Kuva: Gary Alpert / Wikimedia Commons

Uusi tappajavirus saapuu. Virustautia vastaan onnistutaan onneksi kehittämään nopeasti tehokas rokote. Itse asiassa kaksikin rokotetta. Mutta vain toisen voi valita. Kumpi vaihtoehdoista on parempi, rokote A vai rokote B? Verrataanpas.

Rokote A antaa yksilölle vahvan suojan vakavaa sairastumista vastaan. Yksilösuoja ei ole täydellinen, mutta taudin lisäksi rokote A suojaa myös laumaa ehkäisemällä tehokkaasti taudin leviämistä eteenpäin. Nimittäin rokotteen A saanut yksilö ei voi tartuttaa enää ketään, vaikka itse sairastaisikin taudin.

Rokote B antaa yksilölle tasan yhtä vahvan suojan sairastumista vastaan kuin rokote A. Mutta B ei ehkäise taudin leviämistä. Rokotteen B saanut yksilö tartuttaa tautia eteenpäin lähes kuin rokottamaton yksilö, vaikka itse sairastaakin taudin rokotteen ansiosta vain lievänä.

Ajatellaan tilanne, jossa saamme valita Suomeen rokotteista vain toisen. Kumpi kannattaa valita? Kumpi rokote antaa väestölle paremman suojan, A vai B?

Nopea järkeily sanoo, että tietysti A. Onhan rokote A yksiselitteisesti parempi kuin rokote B: yksilön suoja tautia vastaan on molemmissa yhtä hyvä, mutta A suojaa myös väestöä ehkäisemällä tartuntoja. Täytyyhän väestöä suojaavan rokotteen antaa väestölle parempi suoja kuin pelkkää yksilöä suojaava rokote, eikö totta?

Mutta vastaus saattaa kaikessa mielettömyydessään olla myös B. Huonompi rokote voi joskus olla parempi, niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin.

Paradoksin selitys on tietenkin rokotuskattavuudessa. Eli siinä, kuinka moni ottaa rokotteen. Huonompi rokote voi suojata ihmisiä taudilta paremmin, jos sen ottaa ratkaisevasti useampi kuin paremman rokotteen.

Voisi luulla, että paremman rokotteen ottaisi useampi kuin huonomman rokotteen. Mutta niin ei välttämättä ole edes silloin, kun yksilön riskit haitoista ovat rokotteilla A ja B täsmälleen samanlaiset.

Nimittäin rokotteista ei kieltäydytä siksi, että ne eivät suojaisi vaan siksi että ne suojaavat! Mitä vahvemmaksi laumasuoja arvioidaan eli mitä paremmin muiden ottaman rokotteen uskotaan suojaavan myös rokotteesta kieltäytyvää, sitä houkuttelevammaksi vapaamatkustus käy.

Rokote A suojaa yksilöä silloinkin kuin itse ei rokotetta ota, jos riittävän moni muu sen ottaa. Niinpä itsekkäimmät jättävät rokotteen A ottamatta.

Rokote B suojaa vain niitä yksilöitä, jotka rokotteen ottavat. Niinpä itsekkäimmätkin ottavat rokotteen B.

Itsekkäällä käytöksellä on taipumus tarttua. Osa ottaa rokotteen, tekivätpä muut mitä hyvänsä. Osa ei ota, tekivätpä muut mitä hyvänsä. Mutta ääripäiden väliin jää se kuuluisa tolkun ihmisten enemmistö, johon vaikuttaa muiden asenne rokotetta kohtaan. Jos rokotemyönteisyys vallitsee, tolkun ihmiset ottavat rokotteen. Rokotekielteisyyden vallitessa tolkun ihmisetkin epäröivät. Ja tartuttavat toisiinsa, tautia ja epäröintiä.

Epäröinnin kasautuessa rokotteen A laumasuoja voi sortua vapaamatkustajiin. Huonommalla rokotteella B ei tätä riskiä ole.

Kun rokotteen ottamiseen liittyy hitunenkin yhteistä etua, pienet riskit paisuvat valtaviin mittasuhteisiin. Lievästi kohonnut harvinaisen veritulpan riski voi saada massat kieltäytymään erinomaisesta rokotteesta, vaikka taudin riskit olisivat verrattomasti suuremmat.

Kysymys pohdittavaksi: miksi punkkirokotteen riskeistä ei valiteta eikä osoiteta mieltä?

Kysymyksen ratkaisu: koska puutiaisaivotulehdus eli TBE ei tartu ihmisestä toiseen, vaan punkkirokote otetaan vain itseä varten. Jos TBE alkaisi tarttua ihmisestä toiseen, alkaisi samalla myös valitus rokotteen haitoista.

Rokotevastaisuuden syy ei ole niissä lukuisissa ylevissä selityksissä, joita rokottamattomuuden puolesta esitetään alkaen rokotteiden väitetystä luonnonvastaisuudesta ja päättyen jonnekin vaihtoehtohörhöilyn tasoille, joiden logiikkaa on vaikea tavoittaa.

Rokotevastaisuus on silkkaa itsekkyyttä. Joillain myös tietämättömyyttä. Ja osa tekee (muiden) itsekkyydellä ja tietämättömyydellä bisnestä.

Itsekkyys ei ole useinkaan tietoisesti laskelmoitua. Omaa itsekkyyttä ei yleensä mainosteta. Naamioimme itsekkyytemme vaistomaisesti itseä ylevöittäväksi selitykseksi. Myös itseltämme, koska petoksista uskottavin on itsepetos.

Luonto antaa meille vaistot, joiden raadollisille lainalaisuuksille kulttuuri tarjoaa yleviä selityksiä.

Evolutiivinen peliteoria osoittaa matemaattisesti, että vapaamatkustajia ja muita huijareita kehittyy väestöön aina kun mahdollisuus tarjoutuu. Ja niitähän tarjoutuu, kuten tuhkarokon leviämistapaukset Suomessa osoittavat.

Rokotteen A ja B vastakkainasettelu on keksitty tilanne, mutta ei tulevaisuudessa mahdoton. Totta tai tarua, kärjistys valaisee yksilön ja yhteisön edun monimutkaista ristiriitaa.

Rokotevastaisimmat olisivat luultavasti ensimmäisten joukossa ottamassa tappajavirukselta pelkkää yksilöä suojaavan rokotteen, jos rokote ei antaisi lainkaan laumasuojaa. Mystisellä luontoyhteydellä ja jaloilla aatteilla on tapana kadota, kun oma henki on uhattuna.

Itsekkyyttä ei paranna edes raha, mutta rahan avulla voisi tehdä rokotuksen saamisesta nykyistä helpompaa. Ja helppous voisi nostaa rokotuskattavuutta ratkaisevasti korkeammaksi.

Oma arvaukseni on, että moni rokottamaton ottaisi rokotteen jos sen eteen ei tarvitsisi tehdä aloitetta, puhelinsoittoa tai edes kotoaan lähteä. Arvelen rokotteen hakemisen olevan sukua äänestysaktiivisuudelle. Tai elinluovutukselle: ruotsalaisista 86% oli elinluovuttajia, mutta tanskalaista vain 4%, koska Ruotsissa luovutus oli oletusarvo josta piti erikseen kieltäytyä kun taas Tanskassa oletusarvo oli kielto joka piti erikseen kumota. Moniko haluaisi kotiinsa mainoksia, jos niiden jakamiseen pitäisi nykyisen oletusarvoisen sallimisen sijaan antaa erikseen lupa? Pieni lakimuutos, ja luontoa säästyisi (mutta lakimuutos ei ole koskaan pieni, kun vastassa on raha).

Ihminen on itsekäs, kateellinen ja laiska. En sano tätä paheksuen, vaan neutraalina tosiasiana jonka pitäisi olla lähtökohta kaikkien tärkeimpien yhteiskunnallisten toimien suunnitteluun ja toteutukseen. Hyväntekeväisyyden ei pitäisi olla imagokauppaa vaan oletusarvo, josta pitää erikseen vaivautua kieltäytymään.

Kommentit (2)

Piisamirotta
1/2 | 

Uudet sosiaalipsykologiset tutkimukset osoittavat, että ihminen on pohjimmiltaan hyvinkin yhteistyöhaluinen ja alturistinen. Kenties meidän nykyinen riistokapitalistinen ja uusliberalistinen ilmapiiri aiheuttaa tämän erheellisen uskomuksen ja/tai synnyttää ihmisistä itsekkäämpiä. Eli toisaalta peliteoreettisesti, jos itse uskoo ja huomaa muiden olevan itsekkäitä, niin ehkä itsekkin alkaa niin olemaan, koska se voi olla hyödyllistä. Vaara piilee siis etenkin siinä, jos uskoo ihmisten olevan fundamentaalisesti itsekkäitä, niin rakentaa tällä uskomuksella sitä kulttuuria ja näin todellisuutta, jossa ihmiset toden totta ovatkin itsekkäitä. Rauhaa ja rakkautta sekä kiitoksia inspiroivista kirjoituksista <3

Canuck head
2/2 | 

I tend to agree more with the author, but the prior comment does give truth to the substance. In our country of Canada, we were leaders when it came to following guidelines but failed on the vaccination. Boomer generations tended to believe the stories and waited out while the younger generation angrily waited for their turn. I felt the same as the author at first until one person in our province did die from a blood clot. 

thank you - I did enjoy the article. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla