Kirjoitukset avainsanalla opetussuunnitelma

Äiti voi olla synnyttämäänsä tytärtään nuorempi. Pidätkö mahdottomana? Jos pidät, elät newtonilaisessa harhassa.

Tänään tulee päivälleen sata vuotta siitä, kun teoreettinen fyysikko Albert Einstein julkaisi yleisen suhteellisuusteoriansa. Satavuotisesta iästään huolimatta suhteellisuusteoria ei ole vanhentunut päivääkään: se on edelleen tarkin tuntemamme kuvaus gravitaatiosta eli tuttavallisemmin painovoimasta. Havainnot ja sovellukset ovat kerta toisensa jälkeen vahvistaneet suhteellisuusteorian ennusteet kiistatta oikeiksi.

Suhteellisuusteoria on ihmisen suurimpia älyllisiä saavutuksia. Niinpä suhteellisuusteorian jos minkä pitäisi kuulua koulusta saatavaan yleissivistykseen. Opetussuunnitelma vaikenee kuitenkin koko teoriasta. Einstein mainitaan historiallisena merkkihenkilönä, mutta esittelemättä hänen saavutuksiaan annetaan vain kuva myyttisestä nerosta jolla oli käsittämättömiä ajatuksia. Aivan kuin ylistäisi Darwinia opettamatta evoluutiota. Tai fanittaisi laulajaa kuulematta koskaan hänen tuotantoaan. Missä vika?

Itse otaksun, että suhteellisuusteorian vaientaa tietämättömyyden luomat ennakkoluulot. Luullaan, että suhteellisteorian oppiminen vaatii neroutta. Ei vaadi. Luullaan, että suhteellisuusteorialla ei ole käytännön merkitystä. Kyllä on.

Suhteellisuusteorian keksiminen vaati epäilemättä neroutta. Teorian oppiminen vaatii kuitenkin vain halua, harjoittelua ja yleistasoista älyä – koulusivistykseen riittävä ymmärrys sitten vähemmän niitäkään.

Pyöränkin keksiminen vaati neroutta, mutta jokainen voi silti oppia käyttämään pyörää.

Koulussa opetetaan, että kaikki kappaleet vetävät toisiaan puoleensa painovoimalla, joka on suoraan verrannollinen kappaleiden massoihin ja kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden neliöön. Tämä Isaac Newtonin vuonna 1687 esittämä painovoimalaki sisältää kuitenkin virheellisen oletuksen siitä, että painovoima vaikuttaa kappaleesta toiseen äärettömän nopeasti. 

Arkioloissa Newtonin teoria äärettömine nopeuksineen antaa toki riittävän tarkan likiarvon painovoiman toiminnasta. Suhteellisuusteoria toimii tietysti sekin myös arkioloissa, mutta ei tällöin eroa Newtonin teoriasta mittaustarkkuuden rajoissa mitenkään. Hyödyllisintä huipputeknologiaamme ja parasta tietoamme maailmankaikkeudesta ei kuitenkaan ole rakennettu arkioloissa.

Todellisuudessa painovoima välittyy rajallisella nopeudella, joka on lisäksi riippumaton havaitsijan liikkeestä. Nämä suhteellisuusteorian huomioimat, vähäpätöiseltä kuulostavat korjaukset mullistavat ajan ja avaruuden luonteen. Niiden takia aika ja avaruus ovat suhteellisia eli riippuvat suuntien oikea, vasen, ylös ja alas tavoin havaitsijasta. Siksi voimakkaassa painovoimakentässä majaillut äitikin voi todella olla tytärtään nuorempi.

Minusta riittäisi, että jokaisella koulunsa käyvällä kansalaisella olisi oikeus sisäistää suhteellisuusteoriasta tämä: kaikki aine vetää kaikkea puoleensa painovoimalla, jonka vaikutus välittyy havaitsijasta riippumattomalla rajallisella nopeudella. Asiaa on tietysti vaikea sisäistää suoraan tästä 13-sanaisesta virkkeestä, joten sen opettamisessa kannattaa hyödyntää havainnollisia kuvia ja esimerkkejä.

Painovoiman tulkinta aika-avaruuden kaarevuutena ja Einsteinin yhtälö ovat toki myös mainitsemisen arvoisia, mutta niihin syventymisen voi jättää aiheesta enemmän innostuville.

Vahva luottamus intuitioon eli omaan sisäiseen tunteeseensa on ihmiskunnan ongelmien alkujuuri. Niinpä eräs suhteellisuusteorian tärkeimpiä opetuksia on sen osoittaminen, kuinka harhaisia intuitiiviset käsityksemme todellisuudesta ovat.

Muoti vaihtuu ja kulttuuri kehittyy, mutta suhteellisuusteoria pysyy. Sadan vuoden päästä suhteellisuusteoria on yhtä tosi kuin tänään, ja tänään yhtä tosi kuin sata vuotta sitten. Pysyvyyden tae on matematiikan universaali kieli, jota muotivirrat eivät liikuta. Ei tarvita erikseen kiinalaista suhteellisuusteoriaa ja suomalaista suhteellisuusteoriaa. Erimaalaiset tutkijat yhdistää matematiikka, rallienglanti ja käsien heiluttelu.

Marsilaistenkin suhteellisuusteorian on oltava matemaattisesti yhtäpitävä meidän maalaisten teorian kanssa. Se voi näyttää ja tuntua erilaiselta, mutta oleellinen sisältö eli fysiikka on samaa. Marsilaisäitikin voi olla tytärtään nuorempi.

Kommentit (34)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1718

psv aggris aggris: Monet muutkin ovat Einsteinin lisäksi kehitelleet omia suhteellisuusteorioitaan, muun muassa suomalaiset Gunnar Nordström, Paul Kustaanheimo ja Raimo Lehti sekä ihan viimeksi Tuomo Suntola. Nordström oli yhteydessä Einsteiniin ja sai oman teoriaversionsa valmiiksi pari vuotta ennen Einsteinin teorian julkaisua. Teoria ei kuitenkaan vastannut riittävän tarkasti koetuloksia. Kustaanheimon ja Lehden Wheelerin Gravitaatio-kirjaankin päässyt teoria selitti suurin piirtein kaiken minkä Einsteinkin, mutta sitten TKK:lla tehtiin yksi mittaus, jonka tuloksen teoria ennusti väärin. Suntolan teoriasta ei tietääkseni ainakaan vielä ole löydetty virhettä tai puutosta.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/andp.19784900204/abstract

Samassa journaalissa kuin aikoinaan Einstein Jerevanin yliopiston professori O.K.Davtyan julkaisi muistaakseni 1970-luvun lopulla huomiota herättäneen teorian, joka paitsi että teki uusia oletuksia maailman rakenteesta, ennusti suurin piirtein samat asiat kuin Einsteinkin. Merkittävin ero saattoi olla siinä, että avaruusmatkalta tai voimakkaasta gravitaatiokentästä tultuaan henkilö ei ollut ainoastaan pysytellyt nuorena, vaan myös annihiloitunut pieneksi..

Ekvivalenssi

Suntolan teoriassa oletetaan, että valonnopeus, joka on suurin mahdollinen nopeus, on ajan myötä hitaasti hidastunut. Maailmassa olisi siis jonkinlainen vanhenemisilmiö. Tällä oletuksella Suntola saa suuren joukon fysiikan kaavoista muotoiltua huomattavasti yksinkertaisemmiksi.  Suntolan teoria ei oikeastaan ole ristiriidassa suhteellisuusteorian kanssa, vaan sitä voidaan pitää sen laajennuksena. Teorian todistaminen oikeaksi vaatisi havaintoa valonnopeuden hidastumisesta. Nykyisillä mittausmenetelmillä pientä muutosta ei saada havaittua.

(Ensimmäinen kommenttini tällä uudella keskustelualustalla. Joko minä tai softa on kömpelö)

tyy
Liittynyt21.11.2009
Viestejä844

Epäilemättä fysikaalista todellisutta voi mallintaa monella tavalla, mutta teorian täytyy olla jollakin tavalla hyödyllinen.

Suuntolan teoria ei millään tavalla lisää tietoamme todelisuudesta, eikä ennusta mitään uusia testattavia ilmiöitä. Siksi se jää kuriositeetiksi muiden vastaavien virkkausten joukkoon.

OJP.

- Niin, Einsteinin suhteellisuus- teorian pitäisi kuulu yleis-sivistykseen. ?

  Aivan oikein  yleisen  suhteellisuus teorian  aika - avaruuden  graviitaation kenttäyhtälöt  on moneen kertaan osoitettu paikkaansa pitäviksi kuten blogissa sanotaan.  suhteessa  toiseen sujettuun systeemiin.  

Einsteinin   erityisessä suht. teoriassa hän osoitti, että , käsitys  maailman eetteristä, joka  muodostui saäkökentästä ja magneettikentästä oli virheellinen. 

  Einsteinin   mukaan sähkömgneettinen säteily  on sähkö- ja magneettikenttien  aaltomaista vuorovaikusta klassisesta fysiikasta poikkevalla tavalla. 

  Tämä oivallus sekä Maxwellin sähkö- magneettisia ilmiöitä käsittelevät yhtälöt  ovat sittemmin muodostaneet perustan myöhemmälle   kvantti - elektro - dynamiikan kehittelylle, tuloksille ja sovelluksille  sähköteknisessä teollisuudessa.

Mathgeek

Jos avaruus itse koostuu jostakin niin kuin aine koostuu, niin onko tämä asia josta avaruus itse koostuu jossakin tausta-avaruudessa jossa se "kokee" muutosta?

- Ainakin Riemannin geometriassa on kuuluisa Nashin upotuslause, joka sanoo, että jokainen Riemannin monisto voidaan upottaa Euklidisen vektoriavaruuden osajoukoksi siten, että geometria syntyy, kun rajoitetaan avaruudessa mahdollinen liikkuminen tähän osajoukkoon. Voisi ajatella tästä (matemaattisesti), että energian jakaumafunktio (ja sen derivaatat tms.) määrittäisivät jonkinlaisen homeomorfismiperheen (eli muovaisivat) nykyistä avaruuden muotoa jatkuvasti (repimättä yms.) seuraavaksi avaruuden muodoksi. [Jos systeemi on deterministinen (ei stokastinen), niin tämä avaruuden muovautuminen ja homeomorfismiperhe määräytyvät yksikäsitteisesti alkuehdoista.] Nyt ulkopuolinen tarkkailija Euklidisessa avaruudessa voisi nähdään avaruuden muuttuvan (mutta tämä upotus isompaan avaruuteen ei ole mitenkään pakollista avaruuden muuttumiselle). Huomion arvoista on tosin se, että avaruusaika (Minkowskin avaruus) on 4-ulotteinen semi-Riemannin monisto (ja en tiedä millaisia upotuslauseita on olemassa, so. minne isompaan avaruuteen se voidaan dumpata?) Kuitenkin idea homeomorfismiperheestä, joka määrää (semi-)Riemannin metriikan kulloisenkin avaruuden muodon ja energianjakauman avulla saattaa olla oikeanlainen. Matemaattinen järkeily ei kuitenkaan tarkoita, että jotain isompaa olisi olemassa, vaan se tarkoittaa täsmälleen, että voimme aina laskelmissa ajatella, että jotain isompaa on ympärillä, jos se tuntuu hyödylliseltä käsitteeltä - päätelmät ovat siltikin oikein riippumatta, miten oikeasti on.

Ainehan säteilee informaatiota joka voi välittää infion aineesta toiselle aineelle, mutta miten se avaruus sen infon saa, että osaa kaareutua? Koostuuko se avaruus jostakin joka ottaa vastaan sen infon, niin kuin aine koostuu jostakin konkreettisesta joka on siellä avaruudessa?

- Edellinen ajatuskehitelmä kai vastasi tähänkin jollain metatasolla. On olemassa jonkilainen luonnonlaki, matemaattinen funktio, jonka argumentteja on Minkowskin avaruus ja energiajakauma (sekä lisätietoa, hiukkasten liikesuunnat tjsp.), mitkä määräävät yksikäsitteisesti mielivaltaisen pienen ajanhypyn jälkeen seuraavan avaruuden muodon, ts. uuden Minkowskin avaruuden. Hiukkaset sitten liikkuvat tämän diffeomorfismin määrämällä tavalla avaruuden muuttumisen seurauksesta sekä lisäksi oman liikkeensä mukaisesti, nopeusvektori (ja korkeammat derivaatat) ovat ihan hyviä tangenttiavaruuden otuksia, jotka muuntuvat sileästi tämän homeomorfismin vaikutuksesta. Siihen ei varmaan voi vastata, että miksi avaruus muuttuu massan vaikutuksesta - se on luonnonlaki! Ehkä onkin olemassa teoria, missä on vain hiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia, kaikki temmeltäisivät staattisessa avaruudessa. Kaareutuva avaruus paljastuisikin vain käteväksi laskutikuksi, olisin kyllä pettynyt.

Jos liioitellaan: en tiedä fysiikasta mitään, mutta tunnen modernia geometriaa vähän. Älkää ottako liian tosissaan. ;)

Nedduli

Omasta mielestäni tuo ajatus, että "aine vetää puoleensa" on juuri yksi niistä asioista, joita yleinen suhteellisuusteoria kumoaa, ja juuri niitä asioita jotka olisi hyvä jokaisen ymmärtää.

Eli maa ei vedä meitä puoleensa vaan avaruus työntää meitä kohti sitä. Näitä juttuja olen erinäisissä tähtikerhoissa opettanut 8-15 vuotiaille, eikä se asia ole mitenkään mahdottoman hankala ollut ymmärtää. Eihän tuo "kappaleet vetää toisia kappaleita puoleensa" myöskään kerro mitään siitä, että miten tai miksi näin on. Avaruuden kaareutumisen pystyy esimerkkien kautta ymmärtämään mielestäni jopa helpommin.

Fysiikasta kannattaa toki muistaa, että vaikka suhteellisuusteoria on tarkka matemaattinen malli ja sillä voimme ymmärtää avaruuden käyttäytymistä - ei se suoraan väitä tai tarkoita, että avaruus näin olisi.

"Koostuuko se avaruus jostakin joka ottaa vastaan sen infon, niin kuin aine koostuu jostakin konkreettisesta joka on siellä avaruudessa?"

Tähän asiaan ei tällä hetkellä tietääkseni tarkkaa vastausta ole. Kosmologit tutkivat juurikin sitä minkälainen rakenne avaruudella on. Siellä kummittelevat nämä pimeä aine ja pimeä energia. Voiko tyhjällä tilalla olla jotain perusominaisuuksia joita emme tunne tai pysty havaitsemaan? Yleinen suhteellisuusteoria sanoo että avaruudella on muoto, muut havainnot sanovat että tyhjä avaruus ei olekkaan vain tyhjää, siellä on jatkuvaa virtuaali partikkelien kuplintaa. Fysiikan graalin malja tietysti olisi löytää yhtenäinen teoria joka kuvaisi sekä hiukkasfysiikan (kvanttimekaniikka) sekä gravitaation (suhteellisuusteoria) samaan aikaan. Siellä on pohdittu näitä gravitoneja. Aika näyttää mihin päästään.

Paljon on vielä tutkittavaa :)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1718

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Le_Sagen_gravitaatioteoria#Le_Sagen_olet...

psv, aggris aggris: jukteri on löytänyt tärkeän linkin, jonka selittämistä voisi ehkä yrittää virtuaalihiukkasten avulla, joihin jukterikin viittaa. Muistan, kun selatessani fyssan laitoksella journaaleja joskus 1980-luvun lopun tienoilla vastaan tuli lehdessä, jonka nimeä en nyt muista, artikkeli, jonka kirjoittaja esitti teorianaan jonkinlaista Le Sagen teorian (joka tuolloin oli minulle tuntematon) variaatiota. Loppukaneetiksi hän kielsi syyllistämästä ajatuksistaan tutkimuslaitosta, jossa työskenteli.

Jos oletetaan, että maailman virtuaalihiukkasten jakautuman paikalliset tihentymät ovat tulosta massojen läsnäolosta ja tehdään vielä muutama muu virtuaalihiukkasten luonnetta koskeva hypoteesi, saatetaan ehkä välttää Fation - Le Sagen teoriaan ja sen variaatioihin kohdistettu kritiikki.

Virtuaalihiukkasten ominaisuuksiin ja funktioihin voisi ehkä saada otteen jonkinlaisella prof. Arto Annilan teorian modifikaatiolla..

Jukteri

Ainehan muuttuu siksi että sen tiheys ja tilavuus muuttuu avaruudessa. Eli aine koostuu erillisistä systeemeistä / tihentymistä / hiukkasista jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa avaruudessa.

Jos avaruus itse muuttuu, mihin sen muutos perustuu? Koostuuko avaruuskin erlillisistä systeemeistä jotka liikkuvat toisiinsa ja jos, niin eikö se silloin ole ainetta, ei avaruutta?

Jos se taas ei koostu erillisistä systeemeistä jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa, niin miten se sitten muuttuu? Siis kaareutuu tai laajenee?

33
rakkautta
:)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15613

Jokainen etäisyys perustuu johonkin. Määrittämätön tyhjyys on lähtökohtaisesti onneton teoria.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Jukteri

Eihän etäisyyksiin tarvitse liittyä avaruutta jolla itsellään on ominaisuuksia! Etäisyyksiä osattiin määritellä jo ennen Einsteinia ja osataan vieläkin ilman suhteellisuusteoriaa!

Ja voihan sen tyhjyyden määritellä tyhjyydeksi jossa liikkuu joka suunnasta joka suuntaan kohteita jotka koostuvat jostakin konkreettisesta josta se tyhjyys / avaruus ei koostu!
.
Mutta JOS avaruus itse muuttuu, mihin sen muutos perustuu? Koostuuko avaruuskin erillisistä systeemeistä jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa ja jos, niin eikö se silloin ole ainetta, ei avaruutta?
.
Jos se taas ei koostu erillisistä systeemeistä jotka liikkuvat suhteessa toisiinsa, niin miten se sitten muuttuu? Siis kaareutuu tai laajenee?

33
rakkautta
:)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15613

Mitattavien kohtioiden välissä on oltava jokin fysikaalinen jännite, joka etäisyyden muodostaa. Se voi olla vaikkapa tyhjöenergiaa, jota tulee olla "tyhjyydessä" tasaisesti poreilemassa niin, että tuo tyhjä tila tulee mitattavilla potentiaaleilla määritellyksi. Kaikkeus nimittäin kaikkien havaintojen johtopäätöksenä määrittelee itse itsensä niin, ettei ole sisäpuolta, ei ulkopuolta - jokaisen ainehiukkasen ja tyhjältä vaikuttavan alueen muodostaa jokin looginen fysikaalinen mekanismi. Esimerkiksi liike tyhjöenergian määrittelemässä tilassa voitaisiin mallintaa niin, että tyhjöenergiaa vaihtuu kappaleen puolelta toiselle, jolloin etäisyys liikesuunnassa edessä ja takana oleviin kohteisiin keskimäärin muuttuu.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Jukteri

Voihan siellä avaruudessa liikkua vaikka minkämoista energiaa ja liikkuukin, mutta mitä tekemistä sillä on itse avaruuden kanssa?

"Määrittämätön tyhjyys on lähtökohtaisesti onneton teoria."

Määritä laajeneva avaruus!

Mihin sen laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu?

Määritä omin sanoin ensin mihin aineen lämpölaajeneminen sinun mielestäsi perustuu!

Ja yritä sen jälkeen määritellä laajeneva avaruus samalla tavalla!

33
rakkautta
:)

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15613

Vierailija kirjoitti:

Määritä omin sanoin ensin mihin aineen lämpölaajeneminen sinun mielestäsi perustuu!

Ja yritä sen jälkeen määritellä laajeneva avaruus samalla tavalla!

Kysymys on typerä ja johdatteleva, mutta osuu sattumalta nykyisen kiinnostuksen kohteeseeni, joten vastaan.

Lämpölaajeneminen perustuu aineessa olevan loukuttuneen ajanluonteisen säteilyn vaatimaan tilaan, sen saadessa lisäenergiaa. Koska se ei voi sitoa lisäenergiaa koherentteihin määrämittakaavaisiin alirakenteisiin, elektroniverhon "elliptisemmät" muodot yleistyvät enemmän energiaa sitovina, ottavat enemmän tilaa ja hylkimisetäisyyden säilyttämiseksi koko rakenteen tulee laajeta.

Avaruuden laajeneminen johtuu puolestaan säteilyn punasiirtymästä. Sähkömagneettinen säteily luovuttaa tyhjöenergialle energiaa venyttämällä aallonpituuttaan ja tyhjöenergian lisääntyessä se muodostaa lisää etäisyyttä avaruuteen.

Logiikkana olisi se, että pitäisi tavoitella jotain energiatiheyden vakiota, jossa energialajien suhteet vaihtelevat; aine-energia, tyhjöenergia. Kaikki vuorovaikutukset olisi ehkä mahdollista kytkeä tuon säilymisdynamiikan alle.

Tämä oli esimerkki kuinka emme tiedä tarpeeksi, jotta voisimme kovin varmasti sanoa useastakaan asiasta kuinka sen voisi oikeellisimmin mallintaa.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Jukteri

"Avaruuden laajeneminen johtuu puolestaan säteilyn punasiirtymästä."

Ei, valon yleinen punasiirtymä johtuu avaruuden laajenemisesta! Siis nykyisten teorioiden mukaan!
.
"Sähkömagneettinen säteily luovuttaa tyhjöenergialle energiaa venyttämällä aallonpituuttaan ja tyhjöenergian lisääntyessä se muodostaa lisää etäisyyttä avaruuteen."
.
Eikös valo tuolloin punasiirry jo olemassa olevassa avaruudessa? Mihin sinä sitä laajenevaa avaruutta tarvitset? Et sinä kerro siitä avaruudesta itsestänsä mitään! Kerrot energioista joilla on ominaisuuksia avaruudessa!
.
Onko sillä avaruudella itsellään ominaisuuksia ja jos on, niin millaisia ja mihin ne perustuvat?

33
rakkautta
:)

Jukteri

"Määrittämätön tyhjyys on lähtökohtaisesti onneton teoria."

.

Teoriat laajenevasta avaruudesta ja kaareutuvasta avaruudesta ovat ilmeisesti sitten onnettomia? Ethän sinäkään kykene kertomaan mitään siitä miten se avaruus itse muuttuu silloin kun se laajenee tai kaareutuu?

.

Kun ajattelet asiaa, huomaat itsekin miten helppo on pohtia sitä mitä aineelle / energialle tapahtuu avaruudessa silloin kun se muuttuu. Liike jo olemassa olevassa avaruudessa on nimenomaan avain siihen että voi hahmottaa aineen muutoksen jo olemassa olevassa avaruudessa. Useiden erillisten kohteiden liike suhteessa toisiinsa mahdollistaa useista eri hiukkasista / tihentymistä koostuvan kohteen muutoksen ja tuo muutos tapahtuu avaruudessa jonka itsensä ei tarvitse muuttua. Jos avaruus kuitenkin muuttuu jollakin tavalla, pitäisi kyetä kertomaan jotakin siitä mihin se avaruuden muutos perustuu! Liittyykö  liike avaruuden muutokseen jotenkin?

.

Nykyisten teorioiden mukaan galaksijoukot eivät liiku toisistansa pois päin, mutta silti ne muka loittonevat toisistansa koska laajeneva avaruus.

.

33

rakkautta

:)

Jukteri

Enqvist, suomen johtava asiantuntija kirjassaan suhteellisuusteoriaa runoilijoille
Sivu 72-73
.

"Neliulotteinen aika-avaruus kuulostaa hienolta!"

"Neljättä tilaulottuvuutta on mahdotonta kuvitella, mutta analogia auttaa. Jos avaruus olisi kaksiulotteinen kuin pöydän taso, kolmas ulottuvuus sojottaa kohtisuoran pöydän pinnasta. Pöydän pinnalla elävät amebat eivät kolmatta ulottuvuutta kuitenkaan ymmärtäisi.

samaan tapaan neljäs ulottuvuus osoittaa jonnekin...jonnekin...muualle."
.
Ihmisen on sitä mahdotonta määrittää ja ymmärtää! Eli onko todellakin näin että tieteessä on käsitteitä joihin voi vain uskoa?

33
rakkautta
:)

Vierailija

psv: Seuraavat henkilöt veikkaan löytäneeni blogin hienosta kuvasta. Takarivissä hieman ylimielisen näköisen Wolfgang Paulin oikealla puolen (kuvassa) lienee koulupoikamainen Werner Heisenberg. Toisessa rivissä oikeanpuoleisin on Tanskan jalkapallon mestaruussarjassa maalivahtina toiminut Niels Bohr, kolmantena atomin jonkinlaisena värähtelijänä visioinut Louis de Broglie ja viidentenä Paul A.M.Dirac. Olisikohan eturivissä Einsteinin vieressä hänen merkittävä esikuvansa Hendrik A.Lorentz, sitten Marie Curie ja lopuksi koko kvanttivillityksen isä Max Planck. Muita en pysty ulkomuodon perusteella yrittämään arvata. En edes löydä tykkipatterilla kunniamerkin urhoollisuudesta saanutta Erwin Schrödingeriä..

Olisi mukava, jos olisi kaikkien kuvaan osallistujien nimet.. 

Vierailija

Kyseessä on ilmeisesti sama kuva viidennestä Solvayn konferenssista vuodelta 1927, joka löytyy myös Wikipedian artikkelista Solvayn konferenssi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Solvay-konferenssi

Siellä kuvassa näkyvät henkilöt on kyllä lueteltu.

Takana seisovat A. Piccard, E. Henriot, P. Ehrenfest, E. Herzen, Théophile de Donder, Erwin Schrödinger, J.E. Verschaffelt, Wolfgang Pauli, Werner Heisenberg, R.H. Fowler ja L. Brillouin.

Taemmalla penkkirivillä istuvat P. Debye, M. Knudsen, W.L. Bragg, H.A. Kramers, Paul  Dirac, A.H. Compton, Louis de Broglie, Max Born ja Niels Bohr.

Eturivillä istuvat I. Langmuir, Max Planck, Marie Curie, Hendrik A. Lorentz, Albert Einstein, P. Langevin, C. E. Guye, C.T.R. Wilson ja O.W. Richardson.

Tunnistit siis oikein Paulin, Heisenbergin, Bohrin, de Broglien, Diracin, Einsteinin, Lorentzin, Curien ja Planckin. 

htwt

"...kaikki aine vetää kaikkea puoleensa painovoimalla..."

Ei pidä paikkaansa. Painovoimaa ei ole olemassa. Ilmiö johtuu gravitaatiosta, jossa massa kaareuttaa aika-avaruutta. Massalliset kappaleet näyttävät vetävän toisiaan puoleensa, mutta se on juuri sitä intuition aikaansaamaa harhaa. Todellisuudessa kaareutunut avaruus saa kappaleet siirtymään toisiansa kohti.

Jukteri

Miten?
.
Onhan se niin helppo sanoa että se ja se tekee sitä ja tätä.
.
Pitäisi kai se kyetä kuvailemaan miten se massa sitä avaruutta kaareuttaa. Siis sen toimivan matematiikan lisäksi omin sanoin.
.
Mitä sille kaareutuvalle avaruudelle itselleen tapahtuu kun se kaareutuu?
.
Tässä Enqvistin selitysyritys suhteellisuusteoriaa runoilijoille kirjasta.
.

Sivu 114-115

"Avaruus käyristyy - miten ihmeessä?"

"Yleisen suhteellisuusteorian käyristynyttä avaruutta on vaikea hahmottaa. kaksiulotteinen analogia kuopalle painuneesta kumimatosta on harhaanjohtava sikäli, että siinä esiintyy kolmas ulottuvuus, jonne kuoppa syntyy. Ylimääräistä ulottuvuutta, johon avaruus käyristyessään kohoaisi, ei kuitenkaan ole olemassa.

Puhe käyristymisestä on vain kielikuva. Se on tapa pukea monimutkainen matematiikka sanoiksi. täsmällisempää olisi todeta, että avaruuden ominaisuudet muuttuvat tavalla, joka ilmenee kappaleiden liikkeissä. on kuin avaruus koostuisi jostakin toffeen kaltaisesta aineesta, jonka läpi planeettojen on puskettava ja joka vaikuttaa niiden etenemiseen.

Kuvitelma kolmiulotteisesta avaruudesta kaksiulotteisena kumimattona osuu kuitenkin lähelle totuutta. Sen pinnalla kulkeva aine täplittää sen kauttaaltaan kuoppaiseksi kuin routa syksyisen soratien. Avaruus on eräänlainen maisema, jossa on gravitaatiolaaksoja, uria ja painaumia, vaaroja ja tasankoja ja jota katsellessamme voisimme lauleskella: "kas kosminen Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee."

Ihmisen mittakaavassa käyristyminen on hyvin vähäistä. paikallisesti avaruus näyttää tasaiselta niin kuin Maan pyöreä pinta tuntuu meistä tasaiselta. Mutta kaukomatkaajat huomaavat, että Maa ei ole pannukakku. Myös avaruuden käyristyminen näyttäytyy meille vasta suurilla etäisyyksillä."

Minua tuo ei vakuuta! Päinvastoin pistää eoäilemään koko selitystä!
.
33
rakkautta
:)

htwt

"Miten?
Mitä sille kaareutuvalle avaruudelle itselleen tapahtuu kun se kaareutuu?"

Se kaareutuu, puristuu kasaan ja venyy. Vai mitä tarkoitit?

Jukteri

On helppo sanoa että massa kaareuttaa avaruutta jne.

Kun aine puristuu kasaan avaruudessa, se muuttuu tiheämmksi. Aineen erilliset osat liikkuvat avaruudessa lähemmäksi toisiansa!

Miten itse avaruus puristuu kasaan?

Muista ettei avaruus itse sijaitse missään tausta-avaruudessa!

33
rakkautta
:)

htwt

Ei avaruuden kokoon puristuminen sen kummallisempaa ole kuin aineen puristuminen. Siinä vaan puuttuu referenssi eli se tausta-avaruus. Siksi sitä ei voi suoraan paikanpäältä havaita.

Jukteri

Kuvaile mitä avaruudelle tapahtuu kun se puristuu kokoon. Mistä kohtaa avaruutta sen avaruuden kokoon puristuminen alkaa ja venyykö se viereen jäävä avaruus? Eihän siihen avaruuteen voi mitään reikää revetä! Minusta tuokin on ihan höpö höpö juttua, niin kuin laajeneva Avaruuskin! Onko kokoon puristunut avaruus tiheämpää avaruutta? Entäpä jos aine laajenee vähemmän tiheäksi aineeksi avaruudessa joka puristuu tiheämmäksi avaruudeksi?

htwt

Lainaus: "Kuvaile mitä avaruudelle tapahtuu kun se puristuu kokoon. Mistä kohtaa avaruutta sen avaruuden kokoon puristuminen alkaa ja venyykö se viereen jäävä avaruus? Eihän siihen avaruuteen voi mitään reikää revetä! Minusta tuokin on ihan höpö höpö juttua, niin kuin laajeneva Avaruuskin! Onko kokoon puristunut avaruus tiheämpää avaruutta? Entäpä jos aine laajenee vähemmän tiheäksi aineeksi avaruudessa joka puristuu tiheämmäksi avaruudeksi?"

Asiaa on vaikea ymmärtää ns. arkijärjellä. Se, että minä tai koira ei ymmärrä newtonilaista fysiikkaa, esim. massan inertiaa, ei tee inertiaa olemattomaksi tai vääräksi. Sillon kun olettaa arkijärjen olevan kategorisesti aina väärässä, on oikealla polulla.

Jukteri

Mites, kun puristat kaiken avaruuden samaan pieneen tilaan ja sen ulkopuolelle ei jää enää avaruutta, eikä yhtään mitään, niin onko tuo ei yhtään mitään kuitenkin sellaista jossa ainetta / energiaa voisi liikkua? Ja miten sen pienen tiheän avaruuden ympärillä ei muka olisi jotakin?

.

Ja miten sen kaiken avaruuden voisi puristaa pieneen tilaan kun sen ulkopuolelle ei voi mennä puristamaan sitä pieneen tilaan?

.

Vaikuttaa melkoiselta höpö höpöltä!

.

Ainetta voi puristaa tiheämmäksi avaruudessa koska aineen erilliset osat liikkuvat suhteessa toisiinsa ja sen ihminen voi ymmärtää, mutta ei tuollaista muuttuvaa avaruutta voi ymmärtää. Eli siihen voi vain uskoa?!?

33

rakkautta

:)

htwt

Lue edellinen postaus.

Avaruuden puristuminen, kaareutuminen, jne. ovat suhteellisia (kts. yleinen suhteellisuusteoria).

Avaruuden "ulkopuolella" ei ole avaruutta, eli aikaa ja tilaa. Sinä olet täällä maailamkaikkeuden puolella. Olet kotona ja juot punaviiniä, et voi mitenkään mitata referenssiä. Et voi tietää onko naapurigalaksin punkun lipittäjän avaruuden olevan SUHTEESSA tiheämpi kuin se referenssi josssa sinä olet, ellet katso naapurin ohi kulkevaa valoa ja näin välilisesti nähdä referenssien suhteellisuuden.

-Olen ottanut pari lasia punaviiniä. Vertauskuvat outoja

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15613

Voi olla ihan fysikaalinen kuvattava ylempi ulottuvuus, johon avaruusaika kaareutuu, esim. syklinen käpertynyt ulottuvuus, perussurina, joka voisi samalla antaa mekanismin normi-anti-dualismille ja alkeismassalle higgsin nollasta eroavana heilahdusskalaarina.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä15613

Tässä kommenttiosiossa olisi hyvä kunnioittavaan tapaan kertoa siitä kuinka yleinen suhteellisuusteoria on avannut ovia uuteen fysiikkaan. Irrelevantit päähänpinttymät olisi syytä ymmärtää pitää poissa tai kun se ei onnistu, voisiko moderointi siirtää kommentteja vapaa sana -osastoon?

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Jukteri

Olen jo monta aikaa ihmetellyt miksi kukaan ei ole esittänyt näitä itsestään selviä kydymyksiä ennen minua!

Myös se ihmetyttää miksi esim. sinä Eusa olet kieltämässä näiden kysymysten esittämisen ja nykyisten mallien kyseenalaistamisen!

On helppo sanoa että massa kaareuttaa avaruutta jne.
Kun aine puristuu kasaan avaruudessa, se muuttuu tiheämmksi. Aineen erilliset osat liikkuvat avaruudessa lähemmäksi toisiansa!
Miten itse avaruus voisi muuttua millään tavalla?
Muista ettei avaruus itse sijaitse missään tausta-avaruudessa!
33
rakkautta
:)

3779

psv: 70-luvulla Kanava-lehdessä oli tähtitieteen professori Paul Kustaanheimon kirjoitus, jossa hän kertoi hämärän muistikuvani mukaan jonkun planeetan suhteellisuusteorian oikein ennustaman  käyttäytymisen olevan merkki suhteellisuusteorian enemmänkin sattumaan perustuvasta oikeiden tulosten tuotosta. Toisin sanoen, jos haluttaisiin oikea teoria, tarvittaisiin uusi painovoimateoria.

On myös huomautettu, että Einsteinin teorian perustuessa puhtaasti matematiikkaan eikä lainkaan fysiikan asioihin, se ei  todennäköisesti voi olla oikea. Etevänä pidetty fyysikko Hagen Kleinert on luonnostellut vaihtoehtoista teoriaa, jossa esimerkiksi avaruuden kaareutuminen perustuu aika-avaruuteen syntyviin topologisiin defekteihin

https://en.wikipedia.org/wiki/Hagen_Kleinert

  Kleinert used the complete analogy between non-Euclidean geometry and the geometry of crystals with defects to construct a model of the universe called the World Crystal or Planck-Kleinert crystal. In this model, matter creates defects in spacetime which generate curvature. This curvature reproduces all the effects of general relativity, but leads to different physics than string theory at the scale of the Planck length.

George Hanson
Liittynyt13.11.2014
Viestejä1558

Taas uutta väitettä kehiin:

Professorilta raju väite: ei painovoimaa, pimeää ainetta ja Einstein oli väärässä

Nyt Verlinde on tarttunut uudelleen jo aiemmin käsittelemäänsä aiheeseen ”pimeästä aineesta”.  Fyysikkopiireissä ajatellaan yleisesti, että pimeä aine ja pimeä energia yhdessä muodostavat jopa 95 prosenttia universumistamme. Siinä pimeän aineen osuuden lasketaan olevan 27 prosenttia.

Pimeää ainetta pidetään pääsyynä esimerkiksi siihen, miksi kaukaisuudessa olevat tähdet näyttävät kiertävän keskuksensa ympäri nopeammin kuin mitä teoria olettaa.

Verlinde kuitenkin ehdottaa on, että painovoima toimii hyvin eri tavalla kuin, mitä me aiemmin olemme ymmärtäneet. Se heittää romukoppaan myös teorian pimeästä aineesta.

”Meillä on todisteita siitä, että tämä uusi näkymä painovoimasta todella on yhtä havaintojen kanssa. Suurissa mittakaavoissa näyttää siltä, ettei painovoima käyttäydy niin kuin Einsteinin teoria ennustaa.”

Verlinden työn sanotaankin haastavan yleisen suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/professorilta-raju-vaite-ei-painovoimaa--pimeaa-ainetta-ja-einstein-oli-vaarassa/DPHV64Gh

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat