Kirjoitukset avainsanalla ennustaminen

Panoksena maine, palkintona kunnia (ei ämpäriä, valitan). Tehtäväsi on yksinkertainen. Ennustat vain todennäköisyydet Suomen presidentinvaalien 2018 ekan kierroksen äänimääriä koskevaan 16 väitteeseen:

1. Laura Huhtasaari on kahden parhaan joukossa.
2. Pekka Haavisto on kahden parhaan joukossa.
3. Paavo Väyrynen on neljän parhaan joukossa.
4. Matti Vanhanen on neljän parhaan joukossa.
5. Tuula Haatainen on viiden parhaan joukossa.
6. Merja Kyllönen on kuuden parhaan joukossa.
7. Nils Torvalds on seitsemän parhaan joukossa.
8. Vaaleissa järjestetään toinen kierros.
9. Ensimmäisellä kierroksella kotimaan äänestysprosentti on yli 69%.
10. Laura Huhtasaari saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä.
11. Pekka Haavisto saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä.
12. Paavo Väyrynen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä.
13. Matti Vanhanen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä.
14. Tuula Haatainen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä.
15. Merja Kyllönen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä.
16. Nils Torvalds saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä.

Todennäköisyydet voi ilmoittaa prosentteina 0-100% tai lukuina väliltä 0-1. Ääriarvo 0 tarkoittaa, että ennustat väitteen varmasti vääräksi. Ääriarvo 1 eli 100% tarkoittaa, että ennustat väitteen varmasti oikeaksi. Vastausriviksi kävisi esimerkiksi: 1. 35% 2. 45% 3. 70% 4. 55% 5. 70% 6. 5% 7. 80% 8. 10% 9. 5% 10. 35% 11. 10% 12. 75% 13. 60% 14. 95% 15. 30% 16. 75% (esimerkin ennusteet ovat tietokoneen arpomia satunnaislukuja).

Jätä ennustamasi rivi kommentoimalla tähän kirjoitukseen. Käytä erottuvaa nimimerkkiä tai tunnistettavaa nimeä. Kirjautuminen ei ole pakollista, mutta varmistaa identiteettisi myös mahdollisille jatkokierroksille. Hyväksytty rivi tulee jättää ennen kuin äänestysaika päättyy.

Vaikka ennustaminen on periaatteessa yksinkertaista, parhaan ennustajan laskeminen on monimutkaisempaa. Osallistua voi vaikka ei ymmärtäisi paremmuusjärjestyksen määräytymistä, mutta selitän sen seuraavaksi kaikille joita aihe kiinnostaa.

Ennustuskilvan voittaa se, joka saa parhaat eli pienimmät Brierin pisteet. Brierin pisteet mittaa (neliöityä) poikkeamaa siitä, paljonko ennustuksesi poikkeavat toteutuneista väitteistä. Pisteet voidaan laskea heti, kun vaalien ensimmäisen kierroksen tulokset ovat vahvistuneet: tällöin jokaisen väitteen todennäköisyydeksi realisoituu 0, jos väite ei toteudu, tai 1 eli 100%, jos väite toteutuu.

Kustakin 16 väitteestä tulee oma Brierin pisteensä, joiden keskiarvo määrittää ennustuksen paremmuuden. Jos vaikkapa parilliset väitteet sattuisivat toteutumaan, mutta parittomat eivät, koneen arpoma esimerkkirivini antaisi Brierin pisteiksi 0.31.

Kukin ennustaja saa siis pisteiksi yhden luvun väliltä 0-1. Täydellisen ennusteen pisteet on tasan 0, jolloin jokainen väite on ennustettu oikein täydellä varmuudella (eli joko 0 tai 100%). Huonoimman mahdollisen ennusteen pisteet on tasan 1, jolloin jokainen väite on ennustettu pieleen täydellä varmuudella.

Vastaamalla jokaisen väitteen todennäköisyydeksi 0.5 eli 50% Brierin pisteiksi tulee 0.25, toteutuipa väite tai ei, sillä molemmissa tapauksissa (0.5-1)² = (0.5-0)² = 0.25. Jotta ennustuksesi olisi sokeaa arvausta parempi, täytyy pisteiksi saada siis alle 0.25. Suuremmat pisteet ovat arvausta huonompia.

Brierin pisteet sakottavat nopeasti valheellisesta itsevarmuudesta: vaikka ennustaisit väittämistä 12/16 oikein, mutta aina täydellä varmuudella (eli aina joko 0 tai 100%), pisteesi on 0.25 eli ennustuksesi on sokean arvauksen veroinen.

Mitä useampaa väitettä ennustetaan, sen varmemmin aidot superennustajat erottuvat taidollaan pelkästään onnekkaista arvaajista. Vain noin joka sadastuhannes sokea arvaus sattuu antamaan täydellisen ennusteen 16 väitteen riville, joten tämä kisa on ainakin hyvä alku.

Vaaleihin on kirjoitushetkellä neljä viikkoa, joten sopivien väitteiden laatiminen vaatii minultakin ennustajan kykyjä. Esittämieni väitteiden ennustaminen saattaa siksi osoittautua liian helpoksi, jolloin superennustajat eivät pääse erottumaan joukosta.

Mikäli kysyntää riittää, saatan järjestää kisalle jatkoa. Jos vastauksia ei tule, yritän saada jonkun sponsoroimaan voittajalle hienon ämpärin (ja osallistujatulvan vuoksi minulle sihteerin laskemaan pisteitä).

Yhteiskunnan ilmiöiden ennustamisesta voi lukea lisää Philip Tetlockin ja Dan Gardnerin kirjasta Superennustajat.

Kommentit (28)

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Tää on hyvä.  Täytyy vain, öhm... tutustua vähän ehdokkaisiin! Noloa, mut onhan tässä aikaa vielä vähäsen. Palataan siis asiaan.

ThiNguyen
Liittynyt14.8.2016
Viestejä27

Kokeilen kuitenkin itsevarmasti:

1. 0% 2. 100% 3. 100% 4. 0% 5. 0% 6. 0% 7. 0% 8. 0% 9. 0% 10. 0% 11. 0% 12. 0% 13. 0% 14. 0% 15. 0% 16. 100%

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Tässä tämänhetkinen ennusteeni - säädän vielä, jos sallittu.  :)

1.) 1

2.) 0

3.) 1

4.) 1

5.) 1

6.) 0

7.) 0

8.) 0

9.) 1

10.) 1

11.) 0,5

12.) 1

13.) 0,5

14.) 0,5

15.) 0

16.) 0

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4180

1. 25 %

2. 51 %

3. 20 %

4. 30 %

5. 40 %

6. 55 %

7. 65 %

8. 50 %

9. 50 %

10. 20 %

11. 51 %

12. 8 %

13. 45 %

14. 25 %

15. 3 %

16.  8 %

Arvonta päättynyt.

Ruhollah.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä13571

On-off -kysymykset eivät anna täyttä oikeutta Brierin menetelmälle.

"Millä todennäköisyydellä äänestysprosentti ylittää 69% äänestysalueella?" olisi parempi kysymys, jossa keskimääräinen toteutuma muodostuu äänestysaluiden totuusarvon peittona...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Eusa kirjoitti:
On-off -kysymykset eivät anna täyttä oikeutta Brierin menetelmälle.

"Millä todennäköisyydellä äänestysprosentti ylittää 69% äänestysalueella?" olisi parempi kysymys, jossa keskimääräinen toteutuma muodostuu äänestysaluiden totuusarvon peittona...

No Eusa, ennustatko? Mikä on taktiikka? Mä oon selvästi uhkapelaaja, ämpärin kiilto silmissä - kaikki tai ei mitään, you know.

Kasvisruoka2:lla on jo hienot tähtäykset...

Heh, epävarmoist kohist mä lasken vielä keskiarvon teidän veikkauksista! 

Muuten. Jos kirjoitat: "Millä todennäköisyydellä äänestysprosentti ylittää 69% äänestysalueella?"  niin jää epäselväksi, mitä äänestysprosentti tarkalleen ottaen ylittää. Voit muotoilla vielä.

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Käsittämätöntä, että olen ollut näin ulkona politiikasta. Kuin puusta pudonnut.

Vuoden vaihtuessa, kuuntelin Huhtasaarta - ensimmäistä kertaa. 

Nyt meni ennustus uusiksi, sillä lunttasin Haaviston viimeaikaisen kannatuksen. Se on suurempi kuin osasin odottaa. Ja muistin että Sauli on pelissä mukana, hah! Mun olemattomilla tiedoilla kansan mieltymyksistä… ennustukseni on lähinnä toiveajattelua. Huhtasaaren puolesta.

(Vielä kun ymmärtäis vaalipiirin merkityksen.)

1.)   1

2.) 0

3.)  1

4.)  0

5.)  0

6.)  0

7.)   0

8.)   1

9.)   1

10.) 1

11.)   1

12.) 0

13.) 0

14.) 0

15.) 0

16.) 0

edu666

1. Laura Huhtasaari on kahden parhaan joukossa.  0
2. Pekka Haavisto on kahden parhaan joukossa.   100
3. Paavo Väyrynen on neljän parhaan joukossa. 0
4. Matti Vanhanen on neljän parhaan joukossa. 100
5. Tuula Haatainen on viiden parhaan joukossa. 100
6. Merja Kyllönen on kuuden parhaan joukossa. 100
7. Nils Torvalds on seitsemän parhaan joukossa. 100
8. Vaaleissa järjestetään toinen kierros. 50
9. Ensimmäisellä kierroksella kotimaan äänestysprosentti on yli 69%. 0
10. Laura Huhtasaari saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0
11. Pekka Haavisto saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0
12. Paavo Väyrynen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0
13. Matti Vanhanen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0
14. Tuula Haatainen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0
15. Merja Kyllönen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0
16. Nils Torvalds saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Jaa sama henkilö eri käyttäjänimillä: edu666 ja Käyttäjä-1266

Mä hion vielä, viimeisin postaus on tietysti ainoa pätevä.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä13571

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
On-off -kysymykset eivät anna täyttä oikeutta Brierin menetelmälle.

"Millä todennäköisyydellä äänestysprosentti ylittää 69% äänestysalueella?" olisi parempi kysymys, jossa keskimääräinen toteutuma muodostuu äänestysaluiden totuusarvon peittona...

No Eusa, ennustatko? Mikä on taktiikka? Mä oon selvästi uhkapelaaja, ämpärin kiilto silmissä - kaikki tai ei mitään, you know.

Kasvisruoka2:lla on jo hienot tähtäykset...

Heh, epävarmoist kohist mä lasken vielä keskiarvon teidän veikkauksista! 

Muuten. Jos kirjoitat: "Millä todennäköisyydellä äänestysprosentti ylittää 69% äänestysalueella?"  niin jää epäselväksi, mitä äänestysprosentti tarkalleen ottaen ylittää. Voit muotoilla vielä.

Siis: Tulosten selvittyä -> X = äänestysalueet, joissa äänestysprosentti ylitti 69% (lkm) / kaikki äänestysalueet (lkm)

X voi olla mitä vaan 0 ja 1 välillä, teoriassa.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Teemu JKL

1.  0

2.  1

3.  0.7

4.  0

5.  0.1

6.  0.9

7.  0.9

8.  0

9.  1

10. 0

11. 0

12. 0

13. 0

14. 0

15. 0

16. 1

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

ThiNguen, 1266 ja Teemu JKL, vastasitte kaikki vimppaan kohtaan 100 %. 

Millä perusteella arvioitte, että Torvalds saisi eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä?

Palkinnoksi ei saakkaan ämpäriä, joten voimme tehdä yhteistyötä :)

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Niin ja mun tämänhetkinen ennuste...

1.) 1

2.) 0

3.) 1

4.) 0

5.) 0

6.) 1

7.) 1

8.) 1

9.) 1

10.) 1

11.) 1

12.) 0

13.) 0

14.) 0

15.) 0

16.) 0

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Kun aikoinaan pyrin TY:oon tein osa-kokeen, jonka muistaakseni teki 947 hakijaa - ja minä olin siinä kokeessa paras. Koska osasin vanhojen valintakokeiden perusteella ennustaa valintakoetehtävät.

Mutta tämä tehtävä ei tunnu helpolta, vaikka ehkä se on monelle politiikkaa seuranneelle selvää.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä13571

Seuratkaapa kuinka pärjää vastaamalla kaikkiin kysymyksiin 50%. Nimittäin silloin pärjää yhtä hyvin on-off-veikkaajan kanssa, joka ennustaa vain joka 4. kohdan väärin.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

käyttäjä-6743
Liittynyt22.12.2014
Viestejä3

Tässä omat hatusta revityt veikkaukset, jotka perustuvat hyvin vähäiseen ehdokkaiden seuraamiseen:

1. Laura Huhtasaari on kahden parhaan joukossa. 0,0

2. Pekka Haavisto on kahden parhaan joukossa. 0,5

3. Paavo Väyrynen on neljän parhaan joukossa. 0,25

4. Matti Vanhanen on neljän parhaan joukossa. 0,9

5. Tuula Haatainen on viiden parhaan joukossa.0,3

6. Merja Kyllönen on kuuden parhaan joukossa. 0,6

7. Nils Torvalds on seitsemän parhaan joukossa. 0,8

8. Vaaleissa järjestetään toinen kierros. 0,3

9. Ensimmäisellä kierroksella kotimaan äänestysprosentti on yli 69%. 0,7

10. Laura Huhtasaari saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0,05

11. Pekka Haavisto saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0,3

12. Paavo Väyrynen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0,1

13. Matti Vanhanen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0,6

14. Tuula Haatainen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0,0

15. Merja Kyllönen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0,1

16. Nils Torvalds saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0,15

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

käyttäjä-6743 kirjoitti:
Tässä omat hatusta revityt veikkaukset, jotka perustuvat hyvin vähäiseen ehdokkaiden seuraamiseen

Vai että hatusta revitty, etuileva (6743) trolli; viimeisin vastauksesi osoittaa harkintaa. Tyylillesi uskollisena, edistyt. Hyvä juttu.

M+M

Tuulasta tulee presidentti,kun sanomaton Sauli luopuu ehdokkuudestaan jonkinlaiseen perhesyyhyn vedoten.

lavri

1) 0,25

2) 0,7

3) 0,65

4) 0,4

5) 0,65

6) 0,35

7) 0,1

8) 0,3

9) 0,45

10) 0,3

11) 0,35

12) 0,45

13) 0,2

14) 0,05

15) 0,02

16) 0,6

Oraakkeli

1.19% 2.81% 3.68% 4.22% 5.23% 6.48% 7.79% 8.15% 9.33% 10.7% 11.34% 12.75% 13.11% 14.3% 15.2% 16.23%

linkku

1.20% 2.80% 3.60% 4.40% 5.20% 6.20% 7.20% 8.30% 9.10% 10.0% 11.0% 12.10% 13.10% 14.0% 15.0% 16.0%

Mikko A. Peltonen

1. Laura Huhtasaari on kahden parhaan joukossa. 0,2%

2. Pekka Haavisto on kahden parhaan joukossa. 99,6%

3. Paavo Väyrynen on neljän parhaan joukossa. 70%

4. Matti Vanhanen on neljän parhaan joukossa. 20%

5. Tuula Haatainen on viiden parhaan joukossa. 50%

6. Merja Kyllönen on kuuden parhaan joukossa. 50%

7. Nils Torvalds on seitsemän parhaan joukossa. 20%

8. Vaaleissa järjestetään toinen kierros. 10%

9. Ensimmäisellä kierroksella kotimaan äänestysprosentti on yli 69%. 20%

10. Laura Huhtasaari saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0%

11. Pekka Haavisto saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0%

12. Paavo Väyrynen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0%

13. Matti Vanhanen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0%

14. Tuula Haatainen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0%

15. Merja Kyllönen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0%

16. Nils Torvalds saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 0%

Vierailija

1. Laura Huhtasaari on kahden parhaan joukossa. 0%
2. Pekka Haavisto on kahden parhaan joukossa. 70%
3. Paavo Väyrynen on neljän parhaan joukossa. 40%
4. Matti Vanhanen on neljän parhaan joukossa. 30%
5. Tuula Haatainen on viiden parhaan joukossa. 90%
6. Merja Kyllönen on kuuden parhaan joukossa. 70 %
7. Nils Torvalds on seitsemän parhaan joukossa. 30 %
8. Vaaleissa järjestetään toinen kierros. 100%
9. Ensimmäisellä kierroksella kotimaan äänestysprosentti on yli 69%. 70%
10. Laura Huhtasaari saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 20%
11. Pekka Haavisto saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 30%
12. Paavo Väyrynen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 40%
13. Matti Vanhanen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 60%
14. Tuula Haatainen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 30%
15. Merja Kyllönen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 40%
16. Nils Torvalds saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 70%

Jos kansanedustajat arvotaan, eikö samalla kannata arpoa vaikkapa teoreettisen fysiikan tutkijanpaikat? Tätä kysyttiin, kun ehdotin vallan arpomista demokraattisesti koko kansan kesken.

Ei kannata. Nimittäin asiantunteva fyysikko osaa ennustaa tulevaisuutta, asiantuntevakaan poliitikko juuri ei. 

Fysiikassa hallitsee faktat, politiikassa mielipiteet. Ja mitä kokeneempi ja arvostetumpi politiikan asiantuntija, sitä liiallisempi itsevarmuus ja huonommat ennusteet. Näin osoittaa Philip Tetlockin laajat kokeelliset tutkimusaineistot.

Auringon- ja kuunpimennykset, planeettojen liike ja hiukkasten spektriviivat osataan ennustaa verrattomalla tarkkuudella miljooniksi vuosiksi, kiitos fysiikan. Älylaitteet, lentokoneet ja koko hieno teknologiamme toimii, koska fysiikan ennusteisiin voi myös luottaa. Ennusteiden laskeminen vaatii kuitenkin pitkän koulutuksen. Satunnaiselta kansalaiselta tehtävä ei tuosta vain onnistu.

Ihminen on niin punoutunut järjestelmä, että parhaidenkin tietokoneiden ja mittausten ennustusvoima loppuu ennen kuin edes puoluejohtajan takki tai pääministerin yksityiskone ehtii kääntyä. Mitä siis menetetään, jos poliittinen päätösvalta annetaan asiantuntijoiden sijasta satunnaisille kansalaisille? Etenkin, jos joka kansalaiselle annetaan tehtävään asianmukainen valmiuskoulutus osana oppivelvollisuutta. Se olisi todellista maanpuolustusta totuudenjälkeisen ajan suurimpia uhkia vastaan, kun olisimme kaikki valtuustoon tai eduskuntaan arvan kutsua odottavia reserviläisiä.

Poliitikkoja voi syyttää monesta, muttei maailman ennustamattomuudesta. Ihmiskunta on koko tunnetun maailmankaikkeuden monimutkaisin fysikaalinen systeemi, jonka pienen osankin ennustaminen edes hieman arvausta paremmin on jo arvokas suoritus. 

Fyysikkoja voi kiittää monesta, muttei maailman ennustettavuudesta. Fysiikka tutkii ensisijaisesti mahdollisimman yksinkertaisia järjestelmiä, joita voi laskea ja mallintaa matemaattisen tarkasti.

Kun tilanne on yhteiskunnan tavoin niin monimutkainen että ennustaminen ei onnistu, on pakko toimia mielipiteiden varassa. Kaikki mielipiteet eivät kuitenkaan ole samanarvoisia. Ennustaa voi näet arvausta huonomminkin: esimerkiksi lottorivit 1,2,3,4,5,6,7 tai 3,9,15,21,27,33,39 antaisivat päävoitoksi vain satasia, koska näitä rivejä pelataan viikoittain tuhansia kertoja. Ennustamaton yhteiskunta on kuin lottoarvonta, jossa voi tehdä paljon arvausta huonompia päätöksiä.

Tapahtuu sitä toki fysiikassakin, että eläkepäivien lähestyessä professori höpsähtää luottamaan intuitioonsa enemmän kuin kylmään matematiikkaan. Mutta näillä seniliteetin kukkasilla on vain kaksi kohtaloa: joko luonto jäätää ne armotta, jos ennustavat mitään testattavaa; tai aika kuihduttaa ne unholaan, jos ovat sitä yleisempää, ei edes väärin -lajiketta.

Politiikassa auktoriteettien mielipiteet voivat sen sijaan kylvää tuhoa pyhän ideologian suojassa vielä vuosisatoja isäntänsä elinpäivien jälkeenkin.

Tetlockin tutkimuksissa on tunnistettu ominaisuuksia, joista on johdonmukaisesti hyötyä tai haittaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Nämä ominaisuudet jakavat asiantuntijat arvausta parempiin ja arvausta huonompiin, eli luotettaviin ja epäluotettaviin.

Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle, ideologisesti sitoutumaton, joustava, mielistelemätön, varovainen mutta täsmällinen arvioissaan ja hallitsee laajat, ajantasaiset yleistiedot.

Arvausta huonompi asiantuntija on itsevarma, perinteikäs, ideologiaan sitoutunut, joustamaton, mielistelevä, luottavainen mutta ympäripyöreä arvioissaan, kapea-alaisesti erikoistunut ja tarjoaa monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia selityksiä.

Kumpi asiantuntija kuulostaakaan tyypillisemmältä poliitikolta?

Kommentit (22)

Markus

Jos viittaat ensimmäisellä kappaleella minun kommenttiini edellisessä kolumnissa, niin en kysynyt voisiko samaan tapaan arpoa tutkijanpaikat, vaan johtopaikat tieteen piirissä. Eli ei siis vaikkapa fysiikan laitoksen tutkijat, vaan laitoksen johtaja, johtoryhmä ja laitosneuvosto, noin alkuun. Eli siis ihmiset, joilla on valta päättää muiden ihmisten elämästä (samaan tapaan kuin kansanedustajilla). Tutkijahan voi lähinnä vaikuttaa vain omaan toimintaansa, ellei sitten vaikka johda tutkimusryhmää. Kuulostaisiko siis keskiverrosta tutkijasta hyvältä ajatukselta, että esimerkiksi hänen työskentelynsä olosuhteista, sallituista tutkimuskohteista, rahasta, säännöistä ja rajoitteista päättäisi joku täysin satunnaisesti valittu henkilö, jolla ei tarvitse olla mitään ymmärrystä tai edes kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan, ja joku jonkun ajan kuluttua korvautuisi uudella täysin satunnaisella henkilöllä? Enpä usko. Ehkä parempi, että tilalla on joku, jolla on jo lähtökohtaisesti kiinnostus ja ehkäpä taustalla myös pitkä kokemus.

Kaikella kunnioituksella suosittelisin blogistia tutustumaan siihen, mitä oikea politiikanteko on sen lööppijournalismin takana. Se ei ole aina kaunista, ja siinä on paljon korjattavaa, mutta ei se nyt ole mitään arvailua ole, vaan raakaa työtä. Poliitikkojen haukkuminen on toki aina helppoa ja muodikasta, mutta pohjaa yleensä lähinnä stereotypioihin ja klikkijournalismiin (ja ei, en ole koskaan ollut politiikassa mitenkään mukana eli en puolustele itseäni).

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4180

Ja tärkeää huomata nimenomaan itsevarmuuden ja erehtymisen välinen yhteys.

Totta kai kaikilla aloilla pyritään ottamaan tämäkin huomioon, myös politiikan tutkimuksessa kuin sitten taloustieteissä, mutta tunne vie kun tunne vie.

Lopulta voisi sanoa, että myös fyysikkoa. Jos fyysikko on tottuneesti aina vastailemassa kaikkiin kysymyksiin ja vieläpä arvailee pari kertaa oikein, niin hänestähän saadaan oiva kansanparantaja asioihin, joista hän ei ole senkään vertaa perillä.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4180

Lainaus:

Ihannemaailmassa, missä tutkimus ohjaa ideologiaa eikä päinvastoin, asiantuntijavetoinen politiikka korvattaisiin välittömästi ennustusvoimansa todeksi näyttäneillä tietokoneohjelmilla. 

Ei taida Mattson tietää, että pitkälle niitä tunnuslukuja jo syötellään tietokoneisiin ja numeromurskaimet laskee.

Sen jälkeen pitää vielä tulkita mitä ne tarkoittaa missäkin tapauksessa. Sitä tietokoneet eivät ihan vielä tee.

Ruhollah.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4180

https://jasoncollins.org/2016/08/25/tetlocks-expert-political-judgment-h...

Tuolla on ihan hyvä huomio arpomisesta.

Simpanssit ennustivat joskus yhtä hyvin, kunhan joku oli ensin rajannut vaihtoehdot sille, että mitä arvottiin. Eli simpanssi ei voinut koskaan arvata, että bruttokansantuote kasvaa miljoona prosenttia, koska ei kukaan antanut sellaista vaihtoehtoa. Siispä, silkka arvaileminen ei voita asiantuntijoita ellei arvontaa auteta sellaisille urille, josta vastaus voisi löytyä.

Ruhollah.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä13571

Kyllä nyt akateemisen korkeakoulutuksen saaneena koen myötähäpeää blogistia kohtaan.

Tokihan on niin, ettei kissan häntää nosta kuin kissa itse, mutta tällä puheenvuorolla ei ollut mitään rakentavaa annettavaa. Jospa koittaisit rajankäynnissäsi pitäytyä kuitenkin fysiikan sisältöjen tangenteilla - voisi olla mahdollista vakuuttaa lukija asiantuntemuksen tarpeellisuudesta.

Politiikassakin tarvitaan ammattimaisuutta ja asiantuntemusta, josta suurin osa saadaan kokemuksen kautta. Lankesit Teppo siihen trivialiteettiin, missä napataan kadulta hemmo tekemään kirurgisia avoleikkaustoimia. Lähdit jatkamaan dissonanssiasi kiemurtelulla, voivoi...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Minusta tämä blogi-kirjoitus oli parasta, mitä olen aikoihin lukenut. Sitä oli ILO lukea. Mattsson on perillä asioista - ei naiiveja kuvitelmia yhteiskunnasta, kuten monella tuntuu olevan...

”Tetlockin tutkimuksissa on tunnistettu ominaisuuksia, joista on johdonmukaisesti hyötyä tai haittaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ennustamisessa. Nämä ominaisuudet jakavat asiantuntijat arvausta parempiin ja arvausta huonompiin, eli luotettaviin ja epäluotettaviin.”

Asiaa! Ottaen huomioon, mikä meininki politiikassa on… millaiset tyypit enimmäkseen valtaan pyrkii… Arvonta toisi mahdollisuuden ”tyyppirajan” rikkomiseen - ehkä johonkin keskivertoa parempaan.  

Mitä tulee tieteeseen, suosittelen lukemaan Roger Penrosen kirjan Fashion, Faith and Fantasy in the New Physics of the Universe.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä13571

Sosiaalipsykologiset lainalaisuudet eivät eroa eri elämänaloilla. Tutkimuksilla voi vääristää asenteita, kun alojen kesken toisessa tutkitaan kaoottista ihmisen käyttäytymistä ja toisessa klassista fysikaalisuutta.

Tutkittakoon lainsäädännön kielen säännönmukaisuuksia ja toisaalta tutkijoiden käyttäytymistä ja uskomuksia paineen alla...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Eusa kirjoitti:
Tutkimuksilla voi vääristää asenteita, kun alojen kesken toisessa tutkitaan kaoottista ihmisen käyttäytymistä ja toisessa klassista fysikaalisuutta.

Minä näkisin tässä asettelussasi vääristymän.

Eusa kirjoitti:
Tutkittakoon lainsäädännön kielen säännönmukaisuuksia ja toisaalta tutkijoiden käyttäytymistä ja uskomuksia paineen alla...

Penrose. Fashion.

MrNewTime38

"Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle"

Tuo ei pidä paikkaansa!

Ja kun fyysikkojen ja kosmologien väite laajenevasta avaruudesta ei edes ole tiedettä, en juurikaan voi luottaa heihin!

Neutroni kirjoitti nämä tiede.fi keskusteluissa. Hän uskoo laajenevan avaruuden olemassa oloon.

Lukekaa ajatuksella ja ihmetelkää.

Neutroni:

"En minä ole perehtynyt kovin syvällisesti vektoriavaruuksiin ja vielä vähemmän niiden opettamiseen ummikoille."

"Ei avaruus tarvitse mitään paikkaa. Minä voin määritellä vaika äärettömän joukon avaruuksia, jos tarvitaan. Vaikka kuinka moniulotteisia ja dynaamisia"

"Sitten laitetaan avaruus muuttumaan ajan funktiona. Se voi esimerkiksi kasvaa, jolloin avaruuden jokainen piste liikkuu koko ajan kauemmas laajenemisen keskipisteestä (ajatellaan nyt ihan tavallista euklidista 3D-avaruutta, joka on helppo hahmottaa, vaikka se laajenisi). Nyt voidaan tietyssä mielessä sanoa, että kaksi avaruuden pistettä liikkuu toistensa suhteen (proper motion -liikettä). Niiden välimatka (ajatellaan sitä "tavallista" euklidista etäsiyyttä, jota voi mitata vaikka viivoittimella) muuttuu myös. Mutta pisteet ovat edelleen avaruuden osia, eli avaruutta, eivät avaruudessa olevia objekteja."

Hupaisaa tässä muuttuvassa avaruudessaon juuri tämä!

"Ei avaruus tarvitse mitään paikkaa. Minä voin määritellä vaika äärettömän joukon avaruuksia, jos tarvitaan. Vaikka kuinka moniulotteisia ja dynaamisia"

Eli aina kun havaitaan jotakin jota ei osata selittää avaruudessa liikkuvien asioiden avulla, voidaan turvautua tähän hatusta tempaistuun muuttuvaan avaruuteen jolle voidaan antaa ihan mitä ominaisuuksia ikinä vaan halutaan ja osataan hatusta tempoa.

Eihän tuo ole edes tiedettä!!!

Eikä Neutroni kyennyt selittämään sitä mihin sen laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu tai sitä mitä sille itselleen tapahtuu kun sen metrinen koordinaatisto kasvaa.

Kun avaruudessa liikkuva ja avaruudessa muuttuva systeemi laajenee, SEN ERILLISET OSAT LIIKKUVAT AVARUUDESSA SUHTEESSA TOISIINSA.

Mites kun se paikka, jossa muutos tapahtuu, muuttuu itse? Mitä sille paikalle itselleen tapahtuu ja mihin se perustuu?!? Liikkeeseenkö? Jos, niin miten? Jos ei, mihin sitten?

MrNewTime3

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

MrNewTime38 kirjoitti:
"Arvausta parempi asiantuntija on itsekriittinen, avoin uudelle tiedolle"

Tai siis, pitää paikkansa, mutta nykyiset fyysikot ja kosmologit eivät tuohon kykene!

Onneksi sinä kykenet?  Vai oletko sitä mieltä, että fyysikot voisi arpoa.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä13571

Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä13571

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä13571

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä13571

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Mitäs överiä siinä on, että osoittaa pelkästään taloudellista etua ajattelevan elämänasenteen kapea-alaiseksi?

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä2264

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Avataan vielä kuinka kysymyksenasettelu on suhteellista.

Poliitikko voi ajaa hyvinkin luotettavasti 4 vuodessa jonkin ns. siltarummun äänestäjiensä kotikonnuille, mutta fyysikon tekemä ennuste neljän kappaleen asemasta 4 vuoden päästä, kun alkuasetelmastaan ne ovat miltei törmäyksessä 2 vuoden kuluessa, ei onnistu luotettavasti.

I think you missed the point.

Millä perusteella arvelet noin? Artikkeli asetti ihmisten luotettavuuden eriarvoiseen asemaan riippuen elämäntehtävästä. Parempi otsikko mielestäni voisi olla "Miksi fysiikan tulokset ovat usein luotettavampia kuin poliitikan ennusteet?" - ei sekään mikään hyvä olisi, sillä fysiikka ja politiikka eivät ole ennusteissaan mitenkään yhteismitallisia.

Kansanedustajaksi pääsemiseen liittyy suuria taloudellisia etuja. Tämä voi johtaa siihen, että poliitikko alkaa yhä enemmän ajaa henkilökohtaisia etujaan. Näin ollen, ammatti liittyy luotettavuuteen.

I think you missed the point - 'cause of your narrow perspective of living conditions.

Nyt meni överiks.

Mä kerroin näkemykseni pointista, missä sun vastaava näkemys?

Mitäs överiä siinä on, että osoittaa pelkästään taloudellista etua ajattelevan elämänasenteen kapea-alaiseksi?

Et ole osoittanut yhtään mitään.

Ylitit vain rajan, kun yritit vaihtaa puheenaiheen poliitikon ammatista minun elämänasenteeseeni.

Palataan asiaan, jos sinulla on artikkeliin liittyen jotain mielipiteitä & järkiperusteluja.

MrNewTime38

Scientists observe supermassive black hole in infant universe

https://m.phys.org/news/2017-12-scientists-supermassive-black-hole-infan...

"There is one large mystery that remains to be solved: How did a black hole of such massive proportions form so early in the universe's history? It's thought that black holes grow by accreting, or absorbing mass from the surrounding environment. Extremely large black holes, such as the one identified by Simcoe and his colleagues, should form over periods much longer than 690 million years.

"If you start with a seed like a big star, and let it grow at the maximum possible rate, and start at the moment of the Big Bang, you could never make something with 800 million solar masses—it's unrealistic," Simcoe says. "So there must be another way that it formed. And how exactly that happens, nobody knows.""

https://m.phys.org/news/2017-12-scientists-supermassive-black-hole-infan...

Kukaan ei tiedä?!?

Eikö nämä tyypit vielä tiedä että Suomi-Poika tietää?!?

MrNewTime

Ajalla ei ole suuntaa fysiikan peruslaeissa. Tulevaisuuden ennustaminen fysiikan perimmäisistä laeista ei siis periaatteessa eroa mitenkään menneisyyden ennustamisesta.

Meillä on kuitenkin hyvin vahva tunne siitä, että ajalla on suunta. Särkyneen munan kasautuminen itsestään ehjäksi lopusta alkuun pyörivässä elokuvassa naurattaa mahdottomuudellaan.

Sanomme, että aika etenee menneisyydestä tulevaisuuteen. Muistamme menneen, mutta emme tulevaa. Tai täsmällisemmin ilmaistuna, aivomme kykenevät ennustamaan menneisyyttä erittäin paljon luotettavammin kuin tulevaisuutta.

Mutta miksi ajalla tuntuu olevan suunta, jos sitä ei todellisuudessa ole? Miksi psykologinen kokemuksemme ajan suunnasta on niin vahvasti ristiriidassa fysiikan perimmäisten lakien paljastaman todellisuuden kanssa?

Lyhyt vastaus kuuluu: koska entropia eli epäjärjestys kasvaa. 

Entropia kasvaa, koska asiat saa epäjärjestykseen valtaisasti useammalla eri tavalla kuin järjestykseen. Epäjärjestyksen kasvu ei siten ole fysiikan peruslaki, vaan tilastollinen sääntö joka seuraa maailmankaikkeuden reunaehdoista.

Kuvitellaan, että näet tuoreen munan särkyneenä maassa. Voit ennustaa erittäin suurella varmuudella, että muna on joskus menneisyydessä ollut ehjä. Varmuutesi perustuu epäjärjestyksen kasvuun: munan on täytynyt olla ehjä, koska järjestys on ollut menneisyydessä suurempi. Särkyneen munan tulevaisuutta on sen sijaan vaikea ennustaa, koska munan epäjärjestys vain jatkaa kasvuaan ja epäjärjestyneemmästä tulevaisuudesta on lukemattomasti enemmän vaihtoehtoja.

Aivoissamme oleva muistijälki on kuin särkynyt muna. Menneisyyden tapahtuma, joka muistijäljen jätti, on ehjä muna. Koska epäjärjestys kasvaa, voimme olettaa muistojemme kuvaavan meille menneisyydessä todellisuudessa tapahtuneita asioita.

Kaikessa epäluotettavuudessaankin nuo muistot ovat äärimmäisen paljon luotettavampia kuin ennenäyt tulevaisuudesta. Ennenäyt kun eivät ennustuksina ole edes sokean arvauksen veroisia.

Kommentit (6)

3779

Teppo kirjoitti: Kaikessa epäluotettavuudessaankin nuo muistot ovat äärimmäisen paljon luotettavampia kuin ennenäyt tulevaisuudesta. Ennenäyt kun eivät ennustuksina ole edes sokean arvauksen veroisia.

psv: Kokeilin tuossa kaupassa käydessäni muodostaa tulevia asioita koskevan selkeän ennenäyn. Ennakoin koskettavani tulevaisuudessa erään koivun runkoa ja visioin tämän tapahtuman. Tulevaisuuden muuttuessa nykyhetkeksi kosketin runkoa ja ennenäyssä jo visioimani asiat toteutuivat.

3779

Teppo kirjoitti: Mutta miksi ajalla tuntuu olevan suunta, jos sitä ei todellisuudessa ole? Miksi psykologinen kokemuksemme ajan suunnasta on niin vahvasti ristiriidassa fysiikan perimmäisten lakien paljastaman todellisuuden kanssa?

Lyhyt vastaus kuuluu: koska entropia eli epäjärjestys kasvaa.

psv: Tarkemmin asiaa ajattelematta  psykologisen kokemuksen on hieman vaikea käsittää johtuvan pelkästään epäjärjestyksen kasvusta, koska emmehän useinkaan havaitse epäjärjestyksen kasvua esimerkiksi tuottaessamme tai nähdessämme tuotettavan jotain erittäin järjestynyttä, esimerkiksi täyttäessämme matematiikan koepaperia. Aika saattaa järjestystä tuottaessamme "kulua" vielä nopeammin kuin jos vaikka lisäisimme aktiivisesti epäjärjestystä ja täyttäisimme paperin epämääräisillä viivoilla. Fyysisten toimintojemme aiheuttamaa entropian kasvua maailmankaikkeudessa emme yleensä ainakaan tietoisesti havaitse. Olisikohan ehkä mielekästä tutkia, muuttuuko ajan koettu virtausnopeus ainakin hetkellisesti esimerkiksi tarkasteltaessa vaikka jonkun suuren rakennuksen romahtamista.

Aika ei tosiaan aina tunnu kuluvan   vakiovauhdilla. Aika kuluu hitaammin tai nopeammin riippuen siitä, mitä odotetaan. 70-luvulla kerrottiin Nature-lehdessä, että aika tuntui kuluvan paljon hitaammin suuressa huoneessa kuin pienessä (vai oliko se toisinpäin, en muista varmuudella).

Niinpä en ihmettelisi lainkaan, jos ihmisellä osoittautuisi olevan kehossaan entropian aisti, joka tekisi tietoiseksi ajan kulumisen nopeuden tehdessään yhteenvedon normaaliaistien kautta tulevista, fysiologisista tapahtumista tulevista ja kosmisessa energiavakuumissa tapahtuvista entropian muutostapahtumista

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä33946

Suunta näyttää olevan myös kvanttifysiikassa. Eli missä tämä "Ajalla ei ole suuntaa fysiikan peruslaeissa." sitten toteutuu?

"Physicists confirm thermodynamic irreversibility in a quantum system

For the first time, physicists have performed an experiment confirming that thermodynamic processes are irreversible in a quantum system—meaning that, even on the quantum level, you can't put a broken egg back into its shell."

Read more at: http://phys.org/news/2015-12-physicists-thermodynamic-irreversibility-qu...

3779

 http://www.nature.com/news/theoretical-physics-the-origins-of-space-and-...

Van Raamsdonk concluded, the three-dimensional universe is being held together by quantum entanglement on the boundary — which means that in some sense, quantum entanglement and space-time are the same thing.

Or, as Maldacena puts it: “This suggests that quantum is the most fundamental, and space-time emerges from it.”

Maldagenan ja  Van Raamsdonkin harkittu näkemys tuntuu ensin tekevän niin avaruuden kuin  ajankin entistä ongelmallisemmaksi, mutta saattaa pitkän päälle valaista asiaa. Onhan aika-avaruus sellaisenaan täysin selittämätön.

Näyttää siltä kuin prof. Arto Annila myös pitäisi eräänlaista kvanttia perusoliona, josta laajennetun Maupertuisin periaatteen avulla voitaisiin johtaa monia asioita, muun muassa juuri ajan olemus

http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/

http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/all2.pdf

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä13571

Lähdin ajatuksesta, että aika syntyy aine-energian luodatessa ulotteisuutta, avaruutta ja kun kaikki suunnat on luodattu ja lähdettäisiin seuraavalle kierrokselle, joutuisi aine-energiapaketti tekemään eron aikaisemman j seuraavan kierroksen välillä ja tuosta seuraisi aineen ominaisaika.

Nyttemmin koen globaalin spinorisen dualistisen taustasyklin tuollaiseksi yleiseksi luotaimeksi, eikä suinkaan yksittäiset hiukkaset. Jos ei ole ainetta, ei ole aikaakaan. Avaruus virittyy kvanttiporeilun ja säteilyn paineesta tyhjöenergiana, aika avaruutta vähentävänä aine-energiana, massana.

Ajan juoksu ja infon signaalit ovat täydellisessä riippuvuussuhteessa. Asymptootteina ovat horisontit täyteiselle aineelle äärettömänä ajanjuoksuna ja kaikkialla poreilevan tyhjön tyhjyyden raja ajattomuutena. Luonto ei salli kumpaakaan rajaa saavuttaa. Jokaisessa kvanttihavainnossa on kuitenkin pistemäinen epäjatkuvuuskohta, jossa aine ja aika kurottautuu ajattoman tyhjyyden singulaarisuudesta, arvelen, Diracin magneettisesta monopolista, joka näin tulkittuna tuottaa mitta-avaruuteen pitkittäisen massa-aallon ja globaalin syklin avulla (vastakkaiset) varaukset sekä spin½ -mekanismilla näyttää monopolin mitta-avaruuteen dipolina.

Annihiloitumaton aine olisi jäänyt jäljelle siksi, että vain lähinnä dualismin samassa vaiheessa kootuksi vastavaraushiukkseksi muodostuneet protonit ja elektronit paikallisina ryhminä jäivät jäljelle. Voisi olla niin, että riittävän kaukana toisistaan galaksijoukot olisivat naapurigalaksijoukon kanssa keskenään antiainetta, kun eivät ole koskaan yltäneet vuorovaikuttamaan paikallisesti. Kvasaarit voisivat olla yhteensattuvia vastakkaisten vaiheiden ainesten annihilaatiokeskittymiä. Annihilaatio ikääntyneen kaikkeuden rakenteessa voi olla pitkällinen roihu. Aineen ja antiaineen havaittu lievä symmetriarikko voisi siten aiheutua epäsuhdasta, kun mittari ja suurin osa sen ympäristöstä on lähinnä vain toisessa aineen varausvaiheessa - etäältä emme voisi päätellä, onko jokin kaukainen kohde meidän suhteen normi- vai antivaiheessa. Siten voisi katsoa, että syklistä taustaa vasten normi- ja antiainetta olisi sama määrä. Onpa sellainenkin mahdollista, että säteilyä on ehtinyt kiertää saman kausaalirakenteen läpi useamman kerran ja näemme saman ainerakenteen historiansa eri inkarnaatioina.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Gemini
Liittynyt20.12.2013
Viestejä981

Torstai-iltaisin vaikka kello 22.00 keskitytään meditoimalla ottamaan vastaan perjantaina lähetettävää €jackpotin tulosta. Perjantaina tietenkin katsotaan tulokset tv:stä ja "lähetetään" ne meditoimalla edellisillan minälle joka odottaa ja kas, ei enää rahahuolia. (Tämä oli sitten vitsi,  jos joku tosikko lukee tämän).

On tuo aikakäsite aika mysteeri ainakin minulle. Omasta viitekehyksestä (mistäpä muustakaan) tuota on vaikea hahmottaa. Itse tajuntakin vaatii tietyn "aikaikkunan" muodostuakseen, laahaten koko ajan hieman jäljessä ympäristön tapahtumista. Hyvä että edes joku (en tarkoita Teppoa) ymmärtää näitä niin syvällisesti ettei tarvitse turvautua edes matematiikkaan ;-) Itseltäni ei oikein luonnistu kumpikaan.

No guarantee, it's life as is

Valtioneuvoston linna. Kuva: Wikimedia Commons.
Valtioneuvoston linna. Kuva: Wikimedia Commons.

Pätevyysharhainen ennustaa ennustamatonta tietämättömänä tietämättömyydestään.

Legendan mukaan entisaikojen metsästäjät suuntasivat saalisretkelleen päättömän kanan juoksun viitoittamaa reittiä. Totta tai ei, ihminen on todistetusti valmis kohtuuttoman haaskaaviin rituaaleihin päätöksiä tehdessään.

Mielemme on kehittynyt ennustamaan tulevaa, kanssakulkijoiden liikehdinnästä kumppanin haluihin. Säännöllisenä toistuvat ilmiöt – kuten nälkä, vuorokausikierto tai vaalilupausten pettäminen – terve mieli oppii ennustamaan luotettavasti. Ongelmia syntyy, kun kohtaamme jotain epäsäännöllistä, harvinaista tai liian monimutkaista ihmisaivoilla ennustettavaksi.

Täydelliseksi luotu mieli ilmoittaisi rehellisesti kirkkaansinisellä taustalla "Ennustusta laskettaessa tapahtui virhe. Tilanne liian monimutkainen." Mutta mielemme on evoluution epätäydellinen tuote, joka toimiikin juuri päinvastoin: ylivoimaisen tehtävän edessä mieli pitää viimeiseen saakka yllä pätevyysharhaa, valheellista hallinnan tunnetta.

Pätevyysharhan turvin laadimme ennusteita ennustamattomasta iloisen tietämättömänä tietämättömyydestämme.

Ajatellaan vaikkapa lottoarvontaa, jossa jokainen numeroitu pallo valikoituu ennustamattomasti samalla todennäköisyydellä 7/39. Koska kaikki lottorivit ovat yhtä todennäköisiä, jo yleinen puhe "helpoista" ja "vaikeista" riveistä paljastaa, että pätevyysharhalla on osansa rahapelienkin suosiossa.

Pätevyysharhan suurin ongelma on resurssien haaskaaminen: perusteeton varmuus saa ihmisen tuhlaamaan valtavasti aikaa, vaivaa ja voimavaroja täysin arvottomien ennusteiden laatimiseen.

Lisäksi asiantuntijoiden ennusteet osuvat oikeaan pahimmillaan sokeaa arvaustakin heikommin. Mitä kokeneempi ja arvostetumpi politiikan tai talouden asiantuntija, sitä liiallisempi varmuus ja huonommat ennusteet, kuten psykologi Philip Tetlockin keräämä yli 80000 ennusteen aineisto osoittaa.

Eikä ongelma koske ainoastaan politiikkaa: tilastot näyttävät vastaavaa olematonta ennustusvoimaa lähes kaikilla ihmisen monimutkaista toimintaa ennustavilla aloilla, pörssisijoittamisesta psykiatriaan.

Lottoakin voi pelata arvausta huonommin: esimerkiksi rivi 1,2,3,4,5,6,7 antaisi päävoitoksi vain satasia, koska samaa riviä pelataan viikoittain tuhansia kertoja.

Luotettavan ennustamisen nyrkkisääntö on tämä: mitä monimutkaisempi järjestelmä, sitä lyhemmän ajan päähän sitä voidaan ennustaa tarkasti.

Maan kiertoliike on riittävän yksinkertaista, jotta voimme ennustaa sitä vielä miljoonien vuosien päähänkin äärimmäisen tarkasti. Mutta jo Maan ilmakehä on niin monimutkainen ja häiriöille herkkä järjestelmä, että sen yksityiskohtainen ennustaminen onnistuu supertietokoneillakaan tuskin muutamien päivien päähän.

Ihmistieteiden tutkimuskohde, ihminen ja ihmiskunta, muodostaa jo niin monimutkaisen systeemin, että siitä voidaan ennustaa arvausta paremmin vain karkeita yleispiirteitä ja tunnuslukuja suurilla virherajoilla.

Kaiken kukkuraksi tieteellinen näyttö osoittaa vahvasti, että jo yksinkertaiset tietokoneohjelmat voittavat parhaatkin viiniekspertit, kliinikot, sijoitusneuvojat, pörssisijoittajat ja muut asiantuntijat ennusteissaan. Kone ei kärsi pätevyysharhasta, vaan pysyy järkähtämättä faktoissa.

Ihannemaailmassa, missä tutkimus ohjaa ideologiaa eikä päinvastoin, asiantuntijavetoinen politiikka korvattaisiin välittömästi ennustusvoimansa todeksi näyttäneillä tietokoneohjelmilla. 

Lisäksi monimutkaisten järjestelmien ennusteet vain paranevat tietokoneiden laskentatehon kasvaessa ja mallinnuksen kehittyessä – päinvastoin kuin ihmisasiantuntijoiden kokemuksen, ja itsevarmuuden, kertyessä.

Tietokoneiden kehitystä oleellisempaa on kuitenkin kasvattaa yleistä tietoisuutta monimutkaisten järjestelmien nykyisestä ennustamattomuudesta: jokaisen yhteiskunnallisia päätöksiä tekevän tulisi tuntea, mitä todella voidaan ennustaa arvausta paremmin ja mitä asiantuntijat vain pätevyysharhassaan luulevat voivansa ennustaa.

Onhan täysin päätöntä maksaa asiantuntijoille huippupalkkaa ennustamisesta, josta päätön kanakin suoriutuu paremmin.

Kommentit (32)

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä5815

"Ihannemaailmassa, missä tutkimus ohjaa ideologiaa eikä päinvastoin, asiantuntijavetoinen politiikka korvattaisiin välittömästi ennustusvoimansa todeksi näyttäneillä tietokoneohjelmilla. "

 

Yksi harha korvataan helposti toisella, kuten Teppo tässä niin kauniisti todistaa.

Astrologialle naureskelijat luottivat vuorenvarmasti "asiantuntijoiden" ennustuksiin. Asiantuntijoita kehnoina pitäneet julistivat "tieteen" antavan pätevän ennusteen tulevaisuudesta - on se nyt toki jotain korkeampilentoista! Tepolle ei tiedekään piisaa, vaan totuuden tulevaisuudesta mallintaa tietokone, kun se on kaikkia muita viisaampi ja tehokkaampi. Tepolle: tehokkainkaan tietokone ei ole loppujen lopuksi kuin entistä nopeampi laskutikku, siis apuväline ihmismielelle.

Ongelma on se että kun ihminen haluaa jotain mahdotonta tietoa (kuten varmaa tietoa tulevaisuudesta), hän myös sellaisen uskoo saavansa kun joku haluun vastaa. Epävarmuus tuntuu sietämättömältä olotilalta, vaikka järki sanoo että varmaa on vain se että kaikkki on epävarmaa.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

kasvisruoka
Liittynyt8.5.2015
Viestejä453

Tuon lisäksi poliittinen sitoutuminen sumentaa järjen. Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä...

 

Vai voiko edes tässä asiassa luottaa kokemukseensa?

Tiedätte kyllä kuka.

optimistx
Liittynyt14.1.2008
Viestejä852

Esimerkki lotosta tuo mieleen vielä masentavamman tilanteen ihmismielen kummallisuudesta.

Nim. muutaman kerran olen katsonut tyypillista innokasta hedelmäpelin pelaajaa kaupan kassojen lähellä. Sitten jossain vaiheessa ystävälliin ilmein ja elein mennyt kysymään: "Aika kiintoisaa peliä. Kuinka usein olet lähtenyt kotiin tästä rahaa voittaneena?"

Toisinaan on vastauksena vain vihastunut mulkaisua, mutta usein tulee tunnustus: "En koskaan".

Kun sitten vielä mitään sanomatta odottelen ystävällisesti jatkoa, niin saattaa tulla selitys "Mutta minun on pakko pelata".

Eivät kai kaikki sentään sairaita peliongelmaisia ole? Vaikka siltä kyllä tuntuu, että melkein kaikki, jos tarkoitus todella on voittaa edes joskus.

Kun tässä neutraalia raportointia yritän ja muistelen, onko noin 10 kysylykerrasta tullut edes yhtään vastausta, että "Kyllä toisinaan lähden voittaneena",  tai "kerran lähdin", niin enpä muista sellaista tapahtuneen.  Ehkä täytyy tässä systematisoida otantaa ja kysymyksenasettelua.

---

Palatakseni pääaiheeseen. Ehkä "asiantuntijoilla" ei olekaan tavoitteena olla oikeassa, vaan ... vaikkapa tienata väärillä mutta miellyttävillä ennusteilla? Tai heidän on vaan sisäinen pakko ennustaa, vaikka väärin tietävät ennustavansa. Eivät kai he kovin paljon kehittyneempiä (?!)ihmisiä ole kuin nuo hedelmäpelien pelaajat?

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä8982

Että korvataan asiantuntijat ennustevoimisilla tietsikoilla.

Mitähän tuokin tuottaisi. Hemmetin monimutkaisia tietokonesimulatioita, niin monimutkaisia, että ohjelman laatijoiden ideologiat väistämättä ohjaisivat lopputulosta.

Sitä ne tekevät yksinkertaisemmissakin laskentaohjelmissa, joissa osa parametreistä on valittava tai arvioitava. Olenpahan jokusen kerran arvannut laskentamallin tuloksen kun tietää laatijan suuntauksen joidenkin asioiden suhteen.

NytRiitti
Liittynyt12.9.2012
Viestejä2456
syytinki

Että korvataan asiantuntijat ennustevoimisilla tietsikoilla.

Mitähän tuokin tuottaisi. Hemmetin monimutkaisia tietokonesimulatioita, niin monimutkaisia, että ohjelman laatijoiden ideologiat väistämättä ohjaisivat lopputulosta.

Sitä ne tekevät yksinkertaisemmissakin laskentaohjelmissa, joissa osa parametreistä on valittava tai arvioitava. Olenpahan jokusen kerran arvannut laskentamallin tuloksen kun tietää laatijan suuntauksen joidenkin asioiden suhteen.

"Tuja-mallin ylläpitoon ja laskentaohjelmiin kooditasolla on perehtynyt koko maassa ainoastaan kaksi ihmistä: VATT:n projektipäällikkö Heikki Viitamäki ja VM:n Reino Niinivaara, joka oli mukana mallin kehitystyössä 1980-luvun puolivälissä. "Jos nämä ekspertit jäävät rekan alle, ei kukaan enää osaa käyttää ohjelmaa", on Osmo Soininvaara sanonut"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuja-malli

deezee
Liittynyt6.6.2011
Viestejä1643

Mitäs jos älykäs ihminen kärsii epäpätevyysharhasta?

Tämä kysymys ei ole saivartelua.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä13571
deezee

Mitäs jos älykäs ihminen kärsii epäpätevyysharhasta?

Tämä kysymys ei ole saivartelua.

Ei todellakaan, mitä älykkäämpi sen helpommin ymmärtää rajallisuuden. Suhteellisia epäpätevyysharhoja voi esiintyä, jos ei vertaa muihin vaan siihen mihin voisi yltää parhaimmalla suorituksellaan.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2278
kasvisruoka

Tuon lisäksi poliittinen sitoutuminen sumentaa järjen. Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä...

Vai voiko edes tässä asiassa luottaa kokemukseensa?

Lapset kysyi uskotko ilmaston lämpenemiseen ihmisen takia.

Soini: En, koska keskiajalla Englannissa oli viinitarhoja.

Näin ideologisesti ladattu mieli pilkkasi keskiajan parilla rypäleellä maailman suurimpien ja tehokkaimpien tietokoneiden ennusteita..

 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2278

T.Matsson:"Legendan mukaan entisaikojen metsästäjät suuntasivat saalisretkelleen päättömän kanan juoksun viitoittamaa reittiä. Totta tai ei, ihminen on todistetusti valmis kohtuuttoman haaskaaviin rituaaleihin päätöksiä tehdessään."

Jos on lukenut Diamondin kirjoja niin tuo legenda on hiukan järkevämpi kuin aluksi näyttää. Indonesian sademetsissä erään kylän  asukkaat tiesi että jos eilen mentiin yhteen suuntaan niin tänään kannattaa lähteä vastakkaiseen suuntaan. Järki on se että taataan lähiympäristön ekologinen kestokyky vaihtamalla jatkuvasti metsästysaluetta. Tuossa kana toimii satunnaisgeneraattorina ja syntyy vielä suurempi vaihtelevuus, kun ihmismielen urautuminen tiettyihin suuntiin vältetään.

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

z
Liittynyt8.9.2011
Viestejä2918
MrKAT

Jos on lukenut Diamondin kirjoja...

Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi haaskata aikaansa moiseen sontaan? No, jos pätevyysharhasta sinänsä halutaan puhua, niin sitten ko. setä on oikein mainio esimerkki...

zz

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä5644
MrKAT
kasvisruoka

Tuon lisäksi poliittinen sitoutuminen sumentaa järjen. Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä...

Vai voiko edes tässä asiassa luottaa kokemukseensa?

Lapset kysyi uskotko ilmaston lämpenemiseen ihmisen takia.

Soini: En, koska keskiajalla Englannissa oli viinitarhoja.

Näin ideologisesti ladattu mieli pilkkasi keskiajan parilla rypäleellä maailman suurimpien ja tehokkaimpien tietokoneiden ennusteita..

 

Off-topic, mutta Britanniassa on edelleen viinitarhoja

http://www.englishwineproducers.co.uk/

Punaviinille ilmasto on turhan karu, sopivia rypäleitä on aika vähän, mutta valkoviinin suhteen on enemmän vaputta ja oikein erinomaisia viinejä tuotetaan esim Lontoon eteläpuolella. Jopa Skotlannissa näyttää olevan muutama viinitila.

kasvisruoka
Liittynyt8.5.2015
Viestejä453
MooM
MrKAT
kasvisruoka

Tuon lisäksi poliittinen sitoutuminen sumentaa järjen. Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä...

Vai voiko edes tässä asiassa luottaa kokemukseensa?

Lapset kysyi uskotko ilmaston lämpenemiseen ihmisen takia.

Soini: En, koska keskiajalla Englannissa oli viinitarhoja.

Näin ideologisesti ladattu mieli pilkkasi keskiajan parilla rypäleellä maailman suurimpien ja tehokkaimpien tietokoneiden ennusteita..

 

Off-topic, mutta Britanniassa on edelleen viinitarhoja

http://www.englishwineproducers.co.uk/

Punaviinille ilmasto on turhan karu, sopivia rypäleitä on aika vähän, mutta valkoviinin suhteen on enemmän vaputta ja oikein erinomaisia viinejä tuotetaan esim Lontoon eteläpuolella. Jopa Skotlannissa näyttää olevan muutama viinitila.

 

No niin ja juhannuksena sataa. Aikamoista pelleilyä koko ilmastonmuutos.

 

En harrasta sarkasmia koskaan.

Tiedätte kyllä kuka.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä33946
deezee

Mitäs jos älykäs ihminen kärsii epäpätevyysharhasta?

Tämä kysymys ei ole saivartelua.

Me kaikki mahdollisesti "kuvittelemme itsestämme liikoja".

Incompetent People Too Ignorant to Know It

A growing body of psychology research shows that incompetence deprives people of the ability to recognize their own incompetence. To put it bluntly, dumb people are too dumb to know it. Similarly, unfunny people don't have a good enough sense of humor to tell.

This disconnect may be responsible for many of society's problems.

The ultimate takeaway of the research is the reminder that you really may not be as great as you think you are. And you might not be right about the things you believe you're right about. And if you try to joke about all this, you might not come off as funny as you think.

http://www.livescience.com/18678-incompetent-people-ignorant.html

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä33946

"Kompuutterit" on jo tulollaan ....

Gartner Says Smarter Machines Will Challenge the Human Desire for Control

 

The growth of sensor-based data combined with advanced algorithms and artificial intelligence (AI) are enabling smart machines to make increasingly significant business decisions over which humans have decreasing control, according to Gartner, Inc. 

"As smart machines become increasingly capable, they will become viable alternatives to human workers under certain circumstances, which will lead to significant repercussions for the business and thus for CIOs," saidStephen Prentice, vice president and Gartner Fellow. "In the 2015 Gartner CEO and business leader survey, opinions were equally divided on this issue and indicate that business leaders are starting to take notice of the advances being made and more readily acknowledge that the threat to knowledge work is real." 

https://www.gartner.com/newsroom/id/3072717

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä33946
Eusa
deezee

Mitäs jos älykäs ihminen kärsii epäpätevyysharhasta?

Tämä kysymys ei ole saivartelua.

Ei todellakaan, mitä älykkäämpi sen helpommin ymmärtää rajallisuuden.

Kyllä mutta vain "siinä alueessa" missä ymmärtää rajallisuutensa. Sen ymmärryksen yli ei ymmärrä välttämättä rajallisuuttaan.

Joku voi sanoa itselleen ja muille; olen älykäs(keskimäärin muihin verrattuna) mutta tällä älykkyydelläkin on rajansa.

Me olemme muovautuneet tässä evoluution virrassa sellaisiksi jotka eivät kykene objektiivisesti tarkastelemaan itse itseään. Tästä on on ollut suvinjatkamisessa näköjään keskimäärin hyötyä.

Mahdollisesti myös lajina olemme biasoituneet näkemään itsemme "muita parempina" 

Why cocky guys get the girl

University of Queensland research suggests overconfidence may help people win romantic partners.

 

Doctoral student Sean Murphy and Professor Bill von Hippel from UQ's School of Psychology, and colleagues, have been examining the links between and romantic desirability in men and women.

"People tend to think of overconfidence as an unappealing quality," Mr Murphy said.

"But our work indicates that confidence is such a powerful signal that a little overconfidence can actually be helpful."

.....Women didn't necessarily find the cocky men more attractive initially.

However, when men were given the opportunity to pit their profile against someone else's, they were less willing to compete against cocky guys, while cocky guys were more willing to compete against others.

Computer simulations based on the findings revealed that cocky men were more likely to succeed with women in a competitive environment like a crowded bar or club, because they were less likely to back down when competing for her attention and more likely to drive away the competition.

The researchers also found that it wasn't just  who benefited from being cocky – cockiness in women was equally as effective at deterring other women.

http://medicalxpress.com/news/2015-06-cocky-guys-girl.html

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä33946
syytinki

Että korvataan asiantuntijat ennustevoimisilla tietsikoilla.

Mitähän tuokin tuottaisi. Hemmetin monimutkaisia tietokonesimulatioita, niin monimutkaisia, että ohjelman laatijoiden ideologiat väistämättä ohjaisivat lopputulosta.

Sitä ne tekevät yksinkertaisemmissakin laskentaohjelmissa, joissa osa parametreistä on valittava tai arvioitava. Olenpahan jokusen kerran arvannut laskentamallin tuloksen kun tietää laatijan suuntauksen joidenkin asioiden suhteen.

Yrittäkää pysyä hollilla siitä missä mennään...

Tekoäly otetaan avuksi lasten sairaanhoidossa

Keinoälyyn ja reaaliaikaiseen analytiikkaan perustuvia hankkeita on alkamassa Suomen sairaaloissa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus suunnittelee kokeilevansa IBM:n Watson-keinoälyä reaaliaikaisessa analytiikassa.

"Tarkoitus on kokeilla Watson-algoritmeja lasten tehohoidossa", kertoo it-kehitysjohtaja Mikko Rotonen.

Toiveena on tunnistaa esimerkiksi sepsis eli verenmyrkytys nykyistä aiemmin. Tätä on tutkittu Yhdysvaltain Chicagon lastensairaalassa.

Tämä on lupaavaa, mutta lopullista päätöstä ei ole vielä tehty, sanoo Husin kehittämisjohtaja Visa Honkanen.

Rotosen mukaan kokeilu voisi alkaa jo kesään mennessä. Watson-kokeilun lisäksi Hus ja Aalto-yliopisto kehittävät big data -analytiikkaa.

Myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä tutkitaan analytiikan hyödyntämistä sairaanhoidossa.

Tampereella on analytiikan avulla ennakoitu erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä 330 000 potilaan ja 2,5 miljoonan käynnin potilasaineiston profiloinnilla, kertoo hallintoylilääkäri Erkki Kujansuu Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.

"Seuraava vaihe on selvittää, miten tätä tietoa voitaisiin hyödyntää palveluiden kehittämiseksi."

Lääkärin fiksu apulainen

Watson on keinoälyn laite- ja ohjelmistokokonaisuus, joka käsittelee suuria määriä kirjoitettua ja puhuttua tekstiä.

Hahmon- ja kuvantunnistus esimerkiksi magneettikuvista tai tietokonetomografian kuvista ja biopankkitallenteista on kehitteillä.

Watson rymisteli julkisuuteen neljä vuotta sitten, kun se päihitti Jeopardy-tietovisassa joukon Yhdysvaltain parhaimpia tietoviisaita.

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-03-23/Teko%C3%A4ly-otetaan-avuksi-lasten-sairaanhoidossa-3217898.html

Watsoninhan voisi laittaa selvittämään sorsitaanko persuja Suomen mediassa....

IBM Watson: How it Works

https://www.youtube.com/watch?v=_Xcmh1LQB9I


IBM Watson: Smartest Machine ever built - Documentary
https://www.youtube.com/watch?v=uDBZnaoJVlk

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä33946
MrKAT

Näin ideologisesti ladattu mieli pilkkasi keskiajan parilla rypäleellä maailman suurimpien ja tehokkaimpien tietokoneiden ennusteita..

Eikö olekkin mielenkiintoista miten "havaitsemme tarkasti" toisen ideologisesti ladatun mielen mutta emme omaamme?

o_turunen
Liittynyt16.3.2005
Viestejä10934
MrKAT
kasvisruoka

Tuon lisäksi poliittinen sitoutuminen sumentaa järjen. Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä...

Vai voiko edes tässä asiassa luottaa kokemukseensa?

Lapset kysyi uskotko ilmaston lämpenemiseen ihmisen takia.

Soini: En, koska keskiajalla Englannissa oli viinitarhoja.

Näin ideologisesti ladattu mieli pilkkasi keskiajan parilla rypäleellä maailman suurimpien ja tehokkaimpien tietokoneiden ennusteita.

Ilmastoennusteet ovat oiva esimerkki siitä, mihin maailman suurimmilla ja tehokkaimmilla tietokoneilla pystytään, kun käytetään GIGO-ohjelmointikieltä ja GIGO-periaatetta

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
offmind: Laattatektoniikka on tietenkin puhdasta hölynpölyä.

deezee
Liittynyt6.6.2011
Viestejä1643
jussipussi
deezee

Mitäs jos älykäs ihminen kärsii epäpätevyysharhasta?

Tämä kysymys ei ole saivartelua.

Me kaikki mahdollisesti "kuvittelemme itsestämme liikoja".

Liikojen kuvittelu on aktiivinen, nollatilasta poikkeava aivojen tila. Kysymykseni koskee ihan aidosti tilannetta, jossa tuollaisen tilan aktivoituminen on niin kovan työn takana, että se syntyy vasta vuosien prosessoinnin jälkeen.

Jos aivojen toiminta on muuten laadukasta, ts. tällainen harvoin liikoja kuvitteleva ihminen on kuitenkin erittäin älykäs, mikä seuraus sellaisesta olisi asiantuntemuksen suhteen.

 

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä33946
deezee
jussipussi
deezee

Mitäs jos älykäs ihminen kärsii epäpätevyysharhasta?

Tämä kysymys ei ole saivartelua.

Me kaikki mahdollisesti "kuvittelemme itsestämme liikoja".

Liikojen kuvittelu on aktiivinen, nollatilasta poikkeava aivojen tila. Kysymykseni koskee ihan aidosti tilannetta, jossa tuollaisen tilan aktivoituminen on niin kovan työn takana, että se syntyy vasta vuosien prosessoinnin jälkeen.

Jos aivojen toiminta on muuten laadukasta, ts. tällainen harvoin liikoja kuvitteleva ihminen on kuitenkin erittäin älykäs, mikä seuraus sellaisesta olisi asiantuntemuksen suhteen.

 

Ymmärränkö nyt oikein, tarkoitat henkilöä jolla ei olisi inhimillisiä heikkouksia?

deezee
Liittynyt6.6.2011
Viestejä1643
jussipussi
deezee

Liikojen kuvittelu on aktiivinen, nollatilasta poikkeava aivojen tila. Kysymykseni koskee ihan aidosti tilannetta, jossa tuollaisen tilan aktivoituminen on niin kovan työn takana, että se syntyy vasta vuosien prosessoinnin jälkeen.

Jos aivojen toiminta on muuten laadukasta, ts. tällainen harvoin liikoja kuvitteleva ihminen on kuitenkin erittäin älykäs, mikä seuraus sellaisesta olisi asiantuntemuksen suhteen.

Ymmärränkö nyt oikein, tarkoitat henkilöä jolla ei olisi inhimillisiä heikkouksia?

Aika pitkän loikan otit kyllä varmuuden tunteen puuttumisesta inhimillisten heikkouksien puuttumiseen. En usko, että ymmärsit kysymykseni pointin oikein, mutta mistäpä sen tietää.

Jos pidät varmuudentunnetta heikkoutena + että sen katoamisen myötä muutkin heikkouden katoavat, niin miksipä ei. En kuitenkaan ymmärrä, miksi näin kävisi.

Varmuus on tuntemus. Tuntemusten heräämisessä ja ylläpitämisessä on eroja eri ihmisten välillä.

Kyse on vain yhden tuntemuksen herättämisen vaikeudesta.

Varmuuden puuttumisessa on se ongelma, että oman varmuuden puuttuessa muita on vaikea vakuuttaa, vaikka tietäisi ja ymmärtäisi mitä. Minusta se on yhtä paha ongelma kuin se, että joku toinen on varma vaikka puhuu puutaheinää.

Uskoisin, että varmuudentunteen heräämisessäkin on samanlainen normaalijakauma kuin muissa vastaavissa asioissa. Kyseessä on siis tällainen varman idiootin täydellinen vastakohta.

Tuleeko tästä tyypista erittäin hyvä asiantuntija vai pysyykö hän epävarmana ja älykkäänä. Asiantuntijuuttaan voi olla hankala kehittää, jos ei ole juuri koskaan varma siitä, onko osunut oikeaan.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä33946
deezee
jussipussi
deezee

Liikojen kuvittelu on aktiivinen, nollatilasta poikkeava aivojen tila. Kysymykseni koskee ihan aidosti tilannetta, jossa tuollaisen tilan aktivoituminen on niin kovan työn takana, että se syntyy vasta vuosien prosessoinnin jälkeen.

Jos aivojen toiminta on muuten laadukasta, ts. tällainen harvoin liikoja kuvitteleva ihminen on kuitenkin erittäin älykäs, mikä seuraus sellaisesta olisi asiantuntemuksen suhteen.

Ymmärränkö nyt oikein, tarkoitat henkilöä jolla ei olisi inhimillisiä heikkouksia?

Aika pitkän loikan otit kyllä varmuuden tunteen puuttumisesta inhimillisten heikkouksien puuttumiseen. En usko, että ymmärsit kysymykseni pointin oikein, mutta mistäpä sen tietää.

Jos pidät varmuudentunnetta heikkoutena + että sen katoamisen myötä muutkin heikkouden katoavat, niin miksipä ei. En kuitenkaan ymmärrä, miksi näin kävisi.

Varmuus on tuntemus. Tuntemusten heräämisessä ja ylläpitämisessä on eroja eri ihmisten välillä.

Kyse on vain yhden tuntemuksen herättämisen vaikeudesta.

Varmuuden puuttumisessa on se ongelma, että oman varmuuden puuttuessa muita on vaikea vakuuttaa, vaikka tietäisi ja ymmärtäisi mitä. Minusta se on yhtä paha ongelma kuin se, että joku toinen on varma vaikka puhuu puutaheinää.

Uskoisin, että varmuudentunteen heräämisessäkin on samanlainen normaalijakauma kuin muissa vastaavissa asioissa. Kyseessä on siis tällainen varman idiootin täydellinen vastakohta.

Tuleeko tästä tyypista erittäin hyvä asiantuntija vai pysyykö hän epävarmana ja älykkäänä. Asiantuntijuuttaan voi olla hankala kehittää, jos ei ole juuri koskaan varma siitä, onko osunut oikeaan.

Tämä selvensi esittämääsi, olin hieman hakoteillä. Pitää hieman pohtia...

offmind
Liittynyt19.8.2008
Viestejä14780
Eusa
deezee

Mitäs jos älykäs ihminen kärsii epäpätevyysharhasta?

Tämä kysymys ei ole saivartelua.

Ei todellakaan, mitä älykkäämpi sen helpommin ymmärtää rajallisuuden.

Ellei sitten kärsi sellaisesta harhaluulosta että itse olisi jossain määrin vähemmän harhainen itsensä suhteen kuin muut.

https://en.wikipedia.org/wiki/Bias_blind_spot

Ja jos tuo ei sovi, niin ihan varmasti jokaiselle löytyy sopiva harhaisuus ja parhaille useampikin.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_cognitive_biases

 

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

kasvisruoka
Liittynyt8.5.2015
Viestejä453

Älkää unohtako dunning-kruger efektiä.

 

Siis mitä vähemmän ihminen tietää (tai ei tiedä mitä ei tiedä), sitä itsevarmemmin kuvittelee tietävänsä ja osoittavansa muiden olevan väärässä.

 

Ig-nobelkin tästä löydöstä on saatu, vaikka sen jälkeen kyllä tullut laajempaankin keskusteluun.

 

Näet mitä enemmän tietää jostain aiheesta, sitä enemmän käy alan tietämyksen rreuna-alueella ja sitä paremmin ymmärtää ettei lopultakaan voi tietää. Mielenkiintoinen juttu ja toimii kuin junanvessa.

Tiedätte kyllä kuka.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä13571
kasvisruoka

Älkää unohtako dunning-kruger efektiä.

Siis mitä vähemmän ihminen tietää (tai ei tiedä mitä ei tiedä), sitä itsevarmemmin kuvittelee tietävänsä ja osoittavansa muiden olevan väärässä.

Ig-nobelkin tästä löydöstä on saatu, vaikka sen jälkeen kyllä tullut laajempaankin keskusteluun.

Näet mitä enemmän tietää jostain aiheesta, sitä enemmän käy alan tietämyksen rreuna-alueella ja sitä paremmin ymmärtää ettei lopultakaan voi tietää. Mielenkiintoinen juttu ja toimii kuin junanvessa.

Juurikin noin, tiivistettynä: "Täydellinen tietämättömyys mahdollistaa täydellisen varmuuden asiastaan."

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä8982

Ennen oli paremmin. Aika moni antiikin suurvalta perustui ennusteluihin. Roomalaiset kurjisteli maksoista tulosta ja kiinalaiset luista. Hyvin onnistuivat. Paljon paremmin kuin nykyennustajat. Jotuneeko siitä, että muinoisten ennustajien piti myös ymmärtää asoista jotain, muuten seuraava ennustus luettiin heidän maksastaam tai luistaan.

Nykyennustajat kyttää sokeina jotain käyrää paperilla tai tietsikan ruudulla. Totuus on kuitenkin usein tallin takana. Esim. ranskalaiset väittävät mm. että Napoleon hävisi Waterloossa koska pukamat olivat pahana. Tiedä tuosta, mutta tuollaiseen - ja joskus hyvin vaikuttavaan - tietoon eivät yllä logaritmikäyrätkään. 

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2278

Ranskalaisissa on nyt vähän samaa vikaa kuin ..hmm.. nyky-Venäjässä. Patriotismi+suurvaltaimago sokaisee nykyoppikirjoistakin totuuden pois jos omille joukoille tuli muinoin kaamee tappio. 

Kuuntelin muinoin eli v.2009 Tieteen päivien luennon netitse Ihmisen evoluutiosta, mm. epidemioista luennon, jonka piti Heikki Peltola. Peltolan mukaan
Napoleonin Le Grande Armeen Venäjälle pääasiassa tappoi pilkkukuume (typhus exanthematicus, rikettsiabakteerin aiheuttama), ei niinkään paha talvi tai Venäjän armeija. Mutta noin pientä, kokoluokkaa tuhanneosa millimetriä, taistelijaa ei Ranska ole vieläkään oppikirjoissaan voinut tunnustaa suuren miehensä ja valtavan armeijansa nitistäjäksi.

 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2278

Pikkukaupungin urakoitsijalle toimin asiantuntijana ja tyrmäsin luonnontiet. koulutuksellani täysin unelmansa että aurauksen sijaan hän sulattaisi lumen vedeksi. Jo päässälaskien lumen sulatus vaatii hirmuisesti energiaa, 333kJ/kg eli noin kilowattitunnilla sulattaa 10 kg lunta. Ilmoitin unelman energiavaativaksi ja ekologisesti typeräksi.(Diplomaattisemmin sanoin).

Mutta enhän minä voinut arvata että maailma on niin hullu että myöhemmin sain uutisista lukea että stadissa unelmoivat vakavissaan lumensulatuksesta aurauksen sijaan. Arvausta huonompi "asiantuntijako" ?

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

z
Liittynyt8.9.2011
Viestejä2918
MrKAT

Pikkukaupungin urakoitsijalle toimin asiantuntijana ja tyrmäsin luonnontiet. koulutuksellani täysin unelmansa että aurauksen sijaan hän sulattaisi lumen vedeksi. Jo päässälaskien lumen sulatus vaatii hirmuisesti energiaa, 333kJ/kg eli noin kilowattitunnilla sulattaa 10 kg lunta. Ilmoitin unelman energiavaativaksi ja ekologisesti typeräksi.(Diplomaattisemmin sanoin).

Mutta enhän minä voinut arvata että maailma on niin hullu että myöhemmin sain uutisista lukea että stadissa unelmoivat vakavissaan lumensulatuksesta aurauksen sijaan. Arvausta huonompi "asiantuntijako" ?

Meidän kaikkien alojen "asiantuntijan" kannattaisi ehkä käydä optikolla tai sitten valittaa paikallisaviisin toimitukseen virheellisestä uutisoinnista. Lumensulatusta nimittäin suunitellan lumen poiskuljetuksen vaihtoehdoksi. No, pikkukaupungin vinkkelistä tätä problematiikkaa lienee vaikea hahmottaa, kun sen kahden korttelin kokoisen kuntakeskuksen talven lumet mahtuvat ihan hyvin siihen yhteen kasaan kirkkopuiston nurkalle...

zz

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat