Olen aina intoillut tuottavammasta ja aika- ja paikkariippumattomammasta työskentelystä, mutta erityisen paljon viimeisten 12 kuukauden aikana, kun olen työskennellyt vapaana toimittajana eli yrittäjänä omilla työvälineilläni. Työhuonetta minulla ei ole eikä tule. Freelancerille luksusta on, että koska vain voi lähteä hetken mielijohteesta Saaristomerelle purjehtimaan tai Keski-Eurooppaan kaupunkilomalle, kunhan varaa hieman aikaa jo sovittujen töiden tekemiseen aikataulussa.

Ostin ensimmäisen miniläppärini kolme vuotta sitten, kun ne tulivat markkinoille. Silloin työskentelin Tiede-lehdessä, mutta haluasin pitää myös omaa läppäriäni mukana ja työsennellä osin kahviloista käsin. Tavallinen kolmikiloinen läppäri oli kuitenkin repussa aina kun sitä ei tarvinnut, ja sen jätti turhan raskaana kotiin aina kun sitä sitten kuitenkin olisi halunnut käyttää. Asus toi markkinoille täysin riisutun pikkuläppärin: ei optista asemaa, ei kovalevyä, käyttiksenä Linux.

Käyttökokemus oli monin tavoin vallankumouksellinen. Kun Windows-läppärien ja -pöytäkoneien kanssa on melkein kaksi vuosikymmentä tottunut siihen, että jo niiden herääminen horrostilasta kestää pari minuuttia, Asus-Linux oli valmis jatkamaan siitä mihin oli jäänyt suunnilleen heti kun läpän oli avannut. Laite pysyi viileänä eikä humissut, kuten tavalliset läppärit. Windows tuntui 15 vuoden aikana onnsituneen aina syöneen kaiken sen Mooren lain mukaisen kehityksen, mitä rautapuolella oli tapahtunut - ominaisuuksiin, joiden poistamiseksi esimerkiksi Wordista käyttäjät näkevät uskomattoman paljon vaivaa. Linux oli monin tavoin riittämätön eikä kehittynyt maailman mukana, mutta pari vuotta Asusin mini toimi aivan riittävänä surffilautana.

Vastaava vallankumouksellinen fiilis tuli viime syksynä, kun ostin ensimmäisen tablettini iPadin. Ei huminaa. Ei kuumuutta. Tolkuton akkukesto verrattuna PC-läppäreihin.

IPad toi toki jotain muutakin. Freelancerinä minun oli jotenkin järjestettävä itselleni tärkeimmät englanninkieliset tiedelehdet, ja iPad oli ratkaisu siihen. New Scientistin tai Scientific Americanin lukeminen verkosta on toki mahdollista läppärillä tai pöytäkoneella jos on pakko, mutta niihin verrattuna painetun aikakauslehden käyttöliittymä on paljon parempi. IPadillä lukee lehtiä tai kirjoja suunnilleen yhtä mukavasti kuin paperiltakin, mutta paljon liikkuvana arvostaa sitä, että kaikki mahtuu alle 700 gramman laitteeseen.

Toinen koukuttava tekijä iPadissa on kosketusnäyttö. Kun siihen on kerran tottunut, samaa ominaisuutta alkaa hakea tavallisesta tietokoneestakin. Hiiri on melkoisen epäergonominen käyttöliittymä.

Koska iPadiin saa langattoman näppäimistön, innostuin ajatuksesta, että alle 700 grammaa painava iPad voisi näppiksen kanssa reissussa ja kahviloissa kokonaan korvata miniläppärin. Sopivalla editorisoftalla varustettuna olenkin yli puoli vuotta käyttänyt iPadia myös kirjoituskoneena - jutut tosin ovat Google Docsissa, jota kotoa voi käyttää isommalla läppärillä hieman mukavammin. Lehdissä alettiin puhua siitä, että tabletit tappavat miniläppärimarkkinat, ja aloin itsekin uskoa siihen.

