Ydinvoima on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä Suomessa ja monessa muussa maassa huomattavan paljon jo yli 30 vuoden ajan. Esimerkiksi Ranskan sähköntuotannon hiilipäästöt ovat maan bruttokansantuotteeseen nähden pienet. Ydinvoimaa rakennettiin paljon jo 1970-luvulla, joten kumulatiiviset vaikutukset ovat tähän mennessä suuret. Uusiutuviakaan vaihtoehtoja ei siihen aikaan juuri ollut, joten ne maat jotka eivät rakentaneet ydinvoimaa, ovat käyttäneet paljon fossiilisia.

Nyt tilanne on tietenkin toinen, kun tuuli- ja aurinkovoima ovat tulleet edes jossain määrin hintakilpailukykyisiksi. Mutta kuinka paljon aurinkosähkö on tähän mennessä vähentänyt kasvihuonekaasujen päästöjä korvaamalla fossiilista sähköntuotantoa?

Yllättävä vastaus on, että aurinkosähkö on lisännyt hiilidioksidipäästöjä.

Tähän mennessä aurinkopaneelit eivät nimittäin ole tuottaneet yhtään nettowattituntia energiaa. Niiden valmistamiseen on kulunut enemmän energiaa kuin mitä ne ovat koskaan tuottaneet, ja ne energiapanokset ovat luonnollisesti olleet voittopuolisesti fossiilisia. Hyvä uutinen on, että käänne on tapahtunut, ja nyt aurinko tuottaa nettoenergiaa. Kestää kuitenkin vuosia, ennen kuin aurinkoenergia-ala on maksanut energiavelkansa takaisin, ja sen voi laskea lopulta tuottaneen jotakin positiivista.

Nämä faktat huomioonotettuna on aika erikoista, että edistyksellisissä piireissä on vuosikaudet pidetty aurinkosähköä jo riittävän kehittyneenä teknologiana, jotta sen käyttöönottoon kannattaisi uhrata tukirahoja, eikä ainoastaan tulevaisuuden teknologisena lupauksena, johon kannattaa investoida tutkimusrahaa.

Lisäksi olisi aika vihdoin keskustella hieman vivahteikkaammin kuin vain siitä, kuinka paljon energiaa vuoden aikana jokin tietty teknologia tuottaa. Aurinkosähkö aiheuttaa Saksassa lähinnä ongelmia. Sitä on rakennettu kuluttajien / veronmaksajien valtavilla tukiaisilla suuria määriä. Saksassa ei kuitenkaan aurinko paista sen enempää kuin Suomessakaan, ja se paistaa väärään aikaan eli kesällä. Aurinkoisena kesäviikonloppuna Saksa joutuu ajamaan kaiken muun sähköntuotannon alas ja dumppaamaan sähkönsä naapurimaihin. Käsittääkseni joskus käy niinkin, että Hollannissa joudutaan ajamaan siksi ydinvoimala alas. Tällaisessa toiminnassa ei ole ilmaston kannalta mitään järkeä. Tuuli- ja aurinkovoima ovat myös tehohäiriköitä, jotka aiheuttavat suuria ongelmia sähköverkolle.

Aurinkosähkö on järkevä ratkaisu sähköverkon ulkopuolella. Sähköverkon piirissä se on mielekäs siellä, missä aurinkoiset päivät ovat lämpimiä ja sähköä kuluu asuntojen ja toimistojen jäähdyttämiseen. Siis esimerkiksi Etelä-Kaliforniassa tai Kanarialla. Suomessa kuten osin Saksassakin energiaa tarvitaan ennen kaikkea lämmityskaudella, ja jäähdyttäminen on marginaalista. Meillä veronmaksajien tukema laajamittainen aurinkosähkön asentaminen johtaisi (ja on Saksassa jo johtamassa) siihen, että fossiilisia polttavat voimalaitokset tarvitsevat veronmaksajien tukia toimiakseen vara- ja huippuvoimana lämmityskaudella. Ei tolkun tolkkua.

Ihan kaikki aurinkoenergia ei ole älytöntä. Suomalainen Solixi on jossain määrin järjellinen ratkaisu suomalaisen pientaloasujan lämmitystarpeisiin. Kehittäjä on minusta oikeassa muutamassa keskeisessä kohdassa:

- Suomessa on järkevämpää ottaa auringosta hyvällä hyötysuhteella lämpöä ja odottaa hyvän hyötysuhteen aurinkosähkön teknologian kehittymistä vielä vuosikymmenen tai pari. Lämpöä on myös paljon helpompi varastoida kuin sähköä. Lämminvesivaraaja antaa lämpöä yölläkin.

- Kalliita komponentteja ei kannata tuhlata vaan keskittämällä valoa halvoilla peileillä käytetään pinta-ala järkevimmin hyödyksi

- Suomessa pitää voida suunnata paneelit ja peilit vuodenajan ja kellonajan mukaan

- Kesälläkin tarvitaan lämmintä vettä, ja lämmityskausi on pitkä. Tällaisen järjestelmän voi mitoittaa niin, että vain aivan lämpimimmät kuukaudet lämpöä jää hieman yli, ja talven pakkasilla aurinko täydentää muuta lämmitystä.

- Vaikka aurinkolämmön saanti ja tarve eivät vastaakaan toisiaan, eivät ne nyt sentään aivan vastakkaisiin ajankohtiinkaan osu. Tuotannon pohja osuu joulun alle, yleensä Suomessa sähkön ja lämmön kysyntähuippu on vasta kuukautta tai paria myöhemmin. Talvisin kylmintä on yleensä korkeapaineen vallitessa, jolloin aurinko paistaa.

Kommentit (20)

Jyri Jaakkola

Marko kirjoittaa asiaa aurinkoenergian ongelmista. Ongelmattomia energiamuotoja ei montaa ole - olisiko Solixi sellainen? Kiva että Solixin hyödyt alkavat pikku hiljaa levitä. Ainoa mikä vähän särähti oli tuo "pientaloasujan lämmitystarve". Solixi 4 ja Solixi 10 lämmittävät isommankin kerrostalon, ja niitäkin voi olla useampi. Tänään Solixi 10 tuottaisi noin 500 kWh jolla muutama sata asukasta suihkuttelisi jo aika pitkään.

Minä vaan

Solix ei juuri ketään pelasta sillä jo pienikin sähkökatkos saa aikaan sen että järjestelmä kiehuu ja on täytettävä uudelleen. Olettekos miettineet sitä?

Sama ongelma on monessa usealla aurinkokeräimiä hyödyntävällä. Parhaimmilla joudutaan kesässä viilentämään varaajaa laskemalla jopa 20m3 vettä kankkulan kaivoon. Todella energiatehokasta ja luonnonvarojen hyväksikäyttöä. No mitäpä sitten jos viikoksi lähtee kotoa pois? Pitääkö keräimet peittää Lainapeitteellä jonka tuuli voi repiä pois vai käykö naapuri tarkastamassa varaajan lämmöt ja tarvittaessa hoitaa viilennyksen? Toki onhan olemassa termostaattiventtiileitä mutta taas päästään siihen ekologiseen tapaan jossa vettä kulutetaan ylimääräisen energian aiheuttamien ongelmien hillitsemiseksi.

Ilmaista ei ole, vaikka niin kuin väitettäisiin. Kaikelle voi aina laskea hinnan. Nykypäivänä se ei ole enää pelkkä raha vaikka rahaa silti käytetään määritteenä, kuten päästökaupassa.

Kari

Nykyään tuntuu että ympäristönaatteella ei juuri ole ystäviä. Suomessa ympäristöihmisiä lyödään oikealta ja vasemmalta. Vähitellen 'vihreä ympäristövouhotus' kadottaa näköjään tiedemaailmankin tuen, vaikka koko nykyinen ympäristöajattelu perustuu pelkästään luonnontieteelle. Kautta historian ihminen on käyttänyt luontoa hyväksi kaikin mahdollisin tavoin ja arvottanut luontoa vain omista inhimillisistä näkökohdistaan käsin. Ympäristöaate syntyi, kun syntyi 'objektiivinen tiede' joka alkoi pilkata ihmisen luonnollista tapaa arvottaa luontoa ja eläimiä. Kautta aikojen ihminen on jakanut karkeasti eläimet hyödyllisiin, haitallisiin ja mitään sanomattomiin. Hyödyllisistä kannattaa pitää huolta, haitalliset hävittää sukupuuttoon ja mitäänsanomattomista ei tartte välittää. Tämä luonnollinen järjestys järkkyin kun syntyi luonnontieteilijä joka alkoi pitää luontoa itseisarvona (vaikka sillä on vain se arvo, minkä ihminen sille suvaitsee antaa). Nykyään taitaa olla, että raha on kaikkein tärkein arvo, oikein odotan kun tiedemaailma sanoutuu irti ilmastonmuutosteoriasta ja yhtyy Shellin lobbareihin: meillä ei ole varaa tähän teoriaan....siis ihmisen subjektiiset tarpeet voittavat tieteelliset faktat.

Jouni

Olen käsittänyt tuuli- ja aurinkovoiman tukien olevan ensisijaisesti juuri tutkimus- ja tuotekehitysrahaa. Yksittäisen voimalan tasolla molemmat sähköntuotantomuodot ovat toimineet hyvin jo jonkin aikaa, ja nyt tutkimuksessa ja tuotekehityksessä on edetty järjestelmätasolle. Tarkoituksena on kehittää tuuli- ja aurinkovoimaa niin, että niiden käyttö on teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa silloinkin, kun niitä on järjestelmässä (huipputeholtaan) kymmeniä tai jopa satoja gigawatteja. Tuota kehitystyötä varten luonnollisesti tarvitaan järjestelmiä, joissa tuuli- ja aurinkovoimaa on kymmeniä tai jopa satoja gigawatteja, eikä sellaisia toistaiseksi rakenneta ainakaan riittävän nopeassa aikataulussa ilman valtavia tukisummia.

Sitten, jos tuuli- ja aurinkovoima saadaan toimimaan järjestelmätasolla koelaboratoriossa nimeltä Eurooppa, voi muu maailma siirtyä käyttämään niitä laajamittaisesti puhtaan taloudellisin perustein. Tuollainen massiivinen kehitystyö lienee yksi niistä harvoista keinoista, joilla ilmastonmuutoksen pahimmilta seurauksilta voidaan ehkä vielä välttyä.

Tuukka Simonen

No olipas yksisilmäistä hörhöilyä tuo kirjoitus.

Aurinkosähkölle on aivan valtavasti käyttöä. Pelkkä plug in -hybridien lisääntyminen tulee lisäämään aurinkosähkön tarvetta. Kesäisin käytetään koko ajan enemmän ja enemmän ilmastointilaitteita.

Energian varastointi on vain yksi ongelma ratkaistavaksi. Se, että nykyinen sähkönkäyttö on suunniteltu ydin- ja hiilivoimaa varten ei tarkoita sitä, etteikö tulevaisuudessa voisi olla joustavia ratkaisuja.

Hollannissa on muuten tasan yksi ydinvoimala, joka tuottaa 485 MW. Saksan aurinkosähkö tuotti juuri yli 22 000 MW tänä keväänä aurinkoisena päivänä.

Aurinkosähkön hinta Saksassa on laskenut puoleen 2006->2011. Miten samaan aikaan on käynyt ydinvoiman hinnan?

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Germany-PV-SystemPrice.png

Ja voisitko antaa jotain todisteita siitä, että ydinvoimaloita on ajettu alas sen takia, että Saksassa tuotetaan liikaa aurinkosähköä. Kuulostaa nimittäin ydinvoimalobbarin valheelta.

Marko Hamilo

Olisin laittanut linkin siihen uutiseen jossa mainittiin naapurimaan ydinvoimalan sulkemisesta, jos olisin löytänyt sen. Mutta kuten noista luvuista voi päätellä, aurinkosähkötehoa on Saksassa valtavasti, ja se on arvaamattomuuttaan (stokastisuuttaan) ongelma.

Marko Hamilo

Energian varastointi on iso ongelma. Vuosikausiin meillä ei ole järkevää keinoa siirtää kesän aurinkosähköä lämmityskaudelle. Suomessa sähkön ja lämmön tuotannon päästöt koostuvat melkein pelkästään lämmityskauden tuotannosta. Kesäaikana ydinvoima ja vesivoima riittävät.

Pohjois-Euroopassa suurin säätövoimaresurssi on Norjan vesivoima. Kysyntää säätövoimalle taas tulee koko ajan enemmän Saksan suunnalta, joten ongelma vain pahenee.

Ilmastonmuutoksen kannalta ei ole aikaa odotella niitä pari kolmea vuosikymmentä mitä tarvitaan siihen että aurinkosähkö todella vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Mitä ympäristöaatteeseen tulee, sillä tosiaan on kilpailijoita: ei vain talouskasvuaate, vaan myös uusiutuvan energian aate sekä ydinvoiman vastainen aate. Nämä kaksi ovat valitettavasti voitolla.

Tuukka Simonen

No eipä näytä tuo ydinvoimakaan mikään supernopea ratkaisu olla. Saksa on luonut maahansa tolkuttoman valtavan teollisuuden uusiutuvista ja vähentäneet tolkuttomasti päästöjään samassa ajassa, kuin Suomessa on räpelletty _YHTÄ_ ydinvoimalaa eikä se ole vieläkään vuosikausiin valmis.

Jyri Jaakkola

Kannattaisi ehkä tutustua edes vähän Solixiin ennen kuin esittelee luulojaan.

Solixi on omavarainen, sähkökatkot ei Solixia pysäytä:
http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=60

Solixi ei kiehu, päinvastoin se on järjestelmä joka osaa säätää tehoa automaattisesti:
http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=133

Kun lähden pois kotoa kesähelteillä laitan oven lukkoon ja solixi hoitaa itse itsensä. Vettä ei kuluteta viilennykseen yhtään desiä.
Aurinkoenergia on tasan ilmaista, ks. kohta 9.:
http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=121

Totean vielä että Solixi toimii käytännössä joten nuo "teoreettiset huolet" on kyllä varmasti jo paitsi huomioitu myös ratkaistu. Ei se muuten toimisi ja lämmittäisi koko taloa:
http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=4

Heikki

Olisiko jotain esimerkkejä saksan 'tolkuttomasta' uusiutuviin keskittyvästä teollisuudesta?

Kaikki ei ole niin ruusuista kuin ehkä kuvitellaan?
Saksalainen Siemens lopettaa aurinkoenergiapuuhastelut:
http://finance.yahoo.com/news/germanys-siemens-solar-energy-business-121...

Saksalainen aurinkopaneelijätti Q-Cells konkurssiin:
http://www.spiegel.de/international/business/q-cells-bankruptcy-heralds-...

Forbes:n juttu uusiutuvien aiheuttamista valtavista kustannuksista:
http://www.forbes.com/sites/realspin/2013/03/14/germanys-green-energy-di...

Jyri Jaakkola

Kumman monimutkaisesti te kaikki tätä energiakuviota ajattelette.

Vesivaraajan saa kaupasta, siinä on energiavarasto kuten Marko totesi.
Energiaa saa katolta, lähes joka päivä vuoden ympäri. Se on ilmaista, ja siis aina edullisempaa kuin ostettu energia.
Laitteisto on myös edullisemmasta päästä, Solixissa on vähän rautaa ja lasia ja muutaman kympin prosessori yms. Simppeli laite.
Jostain muualtakin energiaa tietysti joskus tarvitaan, ja sen voi varastoida siihen samaan vesivaraajaan. Ostaa kun tarvitsee sieltä mistä halvimmalla saa. Varaaja lämpiää sähköllä, tulella, tuulella tai melkein millä vaan, yleensä edullisimmin sähköä saa öisin. Käyttää varastoa sitten kun energia on kalliimpaa, on tarve tms. Tätä kutsutaan myös säätövoimaksi.

Suurin osa asumisen energiasta kuluu lämmitykseen täällä Suomessa. Afrikassa on tietysti eri juttu ja aurinkosähkö on fiksumpaa. Aurinko tuottaa lämpöä, jos siitä yrittää tehdä sähköä hyötysuhde tippuu rajusti ja varmasti nyt ja tulevaisuudessa. Siksi Suomessa kannattaa pitää lämpö lämpönä eikä muuttaa sitä miksikään. Usein (sähkölämmitystaloissa selvimmin) molemmat, lämmitys ja sähkö, tulevat samasta mittarista ja kWh on se mistä maksetaan. Kyse on vain kWh-säästöstä, ei sen kummemmasta.

Tuloksen näkee yksiselitteisesti omasta sähkömittarista (kWh) ja/tai energialaskusta (euro). Minun lukuni ovat tällä, molemmat tippuvat alle puoleen Solixilla:
http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=4

Samaan en pääse millään led-lamppuja sammuttelemalla.

Tekemällä oppii. Teoriassa ehkä vaikeaa mutta käytännössä helppoa ja nopeaa. Olisiko jo aika tehdä jotain ihan oikeasti?

Lari

Osuitpa naukankantaan. Suomessa ei ole herätty uusiutuvan energian mahdollisuuksiin. Keski-Euroopassa kelkka on kääntynyt. Tuuli- ja aurinkoenergia otetaan tossissaan, Auringon paisteella ja sähkönkulutushuipulla on huomattavaa korrelaatiota. Espanjassa ja Italiassa rakennetaan aurinkovoimaa, vaikkei nitä tulevaisuudessa enää tuettaisikaan. Tuuli- ja aurinkoenergian kustannnustehokkuus on parantunut merkiitävästi viimeisen 5-vuoden aikana.

J.M. Korhonen

Tuukka, olisi hyvä puhua adjektiivien sijaan numeroilla.

"Tolkuttomasti" kun tarkoittaa käytännössä, että Saksan per capita päästöt ovat laskeneet hitaasti vuoden 1990 vajaasta 12 tonnista nykypäivän noin 8,5-9 tonniin. Tästä säästöstä vähintään kolmannes on ainakin Fraunhofer-instituutin laskelmien mukaan ns. wallfall-säästöjä, eli Itä-Saksan erittäin saastuttavien ja joka tapauksessa sulkulistalla olleiden laitosten alasajosta syntynyttä laskennallista hyötyä. Tällä hetkellä päästötilastot tosin ovat menossa ylöspäin, kun Saksa sattuu olemaan Euroopan eniten uutta hiilivoimaa rakentava maa, ja hiili on tällä hetkellä kaasua merkittävästi halvempaa. Jos saksalaisten virallisia suunnitelmia uskoo, niin tätä paikallaan juoksemista on luvassa vielä 10-20 vuotta - jos kaikki menee putkeen, vuonna 2030 uusiutuvilla pitäisi tuottaa noin 69 miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä, kun vuonna 2010 uusiutuvat ja ydinvoima tuottivat noin 70.

Totta on, että Suomessa on toistaiseksi oltu päästövähennyksissä vielä hitaampia, mutta tässä yhtenä tekijänä on mm. Meri-Porin suuri hiilivoimala. Arvaapa, minkä päätöksen jälkeen se v. 1993 rakennettiin?

Jos haluaa nähdä miten päästöjä leikataan sellaisella nopeudella jota nyt tarvittaisiin, kannattaisi katsoa mallia Ranskasta ja Ruotsista. Kumpikin maa on onnistunut ilmastotalkoissa ylivoimaisen paljon Saksaa tai Tanskaa paremmin, nopeammin ja halvemmalla. Hupaisinta tässä on se, että kummassakin maassa suuret säästöt saatiin aikaan tavallaan vahingossa - hiiletöntä energiaa rakennettiin ihan muista syistä.

Kiva juttu että aurinkovoimaa on, mutta tässä keskustelussa pitäisi ihan oikeasti päästä pikkuhiljaa eteenpäin "mun isä on vahvempi kuin sun"-tasoisista hetkellisen tehon tai vuositasolla mitatun ja verkko-ongelmat siten kätevästi sivuuttavan kokonaistuotannon vertailuista. Sen sijaan pitäisi katsoa, millä keinoin maailmassa on tehokkaimmin todella leikattu päästöjä. Aurinkovoimalla tulee olemaan talkoissa merkittävä osa, mutta en ymmärrä, miten sen varjolla on varaa mollata edelleenkin ylivoimaisesti tärkeintä yksittäistä hiiletöntä energianlähdettämme. Kovasti kun näyttää siltä, että tarvitsemme aivan kaikkia yhtäaikaa, eikä niissä siltikään ole tarpeeksi.

Janne

Tässä kaaviossa eri energiamuotojen hintakehitys/GJ.

http://i2.wp.com/cleantechnica.com/files/2013/05/disruptive-solar.png

Tilannehan on nyt se, että fossiilisen polttoaineen varastointi on melko halpaa: hiilipino ei paljoa maksa. Mutta aurinkoenergian tuotantohinta on kohta niin alhainen, että kohta kalliimpikin varastointimenetelmä tulee silti halvemmaksi kuin fossiilinen polttoaine kokonaiskustannuksiltaan. Samaten sähköverkonhan saa korjattua sellaiseksi, että se voi ottaa energiaa useammasta pisteestä. Kallistahan se on, mutta ehkä kohta silti halvempaa kuin hiilen poltto.

Aurinkoenergiaa ajaa puolijohteiden kehitys, ja kuten viimeisen 30 vuoden ajalta tiedämme, puolijohdetekniikka on erittäin nopeasti kehittyvää.

Jyri Jaakkola

Janne, aurinkoenergia jakautuu kahteen; sähköön josta kirjoitat sekä lämpöön. Käytännössä ne ovat eri energiamuotoja. Aurinkosähkö ei ole sama kuin aurinkoenergia. Aurinkolämmön tuotannossa ei ole juuri puolijohteita eikä aina tarvita sähköverkkoa ollenkaan, vesivaraaja eroaa akusta aika paljon jne.
Jos saastuttaja maksaisi aiheutttamansa kustannukset fossiilisin ei olisi kellään varaa.

Karoliina Auvinen

Hei,

Olisi hienoa jos tiedelehden kirjoituksissa pyrittäisiin tuomaan esiin lähteet, joihin eri väittämät perustuu. Ja erityisesti silloin, jos julkaistaan asenteellisia juttuja. Aurinkosähkön "energiatakaisinmaksuaika" on useiden lähteiden mukaan vain noin 2-4 vuotta, esim. http://www.nrel.gov/docs/fy04osti/35489.pdf

Lisäksi niiden hyötyä tulisi ennemmin tarkastella käyttäjän energiatarpeiden kuin koko maan energiajärestelmän näkökulmasta. Aurinkosähkö ja -lämpö vähentävät Suomessa pääasiassa rakennusten ostoenergian tarvetta, jolloin järkevyyttä pitäisi tarkastella siitä näkökulmasta case by case. Kuten edellä mainittiin, esimerkiksi monissa kohteissa joissa tarvitaan jäähdytystä (esim. kauppakeskukset) omat aurinkosähköpaneelit tuottavat hyvin silloin kun sähköä tarvitaan.

Karoliina Auvinen
Johtava asiantuntija, Sitra

Jyri Jaakkola

Karoliina, Sitran rahoittama Lantti-talo on valitettava esimerkki siitä miten järkevyyden (tarkoittaa kai kannattavuutta) tarkastelu tehdään mahdottomaksi. Miksei Sitra julkaise Lantti-talon tuotto- ja kannattavuustietoja julkaista? Mikä on Lantti-talon takaisinmaksuaika?
Ihmettelen suuresti kommenttiasi koska Sitra toimii käytännössä juuri päinvastoin kuin mielestäsi pitäisi toimia!?
http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=1

Seppo Haavisto

Joutavia utopioita. Aurinkoa ei saada paistamaan yöllä eikä tuulta voi tilata.

Seppo H

Seppo Haavisto

Jos hinnoittelu olisi vapaata, niin energiayhtiöt vanhaan tapaansa maksaisivat sekundaenergiasta, eli energiasta, jonka saatavuus on satunnaista, paljon pienempää hintaa kuin jatkuvasti saatavasta energiasta. Eniten maksettaisiin säätövoimasta, jolla täytettäisiin kulutushuiput ja sekundaenergian laaksot. Nyt kun ituhippipoliitikot ovat sotkeneet tyhmyyttään asiat, on sekundaenergiasta maksettava kaikkein korkein hinta. (Saksalaiset ovat Euroopan pahimpia saastuttajia. Kaikesta höpinästä huolimatta ruskohiili palaa kasvavalla vauhdilla)
Seppo H

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009