Hesarin tiistaisilla tiedesivuilla kerrottiin 200 vuotta sitten 12. helmikuuta (onnea, iso D!) syntyneen Charles Darwinin työpäivästä. D:llä oli hyvin järjestelmällinen asenne ja selkeä päivästä toiseen samanlainen rytmi.

Kateeksi käy. Aamupäivällä D teki töitä tunnin, iltapäivällä puolitoista. Lisäksi lounasaikaan hän kävi kirjeenvaihtoa (koko elämänsä aikana jopa parin tuhannen ihmisen kanssa). Ajatuksia varmaan syntyi myös kävelyretkillä. Mutta silti: kolme neljä tuntia päivässä riitti melkoiseen luovuuteen ja tuotteliaisuuteen. Aikaa oli vanhempana perhe-elämään ja opiskeluaikoina juopotteluun.

Itse kukin toimisto- tai laboratoriotyöntekijä voi tietysti miettiä, kuinka monta tuntia yhden työpäivän aikana oikeasti käyttää aidosti tuottavaan työhön. Ehkä juuri sen 2,5 tuntia. "Kirjeenvaihto" eli kaikenlainen turhanaikainen infoähky vie päivästä hyvinkin viisi tuntia: loputtomat määrät sähköpostitiedotteita, nettiuutisia, lehtiä ja tietysti tarpeelliset ja tarpeettomat palaverit päälle.

Toimittajan työssä infoähky korostuu. Joskus huomaa koko päivän menneen sälätöihin, eikä itse juttujen kirjoittamiseen ole jäänyt aikaa ollenkaan. Mutta käsittääkseni tämä on tuttua monille yliopistoviroissakin. Kun hallinto ja opetus on hoidettu, päivä on pulkassa mutta tutkimusta ei ole aloitettukaan.

PS. Kolmannes teistä olisi valmiita ottamaan kaikki keinot käyttöön sodassa Helsingin villikaneja vastaan. Tällä viikolla ilmestyneessä Tiede-lehdessä on aukeaman juttuni kanikysymyksestä. Kun aloitin jutunteon, kuvittelin että kyllähän niistä päästään kokonaan eroonkin, jos vain tahtoa riittää.

Haastateltavani saivat minut vakuuttuneeksi siitä, ettei siihen oikein ole keinoja, vaikka haluttaisiinkin - eivät auta ketut ja huuhkajat eivätkä virukset ja bakteerit, eivät edes myrkyt ja pillerit. Aseilla voidaan vain rajoittaa kantaa ja hillitä ongelman laajenemista Espooseen ja Vantaalle (miksi muuten Espoon ja Vantaan veronmaksajat eivät osallistu kustannuksiin?).

Kanisodasta taitaa tulla pitkä.

Kommentit (1)

Teppo Vanamo

> Miksi muuten Espoon ja Vantaan veronmaksajat eivät osallistu kustannuksiin?

Miksi pitäisi? Helsingin pitäisi maksaa korvauksia, jos päästää kanit leviämään luontoon. Kunnilla on velvoite estää vieraslajien leviäminen kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Toisaalta, minulla ei olisi mitään kaneja vastaan. Maukkaita ja suhteellisen helppoja pyytää ja valmistaa. Ainakin täällä Lopella tiedetään mitä niille tehdään. Syödään.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009