Mikään täydellinen ratkaisu langaton näppis ja iPad ei kuitenkaan ole. Kesällä tuli sitten markkinoille ratkaisu kysymykseen "miniläppäri vai tabletti". Se on Asus Eee Pad Transformer, joka nimensä mukaisesti voi transformoida koko tabletti- ja miniläppärimarkkinan. Kyse on Android-käyttöjärjestelmää käyttävästä tabletista, jonka saa telakoitua näppäimistöön. Telakoituna se muistuttaa miniläppäriä. Kansi liikkuu normaalisti, toisin kuin joissakin iPad-telakoissa, jotka toimivat vain tietyssä asennossa.

Erityisen mainio piirre on se, että näppäimistössä on toinen 25 wattitunnin akku täydentämään tabletin vastaavaa. Yhdessä miniläppärikokonaisuudessa on siis 50 wattituntia eli yli 15 tunnin akkukesto. Toisaalta jos vaikka hotellilta lähtee kahville, mukaan voi ottaa pelkän tablettiosan, jossa on vain puolet akkukapasiteetista - eli se on samalla suhteellisen kevyt. Näppäimistöosuuden voi jättää latautumaan erikseen.

Asus ei ole ihan sitä mitä haluaisin. Toimistosovellukset ovat aika epäergonomisia, mikä varmaankin johtuu lähinnä Android-käyttöjärjestelmän rajoituksista.

Mutta konsepti sinänsä on niin ylivoimainen, että uskoisin läppäri- ja tablettimarkkinoiden vähitellen konvergoituvan juuri tällaisen konseptin mukaisesti kaikissa kokoluokissa ja käyttöjärjestelmissä, eli näppäimistöosassa osa akkukapasiteettia ja läppäosa toimii erikseen tablettina. Näppäimistöosassa ehkä voisi olla myös kovalevy ja optinen asema tai muuta vastaavaa painavaa turhaketta. Miksi haluaisin läppärin ja tabletin erikseen?

Konvergoituvatko läppäri- ja tablettimarkkinat parin vuoden päästä? Vai onko jokin tekijä, jota en ottanut huomioon?

Kommentit (27)

Jukka Ukkonen

Muutaman vuoden kuluessa se tallennusmediakin voi muuttua perinteisestä pyörivästä magneettikiekosta SSD-mediaan. Se ei paina paljon, ei pidä meteliä ja syö virtaa merkittävästi vain silloin kun sille kirjoitetaan uutta dataa. Muuten ne ovat nopeita ja vähävirtaisia värkkejä. Nopeuden perusta on siinä, ettei levyn pyörähdysviivettä eikä luku-/kirjoitusvarren latensseja tarvitse enää odotella. Toistaiseksi ssd on vaan kohtuuttoman kallista, mutta kun saanti sopivissa piilastuissa kasvaa hinnat laskevat tn. jyrkästi.

kse

Ei nyt ehkä ihan vielä parin vuoden päästä, koska jotkut joutuvat edelleen tekemään "oikeita" töitäkin pelkän officen käytön lisäksi. Tietysti pilvipalveluiden tietoturvakaan ei ihan kaikkeen vielä riitä.

Tietysti kehitys voi ennen pitkää johtaa tuohon - johan näissä "oikeissakin" töissä 2-4 ytimisellä prosessorilla, 8 GB muistilla ja isolla SSD-levyllä varustetut läppärit ovat käytännössä korvanneet työkäytössä pyötäkoneet - aivan samoin kuin henkilökohtainen pöytäkone korvasi vähän aika sitten jaetun laskentapalvelimen. Toisaalta voi tietysti kysyä, että jääkö tabletti vain välivaiheeksi ennen kännyköitä, jotka pystyvät projisoimaan vaikkapa pöydän pintaan virtuaalisen kosketusnäytön tai joissa on rullattava ohut painotekniikalla varustettu näyttö.

Itse en usko koskaan siirtyväni pelkän tabletin käyttäjäksi jo siitä syystä, että maksimaalisen kokoisessa vielä mukana raahattavassa läppärissä (nyt 15,4" näyttö) tulee näytöllä ahtaan paikan kammo - vaikka virtuaalipöytiäkin on jo 12 käytössä. Omat tottumukset ovat sellaiset, että vasta jollain 26-30" näytöllä (mikä taas vaatii tuen 2560x1600 resoluutiolle) tuntuu pääsevän työskentelemään "vapautuneesti". Toinen tablettia vastaan puhuva seikka on se, että itse en jaksa lukea pitkiä aikoja tekstiä taustavalaistulta nestekidenäytöltä - tässä suhteessa nykyinen Amazonin Kindle sähkömustenäyttöineen on ylivoimainen - ja toimii myös auringonpaisteessa...

SamBody

"Vai onko jokin tekijä, jota en ottanut huomioon?"

Unohdit. Suuren enemmistön joka joka tarvitsee maksimaalinen käytettävyyden minimaalisin kustannuksin. One size does not fit all. Vain pieni vähemmistö on valmis investoimaan henk koht iPhoneen 400...500 € - tai tuplaten yhtä lyhytikäisiin it-härpäkkeisiin.

Tiedemies

Ei SSD ole kohtuuttoman kallista. Kallista ehkä jossain määrin, muttei mielettömyyksiin asti. 500GB SSD maksaa seitsemän sataa euroa. Ei tavalliselle kuluttajalle ehkä mielekäs hinta, mutta Marko voisi maksaa sen verran ylimääräistä, jos se oikeasti helpottaisi hänen elämäänsä tässä suhteessa merkittävästi.

Xyzzy

Unohdit hinnan. iPad on mielipuolisen kallis verrattuna suorituskykyyn ja Asus... Olematon suorituskyky pieni näyttä mitätön massamuisti ja silti hintaa noin paljon. Parempi hinta/hyöty kuin iPadissä mutta ei silti lähelläkään riittävää.

Kosketusnäytöt tulevat pysymään kalliina kapasiteettipulan takia vielä useita vuosia. Eli se konvergenssi voi alkaa korkeintaan joskus 5 vuoden päästä.

Nähty on

Näkemykseni on suunnilleen sama kuin sinunkin. Sillä on rajansa, sillä esimerkiksi Androidia ei voi käyttäät työkaluna, jos työ edellyttää vähänkään erikoisemman työkalun käyttämistä. Tässä katsannossa melkein kaiki Adoben ohjelmat ovat jo eksoottisia.

Tekstityöläisen rajoja tabletti laajentaa kummasti. Sillä tulee hyvin toimeen sen ajan, kun täysveristä työkalua ei ole käsillä. Siksi uskon, että tabletit yleistyvät, mutta kakkoskoneina (tosin yhä pystyvämpinä). Itselleni sähköisen lehden lukeminen tabletilta oli varsinainen ahaa-elämys. Ja työkalun käytettävyyshän ei usein riipu sen kyvyistä, vaan sen saatavuudesta ja synergiasta eli mitä kaikkea muuta sillä voi tehdä. Televisio määrällisesti syrjäytti parempansa eli elokuvateatterin, ja kännykkäni on mikrotyöasema, sanelin ja joukkoliikenneopas samoissa kuorissa.

Silti aion vielä hankkia mustavalkoisen sähköpaperilla varustetun kirjanlukijan kirjoja varten. Syy ei ole niinkään luettavuus, vaan se, että kirja jotenkin kuuluu kevyemmän, pysyvämmän ja ajattomamman sekä sähköriippumattomamman laitteen kuoriin kuin tabletin.

Jari Mäkinen

kse: Voitko kertoa mitä ovat ns. "oikeat" työt?

Usein iPadin ja iPhonen yhteydessä sanotaan, että ne eivät kelpaa oikeisiin töihin, mutta itse teen niillä kaikenlaista lehtien selaamisesta video- ja kuvaeditointiin. Toki kunnollinen editointi tapahtuu varsinaisella tietokoneella, mutta perushommat hoituvat näillä "leluillakin". Tiedän, että iPadilla voi koodata, kuvata, tehdä 3D-animaatioita, hoitaa laskutusta jne jne. Siihen saa isojen yhtiöiden korporaatiosovelluksiakin ja salaus hoituu. iPadilla voi jopa lentää lentokonetta - oikeasti.

Poraaminen tai höylääminen ei onnistu iPadilla, mutta niissäkin se on avuksi. Vähän lisää tehoa, muistia ja tarkempi näyttö tablettiin, niin heitän läppärinkin ullakolle!

Miksa

Oletko kokeillut bluetooth-näppäimistöä? Minä olen pitänyt kannettavien vakavana ergonomisena puutteena sitä, että näppäimistö ja näyttö on pultattu yhteen, eikä niitä voi asetella mukavasti. Tabletti ja langaton näppäimistö ratkaisee tämän varsin hyvin.

Motorola Atrix Lapdock on myös kiinnostava konsepti, kannettavaa tietokonetta muistuttava kännykkätelakka. Tehokkaimmat kännykät olisivat jo varmaan täysin riittäviä kevyeen toimistotyöhön, tarvitsee vain jonkinlaisen telakan mihin voi kytkeä täysikokoisen näytön ja näppäimistön ja monissa malleissahan taitaa jo olla HDMI-valmius. Suurin ongelma on varmaan kehitellä käyttöliittymät jotka toimivat sekä 3- että 30-tuuman näytöllä.

kse

Jari: "Oikeat" työt voisi ehkä määritellä kaikeksi mikä saa nykyisen MacBook Pron prosessorin hehkumaan punaisena ja tuulettimet huutamaan hoosiannaa (eli omalta kohdalta tällä hetkellä vaikkapa graafialgoritmien ja simulointien pyörittäminen). Toki samat hommat voi varmaankin periaatteessa tehdä tabletillakin, mutta kyse on siitä, että onko siinä mitään järkeä. Läppärilläkin noiden tekeminen vaatii käytännössä sen, että kone on jatkuvasti latausjohdon päässä.

Mitenkäs muuten iOSissa nykyään sujuu tausta-ajo? Lopetetaanko työnteko siksi aikaa, kun simulointi- tai laskentaohjelma pyöri?

Toinen on tietysti tehtävät, jotka vaativat suurta pinta-alaa - toki pienelläkin näytöllä periaatteessa pärjää zoomauksen ja skrollauksen avulla - mutta kyllä joku systeemikaavio tai mindmap 30" näytöllä on vain niin näppärä - näkee koko häkkyrän kerralla ja saa kaikista teksteitä selvää.

Marko Hamilo

Minun työstäni suuri osa on lukemista. Tabletti on paras lehtien ja kirjojen lukemiseen, joissakin tapauksessa ainoa vaihtoehto.Nettisurffauksessa myös hyvä.

Sähköpostikommunikaatio hoituu taas paremmin läppärillä.

Kirjoitukseen en tarvitse kuin yksinkertaisen editorin ja kunnon näppäimistön.

Lisäksi on kiva katsella Booxtv:stä telkkaria esimerkiksi reissuilta.

Kovalevytilaa en todellakaan tarvtse, 16 gigaa SSD:tä riittää, ja lisäksi tässä laitteessa on USB, toisin kuin iPadissa, joten kannettava kovalevy ajaa saman asian.

Marko Hamilo

Mulla on BT-näppis iPadissa. Tässä on se hyvä puoli, että mukana on touchpad-hiiri.

Sen verran on tottunut Wintoosaan, että jotenkin kaikkein mieluiten sitä näkisi tällaisen laitteen jonkinlaisella kevytwindowsilla, joka käynnistyy heti.

Marko Hamilo

Toki minäkin olen sitä mieltä, että kotona tai työpaikalla olisi kiva olla sellainen tehohärveli, jolla voi tehdä mitä tahansa, numeronäppäimillä ja halvatun isolla ruudulla.

Mutta reissuun haluan laitteen, jossa on sekä läppärin että tabletin toiminnallisuus pienessä ja kevyessä paketissa sairaan hyvällä akkukestolla. Tässä Asusissa pahimmat kompromissit ovat läppäritoiminnallisuudessa. Monet palvelut esimerkiksi menevät suoraan mobiiliversioon, vaikka tällä näytöllä ja näppiksellä haluaisi käyttää täysikokoista versiota.

Mulla on edelleen haussa editori, joka osaisi laskea merkit. Ei tämä Android mikään unelmakäyttis ole. Mutta miten ihmeessä juuri Google Docs -dokkareiden editointi on juuri Androidilla niin älyttömän vaikeaa?

Jukka

En osaa sanoa mikä on paras ratkaisu.

Minulla on vielä kömpelö Windows läppäri, Samsungin Android -puhelin ja Kindle kirjan lukuun. Viimeiseen olen ollut erittäin tyytyväinen, mutta se ei toki ole mikään tabletti vaan kirjan lukulaite. Amazonilta tulee varsinainen tabletti 250 dollarin hintaan parin kuukauden päästä. Uskon että siitä tulee ensimmäinen vahva kilpailija iPadille.

En liiku niin paljoa että kaipaisin oikestaan varsinaista tablettia. (Saatan kuitenin ostaa tuon Amazonin taelitin kun se on noin halpa.) Haluaisin ensi sijassa helposti kannettavan läppärin joka käynnistää sekunneissa ja missä akun kesto olisi vähintään 12 tuntia. Webin käyttöön - browsaamiseen ja googlen sovelluksiin. Itse ratkaisen tämän tarpeen hankkimalla Chromebookin mikä on käsittääkseni varsin optimaalinen tähän. HTML5:hän tukee kyllä offline-käyttöäkin. Googen sovellukset toimivat jo offlinekin.

kse

Marko: "Mulla on edelleen haussa editori, joka osaisi laskea merkit."

vi tai emacs?

Androidille näyttäisi jopa löytyvän suoraan aVim, mutta emacsin asentamiseksi pitäisi ilmeisesti vähän äheltää ;)

SamBody

"Mutta reissuun haluan laitteen, jossa on sekä läppärin että tabletin toiminnallisuus pienessä ja kevyessä paketissa sairaan hyvällä akkukestolla."

No jos haluaa hybridin ominaisuuksia, niin siten pitää hommata hybridi ;-)
Android on silloin poissa laskuista, siinähän sovellukset voivat olla vain ja ainoastaan java-apletteja (sopii kyllä kännykkä-käyttikseen). Käytännössä kyseeseen tulee Windows-pohjaiset vermeet, jolloin sovellusohjelmavalikoima on aivan jotain muuta.
Vaihtoehtoja esim Asus Eee EP121 (myynnissä) tai mielenkiintoisempana Samsung Sliding PC 7 Series (luvattu myyntiin jo männäkuukausina...).

Hannu Tanskanen

Joo, miniläppäri oli mainio keksintö, hankin yhden ensimmäisistä MSI Wind´eistä ja kirjoitan sillä edelleenkin, akku vain ei enää kestä kuin 2,5 minuuttia täydessä latauksessa ( nelisen vuotta vanha). Kilon painoinen vehje ei vie paljoa tilaa eikä rasita selkää lentokentilläkään. Silloin kun akulla vielä sai lähes 3 tuntia eli uutena, kirjoitin kerran pitkän ufo-jutun TM:n Martti Merilinnalle, kun
en osannut nukkua 12 tunnin yölennolla Losista Pariisiin. Yllätyksekseni Martti osti sen, oli juuri itse nähnyt ufon autotesteissä Lapissa.
Tabletti ei kuitenkaan korvaa hyvää kirjoittajaa, jonka huomaa Markon ja Jarin teksteistä ;=) (ei taida tulla tämä julki ...).

YLE/9.9.2011

Läppärillä löytyy skeptikoille tällaistakin informaatiota:

YLE: FUKUSHIMAN PÄÄSTÖ ARVIOITUA SUUREMPI

"Japanilaistutkijat uskovat, että Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudessa pääsi keväällä mereen yli kolme kertaa niin paljon radioaktiivista ainetta kuin ydinvoimayhtiö Tepco on arvioinut. Tokio Electric Power Co eli Tepco on arvioinut, että maaliskuun 21. päivän ja huhtikuun lopun välillä mereen pääsi noin 4 720 terabecquerelliä cesium-137:ää ja jodi-131:tä.

Japanin atomienergialaitoksen JAEA:n arvio on kuitenkin 15 000terabecquereliä. JAEA:n tutkija Takuya Kobayashi arvioi eron johtuvan siitä, että he mittasivat myös ilmasta mereen päätyneet radioaktiiviset aineet, eivät pelkästään voimalasta vuotaneen saastuneen veden aiheuttamia päästöjä.
JAEA:n raportissa ei esitetä arviota cesium-134:n päästöstä, koska tutkijaryhmällä ei aluksi ollut mahdollisuutta mitata sitä. Arvio vuodon suuruudesta tulee siten kasvamaan uusien laskelmien myötä. Maaliskuun 11. päivän ydinvoimaonnettomuuden seurauksena Fukushiman ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmät pettivät, mikä aiheutti reaktoreissa sulamista ja radioaktiivisia vuotoja."

Hannu Tanskanen

Jätän iPadin väliin ja odotan seuraavaa kehitysvaihetta, jossa tietokone puetaan päälle, se on siis vaate, puheohjauksella
ellei sitten suoraa kytkentää aivoihin sijoitetun implantin, mikropiirin kautta ja näyttö on aina päällä eli videolaseissa, joita ei
päältäpäin erota silmälaseista. Mitä sanovat alan asiantuntijat,koska voin ostaa tällaisen (olen 69, joten älkää masentako
minua ;=).

Niin ja akku, se toki on myös integroitu vaatteen rakenteeseen (pintaahan riittää) ja liikkeeni lataa sitä.

Infowars.com

Läppärillä saa myös tällaista aktuellia tietoa. Fukushimassa eletään kriittisiä aikoja:

September 14th:
"MASSIVE NEW RADIOACTIVITY POSSIBLE FROM FUKUSHIMA IF MELTED CORE MATERIALS HIT WATER"
"The government and plant operator TEPCO are trumpeting the operation of the circulation cooling system, as if it marks a successful resolution to the disaster. However, radiation continues to leak from the reactors. The longer the circulation cooling system keeps running, the more radioactive waste it will accumulate. It isn’t really leading us in the direction we need to go.
It’s doubtful that there’s even a need to keep pouring water into the No.1 reactor, where nuclear fuel is suspected to have burned through the pressure vessel. Meanwhile, it is necessary to keep cooling the No. 2 and 3 reactors, which are believed to still contain some fuel, but the cooling system itself is unstable. If the fuel were to become overheated again and melt, coming into contact with water and trigger a steam explosion, more radioactive materials will be released.”

http://www.infowars.com/massive-new-radiation-releases-possible-from-fuk...

JPR

Mitä skeptistä tässä jutussa oikein oli? Itse asiasta olen pitkälle samaa mieltä eli tablettien ominaisuudet ovat kova sana. Esimerkiksi jos valittavana on kindle ja tabletti kirjan tai lehden lukuun niin vastaus on tabletti. Paitsi ulkona kun aurinko paistaa kirkkaasti. Ja kosketusnäyttö on erittäin koukuttava. Itselläni oli Samsung, joka oli pienempänä mukavampi käsitellä kuin iPad. Mutta sitten se varastettiin. Nyt täytyy päättää mitä seuraavaksi.

Anonyymi astrofyysikko

Voisiko nuo Fukushima-jutut pitää pois keskusteluista, joihin ne eivät mitenkään kuulu?

Toinen Timo

No jaa, riippuu mitä sillä läppärillä tahtoo tehdä. Surffaukseen tabletti on ylivoimainen, itse surffaan Samsung Galaxyllänikin (siis puhelimella) enemmän kuin tietokoneella nykyään. Tosin läppärilläkään on ihan turha yrittää tuottaa Adoben softilla yhtään mitään. Iso ruutu ajaa asiansa tietyissä tilanteissa vielä paremmin kuin kannettaavat systeemit.

Ja kyllähän Galaxyynikin saa bluetooth-hiiren kiinni. Ja av-liittimillä sen saa kiinni niin isoon taulutelkkariin kuin vain haluaa.

Kalevi Järvinen

Olin myös enemmän kuin yllättynyt.
Ja siis ajattele , että olen 73 v. Ibad on aivan mahtava. Kaikki on siinä heti ja nyt.
Ainoa, jossa mokaan koko ajan, nimittäin tää ruutunäpäimistö . Nopeessa kirjootuksessa tulee koo ajan virheitä, niinkuin nytkin
Ja toi langaton taitaa olla myös minua varten.

Lisäsksi esim Aamulehden blogissa on kommenttialue niin åieni, että on tosi paha tarkastaa mitä kirjoitti.

Niin siis virheet on tossa p on aina å ja ä on lähes aina return ja jos ei ole tarkkana ja antaa vaan mennä nin menne monta riviä pipariksi.

Ällistyttävää onkuinka hyvin lähes kaikki tarpeeni tule tässä hyvin helposti.
Avaamisen nopeus on ratkaiseva.koko se inhottava avaus räpläily on poistettu ja kuvakansiot pn heti siinä. Jopa facebook on tullut mukaan.
Nyt on kuulemma jo 3 nenkin tullut markkinoille.

Saman kokoista printteriä odotan kuin kuuta nouseen. Mutta se ei kuulemma sovi ibadinfilosofiaan. Miksi muka tarvittaisiin printtausta kun kaikki on siinä.
Mutta voinko mennä koneen kanssa Ryan airin lentoselvitykseen ????.

iphone on liian åieni tämän ikäisille.

Moi Kalluj.

vekotin

Tulevaisuuden laitteiden uusia teknologioitahan on paljonkin kehitteillä ja ollut jo osin käytössäkin.

Intel julkisti juuri suunnitelmiaan uusista prosessorien teknologioista, joilla samanaikaisesti sekä tehoja lisättäisiin merkittävästi että virrankulutusta samalla pienennettäisiin nykyisestä merkittävästi, jolloin raskaampia toimintoja, kuten puheentunnistusta voisi hyödyntää entistä paremmin ja laitteiden käytettävyystuntimäärä kasvaisi.

Näyttö, joka yleensä kuluttaa liki puolet virrasta, kaipaa siinä ohessa kehittämistä ja uusia teknologioita. Niistähän on ollut kehitteillä jo ainakin taipuisa, eli esim. rullattava kalvomainen näyttö.

Hannu Tanskanen

Onnittelut Markolle geenitestijutusta Tekniikan Maailmassa, lehden tasohan nousee nyt humisten, myös Petteri Järvinen
kirjoittaa samassa uusimmassa numerossa (17-2011).

Ja kiitos siitä, etten täällä ole totaaliboikotissa, kuten lehden keskustelufoorumilla, jossa moderaattori "Phony" ei kestä sitä, että joku
tietää enemmän ;=)

Marko Hamilo

Nyt kun minulla on hieman enemmän käyttökokemusta tästä Asusin tabletista, en kauheasti suosittelisi ketään juuri tätä mallia hankkimaan. Ei vain veny Android Honeycomb edes ihan alkeellisimpiinkaan tarpeisiin. Editori ei laske merkkimääriä, eikä millään pääse etenemään sanaa kerrallaan. Kaikki "normaali" puuttuu. Moniajo on vaatimattomampi kuin iPadissa jne.

Mutta tuhannen miljoonan taalan paikka Nokialle / Microsoftille. Palaan Nokian puhelimiin, jos uudessa ekosysteemissä on mahdollista sujuvasti käyttää kännykkää, miniläppärin ja tabletin hybridiä ja täysi mittaista PC:tä niin että kaikki laitteet, softat ja palvelut toimivat kivasti yhteen. Haluan aivan ehdottomasti kaikki vastaavat palvelut Nokian uusiin kännyköihin kuin iPhonessa olen tottunutkin, mutta sitten lisäksi tällainen Windows-ohjelmia ja Windowsin käyttökokemusta tukeva tablet-läppäri näppäimistöllä on kyllä ehdoton vaatimus. Kuitenkin kevytversiona, joka pystyisi yhtä virtapihiin toimintaan kuin Asus tai iPad.

teknologianoloo

Voiko jollain tabletilla tehdä ja käsitellä yksinkertaisia ppt-esityksiä kätevästi??

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009