Kirjoitukset avainsanalla ennustaminen

Penrosen laattoja. Kuva: Wikimedia Commons

Tunnettujen fysiikan lakien avulla nykyisyydestä voidaan laskea tulevaisuuden kehitystä. Ennuste on sitä tarkempi, mitä enemmän tietokoneessa riittää laskentatehoa. Sanotaan että fysiikka on laskettavissa.

Fysiikan laskettavuus kuulostaa viattomalta, mutta sillä on mullistavia seurauksia: Jos laskukone osaa jäljitellä sinua jäännöksettä, sinäkin olet pohjimmiltasi pelkkä laskukone. Ja minä. Ja koko fysikaalinen kaikkeus.

Siis periaatteessa. Toteutukseltaan aivomme tietysti eroaa tietokoneesta kuin hiili piistä, solu transistorista ja hermosolukko virtapiiristä. Mutta ratkaisevaa on koneen toiminta, ei sen koostumus. Puhekin on puhetta, synnyttipä sen äänihuulten tai kaiuttimen värinät.

Laskemisen ei tarvitse olla tietoista. Hyttynen laskee lentoratansa veriaterialle. Sika laskee tryffelin sijainnin. Yläkassin lämäävä kiekkosankari laskee oikein täsmäiskunsa liikeradan, vaikka reputti koulussa laskennon alkeet.

Vastalauseitakin on.

Rajallinen mittaustarkkuus asettaa ennustustarkkuudelle ylärajan, jota ei voida ylittää. Tarkkuutta rajoittaa niin (kvantti)fysiikka, tekniikka kuin se, että ympäristönkin kehitys täytyy huomioida ennusteessa koska täydellisen eristettyä järjestelmää ei ole. Tarkkuuden rajoitteet kuitenkin vain hankaloittavat laskemista, eivät kumoa sitä että laskemisesta on edelleen kyse.

Matematiikka ei ole pelkkää laskentaa, mikä osoittaa ettei ihminen voi olla pelkkä laskukone, väittää Roger Penrose. Pelkkiä laskennan lakeja noudattava olentohan ei voi osata mitään sellaista, mikä ei viime kädessä palaudu pelkkään laskemiseen.

Mekaanisen laskennan ja korkeamman matematiikan eroa Penrose havainnollistaa palapelillä: Laskukone ei osaa yleisesti päättää, voidaanko taso täyttää annetun muotoisilla paloilla ilman aukkoja tai päällekkäisyyksiä. Ihminen, tai ainakin Penrosen kaltainen huippumatemaatikko, osaa. Kone törmää ongelmiin, jos palojen muodostama kuvio jatkuu jaksottomana loputtomiin. Penrosen palapelit kuuluvat ns. päättämättömiin ongelmiin, jotka saavat superkoneenkin jumiin.

Penrosen mukaan ihmisen täydelliseen selittämiseen tarvitaan siksi uusia fysiikan lakeja, jotka eivät ole laskettavissa. Hänen esittämä, toistaiseksi tuntematon fysiikka voisi silti olla ihmisen ennustettavissa, korkeamman matematiikan avulla. Matematiikan, jonka oppiminen olisi koneelle yhtä mahdotonta kuin palapeliongelman ratkaisu.

On totta, että nykyisin tunnetut fysiikan lait eivät selitä kaikkea. Alkuräjähdyksen ja mustien aukkojen kaltaisissa ääriolosuhteissa tarvitaan painovoiman kvanttiteoriaa, jota emme tunne. Tästä fyysikot ovat yksimielisiä.

Mutta aivot ovat sähköllä käyvää mietolämpöistä hyytelöä, joka on kaukana suurenergisistä ääriolosuhteista. Tällaisessa hyytelössä painovoima on heikkoa ja kvantti-ilmiöt pieniä. Puhumattakaan painovoiman kvantti-ilmiöistä, joiden pitäisi olla kerrassaan mitättömiä.

Penrose kuitenkin ehdottaa, että kvanttipainovoimaa tarvitaan tietoisuuden syntymisessä eikä sitä voisi siten sivuuttaa edes ihmisaivojen lempeissä olosuhteissa. Kvanttitilan romahdus on luonteva ehdokas fysiikan ei-laskennallisuudelle, jota korkeampaa matematiikkaa osaavan tietoisuuden selittämiseksi tarvitaan, päättelee Penrose.

Tietoisuuden kvanttiluonteen ongelma on siinä, että niin kauan kuin teoria ei ennusta mitään kokeellisesti testattavaa, se ei ole edes väärin. 20 kohdan lista Penrosen teorian testattavista piirteistä (julkaisun kappale 5.7) ei vaikuta täsmälliseltä eikä testaa suoraan teorian kriittisiä väitteitä.

Väitettä siitä, että matematiikka ei aina palaudu laskentaan, en osaa kumota. Minulle ei kuitenkaan ole selvää, että edes Penrose olisi palapelitehtävän kaltaisia päättämättömiä ongelmia ratkaistessaan yksiselitteisesti oikeammassa kuin loputtomiin raksuttava laskukone. Kenties kurinalaisinkin ihminen ottaa matemaattisessa päättelyssään tahattomia riskejä, jotka edistävät päätymistä (edes virheelliseen) ratkaisuun. Eikö koneenkin voisi ohjelmoida vapaamielisemmäksi sen sijaan, että se alistetaan noudattamaan laskennan sääntöjä täysin orjallisesti?

Väittely laskennallisuudesta saattaa kuulostaa teoreetikkojen haihattelulta, mutta siihen liittyy merkittäviä käytännön kysymyksiä. Nimittäin jos olemme pohjimmiltaan pelkkiä laskukoneita, se osoittaa että riittävän monimutkainen laskukonekin voi tajuta ja tuntea.

Ja tunteviin olentoihin on syytä suhtautua hyvin eri tavalla kuin tajuttomiin välineisiin.

Kommentit (4)

MrNicePressure

Minä olen laskenut sen että tämän päivän matemaatikot ovat laskeneet maailmankaikkeuden toimintatavan kaavoillaan täysin väärin.

Eli heidän kaavansa eivät kuvaa maailmankaikkeutta oikein!!!

Näkyvä maailmankaikkeus kyllä laajenee, mutta se laajenee avaruudessa ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen.

Näkyvä maailmankaikkeus koostuu laajenevasta työntävästä voimasta jonka laajenemista ylläpitää ja kiihdyttää laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden läpi työntyvä työntävä voima josta osa absorboituu näkyvän maailmankaikkeuden laajeneviin kvarkkeihin, fotoneihin ym. laajeneviin tihentymiin jotka kierrättävät keskenään sitä mistä koostuvat eli laajenevaa työntävää voimaa.

Laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden oma vauhti kiihtyy tietystä suunnasta tiettyyn suuntaan ja se poistuu yhdessä hetkessä pois siltä avaruuden alueelta jonne juuri siirtyi jne.

Edessä päin laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden laajeneville tihentymille on koko ajan tarjolla enemmän ja enemmän "ruokaa" eli työntävää voimaa josta kaikki pohjimmiltaan koostuu koska mitään muuta fyysisen konkreettisesti olemassa olevaa ei ole olemassa.

Se minkä takia edessä päin on koko ajan enemmän ja enemmän tarjolla työntävää voimaa selittyy Onrsimpleprinciple mallin avulla loogisesti.

Sekin miten saa laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden vauhdin kiihtymään selittyy mallini avulla loogisesti!

Ei paha.

Oon mie aika KONE, vaikka itse sanonkin!

😀

MrNicePressure

Sekin miten SE työntävä voima saa laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden vauhdin kiihtymään selittyy mallini avulla loogisesti!

Siis sen työntävän voiman jota laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden tihentymille on koko ajan tarjolla enemmän ja enemmän.

Äkkiseltään voisi olettaa että tuo työntävä voima hidastaisi laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden vauhtia, mutta koska se saa kaiken näkyvässä maailmankaikkeudessa ja sen ympäristössä liikkuvan laajenemaan, ei laajenevalla maailmankaikkeudella ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa kiihtyvää liikettään pois päin siltä alueelta jossa se syntyi ja jonne sen omakin laajeneminen ja kiihtyvä työntyminen eteenpäin välittyy paineena / työntävänä voimana joka puristaa kaiken sinne päätyvän uudeksi äärimmäisen tiheäksi raaka-aineeksi josta myöhemmin uusien laajenevien galaksien keskusten laajenevia supermassiivisia kohteita jne.

Ps. Tein toisenkin laskuvirheen kun työnsin sormeani kohti näppäimistöä ja osuin kirjaimeen r kun yritin osua kirjaimeen e.

Eli Onesimpleprinciple on siis se malli josta on kyse ja joka ei sisällä virheellisiä matemaattisia kaavoja.

Tämä siksi ettei siihen ole vielä olemassa matematiikkaa.

😀

MrNicePressure

Laskin ajat sitten että tähdet syntyvät hyvin nopeasti ilman vetävää voimaa ja ilman hokkus pokkus avaruutta.

Chemical traces from star formation cast light on cosmic history

"A study of intense starbursts—events in distant galaxies in which stars are generated hundreds or thousands of times faster than in our Milky Way—is changing researchers' ideas about cosmic history."

https://m.phys.org/news/2018-06-chemical-star-formation-cosmic-history.html

"Professor Rob Ivison, of the University of Edinburgh's School of Physics and Astronomy and ESO, said: "Our findings lead us to question our understanding of cosmic history. Astronomers building models of the Universe must now go back to the drawing board, with yet more sophistication required.""

No niin, tätähän minä olen yrittänyt vääntää rautalangasta näille tyypeille.

Tähdet syntyvät hyvin nopeasti ilman vetävää voimaa.

Ensin uuden tähden aine on hyvin tiheää ja hyvin pienellä alueella sen työntyessä ulos galaksin keskustan koko ajan laajenevasta supermassiivisesta kohteesta ja kun ulkoinen työntävä voima saa supermassiivisesta kohteesta ulos työntyvät erilliset laajenevat tihentymät laajenemaan räjähdyksenomaisesti, syntyy uuden laajenevan tähden keskustaan välittömästi erittäin suuri paine ilman vetävää voimaa jne.

Joskus tähteä ei synny, mutta silti lopputuloksena on uutta havaittavaa ainetta laajenevan kaasun laajenevana kaasupilvenä!

😀😀😀

Tiede on ennustamista. Tuntemattoman ennustaminen on ainoa tapa testata, onko jollain todellista tietoa. Ilman ennustusta teoria jää pelkäksi jälkiviisaaksi tarinaksi. "Ei edes väärin", kuten teoreettinen fyysikko Wolfgang Pauli tokaisi.

Joskus sanotaan, että historia- ja ihmistieteiden tavoite on ainoastaan selittää ja ymmärtää. Mutta selitys vailla ennustusta ei ole tiedettä. Ymmärrys ei ole tiedettä vaan pelkkä tunne, ellei se ennusta mitään.

Ennustusten ei tarvitse olla suuria ja mullistavia. Kuvitellaan, että historioitsijan teorian mukaan siniset hävisivät taistelussa punaisille, koska sinisten aseiden kantama ei yltänyt punaisten muurien yli. Jos tunnetaan punaisten linnakkeet ja sinisten aseteknologia, teoriasta seuraa ennustus, jota voidaan testata: entisöidään sinisten aseet ja punaisten linnakkeet, ja kokeillaan yltääkö ammukset muurien yli.

Ennustusten ei tarvitse olla myöskään täydellisen täsmääviä. Yhteiskunnan kaltaisten äärimmäisten monimutkaisten ilmiöiden tapauksessa jo arvausta parempi ennustus riittää osoittamaan, että jotain todellista tietoa asiasta on. 

Psykologiassa ja lääketieteessäkin ennusteet ovat luonteeltaan tilastollisia. Esimerkiksi syntymäpaino(ssa havaitut yksilöiden väliset erot) saattaa ennustaa muutaman prosentin elinvuosista (havaituista yksilöiden välisistä eroista). Kuulostaa mitättömän pieneltä, mutta edes prosentin ennustaminen ihmiselämän monimutkaisuudesta vuosikymmenten päähän on jo huomattava saavutus.

Usein väitetään, että evoluutioteoria ei tee ennustuksia vaan on pelkkää historiaa, eikä siten tiedettä lainkaan. Tällaisten väitteiden takana on tietysti vaikeus uskoa evoluutioon, jonka syistä kirjoitin aiemmin.

Todellisuudessa evoluutio ennustaa ja on ennustanut lukemattomia ilmiöitä, jotka havainnot ovat vahvistaneet oikeiksi. Esimerkiksi mistäpäin löytyy ja minkälaisia fossiileja, lajiutuminen laboratoriossa, surkastumia sekä muuta anatomiaa ja DNA:n monia yksityiskohtia.

Alkuräjähdysteoriakin on ennustuksia tuottavaa tiedettä. Teoria ennusti esimerkiksi kosmisen taustasäteilyn tarkkoine yksityiskohtineen, jotka havainnot ovat vahvistaneet oikeiksi. 

Kosmologia on hyvä esimerkki siitä, kuinka myös tulevien havaintojen ennustaminen on tulevaisuuden ennustamista, vaikka havainnot koskisivatkin tapahtumia kaukana menneisyydessä.

Ainoa luotettava tapa erottaa tiede ja tieto näennäistieteestä ja luulosta on ennusteet ja niiden täsmäävyys. 

"Mitä uutta ennustat?" on kysymys, joka kannattaa esittää kun tuttusi väittää tietävänsä jotain, mitä muut eivät tiedä. Ennusteen pitää olla sellainen, että se voi osoittautua vääräksi.

Sillä tieteessä suurin synti on väittää jotain, mikä ei ole edes väärin.

Kommentit (17)

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Kyllä tavallisenkin kansalaisen kannattaa väittää. Joskus on oikeassa ja muut väärässä.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Käyttäjä4499
Liittynyt21.7.2017
Viestejä4390

Raspu kirjoitti:
Kyllä tavallisenkin kansalaisen kannattaa väittää. Joskus on oikeassa ja muut väärässä.

Jos esittää samasta aiheesta erilaisia väitteitä eri nimillä, voi olla jopa usein oikeassa. 

Tämä blogikirjoitus on erinomainen. Selkeyttää omia juttuja... Ja tätä voi aina käyttää apuna.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1631

Teoriasta voi seurata oikeita ja vääriä ennusteita, jos teoria ei ole täysin oikea vaan olennaisesti väärä. Usein myös tutkija tulkitsee teorian seurauksia väärin. Esimerkiksi silmän verkkokalvon nurinkurisuus selittyy monen mielestä evoluutioteorialla (Modernilla Synteesillä), mikä ei täysin pidä paikkaansa

 https://www.sciencedaily.com/releases/2015/02/150227131018.htm

Teoria voi myös estää toisenlaisiin tuloksiin johtuvan tutkimuksen. Niinpä M.S. ei myöskään ennusta 70 vuotta sitten julkaistua Barbara McClintockin (Nobel 1982) havaitsemaa solun tarkoituksellista itsensäkorjaavuutta tai Annilan ja Baverstockin äskettäin julkaisemaa tulosta DNA:n merkityksestä, eikä näin ollen suosi aiheiden tutkimustakaan.

http://shapiro.bsd.uchicago.edu/Shapiro.1992.McClintockObit.Bioessays.pdf

http://blogs.plos.org/dnascience/2014/03/20/challenge-supremacy-dna-gene...

Teoriakehitelmää tai hypoteesia luotaessa ei toisaalta saisi antaa mahdollisen paikkansapitämättömyyden estää ajatuskulkuja. Esimerkiksi Pasteur loi jatkuvasti hypoteeseja, jotka pian hylättiin, mutta joiden tekeminen oli tyypillistä ja välttämätöntä Pasteurin luovuudelle.  Jotkut fyysikotkin ovat varmaan sorvanneet useita hypoteeseja tyytyväisinä luovuuteensa, vaikka testaustulokset olisivat puuttuneet tai olleet negatiivisia.

Täysin pätevän teorian kehittäminen on monesti ylivoimaista. Näin on esimerkiksi ilmaston lämpenemisen suhteen.  Vaikuttavia tekijöitä, joiden vaikutus vielä riippuu olosuhteista, on todella paljon. Niinpä Markku Kulmala joutuu tyytymään rajoitettuja alueita koskeviin pieniin teorioihin

http://blogs.helsinki.fi/sfs-70/2017/10/10/markku-kulmala-fyysikko-ja-tieteen-moniottelija/

joita testausten perusteella hylätään tai hetkeksi hyväksytään.

Joskus tiedeyhteisö hyväksyy teorian, vaikka testaus ei sitä tukisikaan. Menneinä aikoina tämä oli varsin yleistä. Esimerkiksi hyönteisiä tai mikrobeja uskottiin syntyvän liasta. Samoin flogiston-teorian uskottiin kuvaavan palamista. Jonkun tällaisen teorian pysyvyyteen vaikutti usein uskomus, josta luopuminen oli vaikeaa. Uskomuksilla on varmaan vaikutusta nykyiseenkin tiedeyhteisöön. Olipa M.S. enemmän tai vähemmän pätevä, tiedeyhteisön usko siihen hallitsee suurta osaa tiedeyhteisöstä, jolle esimerkiksi Shapiron hypoteesin vakavissaan ottaminen on kauhistus ja saattaa tietää erottamista työpaikastaan

http://shapiro.bsd.uchicago.edu/publications.shtml

Pieni joukko tutkijoita uskaltaa tunnustaa kaipaavansa parannettua evoluutioteoriaa. Varsinkin satunnaisia mutaatioita ja luonnonvalintaa keskeisimpänä evoluution tekijänä ei

koeta riittäväksi. Radikaalisti nykyisestä evoluutioteoriasta poikkeavia näkemyksiä on muun muassa Eugene Kooninilla ja James A. Shapirolla

http://www.discovery.org/scripts/viewDB/filesDB-download.php?command=dow...

Vaikka alkuräjähdysteoria ennustaakin joitakin asioita, siinä on vielä sen verran puutteita, että toisenlaisten teorioiden kehittely on motivoitua

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1631

<a href="https://www.google.fi/search?source=hp&amp;ei=BnmJWoHcNIv0kwXexZaIBw&amp...">https://www.google.fi/search?source=hp&amp;ei=BnmJWoHcNIv0kwXexZaIBw&amp...

Tietoisuuden tutkimus kuuluu myös tieteisiin, mutta testattavia tietoisuuden teorioita ei vielä ole olemassa.&nbsp;&nbsp;Ylipäänsä ainoa tietoisuuden teoria on IIT, jonka testaamismahdollisuutta ei kuitenkaan tiedetä&nbsp;&nbsp;

https://www.areiopagi.fi/2015/07/kohti-tietoisuuden-tiedetta-tsc-2015-ko...

Biofotonien olemassaolo on tiedetty jo sata vuotta, mutta niiden syntyä ja merkitystä ei tunneta. &nbsp;Biofotonien teorian kehittely&nbsp;olisikin yksi merkityksellisimmistä, omaisihan se mahdollisesti yhteyden solun energia- ja viestintäjärjestelmiin ja ehkä myös tietoisuuteen.&nbsp; Pasteurin kiihkeästi hypoteeseja tuottava toimintamalli olisi ehkä edullisin biofotonien kohdalla&nbsp;

https://www.google.fi/search?source=hp&amp;ei=m2VbWq_AIYTa6ATX3LvACQ&amp...

Pimeä massa ja energia ovat kiistelyn kohteena. Kaikki viitaa uudenteorian tarpeeseen

http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/light.pdf

https://www.google.fi/search?source=hp&amp;ei=_NOJWraQCsrWkwWVwZaoAw&amp...

MrPressure

Ennustan että galaksien havaitaan syntyneen sisältä ulos päin. Eli keskeltä ulos päin.

Ensin syntyivät supermassiiviset kohteet valmiiksi kauaksi toisistansa ikuiseen avaruuteen joka on ei yhtään mitään ja joka ei siksi voi muuttua millään tavalla.

Ziljoonien erillisten laajenevien tihentymien yhtäaikainen räjähdyksenomainen laajeneminen ja niistä koostuvan alueen keskustaan yks kaks erittäin suuri paine ilman vetävää voimaa jne.

Supermassiivisten kohteiden kohtaamisia jyrkässä kulmassa alkumatkan aikana, niistä vapautui paljon laajenevaa työntävää voimaa josta samalla periaatteella paljon uusia laajenevia tähtiä ilman vetävää voimaa jne.

Laajeneva avaruus on huuhaata.

Avaruudessa laajenevaa työntävää voimaa kierrättävät laajenevat tihentymät ovat avain ymmärrykseen sen suhteen miten ikuinen maailmankaikkeus ikuista työntävää voimaa kierrättää äärettömässä avaruudessa joka on ei yhtään mitään.

.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15149

Selvännäkeminen eli ennustaminen ilman argumentaatiota on aika turhaa. Kun tarpeeksi useita erilaisia kuvauksia annetaan, jokin niistä osuu hyvinkin lähelle toteutumaa. Perustelu on oleellista uuden ymmärryksen kannalta. Sen toki käsitän, että tulkinnoilla saatetaan kehitellä uskomusargumentaatioita, jotka saattavat olla hyvnkin haitallisia eri näkökulmien avautumiselle.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

MrPressure

Jos avaruuteen rakennetaan pitkä kouru ja sen toiseen päähän kaukoputki jolla havannoidaan kaukaista galaksia jonka paikka tiedetään, niin ennustan että galaksi näyttää olevan eri paikassa kuin sen tiedetään olevan.

Tämä sen takia että miljardeja vuosia vanha laajeneva valo joka työntyy kourun pohjaa kohti, työntää kourun suojassa liikkuvia laajenevia fotoneita kohti kourun pohjaa ja näin valo taipuu kourun pohjaa kohti ilman kaareutuvaa avaruutta

.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4398

Tulipa tässä luettua "Superennustajat" -kirja.

Äkkiä tuli mieleen sellainen muodikas ja naiivi työhypoteesi, että poliitikon tehtävänä on opettaa ihmiset siileiksi, toisin sanoen huonoiksi ennustajiksi.

Eikös tuolla "et ole edes väärässä" sanonnalla tarkoiteta, että jos teorian avulla ei voida tehdä mitattavia ennusteita, niin et ole edes väärässä?

Saatan olla tulkintoineni myös väärässä.

Ruhollah.

MrPressure

Ennustan että tästä havainnosta alkaa kosmologian "laivan" käännös kohti oikeaa suuntaa. Tyhjä väite laajenevasta avaruudesta heitetään laidan yli.

Hubble-avaruusteleskoopin poikkeava mittaus universumin laajenemisnopeudesta vahvistui

https://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/hubbl...

Laajenevan valon vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.

Kun toisesta laajenevasta galaksijoukosta peräisin oleva laajeneva valo työntyy toisen laajenevan galaksijoukon sisälle, se työntyy alueelle jossa on tiheämmin laajenevaa valoa joka kiihdyttää sen laajenemista ja vauhtia.

Toisen galaksijoukon sisälle työntyvä vanha laajeneva valo vuorovaikuttaa energisemmän ja vähän nopeammin liikkuvan valon kanssa ja se kiihdyttää sen vauhdin samaksi mikä sen oma vauhti on.

Näin vanha laajeneva valo itse venyy eli yleisesti punasiirtyy liikkuessaan avaruudessa joka ei laajene, eikä muutenkaan voi muuttua millään tavalla.

Avaruus kun on itsessään ei yhtään mitään, joten mitenkäpä se edes voisi muuttua?!?

.

MrPressure

Toisen galaksijoukon sisälle työntyvä vanha laajeneva valo vuorovaikuttaa energisemmän ja vähän nopeammin liikkuvan valon kanssa ja se kiihdyttää vanhemman vauhdin samaksi mikä sen uudemman oma vauhti on.

Eli avaruudessa työntyy joka suunnasta joka suuntaan laajenevaa valoa ja nämä valot vuorovaikuttavat koko ajan toistensa kanssa, saaden toisensa laajenemaan nopeammin.

Samalla ne kontrolloivat toistensa vauhtia, jolloin laajenevan valon vauhti on vakio suhteessa laajenevaan aineeseen, suhteessa suhteelliseen aikaan ja suhteessa tuon alueen olosuhteisiin.

Työntyessään alueelle jossa valon vauhti on erilainen kuin sen oma vauhti on, laajenevaan valoon kohdistuu laajenevaa työntävää voimaa joka muuttaa sen nopeuden samaksi millä laajenevat valot tuolla alueella työntyvät eteenpäin.

Ps. Ennustan että mitä hitaammin tämä ajatus työntyy isosti esille, sitä suurempi häpeä suomalaisuudelle.

.

MrPressure

"Työntyessään alueelle jossa valon vauhti on erilainen kuin sen oma vauhti on, laajenevaan valoon kohdistuu laajenevaa työntävää voimaa joka muuttaa sen nopeuden samaksi millä laajenevat valot tuolla alueella työntyvät eteenpäin."

Ai mistä tämä laajeneva työntävä voima on peräisin jota kohdistuu niihin erillisiin tihentymiin joista valo koostuu?

No juuri näistä tihentymistä itsestään. Juuri ne tihentymät joista valo koostuu, laajenevat ja kierrättävät laajenevaa työntävää voimaa keskenään. Siten että laajenevissa tihentymissä oleva laajeneva työntävä voima vaihtuu ajan kanssa kokonaan. Sama laajeneva fotoni jossa oleva laajeneva työntävä voima on vaihtunut ajan kanssa kokonaan.

Eli kun vanhan valon laajenevat tihentymät työntyvät toisen superjoukon alueelle, ne jatkavat matkaansa vähän nopeampien valon laajenevien tihentymien kanssa ja niistä peräisin oleva laajeneva työntävä voima kohdistaa niihin työntävää voimaa joka kiihdyttää niiden vauhdin samaksi mikä on ominaista laajenevalle valolle tuolla alueella ja näin vanha laajeneva valo venyy eli yleisesti punasiirtyy.

Ja siinä avaruudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä sille valolle tapahtuu silloin kun se työntyy avaruudessa eteenpäin.

.

MrPressure

Geometric clusters of cyclones churn over Jupiter's poles

https://m.phys.org/news/2018-03-geometric-clusters-cyclones-churn-jupite...

"Instead, they found an octagon-shaped grouping over the north pole, with eight cyclones surrounding one in the middle, and a pentagon-shaped batch over the south pole. Each cyclone measures several thousand miles (kilometers) across"

Ennustan että kyse on samasta energiasta / työntävästä voimasta joka ylläpitää Jupiterin punaista pilkkua.

1. Laajeneva työntävä voima joka on peräisin galaksin keskustan laajenevasta supermassiivisesta kohteesta.

2. Laajeneva työntävä voima joka on peräisin laajenevasta Auringosta

3. Laajeneva työntävä voima joka on peräisin laajenevan Jupiterin laajenevista atomien ytimistä. Varsinkin Jupiterin keskustassa olevista laajenevista atomien ytimistä silloin kun puhutaan Jupiterin punaisesta pilkusta.
Tämän uutisen yhteydessä keskustan ja napojen välisellä olevista laajenevista atomien ytimistä.

.

MrPressure

Oleellista näiden syklonien voimakkuuksien vaihtumisiin on se miten paljon laajenevaa työntävää voimaa laajenevan Jupiterin keskustaan työntyy ja mistä päin suhteessa muihin sinne työntyviin työntäviin voimiin.

Jatkuva työntävän voiman virtaus sinne on galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta ja Auringosta.

Ja kun Jupiter on about 12 vuoden välein ( vähän alleko se oli ) galaksin keskustan ja Auringon välisellä alueella, niin silloin Jupiterin sisältä vapautuu enemmän laajenevaa työntävää voimaa jonka seurauksena sitä alkaa työntyä kohti Jupiterin pintaa normaalia enemmän jne.
Työntävän voiman välittävät tihentymät kohtaavat toisiansa silloin vastapalloon jne.

Voidaan siis ennustaa näiden syklonien voimistuvan silloin kun Jupiter "laskeutuu" Aurongon ja galaksin keskustan väliselle alueelle, jonka jälkeen laajenevan Jupiterin työntyminen pois päin galaksin keskustasta kiihtyy ja se alkaa saavuttamaan laajenevaa Aurinkoa, kunnes ohittaa laajenevan Auringon, jolloin työntävän voiman tihentymät Aurkingosta ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta eivät törmäile toistensa kanssa nokkakolareissa Jupiterin sisällä.

Eli näitä sykloneja voimistaa tavallaan se polttoaine / energia / työntävä voima jolla laajenevan Jupiterin laajenevat atomien ytimet kiihdyttävät liikettään pois päin galaksin keskustasta.

.

MrPressure

Väite laajenevasta avaruudesta ei ole edes väärin.

Täysin tyhjä väite tieteellisesti ajateltuna.

Avaruus ei säteile infoa.

Sitä ei voi yrittää manipuloida.

Sitä ei voi yrittää tutkia tieteellisesti.

Sen tapaa laajentua ei voi kuvailla sanoin, eikä visuaalisesti.

Ja matemaattinenkin kaava voi vain kertoa kuinka paljon sitä oletetaan ilmestyvän lisää tietyssä ajassa hokkus pokkus.

.

MrPressure

Jupiter on about puolentoista vuoden päästä Auringon ja galaksin keskustan välisellä alueella.

Millä viiveellä tuo voimakkaasti laajeneva "pakokaasu" työntyy Jupiterin pintaan? Kannattaa seurata miten nämä syklonit tulevat voimistumaan.

Tällä hetkellä laajenevan Jupiterin vauhti pois päin galaksin keskustasta on kiihtynyt noin 1.5 vuoden ajan suhteessa laajenevaan Aurinkoon.

1.5 vuoden päästä se työntyy pois päin galaksin keskustasta yhtä nopeasti kuin laajeneva Aurinko ja sen jälkeen sen vauhti kiihtyy vielä about kolme vuotta, kunnes se ohittaa laajenevan Auringon. Sitten sen vauhti alkaa hidastumaan suhteessa Auringon vauhdin kiihtymiseen ja näin Aurinko saavuttaa kolmessa vuodessa saman nopeuden pois päin galaksin keskustasta kuin Jupiter ja silloin Aurinko on Jupiterin ja galaksin keskustan välisellä alueella.

Silloin Jupiterista peräisin oleva laajeneva työntävä voima kohtaa Auringon sisällä galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta peräisin olevaa laajenevaa työntävää voimaa ja näiden törmäykset syvällä Auringon sisällä saavat Auringon aineen laajenemaan voimakkaasti, jolloin sitä lähtee työntymään kohti Auringon pintaa, saaden aikaan Auringon pilkkuja. Ilmeisesti kuitenkin satojen vuosien viiveellä, jolloin pitkän aikavälin tarkkailu tuo esiin Jupiterin kiertoajan Auringon ympäri. Siis Auringonpilkut esiintyisivätkin keskimäärin about 12 vuoden välein. Eli tässä pitää ottaa huomioon pitkät jaksot ilman Auringonpilkkuja. Maunderit ym.

https://space.jpl.nasa.gov/cgi-bin/wspace?tbody=1000&vbody=1001&month=12...

.

MrPressure

Ennustan että supermassiivisesta kohteesta peräisin olevia tiheitä tihentymiä on jo havaittu, mutta tutkijat eivät ole sitä ymmärtäneet. Terveiseni Syksy Räsäselle.

MrPressure kirjoitti:
Kommenttisi odottaa hyväksyntää.
10.3.2018 10:20
”Kosmisilla säteillä on vielä se haittapuoli, että noita hyvin energisiä hiukkasia tulee melko harvoin, noin kerran vuosisadassa per neliökilometri.”

Tuo arvio perustuu havaintoihin. Siis siihen miten usein nämä kosmiset hiukkaset törmäävät ilmakehän atomien ytimiin niin että niiden energia on sen jälkeen havaittavissa?
Kuinka paljon näitä kosmisia hiukkasia työntyy oikeasti Maapallon läpi?
Saattaa nimittäin olla niinkin että niiden energia on havaittavissa vasta sitten jos ne ehtivät törmätä ilmakehässä kahteen erilliseen atomin ytimeen. Eli Maapallon läpi saattaa työntyä jatkuva suurienergisten hiukkasten virta joita meidän laitteet eivät voi rekisteröidä.

https://www.ursa.fi/blogi/kosmokseen-kirjoitettua/kaymattomista-korpimai...

.

MrPressure

"New theory to explain why planets in our solar system have different compositions"

https://m.phys.org/news/2018-03-theory-planets-solar-compositions.html

Ennustan että teoria Aurinkokunnan syntytavasta työntyy täysin uusiksi.

Laajenevien kiviplaneettojen aine on peräisin laajenevasta Auringosta. Ehkäpä neljä eri aikaan supernovana räjähtänyttä tähteä joista työntävää voimaa Auringon ja Jupiterin sisälle ja sieltä kovalla paineella laajenevaa ainetta ulos Auringosta ja Jupiterista. Melko voimakkaita Auringon pilkkuja ja erittäin voimakas Jupiterin punainen pilkku.

Entäpä yhdistyikö kaksi laajenevaa kaasuplaneettaa?!?

.

Julistamani ennustuskilpailu on nyt ratkennut, sillä presidentinvaalin 2018 lopullinen tulos vahvistettiin juuri. Tässä ennustajat paremmuusjärjestyksessä Brierin pisteiden (suluissa) mukaan

1. Teppo Mattsson (0.077)
2. Mikko A. Peltonen (0.083)
3. linkku (0.090)
4. ThiNguyen (0.125)
5. lavri (0.138)
6. Oraakkeli (0.147)
7. Teemu JKL (0.170)
8. Tokkura (0.173)
9. Kasvisruoka2 (0.187)
10. JWSyysvesi (0.187)
11. käyttäjä-6743 (0.212)
12. Käyttäjä4499 (0.250)
13. Vieralija (0.276)
14. edu666 (0.391)
15. käyttäjä-1266 (0.453)

Mitä pienemmät Brierin pisteet, sen täsmäävämpi ennuste: pistemäärä 0 vastaa täydellistä tietämystä, 0.25 sokeaa arvausta ja 1 huonointa mahdollista täsmäävyyttä (laskukaava ja tarkemmat yksityiskohdat aiemmassa kirjoituksessani).

Laskin jokaisen ennustajan pisteet taulukkolaskentaohjelmaan. Huolellisesta tarkistuksesta huolimatta virheitä voi aina jäädä, joten kommentoi mikäli löytyy huomautettavaa.

Kilpailun 16 väittämästä toteutuivat 2. (Haavisto kahden parhaan joukossa), 3. (Väyrynen neljän parhaan joukossa) ja 9. (kotimaan äänestysprosentti yli 69%). Loput väitteet eivät pitäneet paikkansa. Useampi väite meni aika tiukoille, joten ne olivat varsin osuvasti laadittu kuukausi ennen vaaleja.

Perustelin edellisessä kirjoituksessa omat ennusteeni, joiden ruumiinavauksen paikka on nyt.

Kaksi ennustettani olivat hieman vääränsuuntaisia: aliarvioin äänestysprosentin ja yliarvioin Torvaldsin menestyksen Ahvenanmaalla. 

Kotimaan äänestysprosentti oli 69,9% ja minä arvioin 69% ylittyvän vain 40% todennäköisyydellä. Olen kuitenkin tähän ennusteeseeni tyytyväinen, sillä vedonlyöjien ja monien asiantuntijoiden (ennakkoäänestykseen ja tilastoihin perustuvat) odotukset olivat huomattavasti korkeammassa, ainakin noin 72% äänestysaktiivisuudessa. Kun lasketaan ulkomailla asuvat suomalaiset, äänestysprosentti oli vain 66,8% eli ainoastaan kaksi kolmesta äänioikeutetusta antoi tässä vaalissa äänensä.

Arvioin, että Torvalds saa 60% todennäköisyydellä eniten ääniä Ahvenanmaalla, mutta sielläkin Torvalds hävisi Niinistölle selvästi ja niukasti jopa Haavistolle. Joku Niinistön ja Torvaldsin kannatusta Ahvenanmaalla ennen vaaleja tutkinut olisi osannut varmasti ennustaa tämän huomattavasti täsmäävämmin. Torvaldsin menestys Ahvenanmaalla (ja koko vaalissa) oli lähes samanlainen kuin puoluetoverillaan Henrik Laxilla vuoden 2006 vaalissa. Torvaldsia lukuun ottamatta vaalipiiriennusteeni olivat täsmääviä (tosin Niinistön vahvan menestyksen vuoksi näiden väitteiden ennustaminen oli ainakin nyt jälkikäteen katsoen helpoimmasta päästä).

Arvioin, että Kyllönen olisi kuuden parhaan joukossa 50% todennäköisyydellä. Hän jäi lopulta vain 0.2 %-yksikköä kutospaikasta, joten ennustukseni oli väitteen vaikeuteen nähden kelvollinen vaikka Brierin pisteiksi tästä väittämästä tulikin sokeaa arvausta vastaava 0.25. Huhtasaaren, Haaviston, Väyrysen, Vanhasen, Haataisen ja Torvaldsin järjestyksen ennustin täsmäävästi, ja heidän eronsa olivat sen kokoisia että noin 80% varmuuteni näissä väitteissä (1,2,3,4,5 ja 7) oli osuva.

Ennustin toisen kierroksen todennäköisyydeksi vain 10% ja tuloksen valossa sekin oli osuva. Accuscoren asiantuntijoiden arvioima lähes 50% todennäköisyys toisen kierroksen toteutumisesta jäi kauas todellisuudesta. 

Nyt ennustettavana oli vain 16 väitettä. Vaikka alle 0.1 Brierin pisteet ovat erinomaisia ja tilastollisesti erittäin merkitsevästi arvausta parempia, tarvittaisiin mielellään satoja yhteiskunnallisia väitteitä lisää ennustettavaksi, jotta voitaisiin luotettavasti selvittää ketkä ovat todellisia superennustajia ja ketkä lähinnä vain onnekkaita.

Kommentit (1)

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4398

No eipä mennyt ihan arvailuksi omalta kohdaltani.

Pitää varmaan tämä "superennustajat" kirja joskus lukaista.

Ruhollah.

Edellisessä kirjoituksessa haastoin lukijat ennustuskilpailuun presidentinvaaleista. Kilpailuun voi vielä osallistua huomiseen eli sunnuntaihin 28.1. iltakahdeksaan, kunnes ennakkoäänien tulokset julkaistaan. Myös jo jätettyä ennustustaan saa samaan aikarajaan päivittää, jolloin tietysti ainoastaan uusin jää voimaan.

Yritin itse lähestyä ennustustehtävää kirjan Superennustajat oppien mukaan (olen lukenut koko kirjan, mutta kiireinen lukija löytää opit tiivistetysti liitteestä "superennustajaksi pyrkivän kymmenen käskyä"). Oppeihin kuuluu arvioiden perusteleminen, jotka esitän omille ennustuksilleni. Perustelu on tärkeää, jotta ennustuksensa myöhemmästä ruumiinavauksesta voi oppia. Aiempaa kokemusta yhteiskunnallisesta ennustamisesta minulla ei ole.

On myös myönnettävä että vaalikampanjointia ja ehdokkaita en ole seurannut (enkä edes kuullut heidän puhuvan), joten minulta puuttuu superennustajille tärkeä sisänäkymä. Ennustukseni perustuu siis vain ns. ulkonäkymään, eli tilastoihin ja gallupeihin. Gallupit ovat olleet kuitenkin Suomessa luotettavia.

Näiden perusteella kakkospaikasta näyttävät kamppailevan Haavisto, Väyrynen ja Huhtasaari.

Maailmalla Huhtasaaren teemoilla on menestytty, joten vaikka hänen kannatuksensa gallupeissa on ollut vain 5% luokkaa, arvioin hänelle vielä 10% todennäköisyyden yltää kahden parhaan joukkoon.

Gallupeissa kakkospaikkaa pitävän Haaviston kannatus on ollut johdonmukaisesti yli 10%, haastajien vastaavasti useamman virhemarginaalin päässä johdonmukaisesti alle 10%. Haaviston kannatus on jatkunut vakaana jo vuoden 2012 vaaleista, eikä viime hetken ilmiöistä ole tietoa. Arvioin Haaviston olevan 85% todennäköisyydellä kahden parhaan joukossa.

Väyrysellä on ollut uusimmissa gallupeissa niukasti kolmanneksi suurin kannatus. Aiemmissa presidentinvaaleissaankin 1988, 1994 ja 2012 hän on kerännyt tasaisen vahvat 20,5%, 19,5% ja 17,5% kannatukset, vaikkakin suuren puolueen edustajana, joten arvioin Väyrysen olevan 80% todennäköisyydellä neljän parhaan joukossa.

Vanhasen kannatus on ollut gallupeissa Väyrystä ja Huhtasaarta heikompaa, eikä ole näkynyt merkkejä että pääministeripuolueen kannattajatkaan aktivoituisivat äänestämään omaa ehdokastaan. Arvioin Vanhasen olevan 15% todennäköisyydellä neljän parhaan joukossa.

Haataisen kannatus on ollut gallupeissa Vanhasen tasolla, mutta viiden joukkoon päästäkseen hänen täytyisi voittaa Vanhasen lisäksi Kyllönen (ellei Väyrysen tai Huhtasaaren kannatus jää selvästi odotettua heikommaksi). Arvioin Haataisen olevan 25% todennäköisyydellä viiden parhaan joukossa.

Kyllösen kannatus on ollut gallupeissa Haataisen ja Vanhasen tasoa, mutta kuuden joukkoon päästäkseen hänen täytyy voittaa heistä vain toinen (ellei Torvaldsin kannatus nouse selvästi odotettua korkeammaksi). Arvioin Kyllösen olevan 50% todennäköisyydellä kuuden parhaan joukossa.

Torvaldsin kannatus on ollut gallupeissa heikointa, eikä hänen takanaan ole suurta puoluetta. Eurovaaleissa hän keräsi noin 30000 ääntä, puolet Kyllösen äänistä, mikä tarkoittaisi noin 1% kannatusta. Arvioin Torvaldsin olevan 20% todennäköisyydellä seitsemän parhaan joukossa (eli voittavan edes yhden vastaehdokkaan).

Niinistön kannatus on ollut gallupeissa suuruusluokkaa 60% vielä ennakkoäänestyksen aikanakin, joten vain suuri systemaattinen virhe tai jokin yllättävä viime hetken käänne, joka pudottaisi Niinistön kannatuksen vaalipäivänä alle 40%, voisi johtaa toiseen kierrokseen. On niitä gallupien ja vaalien historian saatossa maailmalla tietysti tapahtunut, eikä suoran kansanvaalin aikana Suomen presidenttikään ole koskaan ratkennut ensimmäisellä kierroksella. Arvioin toisen kierroksen todennäköisyydeksi 10%. Jos arvioni on täsmäävä, yli 1,1 kertoimella kannattaisi lyödä vetoa sen puolesta, että vaalit ratkeavat ekalla kierroksella (kirjoitushetkellä jopa 1,5 kerrointa tarjolla).

Ennakkoäänestys oli vilkasta (36,1%), mutta niin oli 2012 toisella kierroksella (36,6%) vaikka lopullinen kotimaan äänestysprosentti jäi alle 69%. Toisaalta 2012 ekalla kierroksella lopullinen äänestysprosentti oli jopa 72,8%, vaikka ennakkoäänestys oli vähäisempää (32,7%). Yleensä presidentinvaaleissa äänestysprosentti on ollut selvästi yli 70%. Toisaalta voittaja on nyt etukäteen vähintään yhtä selvä kuin 2012 toisella kierroksella, mikä saanee osan äänestäjistä jäämään kotiin. Vedonlyöjät näyttävät uskovan 72% äänestysprosenttiin, joten menen tässä nyt selvästi yleistä kantaa vastaan kun arvioin vain 40% todennäköisyyden sille, että kotimaan äänestysprosentti on yli 69%. Uskon tässä nyt petolliseen mutuuni, että ihmisiä ei tällaisissa vaaleissa äänestäminen enää kovin kiinnosta ja että vilkas ennakkoäänestys on merkki vain itse ennakkoäänestyksen suosion kasvusta. Jos harrastaisin vedonlyöntiä, laittaisin kyllä rahani likoon hyvällä kertoimella alle 72% (mutten alle 69%) äänestysprosentille.

Niinistön kannatus on ollut gallupeissa hyvin vahvaa muidenkin puolueiden kannattajien keskuudessa. Onkin mahdollista, että Niinistö kerää eniten ääniä kaikissa vaalipiireissä. Suorissa kansanvaaleissa tähän ei ole toistaiseksi yksikään presidenttiehdokas pystynyt edes toisella kierroksella.

Satakuntalainen Huhtasaari saanee kannatuksestaan suurimman suhteellisen osuuden Satakunnan vaalipiirissä, mutta Niinistön etumatka on niin suuri, että arvioin Huhtasaaren saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä ainoastaan 1% todennäköisyydellä.

Helsingin vaalipiirissä Haavistolla on paljon kannatusta, mutta tuskin enempää kuin Niinistöllä (Niinistö voitti siellä Haaviston niukasti jo 2012 molemmilla kierroksilla, ja Niinistön suosio vaikuttaa siitä vain nousseen). Arvioin Haaviston saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä 3% todennäköisyydellä.

Väyrysellä on ollut perinteisesti kannattajansa erityisesti Oulun ja Lapin vaalipiireissä. Väyrynen on ollut jokaisella kolmella aiemmalla osallistumiskerrallaan 1988, 1994 ja 2012 näiden pohjoisten alueiden ykkönen voittaen niissä jopa huippusuositun Koiviston 1988. Väyrysen suosio on 30 vuoden aikana toki huomattavasti laskenut, mutta arvioin silti, että Väyrynen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä 20% todennäköisyydellä.

Vanhasen mahdollisuudet ovat lähinnä keskustan vahvoilla kannatusalueilla pohjanmaalla (jossa hän oli ykkönen 2006 ekalla kierroksella). Gallupien perusteella keskustalaiset äänestävät kuitenkin enemmän Niinistöä kuin omaa ehdokastaan. Arvioin Vanhasen saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä 10% todennäköisyydellä.

Haataisen yllätysmahdollisuudet lienevät lähinnä Ahvenmaalla, mutta puoluetovereiden Halosen ja Lipposen kaltaista kannatusta sieltäkään tuskin on odotettavissa. Arvioin Haataisen saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä 3% todennäköisyydellä.

Kyllönenkin kerännee parhaiten kannatusta kotikonnuiltaan, mutta Niinistön (ja Väyrysen) voittaminen Oulun vaalipiirissä on vaikeaa kun peruskannatus on niin paljon jäljessä. Arvioin Kyllösen saavan eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä ainoastaan 1% todennäköisyydellä.

Vaalipiireistä kimurantein on Ahvenanmaa: Niinistön kannatus ollut siellä neljällä edellisellä kierroksella (molemmat kierrokset 2006 ja 2012) kaikkia Manner-Suomen vaalipiirejä selvästi alhaisempaa (2012 hävisi jopa Lipposelle ja toisella kierroksella Haavistolle), ja RKP:n kannatus vankkaa (Rehn ykkösenä 1994 molemmilla kierroksilla sekä 2000 ekalla kierroksella, Biaudet ykkösenä 2012). Toisaalta RKP:n Lax ei ollut Ahvenanmaan ykkönen vuonna 2006, vaan hävisi selvästi Haloselle (silti Lax keräsi enemmän ääniä kuin Niinistö). Halosen ja Lipposen menestyksestä Ahvenmaalla voisi arvella, että SDP:kin olisi siellä suosittu, mutta toisaalta 2000 toisella kierroksella Halonen hävisi selvästi keskustan Aholle (tosin kenties siksi, että ekalla kierroksella pudonnut Rehn asettui tukemaan Ahoa). Tässä kaivattaisiin sisänäkymää: kunnon superennustaja konsultoisi Ahvenanmaan tuntijaa, joka osaisi arvioida Torvaldsin paikallista suosiota. Minä arvioin vanhojen tilastojen perusteella, että RKP:n Torvalds saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä (eli käytännössä Ahvenanmaalla) 60% todennäköisyydellä.

Tässä nämä nyt sitten vielä ovat koottuna, omat ennusteeni ennustuskisan väittämiin valmiina kohtaamaan julkisen nöyryytyksen tulosten osoittaman todellisuuden edessä:

1. Laura Huhtasaari on kahden parhaan joukossa. 10%
2. Pekka Haavisto on kahden parhaan joukossa. 85%
3. Paavo Väyrynen on neljän parhaan joukossa. 80%
4. Matti Vanhanen on neljän parhaan joukossa. 15%
5. Tuula Haatainen on viiden parhaan joukossa. 25%
6. Merja Kyllönen on kuuden parhaan joukossa. 50%
7. Nils Torvalds on seitsemän parhaan joukossa. 20%
8. Vaaleissa järjestetään toinen kierros. 10%
9. Ensimmäisellä kierroksella kotimaan äänestysprosentti on yli 69%. 40%
10. Laura Huhtasaari saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 1%
11. Pekka Haavisto saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 3%
12. Paavo Väyrynen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 20%
13. Matti Vanhanen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 10%
14. Tuula Haatainen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 3%
15. Merja Kyllönen saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 1%
16. Nils Torvalds saa eniten ääniä ainakin yhdessä vaalipiirissä. 60%

Kommentit (0)

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat