Ihan tavallisia asioita -sivustolla annetaan ihan tavalliselle kansalle ihan tavallisia neuvoja siitä, miten tulee tehdä ihan tavallisia asioita. On erinomaisen kannustava viesti kaikille, että nykyään maailmasta voi ajatella kuin pillereissä päin puuta kävellyt Paolo Coelho ja saada siihen presidenttitason hyväksynnän.

Jyrki Lehtola kiteytti kolumnissaan sen, miksi presidentin syrjäytymistyöryhmän Ihan tavallisia asioita -verkkosivustosta on mahdotonta sanoa mitään järkevää. Jos viesti on kuorrutettu äklöimmän elämäntaitoaforistiikan kuluneimmilla kliseillä, normaaliälyinen ja -makuinen ihminen ei kykene vastaanottamaan enää itse viestiä, oli siinä järkeä tai ei.

Jos Ihan tavallisia -sivustolta kuorii pillereissä päin puuta kävelleen Paolo Coelhon tekosyvällisyyden, jää jäljelle kaksi koulukuntaa. Vasemmiston mielestä työryhmä on väärässä, koska se ei ota huomioon syrjäytymisen taustalla olevia niin sanottuja rakenteellisia tekijöitä. Oikeiston mukaan taas niitä ei kuulu käsitellä presidentin työryhmässä, koska se johtaisi perustuslailliseen kriisiin. Siksi, niin työryhmän jäsenet sanovat, sivusto keskittyy asioihin, joihin me kaikki voimme vaikuttaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Yleisintellektuelli ja kaikkien alojen erikoisasiantuntija Jukka Relander kiteytti vasemmistolaisen kritiikkinsä työryhmän lopputulemasta Oscar Wilde -sitaattiin, jonka mukaan "yläluokalla on tapana kaupitella alaluokalle tapoja, joita se ei itse enää tarvitse." Ikään kuin hyväosaiset haluaisivat vielä nitistää huono-osaisten omaehtoisen kulttuurinkin sen lisäksi, että riistävät heitä epäoikeudenmukaisilla taloudellisilla rakenteillaan.

Sata vuotta vanhoja lentäviä lauseita siteeratessa on aina sellainen vaara, että tulee siteeranneeksi ajatusta, joka on lakannut olemasta ajankohtainen, jos ei nyt sata vuotta, niin kuitenkin hyvinkin sukupolvi sitten.

Charles Murray nimittäin esittää uudessa kirjassaan Coming Apart, että ainakin Yhdysvalloissa suvaitsevaisuuttaan ja arvoliberalismiaan huokuva keskiluokka on lakannut vaatimasta muilta sitä, mitä he vaativat itseltään. Ongelma ei ole siinä, että he eivät eläisi niin kuin he opettavat, vaan siinä että he eivät enää opeta muille niitä arvoja, joiden mukaan he itse elävät.

It is that they have lost the confidence to preach what they practice, adopting instead a creed of “ecumenical niceness.” They work, marry and raise children, but they refuse to insist that the rest of the country do so, too. “The belief that being a good American involved behaving in certain kinds of ways, and that the nation itself relied upon a certain kind of people in order to succeed, had begun to fade and has not revived,” Murray writes.

Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tällainen perinteisten porvarillisten arvojen kunnianpalautus olisikin ehkä paikallaan. Työryhmän niksit vain on kohdistettu jo 99,9-prosenttisen kunnollisiin ihmisiin. Nuoria ei pitäisi kuulemma totuttaa edes alkoholin hajuun. Luulenpa että sellaisissa perheissä, joissa juodaan sunnuntaisin ruoan kanssa lasillinen viiniä, on lasten syrjäytymistodennäköisyys jo valmiiksi noin 0,0001. Se tuskin siitä enää pienenee, vaikka sekin viinipullo vietäisiin pois pöydästä haisemasta.

Jos syrjäytymisen ehkäisy olisi kunnollisuuteen kannustavista elämäntapaohjeista kiinni, kuten nyt oikeistolaisiksi leimatut työryhmän kannattajat ajattelevat, realismia olisi ennemminkin kohdistaa huomio niihin perheisiin, joissa kotona säännöllisesti ryypätään. Näissä perheissä ne potentiaaliset syrjäytyjät ovat. Esimerkiksi Lasinen lapsuus -sivustolla on sellaisia vinkkejä ja niksejä, joista voisi oikeasti olla hyötyä.

Kun juhlia valmistellaan kannattaisi Alkossa käymisen ja herkkupöydän rakentamisen lisäksi uhrata muutama ajatus myös sille, mitä lapset tekevät juhlan aikana. Olisi syytä miettiä myös varajärjestelmää, jos kaikesta huolimatta sattuisi käymään niin, että alkoholinkäyttö muuttuisi aikuistenkin mittapuun mukaan kohtuuttomaksi. Pitäisi ehkä sopia, että yksi aikuinen pysyttelisi selvänä samalla tavalla kuin juoppokuskiksi lupautunut. Jos sattuisi käymään huonosti ja muut tulisivat enemmän humalaan kuin on kohtuullista, edes joku pystyy huolehtimaan lapsista ja kuuntelemaan lasten toiveita.

Hyvää tarkoittavien ihmisten on ehkä mahdotonta ymmärtää, että paras on hyvän vihollinen. Tällaiset ohjeethan hyväksyvät ryyppäämisen! Ehkä, mutta todennäköisesti nekin vanhemmat, joihin voi vaikuttaa Lasinen lapsuus -kampanjalla, ovat kuitenkin paljon vastuuntuntoisempia kuin ne, joiden jälkikasvun syrjäytymisriski on suuri, ja joihin sekä nämä vasemmiston kammoksumat moraalis-siveelliset että rakastamat yhteiskunnallis-rakenteelliset syrjäytymisen ennaltaehkäisykeinot kannattaisi keskittää.

Mistä sitten tiedämme, ketkä ovat vaarassa syrjäytyä? Kun Niinistö kampanjoi, odotin että hänen syrjäytymisenehkäisytyöryhmänsä koostuisi tutkijoista, jotka osaisivat vastata tutkimusnäyttöön pohjautuen, ketkä nuoret Suomessa yhteiskunnassa syrjäytyvät, miksi näin käy, ja miten ongelman voisi korjata. Lopputulos oli Niinistön äänestäjälle ja tutkimusnäyttöön perustuvien yhteiskunnallisten vaikuttamiskeinojen kannattajalle suuri pettymys.

Tiedämmekö sitten jotakin syrjäytymisestä? Kylläpä hyvinkin. Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportissa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä analysoi kaiken olennaisen:

Vuonna 2010 syrjäytyneitä 15–29 -vuotiaita nuoria oli yhteensä noin 51 300. Tämä on noin 5 % kaikista tämänikäisistä nuorista. Syrjäytyneistä nuorista työttömiä työnhakijoita oli 18 800 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 500. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta.

Syrjäytymisen kovassa ytimessä on 32 500 ulkopuolista nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa. Kukaan ei tarkkaan tiedä keitä he ovat ja mitä he tekevät.

Ulkopuolisten nuorten paikantamisella on kiire. Ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa nuoria takaisin työmarkkinoille on koulutus. Ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä nuorista 80 % ei myöhemminkään suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa. Mitä kauemmin nuori on syrjäytynyt, sitä pienemmäksi koulutuksen suorittamisen todennäköisyys muuttuu.

Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt – kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. Syrjäytyminen on läheisesti myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä ongelma.

Yleisestä mielikuvasta poiketen nuorten syrjäytyminen on lisääntynyt viime vuosina vain vähän. Syrjäytyneiden nuorten osuus kaikista 15–29 -vuotiaista on vaihdellut 90-luvun alun lähes yhdeksästä prosentista nykyiseen viiteen. Vaikka syrjäytyneiden nuorten määrä onkin pysynyt suhteellisen tasaisena, eivät syrjäytyneet ole vuodesta toiseen samoja henkilöitä. Viiden vuoden kuluessa 60 % syrjäytyneistä nuorista siirtyy töihin tai opiskelemaan, 40 % pysyy syrjäytyneenä.

Entäpä ne rakenteelliset syyt? Mitä sellaisilla tarkoitetaan?

Ajatellaan kuvitteellista yhteisöä, jossa on kymmenen poikaa, yhdeksän näille pojille soveltuvaa työpaikkaa ja yhdeksän sinkkutyttöä. Tällä paikkakunnalla on rakenteellinen ongelma. Vaikka kuinka työtön reipastuisi ja saisi työpaikan, aina vastaavasti joku muu tipahtaisi työttömäksi, vaikka kuinka kaikille kymmenelle olisi tuputettua positiivista elämänasennetta, raittiutta ja muita ihan tavallisia porvarillisia elämänarvoja. Todennäköisesti se työelämästä syrjäytyjä myös syrjäytyisi parisuhdemarkkinoilta, koska sielläkin yksi syrjäytyy väistämättä - emme vain tiedä kuka nollasummapelin häviää.

Rakenteelliset syyt eivät voi kuitenkaan selittää nuorten syrjäytymistä opinnoista, koska opiskelupaikka kyllä löytyy jokaiselle, joka viitsii sellaista hakea. Suurempi ongelma taitaa olla siinä, että osalle nuorista teoreettinen oppi vain ei mene päähän. Tätä ei nyt oikein kauniisti voi sanoa, mutta älykkyyskellokäyrän vasemmassa hännässä lienee aika paljon yksilöitä, joita ei ole oikein koulutettavissa nykyisille työmarkkinoille.

"Ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa nuoria takaisin työmarkkinoille on koulutus."

Ehkä tässä on se syrjäytymisen perimmäinen rakenteellinen syy. Suomessa on uskottu ihmisten yleiseen koulutettavuuteen kuin pyhään opinkappaleeseen. Älykkyys ja sen perinnöllisyys ovat olleet tabuja. On ollut taantumuksellista ajatella, että osa ihmisistä ei ehkä olekaan järin hyvin koulutettavissa. Paskaduuneja on pidetty suurena yhteiskunnallisena ongelmana.

Mutta ehkäpä paskaduunit ovat syrjäytymisongelman ratkaisu. Suomen työmarkkinoilta on 1990-luvun suuressa tuottavuusharppauksessa käytännössä kokonaan kadonneet sellaiset työtehtävät, jotka eivät juuri edellytä koulutusta, tai jotka teorioita vierastava nuori voisi oppia työssä itsessään, esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa. Kun näistä tehtävistä kilpailevat vielä huonoiten koulutetut maahanmuuttajat, jää syrjäytyneiden nuorten ongelma pysyväksi, ellei ole uskallusta kyseenalaistaa uskomusta kaikkien ihmisten koulutettavuudesta.

Kommentit (43)

Mikko

Mielestäni työryhmä tekee tärkeää työtä. Yhtä tärkeää työtä tekevät ne, jotka yrittävät ratkoa rakenteellisia ongelmia. Vieläkin tärkeämpää työtä tekevät ne yrittäjät, jotka eivät välttämättä edes tiedä ehkäisevänsä syrjäytymistä tarjotessaan työtä muille. Samoin ne äidit ja isät, jotka tekevät lapsiensa kanssa ihan niitä tavallisia asioita.

Ne, jotka suorastaan ilkkuvat työryhmän ehdotuksia naiiveina tai itsestäänselvyyksinä osoittavat mielestäni itsekeskeisyytensä ja sen, että vaikka esimerkiksi pullan leipominen äidin kanssa on itselle itsestäänselvyys, se ei ole sitä monelle rikkinäisen perheen lapselle.

Yritän siis sanoa, että vaikka olisit itse korkeakoulutettu ja onnekas siten, että ihan tavalliset asiat ovat itsestäänselviä, älä ilku, koska joillekin ne eivät välttämättä ole kuuluneet lapsuuteen. Jos tämä Niinistön alulle panema kampanja saa edes yhden perheen viettämään enemmän aikaa yhdessä, on se ollut sen arvoinen. Käyttäkäämme me muut energiamme johonkin rakentavampaan, kuin ilkkumiseen.

Vatkain

Olen samaa mieltä Mikon kanssa. Typerää kun joku vilpittömästi jotain yrittää niin heti torpataan. Kritisoijat eivät ole saaneet aikaseksi sitäkään vähää konkreettisesti. Niinistö sentään yrittää.

JOhanna

Ongelma tässä on ihan sama kuin jossain koulun vanhempainilloissa: valistus ja ohjeet eivät mene perille niille, jotka niitä oikeasti tarvitsisivat eniten. on tietysti kiva kuulla koulun terveydenhoitajalta, että lapsen pitää nukkua, levätä, syödä hyvin ja harrastaa sopivasti. Ja saada vanhemmalta aikaa ja kiinostusta lapsen elämään ja tekemisiin. Mutta ovatko ne viikonlopulta nälkäisen ja väsyneen liisapetterin alkkisvanhemmat siellä kuuntelemassa? Tai sen joonajessican uraohjusisi, joka myy firmansa tuotteita ympäri maailmaa ja hyvällä tuurilla ehtii joulupöytään?

Kyllä siellä vaan situu ne ihan tavalliset vanhemmat, jotka joka tapauksessa tietävät, mitä pitäisi tehdä ja yrittävät parhaansa. Ja samat vanhemmat ja muut osalliset lukevat noita nettisivuja. Kauniit sanat ja ohjeet eivät tarkoita yhtään mitään ennenkuin ne näkyvät käytännössä ja niiden elämässä, jotka näitä toimentpiteitä ja muutoksia tarvitsevat.

Mitä tapahtui kouluampumisten tai Myyrmannin jälkeen? Muuta kuin juhlapuheita siitä, miten näin ei voi jatkua ja syrjäytymiseen/mielenterveysongelmiin on puututtava?

Marko Hamilo

Kritiikki kohdistui siihen, että Niinistön porukka ei oikein yrittänytkään. Esimerkiksi tuossa Evan paperissa on sentään raapaistu tätä ilmiötä. Ilmeisesti yhteiskuntatieteilijät ovat jo niin kaukana omissa queertutkimusuniversumeissaan, että heiltä ei edes kysytä. Tutkittuun tietoon pohjautuvia keinoja tässä kuitenkin tarvittaisiin. Nuo kentällä työskentelevien ammattilaisten näkemykset voivat olla hyviä tai huonoja. Olisin halunnut lukea tutkimustietoa siitä, mitkä niistä toimivat ja mitkä eivät.

Kampanja

Kirjoitat että vasemmisto kammoksuu mooraalis-siveellisiä syrjäytymisen ennaltaehkäisykeinoja. Vasemmisto ei kammoksu niiden edistämistä kodeissa, kouluissa, sosiaalityössä jne. En nyt jaksa hirveästi avata sitä, miksi väitteesi on alhaisen niljakas. Tässä nyt ei vain kaivattu presidenttiä palkkaamaan työryhmää tekemään työtä, jonka edellä mainitut tahot joka tapauksessa tekevät paremmin (mikäli heillä on siihen resursseja, mielenterveyttä ja jaksamista). Presidentiltä odotettiin jotain muutakin. Lupauksesta on täytetty vasta toinen puoli, se huomattavasti helpompi puoli.

Aamulehti kirjoitti 24.1.2012: "Niinistön mukaan työryhmän tehtävänä olisi tuottaa ajatuksia ja esityksiä niin päätöksentekijöille kuin myös julkiseen keskusteluun."
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194716783851/artikkeli/niinisto%20lupaa...

Kirjoitat: "Suomessa on uskottu ihmisten yleiseen koulutettavuuteen kuin pyhään opinkappaleeseen. Älykkyys ja sen perinnöllisyys ovat olleet tabuja. On ollut taantumuksellista ajatella, että osa ihmisistä ei ehkä olekaan järin hyvin koulutettavissa. Paskaduuneja on pidetty suurena yhteiskunnallisena ongelmana."

Niin, on selviö, että osalla ihmisistä on huonommat edellytykset menestyä ja selviytyä, myös synnynnäisesti. Ns. paskaduuneistakaan ei päästä eroon (koska nehän ovat loppupeleissä aika hiton tärkeitä hommia). Amerikkalainen unelma kaikkien yhtäläisistä mahdollisuuksista mammonaan ja onneen ei tosiaan ole kovin realistinen.

Kokoomuksen Wille Rydman kirjoitti presidentti Niinistön kampanjaan liittyen, biologiaan vedoten, siitä, kuinka vasemmisto ei usko ihmisten kykyyn auttaa itseään ja toisiaan. Nami-nami. Muuan Marko Hamilo muuten ilmoitti tässä blogissa ennen viime eduskuntavaaleja äänestävänsä Wille Rydmania.

Mikki Jouhten

Työryhmä epäonnistui mielestäni täysin. Hei ihan oikeesti jos työryhmän mietinnän tulos verovaroilla on ympäripyöreitä kommenttaja "Tee nyt jotain" ja "Syö pullaa".

Kyllä tämä nyt osoittaa kuinka pihalla köyhien arjesta ollaan kun varsinaisen tuen antamisen tilalla kerrotaan päivänselvyyksiä ja korulaiseita nettisivuilla. Samaan aikaan leikataan syrjäytyiden avuista. Nettisuvujen suunnitteluun meneet rahat olisi oikeasti voitu käyttää johonkin järkevään.

Rere

Olen samaa mieltä bloggarin kanssa. Noilla kliseisillä "elämänviisauksilla" ei syrjäytymiseen voida vaikuttaa. Parempi olisi ollut lähteä konkreettiselta pohjalta, vaikkapa jatkaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportin pohjalta.

Marko Hamilo

Olen Rydmanin kanssa eri mieltä. Rydman halusi sanoa, että hänellä on positiivinen ihmiskuva ja vasemmistolla negatiivinen. Se oli erikoinen heitto koska perinteisesti vasemmisto ja vasemmistoliberalismi on uskonut ihmiseen, kun taas konservatiivit ovat halunneet säilyttää ihmisten luontaisia raadollisia vaistoja rajoittavia instituutioita, eikä kukaan kapitalisti ole koskaan kiistänyt, että markkinatalouden käyttövoima on ahneus. Kapitalisti vain väittää, että näkymätön käsi saa ahneuden hyödyttämään yhteiskuntaa paremmin kuin valtiollinen ohjaus.

Tässä mielessä olen siis konservatiivisempi kuin City-lehden Suomen konservatiivisimmaksi mieheksi tituleeraama Rydman. :)

amakela

Kun lukee Hamilon tekstiä, vasemmistosiiven "kritiikkiä" tai vaikkapa aamuviisaiden kommentteja, niin oikeastaa huomaa heti hirvittävän ristiriidan Niinistön kampanjan kanssa. Nämä kommentit ja kriitikot edustavat "älymystöä" - valtaeliittiä. Niitä joilla menee hyvin. Sivuston esimerkit ja ohjeet on ihan tavallisia arkisia asiota, joille tottavie voidaan ehkäistä syrjäytymistä.

Mikki todistaa kommentillaan kuinka vasemmistoeliitti on pihalla asioista. Ohjeiden näkökuma ei ole syrjäytynyt, vaan sivusta seuraaja: isä, äiti, veli, setä, serkku, jne.. Pitääpä heti ensi viikonloppuna testata. Veljen poika 15 v on:
a. koukussa peleihin ja pelaakin läpi yön jotain typerää ampumispeliä
b. rahapulassa
c. tykkää ajaa veneellä

Pitääpä houkutellä syyslomalla jätkä mukaan Ruotsiin kalareissulle, veneen kuljetajaksi!

Totuus on se että poika on keskituloisesta työläisperheestä ja kouluarvosanat ammattikoulussa eivät ole olleet viimeaikoina kovin hyviä - johtuu pelaamisesta. Ei sitä poikaa kukaan sosiaalityöntekijä monitorin varresta pois saa, eikä isä vuorotyöläisenä sitä voi mitenkään ojentaa. Jos se saadaan viikoksi pois koneen äärestä, niin voi koulukin taas maistua.

Jani

Eihän tässä kampanjassa ole sen enempää vikaa kuin niissä sadoissa elämänhallintaoppaissa, joita on jo olemassa kirjoina, www-sivuina ja lehtijuttuina.

Eikä siinä ole sen enempää hyvääkään. Kampanjan asiat on sanottu jo tuhansia kertoja, joskus jopa paremmin ja laajemmin. Eivät asiat muutu siitä, että ajatukset sanotaan vielä kerran, eivät edes kun ne sanotaan presidentin äänenpainolla.

Anomalia++

Panu Raatikainen kirjoittaa:

"Niinistö ratsasti kampanjassaan keskeisesti syrjäytyneillä nuorilla ja teki lupauksia, jotka hän sitten yksiselitteisesti petti. Saa siitä olla kiukkuinen.

Lue:

http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117376-niinisto-petti-lu..."

Siis suurin ongelma asiassa tuntuu olevan, että Sauli Niinistö on kokoomuslainen. Ikävä juttu, kun on nyt porvari presidenttinä.

Ja kuka edes tosissaan kuvitteli, että entisen valtiovarainministeri Niinistön siunauksella ehdotettaisiin valtion sosiaalimenoihin lisäyksiä, jotka käytännössä pitäisi rahoittaa velkarahalla.

Kari

Mielestäni Suomessa yksi syrjäytymistä aiheuttava asia on "myyttinen tasapäistävä koulutususko" joka perustuu mm. harhakuvaan akateemisen koulutuksen autuudesta.

Tämä myyttinen koulutususko perustuu virheellisiin perusoletuksiin:

a) Ihmiset ovat samanlaisia ja heidän tapansa oppia ja mieltää maailma ovat samanlaiset (todellisuudessa osa ihmisistä on taiteellisia ja luovia, toiset soveltuvat paremmin käytännön tehtäviin ja vain osa soveltuu teoreettiseen opetukseen).

b) Koulutus on eriytetty liian kauaksi arkitodellisuudesta, koulutuksen pitää tähdätä työpaikkaan ja enemmän käytännölliseen hyötyyn.

c) Talouden lait on lähes täysin unohdettu koulutuspolitiikassa, korkeasta koulutuksesta ei ole mitään hyötyä, jos et saa koulutustasi vastaavaa työtä. Edelleen palkkaa voidaan maksaa vain todellisen tuottavuuden mukaisesti.

d) Koulutus on aivan liian tietopainotteista, jostain syystä meidän yhteiskuntaamme vaivaa ajatustapa jossa kaikki on kiinni vain "oikeasta tiedosta", todellisuudessa motiivit ovat paljon tärkeämpiä. Mielestäni syrjäytyneille ihmisille on tyypillistä juuri heikko motivaatio. Ihmiset pitää saada uskomaan koulutukseen ja siihen että siitä todella on hyötyä sekä palauttaa usko siihen, että menestys on kiinni ihmisestä itsestään ja hänen valinnoistaan. Itseasiassa osa opetuksesta saattaa jopa heikentää motivaatiota mm. biologiaa hallitsee "geeni", "luonnonvalinta" ja "luonnonlaki"-hömpötys. Miksei kukaan puolusta ihmisen omia valintoja ja korosta niiden tärkeyttä?

Jaana Wiio

Hamilo, mukavaa on ollut lueskella kirjoituksiasi vuosien mittaan. Tiedepainotteisuus on lehdessä enemmän kuin hyvää. Oikeastaan ainoa kririikin aihe on ollut, että kuinka paljon Niinistö on tuottanut noista ideoista? Tarkoitan sinun voimakasta sitoutumistasi ns.ilmastonmuutokseen.Olen huomannut muissakin medioissa sinun syy-yhteyttävän ns.ihmisco:n määräävän vaikutuksen ilmakekehän eli todetun lämpötilan suhteen tietyllä tavalla. Itse en ole niin voimaakkaan vakuuttunut.

Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, psykologiaa ja lääketiedettä yliopistossa muutamia vuosia opiskelleena perustiteteen harrastajana skeptikkona en voi olla olematta eri mieltä antropogeenis- ilmastolämpenemisuskostasi. Uskomuksesi on hyvin todennäköisesti liian väärä. Toivon Sinulle hyvää syksyä.

T: Pöytävieras

Marko Hamilo

"Siis suurin ongelma asiassa tuntuu olevan, että Sauli Niinistö on kokoomuslainen. Ikävä juttu, kun on nyt porvari presidenttinä."

Tuskin. Niinistöä kritisoi tuossa lupauksien pettämisestä käsittääkseni vasemmistoliittoa kannattava Panu Raatikainen, ja minä, Niinistöä äänestänyt, koen aivan samalla tavoin tulleeni petetyksi. Olin odottanut korkeatasoista yhteiskuntatieteilijöiden raporttia, josta olisi saatu tänne blogistaniin pitkät ja mielenkiintoiset keskustelut. Tuosta aforismikokoelmastahan syntyi vain tavanomaista metakeskustelua.

Anomalia++

Marko Hamilo kirjoittaa:

"“Siis suurin ongelma asiassa tuntuu olevan, että Sauli Niinistö on kokoomuslainen. Ikävä juttu, kun on nyt porvari presidenttinä.”

Tuskin. Niinistöä kritisoi tuossa lupauksien pettämisestä käsittääkseni vasemmistoliittoa kannattava Panu Raatikainen, ja minä, Niinistöä äänestänyt, koen aivan samalla tavoin tulleeni petetyksi. Olin odottanut korkeatasoista yhteiskuntatieteilijöiden raporttia, josta olisi saatu tänne blogistaniin pitkät ja mielenkiintoiset keskustelut. Tuosta aforismikokoelmastahan syntyi vain tavanomaista metakeskustelua."

Onko se sitten pelkästään sattumaa, että työryhmään kohdistuvat kannatus ja kritiikki pääpiirteissään noudattaa perinteistä oikeisto vs. vasemmisto-akselia?

Se on nähdäkseni ainakin varmaa, että tekemällä ehdotukset naurunalaisiksi torpataan tehokkaasti se mahdollinen hyvä, jota sieltä olisi voinut poikia.

Kun "tavalliset asiat" ovat naiiveja ja naurettavia, niin onko jollain parempia ehdotuksia?

Satunnainen lukija

Itse tekstiin ei juurikaan huomautettavaa.

Hamilon kommenttiin "queertutkimusuniversumissa" asustelevista yhteiskuntatietelijäistä: nämä samat höperöt ovat esittäneet hyvin perusteluja näkemyksiä siitä, miten Adam Smithin teoriaa näkymättömästä kädestä ei tule lukea irrallaan hänen moraaliteoriastaan - kuten ns. kapitalisti-intoilijat tekevät. Mutta eihän tämä ketään kiinnosta, hoetaan vaan sitä typerryttävää mantraa näkymättömästä kädestä joka lopulta hoitaa kaiken.

Simo Tuppurainen

Lyhyesti tuohon sitaattiin Pekka Myrskylältä ja syrjäytymisen määritelmään. Syrjäytyminen on tässä siis työn ja koulutuksen ulkopuolella olemista. Yleisen ymmärryksemme kannalta tämä määritelmä kuulostaa minusta liian yksioikoiselta. Syrjäytymiseen luultavasti kuuluu sellaisia sosiaalisia, henkisiä ja elämänhallinnan ulottuvuuksia, että syrjäytyneiden lukumäärän ja syrjäytymisen luonteen arviointi objektiivisesti on mahdotonta.

Koulutuksen ja työn ulkopuolisuus ei aina kerro kaikkea. Nuorilla on lukion päättymisen jälkeen sellaisia kuukausia, jolloin he eivät ole kirjautuneita kouluihin tai työttömiksikään: onko näitä väliaikoja otettu laskelmissa huomioon? Jos he eivät pääse haluamaansa koulutukseen, ilmoittautuvatko kaikki työttömiksi työnhakijoiksi, vai maksaako jollekulle vanhemmat heidän tulevaa pääsykokeisiin pänttäämistään? Moniko lähtee talveksi alpeille hiihtopummeiksi tai Aasiaan matkustelemaan? Ovatko esimerkiksi sponsorisopimuksilla lajeihinsa panostavat nuoret urheilijat näissä tilastoissa? Varmasti löytyy useita muitakin tilastojen ulkopuolisuutta selittäviä kategorioita.

Sinällään tietty työn ja koulutuksen ulkopuolisuus ja erityisesti koulutuksen jääminen peruskoulutasolle on paljastavaa ja indikoi yleensä syrjäytymistä. Tästä samaa mieltä, kuten myös siitä, että Niinistön työryhmän tuotokset ovat pettymyksiä. Se muuten kertoo aika paljon tietystä ideologiasta, että keskustelussa mainitut hyvinvointivaltion rakenteelliset tekijät ovat jääneet tyystin pois työryhmän ulostulosta. Olisi ollut mukavaa kuulla esimerkiksi jo siitä, miten työttömyys- ja toimeentuloturvan karikot estävät työn syrjään pääsemistä.

Tiedemies

Olen Markon kanssa monesta tässä esitetystä asiasta samaa mieltä, erityisesti loppupuolesta tekstiä. Sensijaan en oikein ymmärrä, miksi tekstissä keskitytään siinä määrin kriitikoiden tölvimiseen, että tosiasiat näkökulmassa hämärtyvät. Siis, kyllä, vasemmalta tulevat kommentit olivat pitkälti ylimielisiä, mutta mitä tulee Relanderin Wilde-sitaattiin ja tähän kommenttiin:
Ikään kuin hyväosaiset haluaisivat vielä nitistää huono-osaisten omaehtoisen kulttuurinkin sen lisäksi, että riistävät heitä epäoikeudenmukaisilla taloudellisilla rakenteillaan
on minun tässä todettava, että kyllä todellakin jotkut tässä toimivat juuri siten kuin Wilden sitaatti antaa ymmärtää. Esimerkiksi Tuomas Enbuske, joka liberaalina oikeistolaisena usein kovaan ääneen juhlistaa juuri niitä asioita joita Niinistön työryhmän ehdotukset kehottavat karttamaan, toimi mielestäni juuri näin.

Silti olen kyllä sitä mieltä, että Niinistön työryhmän tuotos ammuttiin alas aika pintapuolisella poliittisella retoriikalla. Relanderin kommentti oli kuitenkin yksi selväjärkisimmistä. Suurimpia syrjäytymisen riskitekijöitä ei tavallisissa asioissa käsitelty, ja siitä on ihan oikeasti mielekästä hieman huomauttaa. Ei se tarkoita, etteivätkö tavalliset asiat olisi monelle juuri sitä mitä he tarvitsevat. Luulisin, että aika iso osa keskiluokasta putoavista on nykyisin varmaan niitä jotka teini-ikäisinä pelaavat yöt läpeensä ja laiminlyövät koulun. Näiden osalta ohjeet auttavat melko varmasti.

Ongelma siinä keskustelussa on, ja tämä näkyy vähän myös Markon kirjoituksessa, että keskustelijat jotka kokevat kuuluvansa jonkinlaiseen älymystöön, keskittyvät tunnustamaan väriä ja pilkkaamaan "vääriä mielipiteitä" sensijaan että yrittäisivät rakentavaa keskustelua. On tämä silti yksi parhaita puheenvuoroja siksi, että siinä on sentään skannattu edes vähän syvemmälle niitä syitä ja prosesseja, jotka tässä oikeistolaisessa näkökulmassa syrjäytymiseen vaikuttavat. Olen ehkä naivi, mutta luin Niinistön työryhmän ehdotuksen itse (osin toki epäonnistuneena) yrityksenä tuottaa jotain sellaista, mikä ei olisi luonteeltaan poliittista, vaan heijastelisi presidentin roolia arvojohtajana. Kriitikot ovat siinä tietenkin oikeassa, että arvomaailma on jossain määrin oikeistolainen. Mutta kuten Matti Apunen sanoin (muuten aivan kamalassa) asiaa koskevassa kirjoituksessaan: Mitä jos se toimii silti?

Kasimir Kaliva

Jotta näitä matalan tuottavuuden "paskaduuneja" syntyisi tarvitaan matalapalkkatukea tai negatiivista tuloveroa. Toinen vaihtoehto on siirtyä jenkkityyliseen työtätekevien köyhien yhteiskuntaan, mutta sellainen ei oikein sovi pohjoismaiseen arvomaailmaan.

Ps. Blogisi näkyvyys kasvaisi selvästi jos näitä kirjoituksia voisi suositella sosiaalisessa mediassa.

Kasimir Kaliva

"Luulenpa että sellaisissa perheissä, joissa juodaan sunnuntaisin ruoan kanssa lasillinen viiniä, on lasten syrjäytymistodennäköisyys jo valmiiksi noin 0,0001."
Kyllä syrjäytymisriski koskettaa myös nk. hyvien perheiden lapsia. Huumeet ja viina ovat vieneet paljon myös hyvässä perheessä kasvaneita lahjakkaita lapsia. Päihderiippuvuus on vahvasti perinnöllistä eikä yleensä johdu huonoista kotioloista tai matalasta älykkyydestä. Aikaisin aloitettu päihteiden käyttö lisää päihdeongelman riskiä myös aikuisiässä.

Panu Raatikainen

Kiitos Marko osuvasta kommentista!

On se jännä, että kun itse yrittää vilpittömästi keskustella syrjäytymisen syistä - siitä on selkeää tutkimustietoa - niin nämä työryhmän puolustajat alkavatkin esittää aivan uskomattomia väitteitä minun ja muiden kriitikoiden mielensisäisistä asioista... kuten että *ainoa* syy kritiikkiin on se, että presidentillä on kokoomuslainen tausta. Höpö Höpö. Kritiikillä on aivan selkeä tosiasiaperusta!

Minulle olisi kelvannut vallan mainiosti, jos Niinistö olisi rohkeasti tehnyt mitä lupasikin, ja korkean tason asiantuntijatyöryhmä olisi tehnyt ehdotuksia päättäjille.

Ja mitä tulee tuohon "älykkö"-kriitikoiden hyväosaisuuteen ja vieraantuneisuuteen todellisuudesta: olen nuoruudessani ollut pitkään työtön ja työllistämistöissä Kainuussa, ja käynyt joskus sossun luukulla myös Helsingissä. Olen ollut myös vuosia mukana erityisnuoristyössä ja myös työskennellyt nuorisokodissa. Että jotain minäkin arjen todellisuudesta tiedän...

Joten lopettakaa arvailu ja henkilöön meneminen, ja koettakaa pysyä asiassa.

Marko Hamilo

"“Luulenpa että sellaisissa perheissä, joissa juodaan sunnuntaisin ruoan kanssa lasillinen viiniä, on lasten syrjäytymistodennäköisyys jo valmiiksi noin 0,0001.”

Kyllä syrjäytymisriski koskettaa myös nk. hyvien perheiden lapsia. Huumeet ja viina ovat vieneet paljon myös hyvässä perheessä kasvaneita lahjakkaita lapsia. Päihderiippuvuus on vahvasti perinnöllistä eikä yleensä johdu huonoista kotioloista tai matalasta älykkyydestä. Aikaisin aloitettu päihteiden käyttö lisää päihdeongelman riskiä myös aikuisiässä."

Juuri tänään oli Hesarissa tutkittua tietoa aiheesta. Se syrjäytymisriski on tutkitusti paljon pienempi hyväosaisten perheiden lapsilla. Jos keskiluokkaisessa perheessä oppii suhtautumaan alkoholiin ruokajuomana, ei nyt ehkä ole kauhean suurta eroa siinä, onko joskus 12-vuotiaana haistanut alkoholin hajua vai ei. Tällaisissa perheissä osataan kyllä asettaa rajat, jos nuoriso osoittaakin haistelua suurempaa kiinnostusta alkoholiin. Syrjäytymislattiissa perheissä ei.

Anomalia++

Panu Raatikainen kirjoittaa:

"Kun “tavalliset asiat” ovat naiiveja ja naurettavia, niin onko jollain parempia ehdotuksia?”

Esim. seuraavassa on -pelkkien new-age-latteuksien ja rukoilukehotusten sijaan - tutkimustietoon perustuvia toimenpide-ehdotuksia:

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80469/URN_ISBN_978-952-245-..."

No joo, asiallista tekstiä ja tietoa linkin takana. Mutta tuossa ja työryhmän ehdotuksissa ei ole missään kohtaan toisensa poissulkevia asioita. Vai huomasiko joku jotain ristiriitaa?

Ihmeellisen mustavalkoista on ollut mielestäni aiheesta keskustelu. (ei täällä niinkään kuin muualla.) Kaikkein pölhöimpien kommenttien mukaan (ja kyllä, ne ovat vasemmistolaisten kirjoittamia/sanomia) työryhmän julkaisu osoittaa, että Niinistön tavoitteena on hyvinvointivaltion alasajo.

Marko Hamilo

Missä määrin yksilöiden eroja esimerkiksi koulumenestyksessä voi selittää ympäristötekijöillä ja missä määrin yksilön ominaisuuksilla, on empiirinen kysymys. Ei se ratkea logiikkaa pyörittämällä. Jos oikeisto on tässä asiassa väärässä, he ovat sitten väärässä, mutta ei siihen mitään päättelyvirhettä liity.

Juuso

"Työryhmän niksit vain on kohdistettu jo 99,9-prosenttisen kunnollisiin ihmisiin"

Mikähän vika tässä projektissa nyt oikein on? Miksi se saa osakseen tälläista alykästä ja syvällisesti oivaltavaa kritiikkiä? Jotkut näyttävät ajattelevan, että syrjäytymisen ehkäisy pitäisi kohdistaa syrjäytyneisiin, mutta todellakin, sivuja selailtuani päättelin, että kampanja on kohdistettu juuri tuohon 99,9 prosenttisen kunnollisiin ihmisiin.

Mutta mitä kunnollisella ihmisellä on mielessään?
Voimme tarjoutua vaikkapa huoltajiksi, kyytiavuiksi, avustajiksi, valmentajiksi tai ohjaajiksi. -No mielessä on niin paljon tärkeämpiä asioita ja kalenteri tukossa, ei ehdi tämmöisiin...

Voimme kantaa mummelin kauppakassia - No ehkäpä, jos sattuisi kohdalle aikä tarvitse mutkaa tehdä

Voimme pohtia, voimmeko säästää omista kuluistamme tukeaksemme taloudellisesti lähipiirin opiskelevaa nuorta, jonka rahat eivät riitä vuokraan ja ruokaan. - Häh! Itse olen tienannut rahani ja tuskin kunnolla riittävät omiin menoihin.

Kun itsekäs asenne estää ihan tavallisten asioiden tekemisen, aletaan viisastella ja kritisoida. Luulenpa, että Niinistön työryhmä osui ihan kymppiin. Syrjäytymiseen voivat parhaiten vaikuttaa ne, jotka eivät ole syrjäytyneitä ja he tarvitsevat vähän neuvoja - mutta ottavat niitä vastaan yhtä huonosti kuin syrjäytyneetkin..

Pera Kosonen

Pointtini on, että jos väitetään koulumenestyksen johtuvan aina VAIN henkilökohtaisista ominaisuuksista, sorrutaan siinä attribuution perusvirheeseen.
"Esimerkiksi koulumenestystä selitetään helposti yksilön älykkyydellä ja ahkeruudella ja huonoa pärjäämistä tyhmyydellä ja laiskuudella perehtymättä yksittäiseen tapaukseen tarkemmin, ja samalla unohdetaan, että huonosti pärjäämisen taustasyynä voi kuitenkin olla esimerkiksi stressaava kotiympäristö. "
-siis "perehtymättä yksittäiseen tapaukseen tarkemmin". "taustasyynä VOI KUITENKIN OLLA esimerkiksi stressaava kotiympäristö".
Huonosti menestyminen koulussa ei aina johdu pelkistä henkilökohtaisista ominaisuuksista. Toki esimerkiksi älykkyydellä on kuitenkin paljonkin tekemistä koulumenestyksen kanssa. Korrelaatio ei kuitenkaan ole täydellinen. APA:n mukaan korrelaatiokerroin on 0.50, ja se selittää 25% vaihtelusta koulumenestykessä. APA:n mukaan "The encouragement for academic achievement that is received from peers, family and teachers may also be important, together with more general cultural factors". Siis ympäristötekijöillä on rooli.
Attribuution perusvirheeseen sorrutaan siis jos käytetään seuraavaa päättelyä perehtymättä yksittäiseen tapaukseen tarkemmin: "X pärjää huonosti koulussa-> X on tyhmä/laiska/joku persoonallisuuden piirre".
Hypoteesini blogauksessa oli, että oikeistolaiset ovat taipuvaisempia attribuution perusvirheeseen kuin vasemmistolaiset, ja osoitin tutkimuksia, jotka tukevat hypoteesia. En siis vain "pyöritellyt logiikkaa". Kuitenkin, attribuution perusvirhe on ajatteluvirhe, joita pyrin blogissani käsittelemään.
Vaikka ympäristötekijöillä on rooli koulumenestyksessä, se ei kuitenkaan kumoa hypoteesiasi "paskaduunien väheneminen ja koulutuksen teoreettisuus johtavat syrjäytymiseen, koska kaikki eivät ole kykeneväisiä työmarkkinoiden vaatimaan kouluttautumiseen ja jäävät täten ilman työ- ja/tai opiskelupaikkaa". Alhainen älykkyys voi tehdä koulussa pärjäämisen mahdottomaksi, mutta se, ettei pärjää koulussa, ei ole tae alhaisesta älykkyydestä, koska älykkyyden lisäksi huonoa koulumenestystä voivat selittää myös muut persoonaan liittyvät tekijät TAI ympäristötekijät.

Erno

Itse näkisin ongelman ytimessä kuitenkin demografisen muutoksen jonka seurauksena investoinnit tulevat vähentymään noin 40-50 vuotta sen jälkeen kuin kaikkein suurimmat ikäluokat ovat syntyneet. Suomessa tuo vaihe saavutettiin vuosituhannen vaihteessa. Vähenevä aktiiviväestö, eteenkin 35-50-vuotiaat, investoi vähemmän kuluttaa vähemmän ja näin ollen uusia työpaikkoja ei voi edes syntyä. Tämä näkyy tietysti kaikkein voimakkaimmin syntyvyyden romahtamisesta pahiten kärsivissä Etelä-Euroopan maissa. Onko pelkkä sattuma että nämä maat ovat jo nyt pahan kriisin kourissa? Ja onko pelkkä sattuma että kaaosmaisessa tilanteessa oleva Afrikka kaikesta huolimatta on tällä hetkellä lupaavimmat kasvupotentiaalit omaava maanosa?

Ihmisillä lännessä on harhakäsitys että suuret lapsilaumat varmistavat kurjuuden pysyvyyden. Totuus voi olla toinen. Lapset ovat optio. He luovat kysyntää talouteen ja he ovat myös tuleva työvoima.

Ennustan todella synkkiä aikoja Euroopalle nyt ja jatkossa. Sekä Pohjois-Amerikalle ja Kiinalle aivan lähitulevaisuudessa. Japanin taloushan on jo surkean syntyvyyden takia polkenut paikallaan viimeiset 20 vuotta.

Hammersmith

Jokaisessa meissaä asuu kaikkien alojen erikoisasiantuntija.

Tämä yhteiskuntahan ensin ajaa ihmisen rotkon partaalle. Ottaa pois tuet ja juoksuttaa luukulta luukulle. Sitten kun ihminen romahtaa ja joutuu vankilaan tai mielisairaalaan, niin alkaa vasta saamaan henkistä apua ja taloudellista tukea. Osalla tämä pohjakosketus antaa avaimet uuteen nousuun, mutta suurimmalla osalle se on lopullinen niitti, jonka jälkeen millään ei ole mitään väliä.

J

Anteeksi kyynisyyteni.
Viime vuosina Teboilin baarin miehet syyttivät Halosta siitä ettei hän puutu ties mihin sisäpoliittisiin kysymyksiin. Itsekseni hykertelin kun Niinistö valittiin ja kuvittelin näkeväni miten iltalehden keskustelupalstalla vaaditaan Niinistön eroa kun taas on jossain jonkun kissa jäänyt auton alle.

Nyt Niinistö on tällä pienellä vihkosellaan päihittänyt Halosen mennen tullen. Ensinnäkin, Niinistö lupasi tehdä jotain nuorten syrjäytymiselle joten hän on nyt pitänyt vaalilupauksensa. Toisekseen, jos joku punaviherhippi tai tutkija tuleekin sanomaan ettei näillä ohjeilla ole mitään virkaa, niin Niinistö voi siihen oikeistolaisten parhaiden perinteiden mukaan vastata, että ohjeet ovat hyviä ja niitä noudattamalla ei syrjäydy ja se on jokaisen oma vika jos ei päteviä neuvoja noudata.

No, tavallaan se on ihan reilua. Jos "kansalle" ei vasemmistolaisuus kelpaa, niin nauttikoot nyt sitten oikeistolaisesta "Mitäs syrjäydyt, oma vika" -asenteesta.

Muutes, Marko Hamilo, katsoitko sen lukihäiriötä käsittelevän dokumentin Yleltä? Tuli vain mieleen kuinka monet näistä nipin napin peruskoulusta läpi päässeistä ovat itse asiassa lukihäiriöisiä. Ja onko olemassa joitakin vielä toistaiseksi tuntemattomia häiriöitä jotka vaikeuttavat koulunkäyntiä? Myös älykkyysosamäärästä tuli jokin aika sitten mielenkiintoinen dokumentti.
Mielestäni yhteiskunnan tulisi olla ihmistä varten ja sopeutua ihmisten ominaisuuksiin eikä toisin päin. Mikäli ihmiset joutuvat pakolla sopeuttamaan itsensä yhteiskunnan rakenteisiin, kyseessä ei ole yhteiskunta vaan vankileiri.

Anomalia++

J kirjoittaa:

"Tuli vain mieleen kuinka monet näistä nipin napin peruskoulusta läpi päässeistä ovat itse asiassa lukihäiriöisiä. Ja onko olemassa joitakin vielä toistaiseksi tuntemattomia häiriöitä jotka vaikeuttavat koulunkäyntiä? "

Dyscalculia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Dyscalculia

Suomessa käsitettä tuskin edes tunnetaan, vaikka matemaattisten taitojen omaksumisen vaikeudet taitavat olla vähintään yhtä yleisiä kuin lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet. Käsittääkseni dyscalculiaa on alettu kunnolla tutkia vasta 2000-luvulla.

Nyky-yhteiskunnissa heikko laskutaito saattaa vaikeuttaa työllistymistä ja työntekoa huomattavasti enemmän kuin heikkoa lukutaito. Ja toisekseen dysfasiasta tiedetään paljon ja sitä osataan kuntouttaa jo varhaisesta vaiheesta.

JL

Pera Kosonen, Niinistön kampanjassahan esitetään syrjäytymisen ehkäisemisen keinoksi sitä, että ihmiset auttavat syrjäytyneitä läheisiään. Siten kampanja nimenomaan kiistää "oman onnensa seppä" -moraalin ja korostaa yksilön menestyksen riippuvan muista ihmisistä. Kampanja voi olla hyvä tai huono keino ehkäistä syrjäytymistä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä mainitsemasi attribuution perusvirheen kanssa. Jos haluat syyttää oikeistolaisia ajatteluvirheistä, olisi hyvä, että omat argumenttisi olisivat loogisesti koherentteja.

Panu Raatikainen

"... työryhmään kohdistuvat kannatus ja kritiikki pääpiirteissään noudattaa perinteistä oikeisto vs. vasemmisto-akselia?"

Ei noudata. Sitä on kritisoitu paljon myös esim. vihreiden ja keskustalaisten suunnalta.

Voisiko nyt vain myöntää, että kritiikillä on vankka pohja tutkimustiedossa?

Robin Hood

"Luulenpa että sellaisissa perheissä, joissa juodaan sunnuntaisin ruoan kanssa lasillinen viiniä, on lasten syrjäytymistodennäköisyys jo valmiiksi noin 0,0001. "

Luulet väärin. Kyllä niitä syrjäytyneitä tulee "hyvistäkin perheistä", vaikka prosentti onkin paljon pienempi kuin "huonoista perheistä". Suurimpia nuorten syrjäytymisen syitä nykypäivänän on vakava masennus, jolle hyvien perheen lapset eivät ole mitenkään immuuneja.

Sanna

"Mutta ehkäpä paskaduunit ovat syrjäytymisongelman ratkaisu."
Olen parikymmentä vuotta tehnyt ns. paskaduunia ja katsellut nuoria, jotka tulevat ja menevät. Paskaduunissakin on vaatimuksensa, täytyy herätä joka aamu ja tulla töihin ajoissa, täytyy tehdä mitä pomo sanoo, täytyy hiukan jaksaa olla tarkkaavainen, täytyy sen verran pitää itsestään huolta, että jaksaa. Ei kaikista tunnu olevan (edes) siihen.

Petra Kosonen

JL: lue artikkeli loppuun saakka. "Hienoa kampanjassa on se, ettei se siirtänyt vastuuta nuorille; päinvastoin, kampanjasivulla luetellaan sosiaalisia tekijöitä, jotka johtavat syrjäytymiseen. Kampanja ei siis epäsuorasti syytä nuoria “laiskoiksi” tai “tyhmiksi”."
ja "Monella syrjäytyneellä ei kuitenkaan ole läheisiä, joilla olisi voimia auttaa. Monet syrjäytyneiden läheisetkin tarvitsisivat apua; kaikilla ei aina ole voimia kantaa vastuuta itsestään ja läheisistään, mutta meidän ei tulisi tuomita heitä siitä."

JL

Petra, luin kyllä artikkelisi. Kuten sanoin, se ei ole loogisesti koherentti. Väität, että "Niinistön kampanja taitaa sortua oikeistolaisille tyypilliseen attribuutiovirheeseen", mutta toisaalta myönnät, että kampanjassa itse asiassa korostetaan nimenomaan sosiaalisen kontekstin merkitystä eikä syyllistetä nuoria, ts. kampanja ei sorrukaan tuohon virheeseen.

hh

Väärin sammutettu? Kyllä vai ei? That's the Q!
Shit! Kyllä masentaa.

Olisipa ollut, Marko, postauksesi otsikko "Lisäajatuksia syrjäytyneiden auttamiseen" tms, niin tästä monen ajankäytöstä olisi ehkä ollut joksikin. Nyt tällä vain puretaan kommentoijien turhaumia ja siinä sivussa lisätään jonkun syrjäytyneen ahdistusta.

hh

Olihan tämä vähän rumasti sanottu mutta oikeesti, funtsi millä mielellä joku pohjalla olija tämmöistä eliittikeskustelua seuraa jos tänne eksyisi. Eli tavalliset alatason teot Amakelan tapaan voivat toimia. Struktuurikeskustelut sun muut vievät vievät kiistelyyn. Niistä on jo tapeltu tarpeesti ja sitä paitsi tuppaavat toteutuessaan muuttumaan leipääntyneeksi byrokratiaksi.

Blogijuttujasi seuraan mielelläni, tässä vain oli yksi joka joutui väärille urille.

Marko Hamilo

hh:

"Olihan tämä vähän rumasti sanottu mutta oikeesti, funtsi millä mielellä joku pohjalla olija tämmöistä eliittikeskustelua seuraa jos tänne eksyisi. Eli tavalliset alatason teot Amakelan tapaan voivat toimia. Struktuurikeskustelut sun muut vievät vievät kiistelyyn. Niistä on jo tapeltu tarpeesti ja sitä paitsi tuppaavat toteutuessaan muuttumaan leipääntyneeksi byrokratiaksi.

Blogijuttujasi seuraan mielelläni, tässä vain oli yksi joka joutui väärille urille."

Mikähän nyt meni niin väärille urille?

Kritisoin presidentin työryhmän ehdotuksia siitä, että niissä ei ole huomioitu mitään tutkittua tietoa siitä

- mitkä ovat syrjäytymisen kannalta sellaiset riskiryhmät, joihin on syytä vaikuttaa ennaltaehkäisevästi
- miten näihin yksilöihin tehokkaimmin voi vaikuttaa
- kuka niihin voi parhaiten vaikuttaa

Ehdotukset vaikuttivat siltä, että

- ne kohdistuvat niihin jotka eivät kuulu riskiryhmiin
- ne ovat yhdentekeviä vaikutuksiltaan
- ne on suunnattu vastuullisille ihmisille, jotka eivät ole tekemisissä riskiryhmien kanssa

Kritisoin myös vasemmistolaisia kriitikoita heidän rakenteellisista vaatimuksistaan, koska heidänkään ehdotukset eivät perustuneet tutkittuun tietoon.

Pelkäänpä, että

- psykologien ja kuraattorien palkkaaminen hyödyttää lähinnä psykologeja ja kuraattoreita
- muodollista koulutusta ylikorostava yhteiskuntamme ei pysty kouluttamalla saamaan näitä koulupudokkaita kiinni, vaan osa heistä tarvitsisi jotain konkreettista ja nopeasti palkitsevaa tekemistä, joka sopii lyhytjännitteiselle nuorelle. Oppisopimuskoulutuskin on liian suurta sitoutumista vaativaa.

Mutta ennen kaikkea olisin toivonut sitä tutkittua tietoa. Nämä kaikki ovat arvailua. Neurologiset häiriöt saattavat ainakin HS Mielipiteen keskustelujen mukaan näytellä varsin suurta roolia tässä koko syrjäytymiskysymyksessä, mutta siitäkin kaipaisi hieman parempaa tutkimusta.

Tiedepuolueen edustajana olen pettynyt.

hh

Marko,

Kyllä minä suunnilleen ymmärrän minkä typpinen saitti tämä on. Siitä ei ole kyse. Ymmärrän miltä tiedetoimittajasta voi tuntua.

Kyse on ajoituksesta. Presidentin työryhmä päätyi, en tiedä minkä prosessin jälkeen, yksinkertaisiin, 'jokamiehen' suosituksiin, pieniin tekoihin. Voi olla että he katsoivat ettei tässä ja nyt muuta ole tehtävissä mutta halusivat silti jotain positiivista. Halusivat edistää tunnetta siitä "ettei teitä jätetä". Se ei ehkä ole paljon mutta jotakin!

Mitä jos olisit antanut työryhmän ajatuksille aikaa vaikuttaa? Olisit sitten hieman myöhemmin, ensi vuoden puolella ehkä, palannut asiaa kenties hiukan toiselta näkökannalta katsoen mutta positiivisella mielellä.

Nyt kävi niin että media ja kaiken maailman blogistit retostelevat koko jutun kuoliaaksi. Samalla he vetävät maton niiden alta jotka ehkä noita pieniä tekoja olisivat ryhtyneet tekemään.

Kritiikkiä ja älykästä puhetta on maailma täynnä, emme noita kaipaa. Teoista on pulaa. Pelkään, että hälinä on pikemminkin vähentänyt kuin lisännyt ihmisten halua ryhtyä mhinkään asian tiimoilta. Epävarmuudella on tapana toimia noin.

Hannu

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009