Kuva: Wikimedia Commons

"Suhteellisuudentaju on inhimillisen ymmärryksen kuninkuuslajeja", kirjoittaa kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist suositussa Ylen kolumnissaan. Kuten hyvin monesta asiasta, olen tästäkin Enqvistin, eli väitöskirjani ohjaajan, kanssa täsmälleen samaa mieltä.

Ajankohtainen esimerkki suhteellisuudentajun hämärtymisestä on kuolleisuuden nostaminen koronaepidemian vaarallisuuden mittariksi. Matalasta kuolleisuudesta jankkaaminen on noussut erityisen suosituksi koronan vähättelyn muodoksi.

Miksi sitten koronakuolemien ei pitäisi olla "tavallisen ihmisen mittari taudin kehitykselle", kuten yksisilmäisesti voisi ajatella? 

Ensinnäkin kuolemat tulevat viikkojen tai kuukausien viiveellä, koska taudin leviämisessä nuorilta vanhoille kestää aikansa eikä tautiin kuole heti vaan vasta kiduttuaan muutaman viikon. Suomessa olisi vielä vältettävissä se virhe, joka tehtiin mm. Espanjassa ja Israelissa jossa vain pitkään ihmeteltiin matalaa kuolleisuutta, kunnes viive alkoi toteutua: Espanjassa korona tappaa jälleen tuhat ihmistä viikossa, joka väkilukuun suhteutettuna vastaa sataa kuollutta suomalaista per viikko. Israelissa kevään ensimmäisessä aallossa kuoli suunnilleen saman verran kuin Suomessa, eli noin 300, ja nyt kiihtyvässä syksyn toisessa aallossa on kuollut jo tuhat lisää. Globaalin viruksen nopea muuntuminen on epätodennäköistä, kuten naapuriblogin Tuomas meille valisti. Tauti on sama kuin keväällä, ja tulos sen mukainen. Pyöreitä nollia riittää taas ihmeteltäväksi ihan rivissä asti (nolla on toki soikea, eikä pyöreä).

Toisekseen koronasta hengissä selvinneet nuoretkin voivat vammautua ja menettää työkyvyn, vaikka tauti kuitattaisiin tilastoihin vain "lieväksi". Kyselytutkimuksen arvion mukaan Ruotsissa olisi 150000 koronaan pitkäaikaisesti (vähintään 10 viikkoa) sairastunutta eli oletetusta miljoonasta tartunnan saaneesta ruotsalaisesta 15%. Pitkäaikaissairaiden osuus voi olla korkeampikin, jos tartuntoja ei olekaan oletettua yli 11 kertaa enempää kuin positiivisia testituloksia (joita Ruotsissa 23.9. mennessä on noin 90000). Amerikkalaisessa tutkimuksessa jopa 20% aiemmin terveistä 18-34-vuotiaista "lievän" koronan saaneistakaan ei ollut palautunut terveydeltään ennalleen (koko aineistossa peräti 35% terveys oli heikentynyt pitkäaikaisesti). Parantuneen hoidon ansiosta vakavasta taudista hengissä selvinneiden määrän kasvu tarkoittaa samalla myös eri tavoin vammautuneiden määrän kasvua, koska hengen pelastaminen ei koronan tapauksessa tarkoita terveyden pelastamista. Tauti ei ole todellakaan mikään perusnuha, vaan hengitysilman välityksellä tarttuva verisuonisairaus joka leviää myös keskushermostoon.

Kunnon ilmanvaihto ja hiljaa pysyminen sisätiloissa ja väkijoukoissa ovat tehokkaita koronan torjuntakeinoja, jotka ovat vielä täysimittaisena hyödyntämättä. Julkisten tilojen toimiva ilmanvaihto ei edes uhmaa lakeja tai ihmisten vapauksia, vaan puhtaan hengitysilman pitäisi olla ihmisoikeus. Pelkästään superleviämisten ehkäisy riittäisi pudottamaan tartuttavuuslukua peräti 90% eli tukahduttamaan nyt kiihtyvän epidemian.

Koronan torjuntaan tarvitaan fiksujen viranomaisten ja päättäjien lisäksi valveutuneiden kansalaisten aktiivinen tuki. Siksi altistumisistakin pitää uutisoida mahdollisimman nopeasti ja avoimesti. Uutisointi altistumisista on ennaltaehkäisyä, joka vertautuu liikennetiedotteen varoituksiin huonosta kelistä. Myrskyä ja liukasta tietähän ei ole tarkoitus pelätä, vaan varoa ja välttää, ja sama pätee koronaan. Uudet koronakuolemat ovat myrskyssä uppoavia laivoja, joita voidaan välttää noudattamalla koronasään varoituksia. Uhan paikantuminen omaan elinpiiriin lisää ihmisten varovaisuutta ja halua suojautua paremmin vaikkapa maskein.

Oleellista on se, montako kuolemaa ja vammautumista pystytään ehkäisemään toimimalla ajoissa ja oikein.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 | 

"Koronahysteerikoille" naureskellaan ja heitä vähätellään vedoten koronan alhaisiin kuolinlukuihin aivan kuin tosiaankin kuolleisuus olisi ainoa mittari ja aivan kuin syy koronapelkoon olisi kaikilla ainoastaan ja vain kuolemanpelko. Halutaan näyttää, että ollaan tässä kovaa jätkää eikä pelätä kuolemaa. Kuitenkin tosiasia on, että koronatartunnasta seuraa ihmisyksilölle koko joukko muitakin ongelmia - suoria ja välillisiä. Koronahysteriaan voi olla hyvä syy ikävien jälkitautien tai riskiryhmään kuulumisen lisäksi myös esimerkiksi vaikkapa se, jos sattuu asumaan yksin usean lemmikin kanssa ilman mitään tukiverkkoa. Kuka hoitaa eläimet sillä aikaa, kun omistaja lojuu kuukauden sairaalassa? Entä kuka hoitaa muut asiat, talouden? Korona on vakava asia eikä sen kanssa pidä leikkiä. Jos joku ehdoin tahdoin haluaa tartunnan itselleen luottaen siihen, että kyllä perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät, tuttavat, palvelusväki ynnä muu hovihenkilökunta huolehtii asiat sairastajan puolesta, älköön menkö lähellekään niitä, jotka joutuvat pärjäämään yksin eivätkä todellakaan halua tartuntaa itselleen.

Vierailija
3/5 | 

Yhtään väheksymättä asiaa tai pitkäaikaisvaikutuksia niin noita prosenttilukuja kun siteeraa (kuten tuo linkkaamasi jenkkitutkimus) niin olisi ehkä viisasta vähän avata niitä - tuossa ”pitkäaikaiset oireet” on mitattu 2-3 vk testipäivästä ja niihin kuului mm. yskä. Pitkittynyt yskä voi kyllä seurata muitakin hengitystieinfektioita eikä sinänsä kai ole mitenkään hirveän poikkeuksellista, siis jos sitä suhteellisuudentajua haetaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat