvälisen epäjärjestyksen syvässä meressä. Järjestyksen ja siis myös epäjärjestyksen hajonta on täten kasvanut, samalla kun itse järjestys on vähentynyt.

Epäjärjestyksen hajonnan kasvu näyttää olevan yhtä vääjäämätön luonnonlaki kuin epäjärjestyksen kokonaismäärän kasvukin. Hajonnan kasvun takana on painovoima: painovoima veti aineen henkiin.

Siinä missä lämpöopin toinen pääsääntö sanoo maailmankaikkeuden epäjärjestyksen eli entropian keskiarvon kasvavan, lämpöopin kosmologinen pääsääntö sanoo entropian hajonnan eli varianssin kasvavan. Näin siis otaksun ja väitän, tässä ilman todistusta.

Matemaattisen täsmällistä todistusta varianssin kasvulle ei ole mahdollistakaan esittää, mikäli kosmologinen pääsääntö on luonteeltaan tilastollinen samaan tapaan kuin lämpöopin toinen pääsääntökin. Toinen pääsääntöhän ei ole fysiikan rikkoutumaton peruslaki, vaan ainoastaan maailmankaikkeuden reunaehtojen sanelema tilastollinen sääntö, joka seuraa siitä että asiat saa epäjärjestykseen valtaisasti useammalla eri tavalla kuin järjestykseen. 

Lämpöopin toisen pääsäännön tilastollisen luonteen sallimat järjestyksen pikkuruiset paikalliset kasvut eivät kuitenkaan selitä erittäin järjestäytynyttä elämää. Sen sijaan juuri epäjärjestyksen hajonnan kasvu, eli lämpöopin kosmologinen pääsääntö, selittää elämän synnyn.

Tai siis entropian hajonnan kasvu antaa elämän synnyn selitykselle sen oleellisen hahmon, ilman liki luvutonta määrää niitä kemiallisia mutkikkuuksia jotka elämän monimutkaisen luonteen vuoksi siihen väistämättä sisältyy. Elämän kemiallisten yksityiskohtien selvittäminen on tietysti korvaamattoman arvokasta, vaikka fysikaalinen yleisperiaate olisikin selvillä.

Otaksumaani, eli lämpöopin kosmologista pääsääntöä, voidaan testata ainakin kahdella tavalla: kumoavalla vastaesimerkillä tai vahvistavalla tilastollisella todistuksella. Kumoaminen on periaatteessa helppoa: riittää esittää yksikin kosmologinen tilanne, jossa sääntö rikkoutuu (muutoin kuin tilastollisena sattumana). Vahvistaminen saattaa olla vaikeampaa, mutta periaatteessa se voisi olla varsin samankaltainen tilastomatemaattinen johto kuin lämpöopin toiselle pääsäännölle on esitetty. Kosmologisen pääsäännön todistusta vaikeuttaa se, että laskussa on huomioitava painovoima kaikkine hienouksineen.

Kommentit (14)

Ikuisuus

Jopas kannattais jättää kirjoittamatta koko hölynpöly... Tuotako yliopistpoissa opiskellaan, ei ole ihme Suomen talouden alamäki...

OJP.

- Vähän samoilla linjoilla  kommentoijan kanssa. 

Meillä on täällä  Espoossa naapurillani  ollut  omakotitalonsa katolla ...  sähköä tuottavat  auroinkipaneelit jo  vuosikymmeniä, siis paljon ennekuin globaalista energiakriisistä ja  ilmaston lämpenemisestä alettiin vakavemmin edes keskustella.

OJJP.

-  Niin, aurinkokuntamme  .... läpöpumppun.... Auringon, kuten muidenkin tähtien sisuksissa  vety ytimet fuusioituvat  D ... H  ytimiä .... heloiumytomiä . Läpötilaksi on  kaasupallojen, tähtien ytimissä arvioitu nousevan  n. 10 milj C ;hen. Elämän sen synty   saanut  alkunsa maapallolla  ,  fotosynteesin tuloksena DNA -  molekyyli , evoluutioprosessi ... jne. Hiukkasfysiikan standardi malli yhdistää kaikki  tunnetut alkeishiukkaset  ja  säteily  ...vuorovaikutukset, gravitaatiota lukuunottamatta. Aine koostuu perushiukkasista. Elämän  loodiset ja järjestäytyneent edellytykset muodostuivat  suhteellisuusteorian -0 ... o ...plus 0 hrtkellä  10 potenssin - 43 . lämpötila  10 potenssin -52 K. 

Mopedin pinimmätki partikkeli . osaset  olivat olemassa jo  dynaamisesti  laajenevan ...  muodostuvan,uutta elämää  luovan 

universumin  edeltävässä - 0  tilassa

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

Minusta tämkän kirjoituksen ja blogin suurin ongelma ei suinkaan ole se, että se olisi aina hölynpölyä. Kaveri on opiskellut sellaista aihetta, joka yksinään tylsänä omana itsenäänkin kiihottaisi liskonaivoja.

Mutta sitten taas Hamilo jätti liskoaivojen mentävän aukon Tiede-lehden blogosfääriin ja Mattson on sitten ottanut sen roolin.

Huomiota saa vain ja ainoastaan kiihottamalla liskoaivot nollasta sataan ja sammuttamalla mahdollisimman tehokkaasti otsalohkon. Tässä lähdettiin jo rakentamaan me vastaan ne ottelua ja sekön edelleen kiihottaa liskoaivoja. Ei sillä, että kreationismia kannattaisin vaan sillä, että senkin tiimoilta on tappouhkaukset lentäneet.

Siispä tämä on kosmologiaa Kauniit- ja Rohkeat draamalla maustettuna. Joka on turhaa, hyödytöntä ja asiatonta, koska maailmankaikkeus ja sen outoudet ovat dramaattisia ihan itsessäänkin.

Ruhollah.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1717

Teppo kirjoitti: Tai siis entropian hajonnan kasvu antaa elämän synnyn selitykselle sen oleellisen hahmon, ilman liki luvutonta määrää niitä kemiallisia mutkikkuuksia jotka elämän monimutkaisen luonteen vuoksi siihen väistämättä sisältyy. Elämän kemiallisten yksityiskohtien selvittäminen on tietysti korvaamattoman arvokasta, vaikka fysikaalinen yleisperiaate olisikin selvillä.

Entropian hajonnan kasvu saattaa olla yksi elämän ilmitulon ehdoista. Koska hajonta on kasvanut jo ennen elämän esiintymistä siihen liittyvillä energiatekijöillä ja kenttien strukturoitumisella on voinut olla hyvinkin ratkaiseva merkitys elämän mahdollisuuden tienraivaajana.

Toisaalta elollisen aineen suunnaton monimutkaisuus saattaa olla merkki joidenkin muiden luonnon tekijöiden yhtä ratkaisevasta vaikutuksesta. Yksi mahdollinen näkemys, joka ei varmaan käy jokaisen pirtaan, on oletus elämän olemuksen jonkinlaisesta kätkeytyneisyydestä jo alkuräjähdykseen. Hiukkasten ja voimakenttien kehittyminen on saattanut jollain tavalla ennakoida tulevaa, elämän sisältävää maailmaa. Kosminen hienosäätö on yksi tällaisia (monen henkisistä syistä vastustamia) ajatuksia mieleen tuova tosiseikka

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hienos%C3%A4%C3%A4detty_kaikkeus

Monimutkaisuudesta voisi vielä mainita äskeisen tutkimuksen, jossa osoitetaan DNA:ta proteiineiksi kääntävän ribosomin koostuvan sadoista täsmällisesti toistensa kanssa yhteistoiminnallisesti tehtäväänsä suorittavista proteiineista

http://www.cell.com/cell/abstract/S0092-8674(16)30743-7

Varsin yksinkertaisena ilmiönä itseäni kuitenkin hätkähdyttävä oli huomaamani seikka, jonka mukaan ihminen on löytänyt hyötykäyttöä paria hyvin harvinaista alkuainetta lukuun ottamatta kaikille liki sadalle alkuaineelle.

Yksi abiogeneesin tekijä voisi olla informaatio, jonka jo pienissä fyysikkopiireissä spekuloitu olevan luonnon läpäisevä todellinen vaikuttava tekijä

http://www.cambridge.org/fi/academic/subjects/physics/general-and-classi...

http://www.space.com/29477-did-information-create-the-cosmos.html

Lloyd: informaatio ei ole maailmankaikkeuden toimintatavan ymmärtämistä tai arvelua, vaan sananmukaisesti perustavinta toimintaa.

Bousso: informaatio on..sen ensisijainen koosteosa, mitä tapahtuu maailmassa. Kyse ei ole systeemin kuvaamista mallilla – se on systeemi.

Davies: ainakin pienellä fyysikkojen ryhmällä on kasvava kiinnostus ajatella toisin päin ja sanoa, että kenties pohjimmiltaan maailmankaikkeudessa vaikuttaakin informaatio ja sen prosessit, kun taas materia emergoituu toissijaisena käsitteenä

http://www.pbs.org/wgbh/nova/blogs/physics/2014/04/is-information-fundam...

Jos maailmankaikkeuden perus-"stuffi" onkin informaatio esimerkiksi tiheänä verkostona tai tasaisesti alku-kosmokseen jakautuneena, siinä voisivat olla kätkettyinä odotetut ja ilmi tulleina toteutuneet toiminnot ja struktuurit sekä niihin johtavat kehitysvaiheet sopusointuisina. Se, että kaikki olevainen ei suinkaan näytä sopusointuiselta voi kuulua parhaan mahdollisen maailman väistämättömään luonteeseen.

Yksi  informaation tuottamien ja hienosäätämien rakenteiden ydintaso voisi olla matematiikka, toinen materia. 

Vierailija

Entropian varianssin kasvu yleisenä termodynaamisena sääntönä tuntuu yksinkertaisesti virheelliseltä. Ei tarvitse kuin tarkastella termospulloa - lämpö jakautuu ajan mittaan tasaisesti termariin, jolloin entropian varianssi lähestyy nollaa (tai hiukkasten energiajakaumasta laskettua varianssia). Jos taas tarkastellaan koko universumia, niin aikanaan kaikki tähdet ovat kuolleet ja mustat aukot haihtuneet Hawkingin säteilynä, jolloin kaikkialla entropia on sama, varianssi nolla.

Jos taas tarkoitat, että laki pätee systeemeihin, joiden läpi virtaa energiaa, niin ei tarvitse taaskaan katsoa keittiötä pidemmälle: lämmität mikrossa soppaa niin pienellä teholla, ettei soppa kiehu. Jossain vaiheessa systeemi saavuttaa termodynaamisen tasapainotilan ja soppa säteilee lämpöä samaa vauhtia kuin se sitä absorboi, mutta silti ideaalisessa tilanteessa voidaan rakentaa mikro, joka lämmittää soppaa joka pisteessä samalla teholla, jollok lämpötila on taas jakautunut tasaisesti -> entropian varianssi on nolla.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1717

Vierailija kirjoitti:
Entropian varianssin kasvu yleisenä termodynaamisena sääntönä tuntuu yksinkertaisesti virheelliseltä. Ei tarvitse kuin tarkastella termospulloa - lämpö jakautuu ajan mittaan tasaisesti termariin, jolloin entropian varianssi lähestyy nollaa (tai hiukkasten energiajakaumasta laskettua varianssia). Jos taas tarkastellaan koko universumia, niin aikanaan kaikki tähdet ovat kuolleet ja mustat aukot haihtuneet Hawkingin säteilynä, jolloin kaikkialla entropia on sama, varianssi nolla.

Jos taas tarkoitat, että laki pätee systeemeihin, joiden läpi virtaa energiaa, niin ei tarvitse taaskaan katsoa keittiötä pidemmälle: lämmität mikrossa soppaa niin pienellä teholla, ettei soppa kiehu. Jossain vaiheessa systeemi saavuttaa termodynaamisen tasapainotilan ja soppa säteilee lämpöä samaa vauhtia kuin se sitä absorboi, mutta silti ideaalisessa tilanteessa voidaan rakentaa mikro, joka lämmittää soppaa joka pisteessä samalla teholla, jollok lämpötila on taas jakautunut tasaisesti -> entropian varianssi on nolla.

Saattaa olla, että keittiön mittakaava on riittävä entropian varianssin mahdollisen nopean nollautumisen todistamiselle myös kosmologisessa mittakaavassa, mutta toisaalta mittainvarianssi voi muuntaa aikakäsitystä niin, että keittiössä jokin ohikiitävässä hetkessä häviävä efekti ilmenee kosmologisessa mittakaavassa paljon pitempikestoisena. Mutta tämähän on vain asiaan perehtymättömän diletantin ehdotus..

Voisi ehkä ajatella, että alku-maailmankaikkeuteen syntyvillä tihentymillä olisi jokin tunnusmerkki, jonka kehittymistä maailmankaikkeuden kehittyessä seuraamalla voisi entropian varianssin muuntumista havainnoida.

Suuri merkitys elämän muotoutumiselle ovat uskoakseni Hiroomi Umezawan kannattajanana itseorganisaatio ja muu Nambun-Goldstonen bosonin ja  vastaavien hiukkasten/kenttien toiminta materiassa. Yksi elämän taikasanoista onkin mielestäni topologinen defekti. Veikkaukseni mukaan eliöt ovat biologialtaan topologisten defektien kokoelmia. Duesberyn tutkimuksista voisi päätellä, että defektin ydin omaa biologisia aistitoimintoja muistuttavia reagointitapoja ulkoisiin stresseihin. Kauan sitten kokosin silloista tietoa defekteistä. Tällä hetkellä niistä tiedetään jo paljon enemmän

http://www.tiede.fi/keskustelu/21601/ketju/defektit_materian_ydintaso

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1717

Yksi toistaiseksi vähän ymmärretty näkökulma elämään on proteomiikka. Solun tuhannet erilaiset molekyylikoneet ovat silmiinpistävä esimerkki tuhansien proteiinien tarkoin säädellystä yhteistoiminnasta. Mieleen tulee mahdolisuus, että vakuumin perus-kentät jo ovat sisältäneet kyseisten järjestelmien "sinikopiot", joihin täsmälliset muodot omaava biologinen materia voimakenttineen on sitten aikojen kuluessa etsiytynyt. Sanomattakin on selvää, että tutkijoiden enemmistö tuntee pahoinvointia lukiessaan edellä olevan kaltaisia veikkauksia ja turvautuu mieluummin vanhoihin evoluutiohypoteeseihin. Informaation oletettu "stuffi"-olemus huomioon otettuna ehdotus ei kuitenkaan ehkä olisi niin järjettömän tuntuinen.

http://www.tiede.fi/keskustelu/56571/ketju/solut_taynna_moottoreita?page=1

http://www.nature.com/nature/journal/v537/n7620/full/nature19949.html

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1717

Elämän synty ja kehittyminen voivat olla suureksi osaksi itseorganisaatiopitoisia, kuten esimerkiksi seuraavat kirjoitukset arvelevat. Abigeneesi ja evoluutio liittyisivät näin ollen maailmankaikkeuden läpi käymiin spontaaneihin symmetriarikkoihin; onhan itseorganisaatio yksi Nambun-Goldstonen kentän kondensaatioista (Sivakami & Sreenivasan, J.theor.biology 1983?)

https://universe-review.ca/R10-38-life.htm

http://bioscience.oxfordjournals.org/content/60/11/879.full

Esimerkiksi solun prosesseista suuri osa on jo osoitettu itseorganisaatioilmiöiksi

http://jcb.rupress.org/content/155/2/181

Kokeet, joiden avulla voidaan tumankin toiminta osoittaa itseorganisaatioksi, ovat jo käynnissä

https://ccrod.cancer.gov/confluence/download/attachments/32968001/scientificamerican0211-66.pdf?version=1

Ihan vaan normijuttua

Kun tähän mennessä kukaan ei ole pystynyt esittämään mitä elämä on, niin nyt Teppo Mattsson selitti sen ja jopa miten se on syntynyt. Hieno homma. Ja ei muuta kuin nobelihakemusta virittelemään.

Ja alussa oli ainoastaan ja vain tyhjiöenergiaa, ja siitä syntyi sitten kaikki muu mitä täällä on.

Mielenkiintoista on myös se, että Mattsson tekee juttunsa koko juonen ihan omalla kellollaan, joka käy verkkaisesti ihmisen elon tahtiin, eikä  fotonin kellolla, joka siis seisoo, ja jonka mukaan kaikki oli jo kun matka alkoi ja päättyi samantien, tai mitään matkaa siis ei edes ollut. Mattssonin kellolla kaikki kehittyy ja kestää. Tosin Mattssonin kellojan on suhteelline kello, kun taas fotonin kello ainoa absoluutinen kello kaikkiin verrattuna. Eikö Mattsson näe siinä mitään ongelmaa. Mitä on muuten järjestys ja epäjärjestys? Jos se sitä, että ajassa ei voida palata edelliseen järjestykseen, niin ei meidän kellollamme pystykään. Mutta kysypä kvanttimaailman edustajalta. Ei taida olla se ongelmana siellä.

Jos tämä mailmankaikkeus on suljettu järjestelmä, niin miksi sitten maailmankaikkauden odotetaan jäähtyvä lopulta kokonaan? Koska se laajentuu loputtomiin. Jeps, jeps. Unohdat taas sen kellon...

peruskamaa

Näiden lisäksi vielä The principle of least action -evoluutionäkökulma:
http://phys.org/news/2008-08-evolution-law-thermodynamics.html

ja miksei Constructal Law. Itseorganisoituvat järjestelmät kehittyvät niiden todennäköisimpään tilaan kilpailun tuloksena. Kompleksisuus luo emergenttejä ilmiöitä ja kehitys kehittyy yhä tehokkaammin toteuttamaan lämpöopin toista pääsääntöä. Kaiken taakse informaatio (shannon entropy)? Hierarkisesti ylemmän tason järjestelmän ei tarvitse "tietää" kaikkea (aktiivista informaatiokäsittelyä) alempien tasojen toiminnasta joista se on riippuvainen toimiakseen omalla emergentillä tasollaan. Kokonaisuus on enemmän kuin osien summa. Informaation näkökulmasta kuitenkin kokonaisuus on vähemmän kuin osiensa summa (järjestelmän toiminnan kuvaamiseen ei tarvitse huomioida koko kyseisen järjestelmän evolutionaarisia riippuvuuksia) -principle of least action (ei järkeä kuvata planeettojen liikkeitä kvanttimekaniikkasäännöin). Nämähän eivät tosiaan sitten ole mitään fysiikan sääntöjä tai voimia, vaan tilastotiedettä. (vai?)

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat