Kirjoitukset avainsanalla moraali

Kuva: Travis Morgan
Kuva: Travis Morgan
Kuva: Travis Morgan
Kuva: Travis Morgan

Korvaako parantava hoito rangaistukset?

Kuvittele pilleri, joka muuttaa julmimmankin rikollisen varmuudella mallikansalaiseksi. Pahuudesta tulee pelkkä ravinnon puutostila.

Miten oikeuden tulisi tällöin käsitellä rikollisia? Oletetaan, että pilleriä ei voida määrätä ehkäisynä koko väestölle vaan ainoastaan kovista rikoksista tuomituille (esim. lääkkeen riittävyyden ja haittavaikutusten takia). Oletetaan samalla, että rikoksia ei kannata tehdä pillerin takia.

Mikä olisi oikeudenmukainen kohtelu ihmisiä raa'asti sarjamurhanneelle psykopaatille? Entä elävänä kiinniotetulle koulusurmaajalle, norjalaiselle joukkomurhaajalle tai Hitlerille? Onko parannuspillerin määrääminen riittävä oikeudellinen toimenpide? Vai pitäisikö pilleri evätä rangaistuksena? Miksi?

Rikollisia parantavaa pilleriä ei ole (vielä) keksitty, mutta seuraava tilanne on jo nykypäivää:

1) 25-vuotias mies, joka on saanut ihanteellisen kasvatuksen, surmaa tuntemattoman nuoren naisen julmalla tavalla. Mies kertoo tehneensä surman "vain huvin vuoksi".

2) 25-vuotias mies, joka on saanut ihanteellisen kasvatuksen, surmaa tuntemattoman nuoren naisen julmalla tavalla. Mies kertoo tehneensä surman "vain huvin vuoksi". Aivokuvaus paljastaa teon jälkeen suuren kasvaimen miehen aivojen etuotsalohkoissa (alueelta, joka on vastuussa tunteiden hallinnasta ja impulssikontrollista).

Tulisiko tapauksessa 2 rangaista kuten tapauksessa 1? Pitäisikö murhaajan aivokasvain jättää leikkaamatta rangaistuksena? Miksi?

Kysymykset on mukailtu aivotutkija Sam Harrisin kirjasta Free Will, jonka lukemista suosittelen.

Saatan esittää omat perustellut vastaukseni myöhemmin. Nyt siirrän puheenvuoron kuitenkin lukijaraadille – olkaa hyvä.

Kommentit (50)

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432

Minun mielestäni sairaudesta ei pidä rangaista, mutta teosta kyllä.

Eikö meillä siksi ole mielentilalausunnot, että voidaan selvitää, onko joku syyntakeinen vai alentuneesti syyntakeinen?

Jos joku himomurhaaja voidaan parantaa pillerillä, niin miksipä se ei jouduttaisi ehdonalaiseen pääsyä. Kuitenkin syyntakeisena tehdystä teosta pitää kärsiä rangaistus. Teoreettinen hyvyys ei sovita konkreettista vääryyttä.

Hämmentää.

Ronron
Liittynyt10.12.2006
Viestejä9265

Rangaistuksen ainoa järkevä tarkoitus on ennaltaehkäisä rikoksia pelotevaikutuksella. Oikeasti se ei tehtyä pahaa mihinkään korjaa tai "sovita" mitään, vaikka kiukkuisista rankaisijoista siltä saattaisi tuntuakin. Luulen että jonain päivänä rangaistuksista luovutaan kokonaan kun keksitään sivistyneitfä keinoja asioiden pitämiseen järjestyksessä. Tietysti vapautta pitää joskus rajoittaa ettei yksilö tapa kaikkia ympäriltään jos sattuu sellainen luonne olemaan. Mutta se ei olisi rangaistus vaan pakkokeino. 

くそっ!

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä6960

"1) 25-vuotias mies, joka on saanut ihanteellisen kasvatuksen, surmaa tuntemattoman nuoren naisen julmalla tavalla. Mies kertoo tehneensä surman "vain huvin vuoksi".

2) 25-vuotias mies, joka on saanut ihanteellisen kasvatuksen, surmaa tuntemattoman nuoren naisen julmalla tavalla. Mies kertoo tehneensä surman "vain huvin vuoksi". Aivokuvaus paljastaa teon jälkeen suuren kasvaimen miehen aivojen etuotsalohkoissa (alueelta, joka on vastuussa tunteiden hallinnasta ja impulssikontrollista).

Tulisiko tapauksessa 2 rangaista kuten tapauksessa 1? Pitäisikö murhaajan aivokasvain jättää leikkaamatta rangaistuksena? Miksi?"

Kommentoin tässä vain tuotta leikkaamatta jättämistä (ensimmäinen kysymys on hiton vaikea). Eikös aivokasvaimet yleensä tuppaa olemaan tappavia? Edes kuolemanrangaistuksiin ei yleensä liity kuukausien tai vuosien kärsimyksen tuottaminen (mitä oletan, että hoitamaton aivokasvain aiheuttaisi), joten päätös olla leikkaamattaa olisi kertaluokkaa julmempi rangaistus kuin pelkkä kuolemantuomio, jossa siinäkin on omat ongelmansa (esimerkiksi se, että todistettavasti kuolemaan on tuomittu myös syyttömiä esim. USA:ssa). 

Suomessa on joskus napistu siitä, että vangit saavat ilmaista hammashoitoa, mutta esimerkiksi vähävaraiset tai vanhukset eivät saa. Onhan se tietysti tavallaan epäoikeudenmukaista, että vanki saa sellaisen edun, mutta vankeusrangaistus ja vapauden menettäminen on se itse rangaistus, jonka oikeus tuomitsee. Fyysinen rangaistus tai tässä tapauksessa hoitamatta jättäminen ja sitä kautta kärsimyksen tuottaminen eivät kuulune länsimaiseen oikeuskäsitykseen.

(Hammashoidosta laajemmin olen sitä mieltä, että kaikille kansalaisille tulisi olla ilmainen hammashoito, koska hoitamattomista hampaista aiheuttuu käsittääkseni isommat kulut - rikkinäisistä hampaista peräisin olevat infektiot on liitetty monenlaisiin sairauksiin, ihan lähtien sydäninfarkteista. Tämä kyllä ei liity keskustelunaiheesee, ja ehkä vaatisi tarkempaa pähkäilyä perustelun osalta.) 

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä40625

Vastaisin alustavasti näin; koska kokemuskeni ja oppimani perustella tämän asian pohtimimen vaati aikaa / ajatusenergiaa huomattavasti enemmän mitä yleensä asioihin reagoidessamme teemme niin jätän asian hautumaan ja katson saanko mitään edes joten kuten huteraa korttitaloa parempaa aivoitusta kasattua. Yleisesti reagoimme tällaisiin vaikeisiin ja moniulotteisiin ongelmiin vain muutaman sekunnin intuitiivisella ja tunnepohjaisella ajattelulla jossa muutaman tarinaan edes jotenkuten sopivan yksityiskohdan avulla rakennetaan selitystarina johon mieli uskoo koska se on se saman "erehtymättömän" mielen tuotos. Eli yliyksinkertaistettuna; mitä vähemmän asiaa pohtii ja siitä ymmärtää sitä varmempi/helpompi on siitä muodostaa jyrkkä mielipide

 

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä40625
Ronron

Rangaistuksen ainoa järkevä tarkoitus on ennaltaehkäisä rikoksia pelotevaikutuksella. 

Montako sekuntia uhrasit tämä "ainoan järkevän" muodostamiseen?

 

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10186
BCK

 

(Hammashoidosta laajemmin olen sitä mieltä, että kaikille kansalaisille tulisi olla ilmainen hammashoito, koska hoitamattomista hampaista aiheuttuu käsittääkseni isommat kulut - rikkinäisistä hampaista peräisin olevat infektiot on liitetty monenlaisiin sairauksiin, ihan lähtien sydäninfarkteista. Tämä kyllä ei liity keskustelunaiheesee, ja ehkä vaatisi tarkempaa pähkäilyä perustelun osalta.) 

 

 

Se olisikin hyvä, jos kansalaisille suotaisiin ilmainen hammashoito, mutta rahat eivät ikävä kyllä sellaiseen riitä, ja syntyy sellainenkin epäoikeudenmukainen tilanne, kuten yleisesti sosiaalisessa terveydenhuollossa, että hampaansa hyvin hoitava kustantaa hampaansa huonosti hoitavan hoitokulut, vaikka on totta, kuten esität, että huonosti hoidetut hampaat vaikuttavat ihmisen yleisterveyteen.

Mutta sama tilanne tupakoinnin, alkoholin, lihavuuden ym kanssa - tulee aina olemaan ihmisryhmiä, jotka eivät elä terveellisesti, ja aiheuttavat siten terveydenhoitokuluja, josta lasku lankeaa kollektiivisesti kaikille yhteiskunnassa eläville.

Opettaja
Liittynyt22.7.2011
Viestejä1983

Näissähän on aina tuo taktikoimisen mahdollisuus eli jos jotenkin kuvittelee tai peräti tietää olevansa tuolla lailla "sairas", niin voi ensin tehdä tekosensa ja sitten vasta, jos sattuu jäämään kiinni, ottaa lääkkeet.

Tällaisia on ihan oikeasti olemassa, esimerkiksi pyromaanit ja pedofiilit.

Ronron
Liittynyt10.12.2006
Viestejä9265
jussipussi
Ronron

Rangaistuksen ainoa järkevä tarkoitus on ennaltaehkäisä rikoksia pelotevaikutuksella. 

Montako sekuntia uhrasit tämä "ainoan järkevän" muodostamiseen?

Varmaan noin 15. Kirjoittamiseen kännykällä meni hieman enemmän aikaa, yhteensä pari minuuttia. Joskus aiemmin olen asiaa miettinyt minkä takia minulla oli vastaus tavallaan jossain määrin valmiina, mikä selittää sen täydellisyyden. Eipä mitään, on ilo jakaa viisautta ympärilleen. 

Kyllähän sillä rangaistuksella on muitakin rooleja, se rauhoittaa uhreja ja yhteiskuntaa yleensä kun olemme vielä sen verran primitiivisiä että kostaminen tuntuu hyvältä. Mutta onko se järkevää, minun mielestäni ei, se on lapsellista ja typerää ja kuuluisi keskiajalle. Luulen että tämmöisestä barbaarisesta ajattelutavasta voitaisiin kasvaa pois jos se häviäisi kulttuurista. 

Teoriassahan rangaistus voitaisiin jättää toteuttamatta jos kaikille jäisi illuusio siitä että se toteutettiin. Ei taida kuitenkaan käytännössä olla mahdollista koska viimeistään rankaistava itse kertoisi kaikille ettei häntä oikeasti rankaistu. 

くそっ!

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Pahuus ei tule koskaan maailmasta katoamaan, koska osa pahaa tekevistä kuvittelee tekevänsä hyvää, osa pahaa tekevistä hyötyy pahuudestaan niin paljon että turruttaa omantuntonsa, ja osa pahaa tekevistä nauttii siitä ja/tai ei yksinkertaisesti välitä hittojakaan siitä miltä muista tuntuu.

Mutta nyt jos sellainen ihmelääke keksittäisiin mikä saisi ihmisen tekemään hyvää tai ainakin jättämään pahan tekemättä, niin... Miten sellainen lääke voisi täysin ehdottomasti ja täydellisesti aina ohjata ihmistä pois pahasta ja kohti hyvää, kun kuitenkin yhteiskunnat ja sivilisaatiot ovat välillä täysin niksahtaneita "päästään" ja määrittelevät hyväksi asioita jotka ovat selkeästi haitallisia? On helppo sanoa että esim. natsit tekivät pahaa, mutta on vaikea sanoa mitä pahaa teemme tässä ja nyt. Ehkä pidämme itsestäänselvinä asioita joita tulevaisuudessa ihmiset kammoksuvat aivan idioottimaisina, ihmisoikeuksia polkevina käytäntöinä?

Mitä tulee siihen että onko sairas ihminen vastuussa ja rankaisukelpoinen tekojensa tähden, niin siinä otan valitettavasti kovan asenteen ja olen sitä mieltä että ainakin länsimaissa on niin paljon informaatiota saatavilla että jos oma pää ei sitä kerro mikä on pahaa, niin sen voi kyllä opiskella ja älyllisesti näperrellä päässään, jos emotionaalisesti on kuollut. Tässä en nyt puhu mistään muotipahuudesta (eli että pahuuden määritelmä vaihtelisi), vaan ihan perusjutuista. Vaikka siitä että jotenkin kiduttaa läheisiään. Jos älliä ei riitä päätellä että käytös on haitallista, kyllä tällaisen ihmisen vapauksiin voidaan minun puolestani puuttua. Vaikka tahdonvastaisin toimenpitein, jos se toiminta aiheuttaa todella pahaa kipua ja särkyä jatkuessaan. Ihminen ei ehkä ole valinnut sairauttaan, mutta eivät hänen uhrinsakaan ole valinneet tulla uhreiksi, ja pitäähän nyt ensisijaisesti huolehtia niistä joita aktiivisesti rääkätään ja vasta sitten lopuksi siitä rääkkääjästä, ja helpointa uhreja on tietysti auttaa eristämällä tekijä.

Älytöntähän olisi jättää kasvain leikkaamatta, jos sen olemassaolo juurikin on aiheuttanut pahuuksien tekemisen. Herää kysymys että jos leikattu eli parannettu ihminen muistaisi tekosensa, olisiko katumuksen ja häpeän taakka niin suuri että hän sitten saattaisi vaikkaa riistää oman henkensä? Mielenkiintoinen dilemma kyllä, onko sellaisesta mitään kokemuksia että on saatu hoidettua ihminen kuntoon ja hän on joutunut tekostensa äärelle, tajuten mitä tuli tehtyä? (Muitakin kuin jotain väkivaltaisia alkoholisteja jotka ovat raitistuneet?)

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
BCK

Eikös aivokasvaimet yleensä tuppaa olemaan tappavia?

On myös hyvänlaatuisia aivokasvaimia, kuten yleinen meningeooma, jotka eivät leviä tai tapa, mutta voivat suureksi kasvaessaan aiheuttaa suuria muutoksia käyttäytymisessä. Tunnettu tapaus on esimerkiksi Antonio Damasion potilas Elliot, jonka Damasio kuvaa kirjassaan Descartesin virhe.

Sanotaan, että tapauksen 2 murhaajalla on tällainen ei-tappava kasvain.

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä6960

Myös tuon mainitun hyvälaatuisen aivokasvaimen meningeooman ensisijainen hoitomuoto on leikkaus, sanoo wikipedia. Tiedän erään miehen, jolla jo lapsena leikattiin ns. hyvälaatuinen aivokasvain,  muistaakseni hänet leikattiin peräti kolme kertaa, ja asennettiin myös shuntti liian nesteen johtamiseksi mahalaukkuun, ettei paine aivoissa kasvaisi liiaksi. Hänellä puberteetti viivästyi, tuli jonkinasteisia oppimisvaikeuksia (vaikka on fiksusta perheestä), vaikeuksia löytää parisuhde ja lopulta hän (luultavasti) teki itsemurhan 36-vuotiaana. En tiedä kuinka tilastollisesti edustava tapaus hän on.

Lisäys. Nyt vasta huomasin olleeni epätarkka. Sen sijaan, että olisin kysynyt "Eikös aivokasvaimet yleensä tuppaa olemaan tappavia?" olisi pitänyt kysyä "Eikös aivokasvaimet yleensä tuppaa olemaan hoitamattomana tappavia?"

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432
Ronron
jussipussi
Ronron

Rangaistuksen ainoa järkevä tarkoitus on ennaltaehkäisä rikoksia pelotevaikutuksella. 

Montako sekuntia uhrasit tämä "ainoan järkevän" muodostamiseen?

 

Varmaan noin 15. Kirjoittamiseen kännykällä meni hieman enemmän aikaa, yhteensä pari minuuttia. Joskus aiemmin olen asiaa miettinyt minkä takia minulla oli vastaus tavallaan jossain määrin valmiina, mikä selittää sen täydellisyyden. Eipä mitään, on ilo jakaa viisautta ympärilleen. 

Kyllähän sillä rangaistuksella on muitakin rooleja, se rauhoittaa uhreja ja yhteiskuntaa yleensä kun olemme vielä sen verran primitiivisiä että kostaminen tuntuu hyvältä. Mutta onko se järkevää, minun mielestäni ei, se on lapsellista ja typerää ja kuuluisi keskiajalle. Luulen että tämmöisestä barbaarisesta ajattelutavasta voitaisiin kasvaa pois jos se häviäisi kulttuurista. 

Teoriassahan rangaistus voitaisiin jättää toteuttamatta jos kaikille jäisi illuusio siitä että se toteutettiin. Ei taida kuitenkaan käytännössä olla mahdollista koska viimeistään rankaistava itse kertoisi kaikille ettei häntä oikeasti rankaistu. 

Eikö rangaistuksen tarkoitus ole osoittaa, että teoilla on seurauksensa ja ne pitää myös kantaa? Eli kasvattava ja opetuksellinen motiivi. Miksi ihminen saisi tehdä mitä huvittaa ilman että on tarve kantaa seuraamukset?

Laeilla ja asetuksilla ohjataan ihmisten moraalia. On väärin ajaa ylinopeutta. Jos rikon tätä lakia ja aiheutan vaaratilanteita, minua ojennetaan sakolla. Toisaalta koska ylinopeuden ajaminen on kielletty, voin pysähtyä mielessäni pohtimaan, että miksiköhän näin on ja tulla oikeamielisenä ihmisenä siihen tulokseen, että kattonopeudelle täytyy tällä tieosuudella olla jokin järkevä peruste.

Sakko voi napsahtaa myös epähuomiosta. Ei huomaa nopeuden muuttuneen jollain pätkällä. Maksumuistutus ohjaa ajatukset siihen, että liikenteessä on oltava tarkkaavaisempi eikä vain idlata menemään.

Kostomentaliteetti ei kuulu länsimaisen oikeusvaltion tuomiovallankäyttöön vaan rangaistusten takana on ohjaus ja ojennus.

Hämmentää.

Hercules
Liittynyt3.10.2014
Viestejä906
jussipussi
Ronron

Rangaistuksen ainoa järkevä tarkoitus on ennaltaehkäisä rikoksia pelotevaikutuksella. 

Montako sekuntia uhrasit tämä "ainoan järkevän" muodostamiseen?

 

Ketä kiinnostaa. Ihmisen moraalisuus juontaa kyvystä esittää kysymyksiä, ei vastata niihin.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä40625
Brainwashed

Se olisikin hyvä, jos kansalaisille suotaisiin ilmainen hammashoito, mutta rahat eivät ikävä kyllä sellaiseen riitä, ja syntyy sellainenkin epäoikeudenmukainen tilanne, kuten yleisesti sosiaalisessa terveydenhuollossa, että hampaansa hyvin hoitava kustantaa hampaansa huonosti hoitavan hoitokulut, vaikka on totta, kuten esität, että huonosti hoidetut hampaat vaikuttavat ihmisen yleisterveyteen.

Mutta sama tilanne tupakoinnin, alkoholin, lihavuuden ym kanssa - tulee aina olemaan ihmisryhmiä, jotka eivät elä terveellisesti, ja aiheuttavat siten terveydenhoitokuluja, josta lasku lankeaa kollektiivisesti kaikille yhteiskunnassa eläville.

Tätä sanotaan sivistyneeksi yhteiskunnaksi, kokonaisuudessa jaetaan erilaisista yksilöiden tekojen ja tekemättä jättämisten hyödyt ja haitat kollektiivisesti. Toki "juostessa kusten" siten että haittoja ajan kanssa minimoidaan ja hyötyjä kasvatetaan.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä40625
Hercules
jussipussi
Ronron

Rangaistuksen ainoa järkevä tarkoitus on ennaltaehkäisä rikoksia pelotevaikutuksella. 

Montako sekuntia uhrasit tämä "ainoan järkevän" muodostamiseen?

 

Ketä kiinnostaa. Ihmisen moraalisuus juontaa kyvystä esittää kysymyksiä, ei vastata niihin.

Eikö ole mielenkiintoista miten itselle annataan lupa mihin vaan höpötyksiin ajatuksen tasolla.

 Ja sitten kuvittelemme niitä oikeinkin fiksuiksi jutuiksi, onhan ne sentään meidän omasta "äärimmäisen fiksusta" päästä suollettuja?

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5646
Hercules

Kuvailet Vatkain kyllä oikeamielisyyden sijaan täydellistä moraalittomuutta.

Moraali on vain yksi sana ja miljoona selitystä. Astun ehkä vaaralliseen veneeseen seuraavassa. Eikö ns. aito anarkismi tarkoita ”täydellistä moraalittomuutta”. Se anarkismi, jota media nyt tuottaa lööpeillään, on irvikuva siitä, mitä anarkismi ideana on (tai voisi olla).

Oletko (toimitko) eetisesti kestävästi porkkanan tai kepin toivossa/pelossa? Eikö se, että olet itsellesi tehnyt selväksi tietyt prinsiipit, ole aidointa etiikkaa; siis ei välttämättä sitä, jota moraaliksi kutsumme? Et voi ”moraalia/etiikkaa” opiskella liikennesäännöistä (tai yleensäkään laeista) etkä ”taivastoivosta” tai yleensäkään mistään hyvityksen/palkinnon toivosta.

Tiedän herttisen selvästi, että meidän seitsemän miljardin joukossa ei ole montaakaan aitoa anarkistia. Siis sellaista, joka toimii moraalisesti kestävällä tavalla riippumatta esim laeista tai uskontojen lupauksista. Eikö tämä olisi kuitenkin ihanne? Tai ainakin jokin suunta? Siis toista kuin nykyinen haukkumasana anarkismista?

 

Uskonnot ovat maailman moraalittomimpia ideologioita. Siinä jäävät liikennesäännöt toiseksi näiden sääntöviidakkojen jylläyksessä. 

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä40625
Ronron

Varmaan noin 15. Kirjoittamiseen kännykällä meni hieman enemmän aikaa, yhteensä pari minuuttia. Joskus aiemmin olen asiaa miettinyt minkä takia minulla oli vastaus tavallaan jossain määrin valmiina, mikä selittää sen täydellisyyden. Eipä mitään, on ilo jakaa viisautta ympärilleen. 

Hyvä, tässä tuli monta oleellista asiaa esille meidän aivojen "nopeasta ajattelusta" ja miten olemme hyvin (yli)optimistisia sen ajattelun tuloksista ja oikeellisuudesta tällaisissa vaikeissa kysymyksissä. Nopea ajattelu toimii hyvin asioissa jotka ovat toistuvia tutussa ennustettavassa ympäristössä mutta isompiin uusille kokeilemattomille poluille / kysymyksiin se tuudittaa meidät usein vaarallisen ylimielisiksi ja ylioptimistisiksi.

Vastauksesi loppuosa hienosti todentaa tämän.

Hercules
Liittynyt3.10.2014
Viestejä906
Lentotaidoton
Hercules

Kuvailet Vatkain kyllä oikeamielisyyden sijaan täydellistä moraalittomuutta.

Moraali on vain yksi sana ja miljoona selitystä. Astun ehkä vaaralliseen veneeseen seuraavassa. Eikö ns. aito anarkismi tarkoita ”täydellistä moraalittomuutta”. Se anarkismi, jota media nyt tuottaa lööpeillään, on irvikuva siitä, mitä anarkismi ideana on (tai voisi olla).

Oletko (toimitko) eetisesti kestävästi porkkanan tai kepin toivossa/pelossa? Eikö se, että olet itsellesi tehnyt selväksi tietyt prinsiipit, ole aidointa etiikkaa; siis ei välttämättä sitä, jota moraaliksi kutsumme? Et voi ”moraalia/etiikkaa” opiskella liikennesäännöistä (tai yleensäkään laeista) etkä ”taivastoivosta” tai yleensäkään mistään hyvityksen/palkinnon toivosta.

Tiedän herttisen selvästi, että meidän seitsemän miljardin joukossa ei ole montaakaan aitoa anarkistia. Siis sellaista, joka toimii moraalisesti kestävällä tavalla riippumatta esim laeista tai uskontojen lupauksista. Eikö tämä olisi kuitenkin ihanne? Tai ainakin jokin suunta? Siis toista kuin nykyinen haukkumasana anarkismista?

 

Uskonnot ovat maailman moraalittomimpia ideologioita. Siinä jäävät liikennesäännöt toiseksi näiden sääntöviidakkojen jylläyksessä. 

Jos nyt pari anarkistia pitäisi nimetä, niin toinen heistä on Paolo Freire ja toinen ironisesti Rene Girard. En nyt sanoisi heitä järin moraalittomiksi. Heille anarkia ei ole sekasortoa, vaan hierarkiattomuutta.

Markkula center of applied ethics (meniköhän oikein) on listannut nämä prinsiipit sivuillaan ja luonut applikaation joka soveltaa niitä numeerisesti.

Ja voiko laki olla oikeudenmukainen? Seuraava video osoittaa miten ristiriitaisesta asiasta on kyse, eikä siinä mennä paria askelta pitemmälle.

https://www.youtube.com/watch?v=uqH_Y1TupoQ

Simplex
Liittynyt26.1.2010
Viestejä3025
Vatkain
Ronron
jussipussi
Ronron

Rangaistuksen ainoa järkevä tarkoitus on ennaltaehkäisä rikoksia pelotevaikutuksella. 

Montako sekuntia uhrasit tämä "ainoan järkevän" muodostamiseen?

Varmaan noin 15. Kirjoittamiseen kännykällä meni hieman enemmän aikaa, yhteensä pari minuuttia. Joskus aiemmin olen asiaa miettinyt minkä takia minulla oli vastaus tavallaan jossain määrin valmiina, mikä selittää sen täydellisyyden. Eipä mitään, on ilo jakaa viisautta ympärilleen. 

Kyllähän sillä rangaistuksella on muitakin rooleja, se rauhoittaa uhreja ja yhteiskuntaa yleensä kun olemme vielä sen verran primitiivisiä että kostaminen tuntuu hyvältä. Mutta onko se järkevää, minun mielestäni ei, se on lapsellista ja typerää ja kuuluisi keskiajalle. Luulen että tämmöisestä barbaarisesta ajattelutavasta voitaisiin kasvaa pois jos se häviäisi kulttuurista. 

Teoriassahan rangaistus voitaisiin jättää toteuttamatta jos kaikille jäisi illuusio siitä että se toteutettiin. Ei taida kuitenkaan käytännössä olla mahdollista koska viimeistään rankaistava itse kertoisi kaikille ettei häntä oikeasti rankaistu. 

Eikö rangaistuksen tarkoitus ole osoittaa, että teoilla on seurauksensa ja ne pitää myös kantaa? Eli kasvattava ja opetuksellinen motiivi. Miksi ihminen saisi tehdä mitä huvittaa ilman että on tarve kantaa seuraamukset?

Laeilla ja asetuksilla ohjataan ihmisten moraalia. On väärin ajaa ylinopeutta. Jos rikon tätä lakia ja aiheutan vaaratilanteita, minua ojennetaan sakolla. Toisaalta koska ylinopeuden ajaminen on kielletty, voin pysähtyä mielessäni pohtimaan, että miksiköhän näin on ja tulla oikeamielisenä ihmisenä siihen tulokseen, että kattonopeudelle täytyy tällä tieosuudella olla jokin järkevä peruste.

Sakko voi napsahtaa myös epähuomiosta. Ei huomaa nopeuden muuttuneen jollain pätkällä. Maksumuistutus ohjaa ajatukset siihen, että liikenteessä on oltava tarkkaavaisempi eikä vain idlata menemään.

Kostomentaliteetti ei kuulu länsimaisen oikeusvaltion tuomiovallankäyttöön vaan rangaistusten takana on ohjaus ja ojennus.

Säännöt ja lait on tehty niitä varten jotka eivät ymmärrä omaa ja muiden parasta. Rangaistus on muistutus siitä, että henkilö on toiminnallaan joko vaarantanut toisia tai muuten toiminut moitittavasti. Sääntöjä rikkovalle rangaistuksen saaminen on usein mysteeri, ja osoittaa vain sen, että rangaistuksia tarvitaan. Ranagistuksia ei tarvittaisi mikäli ihmiset eivät olisi itsekkäitä tai muuten vain vajakkeja. Toisaalta, tyhmiä ihmisiä ei oikeastaan saisi rankaista tyhmyydestä, sillä eivät he varmaankaan voi itselleen mitään. Mutta ehkä rangaistuksen pelko pitää kuitenkin nämä ajattelemattomat persoonat edes jollakin tapaa ruodussa, koska eivät kykene muuten hahmottamaan yhteiskuntaa, jolloin rangaistus toimii sopivana toimintaa ohjaavana tekijänä. En kuitenkaan väitä sitä, että yhteiskunnassa lainsäädäntö olisi aina kohdillaan, otetaan esimerkkinä nyt tämä vallitseva myrsky viskilasissa. Tai esimerkiksi se, että perheväkivallan tapauksessa heikompi osapuoli joutuu jättämään kotinsa, koska turpaanvetäjää ei voi häätää omasta kodistaan.

Mitä tuohon ylinopeutta ajamiseen tulee, niin kysehän on vain kuljettajan itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä muita kohtaan, ja kuvastaa vain ja ainoastaan kyseisen henkilön psyykkeen jäämistä anaalivaiheen kehitystasolle. Harvemmin ylinoepeutta ajettaessa on kyse elämästä tai kuolemasta. Tai oikeammin juuri tästä on kysymys. Mutta ei kuitenkaan niin, että henkilö kuolisi mikäli ajaisi nopeusrajoituksta noudattaen.

Hercules
Liittynyt3.10.2014
Viestejä906

Yhden aika uuden teorian mukaan naperot ovat kyllä hapoissa koko ajan, joten en vertaisi lasta siihen pohjautuen ihmiseen jolta puuttuu kokemuksellinen tietoisuus totaalisesti.

Minä laittaisin heidät patikkaretkelle Sodankylään kaivamaan tatteja muutamaksi päiväksi.

http://web.mit.edu/abyrne/www/what_phen_conc_is_like.html

..Ja koska aika harva tajuaa yhtään mistä puhun, niin lapselle jonkin ei tarvitse olla olemassa, ollakseen totta, kuten mielikuvitusvanhemmat, tai kaverit. Sovellettuna kolarin ei tarvitse olla totta ollakseen olemassa. Mielikuvitusta, dear Watson.

Simplex
Liittynyt26.1.2010
Viestejä3025

Olen pahoillani, tarkoitus ei ollut loukata lapsia tai vähätellä heidän sen henkistä kehitysvaihetta ja heidän kokemia haasteita uuden elämän alkutaipaleella. Varsinkin jos heitä on kasvattamassa puolivaloilla kulkeva vanhempi.

Hercules
Liittynyt3.10.2014
Viestejä906

Tossa muuten artikkeli, jos sattuu jostain saamaan käsiinsä.

http://www.newscientist.com/article/mg22329830.700-trippy-tots-how-to-see-the-world-as-a-baby.html

Ja tossa artikkelissa haastateltavan Alison Gopnikin vauvoilla tehdyistä tieteellisistä kokeista.

http://www.ted.com/talks/alison_gopnik_what_do_babies_think

Artikuloinnin sijaan editoin vielä sen verran että partikulaareilla on siis aivan tajuttoman suuri merkitys. ..Siis jotta tässä ei nyt eksyttäisi liiaksi aiheesta.

Mouho_2
Liittynyt4.1.2014
Viestejä471
Lentotaidoton
Hercules

Kuvailet Vatkain kyllä oikeamielisyyden sijaan täydellistä moraalittomuutta.

Moraali on vain yksi sana ja miljoona selitystä. Astun ehkä vaaralliseen veneeseen seuraavassa. Eikö ns. aito anarkismi tarkoita ”täydellistä moraalittomuutta”. Se anarkismi, jota media nyt tuottaa lööpeillään, on irvikuva siitä, mitä anarkismi ideana on (tai voisi olla).

Tuohon boldaamaani kohtaan sen verran, että ei tarkoita. Päinvastoin aito, toimiva anarkia edellyttäisi yksilöiltä erittäin korkeaa ja tietysti hyvin pitkälti samankaltaista moraalia. Lisäksi eri yksilöiden moraalifilosofisten pohdintojen tulisi johtaa riittävän samankaltaisiin eettisiin päätelmiin. Nämähän eivät tietenkään toteudu, etenkään suuremmassa mittakaavassa. 20 hengen hippikommuuni voi selvitä ilman fyysiseen argumentointiin siirtymistä, mutta suuremmissa yhteisöissä tuloksena on aina jengiytyminen, kaaos ja sisällissota yms.

Anarkia tarkoittaa siis esivallan puuttumista (kreik.  "an arkhos" = "ilman esivaltaa").

 

Ainoa toimiva lääke "pahuuteen":

 

 

 

Mainittakoon, että tuo viimeinen oli sitten vitsi, kun kaikki ei sitä kuitenkaan muuten tajua.

”The first principle is that you must not fool yourself — and you are the easiest person to fool.”

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1634

http://21stcenturymod.wordpress.com/

Speculation of the microbiome’s ability to change our personalities poses huge questions not only within the field of medicine, but also that of the law. It allows for the possibility in the future, not only for the blaming of the human genome for criminal offences in court, but for blaming our microbiome also. This speculation could go as far as to say that we may one day be able to medically treat criminality and certain behavioural defects via interference with the microbiome.

Ylläoleva teksti muistuttaa, että meidän alttiutemme rikollisuuteen voi riippua enemmän tai vähemmän suolistomme mikrobipitoisuudesta.

Tämä on vain yksi esimerkki kenties tuhansista reunaehdoista, jotka muovaavat ja ylläpitävät persoonallisuuttamme ja sen ilmentymiä.

Barabasin verkostojen teorian voisi olla yksi pohjarakenne, johon yksilöä muotoavat reunaehdot säikeinä voitaisiin kuvitella (sivumennen sanottuna mm. Hitler ja Stalin ovat yhden kädenpuristuksen päässä minusta, Mao kahden)

http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/verkostojen-teoria/333748/

Me olemme verkon solmuja, joissa joukko vaikutussäikeitä yhtyy.

Suoliston mikrobiotan lisäksi meihin solmuihin johtaa lukuisia muita "sisäisiä" fysiologisia ja psykologisia vaikutussäikeitä, joista monet usein ovat myös jatkuvassa vähittäisessä, jotkut nopeassakin muuttumisen tilassa. Monet näistä ovat paljolti geneettisiä, monet enemmänkin meihin kohdistuneiden vaikutusten kuten kasvatuksen ja esimerkkien tuotteita.

Sivuhuomautuksena todettakoon, että kaikki säikeet eivät lainkaan ole toisiaan tukevia. Tutkimuksen mukaan esim. tietoisen läsnäolon harjoittelu (mindfulness), awe-kokemus, meditaatio, harras rukous (esim. muslimilla), jooga tai NDE-kokemus voivat muuttaa lukuisten (jopa satojen) geenien toimintaa niin, että geenit alkavat tuottaa terveellisempiä proteiineja - ja esim. katkeruudesta johtunut huono olo paranee. Myös yhdessä suoritettu altruistinen hyväntekeväisyys vaikuttaa geeneihin positiivisesti, mutta itsekäs ilonpito negatiivisesti.

Muuttuneella mielen tilalla voi olla vaikutus esim. alttiuteen joutua rikoksiin.

Meihin solmuihin johtaa lisäksi suuri joukko ulkoisia säikeitä, jotka muotoavat meitä monin tavoin. Jos saamme esimerkiksi tietää, että mielitiettymme on uskoton, voimme ehkä masentua tai joutua vihan valtaan, tarttua aseeseen. Ulkoinen kontrolli yhdessä moninaisten sisäisten reunaehtojen kanssa on tällöin avainasemassa. Ymmärtäessämme olevamme vain solmuja emme kuitenkaan voi ylpeillä syyntakeisuutemme laadulla..

Rikollisuuteen joutumisen syitä analysoidaan tutkimuspohjalta seuraavassa

http://www.porttivapauteen.fi/tietoa/tietopankki/2455/mista_rikollisuus_johtuu

Onko sitten vapaan tahdon käsite tyystin hylättävä? Tästähän kiistelimme äskettäin palstoilla lähes loputtomasti. Itse kannatin myönteistä vastausta. Kuitenkin tähän liittyy ongelmia. Esimerkiksi jonkinlainen karman lain mielikuva saattaa olla synnynnäinen sisäinen tekijä, samoin ns. omatunto, vaikka molemmat voidaankin muilla säikeillä ajoiksi sammuttaa. Joku tehty teko, rikos tai epäeettinen käyttäytyminen voi vuosikymmenet pysyä unohtuneena, mutta vanhuudessa tai kuolinvuoteella nousta syyttävänä mieleen.

Ehkä ihminen verkoston solmunakaan ei ole kokonaan naturalistinen tuote. Esimerkiksi elämyksellisen tietoisuuden olemuksen tosiasiallinen rehellinen selittämättömyys voi viitata olevaisen syvempään kerrokseen, jolla puolestaan voi olla enemmän tai vähemmän osuutta seuraavassa epävapaata tahtoa luonnehtivassa itseanalyysissa viitattuun moduloivaan operaatioon:

Olen yrittänyt tehdä introspektiolla huomioita tilanteista, joissa
tahdonomaisuutta on ilmennyt, ja joka kerta olen löytänyt konkreettiset syyt,
joihin olen lukenut myös moninaiset henkiset syyt, joiden tuloksena
tahdonomaisuus on tullut vallitsevaksi. Vapaasti en ole koskaan valinnut, mitä
tahtoa. Enkä ylipäänsä ole valinnut lainkaan, vaan minussa on tapahtunut suuren
syyjoukon punnittu, moduloitu yhteenveto.
Olenkin ajatellut, että mieli on tuollainen kulloisenkin sisäiset ja
ulkoiset syyt punnitseva ja moduloiva järjestelmä. Kulloisessakin tilanteessa
esiintyy (tai on; "alitajuiset" syyt on myös huomioitava) tai ei esiinny
merkittäviä syitä. Jos merkittäviä syitä esiintyy, modulointiin liittyy
vahvempia tahdonomaisuus-kokemuksia, mutta jos merkittäviä syitä ei esiinny tai
jos niiden tulo em. moduloivaan järjestelmään jostain syystä sillä hetkellä
estyy, olemassaolo-kokemus on tasaisempi.

Näin siis olemassaolo koostuu erityyppisistä maisemista, vain vähän tai ei
ollenkaan tahdonomaisista tasamaista sekä voimakkaita tahtotilojen tunteita
sisältävistä vuoristoista. Vähäiseltä näyttävä muutos syyjoukossa (sisäisissä
tai ulkoisissa syissä; tosin viime kädessä kaikki minussa vaikuttava on
väistämättä jo tullut sisäiseksi, kuten esim. havainnot) saattaa muuttaa
tahdonkokemusta radikaalisti.

Vaikka en voikaan fysikalistien tavoin tehdä uskonhyppyä "aivojen
materiasta mieleen", enkä näin ollen lue itseäni fysikalistiksi, koen siis
kuitenkin mielen systeemisenä tilojeni punnitsijana
ja modulaattorina. Minussa tapahtuvan punnitsemisen ja
moduloinnin joka hetki muuttuva tulostila on identtinen elämäni senhetkisen
kokemuksen kanssa.

Tietoisuuden
olemuksesta minulla on useita eri veikkauksia, joita haluan vielä lisää ja
joita usein vertaan ja arvioin, tämäkin on minussa vaikuttavan
syykokoelman punnitus- ja modulointitulos, mieleni olemassaolon muoto.

rita
Liittynyt30.4.2005
Viestejä65

Onkohan kirjoituksessa pohjalla 70-luvun amerikkalainen teoria, jossa pahuus voidaan tulkita sairaudeksi. Tarkoituksena oli voida medikalisoida pahuutta. Vielä nykyäänkin pahasta ihmisestä sanotaan, että "hän on ihan sairas". Sairauteenhan voidaan sitten löytää lääkkeitä. Kyllähän ihminen voidaan tietenkin kemiallisesti sitoa sänkyyn eli hän ei sitten pääse tekemään pahaa kenellekään. Persoonallisuushäiriöt eivät ole kuitenkaan lääkkeellisesti hoidettavissa. Pitäisikö meidän voida hyväksyä pahuuden olemassaolo? Suurten amerikkalaisten lääkefirmojen intresseissä oli voida lääkitä myös pahuutta. Ensiaskel pahuuden medikalisointiin on saada diagnoosinumero pahuuden eri muodoille. Pahuuden medikalisoinnissa odottaisi lääkefirmoja iso bisnes. 

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1634

rita, kun täällä on parikin kirjoitusta, joissa mainitaan lääkehoito, niin että luultavasti tarkoittamasi ei ole tuo ylläoleva, jossa asiaa vain lainauksessa sivutaan. Mainitsen silti jotain.

"Pahuuteen" on niin monta näkökulmaa. Esimerkiksi Jaana Haapasalo kirjassaan Kriminaalipsykologia analysoi rikollisuuden tähden vankilassa istuvia ns. traumamallin valossa ja toteaa vankeihin tutustuneena ja heitä haastatelleena, että suurin piirtein kaikki heistä ovat kokeneet ikävuosina 0v - 5v kaltoinkohtelua joko äitinsä tai molempien vanhempiensa taholta.

https://www.ps-kustannus.fi/tuote/900029408.html

Tähän voi tehdä mieli suhtautua varauksella, mutta varmaan useiden kohdalla näin on.

Mikäli puhe on suoliston mikrobiston vaikutuksesta ihmisen olotilaan, se on uusien tutkimusten mukaan suuri. Ei ehkä rikoksiin johtava kuitenkaan. Tätä ei ole vielä voitu tai haluttu tutkia ihmisillä.

Esimerkiksi kun rohkean, tutkivan hiirirodun ja aran, syrjäänvetäytyvän hiirirodun suolen sisältöjä vaihdettiin, niin rohkeat tutkivat hiiret muuttuivat säikyiksi ja arat rohkeiksi.

Hercules
Liittynyt3.10.2014
Viestejä906
Mouho
Lentotaidoton
Hercules

Kuvailet Vatkain kyllä oikeamielisyyden sijaan täydellistä moraalittomuutta.

Moraali on vain yksi sana ja miljoona selitystä. Astun ehkä vaaralliseen veneeseen seuraavassa. Eikö ns. aito anarkismi tarkoita ”täydellistä moraalittomuutta”. Se anarkismi, jota media nyt tuottaa lööpeillään, on irvikuva siitä, mitä anarkismi ideana on (tai voisi olla).

Tuohon boldaamaani kohtaan sen verran, että ei tarkoita. Päinvastoin aito, toimiva anarkia edellyttäisi yksilöiltä erittäin korkeaa ja tietysti hyvin pitkälti samankaltaista moraalia. Lisäksi eri yksilöiden moraalifilosofisten pohdintojen tulisi johtaa riittävän samankaltaisiin eettisiin päätelmiin. Nämähän eivät tietenkään toteudu, etenkään suuremmassa mittakaavassa. 20 hengen hippikommuuni voi selvitä ilman fyysiseen argumentointiin siirtymistä, mutta suuremmissa yhteisöissä tuloksena on aina jengiytyminen, kaaos ja sisällissota yms.

Anarkia tarkoittaa siis esivallan puuttumista (kreik.  "an arkhos" = "ilman esivaltaa").

Ainoa toimiva lääke "pahuuteen":

Mainittakoon, että tuo viimeinen oli sitten vitsi, kun kaikki ei sitä kuitenkaan muuten tajua.

Benjamin Franklinia lainatakseni: Democracy is two wolves and a lamb voting on what to have for lunch. Liberty is a well-armed lamb contesting the vote.

Sekasorron pahin vihollinen on anarkia.

Se on muuten huvittavaa miten päin helvettiä ihmiset käsittävät auktoriteetin. Ihmisille se tuntuu olevan voimaa ja valtaa, kun todellisuudessa se ei ole mitään muuta kuin luottamusta.

Hercules
Liittynyt3.10.2014
Viestejä906
rita

Onkohan kirjoituksessa pohjalla 70-luvun amerikkalainen teoria, jossa pahuus voidaan tulkita sairaudeksi. Tarkoituksena oli voida medikalisoida pahuutta. Vielä nykyäänkin pahasta ihmisestä sanotaan, että "hän on ihan sairas". Sairauteenhan voidaan sitten löytää lääkkeitä. Kyllähän ihminen voidaan tietenkin kemiallisesti sitoa sänkyyn eli hän ei sitten pääse tekemään pahaa kenellekään. Persoonallisuushäiriöt eivät ole kuitenkaan lääkkeellisesti hoidettavissa. Pitäisikö meidän voida hyväksyä pahuuden olemassaolo? Suurten amerikkalaisten lääkefirmojen intresseissä oli voida lääkitä myös pahuutta. Ensiaskel pahuuden medikalisointiin on saada diagnoosinumero pahuuden eri muodoille. Pahuuden medikalisoinnissa odottaisi lääkefirmoja iso bisnes. 

En usko että anti-intellektuellismi tekee kenestäkään hurskaampaa ja rohkenen jopa väittämään että sinä ristiretkilläsi aiheutat tuhoa ja hävitystä enemmän kuin ristiverinen haureutta harrastaessaan.

Eli minä pidän sinua heikkona ja pienenä, ja siten pahana. Pitäisikö minun hyväksyä sinut sellaisenaan? Kysymys on retorinen, enkä tuhlaa sinuun sen enempää kuin sinäkään.

Tai sanon vielä sen verran että pahat aikomukset ovat poikkeuksetta katarttisia.

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432
rita

Onkohan kirjoituksessa pohjalla 70-luvun amerikkalainen teoria, jossa pahuus voidaan tulkita sairaudeksi. Tarkoituksena oli voida medikalisoida pahuutta. Vielä nykyäänkin pahasta ihmisestä sanotaan, että "hän on ihan sairas". Sairauteenhan voidaan sitten löytää lääkkeitä. Kyllähän ihminen voidaan tietenkin kemiallisesti sitoa sänkyyn eli hän ei sitten pääse tekemään pahaa kenellekään. Persoonallisuushäiriöt eivät ole kuitenkaan lääkkeellisesti hoidettavissa. Pitäisikö meidän voida hyväksyä pahuuden olemassaolo? Suurten amerikkalaisten lääkefirmojen intresseissä oli voida lääkitä myös pahuutta. Ensiaskel pahuuden medikalisointiin on saada diagnoosinumero pahuuden eri muodoille. Pahuuden medikalisoinnissa odottaisi lääkefirmoja iso bisnes. 

Medikalisointihan on ceestä, se on taivahan tosi. Ei normaaleille tunteille tai ihmiselolle kannata keksiä mitään turruttavaa lääkettä tms. Pahuuden kohdalla on vaikeaa edes kuvitella, kuinka siinä voitaisiin onnistua.

Noh, jokatapauksessa. Vaikka medikalisaatio on ceestä, niin eikö tulisi muistaa, mitä toisessa vaakakupissa on? Jos olisi lääke, jolla voisi lievittää pahojen ihmisten maailmantuskaa. Lempeyspilleri. Niin eikö meidän humaaneina ihmisinä pitäisi pyrkiä sitä käyttämään? Eikö tuskan ja pahan olon lievittäminen silloin kun voimme ole velvollisuus. Jos jonkun olo helpottuisi, niin eikö se silloin kannattaisi?

Persoonallisuushäiriöitä muuten nykyään voidaan jossain määrin hoitaa. Tosin riippuu voimakkaasti häiriöstä ja potilaasta. Muutamia loistavia onnistumisia, enin osa kuitenkin noita hoitoresistenssejä niin että voidaan sanoa, että varsinaista hoitoa ei ole. Ainakaan sellaista kaikkiin tehoavaa.

Hämmentää.

Hercules
Liittynyt3.10.2014
Viestejä906

Ja tähän pahuuden kategoriaan liittyy myös vahvasti tämä voimaantumisliikehdintä. Viimetapaamisella sossun kanssa esimerkiksi hän päätti voimaannuttaa minut, johon vastasin mm. kertomalla kuinka valmistetaan lannoitepommi. Parempi kun pysyvät kaukana ja antavat minun olla oma apaattinen itseni.

Ja kun kerroin vähän kaikesta siitä perseilystä jonka tähden niillä ei ole asiaa mun lähelle, vastattiin että "vanhoja juttuja". Ei siihen ole kuin yksi oikea vastaus, ja toi ei ollut se.

jesper
Liittynyt4.3.2009
Viestejä661
Vatkain

Ei normaaleille tunteille tai ihmiselolle kannata keksiä mitään turruttavaa lääkettä tms. Pahuuden kohdalla on vaikeaa edes kuvitella, kuinka siinä voitaisiin onnistua.

Jos keksittäisiin lääke, joka poistaisi kokonaan rikoksen tekemisen mahdollisuuden, poistaisi tuo lääke myös ihmisyyden. Jossain tilanteessa voi nimittäin myös rikollisuuteen yleensä kykenemätön ihminen tehdä rikoksen. Rikoksen tekemisen mahdollisuus on seuraus siitä, että ihminen on tunteva olento.

 

Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Rikosta ja pahuutta ei voi aina nähdä yhtenä ja samana asiana.

Rikos on varastaa leipä, vaikka lapset näkisivät nälkää. Pahuutta on antaa lasten nääntyä nälkään, vaikka olisi tilaisuus varastaa leipä.

jesper
Liittynyt4.3.2009
Viestejä661
Rousseau

Rikosta ja pahuutta ei voi aina nähdä yhtenä ja samana asiana.

Rikos on varastaa leipä, vaikka lapset näkisivät nälkää. Pahuutta on antaa lasten nääntyä nälkään, vaikka olisi tilaisuus varastaa leipä.

Eivät varmasti sama asia olekaan, mutta pahat teot eivät myöskään ole jotain, mihin pystyvät vain psykopaatit. Maailma ei jakaudu hyviksiin ja pahiksiin. Näen hieman vaarallisena sellaisen ajatusmallin, että pahuus on vain itsen ulkopuolella.

Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5646
Vatkain
Ronron
jussipussi
Ronron

Rangaistuksen ainoa järkevä tarkoitus on ennaltaehkäisä rikoksia pelotevaikutuksella. 

Montako sekuntia uhrasit tämä "ainoan järkevän" muodostamiseen?

 

Varmaan noin 15. Kirjoittamiseen kännykällä meni hieman enemmän aikaa, yhteensä pari minuuttia. Joskus aiemmin olen asiaa miettinyt minkä takia minulla oli vastaus tavallaan jossain määrin valmiina, mikä selittää sen täydellisyyden. Eipä mitään, on ilo jakaa viisautta ympärilleen. 

Kyllähän sillä rangaistuksella on muitakin rooleja, se rauhoittaa uhreja ja yhteiskuntaa yleensä kun olemme vielä sen verran primitiivisiä että kostaminen tuntuu hyvältä. Mutta onko se järkevää, minun mielestäni ei, se on lapsellista ja typerää ja kuuluisi keskiajalle. Luulen että tämmöisestä barbaarisesta ajattelutavasta voitaisiin kasvaa pois jos se häviäisi kulttuurista. 

Teoriassahan rangaistus voitaisiin jättää toteuttamatta jos kaikille jäisi illuusio siitä että se toteutettiin. Ei taida kuitenkaan käytännössä olla mahdollista koska viimeistään rankaistava itse kertoisi kaikille ettei häntä oikeasti rankaistu. 

Eikö rangaistuksen tarkoitus ole osoittaa, että teoilla on seurauksensa ja ne pitää myös kantaa? Eli kasvattava ja opetuksellinen motiivi. Miksi ihminen saisi tehdä mitä huvittaa ilman että on tarve kantaa seuraamukset?

Laeilla ja asetuksilla ohjataan ihmisten moraalia. On väärin ajaa ylinopeutta. Jos rikon tätä lakia ja aiheutan vaaratilanteita, minua ojennetaan sakolla. Toisaalta koska ylinopeuden ajaminen on kielletty, voin pysähtyä mielessäni pohtimaan, että miksiköhän näin on ja tulla oikeamielisenä ihmisenä siihen tulokseen, että kattonopeudelle täytyy tällä tieosuudella olla jokin järkevä peruste.

Sakko voi napsahtaa myös epähuomiosta. Ei huomaa nopeuden muuttuneen jollain pätkällä. Maksumuistutus ohjaa ajatukset siihen, että liikenteessä on oltava tarkkaavaisempi eikä vain idlata menemään.

Kostomentaliteetti ei kuulu länsimaisen oikeusvaltion tuomiovallankäyttöön vaan rangaistusten takana on ohjaus ja ojennus.

”Moraalittomuudella” tässä tarkoitin kommenttia Vatkaimen lauseeseen: ”Laeilla ja asetuksilla ohjataan ihmisten moraalia”. Jos luit tarkkaan kirjoitukseni, niin puhdas anarkismi olisi nimenomaan riippumatonta ”laeista ja asetuksista”. Eli etiikkaa etiikan vuoksi.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1634

Lentotaidoton: Oletko (toimitko) eetisesti kestävästi porkkanan tai kepin toivossa/pelossa? Eikö se, että olet itsellesi tehnyt selväksi tietyt prinsiipit, ole aidointa etiikkaa; siis ei välttämättä sitä, jota moraaliksi kutsumme? Et voi ”moraalia/etiikkaa” opiskella liikennesäännöistä (tai yleensäkään laeista) etkä ”taivastoivosta” tai yleensäkään mistään hyvityksen/palkinnon toivosta.

Tiedän herttisen selvästi, että meidän seitsemän miljardin joukossa ei ole montaakaan aitoa anarkistia. Siis sellaista, joka toimii moraalisesti kestävällä tavalla riippumatta esim laeista tai uskontojen lupauksista. Eikö tämä olisi kuitenkin ihanne? Tai ainakin jokin suunta? Siis toista kuin nykyinen haukkumasana anarkismista?

Näkemyksessäsi tuntuisi johtavana periaatteena olevan vapaa tahto tai ylipäänsä edes mahdollisuus itsen taholta vaikuttaa persoonallisuutensa laatuun. Jokin aika sitten käytiin pitkiä väittelyitä tästä asiasta. Lähinnä vain Japetus ja minä ymmärsimme vapaan tahdon illusoorisuuden. Sinunkin luulin kyllä ymmärtävän..

Voisikin sanoa, että ihmisen persoona ja tuo "oikea" anarkismikin, jos sellaista jostain löytyisi, koostuvat joko kokonaan tai suureksi osaksi niistä tuhansista reunaehdoista, joita olen halunnut esittää säikeinä verkostojen teoriassa edell. puheenvuorossani.

Ehkäpä tarkoititkin tätä?

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5646

Enhän ole puhunut mitään siitä, että tuo ”ideaalinen anarkismi” tai ”aito etiikka” selviytyisi/selkeytyisi pullossa olemalla, eli olisi jonkin illusoorisen ”vapaan tahdon” ilmentymä. Päinvastoin. Jokaisen tulee tehdä oma henkilökohtainen synteesi nojautuen maapallon ja sen historian suurimpien ajattelijoiden saavutuksiin. Ja parhaansa mukaan koettaa elää sen mukaan. Useimmiten se ei onnistu, kuin onnistuu. Ja kuten olen omalta puoleltani moneen kertaa toljottanut, ei näitä ajatuksia lähdetä ratkomaan Schrödingerin yhtälöstä, vaikka periaatteellinen reduktio siellä taustalla onkin.

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2278

Jos joillain synnäisesti puuttuu aivoista empatian ja myötäelämisen työkalupakki niin sitä ei voi yhdellä tai kahdella täsmäpillerillä korvata. 

On toki sellaisia yleisiä stoned-pillereitä jotka vie toimintakyvyn.. ehkäiseehän se..

 

 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

Hänen pyhyytensä
Liittynyt13.5.2005
Viestejä27918

Erinomainen blogimerkintä mielenkiintoisesta aiheesta.

Koska en oikein usko vapaseen tahtoon, yritän suhtautua ei-toivottaviin käytöshäiriöihin yksilöiden kannalta ikävinä mutta satunnaisina onnettomuuksina. Eli sysäisin mielelläni vastuun vain huonolle tuurille; mahdollisille ongelmille aivorakenteessa ja/tai yksilöä elämänsä aikana ympäröiville olosuhteille, joiden vaikutuksille altistuneena yksilölle ei vain pulpahtanut mieleen muuta tapaa toimia eteen tulleessa tilanteessa. Toisin sanoen jos olisi pilleri, jonka rikollinen voisi ottaa ja parantua, antaisin hänelle pillerin ja päästäisin ihmisten ilmoille heti kun viallinen osa aivoista olisi jälleen toimintakuntoinen.

Se kuinka realistinen tällainen pilleri on, on sitten eri asia. Esimerkiksi vangit eivät ole kaikki psykopaatteja. Eli pelkästään otsalohkon toiminta ei ehkä vielä yksin määrää sitä, olisiko ihmisellä aivoissa jotain korjattavaa. Voitaisiin tarvita hardwaren korjaamisesta vastaavien pillerien lisäksi myös jonkinlaisia software-pillereitä, jotka korostaisivat hyödyllisiä elämänkokemuksia ja heikentäisivät haitallisia elämänkokemuksia, jotta päätöksenteolla olisi edellytykset perustua aiempaa useammin sellaisille elämänkokemuksille, joista olisi sosiaalisessa toiminnassa hyötyä pitkässä juoksussa.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878
jussipussi
Hercules
jussipussi
Ronron

Rangaistuksen ainoa järkevä tarkoitus on ennaltaehkäisä rikoksia pelotevaikutuksella. 

Montako sekuntia uhrasit tämä "ainoan järkevän" muodostamiseen?

 

Ketä kiinnostaa. Ihmisen moraalisuus juontaa kyvystä esittää kysymyksiä, ei vastata niihin.

Eikö ole mielenkiintoista miten itselle annataan lupa mihin vaan höpötyksiin ajatuksen tasolla.

 Ja sitten kuvittelemme niitä oikeinkin fiksuiksi jutuiksi, onhan ne sentään meidän omasta "äärimmäisen fiksusta" päästä suollettuja?

Anteeksi nyt mutta mulle tulee sun näistä muitten ihmisten vastausten ruotimisista mieleen palstan turhin nimimekrkki Sandi. Tuokin kaveri on omasta mielestään kovin fiksu. Vois olla melkeen sun isoveli tai se joka tulee esiin pimeimpinä hetkinä.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Jos rikollisuutta ajatellaan sairautena ja sairaus voidaan parantaa niin kaikki muuttuu. Siinä vaihessa kun rikollisuus pystytään ennaltaehkäisemään tervehdyttävillä tomilla jotka itseasiassa estää rikoksen syntymisen rangastuksiakaan ei enää tarvita. Itseasiassa parantunut rikollinen ei myöskään tarvitse rangaistusta, mutta yhteiskunta tarvitsee. Eli rangaistus täytyy olla paranemisesta huolimatta olemassa, ei rikollisen kannalta vaan yhteiskunnan kannalta.

Osoittaako tuo sitten sairautta yhteiskunnassa?
Pohjimmaisia haluja kostoon, silmä silmästä ja hammas hampaasta. Yhteiskunnallinen paine on se joka vaatti rangaistuksen. Vaan jos rikollisuutta aletaan pitää sairautena ja siihen saadaan hoitoja niin yhteiskunta lopulta vähitellen saattaa hyväksyä rainkaisemattomuudenkin.

Alkoholismi on hyväksytty sairaudeksi ja siihen saadaan hoitoja. Homoudessa on käynyt päinvastoin. Homous ei ole enää sairaus. Mitä rikollisuus siitten lopultakin on? Suolistobateereiden aiheuttama epätasapaino mentaalisessa terveydessä vain perinpohjainen pahuuden tila? Jos lääketietteellisiä selityksiä pystytään antamaan niin rangaistusten tarve myös vähenee, ei pelkästään hoitojen takia vaan anteeksiannon takia jonka ymmärrys tuo mukanaan.

En minä siitä huolimattta haluaisi olla työparina mielenterveyshäiriöisen tai alkoholistin kanssa jonka tekemisiä ja töppäilyitä tai mielialan vaihteluja joutuu kestämään vaikka se luokitellaankin sairaudeksi. Eli joskus ja jossain päin maailmaa on yksinkertaisinta vaan poistaa sairaus eli telottaa yhteiskunnalle vaaralliset rikolliset.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Nerissa
Liittynyt21.8.2014
Viestejä4

Kosto rangaistuksen tarkoituksena on erittäin huono, sillä se ei korjaa aiempaa tekoa tai muutenkaan aiheuta mitään hyvää kenellekään. Päinvastoin, rangaistu ihminen todennäköisemmin paatuu, ja ankarat rangaistukset ja huono kohtelu edesauttavat eristäytymisen kokemuksia yhteiskunnasta ja näin kohottavat rikoksen uusimisen mahdollisuutta. Vankeusrangaistuksen ainoat hyödyt ovat pelotevaikutus ja rikoksien tekemisen estäminen eristämällä rikollinen maailmasta. Näiden asioiden valossa tuota pilleriä tulisi tietysti käyttää aina kun se nähtäisiin tarpeenmukaiseksi. Ajatuksena tuollaisen pillerin olemassaolo tuntuisi kyllä aika karmivalta. Sillähän ikään kuin lääkkein aivopestäisiin ihmiset toimimaan siten, minkä senhetkinen yhteiskunta (tai vallanpitäjät) näkee hyväksi, oikeaksi ja hyödylliseksi.

Sepi
Liittynyt16.3.2005
Viestejä3265
Hercules
Se on muuten huvittavaa miten päin helvettiä ihmiset käsittävät auktoriteetin. Ihmisille se tuntuu olevan voimaa ja valtaa, kun todellisuudessa se ei ole mitään muuta kuin luottamusta.

http://www.suomisanakirja.fi/auktoriteetti

 auktoriteetti

 arvovalta, -inen henkilö

 auktoriteetti

valta

käskyvalta

virkavalta

Hercules
Liittynyt3.10.2014
Viestejä906
Sepi
Hercules
Se on muuten huvittavaa miten päin helvettiä ihmiset käsittävät auktoriteetin. Ihmisille se tuntuu olevan voimaa ja valtaa, kun todellisuudessa se ei ole mitään muuta kuin luottamusta.

http://www.suomisanakirja.fi/auktoriteetti

 auktoriteetti

 arvovalta, -inen henkilö

 auktoriteetti

valta

käskyvalta

virkavalta 

Vitsi sä oot nokkela.

Sepi
Liittynyt16.3.2005
Viestejä3265
Hercules
Sepi
Hercules
Se on muuten huvittavaa miten päin helvettiä ihmiset käsittävät auktoriteetin. Ihmisille se tuntuu olevan voimaa ja valtaa, kun todellisuudessa se ei ole mitään muuta kuin luottamusta.

http://www.suomisanakirja.fi/auktoriteetti

 auktoriteetti

 arvovalta, -inen henkilö

 auktoriteetti

valta

käskyvalta

virkavalta 

Vitsi sä oot nokkela.

Osaisitko keskustella sortumatta henkilökohtaisuuksiin? Esitit tulkintasi auktoriteetti -sanasta ja vastasin sanakirjamääritelmällä, joka mielestäsi on "päin helvettiä". Mitä nokkelaa siinä oli? Puolusta kantaasi, argumentoi!

Häxpi
Liittynyt15.11.2014
Viestejä1334

Lainaus:
Kuvittele pilleri, joka muuttaa julmimmankin rikollisen varmuudella mallikansalaiseksi. Pahuudesta tulee pelkkä ravinnon puutostila.

Miten oikeuden tulisi tällöin käsitellä rikollisia? Oletetaan, että pilleriä ei voida määrätä ehkäisynä koko väestölle vaan ainoastaan kovista rikoksista tuomituille (esim. lääkkeen riittävyyden ja haittavaikutusten takia). Oletetaan samalla, että rikoksia ei kannata tehdä pillerin takia.

Pahuuden poistaminen pillerillä ja blogistin esittämällä tavalla ei ole ihan yksinkertainen asia.

• Kukaan ei olisi turvassa, koska jokainen saisi tehdä yhden murhan ilman muuta rangaistusta kuin pilleri. 
• Tapaukset, joissa murhaa ei tehdä pahuuttaan vaan (omasta mielestä) pakosta tai hyvyyttään (esim. puolustus- tai puolustautumistilanne, jossa tappaminen on ainoa vaihtoehto).
• Onko käsitettä pahuus edes olemassa siinä muodossa, että siihen voitaisiin kohdistaa biologinen tai kemiallinen täsmälääke? Kuka määrittelisi pahuuden?
• Miten lääke suhtautuu ravinnoksi tappamiseen ja miten se luokittelee kohteet: sieni, selleri, kastemato, ahven, heinäsirkka, sisilisko, jänis, valas, simpanssi, ihminen?

Islamismi nojaa islamin arvovaltaisiin lähteisiin: Koraaniin, sunnaan, Muhammedin esimerkkiin ja sharia-lakiin. Islamismi on islamin hartainta harjoittamista.

Elämänkaikkeuden hyvinvointi syntyy järkevien ja tuntevien yksilöiden sopeutumisesta yhteiseloon.
Elämänkaikkeuden hyvinvointi syntyy järkevien ja tuntevien yksilöiden sopeutumisesta yhteiseloon.

Järki on kaikkien tunteiden huomiointia ja ennakointia.

Oletko järki- vai tunneihminen? Tämä ihmissuhdelehtien ajaton suosikkikysymys tempaa vastaajan helposti mukaansa. Aivotutkimus on kuitenkin osoittanut järjen ja tunteiden vastakkainasettelun jo lähtökohtaisesti vinoksi. Mitä tarkemmin aivoja tutkitaan, sen erottamattomammaksi pariksi järki ja tunteet paljastuvat.

Tunteet antavat elämälle sen omakohtaisesti kokemamme merkityksen. Ilman tunteita elämällä ei ole tarkoitusta, kuten masentuneet tietävät kertoa. Kaiken arvo mitataan viime kädessä tunteilla.

Järki on kaikkien tunteiden huomioimista. Esimerkiksi sitä, että ottaa itseään ja muita tuskalliselta taudilta suojaavan rokotuksen. Kehittynein järki ohjaa käyttäjänsä huomioimaan kaikkien tuntevien olentojen nykyiset ja tulevat tunteet.

Tiede on järjen kehittynein ilmentymä, tapa kerätä harhattominta tietoa todellisuudesta. Mitä harhattomampaa tietoa meillä on, sitä paremmin kykenemme edistämään tuntevan elämänkaikkeuden hyvinvointia.

Tiedolla on välineellisen arvonsa lisäksi korvaamaton tunnearvo jo itsessään. Heureka-hetkiään muistelemalla voi vakuuttua, kuinka onnelliseksi uuden tiedon oppiminen tekee. Tutkimusten mukaan tiedolla on myös tuskaa lievittävä vaikutus: geenitestin ansiosta vakavan sairautensa etukäteen tietävät tulevat onnellisemmaksi kuin sairastumisestaan epätietoiseksi jäävä vertailuryhmä, joka ei tee geenitestiä.

Lauseilla "ihminen on fysiikan lakeja noudattava hiukkasrykelmä" ja "ihminen on vain fysiikan lakeja noudattava hiukkasrykelmä" on ratkaiseva ero: ensimmäinen kertoo syvällisen tiedon luonnosta, jälkimmäinen lausujansa masennuksesta.

Tieto ihmisen fysikaalisesta perustasta ei vähennä elämän arvoa tai merkitystä aivan kuin Mona Lisankaan arvoa ei vähentänyt tieto siitä, että se koostuu kaikkien muiden maalausten tavoin atomeista. Päinvastoin, tieteen kehitys on vain nostanut elämän – ja Mona Lisan – arvoa rikastuttamalla kulttuuria, kehittämällä ajattelua ja vapauttamalla ihmistä korkeammille tarpeilleen. Jokainen tieteen edistysaskel vie meidät kauemmas alkeellisista soluautomaateista kohden harhattomampaa inhimillistä tietoisuutta. Luonnontieteellisen tiedon humaani arvo on mittaamaton.

Järjen ylin keskus sykkii aivojemme otsalohkoissa. Kirjassaan Descartesin virhe neurologi Antonio Damasio kertoo menestyneestä ja älykkäästä kolmekymppisestä Elliotista, joka menetti aivokasvaimen aiheuttaman otsalohkovaurion myötä kykynsä tehdä järkeviä päätöksiä. Elliotin älykkyys säilyi, mutta ilman järkeään – eli kykyä ennakoida toimintansa tunneseurauksia – hänen työ- ja perhe-elämänsä tuhoutui.

Otsalohkojen kypsyminen jatkuu yli 20-vuotiaaksi, joten ihminen saavuttaa täyden järkensä vasta aikuisena. Siksi nuoruudessa on vaikea huomioida toimintansa pitkän aikavälin seurauksia. Monilla eläimillä toiminnan järjettömyys paljastuu lajille vieraassa elinympäristössä, jossa vietit johtavat harhaan. Esimerkiksi vankeudessa elävä koira lihoo sairaalloisiin mittoihin, elleivät ihmisen otsalohkot osaa säädellä lemmikkinsä ruokintaa. Lemmikin ruokkijaa vaanii runsauden aikakaudella sama kohtalo. Nopea sopeutuminen uuteen ympäristöön edellyttää kehittynyttä järkeä.

Elämänkaikkeuden hyvinvoinnin edistäminen on minun uskontunnustukseni, maailmankatsomukseni vakaumuksellinen perusta. Se on moraalinen opetus, jonka tiede on minulle todellisuudesta viestinyt. Tiede on toisaalta opettanut minulle myös sen, kuinka epätodennäköistä on että yli seitsemästä miljardista erilaisesta maailmankatsomuksesta omani sattuisi olemaan vähiten harhaisin.

Kommentit (13)

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

"Elämänkaikkeuden hyvinvointi" on tosiaan hyvä ilmaisu vaativalle tavoitteelle. Yksi pieni nytkähdys tavoitteen suuntaan on varmasti Cambridgen kokouksessa hyväksytty eläinten tietoisuuden julistus

http://fcmconference.org/#talks

Vanhassa psykologiassa puhuttiin ihmismielen kolmesta komponentista, jotka olivat tunne, tahto ja tieto. Järki näyttää tästä puuttuvan, mutta sitä voisi kokeeksi luonnehtia tahtona tietää. Tahto tietää ilmenee usein - tai ainakin joskus - järjenkäyttöponnisteluina. Esimerkiksi tiedon saaminen siitä, miten tykki on suunnattava, jotta ammus osuisi kohteeseen, vaatii tuntuvasti järjen käyttöä. Jos on kyseessä sotatila, tiedon tunnelataus on valtava. Muistelin nyt entistä rehtoriani, joka matemaatikkona auttoi ratkaisevasti tykistönkenraali Nenosta elämänkaikkeuden hyvinvoinnin mahdollisuuksien silloisissa säilyttämispyrkimyksissä.

Mutta varsinaisesti aioin pohtia, onko eläimillä järkeä edes ylläluonnehditussa mielessä, tahtona tietää. Tunnetta eläimillä näyttää olevan runsaasti, ajatellaanpa vaikka lehmän kevätriemua, kun se ensi kertaa pääsee laitumelle seistyään talven navetassa. Tahtoaan varsinkin kotieläin ilmentää usein ääntelemällä tai esimerkiksi koira tuomalla remminsä isännälleen, että pääsisi ulos. Eläin myös selvästi tietää asioita, joita sille on opetettu tai joita se on itse havainnut. Mutta tahtooko eläin tietää, onko eläimellä järkeä?

Ehkä emme vain huomaa eläimen järjellisyyttä, kun siltä puuttuu ajattelun loogisuutta tai tavoitteita ja niiden saavuttamiseksi tehtäviä toimenpiteitä kuvaava kieli. Miten muuten kuin järjellisenä toimintana voidaan selittää esim. harmaapapukaijan suorittama monimutkaisten lukkojen avaaminen tai kahden lenkin suvereeni erottaminen, vaikka kukaan lähellä olleista lapsista ei pystynyt siihen.

Ja miten varis kätkee saaliinsa siihen pihan osaan, johon toinen varis ei häkin ikkunasta näe, mutta on vartioivinaan saalistaan aivan toisessa, kumppanin näkemässä paikassa.

Tietoisuuden olemuksen selvittämiseksi on varmaan aiheellista pohtia, millaisia tietoisuuden struktuureja tunne, tahto, tieto ja tahto tietää ovat sekä ihmisellä että eläimellä, ja mikä on niiden suhde toisiinsa. Ihminen voi tehdä tätä esim. syvässä introspektiossa.

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Blogissa kohta

Järki on kaikkien tunteiden huomioimista.

kiteyttää erinomaisesti sen miten mielestäni kannattaa ajatella. Näkisin että on järkevää havitella tilaa jossa mahdollisimman monesta asiasta saa myönteisiä elämyksiä. Toki joku voi siitäkin nauttia että hänellä on epämukava olla, onnistuuhan lajimme yksilöiltä ihan mikä tahansa jo pelkästään senkin vuoksi että meitä on paljon ja täten myös variaatioita riittää. Mutta harva oikein hinkuen vinkuen haluaa jatkuvasti oleskella epämukavuusalueella, jos hänellä on vaihtoehtoja. Kaikilla ei ole. Tällöin varmaankin tunteet osittain kuolevat, että ihminen kestää sitä helvettiä missä hän on (esim. viettää kaikki päivät kaatopaikalla tonkien saastaa saadakseen vaatimattoman elantonsa). Tunnelamassa ihminen ei enää jaksa tavoitella tunnetasolla miellyttävämpää elämää, mutta turtumus estää itsetuhoa, josta taas kärsisivät vaikkapa jälkeläiset.

Vastenmielisiä eli negatiivisia tunteita aiheuttavia asioita voi tehdä jos tietää tai uskoo saavansa niistä jonkinlaisen palkinnon, eli että jollain tavalla tunteet kuitenkin voivat muuttua myönteisiksi. Mutta entä jos ei voi tietää käykö niin? Ihmisten on myös hyvin vaikea luopua hetkellisistä nautinnoista koska he eivät pysty kuvittelemaan tässä ja nyt sitä tilannetta mihin jatkuva nautiskelu saattaa johtaa. Ei terve pari-kolmikymppinen tiedä miltä se tuntuu kun näkö lähtee, jalat amputoidaan yms. diabetekseen liittyvää. Noin esimerkiksi. Pitäisikö hulvattomasti eli järjettömästi elävien tutustua ihmisiin joilla irstailu on tehnyt jo tehtävänsä, että kaikkea ei tarvitsisi oppia kantapään kautta?

 

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

Mikä on (tai lienee) järjen olemus ja mihin perustuu järjen funktio? Nämä kaksi kysymystä yhdessä antavat jonkinlaisen mahdollisuuden yrittää vastata, "nähdä pintaa syvemmälle".

Mistä ajatus lienee tullut, mutta se tuli, kun avasin funktioteorian oppikirjan. En edes ehtinyt lukea sitä, kun ajatus oli jo hahmottunut. Ajatus oli seuraava. Matematiikka ja sen kanssa moni muukin maailman asia ovat olemassaolon sfäärin täyttäviä enimmäkseen näkymättömiä, mutta toisinaan myös havainnolla lähestyttäviä konfiguraatioita.  Niillä on itsellinen funktio, rooli kosmisessa näytelmässä. Maailman "näkyvä" osa muotoutuu niiden mukaisuuteen.

Tietoa näistä näkymättömistä konfiguraatioista voidaan saada ensisijaisesti järjen avulla. Tämä tapahtuu siten, että mieli strukturoidaan hyvään vastaavuuteen näkymättömien konfiguraatioiden kanssa. Kun mieli ja kosminen "beable" ovat merkittävässä määrin muodoltaan yhtä, on kosminen "beable" saavutettu järjen avulla ja siitä on tullut ainakin hetkellisesti osa mieltä; siitä on tullut tietoa.

Esimerkiksi fysiikan perimmäinen laki on tuollainen kosminen "beable". Harjaantunut järki voi kokeellisen havainnon auttamana muotoutua - yleensä vain likiarvoisesti - sitä vastaavaan muotoon, esim. jonkun ilmiön kaavaksi.

Mielen muotoutumisen ydin on kuitenkin reunaehtokokoelma, jonka perusteella ja jonka vaikuttamana muotoutuminen, järjellinen akti, tapahtuu.

Reunaehtokokoelma edustaa mielen saavutettavissa olevia "asioita", kosmisten "beableiden" erilaisia ilmentymiä. Tärkeän reunaehtoryhmän muodostavat myös sisäiset reunaehdot, joihin kuuluvat mielen rakenteet aiemmin omatuista tiedoista alkaen.

Vaikka en fysikalisti olekaan, aivojen toiminta on mielestäni välttämätön vuorovaikuttavan elämyksellisen tietoisuuden syntymiseksi. Niinpä aivojen rakenne on myös reunaehto; esim. Einsteinin aivojen täysin poikkeuksellinen astrosyyttitiheys saattoi olla yksi syy hänen poikkeukselliseen ajatteluunsa.

Havainnollinen esimerkki reunaehtojen vaikutuksesta lopputuloksen muotoutumiseen on Benardin konvektio. Siinä ulkoisia reunaehtoja ovat astian muoto ja koko, ala- ja yläpinnan lämpötilat ja niiden ero, astian mahdollinen liikuttelu jne. Sisäisiä reunaehtoja ovat mm. nesteen laatu ja siihen lisätyt merkkiaineet. Reunaehdoista riippuen lämmön kuljetus pohjasta pintaan pienimmässä mahdollisessa ajassa strukturoituu erilaisina urina, erilaisina "järjen" muotoina..

https://www.google.fi/search?q=benard+convection+pictures&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=1ZFZU8GhPOHADA&ved=0CC8QsAQ&biw=1600&bih=691

Käyttäjä556_0
Liittynyt29.12.2009
Viestejä22001

Jos Einsteinilla oli paljon astrosyyttejä, niin se on todennäköisemmin pohdiskelun seuraus eikä syy. 

Alkkiksilla muuten homma meneekin jo sitten päinvastoin. Päässä ole mitään liikettä ja kuonaa sen kuin kertyy.

Yksi kaveri on jo niin pahana alle kolmikymppisenä ettei saa edes lausetta lopetettua. Oikeastaan koko se piiri on samassa jamassa. Sitten kun ei suusta tule yhtään mitään niin seurauksena on totaalinen melddown ja impulssikontrolli onkin sen mukainen, kun ei mikään sekunttia pitempi prosessi tuota kuin harmaita hiuksia.

http://en.wikipedia.org/wiki/Chaperone_(protein)

http://en.wikipedia.org/wiki/Virtuous_circle_and_vicious_circle

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

Äsken jouduin eräänlaiseen testitilanteeseen järjen luonteesta reunaehtosidonnaisena tilana. Ostimme nimittäin Himalajan kristallisuolaa ultraäänellä veden kanssa jaottelevan, paljon mainostetun "Saltair" -suolalaitteen. Olo onkin nyt kuin suolakaivoksessa.

Ruvetessani käynnistämään sitä huomasin, että suolavesi ei mitenkään voinut pysyä säiliössä, koska säiliön korkki oli estynyt menemästä kiinni, jos sen asetti laitteen rungon päälle. Rungon kiinteä lisälaite esti korkin kiinnimenon. Tilanne alkoi tuntua toivottomalta, koska pelkäsin säiliöön pantavan suolaveden juoksevan rikkinäisestä tulpasta koneistoon ja ehkä pilaavan sen. Pyörittelin laitetta kädessäni tullen yhä varmemmaksi, että ratkaisua ei ole. Laitteessa täytyy olla vika.

Yhtäkkiä tuli mieleeni uusi reunaehto, kalan näkötorni, pneumaattinen amme. Oliko kysymys siitä? Toivo heräsi ja tutkiessani laitetta tulin ajatelleeksi, että vesi voisi "rikkinäisestä" tulpasta juostuaan saavuttaa riittävän korkeuden vesisäiliön alla olevassa altaassa ja itsestään pysähtyä siihen. Vaikka tapahtuman tarkka kulku oli vielä epäselvä, uusi reunaehto muiden ennen vallinneiden reunaehtojen kanssa tuotti jotakuinkin järjellisen ratkaisun.

Niinpä täytin säiliön suolavedellä ja rohkeasti asetin sen laitteen rungon päälle. Vesi alkoi virrata pois, ilma pulputa sisään, mutta äkkiä virtaus pysähtyi. Laite oli sittenkin monimutkainen pneumaattinen amme!

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

Tunteen olemuksen lähestyminen tuntuu erittäin vaikealta. Miten helppoa olisikaan, jos voisi tehdä uskonhypyn fysikalismiin ja julistaa tunteiden ym. olevan aivojen fysikaalis-kemiallisia tiloja.

Monet tutkijat, jopa aivotutkijat, luettelevat ensin suuren joukon tietoisuuden neuronaalisia korrelaatteja (NCC) minkä jälkeen he tunnustavat uskonsa tietoisuuden fysikaalisuusperäisyyteen useimmiten tunnustaen kuitenkin rehellisinä ihmisinä ongelman olevan yhä avoin. Tarkemmin ajatellen ratkaisua ei ole edes lähestytty kymmeniin vuosiin.

http://www.tiede.fi/keskustelu/13269/ketju/miten_aivot_voivat_synnyttaa_tietoisuuden/sivu/631

Muutamat harvat aivotutkijat lähtevät liikkeelle tästä tosiseikasta eivätkä perusteettomasta luulosta, että asia tulevaisuudessa ratkeaa fysikalismin termein. 

Turun yliopiston psykologian professori Antti Revonsuo oli nuorena selvästi ongelman oivaltava, mutta näytti yhdessä vaiheessa liukuvan fysikalismiin päin. Nyt hän tuntuu jälleen olevan ongelman oivaltamiseen päin kallellaan. Ainakin yksi hänen kirjansa arvostelijoista (yli 10 v sitten) osoitti selkeästi fysikalismin, johon hän juuri silloin oli liukumassa, perusteettomaksi.

Tämän turhan pitkän esipuheen tarkoitus lienee vakuuttaa lukija siitä, että tunteen olemus ei mielestäni rajoitu nykyaikaisen fysiikan puitteisiin; mikään fysiikan ilmiöistä ei voi olla fenomenologisesti koettavaa tunnetta. Tarvitaan muutakin.

Mitään "muuta" vain ei tule mieleen. Ensin hylkäsin suurisanaisesti kaikkien muiden mielestä itsestään selvän ajatuksen, enkä sitten osaakaan sanoa mitään vaihtoehtoista!

Joitakin hajanaisia veikkauksia tietoisuuden yleensä selittämiseksi olen jo tehnyt Tiedekokin blogeissa.

http://www.tiede.fi/keskustelu/4000931/ketju/muisti_aivoviikon_julkkis/sivu/1#comment4039637

Ehkä kaikkein mieluisin on vakuumin värähtely -veikkaus. Nicola Tesla, ehkä älykkäimpiä koskaan julkisuudessa olleita tutkijoita, sanoi aina värähtelyn olevan ensisijaisen tärkeä maailmanelementti. Esittelin usein oppilaille kiinnostavan ilmiön, jota en itsekään osannut kunnolla selittää. Kun työnsin 440 Hz soivan ääniraudan pään (mieluummin kulmikkaan) veteen, sen ympärille ja puikkojen väliin syntyi kaunis aaltokuvio. Tunne on tämän ilmiön kanssa analoginen oletettu ilmiö, jossa vesi on korvattu vakuumilla (tai siis käsitykselläni vakuumista).

Lukija varmaan huomaa analogiani olevan hyvin lähellä fysikalismia, siinä on vain otettu käyttöön muutama uusi reunaehto..

Mikä voisi sitten olla ihmisessä se äänirautaa vastaava objekti, joka aiheuttaisi tunteet, vakuumin värähtelyt? Koko kehon käsittävä mutta aivoissa huikeasti tiivistyvä fysikaalis-kemiallinen verkosto kaikkine sitä ylläpitävine voimatekijöineen, joista tärkein lienee mikrokymatiikka

https://www.google.fi/#q=cymatics

Mainitun verkoston kontakti vakuumin kanssa on itsestään selvä; ovathan kaikki fysiikan objektit vakuumin eksitaatioita, kuten esim. fyysikko Poljakov toteaa..

http://en.wikipedia.org/wiki/Aether_theories

Verkosto ihmisen (tai muun eliön) perusrakenteena saattaisi selittää monta fysiologistakin ilmiötä. Tunteen kohdalla se selittäisi useiden tunteiden ulottumisen koskemaan koko kehoa aiheuttaen joskun jopa havaittavia muotoja eri puolilla ruumista. Verkoston erilaisten värähtelyjen vakuumiin aiheuttamat struktuurit olisivat siis tietoisuuden elementtejä, muun muassa tunteita ja emootioita.

Olisi kuitenkin virhe kuvitella jonkinlaisen "homunculuksen" aistivan näitä värähtelyjä. Asian selittämiseksi on turvauduttava filosofiaan.

Fyysikko Ernst Mach (350 tiet.julk.) oivalsi jo nuorena itsenäisesti tietoisuuden perimmäisen subjektittomuuden. Hänestä tuli yksi ensimmäisistä neutraalimonisteista, filosofisen liikkeen johtajia. (Myös Wittgensteinille oivallus tuli hyvin nuorena ja kesti koko hänen tieteellisen uransa ajan ollen hänen ajattelunsa kiintopiste ja keskeinen ongelma, mikä käy ilmi hänen kootuista kirjoituksistaan..)

https://www.google.fi/#q=neutral+monism

Värähtelyjä tai mitään muutakaan ei siis aisti mikään subjekti, vaan nämä ilmiöt ovat maailmanelementtejä, jotka sisältävät elämyksellisyyden itsessään. Kun ilmiö on, elämys on.

Kuinka sitten subjektittomuuden ydinideankin oivaltanut ihminen kokee itsensä enimmäkseen subjektiksi ja käyttäytyy kuin subjekti? Oma veikkaukseni on, että subjektittomassa olevaisessa on erityinen alue, jossa subjektiton "substanssi" ilmenee subjektin omaamisen tunteena.

En tosin voi kuvitella, että omani olisi se oikea seitsemästä miljardista maailmankuvasta, mutta muuhunkaan en tällä hetkellä pysty. Ja..onko se itse asiassa omanikaan? Ehkä subjektiivisuus on yhtä absoluuttinen olevaisen struktuuri kuin joidenkin harvojen oivaltama subjektittomuus. Näinhän sen täytyy olla.

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

Prigogine (nobel kemiassa) kirjoitti teoksessaan "From Being to Becoming" siihen tapaan, että tieteellinen edistys aiheuttaa ihmisen kuviteltujen ulottuvuuksien vähenemisen (sanamuoto oma keksimä).

Näin ollen esimerkiksi prof. Arto Annilan kehittämä, Maupertuisin ideaan pienimmän vaikutuksen periaatteesta ja termodynamiikan toisesta laista avoimissa systeemeissä  perustuva luonnonnäkemys riistää ihmiseltä periaatteellisen mahdollisuuden ennustaa täsmällisesti luonnon tapahtumia.

Prigoginen eräät ajatukset ovatkin Annilalle läheisiä.

Eulerin muotoilemaan pienimmän vaikutuksen periaatteeseen suljetuissa systeemeissä kuului mielivaltaisen tarkka ennustamisen mahdollisuus, joka nyt osoittautui ihmisen (siis fyysikkojen) kuvitelluksi ulottuvuudeksi.

Teoreettisen ennustuskyvyn tuntuva heikkeneminen esim. biologian asioissa tuntuu aluksi todella riipaisevalta. Oloa ehkä helpottaa hieman ajatus, jonka mukaan tapahtumien kulku on kyllä ihan lainalaista, mutta niiden luonnon energiajakaumista riippuva suunta kullakin hetkellä on inhimillisen tietokyvyn ulottumattomissa.

Tuloksen humaani arvo voi olla suuri ja vaikuttava. Osa sivistynyttä ihmiskuntaa on jo kauan uskonut tieteen, erityisesti fysiikan avulla loputtomasti lähestyvänsä totuutta ja voivansa tällä perusteella tehdä laajakantoisia johtopäätöksiä, tunnettuna esimerkkinään Hawkingin ja monen muun johtopäätökset jumalan tarpeettomuudesta.

Edellämainittuun tulokseen voi toki helposti tulla ilman fysiikkaakin, mutta kaikkivoipaiseksi koetusta suljettuun systeemiin rajoittuvasta fysiikasta on joskus voitu saada taustatukea ajattelulle.

Ei fysiikka eikä mikään muukaan aineisto saa eri ihmisiä ajattelemaan samoin. Niinpä G.W.Leibniz (IQ n. 200) sanoikin ymmärtävänsä kaikkia, koska asiat voidaan ajatella niin monella eri tavalla (sanamuoto jälleen oma keksimä..). Aivojen eri alueiden tarkka tutkimus on nyttemmin paljastanut Leibnizin olleen oikeassa. Seuraavaa aivotutkimuksen tulosta voisi nimittää vaikkapa erimielisyysperiaatteeksi

http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm

Oma ongelmansa on siinä, miten fysiikkatieteen alkeisopetus voisi tuottaa mielihyvää ja heureka-hetkiä. Ikuisesti mieleeni jäi se ainoa kerta, kun koko kouluaikana rehtori vei meidät laboratorioon ja antoi jonkun tutkimustehtävän. Oliko konkreettisessa tutkimuksen teossa joku salaisuus, jonka jo koululainen saattoi vaistota johtavan syvemmän tiedon ovelle?

Vaikka opetinkin alussa yleensä vain matematiikkaa, sain kerran kymppiluokan fysiikan ja tietysti yritin saada heidät innostumaan kokeellisuudesta. Olin tuskin saanut jaetuksi vesiastiat ja puupalat (aioimme tutkia nostetta) kun muuten aivan kiltit oppilaat jo hakkasivat toisiaan palikoilla ja loiskuttivat veden toistensa päälle. Kokeellisuudestani siis puuttui jotain oleellista.

Myöhemmin keksin, mitä puuttui, että oppilaat voisivat kokea heureka-hetkiä tai edes sinnepäin. Jos jotakuta kouluasiat kiinnostaa, voi niistä lukea seuraavasta, vaikka se ei varsinaisesti liitykään aiheeseen. Kuopion lyseo on siinä vahingossa, siellä en ole ollut

http://disqus.com/penttisvaris/

Emotion Science
Liittynyt18.3.2008
Viestejä451

Intuitio on tietoa jonka tiedämme, mutta emme osaa sanoa miten sen tiedämme.

Meillä on paljon intuitiivista tunneperäistä tietoa. Tämä tulee esille voimakkaasti henkilöhavainnoinissa. Intuition avulla pystymme arvioimaan toista ihmistä hyvin nopeasti ja pystymme tietämään asioita hänen persoonallisuudestaan, vaikka emme pysty antamaan mitään tietoista selitystä siitä, miten ihmisen käyttäytymisestä ja olemuksesta nämä tiedot saamme.

Tietyssä mielessä on hyvinkin tärkeää, että annamme oman intuition tuoda esille sen, mitä toisesta ihmisestä tiedämme. Liika järjen käyttö on tällaisessa tilanteessa vain haitaksi ja estää intuition vapaata toimintaa.

Esimerkiksi tuleva aviopuoliso kannattaa valita intuition perusteella, ja jättää järkisyyt taustalle tässä elämän ehkä tärkeimmässä valinnassa.

Sepi
Liittynyt16.3.2005
Viestejä3265
psv

Äsken jouduin eräänlaiseen testitilanteeseen järjen luonteesta reunaehtosidonnaisena tilana. Ostimme nimittäin Himalajan kristallisuolaa ultraäänellä veden kanssa jaottelevan, paljon mainostetun "Saltair" -suolalaitteen. Olo onkin nyt kuin suolakaivoksessa.

...

Niinpä täytin säiliön suolavedellä ja rohkeasti asetin sen laitteen rungon päälle. Vesi alkoi virrata pois, ilma pulputa sisään, mutta äkkiä virtaus pysähtyi. Laite oli sittenkin monimutkainen pneumaattinen amme!

Ei näköjään tarpeeksi mainostettu... Toivottavasti hankkimanne kalan näkötorni eli monimutkainen pneumaattinen amme jaottelee Himalajalta rahdatun natriumkloridin veden kanssa haluamallanne tavalla optimaalisesti!

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844
Emotion Science

Esimerkiksi tuleva aviopuoliso kannattaa valita intuition perusteella, ja jättää järkisyyt taustalle tässä elämän ehkä tärkeimmässä valinnassa.

Olen samaa mieltä, kunhan puolisoa valitseva ei tee sitä virhettä että hän selkeästi näkee ehdokkaan olevan aivan mahdoton tarjokas (juoppo, pahasti häiriintynyt tahi luonnevikainen tms.) ja silti selittelee itselleen parhain päin kaiken mahdollisen. Joskus kun oikein innostuu jostain asiasta yrittää sitä runnoa läpi vaikka väkisin, esim. yrittää ostaa jotain tiettyä taloa vaikka huomaa kaikenlaisia epäsuotavia seikkoja (vaikkapa liian tyyriiksi muodostuvan remontin tarpeessa oleva huoneita).

Jos varmuudella haitalliseksi muodostuvia seikkoja ei ole uhkana, silloin voi aloittaa suhteen ja ei sitä tarvitse osata sen kummemmin perustella, eli järjen voi sitten jättää taustalle.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
Emotion Science

Esimerkiksi tuleva aviopuoliso kannattaa valita intuition perusteella, ja jättää järkisyyt taustalle tässä elämän ehkä tärkeimmässä valinnassa.

Onko tästä tutkimusnäyttöä vai perustuuko omiin kokemuksiin?

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

http://www.aka.fi/fi/Apropos/Artikkelit/Tutkija-tyossaan/Intuitiota-voi-tutkia-ja-kehittaa/

http://www.slideshare.net/1530research/asta-raami-intuitio-on-tyelmn-hydyntmtn-voimavara-31840000

Intuitiosta onkin netissä paljon mielenkiintoista, muun muassa ylläolevat Turun yliopiston intuitiontutkijoiden juttu ja Asta Raamin esitelmä.

Veikkaisin, että intuitio on myös reunaehtosidonnainen tapahtuma. Kun systeemiin syötetään sopivat reunaehdot, niiden sanelema moodi ilmenee. Monipuolisimmin ihmisessä tapahtuvaa intuitioprosessia mallintaa Benardin konvektio, mutta myös Belousovin-Zhabotinskyn reaktioastia ilmentää reunaehtojen vaihtuessa saatavia uusia moodeja.

Täytyy kuitenkin muistaa, että intuitionkin päätetila, elämyksellisyys, on täysin selittämättä. Esimerkiksi mikään fysiikan tieto materiasta ei osoita materian jonkin muodon tai tapahtuman olevan elämyksellinen. Tai että jostain materian tapahtumasta seuraisi elämyksellinen materia.

Tässä onkin ehkä reunaehtoperäisen intuition vaara; syvästi harhainen reunaehto voi vääristää tai jopa tukahduttaa intuitioprosessin. Veikkaan, että fysikalismiin tuudittautuminen on juuri tällainen tukahduttava reunaehto, joka on omiaan estämään tai viivyttämään elämyksellisen tietoisuuden ongelman ratkaisua

https://www.google.fi/search?q=benard+convection+pictures&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=cXZpU5TqBKOoyQPK-IDoAg&ved=0CC8QsAQ&biw=1600&bih=691

https://www.google.fi/search?q=belousov-zhabotinsky+reaction+pictures&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=wWZpU4bBIcmuyAP69YCwBw&ved=0CCoQsAQ&biw=1600&bih

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat