Olenko joskus sanonut, että Helsingin Sanomien toimittajat ovat punavihreitä hippejä? Kuinka väärässä olenkaan ollut. Enemmänhän nuo taitavat olla Autoliiton asialla.

Helsingin Sanomat julkaisi tänään laskelman (ei liene verkossa), jonka mukaan kilometrikorvauksiin ei vähän paremmalla autolla sisällykään mahdollisia verottomaan tienestiin, siis ylikompensaatioon. Uudella isolla Volvolla, jota pidetään kolme vuotta, korvaukset jäisivät alle kustannusten.

Laskelmissa on kaksi pientä vikaa. Ensinnäkin niiden lähtökohtana olevat luvut ovat ylikanttiin. Tähän kiinnitti huomiota Talouselämä. Tuon tasoisen auton saa halvemmalla, samoin renkaat ymnä muut asiat, joilla kokonaiskustannuksia oli vedätetty ylöspäin. Ja merkittävästi halvemmalla pääsisi, jos ostaisi vuoden vanhan Volvon, jonka myisi kolme vuotta myöhemmin. Käsittääkseni neljä vuotta vanha Volvo ei ole vielä mikään romu.

Toisekseen laskuissa oli huomioitu arvon alenema sillä osuudella, millä osuudella autolla on ajettu työajoja. Taulukoista näkyy hyvin, kuinka vähän lisäkilometrit vähentävät laatuauton arvoa. Jos kilometrikorvauksien ideana on korvata nimenomaan oman - siis alkujaan henkilökohtaiseen tarkoitukseen hankitun - auton tuottamat kustannukset, olisi arvon alenemasta laskettava mukaan ainoastaan se osuus, joka aiheutuu työssä ajetuista lisäkilometreistä.

Näin päästään rajakustannukseen noin 20 senttiä kilometriltä. Ehdotuksen mukaan 15 000 kilometrin jälkeenkin työnantaja voisi maksaa verotta 25 senttiä kilometriltä.

Entä jos hankkii omistukseensa auton nimenomaan työajoja varten, eikä siis katso saavansa mitään etua siitä, että samallapa on auto hankittuna perheen kaikkiin muihinkin ajoihin. Lienee aika epärealistista.

Hesarin lukujen mukaan ensimmäisten 15 000 kilometrin kustannukset isolla Volvolla ovat 69 senttiä kilometriltä. Ehdotuksen mukaan korvaus olisi veroton 43 senttiin asti. Tässä tapauksessa korvaus jäisi ilmeisesti hieman alle todellisten kustannusten senkin jälkeen, kun Autoliiton luvuista on puhallettu ilmat pois. Upouudella Nissan Qashqailla kaupparatsu olisi jo voitolla.

Mutta jos ei tarvitse omaa autoa, helpompaa olisi varmaan leasing työnantajan laskuun

Summa summarum: tämä on kreikkalaista veropolitiikkaa. Jos Soini haluaa pilkata hulivilimaiden valtiontaloutta, ei hän voi samaan hengenvetoon puolustaa tällaista veronkiertoa.

Kommentit (25)

aexis

Jahas. Markokin on liittynyt pölhöpopulistien kuoroon hoilaamaan "Veronkiertoa! Veronkiertoa!" viisua sen minkä palkeista lähtee.

Mitäs veronkiertoa sellainen on, jos ja kun toimitaan lakien ja verottajan ohjeiden ja määräysten mukaisesti? Jos verottajan omat asiantuntijat eivät osaa laskea oikein verottoman km-korvauksen rajaa, niin tuskinpa siitä "isolla volvolla ajaelevia kaupparatsuja" pitää syyllistää.

Viranomaisen puolesta asetetulla oletusarvolla km-korvauksille ei ole ikinä ollut ensisijaisena tarkoituksena korvata kustannuksia minimin mukaisesti vaan vähentää turhaa byrokratiaa. On nimittäin täysin mahdollista vaatia verottomat korvaukset myös todellisten toteutuneiden kustannusten mukaan esittämällä kaikki kuitit, ajopäiväkirja jne. Kun km-korvausten saajia on vuosittain n. 800000, lienee aika selvää, että kaikenmaailman pissapojan nesteiden, wunderbaumien ja venttiilinhattujen ostoihin liittyvien kuittien selaus ei kiinnosta verottajaa eikä koko lystin kustantavia työnantajiakaan.

Nyt onkin mielenkiintoista nähdä alkavatko omaa autoa todellakin tarvitsevat työntekijät pommittamaan verottajaa kuittikasoilla - ja saammeko seurata riitoja verottajan ja verovelvollisten välillä siitä tarvitseeko kaupparatsu oikeasti Audin vaiko riittäisikö Dacia - ja eikö metsuri pärjäisi ihan hyvin vanhalla Corollalla nelivetomaasturin sijaan. Sitten kun ay-liike alkaa viemään tällaisia riitoja ennakkotapausten hakemiseksi käräjille, niin julkisen sektorin pavunlaskijat tulevat aika hyvin työllistetyksi.

Eikös muuten seuraavaksi pitäisi ruveta vahtimaan kodin ja työpaikan välisten matkojen verovähennyksiä? Ajattelepa paljon joku espoolainenkin kiertää veroja vuodessa menemällä Helsinkiin töihin fillarilla ja ilmoittamalla matkakulut seutulipun mukaan! Kyllä veroilmoitukseen pitäisi ehdottamasti liittää kuitti jokaisen päivän matkasta.

Sen kyllä ymmärtää, että pohjoiskarjalalainen siwan kassalta repäisty runotyttö menee ehdottelemaan tällaisia, mutta kumma, että muuten ihan fiksun oloiset tyypit hyppäävät rekeen mukaan - onko se niin kauheata, että joku voi ikään kuin vahingossa saada parin euron veroedun - kun ei itsellä ole saamaan mahdollisuutta.

Marko Hamilo

Minun pointtini ei ollut niinkään se, että kilometrikorvauksia pitää vähentää, vaan se, että tuossa HS:n laskelmassa on sekä lähtöarvot että laskentakaava väärin. Eli jos käytäntö halutaan pitää nykyisellään, Autoliitto yms. saisivat keksiä perustelut, jotka eivät kaadu ihan ensimmäisestä kriittisen tuulen hönkäyksestä.

Ehkä ylikompensaatiolle sitten on jokin muu perustelu, mutta vaihtoehtona ei tietenkään ole kuittien kanssa lotraaminen. Jos ehdotuksen mukaisesti korvaustasoa lasketaan, sitten sitä lasketaan, ja joku menettää enemmän tai vähemmän aiheettoman veroetuuden.

Ymmärrettävästi se on melko kenkkua sellaiselle, joka järjestelmästä hyötyy. Saavutettujen etujen järjestelmän ongelmanahan on se, että ne, joilla "ei itsellä ole samaan mahdollisuutta", kärsivät järjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta vähän, vaikka heitä on paljon. Niinpä enemmistö ajattelee, että eihän se niin kauheata ole. Lopputuloksena on järjestelmä, jossa käytännössä kaikki ihmiset kuuluvat moniinkin erilaisiin eturyhmiin, jotka kaikki pitävät äänekkäästi kiinni saavutetuista eduistaan ja lobbaavat vielä saavuttamattomien puolesta. Etuuksien maksajat eivät ole yhtä äänekkäitä.

Sophia

Hesarilla on oma rahakirstu takakontissa. Autofirmat ovat sen mainosmyynnin suurasiakkaita. Tämä riippumattomasta journalismista, tällä kertaa.

Tiedemies

Tämä kilometrikorvaus on siksi aivan hölmö, että se saa meidät tässä kysymään aivan vääriä kysymyksiä. Soini olisi oikealla asialla, jos hän kysyisi, miksi oikeastaan *ylipäätään* maksamme niin paljon veroja. Sensijaan kysymällä miksei muka autoa ajelemalla saisi tienata verottomana, hän yksinkertaisesti ajaa täysin epätarkoituksenmukaista tapaa maksaa työstä verottomasti. Tai siis, ei verottomasti, täytyyhän ne kilometrit ajaakseen maksaa bensasta ja autosta ne verot.

Siksi tämä onkin niin tyhmää. Veron kiertämiseksi pitää polttaa bensaa (tai dieseliä). Ei tässä ole mitään mieltä, jos halutaan että ihmiset maksavat vähemmän veroja, on paljon parempi vähentää verotusta siitä itse palkasta.

Kilometrikorvaus voitaisiin lopettaa kokonaan, koska se ei vähennä yhtään mitään byrokratiaa, mutta lisää keplottelua. Verosuunnittelu, jolla vältetään maksamasta veroja laillisilla keinoilla, ei minusta ole tuomittavaa, mutta tuomittavaa on ylläpitää järjestelmää jossa bensan polttaminen turhanpäiten on tehty kannattavaksi verosuunnittelun muodoksi. Se nyt vaan on tyhmää.

aexis

Talouseläimen toimittajan kritiikki on monelta osin aikalailla pielessä ja kuvaa hyvin sitä, ettei ko. tyyppi ole aivopieruaan vuodattaessaan vaivautunut itse nelilaskinta käyttämään.

Esim. Autoliiton rengaskuluissa ei pitäisi olla suurta heittoa - minulla kun sattuu olemaan vajaat 80000 ajettu Volvo ja molemmat rengassetit ovat menneet vaihtoon vuoden sisään. Kustannukset olivat muistaakseni n. 1500-1600 € ja vaikka kyseessä olivatkin premiumrenkaat, niin näin kulujen säästämiseksi kyllä kaiken mahdollisen vaivan (esim. kesärenkaat tulivat Englannista n. 200 € halvemmalla kuin kotimaasta). Tekniikan maailman kestotestin rengaskulut (762€) osoittavat, ettei kestotestiautoon uusittu kuin joko kesä- tai talvirenkaat.

Ylläpitokuluistakaan on aika vaikea löytää suurta virhettä - normaali vuosi/20000km huolto kustantaa n. 300-400€ ja 3v/60000km ehkä jotain 600-700€. Vähäiselläkin ajolla siis 1200-1500 per 3 vuotta. Siihen päälle pari sataa per vuosi pesuihin, muutama pari pyyhkimen sulkia jne. - ja äkkiä nähdään, etteivät Autoliiton luvut ole mitenkään liioiteltuja.

Arvonalenemalaskelmia voi toki perustellusti kritisoida - näyttää, että Autoliitto käyttäisi jotain oletuskerrointa todellisten lukujen sijaan. Sen sijaan Ismo Virran 5-10% alennus listahinnoista kuulostaa ainakin premiummerkkien kohdalla hivenen liioitellulta - yleensähän jonkun puoli vuotta ajetun liikkeen käytössä olleen koeajoauton voi saada jollain 10% alennuksella. Tietysti, jos Ismo on minua parempi autonostaja, niin ehkä pitäisi käyttää häntä konsulttina, kun seuraavan kerran tulee auton vaihto ajankohtaiseksi - palkkioksi riittää varmaankin se alennus, joka menee yli 5%...

Elikkä - ehkä yhden närkästyneen toimittajan bloggauksen perusteella ei kannattaisi tehdä kovinkaan suuria päätelmiä laskelmien luotettavuudesta.

Jouni

Markolle vastaukseksi, jos ajaa vuodessa paljon niin silloin pitää jo turvallisuuden nimissä olla kunnon kiesi. Väsynyt kuljettaja on turvallisuusriski. Samoin on turvallisuusriski jos ajaa teknisesti huonolla tai kuluneella ajoneuvolla, varsinkin jos ajaa huonoilla renkailla. Meillä keuhkotaan kuvitteellisista terroristeista (et sinä), vaikka yksikään suomalainen ei ole toistaiseksi kuollut "terrori-iskussa", mutta samat hemmot ovat valmiita riskeeraamaan suomalaisten myyntimiesten, konsulttien, asentajien, metsureiden jne hengen vaatimalla heitä käyttämään onnettomia riisikuppeja.

Tiedemiehelle vastaukseksi, taidat olla Helsingin niemellä asuva viherpipertäjä joka ei yhtään ymmärrä mihin sitä omaa autoa ja kilometrikorvauksia tarvitaan. Suomi on suuri maa ja vain 1/5 osa asukkaista asuu kunnollisen julkisen liikenteen tavoitettavissa. Sitäpaitsi aika iso osa näistä "veronkiertäjistä" kuljettaa mukanaan tavaraa, kuten myyntinäytteitä ja työkaluja. Voitaisiin tietenkin tyhjentää muu Suomi ja asua kaikki Hesassa, mutta kuka sitten viljelisi ruokaa, kuka myisi jne. Sinuna en ihan kauheasti elvistelisi.

Marko Hamilo

En edes ottanut kantaa niihin laskelmiin sitä Autoliiton / HS:n Volvoa pienemmistä autoista. Niillä ylikompensaatio mahdollistaa kiistatta verottoman palkanmaksun (kutsuttiin sitä nyt sitten lailliseksi veronkierroksi tai joksikin muuksi).

Jos työntekijä tarvitsee auton lähinnä työajoihin, kilometrikorvaus ei ole järkevä tapa sitä työntekijälle järjestää, vaan silloin työsuhdeauto olisi parempi. Verottomat korvaukset ovat sitä varten, että oman auton työkäytön aiheuttamat lisäkustannukset voi korvata. Jos systeemi mitoitetaan niille, jotka joutuvat ostamaan kalliin auton työajoja varten, siitä tulisi vieläkin yltiöanteliaampi niille monille, joilla on se perheen muustakin syystä olemassaoleva auto silloin tällöin työajossa.

Metusalah

Itse olen eläkkeellä firmasta, jossa aikanaan oli työnantajan tarjoamia leasing-autoja, ja jos ne eivät riittäneet kaikille, sai luvan käyttää omaa autoa työmatkan tekemiseksi. Halukkuus käyttää omaa autoa oli aina huomattavasti suurempi kuin mahdollisuus työnantajan tarjoamaan autoon. Perusteena tälle olivat yksinkertaisesti käytännön syyt.
Esimerkiksi: Omalla autolla saattoi lähteä työmatkalle kotoa ja palata kotiin, jos matka kesti koko päivän. Työnantajan tarjoamalla autolla työpäivä piti "rakentaa" niin, että aamulla hankkiuduit - ties miten kaukaa - kotoa työpaikalle noutamaan leasing-autoa tallista, ja illansuussa palasit ensin työpaikan talliin ja sitten vasta kotimatkalle. Työpäivään tuli helposti lisää pari tuntia ilman ylityökorvauksia. Ottamatta kantaa tarkemmin kilometrikorvauksiin, järjenkäyttö logistiikassakin pitäisi olla sallittua näistä asioista puhuttaessa, koska joku ne ylimääräiset kustannukset maksaa joka tapauksessa.

Robert Anka

Voisiko ajatella mallia, jossa ajetaan työnanatajan kustantamlla bensalla, mutta verottaja antaisi oman auton käytöstä reilun "työkaluvähennyksen", joka olisi jollakin lailla kohtuullinen auton arvonalenemaa kompensoimaan? Silloin ei syntyisi mitään spekulaatioita mistään "piilotuloista".

Metusalah

Robert Ankan ehdotukseen lisäys: Luodaan sellainen "indeksi" km-korvauksiin, jossa huomioidaan auton vuosimalli ja reaalihinta.
Tämä malli olisi tietokoneaikana helppo laskea/toteuttaa, jolloin kukaan ei pääse hyötymään ylimääräisestä korvauksesta. :-)

Kari

Kilometrikorvausjärjestelmä on hyvä esimerkki poliittisen väännön seurauksena syntyneesä onnettomasta järjestelmästä, jolle toki löytyy paljon kannattajiakin koska on paljon ihmisiä jotka siitä hyötyvät. Ajassa palataan jonnekin 1970-luvulle. Yksityisautoilu oli vielä melko harvinaista, mutta yhä useammassa duunissa alettiin vaatia oman auton käyttöä. Tuolloin AY-liike lähti liikkeelle täyden korvauksen vaatimuksesta, kun kerran duunari tarvii auton työssään, niin siitä ei saa aiheutua lainkaan kuluja. Ongelmana on vain se, että sitä omaa autoa kuitenkin ihminen käyttää muuhunkin kuin työajoon, meillä on siis kahdenlaisia autoilijoita: niitä työmaa-autoilijoita joille oman auton omistamisesta ei oikeastaan ole mitään kuluja, hehän nauttivat sitä AY-liikkeen vaatimaa täyden korvauksen periaatetta ja sitten me muut jotka emme autoa työssämme tarvitse, mutta tarvitsemme auton kuitenkin siksi, että nykysuomessa autosta on tullut lähes välttämätön hyödyke - arkielämä olisi liian vaikeata ilman sitä. No me maksamme auton kaikki kulut itse palkastamme, kukaan ei meille anna minkaanlaista kompensaatiota auton omistamisesta. Vaikka näitä työmaa-autoilijoita on paljon, niin luulempa että me jotka emme saa mitään korvausta tai veroetua automme omistamistamisesta olemme silti selvästi enemmistönä. Kyse on siis verojärjestelmän oikeudenmukaisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Kilometrikorvaukset ovat osa suomalaista veronkiertoa, jossa osa palkasta maksetaan verovapaasti kilometrikorvauksina.

Tiedemies

En asu helsingissä enkä edes Suomessa.

Kilometrikorvaus on keino kiertää veroja, kuten Soini sanoi. Se on fakta, jonka me kaikki tiedämme. Minusta veroja maksetaan liikaa, mutta on aivan aivovammaista että verojen kiertäminen laillisesti edellyttää sitä, että laitetaan työntekijä ajamaan omalla autollaan sensijaan että työnantaja pyrkisi vähentämään kustannuksia tasaisesti muualta. Kilometrikorvauksen verottomuus nimittäin on keino, jolla työnantaja maksaa osaksi kuluista ja osaksi vähän isompaa korvausta siksi, että työntekijä saisi paremmat ansiot.

Työn markkinahinta ei silloin ole palkka, vaan palkka + se osa kilometrikorvauksesta, joka ylittää todelliset kulut. Tämä jälkimmäinen osa on siis verotonta, ja Soinin mielestä tämä on hyvä juttu, koska suomalaiset maksavat liikaa veroja. Minä taas sanon, että jos ongelmana on se että maksetaan liikaa veroja, niin pitäisi mieluummin laskea sitä palkasta maksettavaa veroa. Nykyinen järjestelmä luo matalamman verotuksen aloille, joissa pitää ajaa autolla, koska kilometrikorvauksen avulla voidaan kiertää veroa. Tämä on aivan tyhmää, riippumatta siitä, onko sitä mieltä että kulut pitää korvata.

Kun asuin Suomessa minulla oli kyllä auto. En vain tarvinnut sitä työssäni, joten en saanut mistään verovapaata avustusta autonpidon kustannuksiin. Tottakai olisin sillä ajellut työnantajan piikkiin niin paljon kuin olisi pyydetty, koska sillä tienaa ja vielä verottomasti. Tämä siitä systeemistä hölmön tekeekin.

Jos työnantaja vaatii että työntekijä ajaa autolla, niin työnantaja varmaan voi antaa käyttöön auton. Nykyisellään auton vuokraaminen työntekijälle vuokraamosta tulisi usein halvemmaksi; se ettei näin tehdä, on 100% todiste siitä, että systeemiä käytetään nimenomaan veronkiertoon. Kuten totesin, en minä sinänsä sitä paheksu, mutta on se nyt vaan älytöntä, että verojen kiertämiseksi pitää ajaa autolla.

Pergolaattori

Eikö tuo vähennysoikeus mene työmatkoissakin edullisimman mahdollisen kulkuvälineen mukaan?

Mielestäni suurin indikaattori veronkierron olemassaololle on juuri siinä että muuten niin järkevästi toimivat ihmiset tuntuvat puheidensa mukaan hukkaavan aivan uskomattomia summia autoiluun. Muuten rahoistaan tarkka ihminen ei puheista päätellen katso lainkaan millaisen ja minkä ikäisen auton hankkii, missä sitä huollattaa ja millaisia renkaita siinä käyttää.

Kilometrikorvauksiin tuntuva leikkaus ja valtion ylläpitämä auttava puhelinpalvelu autoilun kustannusten pitämiseksi järkevällä tasolla?

-

Tapani

Ymmärrän, että autoilu on kallista jos autoksi valitsee luksusta ja vielä kalliit renkaat päälle. Hyvä, jos asiakas tämän tarpeelliseksi kokee. Ehkä kustannukset kuitenkin kannattaisi laskea normaalin järkevän auton perusteella, sillä tuskin veronmaksajat tahtovat autoharrastusta maksaa. Kuuluuko todella korvata "premiumia" vaiko sittenkin kulut, joita taloudellinen autovalinta tuottaa?

Tiedemies

Ymmärrän, että autoilu on kallista jos autoksi valitsee luksusta ja vielä kalliit renkaat päälle. Hyvä, jos asiakas tämän tarpeelliseksi kokee. Ehkä kustannukset kuitenkin kannattaisi laskea normaalin järkevän auton perusteella, sillä tuskin veronmaksajat tahtovat autoharrastusta maksaa. Kuuluuko todella korvata “premiumia” vaiko sittenkin kulut, joita taloudellinen autovalinta tuottaa?

Tämä on keskeinen kilometrikorvauksen ja vastaavien järjestelyjen ongelma. Juuri siksi kilometrikorvaus on niin hölmö. Aina löytyy syitä miksi jokin tietty korvaustaso on "väärä". Jos tarkoituksena on vähentää byrokratiaa, niin vähennetään byrokratiaa, ei luoda järjestelmiä joiden mitoitus menee pieleen väistämättä ja jotka luovat siten epätarkoituksenmukaisia tapoja kiertää veroja.

Yllä moni suhtautuu hyvin vihamielisesti siihen, että kilometrikorvauksesta käytetään sitä nimitystä mikä se on, eli veronkierto. Tosiasia on, että jos se mitoitetaan *millä tahansa* tavalla, niin aina joku voi silti periaatteessa ajaa halvemmalla ja huonommalla autolla ja tienata. Mikä tahansa tapa toteuttaa verottoman kilometrikorvauksen mitoitus johtaa joko tähän ongelmaan tai sitten siihen, että se alittaa todellisen kustannuksen ja siitäkin sitten urputetaan.

Systeemi on yksinkertaisimmillaan silloin, kun rahasta, joka siirtyy työnantajalta työntekijälle, maksetaan aina veroa. Muun väittäminen on aivan hullua.

JOhanna

Mikä sitten on järkevä balanssi automaattisuuden (veroton km-korvaus) ja kulusidonaisen (tarkka laskutus toteutuneiden kulujen mukaan)? Ensimmäisessä on tuo, että osalla se ei vastaa todellisia kuluja ja menetetään verotuloja, jälkimmäisessä taas byrokratia, joka ei ole ilmaista sekään.

Mutta näppituntumalla km-korvaus on mitoitettu varsin avokätisesti uudelle "laatuautolle" ja vanhemmalla/halvemmalla ajeleva saa siitä nettotuloa. Toisaalta, jos tallissa on laatuauto, jonka on itse maksanut, ymmärrän, että tympisi ajella sillä työajoja ja ottaa takkiinsa rahallisesti arvon aleneman kautta. Satunnaisiin työajoihin ei kannata hankkia työsuhdeautoa, eikä pienen työnantajan kannata pitää autoja varalla seisomassa.

Ei tähän varmaan mitään yhtä oikeaa ratkaisua ole. Aina joku hyötyy ja joku jää tappiolle. Minusta tuo uusi linjaus on oikean suuntainen.

Marko Hamilo

Johanna:

"Toisaalta, jos tallissa on laatuauto, jonka on itse maksanut, ymmärrän, että tympisi ajella sillä työajoja ja ottaa takkiinsa rahallisesti arvon aleneman kautta."

Kuten HS:n laskelmakin osoittaa, verottomat kilometrikorvaukset riittävät hyvin myös laatuauton arvon aleneman kattamiseen. Ainoastaan itse auton hankintaa se ei korvaa. Mutta jos tallissa tosiaan jo on oma auto, ja sitä käytetään myös työajoihin, korvaus on ruhtinaallinen. HS:n esimerkin isohkolla Volvolla kilometrin marginaalikustannus, joka sisältää myös arvon aleneman, oli noin 20 senttiä.

Audi-mies

Ajelen itse käytettynä ostetulla edustusautolla, Audi A8:lla. Siinä on kalliit kateusverot todellista kulutusta huomattavasti suurempien co2-päästötietojen takia. Halvemminkin voisi liikkumisensa hoitaa, mutta onhan se silkkaa luksusta, kun saa aamulla päräyttää töihin hiljaisella ja ylellisellä autolla, jossa on hulppeat tilat ja tehoa kuin pienessä pitäjässä. Näin varmasti moni muukin ajattelee, ja siksi osa maksattaa kalliin autonsa (esim. Audi A6:n) verottomilla kilometrikorvauksilla ja käyttää sitä myös perheen muihin ajoihin.

Minun on vaikea ymmärtää sitä logiikkaa, kuten Markokin toteaa, että joku ostaa itselleen hienon auton jota sitten käyttää vain työnantajan määräämiin ajoihin. Eikö silloin olisi luontevaa ajaa firman autoilla? En minä raaski paljon käyttää omaa silmäteräautoani firman ajoihin, vaikka niistä saakin reilun korvauksen verottomana. Jos työnantaja velvoittaisi minut jatkuvasti käyttämään jotain muuta kuin firman autoa työajoihin, vaatisin kyllä itselleni työsuhdeauton.

aexis

Tiedemies: "Systeemi on yksinkertaisimmillaan silloin, kun rahasta, joka siirtyy työnantajalta työntekijälle, maksetaan aina veroa. Muun väittäminen on aivan hullua."

Tällöinhän ainakin paljon korvattavia työajoja ajavan kannattaisi sopia työnantajansa kanssa siirtyvänsä yrittäjäksi tekemään työtänsä alihankkijana. Näin korvaukset voisi tehdä taas verottomaksi, koska tottahan yrittäjä saa vähentää kulunsa tuloistaan ennen veron määräytymistä.

Ehkä siis kannattaisi vielä pikku hetki miettiä, kannattaako työntekijän tulonhankkimiskuluja kohdella verotuksellisesti merkittävästi poikkeavasti yrittäjän kuluista. Tosin olisihan se aika päheetä, jos kaikki 800000 km-korvausten saajaa siirtyisivät yrittäjiksi - ehkä tosin verohallinnon yritysverotusosastolle voisi kaivata lisäresursseja.

aexis

Tapani - ainakin minun kommentissa oli kyse yksinomaan siitä, että olivatko HS:n uutisoiman Autoliiton laskelman kulut Volvon osalta kohdallaan vai eivät. Omien kokemusteni mukaan suurta heittoa ei näyttäisi olevan - mutta sillä ei ole mitään merkitystä sen kanssa pitäisikö "veronmaksajien kustantaa" (kukahan ne kulut nyt taas sitten maksoikaan...) kaupparatsulle hieno mese vaiko vanha savuttava tojotakorolla.

Alex

Hei,

Ainakin minun kohdallani oli vuosikymmeniä, että oman auton käytöstä saatava korvaus oli sevästi palkan lisä. Veroton palkan lisä, joka ei kartuttanut eläkettä eikä valtion tuloja.
Jokainen firmassa ajoi mielellään kaikki ajot omalla autolla, nettoa jäi käteen kivasti, parikymmentä tuhatta kilometria vuosittain tyäajoa, mukava nettolisä palkkaan.

On aivan tolkutonta väittää, etteikö nykyinen kilomtrikorvausjärestelmä olisi verottoman palkanlisän väline. Hyvuin harvassa tapauksessa tilanne on toinen.

Marko Hamilo

Aexis:

"Tällöinhän ainakin paljon korvattavia työajoja ajavan kannattaisi sopia työnantajansa kanssa siirtyvänsä yrittäjäksi tekemään työtänsä alihankkijana. Näin korvaukset voisi tehdä taas verottomaksi, koska tottahan yrittäjä saa vähentää kulunsa tuloistaan ennen veron määräytymistä."

Tuo on se toinen suosittu tapa vähentää verotusta, muuttamalla työtuloja pääomatuloiksi. Se ei ole ihan niin helppoa kuin miltä se joskus vaikuttaa, mutta mitenkäs siinä käy niille auton kustannuksille? Nehän menevät sitten todellisten kulujen mukaan kirjanpitoon?

Juppejänis

Minäkin ajan mieluummin omalla kuin vuokra-autolla.

Kyllä, sillä hieman tienaa, kun valitsee käytetyn vähänkuluttavan auton uuden ja ison sijaan.

MUTTA! Työmatka ei ole meille ylemmille toimihenkilöille palkallista työaikaa, joten monen tunnin ajot saa yleensä tehdä ihan ilman eri korvausta hyvää hyvyyttään.

Joten, kunhan aletaan maksaa matkustusajasta palkkaa, niin minä käytän vaikka hevosvankkuria. Siihen saakka ajan omalla autolla.

Kollonen

"Olenko joskus sanonut, että Helsingin Sanomien toimittajat ovat punavihreitä hippejä?" Toistuvasti, kuten muutkin laitaoikeistolaiset, elät radalta irronneessa kuplassa, jossa näet porvarilliset tiedotusvälineet "vasemmistolaisina". Hieman kritiikkiä myös sinne sylttytehtaan puolelle kiitos.

Crash

aexis: "Mitäs veronkiertoa sellainen on, jos ja kun toimitaan lakien ja verottajan ohjeiden ja määräysten mukaisesti?"

Missä kohti kirjoitustaan Hamilo puhui veronkierrosta, tai syytti siitä jotakuta?

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009