Kirjoitukset avainsanalla näkö

Kaksi viikkoa sitten menehtynyt neurologi Oliver Sackskaan (9.7.1933-30.8.2015) ei kyennyt tuottamaan "juuri lainkaan tahdonalaista mielikuvitusta". Kuva: Luigi Novi / Wikimedia Commons.
Kaksi viikkoa sitten menehtynyt neurologi Oliver Sackskaan (9.7.1933-30.8.2015) ei kyennyt tuottamaan "juuri lainkaan tahdonalaista mielikuvitusta". Kuva: Luigi Novi / Wikimedia Commons.

En näe mielikuvia, vaikka tunnen ja muistan ne.

Olen aina luullut, että sanonnat "näkee sielunsa silmin" tai "näkee mielessään" ovat vain vertauskuvia. En ollut edes tullut ajatelleeksi, että joku voisi oikeasti nähdä mielikuviaan.

Syy virheelliseen uskomukseeni on inhimillisen yksinkertainen: en itse näe minkäänlaisia mielikuvia. Ihminen olettaa liian herkästi muiden olevan samanlaisia kuin itse. Tähän ajatusvinoumaan minäkin olin haksahtanut.

Olen lukenut ja keskustellut mielikuvituksesta elämäni varrella lukuisat kerrat. Silti tajusin oman mieleni sokeuden vasta sen jälkeen, kun ilmiölle oli annettu (kesällä julkaistussa tutkimuksessa) nimi: afantasia. Jälleen kerran osoitus myös siitä, kuinka kyvytön ihminen on huomaamaan sellaista, jolla ei ole nimeä.

Näköni on erinomainen. Näen kuvallisia unia, ja koin jopa visuaalisia hallusinaatioita valvoessani yöllä, mistä aiemmin kirjoitinkin. Mutta tahdonalaisesti en pysty tuottamaan minkäänlaisia mielikuvia, vaikka kuinka ponnistelisin.

Neurologi Adam Zeman arvioi, että jopa kaksi ihmistä sadasta saattaa olla mieleltään sokeita. Kaltaisiani afantaasikkoja voi siis olla maailmassa 150 miljoonaa ja Suomessakin 100 000. Kenties heistäkin moni on sokea omalle sokeudelleen, kuten minäkin olin vielä muutama päivä sitten. Oletko Sinä yksi heistä? Vai oletko kenties yhtä harvinainen, mutta kuvittaja Lauren Beardin kaltainen hyperfantaasikko, jonka mielikuvat ovat poikkeuksellisen eloisia?

Vaikka termi afantasia on uusi, mielen sokeus ilmiönä on tunnistettu ainakin jo vuonna 1883 julkaistussa yleisnero Francis Galtonin teoksessa Inquiries into Human Faculty and its Development, jossa hän kirjoittaa ihmisistä, "jotka ilmoittavat olevansa täysin kyvyttömiä näkemään mielikuvia". Neurologi Oliver Sacks kuvaa mielen sokeutta vuonna 2010 julkaistun kirjansa The Mind's Eye eli "mielen silmä" samannimisessä päätösluvussa. Sacksin teos on suomennettu nimellä Kirjailija joka kadotti kirjaimet.

Siinä missä näkevä voi olla mieleltään sokea, sokea voi olla mieleltään näkevä. Psykologi Zoltan Torey sokeutui täysin onnettomuudessa 21-vuotiaana, mutta oppi luomaan ympäristöstään niin tarkkoja mielikuvia, että kykeni vaihtamaan talonsa kattokourutkin ilman apua. Naapureidensa kauhuksi hän kiipeili yksin katollaan yöllä, mutta mihinpä sokea olisi valoa tarvinnut.

Sokeutuminen ei kuitenkaan johda automaattisesti mielikuvien rikastumiseen. Se voi johtaa myös mielen sokeutumiseen, kuten teologi John Hullille kävi. Hull alkoi elää muiden aistiensa varassa. Torey kertoi puolestaan kehittäneensä poikkeuksellisen kykynsä uhmaamalla neuvojiaan, jotka kehottivat häntä unohtamaan visuaalisen maailman ja keskittymään tunto- ja kuuloaistiin.

Kun suljen silmät, ja yritän kuvitella hymyilevää vauvaa, näen vain tyhjyyttä. Silti tunnen samanlaista myötäiloa kuin jos näkisin vauvan.

Myös näkömuistini toimii mieleni sokeudesta huolimatta: pystyn vastaamaan kysymyksiin, jotka vaikuttavat edellyttävän visuaalista muistamista, kuten "Kumpi on tummemman vihreä, pakasteherne vai mänty?", "Minkä muotoiset ovat Mikki Hiiren korvat?" tai montako ikkunaa kotitalossani on. Toisin kuin Sacks tai BBC:n jutussa haastateltu afantaasikko Niel Kenmuir, pystyn tunnistamaan myös kasvoja normaalisti, vaikka en näe muistamiani kasvoja mielikuvissa. Pystyn kuvailemaan sokeiden mielikuvieni sisällön myös sanallisesti ikään kuin näkisin ne. Ilmeisesti aivoni jollain tasolla luovat mielikuvan, mutta se ei vain aiheuta tietoista näkökokemusta.

Sacks tapasi myös menestyneen verisuonikirurgin, joka kertoi aivoissaan olevan "varmaankin kuvia tai malleja, joihin aivoni vertaavat sitä, mitä milloinkin katselen tai teen. Mutta ne eivät ole tietoisia. En pysty tuomaan niitä esiin". Kirurgi oli törmännyt mielensä sokeuteen vasta osallistuessaan Harvardin yliopistossa psykologisiin testeihin. Siihen asti hän oli olettanut kaikkien muiden olevan samanlaisia. Kuulostaa tutulta.

Mielen sokeudesta ei ilmeisesti ole minulle(kaan) mitään haittaa. Mutta mistäpä tietäisin, minkälaista elämäni olisi jos voisin nähdä sieluni silmin.

Kommentit (31)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Ilmiö on niin kiinnostava, että se suorastaan pakottaa pohtimaan olemustaan ja mahdollisia syitään. Aivan ensimmäisenä mieleen tulee "Roskan-Werblinin ilmiö", minkä nimen olen antanut sen ensimmäisten havaitsijoiden mukaan

http://www.scientificamerican.com/article/the-movies-in-our-eyes/

http://www.eye-tuebingen.de/eulerlab/

On totuttu ajattelemaan, että verkkokalvolle syntyvät kuvat kulkeutuvat jonkinlaisiksi sähköimpulsseiksi käännettyinä näköhermoa pitkin aivoihin jne. Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että noin seitsemästäkymmenestä erilaisesta neuronista koostuva retinan kuvankäsittelyjärjestelmä analysoi verkkokalvolle tulleen kuvan ja siirtää suuren osan sen informaatiosta roskakoriin. Lopun informaation se analysoi ja jaottelee kahdeksitoista enemmän tai vähemmän sumeaksi hahmoksi, jotka sitten siirretään syvempiin aivojen osiin käsiteltäväksi. Tämä loppukäsittely, jonka tuloksena näkökuvakin muodostuu, on mekanismiltaan vielä täysin tuntematon.

Olennaista on kuitenkin se, että aivojen sisäosat luovat lopullisen kuvan kahdestatoista virikkeestä eivätkä vain käännä jo valmiin kuvan sähköistä hahmoa - jota siis ei edes tarjoudu aivoihin.

Todennäköisesti myös muilla aistialoilla tapahtuu aistireseptoreihin saapuvan "kuvan" vastaavanlainen esikäsittely roskakoreineen, mitä seuraa sitten aivojen saamista virikkeistä tuntemattomalla tavalla syntyvä aistimus.

Mieleen tulee, että biologiset illuusiot ja esim. vakavasti dementoituvilla toisinaan esiintyvät selkeät ja kestävät hallusinaatiot ovat vahingossa syntyneiden tai vuotaneiden virikkeiden aktivoimia tuntemattomia aistimuksentuottoprosesseja. Myös esimerkiksi itselleni tutuksi tullut ja kuulemani mukaan aika yleinen nimien muistamattomuus voi olla samaa juurta. Voin esimerkiksi muistaa jonkun fyysikon kuvan, tutkijatoverit, tärkeimmät tutkimukset julkaisuaikoineen jne., mutta en millään hänen nimeään.

Ensi kättelyssä tulee ajatus, että niin kuvallinen mielikuvitus kuin afantasia johtuisivat jotenkin akselin "verkkokalvon lähettämät 12 virikettä - aivojen virikkeiden pohjalta kehittämät tietoiset kuvat" toiminnoista ja vähäisistä toimintaeroista. Oma syvällinen ongelmansa on tietenkin vielä tahtovaikutukseksi tulkitun ilmiön kyky vaikuttaa kyseisen tapahtuman johonkin osavaiheeseen - tai tahdonalaisen vaikuttamisen epäonnistuminen kuten afantasia-ilmiössä uskotaan tapahtuvan.

Voisi ajatella esimerkiksi, että mielikuvitus vaatisi verkkokalvon tapahtumien suhteellisen herkän tihkuvuuden aivojen syvempiin osiin muodostuvien kuvien virikkeiksi, ja afantasia puolestaan edustaisi suurempaa verkkokalvon pitävyyttä.

.......

En tiedä, miten vakavia yrityksiä joku afantaasikko on tehnyt saadakseen aikaan sisäsyntyisiä mielikuvia. Ja onko mielikuvia yritetty tahdonalaisesti aiheuttaa esim. kuulo-, tunto-, haju- tai lämpötila-aistin alalla. Kokemukseni mukaan on joogassa trataka(?)-niminen harjoitus, jossa tavalla tai toisella luodaan ensin yksinkertainen kuvaelämys (esim. värillinen kolmio), jota sitten koetetaan pitää yllä silmät suljettuina. Harjoitus ainakin vahvistaa kuvallista kuvittelukykyä ja voi johtaa jopa lähelle hyperfantasiaa.

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Ekan kerran kuulen että joltain puuttuu kyky fantasioida visuaalisesti. Ensimäisenä tulee mieleen teinivuodet ja se aika kun onanoidessaan kuvitelmissaan sai naista. Eikö kirjoittajalla tuolloinkaan ollut itse synnytettyjä visuaalisia mielikuvia? (Pelkkien pornolehtien varassa?)

Tulee myös mieleen että onko kasvuympäristössä ollut joku tekijä joka ei ole kannustanut visualisointiin. 

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

jesper
Liittynyt4.3.2009
Viestejä675

Geometriset muodot luulisi olevan kaikilla jollain tasolla mielikuvina olemassa. Miten muuten voisi tunnistaa suoran kulman tai neliön? Aste-erot varmaankin on sitten  todella suuria tässä asiassa. Itselläni mielikuvat ovat useimmiten aika sumeita, mutta on kuitenkin vaikea mieltää ajattelua ilman niitä.

Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe

Harmony
Liittynyt22.6.2015
Viestejä96

Kiitos, mielenkiintoinen bloggaus.

Olen näköjään tuon mukaan hyperfantaasikko. Olen tähän saakka ollut täysin tietämätön tällaisen totaalisen afantasia -ilmiön yleisyydestä. Noh, aina oppii uutta.

Hänen pyhyytensä
Liittynyt13.5.2005
Viestejä28033

Erinomainen blogimerkintä. En ollut tietoinen, että kyvyttömyydelle mielikuvitelmiin on oma nimensäkin "afantasia". Olen lukenut Sacksin kirjan Mies joka kadotti kirjaimet, mutten en jostain syystä muista tätä asiaa siitä. Todennäköisesti siksi, että olen törmännyt ilmiöön aiemmin enkä pitänyt havaintoa niin merkittävänä. Itse pystyn visualisoimaan asiat sekä stilkuvina että liikkuvina kuvina päässäni, mutta olen siis törmännyt mahdolliseen afantastikkoon aiemmin. Eräs tiedepalstalle aikoja sitten ikuisuusbannit saanut "pierupeilisoluja" ja "haistapaska-tietedettä" soimannut Pavlovin aikaista neuvostoliittolaista neurologista tietotaitoa ylistänyt nimimerkki oli/on(?) mitä ilmeisimmin afantastikko. Hän oli/on(?) täysin vakuuttunut siitä, että asiaa, jolle ei ole symbolista ilmaisumuotoa kuten sanaa ei voi ajatella. Ei auttanut argumentoida, että kun näkee asian kuvana päässä, ei sanoja tarvita. Asialle piti olla symbolinen ilmaisumuoto tai asiaa ei voinut ajatella ja piste. Mielenkiintoista oli se, kuinka ehdoton hän oli tämän sääntönsä kanssa, mikä mielestäni ainakin osaltaan osoittaa sen, että asiasta puhuttaneen varsin vähän alan kirjallisuudessa ja ihan siksikin blogimerkintäsi on niin mainio.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Auqino
Liittynyt3.1.2011
Viestejä232

Höh, mikä sinussa oli muka muuta vikana, muutakuin että kuolet kuten kaikki muutkin kuolevaiset. Henkesi jää elämään, tuonkin jutun saattaa pongata tuhannen vuoden päästä, joku tiede-fii-tiedostoa tutkiva tutkija. Sielusi, fiiliksesi myös kuolee, sama vika rahikaisessa. Vai juotko liian vähän alkoo, vai missä vika? Aivothan syttyy kuin tuleen, kun juo viinaa, ja eikö jokainen saa aivan sairaita harhoja silloin? En itsekään ole mikään suuri kuvittelija, vaikka saankin muistoistani reväistyä milloin tahansa, mitä tahansa, sehän on yleensä niin helppoa, vaikkei se ihan maallisen valon kaltaista ole.

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2278

Voisin rohkeasti arvata että insinöörien ja luonnontieteilijöiden (Teppo) joukossa afantastikkoje olisi suhteessa enempi kuin luovien taiteilijoiden joukossa. Nääiden jälkimmäisten joukossa olisi taas enempi hyperfantastikkoja.

Kuvittele kilon painoinen ja metrin pituinen ohut rautaputki paikallaan kelluu avaruudessa. Sen päähän sivusuunnassa osuu kilon painoinen kumipallo. Näe elokuvana miten rautaputki käyttäytyy. Miten näit rautaputken reagoivan ? Mieti ennenkuin kelaat alas..

Jäikö paikallaan pyörimään vai  hirveellä vauhdilla kimposi sivuun? 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878
SamikoKu

Ekan kerran kuulen että joltain puuttuu kyky fantasioida visuaalisesti. Ensimäisenä tulee mieleen teinivuodet ja se aika kun onanoidessaan kuvitelmissaan sai naista. Eikö kirjoittajalla tuolloinkaan ollut itse synnytettyjä visuaalisia mielikuvia? (Pelkkien pornolehtien varassa?)

Tulee myös mieleen että onko kasvuympäristössä ollut joku tekijä joka ei ole kannustanut visualisointiin. 

 

 

Tämä avaus jäi jostain syystä päähän pyörimään.

Täytyy vielä kysyä, että minkälaista kirjallisuutta luet ja miten ne kirjat hahmottuu?

Eli luetko myös romaaniklassikoita vaiko etupäässä tietopuolista kirjallisuutta?

 

Äkkipäätään kuvitellen voisi luulla, että romaaniin lukeminen ei nappaa koska sen visuaalinen hahmottaminen ei toimi. Tietopuolisen kirjallisuuden lukeminen taas voisi olla palkitsevampaa?

 

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Vierailija

Huomasin juuri, että minullakin on tämä afantasia. Ja todellakin, olen aina luullut, että kaikki muutkin ihmiset ovat samanlaisia. Uneni näen kuvina ja ainakin joskus  näen ne väreissä - eräänä yönä ihailin uusien puisien kerrostalojen värimaailmaa. Sille paikalle ei vielä ole rakennettu mitään.

Kun tv-sarjoissa on tehty silminnäkijöiden avulla piirroksia epäillyistä, olen aina pitänyt noiden kuvien tekoa jonakin tieteiselokuva-touhulta. Romaania lukiessa kaikenlainen maisemakuvaus on ollut tuskallista luettavaa - turhaa kirjan täytettä.

En muista jälkeenpäin, minkälaisissa vaatteissa ystäväni tai työtoverini saman päivän aikana on ollut. Jokin yksityiskohta on saattanut jäädä mieleen - solmion solmu, pipon taitos tai käsilaukun logo. En siis ole naisena kyennyt osallistumaan minkäänlaiseen "taas sillä on uusi villapaita" -keskusteluun. Joskus olen ajatellut, miten kukaan voi edes toisen vaatetusta muistaa.

idiotus
Liittynyt8.12.2007
Viestejä1907

Mieleni tuottaa kuvia jatkuvalla syötöllä. Ne eivät ole kovin yksityiskohtaisia tai konkreettisia. Asosioivaa kuvavirtaa, joka korostaa/eristää piirteitä/piirrettä, josta hypätä seuraavaan. Asiat yhdistyvät odottamattomilla tavoilla. En pahemmin harrasta dynaamisesti pitkiä kehittyviä episoideja. Lähinnä vääntelen ja kääntelen konteksteja. Parodia on kiehtonut jostakin kumman syystä aina (sääli, että maailma täynnä huonoa sellaista).

Osaan ilmeisesti luoda mielikuvia ihmisten päähän.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä7171
SamikoKu

Äkkipäätään kuvitellen voisi luulla, että romaaniin lukeminen ei nappaa koska sen visuaalinen hahmottaminen ei toimi. Tietopuolisen kirjallisuuden lukeminen taas voisi olla palkitsevampaa?

 

Tämä on mielenkiintoinen pointti. Itselläni romaani muodostaa ihan selkeän visuaalisen mielikuvat paikoista, ihmisistä ja jopa tapahtumista. Siksi romaanin pohjalta tehdyt elokuvat voivat olla pahimmillaan kiusallisia, kun asiat ovat "väärin". 

Katsoin tässä kesällä Gabaldonin Outlander-sarjan ensimmäisestä kirjasta tehdyn tv-sarjan. Hurahdin pari vuotta sitten noihin kirjoihin ja olen lukenut ne pari kertaa. TV-sarjassa miespäähenkilö oli aivan väärän näköinen ja yksittäisissä kohtauksissa esim. rakennukset tai jopa tapahtumien kätisyys (esim luolan suuaukon sijainti kulusuuntaan nähden :D) oli erilaista kuin olisi pitänyt.

Mutta tiedän, että minulla mm. muisti pelaa hyvin visuaalisesti. jos ala-asteella koeissa saatoin nähdä kirjan sivun, jossa kysytty asia oli. En vaan saanut tekstiä esiin... Ja vieläkin välillä piirtelen asioita, jotka hahmotan ensin kuvaksi mielikuvituksessa. Kuvaa voi käännellä ja muokata silmät kiinni, mutta aina ja kaikissa aiheissa se ei onnistu.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

idiotus
Liittynyt8.12.2007
Viestejä1907

Minua ei kaunokirjallisuuden lukeminen juuri nappaa, koska siinä mennään kirjailijan mukana. Se ei salli tapahtumien vapautta. Saattaisin hullaantua sellaiseen kirjallisuuteen, jossa juoni haarautuu useaan kertaan ja pitäisi valita se mieluisin kuvaus, jonka mukaan mennään seuraavaan lukuun jne. E-kirjat toimisivat tässä hyvin. Vaatii toki kirjailijalta aika paljon, mutta tiimityö olisikin tässä aivainsana.

Minulla on erittäin huono visuaalinen muisti, muttta mielikuvat toimivat. Ne ovat ehkä paremmin sanoen karkeita abstraktioita asioista tai yksityiskohdat ovat täysin poispyyhittyjä. Osaan assosioida visuaalisten kuvien mukaan. Muutaman kerran näkemäni sivu on saanut suustani tulemaan koko kappaleen sisällön, mutta se oli visuaalisen abstraktoin laukaisema muistinpalautustemppu.

Ne, joilla hyvä visuaalinen muisti, ovat varmaan hyviä tenttimään orgaanista kemiaa ja biokemiaa /(molekyylibiologiaa).

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

optimistx
Liittynyt14.1.2008
Viestejä852
MrKAT

Voisin rohkeasti arvata että insinöörien ja luonnontieteilijöiden (Teppo) joukossa afantastikkoje olisi suhteessa enempi kuin luovien taiteilijoiden joukossa. Nääiden jälkimmäisten joukossa olisi taas enempi hyperfantastikkoja.

Kuvittele kilon painoinen ja metrin pituinen ohut rautaputki paikallaan kelluu avaruudessa. Sen päähän sivusuunnassa osuu kilon painoinen kumipallo. Näe elokuvana miten rautaputki käyttäytyy. Miten näit rautaputken reagoivan ? Mieti ennenkuin kelaat alas..

Jäikö paikallaan pyörimään vai  hirveellä vauhdilla kimposi sivuun? 

Kytkemällä ajattelua pois päältä näkyi putki pyörähtävän, mutta ajelehti hyvin hitaasti etuviistoon oikealle pallon  radan suhteen.

Hmm. miksi kuvassa näkyi oikealle... Miksi ei ylös, alas, vasemmalle...

Ehkä tilanne muistutti sitä, että rautaputki roikkui keskeltä narussa hyvin korkealta katosta. Sitten tietysti oikekätisenä ihmisenä tönäisen sitä pallolla sen vasempaa päähän, jotta en saa siitä tälliä sen pyörähtäessä. 

Ai juu, hitausvoimathan ovat dynamiitin veroista ainetta täällä, ei saa sanoa. Joten enpä sano.

Aioitko paljasta "oikean" ratkaisun? Siis sen, missä ei ole henkiolentoja, enkeleitä, sieluja ja hitausv. , vaan tylsiä laitosfyysikoita.

Meikäläisellä näyttää olleen hyvin visuaalinen muisti. Opettajat ihmettelivät, miten osaan muka kirjoja ulkoa, kun kirjoitin tekstejä kokeissa. Katselin niitä kuin eideetikot. Ehkä siksi olen täysin hukassa, jos en pääse tuntemattomassa kaupungissa "katsomaan lentokoneesta" sitä. Ällistyin aikanaan, kuin suuri osa muista ihmisistä taas ei käsitä karttoja ollenkaan.

On meitä monenlaisia.

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2278
optimistx

Kytkemällä ajattelua pois päältä näkyi putki pyörähtävän, mutta ajelehti hyvin hitaasti etuviistoon oikealle pallon  radan suhteen.

Minä "näen" pallon iskeytyvän oikealta ja tanko lähtee hitaasti pyörien vasemmalle. Vieressä ei olisi riskiä että toinen pää iskisi naamaan. Rautatanko vielä hidastetussa kuvassa jäisi hiukan väräjämään ja aaltoilemaan päästä päähän. 
 Olen joskus laskenutkin oikean ratkaisun.. en muista tarkkaan sitä.

 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

jesper
Liittynyt4.3.2009
Viestejä675
MrKAT

Minä "näen" pallon iskeytyvän oikealta ja tanko lähtee hitaasti pyörien vasemmalle. Vieressä ei olisi riskiä että toinen pää iskisi naamaan. Rautatanko vielä hidastetussa kuvassa jäisi hiukan väräjämään ja aaltoilemaan päästä päähän. 
 Olen joskus laskenutkin oikean ratkaisun.. en muista tarkkaan sitä.

Jostain syystä minulle tuli ensin mieleen se, että pallo osuu siihen päähän tangon suuntaisesti. Tanko siis ei lähtisi lainkaan pyörimään. Tuollainen esimerkki ei kylläkään olisi kovin mielenkiintoinen.

Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Olettaen, että törmäys on äärettömän nopea alkaa tanko näkökuvassani hiljalleen kiertyä ja edetä pallon menosuuntaan. (Painopiste siis etenee..) Jos törmäys on hidas, tanko pyöriessään liikkuu lievästi vasemmalle, jos pallo on osunut tangon oikeaan päähän.

Pallo jatkaa matkaansa vauhti paljon hiljentyneenä ja jää sauvasta jälkeen.

Tosiaan, jos tanko on vaikkapa metallia, se alkaa värähdellä ja hiljalleen soida. Ja törmäyksen räsähdyksen kuulen selvästi.

Ja avaruus, johon ne katoavat, on tumman sininen.

Tällaisena ilmiön siis havainnoin, mutta epäilen, tokko se olisi fysikaalisesti oikein. Visioni on kuitenkin järkkymättömän tuntuinen; epäilyistä huolimatta muita vaihtoehtoja ei ole ilmennyt.

Visiossani on myös sellainen ristiriita, että törmäys ei voi olla sekä äärettömän nopea että täysin tai hyvin kimmoinen.

idiotus
Liittynyt8.12.2007
Viestejä1907

Kasvontunnistuksesta: 

En osaa kuvailla, mutta tunnistan. Olisi mielenkiintoista tietää, miten tämä liittyy visualiseen muistiin tai prosopagnosiaan. Olisin aivan avuton piirtämään tai kuvailemaan kasvoja, mutta toisaalta löydän yhtäläisyyksiä helposti.

On ihmisiä, jotka elelevät omassa päässään aivan liikaa (öhöm), mutta eivät paljoa ota vastaan ulkoista realismia. Mielikuva ei mielestäni ole todellisuuden kuvittellinen mallinne. Se voi olla jotain ihan omaa ja absurdia.

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

SamikoKu kirjoitti:

Ekan kerran kuulen että joltain puuttuu kyky fantasioida visuaalisesti. Ensimäisenä tulee mieleen teinivuodet ja se aika kun onanoidessaan kuvitelmissaan sai naista. Eikö kirjoittajalla tuolloinkaan ollut itse synnytettyjä visuaalisia mielikuvia? (Pelkkien pornolehtien varassa?)

Tulee myös mieleen että onko kasvuympäristössä ollut joku tekijä joka ei ole kannustanut visualisointiin. 

Jahas täällä on kaikki taas ihan sekaisin eikä löydä ainakaan ensalkuun mitään.

Kysymys on myös hävinnyt pari päivää aikasemman konversion takia eli uudestaan.

Minkälaisia kirjoja luet? Meneekö myös klassikkoromaania ja jos menee niin kuinka ne hahmottuu? Vois kuvitella että tietopuolinen kirjallisuus stimuloisi paremmin jos visuaalinen hahmottaminen puuttuu.

Tonen asia mikä tuli mileen niin unet. Minkälaisia unia näet? Onko unissa visuaalisia kuvia vaiko vain tunnetiloja. Jos unissa onnistuu hahmaottamaan visuaalisia kuvia ja muuten ei niin siinä olisi mielenkiintoinen ristiriita.

Edit: Olihan se kyssäri täällä. Hapuilua uuden softan kanssa nääs. Mutta lisäyksenä nyt kuitenkin tuo unikysymys vielä.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

lokki
Liittynyt3.1.2010
Viestejä4937

Vastustan tekemääsi tulkintaa Teppo. Minun ajatteluni on erittäin vahvasti spatiaaliseen hahmotukseen perustuvaa, näen myös spontaaneja unia, mutta valvetilassa visuaalinen näkymä täytyy työläästi konstruoida mieleen. Ei se todellakaan sinne itsestään kehity, vaan kyse on tunne-elämysyhdistelmää vastaavien piirteiden kokoamisesta mieleen tai paperille -niin piirtämisessä kuin mielikuvittelemisessakin.

Olen siis tulkintasi mukaan afantastikko, koska en kykene näkemään kuvia mielessäni, vaan ainoastaan konstruoimaan (näköaistimusta vastaavat) tunnevasteet, jotka kyllä kykenen sitten esim. piirtämään kuvaksi. Kuvaa en kuitenkaan mielessäni näe, vaan tavallaan kuvittelen itseni katsomaan kuvittelemaani piirremallia ja kokemaan sen tuottamia visuaalisten havaintojen tapaan vaikuttavia reflektioita. En siis operoi mielessäni visuaalisilla efekteillä, vaan niiden aiheuttamilla kokemuksilla.

Minäkin olen siis mieleltäni sokea, mutta niin luulen kaikkien muidenkin olevan - enemmän tai vähemmän. Vain "mielikuva" käsitteen tulkinta on erilainen. Visuaalinen kuva sisältää aivan liian paljon informaatiota säilöttäväksi mieleen sellaisenaan. Siksi se tallennetaan mieleen koodattuina piirteinä, joista sitten myöhemmin voi palauttaa näkemänsä kuvan piirteet rekonstruoimalla kuvan aiheuttamat tunne-elämykset. Valokuvamuistikin on vain erilainen tapa koodata kuvan sisältö.

Pidän väitettäni puoltavana perusteluna sitä, miten huonosti ihmiset piirtävät. Jos ihmiset oikeasti näkisivät mielessään kuvia, olisi niiden kopioiminen paperille helppoa ja yksinkertaista hommaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan hyviä piirtäjiä ovat nimenomaan ihmiset, jotka ymmärtävät ja oivaltavat piirretyn objektin olemuksen, rakenteen ja luonteen, eivät ne, jotka ovat usein sellaisen nähneet.

Poliisin piirtäjän avulla tunnistettavan kasvokuvan luominen on verraten helppoa, vaikka saman kuvan piirtäminen olisi lähes jokaiselle aivan epätoivoista. Minusta näin on juuri siksi, että mieli ei operoi kuvilla, vaan niiden aiheuttamilla tunteilla ja mieli(kuvilla). Tästä voi vakuuttua piirtämällä ilman mallia polkupyörän, jolla oikeasti voisi ajaa.

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

lokki kirjoitti:

Pidän väitettäni puoltavana perusteluna sitä, miten huonosti ihmiset piirtävät. Jos ihmiset oikeasti näkisivät mielessään kuvia, olisi niiden kopioiminen paperille helppoa ja yksinkertaista hommaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan hyviä piirtäjiä ovat nimenomaan ihmiset, jotka ymmärtävät ja oivaltavat piirretyn objektin olemuksen, rakenteen ja luonteen, eivät ne, jotka ovat usein sellaisen nähneet.

Hyväksi piirtäjäksi voi myös kehittyä. Ei se muuta vaadi kuin harjoittelemista. Tosin siinä voit olla oikessa että sisäisesti hyvin hahmottamaan pystyvät helpommin alkavat opettelemaan piirtämistä.

Itse aikanaan haaveilin taiteesta ammattia. En kuitenkaan sillä saralla vienyt kokeilua loppuun vaan meni pupu pöksyyn. Varmempi fyrkka vei voiton.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Gemini
Liittynyt20.12.2013
Viestejä1467

Mielenkiintoinen kirjoitus! Itsekin tullut tuota mielikuvien näkemistä joskus pohdittua. Taitaa mennä itsellä afantasian puolelle normikunnossa, nimittäin muistan kuinka yhden ainoan kerran, reilut 20 vuotta sitten helkkarinmoisessa krapulassa (usean päivän intensiivisen juomisen jälkeen) en pystynyt pitämään silmiäni kiinni koska aloin nähdä geometrisia muotoja, ns. rautalankamalleja. Pystyin muokkaamaan niitä tahdonalaisesti haluamikseni, mutta kokemus oli sen verran pelottava liittyen krapulan tuomaan ahdistukseen että valvoin varmaan vuorokauden tämän vuoksi. Koskaan tämän jälkeen, vaikka kovia krapuloita on ollut en ole kokenut mitään vastaavaa kuten en aiemminkaan. Ilmiö oli erittäin todellisen tuntuinen. Ihmetyttää se että vain yhden kerran olen tämän kokenut.

(Meni aiemmin kiireessä höseltäessäni tämä viesti tuonne Voittaako rakkaus vihan? -blogiin).

Afantastista!

Onpa uskomatonta, että sain omalle ajattelutavalleni tai "kuvattomuudelleni" nimen. Ihan sattumalta näin keskiviikko iltana! Olemme nimittäin mieheni kanssa käyneet tästä asiasta pitkiä keskusteluja. Olen yrittänyt selittää miten hahmotan ja muistan asoita tai ylipäätään ymmärrän asioita: en kuvina vaan nimenomaan tunne-elämyksinä sekä sanallisina ikään kuin kielellisinä merkityksinä. Mieheni taas näkee kaiken valtavan voimakkaina kuvina.

Minulle käy juurikin samalla tavalla kuin Lokki nimimerkille, eli pystyn kyllä luomaan kuvia suurella vaivalla ikään kuin rakentamaan ne tietoisesti juurikin kuin piirtäen. Mielikuvan säilyttäminen on hankalaa ja vaatii ponnistelua. Unia kyllä näen, mutta jos niitäkin alan muistelemaan mieleeni ei tule kuvaa vaan tarina, kielellinen näkymä johon liittyy tunne-elämykset.

Afantastista!

Ja niin vielä edellisiin kommentteihin viitaten, olen muusikko, en insinööri :) Musiikin ajattelu on minulle hyvä vertaus tavastani ajatella ylipäätään. En näe musiikkia nuotteina vaan tunnen sen, ymmärrän sen ikään kuin kielenä, sanoina. Sanat ovat vain ääniä joihin liittyy tunne-elämys ja sisältö riippuen äänten keskinäisestä suhteesta.

Eele

Olen menettänyt taidon luoda mielikuvia sairauden takia viimeisen kahden vuoden sisällä. Kasvojen tunnistaminen on vaikeutunut ja menneisyysmuisti hävinnyt. Ikää on 48 vuotta, ei siis ikäkysymys. Itselläni huomaan mielikuvien häviämisen liittyvän myös tunnepuolen asioihin. En pysty enää tuntemaan ikävää, pelkoa, rakkautta mm. Sairaus kohdistuu pikkuaivoihin, välillisesti kait kokonaisvaltaisesti aivoihin. Kärsin tästä valtavasti ja yritän harjoittaa pääkoppaani, tuloksetta.

Ps. Pahoittelen kirjoitusvirheitä, "sokeus" on lisääntynyt siinäkin

Karuski
Liittynyt14.3.2017
Viestejä2

Olipa kertakaikkisen mahtava kirjoitus, olen tässä tämän seurauksena googletellut ja tullut aina vain viisaammaksi tämän asian suhteen. Olen aina ihmetellyt, miten ihmiset saavat silmiensä eteen asioita. Kun minä suljen silmäni, on mustaa. Joskus kun olen osteopaatilla, saattaa tulla värejä silmien taa, siis punaista, pinkkiä, vihreätä. Ne ovat voimaannuttavia hetkiä, koska muuten ei minulla silmien ollessa kiinni ole mitään visuaalista toimintaa. En osaa piirtää, vihasin koulussa kuvista. Minulle ei synny visuaalisia muistikuvia, missä joku asia on. Siksi mieluiten jätän asiat esille. Muistini on auditiivinen. Tunnistan kappaleen ensimmäisestä tahdista ja muistan pitkiä melodioita aukottomasti. En tiedä, millä mekanismilla muistan nähneeni jonkun kasvot, en aina, enkä kovin hyvin. Matkoilla otan nykyään useita tuhansia kuvia, koska en pysty mielessäni palaamaan paikkoihin, joissa olen käynyt, vaan minun pitää selata kuvia muistaakseni, missä olen matkustanut. Minä en ole oikein koskaan osannut "kuvitella" asioita. Olen aina ihmetellyt, kun rentoutusharjoituksissa pitää kuvitella jotain palmuja, enkä minä saa mitään palmuja mieleeni, vaikka kuinka sulkisin silmäni. Unia näen, valtavasti ja onneksi visuaalisia! On jotenkin lohdullista, että on muitakin. Tuntee olonsa joskus aika orvoksi, kun ottaa tuhansia kuvia ja perustelee sitä sillä, että kun ei ole visuaalista muistia, että ei voi palata sinne, missä on ollut.

Mika

Mulla ei tule minkäänlaista visuaalista mielikuvaa, samoin äänet/hajut/maut vaikeita pohtia. Sanallisia ja spatiaalisia "mielikuvia" sen sijaan on. Olen pienestä asti piirtänyt paljon, ja ilman mielikuvia näen todellakin teokseni ensi kertaa vasta paperilla. Spatiaalinen mielikuva vaikkapa ihmishahmojen asennosta on, mutta vaikeampiin tai usean ihmisen kuviin tarvitsen etsiä mallikuvat onnistuakseni edes osittain. Konseptit, matematiikka, koodaus ym. ovat kauan tuntuneet helpoilta ja loogisilta.

Läheisteni kasvoista tai lapsuudenkodista en saa mitään näkyvää mielikuvaa; osaan kyllä kuvailla niitä ja spatiaalisesti hahmotella kävelyä asunnon halki. Tunnistan myös kaiken tutun nähdessäni, mutten osaa esim. verrata vuoden tai parin aikana tapahtuneisiin muutoksiin. Kenties tämän takia olen jo pitkään halunnut ottaa valokuvat kaikesta tärkeästä; elämänkumppanit varsinkin ovat saaneet olla kamerani edessä päivittäin.

Mima
Liittynyt3.6.2015
Viestejä6

Tuttu juttu ja pohdinkin tätä aina silloin tällöin. En saa päähäni kuvia läheisistä ihmisistä tai asioista/esineistä, mitä yrittää tietoisesti ajatella. Sanotaan näin, että päässä lyö tyhjää psl. monologi. Itse "kärsinyt" tästä vaivasta aina, eli synnynnäinen "vika".  En tiedä mikä on ympäristötekijöiden ja kasvatuksen vaikutus tähän mutta uskon että, ei vaikuta paljon tai yhtään.

Itsellä unet ovat parhaimmillaan hyvin eläviä ja luulenkin, että mielikuvia näkevät ihmiset kokevat mielikuvat juuri samalla tavalla mistä itsellä on kokemuksia vain unien muodossa. Muutaman kerran on käynyt myös niin, että aamulla herätessä kostean illan jälkeen päässä on pystynyt pyörittelemään "rautalangasta" lähes minkä muodon/esineen tahansa. Kuinkahan visuaalinen olisi jos päässä olisi kaikki piuhat paikoillaan :D

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä5158

Kiehtovaa. En edes tiennyt, että afantasiaa on olemassa..!

Ehkä ihmiset ovat kaikkea afantaasikon ja hyperfantaasikon välillä… Ääritapauksina Daniel Tammett ja Kim Peek??

Ihminen tosiaan olettaa herkästi muiden olevan samanlaisia kuin itse. Muistan piirustuskilpailun, jossa olin 6-vuotiaana. Pari aikuista pysähtyi ylistämään taitojani – mielestäni turhankin paljon. Aina vaan ylistystä, vaikka enhän minä mitään kovin ihmeellistä tehnyt. Liioittelevatko aikuiset? Päätin tehdä kierroksen, ja katsoa mitä muut tekevät (ei onneksi ollut natsi-meininki). Ensimmäinen tyttö… menin sanattomaksi. Muistan ajatelleeni ihan oikeasti, oliko hänellä lievä koordinaatiohäiriö. Ja toisaalta yksi poika… ihailin häntä: hänkään ei ollut teknisesti yhtä tarkka kuin minä, mutta se ilmaisutaito! Hän piirsi intohimoisesti rakettia, lähtölaukaisuhetkellä. Ihailin sitä ilmaisuvoimaa. Minut oli opetettu tekemään pikkutarkkaa, se oli tylsää, mutta aikuisten arvostamaa. Joka tapauksessa, muistan sen päivän koska silloin huomasin, että itsestään selvänä pitämäni ominaisuus ei ollutkaan jokaisen ominaisuus.

Te jotka olette afantaasikkoja: näettekö jotain muotoja ja värejä Daniel Tammetin tapaan, jos asiaa tarkastelette? Onko mahdollista tarkastella? Vai onko niin, että vain tunnette/tiedätte.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41793

"World-first brain imaging study to understand mind blindness

To determine why some people cannot create visual images of people, places and things in their mind's eye, UNSW scientists are planning to conduct a world-first brain imaging study of people with this baffling condition, known as congenital aphantasia.

A team led by UNSW Associate Professor Joel Pearson has launched a crowd-funding campaign to raise money to carry out functional magnetic resonance imaging (fMRI) studies to try and understand the neurological basis of mental imagery.

People with and without congential aphantasia – which has only recently been recognised as a new condition – will participate. The findings could also have implications for common mental disorders such as schizophrenia and Parkinson's disease, which are associated with disturbed mental imagery."

https://medicalxpress.com/news/2018-06-world-first-brain-imaging-mind.html .

Vauvat ovat erityisen kiinnostuneita kasvoista, imemisen ohella. Wikimedia Commons.
Vauvat ovat erityisen kiinnostuneita kasvoista, imemisen ohella. Wikimedia Commons.

Monennäköisten ihmisten katselu vauvana kehittää kasvojen tunnistuskykyä.

Ensivaikutelman pysyvyyden takaa vahvistusharha: etsimme, havaitsemme ja muistamme herkimmin tietoa, joka vahvistaa ensivaikutelmaa, sivuutamme vastakkaisen tiedon ja tulkitsemme moniselitteisen tiedon ensivaikutelman mukaiseksi. Ennakkokäsitykset ja aivojen automatiikka ohjaavat vastaavasti ensivaikutelmaa.

Ensivaikutelmia luovat aivomme jakavat ihmisiä automaattisesti meihin ja muihin, ystäviin ja vihollisiin. Jakoon vaikuttaa keskeisesti se, kuinka aivojemme näköjärjestelmä tunnistaa ja erottaa kasvoja toisistaan.

Vastasyntyneellä on valmius oppia erottelemaan kaikenlaisia kasvoja, mutta erottelukyvyn kehittyminen edellyttää altistumista erilaisille kasvoille näköjärjestelmän herkkyyskaudella. Tällä ainakin ensimmäisen elinvuoden kestävällä oppijaksolla vauvan aivot muodostavat näkemistään kasvoista perusmallin, johon vertaamalla uusia kasvoja myöhemmin tunnistetaan.

Kokeet osoittavat, että vauvaikäiset oppivat erottamaan helposti jopa muiden kädellisten kasvoja niiden lajitovereista, jos pääsevät katselemaan näitä eläimiä kasvojen tunnistuksen herkkyyskaudella.

Tavallisesti vauva näkee ensimmäisenä elinvuotenaan eniten äitinsä ja muiden varsin samannäköisten otusten kasvoja. Niinpä tutunnäköiset kasvot opitaan erottamaan tarkasti toisistaan, siinä missä erirotuisten ihmisten hyvinkin erilaiset kasvot jäävät harjoituksen puutteen vuoksi keskenään hyvin samannäköisiksi. Suomalaiselle japanilaiset näyttävät keskenään yhtä samanlaisille kuin suomalaiset japanilaiselle, koska vieraat kasvot ovat kaukana tunnistuksen herkkyysalueelta.

Erirotuisten kasvojen näyttäessä keskenään samalta aivomme luokittelevat ne helpommin vihollisiksi kuin toisistaan helposti erottuvat tutunnäköiset kasvot. Tämä aivojemme vaistomainen rasismi luo hedelmällisen alustan rasistisen kulttuurin leviämiselle, jota vahvistusharha ja sosiaaliset vinoumat entisestään voimistavat.

Ehdotan rasismikierteen ehkäisemiseksi uutta keinoa: vauvaikäisten kasvokylpy. Kasvokylvyn ideana on altistaa aivojen näköjärjestelmä herkkyyskaudella erirotuisille ja monennäköisille kasvoille, jotta erotteluherkkyys yleistyisi omannäköisistä myös erirotuisten kasvoihin. Tavoite on sama kuin menestyksekkäissä kielikylvyissä, joissa lapset oppivat kuin itsestään monikielisiksi: hyödyntää aivojen herkkyyskausien lähes rajatonta oppimiskykyä – ja niiden aikaista lasten oppimisintoa.

Oikein ajoitetuilla herkkyyskausien virikekylvyillä lapsi oppii nopeammin ja pysyvämmin kuin vuosikausien ponnistuksilla herkkyyskauden jälkeen aivojen erikoistumisalueen sementoiduttua. Sivuvaikutuksena monikielisillä lapsilla voi väliaikaisesti ilmetä lieviä kehityksen viivästymiä, mutta lopulta asianmukaisessa virikekylvyssä opittu monikielisyys ennemmin lisää kuin vähentää älyllistä kyvykkyyttä aikuisuudessa.

Kasvojen tunnistuksesta on päävastuussa aivojen fusiform-poimun kasvoalue. Synnynnäinen poikkeama, kasvoton kasvuympäristö tai vaurio tällä alueella voi ilmetä kasvosokeutena eli kasvojen tunnistamisen erityisvaikeutena muutoin moitteettomasti näkevällä ihmisellä.

Omaa vaistomaista rasismiaan voi tutkia tällä Harvardin yliopiston nettitestillä. Testi kertoo, että suosin vahvasti valkoihoisia mustaihoisiin verrattuna. Vaikka tulos kuulostaa oppimani kasvojen tunnistustarkkuuden kannalta uskottavalta, testin järjestys saa epäilemään sen luotettavuutta: testin ensimmäisessä osassa mustat ja pahat esiintyvät yhdessä, minkä oppiminen hidastaa suoritusta testin käännetyssä jälkimmäisessä osassa, ja vääristää siten tulosta juuri mustiin kohdistuvan rasismin suuntaan. Aidosti satunnaistettuna testi olisi uskottavampi.

Väistämättä yhdentyvässä maailmassa jälkeläistemme on kyettävä ratkaisemaan globaalit ongelmamme yhä tiiviimmässä yhteistyössä eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten kanssa. Jälkeläisistämme tulee maailmankansalaisia, joiden on menestyäkseen osattava suhtautua erinäköisiinkin ihmisiin lähtökohtaisesti ystävinä. Pinnallisista eroista sikiävä rasismivaisto on rasite, jota ei kannata jättää perinnöksi lapsilleen.

Maapallon säilyttäminen elinkelpoisena kun edellyttää, että niin kihniöläiset, mogadishulaiset kuin tokiolaisetkin oppivat puhaltamaan yhteen toriumiin.

Kommentit (47)

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä6163

"Tämä aivojemme vaistomainen rasismi..."

Hmm.... Tuolle on myös toinen termi: evoluutio. Satakunta vuotta sitten oli suuressa huudossa jotakuinkin vastavanlainen idea, sitä tosin nimitettiin "proletariaatin solidaarisuudeksi" ja sitä lähdettiinkiin toteuttamaan suurella innolla. Valitettavasti ideologian käytännön toteuttaminen vaati varsin drastisia toimenpiteitä kuten esim "gulagien" terminoimista jne. Lopputuloskaan ei varsinaisesti muistuttanut kaikkien toivomaa ihanneyhteisuntaa. Ihmiset eivät muuttuneetkaan ihanteen mukaisiksi. Mutta ehkä nyt kuitenkin voitetaan evoluutio?

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10433

Tepolla hyvätahtoinen ajatus, mutta en kuitenkaan pidä sitä täysin aukottomasti puhtaana.

Kommentoin samaa kohtaa, jota SamBodykin "Tämä aivojemme vaistomainen rasismi..."

Ihmisiet ovat eläimiä vaistoineen, ja jos rankataan rasisimi joksikin primitiiviseksi vaistoksi, niin ei sitä pidä aivojen manipuloinnilla tukahduttaa vauvaisässä, eli tavallaan aivopestä, kuten ei seksuaalivähemmistöön kuulumistakaan jne.

Ihmisillä on ja pysyy eläimelliset vaistonsa ja tapansa ns pinnan alla, ja niillä on tärkeä funktionsa, joilla kaikilla tehtävänsä ihmisen selviytymisen kannalta, olipa sitten kyseessä Wall Streetin pörssihai taikka Intian slummien kasvatti.

Kieroon kasvanut ihminen, jos demokraattisen nyky-yhteiskunnan moraalien mukaan tuomitaan, on ojennettava täysi-ikäisenä jo olemassa olevin keinoin, vaikka ovatkin osaltaan todetusti puuttelliset ja tehottomat. Mutta ei siis pidä mennä vauva taikka lapsenaivoja manipuloimaan yhtään nykyistä enempää kuin niitä jo muutenkin ohjataan enemmän taikka vähemmän tietoisesti kaikin tavoin, vaikka ajatus olisikin houkutteleva.

Korjataan ja parannellaan mieluummin niitä täysi-ikäisten ojentelumalleja.

Näkisin lisäksi että olisi moinen menettely vain yksi askel lisää kohti ns orwellilaista tilaa, johon suuntaan osa maailman ihmiskuntaa on jo muutenkin kuin varkain vaarallisesti hipsimässä.

Julius
Liittynyt24.3.2013
Viestejä279

MItä ihmettä te sönkkäätte!

 

Menkääs ja lukekaas se blogikirjoitus oikein ajatuksella ja miettikää mitä siinä oikeastaan sanotaan.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10433

Itselleni tuli blogikirjoituksen luettuani sellainen mielikuva vauvasta, joka kehtoon sidottuna pakotetaan kellopeliappelsiinityylisesti katsomaan kaiken maailman eri värisiä pärstiä.

Voi toki olla, ettei kirjoittaja sellaista tarkoittanut...

vihersuvakki
Liittynyt27.2.2015
Viestejä358

Jep, näin voidaan huomattavasti varmasti vähentää erinäköisyydestä johtuvaa rasismia.

 

Rasismia on montaa lajia ja tämä tietenkin voi toimia vaimentajana muunkinlaisille rasismin muodoille. Esimerkiksi Ruandan kansanmurha ei perustunut oikeastaan ulkonäköeroihin niinkään kuin sitten siihen, että jatkuvasti mustamaalattiin toista osapuolta radion kautta ja luotiin kuva, että joko ne tai me, ei ole kyse sodasta tai rauhasta vaan sodasta tai tuhoumisesta.

 

Näin tavallaan kansanmurha alkoi vaikuttaa hyvin rationaaliselta ja järkevältä teolta.

 

Toki viha oli synnyttänyt vihaa jo tätä ennen ja asialla oli pidempi historia.

Olen feministi ja tuomitsen sekä radikaalifeministien vihateot ja feministeihin kohdistuvat vihateot. Onneksi kaikki feminismikritiikki ei ole vihaa eikä kaikki feministit vihaa, ääripäiden touhua.

Ueberweg
Liittynyt12.9.2008
Viestejä1218

Ymmärrän kyllä, että tämä on vain blogikirjoitus, jota ei ole tarkoitettukaan otettavaksi vakavasti, mutta olisi silti asiallista panna mukaan lähdeviitteet, jos sellaisia on. Tai ehkä sellaisia ei tässä tapauksessa ole, vaan koko juttu perustuu Mattssonin omaan ajatteluun.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10433
vihersuvakki

Jep, näin voidaan huomattavasti varmasti vähentää erinäköisyydestä johtuvaa rasismia.

 

 

Epäilen vahvasti.

vihersuvakki
Liittynyt27.2.2015
Viestejä358

Rasismi on kohtalo siinä mielessä kuin narsismikin, mutta sitten taas meidän käytös ei olekaan yhtään niin kohtalo, riippumatta siitä, vaikka alitajuisesti olisikin taipumusta löydettävissä.

 

Mielenkiintoisena nyanssina Yhdysvalloissa on se, että mustatkin ovat alitajuisesti usein mustia kohtaan rasisteja. Kaikkea sitä ihminen oppii pelkäämään, se on ollut elinehto...

 

Emme siis ole evoluution emmekä ympäristön orjia, me voidaan opetella monenlaisia asioita, asioista ainakin pois päin joskaan ei kokonaan koskaan pois ja joitain asioita suhteellisen helpolla.

 

Jos joku näkee sen ongelmana, että tietty asia ei ole tahdonalainen, niin pitääkin huijata aivoja. Sitä voisi kutsua kai itsensä aivopesuksi, mutta miksi ei esimerkiksi aivopesisi itseään pois vaikkapa suolakurkkufobiasta?

Olen feministi ja tuomitsen sekä radikaalifeministien vihateot ja feministeihin kohdistuvat vihateot. Onneksi kaikki feminismikritiikki ei ole vihaa eikä kaikki feministit vihaa, ääripäiden touhua.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10433

Fobian, addiktion taikka muun pakkomielteen lieventämiseen lienee hypnoosi tieteellisesti toimivaksi todettu ja hyväksytty hoitokeino, aivopesun taasen ollessa kyseenalaiseksi arvioitavissa em mielentilojen hoitoa ajatellen.

vihersuvakki
Liittynyt27.2.2015
Viestejä358
Brainwashed

Fobian, addiktion taikka muun pakkomielteen lieventämiseen lienee hypnoosi tieteellisesti toimivaksi todettu ja hyväksytty hoitokeino, aivopesun taasen ollessa kyseenalaiseksi arvioitavissa em mielentilojen hoitoa ajatellen.

 

Keinot on monet. Niin sanottu siedätyshoito vaikkapa esdiintymiskammon kanssa oikein tehtynä on joillekin auttanut ja siinähän on siitä kyse, että syntyy ns. "habitaatio", kuten vaikkapa banaanikärpäsen kykenee opettamaan pelkäämään tai pelosta pois.

 

Ihminen on monimutkaisempi kuin banaanikärpänen, aivotkin suuremmat, mutta jo noin pienillä ötököillä on kykyä oppia...

 

Ja oikein tehtynä, koska jos ihmisen pakottaa vaikka esiintymiskammoisena lavalle väkisin liian nopeasti, niin voikin tulla trauma ja pahentaa fobiaa, siispä pienin askelin....

Olen feministi ja tuomitsen sekä radikaalifeministien vihateot ja feministeihin kohdistuvat vihateot. Onneksi kaikki feminismikritiikki ei ole vihaa eikä kaikki feministit vihaa, ääripäiden touhua.

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432

Tuli mieleen, että tuotahan voisi testata helposti kartoittamalla sellaisten lasten asenteita, joilla on ollut eri etnistä taustaa oleva "nanny". Eikös se ole jenkkilässä ihan normi uranaisten perheissä, että jälkikasvun hoitaa venezuelalainen, filippiiniläinen tai korealainen lastenhoitaja? Luulisi siellä sen verran porukkaa olevan, että saataisiin jokin koe aikaiseksi.

Enää ei puutu ku tekijä.

Hämmentää.

kytoann
Liittynyt16.3.2005
Viestejä1927

Kyllähän esimerkiksi Yhdysvaltojen etelävaltioissa lapset tottuivat vauvasta alkaen näkemään erivärisiä ihmisiä, eivätkä pelänneet eivätkä ihmetelleet niitä. Oppivat myös hyvin pienestä pitäen että eriväriset ovat eriarvoisia. Monet valkoiset  olivat hyvinkin  ystävällisiä, auttavaisia ja luontevia mustia kohtaan,  niin kauan kun nämä tiesivät paikkansa.  Rikkaissa valkoisissa perheissä oli tietenkin mustat imettäjät ja lastenhoitajat, ja lapset rakastivat ja kunnioittivat ja tottelivat näitä. 

Pohjoisvaltioiden ihmiset eivät olleet tottuneet mustiin, ja vaikka he kauhistelivat orjuutta, usein olivat hyvinkin rasistisia. Eivät olisi voineet antaa mustan naisen imettää lastaan. 

Tämä nyt perustuu lukemiini romaaneihin, joten ei mitenkään tieteellisesti tutkittua tietoa ole. 

Nykyaikana tuommoinen kasvokylpy saattaa hyvinkin vähentää rasismia, kun suhtautuminen  erivärisiin tulee luontevaksi. 

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä7171
Vatkain

Tuli mieleen, että tuotahan voisi testata helposti kartoittamalla sellaisten lasten asenteita, joilla on ollut eri etnistä taustaa oleva "nanny". Eikös se ole jenkkilässä ihan normi uranaisten perheissä, että jälkikasvun hoitaa venezuelalainen, filippiiniläinen tai korealainen lastenhoitaja? Luulisi siellä sen verran porukkaa olevan, että saataisiin jokin koe aikaiseksi.

Enää ei puutu ku tekijä.

Onhan noita tilaisuuksia. Ehkä yksi nanny ei riitä, koska se on vaan se yksi rooli. Ennemminkin voi olla ongelma, jos ihon väri liitetään johonkin asemaan (näkihän etelävatioidenkin lapset paljon mustia naamoja, mutta vain orjina/palvelijoina...).

Mutta uskon kyllä hyvin, että lapsella ei ole rasistista ennakkoluuloa, koska jos erilaisia ihmisä on ympärillä, ei niitä pidetä erilaisina. Omilla lapsilla (varsinkin vanhemmalla) on ollut päiväkodissa ja koulussa lähes aina joitain erivärisiä lapsia ja on ollut jännä joskus kuunnella, miten he kuvaavat kavereitaan. On paljon oleellisempaa, jos lapsella on joku hieno fillari tai uusin pelikonsoli kuin se, että naama on tumma.

Sitä en tiedä, onko totuttaminen tarpeen. Rasismi on paljon muutakin kuin xenofobiaa. Ei siitä varmaan haittaakaan ole, jos lapsi näkee luontevasti muutakin kuin hyvin homogeenisen kulttuurin ja ympäristön tuotoksia.

Muoks: hyvin meni Kytoannin kanssa päällekkäin tuo etelävatiojuttu. Mutta haitanneko tuo.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä5705

Muistan omasta lapsuudestani (alle 10 v) asian, jota olen monasti miettinyt. Jossain vaiheessa Paasivaaran margariinipaketteihin ilmestyi erittäin taidokkaita värikuvia eri puolilta maapalloa. Ne värikuvat (aikakausilehdet jne) joita olin nähnyt, eivät olleet mitään verrattuna näihin todella selvästi monta astetta upeimpiin kuviin. Näistä kehkeytyikin sitten Pauligin autokuvien tapainen keräily/vaihtamis  -ilmiö.

Joissakin näissä kuvissa oli n-alkuisia ihmisiä Afrikasta. Minulle piti selkeästi opettaa, että kyllä nämä(kin) ovat ihan oikeita ihmisiä. Vaikeaa se oli uskoa kuitenkin. Ei noin mustaa naamaa ihmisellä voi olla (jollei ole värjännyt itseään). No se ei meistä tehnyt rasisteja, koska oikeaa mustaihoista luonnossa emme sitten nähneet varmaan vuosikymmeneen.

 

Aikoinani nuorena miehenä läksin sitten Amerikkaan. Myönnän, että tunteeni olivat tuolloin kovinkin rasistisia. Silloin olivat kuuluisat rotumellakat (Los Anglesissa) ja asiat koettiin todella kuuman tunneperäisesti (ilman nykyajan relevantteja tietoja/informaatiota/kasvatusta). No opin kantapään kautta sitten siihen, että näköjään hekin ovat ihan tavallisia ihmisiä. 

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Kaikille mustille ja värillisille pitäis jo kehdossa näyttää valkonaamoja. Rasismi ei ole mikään ykssuuntanen ilmiö vaan enempikin sitä pitäis korja siellä missä asiat ON rikki. EI siellä missä mitään korjattavaa ei ole. 

Ja rasismi muuten ei ole musta-valkonen juttu vaan se liittyy ihan kaikkeen ja kaikkiin kansallisuksiin. Kiinalaiset esim. on ehkä maailman rasistisin kansa.

Neekerin kuvia vaan "lakupussin kylkeen ja valkonaamoja toteemipaaluiks".

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä6960

Voisi tosiaan olla hyvä altistaa vauvat kaiken"rotuisten" ihmisten naamoille. Silloin erilaiset aivopesut ja esimerkiksi sotapropaganda tehoaisi huonommin - propagandaan ja indoktrinaationhan kuuluu toisenlaisten, "vääränlaisten" ihmisten ihmisyyden kieltäminen, mikä sisältyy viholliskuvan luomiseen. Mainitunlainen propaganda toimii paremmin varsinkin jos ihminen on ns. tynnyrissä kasvanut, esimerkiksi eristäytyneissä oloissa maalla, vuoristossa tms. kasvanut, ja kouluttamaton, eli ei ole altistunut "toiseudelle" kasvuiässä.

Vauvoilla, sikiöillä ja lapsilla tosiaan on erinäisiä herkkyyskausia. Erirotuisten ihmisten kasvojen erojen tunnistamista vastaava kognitiivinen tehtävä on eri kielten äänteiden tunnistaminen, jolle myöskin on herkkyyskausia,jolloin on helpompaa kyetä erottelemaan eli kuulemaan erilaisia äänteitä eri kielissä.

Suomalainen Risto Näätänen on keksinyt keinon mitata eri äänteiden tunnistamista ns. MMN- eli mismatch negativity-menetelmällä, joka kuuluu kognitiivisen neutotieteen ja neurolingvistiikan alaan. On huomattu, että juurikin eri kielten äänteiden tunnistaminen on helpompaa tiettyinä herkkkyyskausina. Olettaisin, että tämä liittyy ns. pruning-prosessiin: vastasyntyneen aivoissa on paljon yhteyksiä, ja oppiminen on ainakin aluksi lähinnä sitä, yhteyksiä karsitaan. Tietyssä herkkyysvaiheessa vauvalle on mahdollista oppia tunnistamaan eri kielten äänteitä, (luultavasti kaikkien maailman kielten), mutta herkkyyskausien ulkopuolella lapselle on perin vaikea edes kuulla mitään eroa lähellä toisiaan oleville äänteille, puhumattakaan aikuiselle, jolle on todella työlästä (ellei mahdotonta?) oppia vieraan kielen täydellistä ääntämystä. Yleensä lapset kuulevat vain äidinkieltään, joten muiden kielten äänteiden tunnistamista ei hyödynnetä. Äänteiden tunnistamisessa puhutaan neurologisesta havaitsemisesta - ilman altistusta eli stimulusta, neuroverkko ei opi havaitsemaan. Hienoa tuossa menetelmässä on, että sitä voidan käyttää myös vastasyntyneille, ja jopa sikiöihin, ja henkilöihin, joilla on puheentuottamisen ongelmia, neurologisia vaurioita yms.. Muistelen, että jopa koomassa olevilla ihmisillä on testeissä pystytty testaamaan neuronaalista havaitsemista, ja jopa locked in syndoomia on kyetty ko. menetelmällä diagnosoimaan.

Measurement of extensive auditory discrimination profiles usingthe mismatch negativity (MMN) of the auditory event-relatedpotential (ERP) (Satu Pakarinen, Rika Takegata, Teemu Rinne, Risto Näätänen)

Mahtaisiko kasvojentunnistukseen olla jotain vastaavaa non-invasiivista mittausmentelmää? 

Lisäys. Ainakin kasvokuvien henkiöiden sukupuolen tunnistukseen käytetään vastaavaa MMN-menetelmää: Is it a face of a woman or a man? Visual mismatch negativity is sensitive to gender category

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41793

Kasvokylpyjen jälkeen on kielikylpyjen vuoro.

How the language you speak changes your view of the world

Bilinguals get all the perks. Better job prospects, a cognitive boost and even protection against dementia. Now new research shows that they can also view the world in different ways depending on the specific language they are operating in.

 

The past 15 years have witnessed an overwhelming amount of research on the bilingual mind, with the majority of the evidence pointing to the tangible advantages of using more than one language. Going back and forth between languages appears to be a kind of brain training, pushing your brain to be flexible.

Just as regular exercise gives your body some biological benefits, mentally controlling two or more languages gives your brain cognitive benefits. This mental flexibility pays big dividends especially later in life: the typical signs of cognitive ageing occur later in bilinguals – and the onset of age-related degenerative disorders such as dementia or Alzheimer's are delayed in bilinguals by up to five years.

In research we recently published in Psychological Science, we studied German-English bilinguals and monolinguals to find out how different language patterns affected how they reacted in experiments.

http://medicalxpress.com/news/2015-04-language-view-theworld.html

 

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1716

Seuraava ei nyt varsinaisesti kuulu asiaan ollen vain epämääräisiä reflektioita, joita blogin aihe ja siihen tulleet kommentit ovat herättäneet. Ne voi olla hyvä sivuuttaa..

Tunnetusti vauva voi jo monta kuukautta ennen syntymäänsä osallistua esim. yhteisiin leikkeihin. Itse esimerkiksi vilkutin säännöllisesti taskulampulla valoa sikiölle, joka innostui aina nyrkkeilemään ja potkimaan valokohtaa. Myös mm. soittamista ja laulamista sikiölle harrastin.

Kerran ultraäänitutkimuksen jälkeen sikiö ei tahtonut lainkaan rauhoittua. Ajattelin, että sillä oli ehkä päänsärkyä ja annoin asperiinitabletin, minkä jälkeen se rauhoittui. Mainitsin tästä lääkärille, ja epähuomiossa näin hänen kirjoittamansa raportin, jossa kerrottiin "tyhmien vanhempien käynnistä". Toinen, kokeneempi lääkäri ei pitänyt lainkaan mahdottomana ultraäänestä aiheutuvaa päänsärkyä.

Kun monet vauvat parkuvat synnytyksen jälkeen selvästi tietämättä, mitä oikein on tapahtunut, äsken kertomani vauva ei ollut lainkaan hämmentynyt, vaan syntyessään  tunsi isänsä ja äitinsä jo äänestä ja levollisin ilmein moikkasi silmät pyöreinä

https://www.google.fi/#q=itkev%C3%A4+vastasyntynyt+pictures

Pian syntymän jälkeen esittelin vauvalle hänen maatessaan sylissäni taidekirjoja. Useimmat taideteokset vauva ohitti välinpitämättömänä, mutta muutamat teokset saivat aikaan pitkäaikaista keskittynyttä katselua ja käsien heiluttelua. Kerrasta kertaan ne olivat samat taideteokset. Ehkä juuri tästä kuviin tutustuttamisesta seurasi, että vähän isompana lapseni teki mielestäni käsittämättömän upeita piirroksia, joista teimme mm. joulukortteja. Taito valitettavasti ruostui nopeasti olemattomiin tietokoneen otettua ylivallan.

Suoritin myös musiikin indoktrinointia pitämällä vauvaa sylissä ja  rytmittämällä Bachin kantaattien tahdissa noin tunnin päivässä, mistä seurasi muun muassa, että vähän vanhempana (n.5v) hän rummutti, sävelsi ja sanoitti laulaessaan rytmikästä ja rämäkkää rokkia.

Vauva kuunteli kyllä mielellään sylissäni rytmikkäitä kantaatteja noin tunnin ennen nukahtamistaan.  Kerrankin nauha loppui yllättäen ja hän purskahti itkuun. 

Jos olisin osannut ottaa huomioon lapsen jo pienenä omaavan omaksumiskyvyn, olisin kyllä hyödyntänyt sitä paljon enemmänkin.

Ihmisen reaktiovalmius varsinkin kognitiivisiin asioihin saa eri ihmisillä hyvinkin erilaisen muodon riippuen aivojen ja niiden "langoituksen" rakenteesta. Olisi ehkä kiintoisaa tutkia, vaikuttavatko varhaisimman lapsuuden aistikokemukset lieventäen aivojen erilaisuudesta johtuvaa väistämätöntä eri tavoin ajattelua. Veikkaisin, että jonkinasteista vaikutusta aivojen rakenteisiin voisi esiintyä ja "erimielisyysperiaate" lieventyä - joiltakin osin.

http://www.cell.com/neuron/abstract/S0896-6273(13)00004-4?_returnURL=http%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS0896627313000044%3Fshowall%3Dtrue

Kivikova
Liittynyt5.4.2012
Viestejä5

Miksi aina näitä asioita pitää kohdistaa valkoisiin? Suomen rasistisista rikoksista osa on maahanmuuttajien tekemiä. Norjan raiskausepidemian aikoihin afrikkalaiset raiskasivat nimenomaan valkoisia norjalaisia. Kyseessä oli siis rasismi.

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Mahtaisivatkohan intialaisvauvatkin oppia olemaan olematta rasisteja, jos heidän pärstiensä edessä heiluteltaisiin väärän kastin edustajien naamoja. Onhan Intiassa jopa lääkärit järjestäneet mielenosoituksen kun täysin kastijärjestelmän ulkopuolelle jätetyt paariat saivat opiskeluoikeuden yliopistoihin lääkärinkoulutukseen.

Jospa vaikka typerimmätkin bramiinivauvelit oppisivat että eipä olla rasistisia paariaväkeä kohtaan. Semminkin kun ei taida aina edes naamasta erottaa kuka on mitäkin, paitsi tietysti jos on joku kastikemerkki otsaläskissä.

Toisaalta tämä "vauvojen vaistomainen rasismi" vähän mietityttää että mahtavatko olla ihan suunnattoman rasistisia kutaleita, kun jotkut vauvat pillahtelevat itkuun silloinkin kun ns. oman porukan edustajat eli ihan samaa än äs rotua edustavat ihmiset änkevät lärvinsä kakaraan kiinni. Tuolloin puhutaan hienostellen vierastamisesta, mutta pitäisi siis tajuta että kamalaa rasismiahan se on kun vauva haluaa olla vain sille tärkeiden ihmisten kanssa. Ja muut saavat suksia kuuseen.

Sitten kun ihmisvauvat on opetettu olemaan vier... siis rasistisoimatta, seuraava askel on opettaa kissat ja koirat sietämään mitä tahansa vierasta elukkaa.

***

Toisaalta voisi myös yrittää kasvattaa rasismista hihhuloivia ihmisiä siihen suuntaan että lopettaisivat sen kansalaisten aliarvioimisen että defaultoletuksena on että jokainen on automaattisesti rasisti ja hänet pitää aivopestä jo lapsesta asti olemaan olematta. Kyllähän saattaa olla niin että moni oppii hillitsemään sisäisen rasistinsa ihan ilman mitään jatkuvaa vahtimista ja kyttäämistä valvovan isoveljen taholta. Itseasiassa suomalaisillahan on erittäin luonteva ja toimiva metodi muukalaisten kanssa tekemisissä olemiseen:

ei tuijoteta eikä osoitella.

Mitä muuta vielä tarvitaan?

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Noin kaikenkaikkiaan tuli kyllä vähän sellainen filis että ennen vanhaan oli perisynti, ja nykyään sitten kai perirasismi. Ensin meille opetetaan että olemme jo sylivauvoina ihan hirmuisia penteleitä. Myönnetään kyllä että se on normaalia, mutta sitten kauhealla vimmalla aletaan opettamaan pois tuosta syntisäkin tilasta. Pitäisikö ajatella positiivisesti että hyvä kun näistä nykyajan synneistä sentään on mahdollista oppia pois, k-uskontohan opetti että perisynti pysyy vaikka mikä olisi. (Ja samaan aikaan opetti että Jeesus on synnit sovittanut, mikä on ihme juttu kun kerta perisyntiä ei pysty sovittamaan - tai jos pystyisi, niin miksi ihmiset sitten rääkkäsivät toisiaan niin kauheasti uskon nimissä?)

Olettaisin kuitenkin että eiköhän siellä leikkikoulussa, eskarissa tai viimeistään ekalla luokalla peruskoulussa kyllä ihan hyvin ehdi tulla totutetuksi siihen että muitakin ihmisiä on olemassa kuin oma perhe tai omat kaverit.

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä6960

No opetetaanhan lapsille paljon, paljon muutakin, esim että kaveria ei saa lyödä tai kaverin silmille ei heitetä hiekkaa, ja kaverin leluja ei varasteta. Jos noita asioita opetettaisiin vasta kouluikäisenä, vähän myöhästä se lienisi? 

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
kytoann

Kyllähän esimerkiksi Yhdysvaltojen etelävaltioissa lapset tottuivat vauvasta alkaen näkemään erivärisiä ihmisiä, eivätkä pelänneet eivätkä ihmetelleet niitä. Oppivat myös hyvin pienestä pitäen että eriväriset ovat eriarvoisia. Monet valkoiset  olivat hyvinkin  ystävällisiä, auttavaisia ja luontevia mustia kohtaan,  niin kauan kun nämä tiesivät paikkansa.  Rikkaissa valkoisissa perheissä oli tietenkin mustat imettäjät ja lastenhoitajat, ja lapset rakastivat ja kunnioittivat ja tottelivat näitä. 

Pohjoisvaltioiden ihmiset eivät olleet tottuneet mustiin, ja vaikka he kauhistelivat orjuutta, usein olivat hyvinkin rasistisia. Eivät olisi voineet antaa mustan naisen imettää lastaan. 

Tämä nyt perustuu lukemiini romaaneihin, joten ei mitenkään tieteellisesti tutkittua tietoa ole. 

Kiinnostava havainto.

Kenties joku asian tutkimukseen perehtynyt osaa linkata julkaisuun aiheesta?

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
Kivikova

Miksi aina näitä asioita pitää kohdistaa valkoisiin? 

Kasvokylvyllä on tarkoitus ehkäistä kaikenvärisiin ja -näköisiin kohdistuvaa rasismia. 

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä134
Rousseau

Olettaisin kuitenkin että eiköhän siellä leikkikoulussa, eskarissa tai viimeistään ekalla luokalla peruskoulussa kyllä ihan hyvin ehdi tulla totutetuksi siihen että muitakin ihmisiä on olemassa kuin oma perhe tai omat kaverit.

Kasvokylvyn pointti on siinä, että kannattaa takoa silloin kun rauta on kuumaa: herkkyyskautena kyvyn oppii pysyvimmin ja lähes itsestään kunhan vain ympäristö tarjoaa tarvittavat virikkeet oikeaan aikaan. Eli monipuolisia kasvoja ensimmäisen elinvuoden aikaisella kasvojen tunnistuksen herkkyyskaudella, kun niihin erikoistuneet aivojen osat kypsyvät vauhdilla.

Paljon potentiaaliahan jää hyödyntämättä esim. kielten oppimisen osalta, kun niitä aletaan opiskella koulussa liian myöhään, silloin kun kielen herkkyyskausi on jo ohi. Liian myöhään opiskellun vieraan kielen oppiminen ja käyttö on paljon raskaampaa eikä koskaan yhtä sujuvaa kuin herkkyyskaudella opitun kielen.

Eri kykyjen (näkö, kieli, motoriikka jne.) herkkyyskaudet osuvat eri ikäkausiin. 

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10433

Teppo.

Ennakkoluuloihin ja kulttuuriperimään nivoutunut rasismi, joka siirtyy eri kulttuureissa/yhteiskunnissa käyttäytymismallina/oppina jälkikasvulle, voidaan pitää ei toivottavana asennekasvatuksena, mutta ihmisen luoteenomainen varovaisuus muukalaisia kohtaan on evoluution aikaansaama vaisto, ja se lienee luonteeltaan hyväksyttävä asia.

Miksi sitä vauvojen geeniperimänä saatua pitäisi mennä aivopesulla manipuloimaan?

Eikö sellainen ole suorastaan väärin?

Eikö esim länsimaisen yhteiskunnan normit riitäkään säätelemään asenteita kohdilleen?

 

Hänen pyhyytensä
Liittynyt13.5.2005
Viestejä28033
Brainwashed

mutta ihmisen luoteenomainen varovaisuus muukalaisia kohtaan on evoluution aikaansaama vaisto, ja se lienee luonteeltaan hyväksyttävä asia.

Muukalaisten vieroksunta on rasismia jos vieroksuntaan ei ole rationaalista perustetta. Ja evoluutio ei ole tässä rationaalinen peruste.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10433

 

On se. Ihminen on petoeläimistä pahin, ja sen ovat jo varhaiset esihistorialliset esi-isämmekin ammoin oppineet, ja aikojen saatossa on ns varovaisuus muukalaisia kohtaan iskostunut ja vaistoksi jalostunut.

Se että suhtaudun epäilevästi esim kaupustelevaan mustalaiseen ei ole tämän vaiston ansiota, vaan saamani asennekasvatuksen ja elämänkokemuksieni tulosta. Sellainen ennakkoasenne ei ole kasvohoidolla parannettavissa enää.

 

Hänen pyhyytensä
Liittynyt13.5.2005
Viestejä28033
Brainwashed

On se. Ihminen on petoeläimistä pahin, ja sen ovat jo varhaiset esihistorialliset esi-isämmekin ammoin oppineet, ja aikojen saatossa on ns varovaisuus muukalaisia kohtaan iskostunut ja vaistoksi jalostunut.

Se että suhtaudun epäilevästi esim kaupustelevaan mustalaiseen ei ole tämän vaiston ansiota, vaan saamani asennekasvatuksen ja elämänkokemuksieni tulosta. Sellainen ennakkoasenne ei ole kasvohoidolla parannettavissa enää.

Ei ole. Sokeri on hyvää evolutiivisista syista mutta epäterveellistä sellaisenaan, joten evoluutio ei riitä perusteluksi, että jokin asia olisi hyväksi jos se vain on evolutiivisesti omaksuttua.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Eiköhän se rasismikin siitä pikkuhiljaa katoa ku naisten ovulatiivinen käytös lakkaa burkhien mukana.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41793
Brainwashed

 

On se. Ihminen on petoeläimistä pahin, ja sen ovat jo varhaiset esihistorialliset esi-isämmekin ammoin oppineet, ja aikojen saatossa on ns varovaisuus muukalaisia kohtaan iskostunut ja vaistoksi jalostunut.

 

Minä ja sinä olemme petoja, mihin tässä "muukalaisia" tarvitaan, samanlaisia petojahan nekin on?

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10433

Ihminen on peto ihmiselle - niin satoja tuhansia vuosia sitten, kuten (ikävä kyllä) vielä nykypäivänäkin - ja siksi muukalaisia/vieraan ihmisheimon jäseniä kohtaan tunnetaan primitiivistä, vaistomaista pelkoa.

Jokainen voi mielessään kuvitella millaisista tilanteista ovat esi-isämme sen uhan tunteen sisäistäneet - periaatteessa samankaltaisista tilanteista, joista se pelko kumpuaa yhä tänä päivänäkin.

Ihmisen vaistomaista varovaisuutta vieraita kohtaan ei pidä sekoittaa opittuun rasismiin, joka on täysin eri asia, eikä ole mikään vauvan aivoissa piilevä vika, jota pitäisi huijata/aivopestä pois.

Jos halutaan kitkeä rasismin siemen yhteiskunnasta, niin se on tehtävä asennekasvatuksen kautta, oppimisiästä alkaen. Mitään oikoteitä taikka vippaskonsteja on turha keksiä, kun keinot asian korjaamiseksi ovat jo olemassa, vaan kyse on lähinnä kuinka tärkeäksi asia koetaan ja paljonko ollaan valmiita käytännössä tekemään asian eteen. 

Politiikassa asia on kaksijakoinen, koska rasismialustaa käytetään sekä populistisesti kannatuksen lisääjänä, kuten myös sen vastustamistakin.

Itse en näe että olisi koskaan mahdollista täysin kitkeä rasismi pois nykyisenkaltaisesti demokraattisen mallin mukaan tomivista yhteiskunnista, jossa se on ikään kuin lähtökohtaisesti jokaisen oikeus, kuten esim sananvapaus ja oman uskonnon harjoittaminen.

Vaatisi totalitaristisen yhteiskuntamallin, jossa mm rasismi totaalikielletään, niin olisi edes teoreettisesti jonkun kaltaiset mahdollisuudet saada rasismi kitkettyä minimiin.

 

Hänen pyhyytensä
Liittynyt13.5.2005
Viestejä28033
Brainwashed

Ihminen on peto ihmiselle - niin satoja tuhansia vuosia sitten, kuten (ikävä kyllä) vielä nykypäivänäkin - ja siksi muukalaisia/vieraan ihmisheimon jäseniä kohtaan tunnetaan primitiivistä, vaistomaista pelkoa.

Jokainen voi mielessään kuvitella millaisista tilanteista ovat esi-isämme sen uhan tunteen sisäistäneet - periaatteessa samankaltaisista tilanteista, joista se pelko kumpuaa yhä tänä päivänäkin.

Ihmisen vaistomaista varovaisuutta vieraita kohtaan ei pidä sekoittaa opittuun rasismiin, joka on täysin eri asia, eikä ole mikään vauvan aivoissa piilevä vika, jota pitäisi huijata/aivopestä pois.

Jos halutaan kitkeä rasismin siemen yhteiskunnasta, niin se on tehtävä asennekasvatuksen kautta, oppimisiästä alkaen. Mitään oikoteitä taikka vippaskonsteja on turha keksiä, kun keinot asian korjaamiseksi ovat jo olemassa, vaan kyse on lähinnä kuinka tärkeäksi asia koetaan ja paljonko ollaan valmiita käytännössä tekemään asian eteen. 

Politiikassa asia on kaksijakoinen, koska rasismialustaa käytetään sekä populistisesti kannatuksen lisääjänä, kuten myös sen vastustamistakin.

Itse en näe että olisi koskaan mahdollista täysin kitkeä rasismi pois nykyisenkaltaisesti demokraattisen mallin mukaan tomivista yhteiskunnista, jossa se on ikään kuin lähtökohtaisesti jokaisen oikeus, kuten esim sananvapaus ja oman uskonnon harjoittaminen.

Vaatisi totalitaristisen yhteiskuntamallin, jossa mm rasismi totaalikielletään, niin olisi edes teoreettisesti jonkun kaltaiset mahdollisuudet saada rasismi kitkettyä minimiin.

Historian valossa asia on mennyt niin, että mitä enemmän rasismia, sen totalitäristisempi yhteiskunta. Kun vierautta ei ole hyväksytty vaan pelonsekaisin tuntein eliminoitu.

Edit, ihminen saa toki toteuttaa evolutiivisia viettejään tasan niin paljon kuin sielu sietää kunhan siitä ei ole haittaa ympäristölle.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10433

Ei se ihan noin suoraviivaisesti mene, esimerkkinä vaikkapa USA, jota pidetään maailman demokraattisimpana maana, jossa silti kamppailevat alinomaan rasismin vitsausta vastaan, eli suoralla demokratialla ei rasismia tukahduteta.

Kuten esitin, niin rasismin kitkeminen yhteiskunnasta onnistuisi teoriassa vain totaalikieltämällä, joka ei sekään välttämättä toimisi halutulla tavalla.

Neuvostoliitossa yrittivät tukahduttaa uskonnot ja korvata se ateismilla, mutta huonoin tuloksin - olisi vaatinut kovempia ja totalistisempia otteita onnistuakseen - joten en suosittelisi sitäkään.

Hänen pyhyytensä
Liittynyt13.5.2005
Viestejä28033
Brainwashed

Ei se ihan noin suoraviivaisesti mene, esimerkkinä vaikkapa USA, jota pidetään maailman demokraattisimpana maana, jossa silti kamppailevat alinomaan rasismin vitsausta vastaan, eli suoralla demokratialla ei rasismia tukahduteta.

Kuten esitin, niin rasismin kitkeminen yhteiskunnasta onnistuisi teoriassa vain totaalikieltämällä, joka ei sekään välttämättä toimisi halutulla tavalla.

Neuvostoliitossa yrittivät tukahduttaa uskonnot ja korvata se ateismilla, mutta huonoin tuloksin - olisi vaatinut kovempia ja totalistisempia otteita onnistuakseen - joten en suosittelisi sitäkään.

USA ei ole maailman demokraattisin valtio, eikä ihmisten hyvinvointi ole siellä etusijalla. Hyvinvointia kannattaa tavoitella, sillä siitä on kansalle eniten hyötyä. Ahneelle prosentille kansan hyvinvointi on kirosana, mutta enemmistölle se on hyödyllistä, sikäli kun hyvinvointi itse kullekin on hyödyllistä.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432

Tulis äkkiä aalienit niin olis ihmiskunnalle mitä rasistoija. Saattas se yhtenäisyys löytyä hyvin äkkiä kun huomattas, että tuo eri värinen on itseasiassa ihan samanlainen verrattuna tuohon viisi nenäiseen ja tuhatjalkaiseen aalieniin.

Hämmentää.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10433
-:)lauri
Brainwashed

Ei se ihan noin suoraviivaisesti mene, esimerkkinä vaikkapa USA, jota pidetään maailman demokraattisimpana maana, jossa silti kamppailevat alinomaan rasismin vitsausta vastaan, eli suoralla demokratialla ei rasismia tukahduteta.

Kuten esitin, niin rasismin kitkeminen yhteiskunnasta onnistuisi teoriassa vain totaalikieltämällä, joka ei sekään välttämättä toimisi halutulla tavalla.

Neuvostoliitossa yrittivät tukahduttaa uskonnot ja korvata se ateismilla, mutta huonoin tuloksin - olisi vaatinut kovempia ja totalistisempia otteita onnistuakseen - joten en suosittelisi sitäkään.

USA ei ole maailman demokraattisin valtio, eikä ihmisten hyvinvointi ole siellä etusijalla. Hyvinvointia kannattaa tavoitella, sillä siitä on kansalle eniten hyötyä. Ahneelle prosentille kansan hyvinvointi on kirosana, mutta enemmistölle se on hyödyllistä, sikäli kun hyvinvointi itse kullekin on hyödyllistä.

 

No ei olekaan - kirjoitinkin niin pienenä provona ja puoliksi pilan päiten - Pohjois Amerikka on demokraattisin maanosa Wikin mukaan, mutta USA:n eri liittovaltioiden demokraattisuuden taso vaihtelee kovastikin, ja valtiona kieppuu listassa 20 sijan hujakoilla.

Mikäli keskivertoamerikkalaiselta kysyisi katukyselynä mikä maa on maailman demokraattisin, niin vastausta ei olisi vaikeata arvata - hups - olinkohan tuo heittoni rasismiksi luokiteltavissa, vai meneekö vielä viattoman ennakkoluulon piikkiin? 

Raja on joskus yhtä häilyvä kuin veteen piirretty viiva.

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844
BCK

No opetetaanhan lapsille paljon, paljon muutakin, esim että kaveria ei saa lyödä tai kaverin silmille ei heitetä hiekkaa, ja kaverin leluja ei varasteta. Jos noita asioita opetettaisiin vasta kouluikäisenä, vähän myöhästä se lienisi? 

En tiedä olenko vanhanaikainen, mutta jotenkin minusta kyllä tuntuisi etteivät lapset luonnostaan vihaa muita ihmisiä, vaan heidät opetetaan siihen kotona. Jos eivät vanhemmat ole jotain täysin kukkuu white power -porukkaa, niin minkä ihmeen takia pikkulapsi menisi ja mättäisi turpaan jotenkin "erinäköistä" lasta siellä hiekkalaatikolla jos ei ole vartavasten heiluteltu jos vaikka jonkinlaista naamaa hänen edessään jo siinä vaiheessa kun keikkuu kehdossaan.

Telkastahan kyllä näkyy vaikka mitä, että eiköhän se sen homman kyllä hoida, jos moista naamakavalkadia todellakin tarvitaan.

Idikseni on että rakastamaan ei tarvitse opettaa, jokainen kykenee siihen luonnostaan. Vihaamaan pitää opettaa.

Mielestäni kuitenkin ihmisolio on sen verran utelias elukka että vieraan pelko ja uteliaisuus jonkin aikaa pyörivät lapsen mielessä ja varmaan tervepäisellä tenavalla uteliaisuus aina voittaa. Tällöin hän luonnostaan alkaa leikkimään kenen kanssa tahansa, jos tämä ei ole luonteeltaan täysin paska tyyppi. Miksei lapsi voisi ajatella että esim. ihonväri on vain yksi ominaisuus siinä missä hiustenkin väri? Miksei meidän täällä Suomessa pitää nalkuttaa nimenomaan väriin perustuvasta rasismista toisellemme ja tehdä lapsetkin puolihulluiksi pelottelemalla ja uhkailemalla heitä siitä miten olemme kaikki kamalia rasisteja joiden pitää kytätä jokaista ajatustaankin että saadaan rasismi kitkettyä?

Ne kersat sitten taas jotka rääkyvät kaikkea näkemänsä ovat yleensä vähän onnettomia yksilöitä. Joskus vuosikymmeniä sitten oli yleisönosastolla äiti-ihmisen kirjoittama vihainen kirjoitelma että miksi pitää näyttää Rölli-peikkoa telkassa kun hänen pieni poikansa pelkää sitä. Eli sietokyvyttömiäkin lapsia on, mutta ovatko kaikki sellaisia? En usko.

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844
Teppo Mattsson
Rousseau

Olettaisin kuitenkin että eiköhän siellä leikkikoulussa, eskarissa tai viimeistään ekalla luokalla peruskoulussa kyllä ihan hyvin ehdi tulla totutetuksi siihen että muitakin ihmisiä on olemassa kuin oma perhe tai omat kaverit.

Kasvokylvyn pointti on siinä, että kannattaa takoa silloin kun rauta on kuumaa: herkkyyskautena kyvyn oppii pysyvimmin ja lähes itsestään kunhan vain ympäristö tarjoaa tarvittavat virikkeet oikeaan aikaan. Eli monipuolisia kasvoja ensimmäisen elinvuoden aikaisella kasvojen tunnistuksen herkkyyskaudella, kun niihin erikoistuneet aivojen osat kypsyvät vauhdilla.

Paljon potentiaaliahan jää hyödyntämättä esim. kielten oppimisen osalta, kun niitä aletaan opiskella koulussa liian myöhään, silloin kun kielen herkkyyskausi on jo ohi. Liian myöhään opiskellun vieraan kielen oppiminen ja käyttö on paljon raskaampaa eikä koskaan yhtä sujuvaa kuin herkkyyskaudella opitun kielen.

Eri kykyjen (näkö, kieli, motoriikka jne.) herkkyyskaudet osuvat eri ikäkausiin. 

Tekisi mieleni kysyä että jos ei lapsi "opi tunnistamaan" erirotuisen ihmisen kasvoja ihmiskasvoiksi, niin miksikä hänen sitten kuvitellaan nämä mieltävän... Eli näissä rasismiasioissa joskus tulee sellainen tunne että rasismia pelkäävät itse ajattelevat kaikkein inhottavimpia mahdollisia asioita ihmisistä heitä rasisteiksi leimatessaan.

Mutta olletikin tässä nyt siis oli kyse siitä että on vaikeampaa erotella yksilöt sen rodun keskuudesta johon ei ole tottunut. Jokin muu nimike kyllä mielestäni sopisi kuvaamaan tätä kuin rasismi, koska eihän ihminen tahallaan tuollaiseen päädy.

Tietty se voi olla ihan hyvä asia että altistetaan lapsi ja saadaan hänet mieltämään yksilöt kaikista roduista alusta asti, mutta miksi se automaattisesti estäisi rasismin aikuisella iällä? Jos ihmiselle kertyy ikäviä kokemuksia tai hän varsinkin teini-iässä liikkuu sellaisissa porukoissa joissa kaikenlaiset höhlät rotuopit rehottavat, tuskinpa yksilöiden kasvojen tunnistamisen kyky paljoa merkkaa?

Toisaalta omakohtaisten kasvosokeuden kanssa kertyneiden kokemusteni vuoksi tietenkin mietin että olenko ikuisesti rasistiksi tuomittu, kun en erota toisistaan edes "oma rotuni" yksilöitä joita en tunne. Enkä aina edes niitäkään joita tunnen.

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Mielestäni sekin on jo paljon että saadaan estettyä että yhteiskunnassa eivät kaikenmaailman fasistit sun muut pellet hillu ja juhli siihen malliin että pääsevät jo vallan päättäviksi elimiksi. Ja ruohonjuuritason klanipäät ja tällaiset tietenkin pitää pitää kurissa että eivät sotke yhteiskuntarauhaa. Eli laittaisin isoveljen valvomaan ääriaineksia, enkä kyttäämään jokaista keskiluokan tavallisen tallaajan ajatusta. En oikein usko että keskiluokasta valuu ainesta sinne pohjalle missä kekkaloidaan pilottitakki päällä.

Ja alimman kansanluokan kohdalla ei riitä pelkkä ajatuspoliisitoiminta, jotain muuta pitää keksiä että syrjäytyminen ei ole valtaisaa. "Älä ole tuhma" -tyyppinen sormen heristely kun ei auta, vaan se että tuetaan esim. kouluttautumisessa. Aivan kuten tuetaan maahanmuuttajanuoriakin.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10433
jussipussi
Brainwashed

Ihminen on peto ihmiselle - 

Sano perässä; "Minä olen peto".

 

 

Ihminen on luonnon pahin petoeläin, ja ollut lisäksi myös omalle lajilleen vaarallisin uhka koko olemassaolonsa aikana.

 

 

 

 

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä41793
Brainwashed
jussipussi
Brainwashed

Ihminen on peto ihmiselle - 

Sano perässä; "Minä olen peto".

Ihminen on luonnon pahin petoeläin, ja ollut lisäksi myös omalle lajilleen vaarallisin uhka koko olemassaolonsa aikana.

Miksi et pysty sanomaan"minä olen peto", mutta pystyt sanomaan sen hyvin sujuvasti ja hanakasti "ihmisestä" / "muista"?

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä10433

Sanontaa (jota käytin) ei ole tarkoitettu yksilöimään ja kuvaamaan tiettyjä/tiettyä ihmistä, ja vaikka pedoksi nimittelyä olisikin käytetty joidenkin ihmisten kohdalla kuvaamaan hirmuista luonnettaan, niin en koe sellaisen olevan tarpeellista tässä yhteydessä.

Tässä artikkelissa todetaan ihmisen olevan hallitseva peto:

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kuinka_ihmisesta_tuli_hallitseva_peto

Chiara
Liittynyt27.11.2013
Viestejä1123
Ueberweg

Ymmärrän kyllä, että tämä on vain blogikirjoitus, jota ei ole tarkoitettukaan otettavaksi vakavasti, mutta olisi silti asiallista panna mukaan lähdeviitteet, jos sellaisia on. Tai ehkä sellaisia ei tässä tapauksessa ole, vaan koko juttu perustuu Mattssonin omaan ajatteluun.

Psykologia ei ole helppoa. Kyllä tämä oli ihan vakavasti otettava seikka, vaikka se meni jo pieleen aloittajan viestissä. Vaikea ymmärtää että mistä on kyse, jos ei ole perehtynyt psykologiaan hieman syvemmin, varsinkin kehityspyskologiaan.

Yritän selittää yksinkertaisemmin. Ei tarvitse kuin ajatella että jokainen lapsi tuntee tutuksi oman äitinsä kasvot ensin, olipa äiti sitten vaalea tai tumma, niin lapsi ei pelästy äitiään. Sitten lapsi alkaa tuntea tutuksi isänsä ja sisarustensa, sukulaistensa, perheenystävien, naapurien, leikkioaikan lasten ja lasten vanhempien naamat, kaupantätien ja päiväkodin tätien naamat. Mitä enempi erilaisia ihmisiä lapsen arkipäväivässä liikku lapsen ympärillä sitä itsentäänn selvyys se on lapselle että ihmiset voi näyttää erilaisilta. Lapsi saattaa pelästyä lääkärin valkoista takkia, poliisin uniformua, palomiehen työpukua, nokinuohojaa, kaapua kantavaa naishenkilöä, siis kaikkia, joita hän ei ole aikaisemmin tavannut tai ei tavanut tarpeeksi usein.

Vielä aikuisenakin erinäköisyys saattaa herättää tiedostunutta tai tiedostamatonta pelkoa ja turvattomuutta kun tapaa henkilön jollaista ei ole koskaan aikaisemmin nähnyt. Se on tiedetty että rasismi toimii  jurui tuon psykologisen ilmiön kautta, ilman että henkilö sitä itse tiedostaa. Useimmat eivät sitä tunnusta tai tunnista itse. 

Tässä on kyse ksenofobiasta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ksenofobia

 

Chiara
Liittynyt27.11.2013
Viestejä1123
Rousseau
BCK

No opetetaanhan lapsille paljon, paljon muutakin, esim että kaveria ei saa lyödä tai kaverin silmille ei heitetä hiekkaa, ja kaverin leluja ei varasteta. Jos noita asioita opetettaisiin vasta kouluikäisenä, vähän myöhästä se lienisi? 

En tiedä olenko vanhanaikainen, mutta jotenkin minusta kyllä tuntuisi etteivät lapset luonnostaan vihaa muita ihmisiä, vaan heidät opetetaan siihen kotona. Jos eivät vanhemmat ole jotain täysin kukkuu white power -porukkaa, niin minkä ihmeen takia pikkulapsi menisi ja mättäisi turpaan jotenkin "erinäköistä" lasta siellä hiekkalaatikolla jos ei ole vartavasten heiluteltu jos vaikka jonkinlaista naamaa hänen edessään jo siinä vaiheessa kun keikkuu kehdossaan.

Tuo on totta.Se on toinen syy rasismin syntyyn ja vahvistaa vielä entisestäänkin ksenofobista tunnetta. 

Lapsuudenkodistahan se aivopesu tulee, se on vaan niin. Se on aivan luonnollista että lapsi omii vanhempiensa asenteet.  MItä muuta avuton vanhemmistaan riippuvainen lapsi voisi muuta tehdä. Eikä laspi edes tiedä että on muunkinlaisia asenteita ennenkuin lapsi kasvaa ja törmää noihin uusiin ja tuntemattomiin käsitteisiin. Riita syntyy lasten välilel usien vain juuri tästä syystä.

Usein vielä käy niin että vanhempiaan ksyeenalaistava lapsen vanhemmat ovat itse tulleet kasvatetuiksi autoritäärisesti, jolloin vanhempien sana on laki ja suu kiinni. Lapsi pakotetaan määrättyyn mielipide muottiin, jopa usein uhkausten tai rangaitusten avulla.

 

Marssilainen
Liittynyt29.3.2005
Viestejä3337

Niin... Tämä on monimutkainen juttu, mutta luulen että aika suuri osa rasismista on opittua. Voihan se perustua johonkin tositapahtumaan tai olla perustumatta, mutta muistin tällaisen tositapauksen. Velipoika oli noin 4 vuotiaan poikansa kanssa menossa kauppaan. Vastaan tuli musta pikkupoika polkupyörällä. Veljeni siinä jännässä odotti, että mitähän poika tuumaa. Poika siihen kohta totesi että, "pojalla oli pyörä" :)

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat