Pätevyysharhainen ennustaa ennustamatonta tietämättömänä tietämättömyydestään.
Legendan mukaan entisaikojen metsästäjät suuntasivat saalisretkelleen päättömän kanan juoksun viitoittamaa reittiä. Totta tai ei, ihminen on todistetusti valmis kohtuuttoman haaskaaviin rituaaleihin päätöksiä tehdessään.
Mielemme on kehittynyt ennustamaan tulevaa, kanssakulkijoiden liikehdinnästä kumppanin haluihin. Säännöllisenä toistuvat ilmiöt – kuten nälkä, vuorokausikierto tai vaalilupausten pettäminen – terve mieli oppii ennustamaan luotettavasti. Ongelmia syntyy, kun kohtaamme jotain epäsäännöllistä, harvinaista tai liian monimutkaista ihmisaivoilla ennustettavaksi.
Täydelliseksi luotu mieli ilmoittaisi rehellisesti kirkkaansinisellä taustalla "Ennustusta laskettaessa tapahtui virhe. Tilanne liian monimutkainen." Mutta mielemme on evoluution epätäydellinen tuote, joka toimiikin juuri päinvastoin: ylivoimaisen tehtävän edessä mieli pitää viimeiseen saakka yllä pätevyysharhaa, valheellista hallinnan tunnetta.
Pätevyysharhan turvin laadimme ennusteita ennustamattomasta iloisen tietämättömänä tietämättömyydestämme.
Ajatellaan vaikkapa lottoarvontaa, jossa jokainen numeroitu pallo valikoituu ennustamattomasti samalla todennäköisyydellä 7/39. Koska kaikki lottorivit ovat yhtä todennäköisiä, jo yleinen puhe "helpoista" ja "vaikeista" riveistä paljastaa, että pätevyysharhalla on osansa rahapelienkin suosiossa.
Pätevyysharhan suurin ongelma on resurssien haaskaaminen: perusteeton varmuus saa ihmisen tuhlaamaan valtavasti aikaa, vaivaa ja voimavaroja täysin arvottomien ennusteiden laatimiseen.
Lisäksi asiantuntijoiden ennusteet osuvat oikeaan pahimmillaan sokeaa arvaustakin heikommin. Mitä kokeneempi ja arvostetumpi politiikan tai talouden asiantuntija, sitä liiallisempi varmuus ja huonommat ennusteet, kuten psykologi Philip Tetlockin keräämä yli 80000 ennusteen aineisto osoittaa.
Eikä ongelma koske ainoastaan politiikkaa: tilastot näyttävät vastaavaa olematonta ennustusvoimaa lähes kaikilla ihmisen monimutkaista toimintaa ennustavilla aloilla, pörssisijoittamisesta psykiatriaan.
Lottoakin voi pelata arvausta huonommin: esimerkiksi rivi 1,2,3,4,5,6,7 antaisi päävoitoksi vain satasia, koska samaa riviä pelataan viikoittain tuhansia kertoja.
Luotettavan ennustamisen nyrkkisääntö on tämä: mitä monimutkaisempi järjestelmä, sitä lyhemmän ajan päähän sitä voidaan ennustaa tarkasti.
Maan kiertoliike on riittävän yksinkertaista, jotta voimme ennustaa sitä vielä miljoonien vuosien päähänkin äärimmäisen tarkasti. Mutta jo Maan ilmakehä on niin monimutkainen ja häiriöille herkkä järjestelmä, että sen yksityiskohtainen ennustaminen onnistuu supertietokoneillakaan tuskin muutamien päivien päähän.
Ihmistieteiden tutkimuskohde, ihminen ja ihmiskunta, muodostaa jo niin monimutkaisen systeemin, että siitä voidaan ennustaa arvausta paremmin vain karkeita yleispiirteitä ja tunnuslukuja suurilla virherajoilla.
Kaiken kukkuraksi tieteellinen näyttö osoittaa vahvasti, että jo yksinkertaiset tietokoneohjelmat voittavat parhaatkin viiniekspertit, kliinikot, sijoitusneuvojat, pörssisijoittajat ja muut asiantuntijat ennusteissaan. Kone ei kärsi pätevyysharhasta, vaan pysyy järkähtämättä faktoissa.
Ihannemaailmassa, missä tutkimus ohjaa ideologiaa eikä päinvastoin, asiantuntijavetoinen politiikka korvattaisiin välittömästi ennustusvoimansa todeksi näyttäneillä tietokoneohjelmilla.
Lisäksi monimutkaisten järjestelmien ennusteet vain paranevat tietokoneiden laskentatehon kasvaessa ja mallinnuksen kehittyessä – päinvastoin kuin ihmisasiantuntijoiden kokemuksen, ja itsevarmuuden, kertyessä.
Tietokoneiden kehitystä oleellisempaa on kuitenkin kasvattaa yleistä tietoisuutta monimutkaisten järjestelmien nykyisestä ennustamattomuudesta: jokaisen yhteiskunnallisia päätöksiä tekevän tulisi tuntea, mitä todella voidaan ennustaa arvausta paremmin ja mitä asiantuntijat vain pätevyysharhassaan luulevat voivansa ennustaa.
Onhan täysin päätöntä maksaa asiantuntijoille huippupalkkaa ennustamisesta, josta päätön kanakin suoriutuu paremmin.
"Ihannemaailmassa, missä tutkimus ohjaa ideologiaa eikä päinvastoin, asiantuntijavetoinen politiikka korvattaisiin välittömästi ennustusvoimansa todeksi näyttäneillä tietokoneohjelmilla. "
Yksi harha korvataan helposti toisella, kuten Teppo tässä niin kauniisti todistaa.
Astrologialle naureskelijat luottivat vuorenvarmasti "asiantuntijoiden" ennustuksiin. Asiantuntijoita kehnoina pitäneet julistivat "tieteen" antavan pätevän ennusteen tulevaisuudesta - on se nyt toki jotain korkeampilentoista! Tepolle ei tiedekään piisaa, vaan totuuden tulevaisuudesta mallintaa tietokone, kun se on kaikkia muita viisaampi ja tehokkaampi. Tepolle: tehokkainkaan tietokone ei ole loppujen lopuksi kuin entistä nopeampi laskutikku, siis apuväline ihmismielelle.
Ongelma on se että kun ihminen haluaa jotain mahdotonta tietoa (kuten varmaa tietoa tulevaisuudesta), hän myös sellaisen uskoo saavansa kun joku haluun vastaa. Epävarmuus tuntuu sietämättömältä olotilalta, vaikka järki sanoo että varmaa on vain se että kaikkki on epävarmaa.
http://www.vapaakielivalinta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.
Tuon lisäksi poliittinen sitoutuminen sumentaa järjen. Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä...
Vai voiko edes tässä asiassa luottaa kokemukseensa?
Tiedätte kyllä kuka.
Esimerkki lotosta tuo mieleen vielä masentavamman tilanteen ihmismielen kummallisuudesta.
Nim. muutaman kerran olen katsonut tyypillista innokasta hedelmäpelin pelaajaa kaupan kassojen lähellä. Sitten jossain vaiheessa ystävälliin ilmein ja elein mennyt kysymään: "Aika kiintoisaa peliä. Kuinka usein olet lähtenyt kotiin tästä rahaa voittaneena?"
Toisinaan on vastauksena vain vihastunut mulkaisua, mutta usein tulee tunnustus: "En koskaan".
Kun sitten vielä mitään sanomatta odottelen ystävällisesti jatkoa, niin saattaa tulla selitys "Mutta minun on pakko pelata".
Eivät kai kaikki sentään sairaita peliongelmaisia ole? Vaikka siltä kyllä tuntuu, että melkein kaikki, jos tarkoitus todella on voittaa edes joskus.
Kun tässä neutraalia raportointia yritän ja muistelen, onko noin 10 kysylykerrasta tullut edes yhtään vastausta, että "Kyllä toisinaan lähden voittaneena", tai "kerran lähdin", niin enpä muista sellaista tapahtuneen. Ehkä täytyy tässä systematisoida otantaa ja kysymyksenasettelua.
---
Palatakseni pääaiheeseen. Ehkä "asiantuntijoilla" ei olekaan tavoitteena olla oikeassa, vaan ... vaikkapa tienata väärillä mutta miellyttävillä ennusteilla? Tai heidän on vaan sisäinen pakko ennustaa, vaikka väärin tietävät ennustavansa. Eivät kai he kovin paljon kehittyneempiä (?!)ihmisiä ole kuin nuo hedelmäpelien pelaajat?
1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!
http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...
Että korvataan asiantuntijat ennustevoimisilla tietsikoilla.
Mitähän tuokin tuottaisi. Hemmetin monimutkaisia tietokonesimulatioita, niin monimutkaisia, että ohjelman laatijoiden ideologiat väistämättä ohjaisivat lopputulosta.
Sitä ne tekevät yksinkertaisemmissakin laskentaohjelmissa, joissa osa parametreistä on valittava tai arvioitava. Olenpahan jokusen kerran arvannut laskentamallin tuloksen kun tietää laatijan suuntauksen joidenkin asioiden suhteen.
"Tuja-mallin ylläpitoon ja laskentaohjelmiin kooditasolla on perehtynyt koko maassa ainoastaan kaksi ihmistä: VATT:n projektipäällikkö Heikki Viitamäki ja VM:n Reino Niinivaara, joka oli mukana mallin kehitystyössä 1980-luvun puolivälissä. "Jos nämä ekspertit jäävät rekan alle, ei kukaan enää osaa käyttää ohjelmaa", on Osmo Soininvaara sanonut"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuja-malli
Mitäs jos älykäs ihminen kärsii epäpätevyysharhasta?
Tämä kysymys ei ole saivartelua.
Ei todellakaan, mitä älykkäämpi sen helpommin ymmärtää rajallisuuden. Suhteellisia epäpätevyysharhoja voi esiintyä, jos ei vertaa muihin vaan siihen mihin voisi yltää parhaimmalla suorituksellaan.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Lapset kysyi uskotko ilmaston lämpenemiseen ihmisen takia.
Soini: En, koska keskiajalla Englannissa oli viinitarhoja.
Näin ideologisesti ladattu mieli pilkkasi keskiajan parilla rypäleellä maailman suurimpien ja tehokkaimpien tietokoneiden ennusteita..
Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU
T.Matsson:"Legendan mukaan entisaikojen metsästäjät suuntasivat saalisretkelleen päättömän kanan juoksun viitoittamaa reittiä. Totta tai ei, ihminen on todistetusti valmis kohtuuttoman haaskaaviin rituaaleihin päätöksiä tehdessään."
Jos on lukenut Diamondin kirjoja niin tuo legenda on hiukan järkevämpi kuin aluksi näyttää. Indonesian sademetsissä erään kylän asukkaat tiesi että jos eilen mentiin yhteen suuntaan niin tänään kannattaa lähteä vastakkaiseen suuntaan. Järki on se että taataan lähiympäristön ekologinen kestokyky vaihtamalla jatkuvasti metsästysaluetta. Tuossa kana toimii satunnaisgeneraattorina ja syntyy vielä suurempi vaihtelevuus, kun ihmismielen urautuminen tiettyihin suuntiin vältetään.
Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU
Foo Fighters - Learn to fly
Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi haaskata aikaansa moiseen sontaan? No, jos pätevyysharhasta sinänsä halutaan puhua, niin sitten ko. setä on oikein mainio esimerkki...
Off-topic, mutta Britanniassa on edelleen viinitarhoja
http://www.englishwineproducers.co.uk/
Punaviinille ilmasto on turhan karu, sopivia rypäleitä on aika vähän, mutta valkoviinin suhteen on enemmän vaputta ja oikein erinomaisia viinejä tuotetaan esim Lontoon eteläpuolella. Jopa Skotlannissa näyttää olevan muutama viinitila.
"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...
Logiikka on vaikeaa empiristeille ja naisille. https://www.tiede.fi/comment/3147702#comment-3147702
Hyvä kirjoitus Teppo.
No niin ja juhannuksena sataa. Aikamoista pelleilyä koko ilmastonmuutos.
En harrasta sarkasmia koskaan.
Tiedätte kyllä kuka.
"Kompuutterit" on jo tulollaan ....
https://www.gartner.com/newsroom/id/3072717
Joku voi sanoa itselleen ja muille; olen älykäs(keskimäärin muihin verrattuna) mutta tällä älykkyydelläkin on rajansa.
Me olemme muovautuneet tässä evoluution virrassa sellaisiksi jotka eivät kykene objektiivisesti tarkastelemaan itse itseään. Tästä on on ollut suvinjatkamisessa näköjään keskimäärin hyötyä.
Mahdollisesti myös lajina olemme biasoituneet näkemään itsemme "muita parempina"
http://medicalxpress.com/news/2015-06-cocky-guys-girl.htmlWatsoninhan voisi laittaa selvittämään sorsitaanko persuja Suomen mediassa....
https://www.youtube.com/watch?v=_Xcmh1LQB9I
https://www.youtube.com/watch?v=uDBZnaoJVlkIlmastoennusteet ovat oiva esimerkki siitä, mihin maailman suurimmilla ja tehokkaimmilla tietokoneilla pystytään, kun käytetään GIGO-ohjelmointikieltä ja GIGO-periaatetta
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
Liikojen kuvittelu on aktiivinen, nollatilasta poikkeava aivojen tila. Kysymykseni koskee ihan aidosti tilannetta, jossa tuollaisen tilan aktivoituminen on niin kovan työn takana, että se syntyy vasta vuosien prosessoinnin jälkeen.
Jos aivojen toiminta on muuten laadukasta, ts. tällainen harvoin liikoja kuvitteleva ihminen on kuitenkin erittäin älykäs, mikä seuraus sellaisesta olisi asiantuntemuksen suhteen.
Aika pitkän loikan otit kyllä varmuuden tunteen puuttumisesta inhimillisten heikkouksien puuttumiseen. En usko, että ymmärsit kysymykseni pointin oikein, mutta mistäpä sen tietää.
Jos pidät varmuudentunnetta heikkoutena + että sen katoamisen myötä muutkin heikkouden katoavat, niin miksipä ei. En kuitenkaan ymmärrä, miksi näin kävisi.
Varmuus on tuntemus. Tuntemusten heräämisessä ja ylläpitämisessä on eroja eri ihmisten välillä.
Kyse on vain yhden tuntemuksen herättämisen vaikeudesta.
Varmuuden puuttumisessa on se ongelma, että oman varmuuden puuttuessa muita on vaikea vakuuttaa, vaikka tietäisi ja ymmärtäisi mitä. Minusta se on yhtä paha ongelma kuin se, että joku toinen on varma vaikka puhuu puutaheinää.
Uskoisin, että varmuudentunteen heräämisessäkin on samanlainen normaalijakauma kuin muissa vastaavissa asioissa. Kyseessä on siis tällainen varman idiootin täydellinen vastakohta.
Tuleeko tästä tyypista erittäin hyvä asiantuntija vai pysyykö hän epävarmana ja älykkäänä. Asiantuntijuuttaan voi olla hankala kehittää, jos ei ole juuri koskaan varma siitä, onko osunut oikeaan.
Ellei sitten kärsi sellaisesta harhaluulosta että itse olisi jossain määrin vähemmän harhainen itsensä suhteen kuin muut.
https://en.wikipedia.org/wiki/Bias_blind_spot
Ja jos tuo ei sovi, niin ihan varmasti jokaiselle löytyy sopiva harhaisuus ja parhaille useampikin.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_cognitive_biases
“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams
Älkää unohtako dunning-kruger efektiä.
Siis mitä vähemmän ihminen tietää (tai ei tiedä mitä ei tiedä), sitä itsevarmemmin kuvittelee tietävänsä ja osoittavansa muiden olevan väärässä.
Ig-nobelkin tästä löydöstä on saatu, vaikka sen jälkeen kyllä tullut laajempaankin keskusteluun.
Näet mitä enemmän tietää jostain aiheesta, sitä enemmän käy alan tietämyksen rreuna-alueella ja sitä paremmin ymmärtää ettei lopultakaan voi tietää. Mielenkiintoinen juttu ja toimii kuin junanvessa.
Tiedätte kyllä kuka.
http://www.tiede.fi/keskustelu/4003653/ketju/arvausta_huonommat_asiantuntijat/sivu/2
John Cleese aina yhtä diplomaattisena:
https://www.youtube.com/watch?v=wvVPdyYeaQU
Juurikin noin, tiivistettynä: "Täydellinen tietämättömyys mahdollistaa täydellisen varmuuden asiastaan."
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Ennen oli paremmin. Aika moni antiikin suurvalta perustui ennusteluihin. Roomalaiset kurjisteli maksoista tulosta ja kiinalaiset luista. Hyvin onnistuivat. Paljon paremmin kuin nykyennustajat. Jotuneeko siitä, että muinoisten ennustajien piti myös ymmärtää asoista jotain, muuten seuraava ennustus luettiin heidän maksastaam tai luistaan.
Nykyennustajat kyttää sokeina jotain käyrää paperilla tai tietsikan ruudulla. Totuus on kuitenkin usein tallin takana. Esim. ranskalaiset väittävät mm. että Napoleon hävisi Waterloossa koska pukamat olivat pahana. Tiedä tuosta, mutta tuollaiseen - ja joskus hyvin vaikuttavaan - tietoon eivät yllä logaritmikäyrätkään.
Ranskalaisissa on nyt vähän samaa vikaa kuin ..hmm.. nyky-Venäjässä. Patriotismi+suurvaltaimago sokaisee nykyoppikirjoistakin totuuden pois jos omille joukoille tuli muinoin kaamee tappio.
Kuuntelin muinoin eli v.2009 Tieteen päivien luennon netitse Ihmisen evoluutiosta, mm. epidemioista luennon, jonka piti Heikki Peltola. Peltolan mukaan
Napoleonin Le Grande Armeen Venäjälle pääasiassa tappoi pilkkukuume (typhus exanthematicus, rikettsiabakteerin aiheuttama), ei niinkään paha talvi tai Venäjän armeija. Mutta noin pientä, kokoluokkaa tuhanneosa millimetriä, taistelijaa ei Ranska ole vieläkään oppikirjoissaan voinut tunnustaa suuren miehensä ja valtavan armeijansa nitistäjäksi.
Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU
Pikkukaupungin urakoitsijalle toimin asiantuntijana ja tyrmäsin luonnontiet. koulutuksellani täysin unelmansa että aurauksen sijaan hän sulattaisi lumen vedeksi. Jo päässälaskien lumen sulatus vaatii hirmuisesti energiaa, 333kJ/kg eli noin kilowattitunnilla sulattaa 10 kg lunta. Ilmoitin unelman energiavaativaksi ja ekologisesti typeräksi.(Diplomaattisemmin sanoin).
Mutta enhän minä voinut arvata että maailma on niin hullu että myöhemmin sain uutisista lukea että stadissa unelmoivat vakavissaan lumensulatuksesta aurauksen sijaan. Arvausta huonompi "asiantuntijako" ?
Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU
Meidän kaikkien alojen "asiantuntijan" kannattaisi ehkä käydä optikolla tai sitten valittaa paikallisaviisin toimitukseen virheellisestä uutisoinnista. Lumensulatusta nimittäin suunitellan lumen poiskuljetuksen vaihtoehdoksi. No, pikkukaupungin vinkkelistä tätä problematiikkaa lienee vaikea hahmottaa, kun sen kahden korttelin kokoisen kuntakeskuksen talven lumet mahtuvat ihan hyvin siihen yhteen kasaan kirkkopuiston nurkalle...