Kolesteroli pannasta, otsikoi kollegani Susanne Björkholm Hesarin tiedesivuilla 13.7. Kuulemani mukaan tiedetoimitus sai melkoisesti palautetta sen lisäksi, mitä mielipidesivuilla julkaistiin. Olen Björkholmin kanssa ollut yleensä melkein kaikesta samoilla linjoilla, mutta tämä juttu oli mielestäni floppi.

Journalistisesti jutun ongelma oli siinä, ettei siinä esitetty kiistanalaisille (tai kiistattoman virheellisille, voisi joku sanoa) väitteille ainuttakaan lähdettä. On siis mahdotonta käydä tarkistamassa, onko Björkholm muodostanut käsityksensä esimerkiksi tulkittuaan jotakin sinänsä kelvollista tutkimusta virheellisesti vai onko kyse kenties yksittäisistä tutkimuksista, joiden löydökset eivät sitten jatkotutkimuksissa olekaan toistuneet.

Statiinit alentavat LDL-kolesterolia, tästä ei ole kiistaa. Ne myös alentavat sairastavuutta ja kuolleisuutta. Björkholmin mukaan vaikutusmekanismi olisi kuitenkin se, että statiinit vähentävät LDL-kolesterolin tulehdusreaktiota.

Sydänliiton puheenjohtaja Matti Uusituvan mukaan tulehduksen "kuten hapettumisen todellinen merkitys, on edelleen avoin, kun puhutaan valtimokovettumaplakin kehittymisen estosta ihmisellä. Suuret, vuosia kestäneet antioksidanttitutkimukset ihmisillä ovat vetäneet vesiperän"

"Uusi tutkimustieto ei ole kumonnut LDL-kolesterolin keskeistä merkitystä valtimokovettumataudin synnyssä", Uusitupa kirjoitti mielipidesivulla.

Mutta entäpä jos onkin? Jos statiinit vaikuttavat, onko väliä sillä, tapahtuuko se kolesterolia alentavan mekanismin vai anti-inflammatorisen vaikutuksen kautta? Björkholmin vasta-argumentit ovat alhaisen kolesterolin väitetyt huonot vaikutukset sekä statiinien hinta.

Länsimaissa kolesteroliarvot ovat kuitenkin huomattavan korkeita luonnonkansojen kolesteroliarvoihin verrattuna. Statiinit eivät alenna kolesterolin määrää niin alas, että sillä olisi tutkittuja terveyshaittoja, vaikka Björkholm niin väittääkin. Sisätautien erikoislääkäri Ari Kemppainen kirjoitti mielipidesivulla, että "esimerkiksi on jo pitkään tiedetty, että matala kolesteroli ei lisää kuolleisuutta. Tällaista kylläkin joskus epäiltiin, mutta asia on sittemmin tulkittu harhaksi. Matala kolesteroli on ollut tutkimuksissa seuraus tutkimuspotilaiden muista vakavista sairauksista (esimerkiksi syöpäpotilailla kolesteroli voi laskea tautiin liittyen). Se ei siis ole syy ylikuolleisuuteen."

Entäpä statiinien hinta? Kyse on patenttisuojan menettäneistä lääkkeistä, joten mitään erityisen kalliita ne eivät yhteiskunnalle tai yksilölle ole. Statiineja tosin syö moni - minäkin. Sain työterveyshuollon 40-vuotistarkastuksessa aika ikäviä kolesterolilukemia, jotka eivät, kiitos perimäni, millään ruokavaliolla alittaneet viitearvoja.

Kannattaisiko nyt säästää nuo muutamat eurot kuukaudessa, kuten Björkholm ehdottaa? Vaikka statiineista olisikin hyötyä enemmän kuin haittaa, onko tuo hyöty hintansa väärti?

Itä-Suomen yliopiston dosentti Markku Myllykangas on Björkholmin linjoilla. Statiinit pienentävät riskiä sairastua tai kuolla valtimotautiin noin 30 prosenttia. "Jos potilaan riski kuolla valtimotautiin kymmenessä vuodessa on viisi prosenttia (hänenlaisistaan viisi sadasta kuolisi), niin sadasta statiinin käyttäjästä yksi tai kaksi välttäisi valtimotautikuoleman. Lääkkeistä huolimatta neljä potilasta kuolisi. Eli 99 söisi lääkkeitä turhaan"

En tiedä onko tuo viisi prosenttia mielekäs oletus. Kymmenen vuotta on ainakin kovin lyhyt aika. Suomalaisten eliniänodote on sen verran pitkä, että sydäntauti-iässä eletään useita vuosikymmeniä. Mutta annetaan dosentin jatkaa, koska kuolleisuus ei ole ainoa olennainen asia. Sydäntaudit heikentävät elämänlaatua, vaikka henkiin jäisikin.

"Viiden prosentin kuolemanriski vastaa noin 20 prosentin sairastumisriskiä. Statiinien käyttö estäisi parhaimmillaan kuutta henkilöä sadasta käyttäjästä sairastumasta valtimotautiin. Lääkkeistä huolimatta 14 henkilöä sairastuisi. Eli 94 söisi lääkkeitä turhaan. Osa heistä kärsisi statiinien haitoista."

Kuusi prosenttia siis hyötyisi. Vähän realistisemmilla alkuoletuksilla päästäisiinkin jo sitten varmaankin yli kymmenen prosentin, ehkä jopa parinkymmenen prosentin hyötysuhteeseen.

Mutta erityisen kummallinen on tämä Myllykankaan argumentti:

"Etukäteen ei tiedetä, kuka sairastuu tai kuolee valtimotautiin, eikä sitä, kuka hyötyy statiineista. Hyötyjää ei tiedetä jälkikäteenkään. Kyse on terveysarpajaisista, joissa voittajia ei tiedetä koskaan."

Niin, tuota. Oliko ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa mitään interventiota, josta etukäteen tiedettäisiin, kuka hyötyy, kuka ei? Edes tupakointi ei tapa kaikkia eikä tupakoinnin lopettaminen aina estä keuhkosyöpää. Etukäteen ei tiedä, kuka hyötyy.

Hassua kyllä, myös Myllykangas kuuluu niihin intellektuelleihin, joiden kanssa olen melkein aina samaa mieltä. Kolesteroli vain tuntuu olevan joillekin aivan järkeville ihmisille samanlainen sokea piste kuin ilmastonmuutosdenialismi eräille skeptikoille.

Myllykangas voisi nimittäin aivan yhtä hyvin laukoa, että etukäteen ei tiedä, kuka loukkaantuu tai kuolee liikenneonnettomuudessa, eikä sitä, kuka hyötyy turvavöistä. Osa joutuu kärsimään turvavöiden aiheuttamasta mukavuushaitasta turhaan. Autoteollisuus ja turvavyövalmistajat tekevät vöillä miljardibisnestä. Kyse on liikenneturvallisuusarpajaisista, joissa voittajaa ei tiedetä ainakaan etukäteen.

Tiedetoimittaja Björkholmin ja dosentti Myllykankaan ystävällisistä neuvoista huolimatta aion edelleenkin syödä statiinini ja käyttää turvavöitä sekä pyöräilykypärää.

Kommentit (37)

Mika Gissler

Yksi ongelma on, että lääkityksen rajaa on hilattu alemmaksi. Näin saadaan lisää käyttäjiä.

Vuodesta 2005 vuoden 2009 ensimmäiseen puoliskoon, käyttäjien määrä nousi 60 prosenttia. Koko väestöstä noin joka 11. syö statiineja. Vuonna 2009 korvattujen reseptitietojen mukaan lipidejä muuntavia lääkkeiden kustannukset olivat 66,6 miljoonaa euroa, joista vajaat puolet kustansi Kela.

Hyvä uutinen on, että kustannukset ovat kuitenkin laskeneet lääkevaihdon myötä. Reseptiä kohti vähennys vuodesta 2008 vuoteen 2009 oli noin viidenneksen.

erc

Myllykangas kirjoitti myös: "Uunituoreen meta-analyysin mukaan ennaltaehkäisevästä statiinilääkityksestä ei ole hyötyä kokonaiskuolleisuuden kannalta edes suuririskisillä ihmisillä." Jos tuo meta-analyysi on pätevä, niin sitten statiinien käytössä ei ole järkeä.

Sivuvaikutuksetkin on otettava huomioon kun arvioidaan kannattaako näitä lääkkeitä käyttää.

JP

Mielenkiintoista, että tartuit tähän asiaan juuri nyt. Olen nimittäin juuri aloittanut Myllykankaan kirjoittaman Pharmageddon-kirjan lukemisen. Ensimmäisen parin kappaleen aikana vastaan on tullut jo tukuittain tätä kolesteroli-argumenttia mukailevia väitteitä sekä kourallinen selviä olkiukkoja.

Välillä on myös vaikea erottaa, kritisoiko Myllykangas ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ylipäätään vai siihen sivuilmiönä liittyviä medikalisaation vaikutuksia (kuten statiinien ylenmääräisen syönnin kustannushaittoja yhteiskunnalle, eihän niissä mitään jos jokainen omasta pussistaan ne maksaisi mutta kun ilmeisesti KELA eli me kaikki maksamme niistä osan). Tosin muutamat lainaukset, kuten että ennaltaehkäisevät toimet eivät vähennä terveydenhuollon kuluja, viittaavat vahvasti ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Samoin jää epäselväksi vastustaako Myllykangas "normaaliin ikääntymiseen" liittyvien epämukavuuksien hoitoa vai niiden lääketieteellistä tuotteistamista. Lienee itsestäänselvää että vanhuuteen liittyy lihasten heikkenemistä (sarkopenia), mutta Myllykankaan argumenteista päätellen sitä ei pitäisi edes yrittää "hoitaa" lääketieteen keinoin koska se on "luonnollinen asia". Ei vanhuuden vaivoista tietenkään sairauksia tule tehdä, jotka kaikilta diagnosoidaan ja hoidetaan, mutta itse en näe mitään estettä sille - vaan pidän jopa luonnollisena - että ihmisen elämänlaatua koko elinkaaren ajalta pyritään parantamaan tieteen keinoin. Lopullisena tavoitteena eliniän pidentäminen.

Hauskasti Myllykangas myös määrittelee "vanheneminen" sanan luonnollisesta kielenkäytöstä poiketan kellonaikaan sidotuksi, jolloin hän saa argumentoitua ettei vanhenemista voi mikään estää.

Noin ylipäätään Valviran rekisteröimänä terveysalan ammattilaisena mielestäni Myllykankaan kirjoituksista paistaa selvästi läpi se, että kyseessä on akateeminen tutkija eikä lääkäri tai muu kliinisen potilastyön kanssa tekemisissä oleva henkilö.

Marko Hamilo

Mika, voi toki olla että viitearvojen siirtelyssä lähestytään sitä pistettä, jossa statiinilääkityksen hyödyt eivät enää ylitä haittoja.

Myllykankaan mainitsemaan meta-analyysiin olisi hyvä olla viite. Nyt se jäi heitoksi.

JP

Pharmageddon-kirjassa Myllykangas tarttuu tuohon kolesteroliarvojen (ja muiden, kuten verenpaineen) määriteltyihin raja-arvoihin, todeten jotakuinkin niin että jo nykyinen 5.0 rajalla valtaosa väestöstä kuuluu riskiryhmään koska väestön keskiarvo on 5.5 ja kritisoi kovasti joidenkin tutkijoiden ehdotusta riskirajan siirtämistä 4.0:aan. Tässä menee mielestäni kuitenkin nyt vähän puurot ja vellit sekaisin, koska ei sillä että väestöstä suurin osa ylittää jonkin - oletettavasti tutkimuksiin perustuvan - rajan voida perustella rajan korotusta. Samalla argumentaatiologiikalla voitaisiin todeta, että koska englantilaisista suurin osa on ylipainoisia, tulisi ylipainon rajaa korottaa että väestö saadaan tilastoissa normaalipainoisiksi eikä toimenpiteitä lihavuusepidemian kitkemiseksi tarvita.

Ihan sivumainintana täytyy sitten todeta, että minua itseäni tieteestä kiinnostuneena (ja lääketieteeseen työn puolesta perehtyneenä) skeptikkona häiritsee suuresti tutkimustulosten heittely oman argumentaation tukena ilman kunnollisia lähdeviitteitä. Erityisesti tämä häiritsee, kun sitä tapahtuu skeptikkojen tai tieteilijöiden taholta, vallankin kun he yleensä kritisoivat pseudohuuhailijoiden argumentaatiota nimenomaan tästä viittausten puutteesta.

epäilijä

"Ne (statiinit) myös alentavat sairastavuutta ja kuolleisuutta"

Olisko jotain lähdettä heittää tuolla uskomukselle? Käsittääkseni statiinit alentavat vain hieman sydänkuolleisuutta. Mutta vastaavasti syöpäänkuolleisuus LISÄÄNTYY. Nettovaikutus kuolleisuuteen plus-miinus-nolla.

Statiineja pitää syödä vuosikaupalla. Käy kukkarolle. Lisäksi niillä on erittäin vakavia sivuvaikutuksia. Elämänlaatu tippuu nollaan niitä syöviltä. Mitä merkitystä on olla hengissä, jos elämä on yhtä taistelua epämääräisten lihaskolotusten ja kipujen kanssa?

Mutta statiinit ovat kieltämättä loistava business lääketehtaille. Isolla rahalla niitä buffataan. Kannattaisi vähän ajatella omilla aivoilla skeptisesti skeptikonkin.

Eräs (a)asiantuntija ehdotti jopa statiineja lisättäväksi kunnalliseen juomaveteen. Mahtais lääkefirmat läpsiä käsiä onnessaan? Mahtoi syödä ja juoda hyvin lääkefirmojen piikkiin tuokin (a)asiantuntija.

epäilijä

Jäi kysymättä, että kauankos olet ollut "lakkaamatta syömästä statiinejasi"?

Kirjoitit saaneesi statiinireseptin työterveyshuollosta? Onko montakin vuotta mennyt statiineja popsiessa?

Jos olet vasta muutaman viikon syönyt niitä statiineja ja jo nyt kirjoitat ettet "lakkaa syömästä", niin mielestäni otsikointi on hieman harhaanjohtavaa. Et tiedä statiinien syömisestä yhtään mitään.

Statiineista ei ole mitään hyötyä muutaman viikon kuurina. Niitä pitää syödä loppuelämä. Jossain vaiheessa rupeaa iskemään sivuvaikutukset kehiin kun solujesi mitokondriotoiminta sakkaa ja Q10 tasot laskevat kohti nollaa. Palataan asiaan siinä vaiheessa :)

Marko Hamilo

Olen ollut statiinilääkityksellä kasvavalla annostuksella runsaat kaksi vuotta. Muita vaikutuksia kuin LDL-arvon lasku en ole havainnut. Paitsi että yhdellä tuotteella oli vaikutus maksa-arvoihin, joten se korvattiin sellaisella jolla ei ole ollut.

Alan Dorkin

Minun käsitykseni (lukemani) mukaan kolesteroliarvo ei yksin ole erityinen riskitekijä muutoin terveelle ihmiselle. Sydän- ja verisuonisairauksien vaarat kasvavat sen myötä, miten paljon muita ns. metabolisen oireyhtymän tekijöitä ”muhii” samassa yksilössä. Tällaisia riskitekijöitä ovat esim:

- ylipaino
- kohonnut veren triglyseridien määrä
- vähentynyt veren HDL-kolesterolin määrä
- kohonnut verenpaine
- kohonnut verensokeri tai diabetes
- tupakointi
- liiallinen alkoholinkäyttö
- päivittäisen liikunnan puute
- jatkuva stressi

Riskitekijöitä on varmasti enemmänkin, mutta tuossa edellä lienevät ne yleisimmät syyt, joista mikään ei yksittäisenä tekijänä ole välttämättä vaarallinen, mutta jo 2-3 tekijän kombinaatio voi olla ennenaikaisen kuoleman aiheuttava yhdistelmä.

Luonto hoitaa

Vitamiineista ja luontaisravinteista kertovissa kirjoissa ja artikkeleissa väitetään, että statiinien yksi haittavaikutus on elimistön ubikinoni- eli koentsyymi Q10 -pitoisuuksien aleneminen. Statiinit ilmeisesti estävät ubikinonin tuotantoa maksassa. Nykyisin saa jo varsin edullisia ubikinonivalmisteita, mutta en tiedä niiden imeytymisestä.

Mielestäni terveydestä ja hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta, vaikka se vähän (enemmän) maksaisikin. On sitten mukavampi viettää hyvin ansaittuja eläkepäiviä, kun ei ainakaan liikkuminen rajoita elämää.

Olisi kiva, että lääkkeitä tutkittaessa saataisiin selville myös niiden todellinen vaikutusmekanismi ja samalla julkaistaisiin avoimesti haittavaikutukset. Muuten on vaarana, että lääkkeiden mainonta muuttuu yhtä villiksi kuin luontaistuotemarkkinoilla, jossa kaupataan perusteettomilla väitteillä samoja aineita, joita saisi ruokakauppojen vihannestiskeiltä huomattavasti halvemmalla.

Teme

Statiinien haittavaikutuksia kyllä vähätellään lääkäreitä kouluttaessa. Itse en voi statiineja käyttää CK:n noustessa hurjasti. Lisäksi lihaskivut äityvät hurjan koviksi, sairaalahoitoa tarvittiin. Lääkäreille kerrotaan kyllä positiivisista tuloksista, mutta he ovat täysin ymmällään kun alkaa haittavaikutuksia ilmetä. Suomessakin on raportoitu jopa kuolemantapauksista, mutta näiden tietojen kaivaminen edellyttää salapoliisin työtä lääkäreiltäkin.

Savir

Kertoisitkö myös, miten trigly-arvosi ovat muuttuneet lääkityksen alkamisen jälkeen? Sehän kertoo sairastumisriskistä paljon enemmän kuin pelkkä LDL-arvo.

Haluaisitko myös kertoa, mitä syöt? Ehkä luonnonkansoja korkeampi kolesterolisi johtuukin siitä, että syöt eri tavalla kuin luonnonkansat?

Jupiter

JUPITER-tutkimusta on laajalti käytetty statiinien hyötyjä markkinoitaessa. Siitä on mm. laskettu NNT-lukuja, joilla on perusteltu statiinien käyttöä.

Arch Inter Med julkaisi tänä kesänä samassa numerossa tämän "statiinit eivät eronneet lumeesta kuolleisuuden estossa"-meta-analyysin kanssa JUPITER-tutkimuksen uudelleenarvioinnin:

Results: The trial was flawed. It was discontinued (according to prespecified rules) after fewer than 2 years of follow-up, with no differences between the 2 groups on the most objective criteria. Clinical data showed a major discrepancy between significant reduction of nonfatal stroke and myocardial infarction but no effect on mortality from stroke and myocardial infarction. Cardiovascular mortality was surprisingly low compared with total mortality—between 5% and 18%—whereas the expected rate would have been close to 40%. Finally, there was a very low case-fatality rate of myocardial infarction, far from the expected number of close to 50%. The possibility that bias entered the trial is particularly concerning because of the strong commercial interest in the study.

Conclusion: The results of the trial do not support the use of statin treatment for primary prevention of cardiovascular diseases and raise troubling questions concerning the role of commercial sponsors.

epäilijä

Kunnollinen ubikinonilisävalmiste ei ole koskaan halpa. Se johtuu siitä, että maailmassa on tasan yksi (1) tehdas, joka kykenee valmistamaan kunnollista imeytyvää ubikinonia. Menetelmä on japanilaisen lääketehtaan patentin alla, joten sitä ei voi muut käyttää.

Ainahan markkinoilla on tietysti epärehellisiä yrittäjiä. Q10 leimoja purkin kylkeen vaan ja kauppamaan. Tyhmät ostavat jotain merkityksetöntä jauhoa ubikinonina.

Pidän muuten aika perverssinä ajatuksena sitä, että ensin aiheutettaan itselle lääkkeillä ubikinoni uupelo, jota sitten yritetään paikkailla toista tabua napsimalla. Muutenkin koko kolestrolihössötys on liioiteltua. Johan sen ovat Helsigin yliopiston elintarvikekemian tutkijat 2003 osoittaneet, että LDL:n hapettumisen voi käytännössä estää syömällä kourallisen metsämarjoja joka päivä.

Vain hapettunut LDL on (voi olla) vaarallista verisuonillesi, joten se siitä. Saman efektin niillä marjoilla saa kuin statiineillakin. Mutta kukin tyylillään.

PS. Marjoissa saa toki muitakin etuja, mm. suoliston toiminta paranee, suolistosyöpien, bakteeritulehdusten ym. riski laskee. Statiineilla noita vaikutuksia ei ole. Ainoa "miinus" on, että KELA ei korvaa osaa "hinnasta", mutta toisaalta hinta voi olla hyvinkin matala, jos itse viitsii Sailaksen tapaan hieman nähdä vaivaa. Lisäksi kaupan päälle pääsee vähän metsään ja reipasta liikuntaa. Ei välttämättä ihan mitättömiä asioita nekään.

Antti

Ancel Keys`1950- luvulla tekemä 21:n eiku siis sori 7:n maan tutkimus sai kauniin käyrän runsaan kokonaiskolesterolin ja sydänkuolleisuuden välille. Pois jätettiin 14 maata, ne kun eivät sopineet käyrästöön... jotta sitä rataa vaan apteekkiin...

SamBody

Olet näköjään Marko jopa jonkinasteiseen kiivauteen saakka ainakin mainitsemissasi asioissa auktoriteettiuskoinen. Tästä en suinkaan ryhdy ketään moittimaan, kukin taaplatkoon tyylillään ja uskokoot mihin tahtovat. Kun kyse kuitenkin on omasta terveydestä, haluaisin muistuttaa eräästä joskus unohtuvasta faktasta: vastuu on sinulla, ja viime kädessä yksin sinulla mitä tahansa tapahtuukaan. Lääkärit yms. asiantuntijat ovat tietysti oman alansa experttejä, mutta vastuuta sinun terveydestäsi (tai sairaudestasi) he eivät kuitenkaan kanna. He ovat asiantuntijoita mutta myös erehtyväisiä ihmisiä kaikkine inhimillisine heikkouksineen - aivan kuten sinä itsekin olet.

Marko Hamilo

Olen evidenssiuskoinen, mutta täytyy sanoa että Suomessa onneksi ovat useimmat "auktoriteetitkin". Auktoriteettiuskoinenkaan ei siksi ole niin kauhean usein väärässä.

mr_Zombie

"Sain työterveyshuollon 40-vuotistarkastuksessa aika ikäviä kolesterolilukemia, jotka eivät, kiitos perimäni, millään ruokavaliolla alittaneet viitearvoja."

Millaisia ruokavalioita olet kokeillut?

Itsekin olen kiinnostunut terveydestä ja ruokavalioista viime aikoina ja nettiä lueskelemalla on käynyt aika selväksi, että hyvin moni taho on aika skeptinen kolesteroliteoriaa kohtaan. Tässä kaivattaisiin minusta hieman tutkivaa journalismia - otetaan muutama testihenkilö, joilla syötetään virallisterveellista ruokavaliota ja lääkkeitä, sekä muutama, joille syötetään erilaisten skeptikoiden suosittelemia ruokavalioita. Kolesteroli on helppo tapaus tässä mielessä, kun sen pystyy mittaamaan niin helposti (toisin on monien muiden väitettyjen terveysvaikutusten kanssa). Sitten vain vertaillaan tuloksia - tarkoituksena siis vain katsoa vaikutusta kolesteroliin, kokonaiskuolleisuutta lienee aika hankala testata tässä tapauksessa, koska se kestäisi niin kauan. Mutta vaikutus kolesteroliin varmaan selväisi jo muutamassa kuukaudessa?

Eihän se kovin vaativaa olisi, jos testi on tyyliin:
1) kolesterolin mittaus
2) 30 päivää tavallisella ruokavaliolla ilman statiineja
3) kolesterolin mittaus
4) 30 päivää ruokavaliolla, jossa pitää syödä aineita X ja Y ja välttää ainetta Z
5) kolesterolin mittaus

Pitäisi vaan löytää muutama niin rohkea tyyppi, että uskaltavat jättää statiinit syömättä pariksi kuukaudeksi. Tosin en kyllä yhtään tiedä, onko kaksi kuukautta sopiva ajanjakso, jotta muutoksia alkaisi oikeasti näkyä.

Marko Hamilo

Käsittääkseni sellaisia statiiniskeptikoita ei ole, jotka kiistäisivät statiinien vaikutuksen LDL-kolesterolin määrään.

Alan Dorkin

Marko kirjoitti:
"Olen evidenssiuskoinen, mutta täytyy sanoa että Suomessa onneksi ovat useimmat “auktoriteetitkin”. Auktoriteettiuskoinenkaan ei siksi ole niin kauhean usein väärässä."

Kun Einstein julkaisi legendaariset suppean ja yleisen suhteellisuusteoriansa noin sata vuotta sitten, kolmesataa saksalaista matemaatikkoa ja tiedemiestä allekirjoitti julkilausuman, jonka mukaan (juutalaissyntyinen) Einstein on väärässä.

Kun Aatu kuuli asiasta hän totesi lakonisesti: "Jos olen väärässä, yksikin allekirjoittaja riittäisi!"

Esc

Statiinit kyllä laskevat LDL-kolesterolia, mutta mitä LDL-kolesterolin hiukkaskoon osia se laskee? LDL-perhe kun koostuu suurista, paljon kolesterolia sisältävistä hiukkasista yhtenä jatkumona aina vähän kolesterolia sisältäviin, pieniin tiheisiin hiukkasiin.

Pienen hiukkaskoon (small dense LDL eli sd-LDL) hiukkaset ovat aterogeenisiä, jotka hapettuvat herkästi ja pääsevät puikahtamaan verisuonten intimakerrokseen. Pienen hiukkaskoon LDL:n määrästä saa ihan hyvän arvion tiettyjä apolipoproteiineja mittaamalla. Naturessakin julkaistussa artikkelissa kirjoittajat ehdottivat, että "dyslipidemian" sijaan tulisi puhua "dyslipoproteinemiasta" silloin, kun lipoproteiiniprofiili on aterogeeninen. Lancetissa on todettu jo pari vuotta sitten, että apolipoproteiineihin perustuva riskiarvio ennustaa sydän- ja verisuonitautitapahtumia kaikkia kolesteroliin perustuvia arvioita paremmin!

Kolesterolin pahuuden todisteina käytetään mm. familiaalista hyperkolesterolemiaa. Siinähän kolesteroliarvot ovat huiman korkeat, ja sydän- ja verisuonitauteja esiintyy jo nuorella iällä. FH:ssa on kuitenkin kyse APOB100:n pistemutaatiosta, jolloin aterogeenisimmät pienet LDL-partikkelit jäävät verenkiertoon suurempina pitoisuuksina (harmittomampien suuren koon LDL-hiukkastenkin kanssa).

Kyse on loppujen lopuksi vain tieteellisistä malleista. Alussa oli kokonaiskolesterolipitoisuus, joka ennusti riskiä tyhjää paremmin. Sitten tuli jako HDL- ja LDL-hiukkasryhmiin, ja riskiennuste tarkentui. Apolipoproteiinit ovat seuraava askel, ja niistä tulisi puhua aktiivisemmin!

Suosittelen lukemaan aiheesta pienen hiukkaskoon LDL julkaisuista Am J Clin Nutr, Nature ja The Lancet.

epäilijä

Tottakai statiinit alentavat LDL-kolestrolin määrää, koska ne iskevät suoraan maksan kolestrolisynteesiin!

Mutta mistä olet Marko saanut päähäsi, että kyseessä on paras tapa ehkäistä verisuonten plakkiutuminen?

Sussa

Marko, JP vihjaisi blogistasi juuri, siksi en ole itse vastaillut mitään aiemmin. Olen kaikille sitä pyytäneille meilannut (osittaisen) lähdeviitelistan, mutta lehteen tai nettiin sitä en saanut. Lähetän jos haluat.

Sorruit (lievään) olkiukon hakkaamiseen. En ole väittänyt, etteikö statiinien syönti vähennä kuolleisuutta, ainoastaan, että se ei vähennä kuolleisuutta prrimaaripreventiona. JOS on jo ollut infarkti tms, statiinien syönti vähentää kuolleisuutta. Jos ei ole ollut, se ei vähennä kuolleisuutta.

Perusargumenttini statiiniskepsismin herättämiselle on, että statiinien vaikutusmekanismi kaikesta päätellen on tulehduksen vähentäminen. Tähän on helpompia ja halvempia keinoja.

Täällä onkin jo tutotu esiin se, että LDL:ää on monta sorttia ja vain jotkin niistä aterogeenisiä. Jokaikinen tieteellinen artikkeli, jossa puututtiin aterogeneesin syntymekanismeihin kertoi, että tarvitaan LDL:n hapettumista ja tämän aiheuttama systeeminen tulehdustila ennen kuin plakkeja syntyy.

Kolesterolisynteesin esto on varmasti paikallaan hyperkolesterolemiassa, mutta nykyrajat ovat lähinnä naurettavia. Ja lähes puolet infarktin saajista kuuluvat nykyistenkin LDL-rajojen paremmalle puolelle.

Nuo mielipidepalstalla esitetyt vasta-argumentit olivat ihan yhtä tyhjän kanssa - ei niissä sanottu kuin se, että "LDL on paha ja sen alentaminen on hyvä" koska "kaikki alan ammatilaiset ovat sitä mieltä". Lääkärit saavat valtaosan kaikesta lääketiedostaan lääkefirmoilta. Tuskin sinäkään voit väittää, että heidän rahoittamansa tutkimus olisi puolueetonta ja objektiivista silloin, kun blockbusterista tulee negatiivisia tuloksia? Vasta nyt alkaa selvitä esim se, ettei serotoniiniblokkereista ole plaseboa enemmän apua. Sama koskee statiineja ennaltaehkäisynä jos ei jo ole sairastanut infarktia.

Antioksidanttitutkimuksissa on saatu "vesiperä" vain, kun valmisteet ovat olleet pillerimuodossa. Ruokavaliosta saadut tulokset ovat olleet vakuuttavia. Huomattvasti parempia ovat olleet ennaltaehkäisevät vaikutukset kuin statiineilla (joilla niitä ei siis edes ole).

mr_Zombie

Marko: "Käsittääkseni sellaisia statiiniskeptikoita ei ole, jotka kiistäisivät statiinien vaikutuksen LDL-kolesterolin määrään."

Ei varmaan olekaan, enkä sitä tässä tarkoittanutkaan. Vaan että testailtaisiin sitä, onko niillä, jotka esittävät vaihtoehtoja statiineille, oikeasti puheissaan jotain perää. Siitä varmaan hyvin moni on samaa mieltä, ettei statiineja kannata huvikseen syödä, vaan ainoastaan silloin, jos on odotettavissa ihan oikeaa hyötyä. Jos yksinkertaisella ruokavalion muutoksella voidaan kuitenkin myös alentaa LDL-arvoja, niin silloin tietenkin sitä kannattaa suosia, eikä statiineja.

Siksi kiinnostaisikin, että millaisia ruokavalioita kokeilit, Marko, ennenkö siirryit statiinikäyttäjäksi.

Marko Hamilo

Liikun sen verran paljon, että olen syönyt melko surutta - myös eläinrasvaa, koska painonhallinta ei ole ollut ongelma. Tein normaaleja parannuksia, jotka auttoivat jonkin verran. En jäänyt kokeilemaan, miten pitkälle olisin päässyt, jos olisin ryhtynyt vegaaniksi.

Olenko ymmärtänyt oikein, Sussa, että sinusta LDL:n määrällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko verisuonen seinämässä sitä tulehdusta vai ei?

Sitten niistä meta-analyyseistä. Käsittääkseni ei ole tutkimusta, jossa olisi seurattu esimerkiksi kahtakymmentä vuotta tuota statiinien ennaltaehkäisevää vaikutusta. Et siis voi myöskään väittää, että siitä tutkimuksen mukaan ei olisi sellaisella aikavälillä hyötyä. Oletus, että siitä olisi hyötyä, on kuitenkin perusteltu. En halua 60-vuotiaana pohtia, olisiko kuitenkin pitänyt aloittaa jo 40-vuotiaana.

Tässä jo aiemmin linkitetyssä blogissa minusta on kaikkein selvimmin esitetty ne argumentit, minkä vuoksi en pidä statiinikritiikkiä kovin hyvin perusteltuna: http://sundqvist.blogspot.com/2010/06/kirjoittajavieras-timo-strandberg....

Sussa

Sen LDL-muodon, joka helposti hapettuu ja plakkimuodostuksen välillä on yhteys. Muuten tulehdusmarkkerit ennustavat plakkeja paljon paremmin kuin LDL-pitoisuus.

Infarktien uusimistodennäköisyys aleneminen esim lovastatiinilla oli yhteydessä lovastatiinin aiheuttaman tulehduksen eston, ei lipidiprofiilin muutoksen kanssa. Eli LDL ja sen muutokset eivät korreloi statiinien käytön synnyttämän hyödyn kanssa.

Mieti itse: on ihan sama sairastuvuuden alenemiselle statiineilla, mikä on alkuperäinen LDL-taso. Tämä on fysiologisesti niin outoa, että ainoa selitys voi olla, että statiinit vaikuttavat johonkin muuhun aterogeeniseen mekanismiin ja sivutuotteena alentvat myös LDL:ää.

Se entsyymi, jonka toimintaa statiinit estävät, on mukana niin monen eri aineen tuotannossa, että hirvittää ajatella minkälaista on se "collateral damage" mitä niillä saadaan aikaan. Vaikeaa kuvitella, että aineenvaihdunnalle elintärkeiden aineiden tuotannon estäminen voi olla ok pitkässä juoksussa, vaikka yksi toivottu asia saataisiinkin aikaan. Varsinkin jo mainittu ubikinoni-puute on melkoinen riski. Statiinit ehkä ehkäisevät tulehdusta ja siten hidastavat plakinmuodostusta, mutta varsinkin mitokondrioiden energiatuotannon häiriintyminen ubikinonipuutoksen kautta on taatusti paha juttu - semminkin kun hapettumisasteen ja tulehduksen voi ehkäistä yhtä tehokkaasti ruokavaliolla. Ilman kaikkia kerrannaisvaikutuksia.

*********************
Alla olevassa artikkelissa katsastellaan statiinien käytön vaikutusta yleiseen kuolleisuuteen:

Statins and All-Cause Mortality in High-Risk Primary Prevention
A Meta-analysis of 11 Randomized Controlled Trials Involving 65 229 Participants

Kausik K. Ray, MD, MPhil, FACC, FESC; Sreenivasa Rao Kondapally Seshasai, MD, MPhil; Sebhat Erqou, MD, MPhil, PhD; Peter Sever, PhD, FRCP, FESC; J. Wouter Jukema, MD, PhD; Ian Ford, PhD; Naveed Sattar, FRCPath
Arch Intern Med. 2010;170(12):1024-1031.

**********************
Seuraavassa BMJ:n artikkeli johon koottu tiedot runsaan 2 miljoonan statiineja syövän 30-84-vuotiaan krempoista jotka yhteydessä statiineihin.

"Unintended effects of statins in men and women in England and Wales: population based cohort study using the QResearch database"

Julia Hippisley-Cox, professor of clinical epidemiology and general practice, Carol Coupland, associate professor in medical statistics

Statin use was associated with decreased risks of oesophageal cancer but increased risks of moderate or serious liver dysfunction, acute renal failure, moderate or serious myopathy, and cataract. Adverse effects were similar across statin types for each outcome except liver dysfunction where risks were highest for fluvastatin. A dose-response effect was apparent for acute renal failure and liver dysfunction.

Sussa

Luin tuon linkittämäsi Strandbergin kirjoituksen - enkä löytänyt siitäkään mitään viitteitä. Sen paremmin uusia kuin vanhojakaan. Eikä mikään argumentti vakuutta siitä, etteikö tulehduksen aleneminen olisi statiinien hyvien vaikutusten takana.

Ihan peruspartaveistä käyttäen voi tarkastella seuraavia faktoja:

* tulehdusmarkkerit ennustavat plakkimuodostusta paljon paremmin kuin LDL
* statiinit alentavat tulehdusta
* antioksidantteja sisältävä ruokavalio estää tulehdusta ja plakinmuodostusta
* tyydyttyneitä rasvoja sisältävä ravinto lisää helposti hapettuvaa LDL:ää ja siten tulehdusta ja plakinmuodostusta
* veren tyydyttyneiden rasvojen pitoisuus korreloi plakinmuodostuksen kanssa

En mitenkään näe tähän perustuen, miksi ateroskleroosia pitäisi ehkäistä estämällä kolesterolin (ja kymmenien muiden aineenvaihdunnalle tärkeiden molekyylien) valmistusta kropassa.

leinoee

Statiinit laskevat sydän- ja verisuonitautivaaraa noin 30% lähtöriskistä ja kokonaiskuolleisuusvaaraa noin 20% lähtöriskistä RIIPPUMATTA LDL-KOLESTEROLIARVOSTA useiden eri tutkimusten perusteella. Toisaalta statiineilla on omat haittansa, voi tulla maksareaktioita, lihastulehdusta, yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa jne., minkä vuoksi niitä ei kannata kuitenkaan sekoittaa juomaveteen.
Joten: virhe tehdään usein siinä, että
1) hoidetaan statiineilla korkeaa LDL-kolesterolia ihmisillä, joilta puuttuvat muut vaaratekijät ja joiden kokonaisvaara saada sydän- ja verisuonitauteja on lähtökohtaisesti pieni ja joita tulisi hoitaa vain elämäntapamuutoksilla ja toisaalta
2) jätetään hoitamatta statiineilla suuren riskin omaavia, esim. diabetespotilaita tai jo sydän- ja verisuonitautia sairastavia, joiden LDL-arvo ei ole kovin suuri, mutta kokonaisvaaran perusteella kannattaisi kuitenkin antaa statiinia, sillä kokonaisvaaran prosentuaalinen pieneneminen statiineilla on sama myös matalammilla arvoilla.
Statiinien vaikutus perustuu lähinnä LDL-kolesteroliarvon pienenemiseen, nehän estävät maksan LDL-kolesterolituotantoa. Tähän linkittyy myös tulehdusreaktion rauhoittuminen, sillä tulehdusreaktio kulkee käsi kädessä rasvahäiriön kanssa. Nämä vaikuttavat siis yhdessä, eivät ole "vaihtoehtoiset teoriat". Tämä sivukommenttina näihin tulehdusreaktiokeskusteluihin.
Kansanterveyttä edistäisi, jos lääkärit arvioisivat sukuriskin, tupakoinnin, rasvahäiriön, sokeritasapainon, potilaan iän ja sukupuolen perusteella kokonaisvaaraa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, ja määräisivät kolesterolilääkityksen tämän perusteella sen sijaan, että käytetään pohjana vain LDL-arvoa. Arviointi ei olisi edes vaikeaa, sillä kokonaisriskin arviointiin on useita nettilaskureita, jotka perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin. Nykyistä statiinilääkitystä ei siis välttämättä tarvitsisi laajentaa suurempaan joukkoon, vaan kohdistaa tarkemmin niihin potilaisiin, jotka lääkityksestä eniten hyötyisivät.

Neonomide

Yllä olikin jo hyvää keskustelua - johon itsekin osallistuin tuossa Strandbergin kirjoituksen linkissä. Michel de Lorgeril käy parhaillaan AJCN-lehdessä kuumaa väittelyä paperinsa johdosta Ridkerin kanssa, jossa kävi läpi Vioxx-skandaalin jälkeen tehdyt tärkeimmät statiinitutkimukset ja totesi, että tulokset ovat menneet joko pieleen tai hyvin epäilyttäviä (JUPITER). Että sellaista "kiistatonta" näyttöä tällä kertaa.

Ihmettelen kovasti jos monsieur Hamilo on saanut pelkän LDL-pitoisuuden vuoksi statinointia, eikö muka muita riskitekijöitä ollut ? Kuulostaa lääkärin päätöksenä epäilyttävältä - en muista Käypä Hoidosta tällaista ohjetta - etenkin jos liikuntaa tulee harrastettua. Onko valtimoiden ultraäänitutkimuksia tehty ? Onko suvussa valtimotauteja ? Korkea verenpaine ?

Parasta näyttöä sydänkohtausten ehkäisyssä on saatu Välimeren ruokavaliolla, 77% alennus sydäreissä ja 70% kokonaiskuolleisuudessa - statiinit eivät tule lähellekään, eikä rasvaa tarvinnut pelätä. Pienemmässä klassikkotutkimuksessa taas niasiinilla 90% estovaikutus. Kalaöljyillä eriasteisia lukemia - kunhan annos ja laatu on ollut kunnollinen. Lisäksi yhdistelmähoidoista sekä vähärasvaisella että korkearasvaisemmalla on näyttöä - vegaanit eivät sen sijaan ole automaattisesti turvassa sydänkohtauksilta. Kalsiumpisteitä on saatu parhaiten alenemaan, mietoa statiinilääkitystä, vehnäkieltoa, D-vitamiinia (50-250 µg/p) ja keskirasvaista ravintoa yhdistelemällä (Davis 2009). Lisäksi ubikinonilla on meta-analyysin mukaan saatu lähelle statiineihin verrattavia tuloksia. Eikö lääketeollisuuden haamukirjoittajat ole halunneet ottaa sitä mukaan ? Myös E-vitamiinitrialeissa on ollut selkeä bias - on AINA käytetty suurissa tutkimuksissa d-alfamuotoa, vaikka mm. tokotrienolit omaavat paljon voimakkaampia vaikutuksia jo lyhyissä trialeissa veriarvoihin.

Minusta voimme todeta, että tutkimus on biasoitunutta lääkkeiden suuntaan. En myöskään onnistu ymmärtämään väitettä, että *kaikki* statiinit patentiltaan rauenneet - useat eniten rahaa tekevät ovat vielä jäljellä (mm. Lipitor ja Crestor). Lähde ?

Tyydyttyneiden rasvojen yhteys korkeampaan LDL-kolesteroliin taas ei ole riittävän pitävästi todistettu, eikä partikkelikoon, HDL:n samanaikaisen nousun, hapettumisen ja glykaation vaikutuksia olla voitu laskea pois. Japanissa uunituoreessa tutkimuksessa eniten tyydyttyneitä käyttneet - ja oletettavasti *epidemiologisesti* korkeimman LDL-tasot omanneet - saivat tilastollisesti ei-merkitsevästi vähemmän sydänkohtauksia ja tilastollisesti merkitsevästi selvästi vähemmän aivohalvauksia. MONICA-tutkimus ja Keysin alkuperäinen yli 20 maan aineisto jo ovat näyttäneet, ettei hyperolesterolemialla tai eläinrasvojen nauttimisella ole johdonmukaista hteyttä sydänsairauksiin. Statiinit toimivat siis ilmeisesti jollain muulla mekanismilla kuin alentamalla LDL-kolesterolia. HDL-kolesterolia lisäävät lääkeviritelmät taas ovat tappaneet ihmisiä, joten kehitystyö on pitkälti lopetettu.

Myös kolme uutta meta-analyysia ovat todenneet vuorollaan, etteivät tyydyttyneet rasvat ja/tai käsittelemättömän eläinlihan syönti lisää sydänsairauksia. Tyydyttymättömät kyllä suojaavat, mutta siitä voidaankin vetää kysymys mikä sitten niitä sydäreitä aiheuttaa ? Luonnonkansoilla eikä eläimillä yleisesti ottaen valtimotauteja kun ei esiinny ja loogisimpana selityksenä on alkuperäisempi ravinto. Esimerkiksi vehnä, sokeri eri muotoineen ja liiat omega 6-rasvahapot aiheuttavat kaikki omalla tavallaan metabolismin ja immuunijärjestelmän häiriöitä, joita krooniset hivenaineiden puutostilat ja epätasapainot lisäävät.

Luonnonkansojen parista on myös syytä todeta, että esimerkiksi Rendiilit omaavat hyvin korkean kokonaiskolesterolin ja Maasait & Tokelaun asukit hyvin matalan ilman todisteita sydänkohtauksista - molemmat äärimmäisen suurella tyydyttyneiden rasvojen saannilla. On myös paljon näyttöä, että luonnonkansoilla HDL-pitoisuus ei ole ollenkaan parempi kuin länsimaisilla ihmisillä.

Mistä pääsisimmekin kätevästi kannattamaan paleodieettiä, joka terveillä jo alle 2 viikossa normalisoi käytännössä kaikki perinteiset verimarkkerit ja sydäntautisilla/diabeetikoilla tekee saman ainakin 3 kk:n ajan (Lindeberg, Frasetto ym...). En ymmärrä, miksi myöntyvyydeltään usein huonoihin vegetaaridieetteihin tulisi päätyä tämän valossa.

En ymmärrä, miksi näiden tutkimusten valossa statiineille siirtyminen olisi ensimmäisten vaihtoehtojen joukossa - edes silloin jos luotamme Friedewaldin kaavalla laskettuihin ikivanhoihin ja pääosin ennustusvoimaltaan huonoihin lipidimarkkereihin. Rosuvastatiinin kaltaiset lääkkeet myös nostavat potilaiden D-vitamiinipitoisuutta lähes auringonottoon verrattavasti, mikä edelleen voi hyvin selittää osaltaan lääkkeen tehoa - tehden sen käytön myös mahdollisesti aika turhaksi. D-vitamiini korreloi itsenäisesti sydäntauteihin ja on mm. yllä mainitussa Davisin äärimmäisen tehokkaassa sydäntautiohjelmassa kolmen tärkeimmän lipidimarkkerin joukossa.

Mutta onhan tämä vapaa maa. En kyllä ymmärrä mihin tutkimuksiin perustuu väite että statiinien estovaikutus olisi 30% - teho kun on kunnolla kyetty osoittamaan vain jo yhden sydänkohtauksen saaneilla miehillä. Muut potilasryhmät ovat yleisesti ottaen helppoa rahaa lääkefirmoille.

siljamaarit

"En kyllä ymmärrä mihin tutkimuksiin perustuu väite että statiinien estovaikutus olisi 30%": hyvä taulukko tehdyistä primaari- ja sekundaaripreventiotutkimuksista löytyy esim. Dyslipidemioiden Käypä Hoito -suosituksen lisäaineistosta:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01273

Toinen hyvä yhteenveto on esim. Kreisbergin ja Obermanin oheinen katsaus:
http://jcem.endojournals.org/cgi/content/full/87/2/423

Prosenttiluvut vaihtelevat primaaripreventiossa välillä 19-37 %, mutta ovat erityisesti riskipotilasaineistoissa kuten tyypin 2 diabeetikoilla niin korkeita, että on vaikeaa jättää hoitamatta. Alla linkki esim. CARDS-tutkimukseen, jossa sepelvaltimotautikohtaukset vähenivät 37%, aivohalvaukset 48% ja kuolemanvaara 27 % neljässä vuodessa riippumatta LDL-kolesterolin lähtötasosta:
http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6T1B-4D4JS9Y-1....

Silti olen ehdottomasti samaa mieltä kuin Neonomide: rasvahäiriöiden perushoito ovat elämäntavat, ja lääkitys on aiheen korkean riskin potilailla, ei pelkän LDL-kolesteroliarvon perusteella. Terveellistä ruokavaliota ja muitakin terveellisiä elämäntapoja kannattaa toisaalta tietysti noudattaa kaikkien, myös niiden, joilla rasva-arvot ovat ideaaliset.

Mielestäni on myös epäeettistä kieltää toimiva lääkehoito sellaisilta potilailta, jotka eivät kertakaikkiaan pysty muuttamaan elämäntapojaan. Lisää tukea elämäntapamuutoksiin pitäisi olla saatavana kaikille, joille määrätään sydän- ja verisuonitautien estämiseen lääkitystä samoin kuin niille, joilla katsotaan pelkän elämäntapojen muuttamisen riittävän hoidoksi.

Kuuluttaisin myös kaupunkisuunnittelua avuksi edistämään työmatkojen kulkemista kävellen tai pyörällä, ja ruoan verotuksen suuntaamista siten, että se tukisi terveellisiä valintoja. Pulmana on, että kokonaisvaltaisesti epäterveellinen länsimainen elämäntapa kaadetaan vain terveydenhuollon ongelmaksi.

mr_Zombie

Marko: "Liikun sen verran paljon, että olen syönyt melko surutta - myös eläinrasvaa, koska painonhallinta ei ole ollut ongelma. Tein normaaleja parannuksia, jotka auttoivat jonkin verran. En jäänyt kokeilemaan, miten pitkälle olisin päässyt, jos olisin ryhtynyt vegaaniksi."

Eli kokeilit vain jotain virallisterveellistä ruokavaliota, jossa "kovien" rasvojen määrää vähennettiin?

Skeptikolle tässä olisi ollut myös hyvä mahdollisuus kokeilla vaihtoehtoista ruokavaliota, eli nopeiden hiilareiden vähentämistä - ainakin vehnän voi jättää kokonaan pois ja sokeri, riisi, peruna yms. minimiin. Tilalle laadukkaita rasvoja, kuten luomuvoita ja kookosöljyä. Einekset pois ja tilalle tuoreempaa ruokaa. Ravintolisinä voi ottaa ainakin d-vitamiinia, kalaöljyä, ubikinonia ja jodia.

Itse olisin ainakin valmis käyttämään omaa kehoani koekaniinina tällaisessa testissä. Valitettavasti vain kolesteroliarvoni olivat ihan ok, kun ne vähän aikaa sitten mitattiin.

Seppo Suomalainen

Olen syönyt vuosia statiineja. Aloin tammikuussa syödä herbalife-tuotteita, joiden avulla paino putosi 10kg/4kk. Kesän olen syönyt normaalisti, paino noussut 2-3kg. Lisäksi otan omega- punariisi-, lasten aspiriini- ja vitapro-pillereitä.
Lääkärin kanssa sovin talvella, että seuraava kolestrolikoe otetaan syyskuussa.
Painon tarkkailun alussa lopetin Diformin retard 3x750mg, Atorvastatin Krka 10mg (=lipitor) ja kahden verenpainelääkkeen nauttimisen. Seurasin sokeri- ja verenpainearvoja n.3kk ja ne pysyi suht hyvinä. Kesällä olen ollut ilman valvontaa ja syönyt ja juonut varmaan liikaakin, joten nyt vähän huolestuttaa...siksi voisin käyttää suosittelemaasi ruokavaliota!

Mie

Sussa: "Täällä onkin jo tutotu esiin se, että LDL:ää on monta sorttia ja vain jotkin niistä aterogeenisiä. Jokaikinen tieteellinen artikkeli, jossa puututtiin aterogeneesin syntymekanismeihin kertoi, että tarvitaan LDL:n hapettumista ja tämän aiheuttama systeeminen tulehdustila ennen kuin plakkeja syntyy."

Entä sitten? Heh, on jokseenkin huvittavaa lueskella tätä pyristelyä ja kognitiivista dissonanssia statiinien suhteen. Jos ja kun LDL:n hapettuminen aiheuttaa inflammaatiota ja plakkien muodostusta, miksi ihmeessä LDL-tasoilla ei olisi mitään merkitystä - ja niiden alentaminen mm. statiineilla ei olisi perusteltua?

Sussa: "Ja lähes puolet infarktin saajista kuuluvat nykyistenkin LDL-rajojen paremmalle puolelle."

Ja tästä voimme päätellä ... Mitä? Senkö, että LDL-tasolla ei ole osuutta asiaan? No emme. Entä HDL/LDL-suhde? Muut riskitekijät? Se miten kauan LDL-rajat ovat olleet nykyisen kaltaiset?

Sussa: "Antioksidanttitutkimuksissa on saatu “vesiperä” vain, kun valmisteet ovat olleet pillerimuodossa. Ruokavaliosta saadut tulokset ovat olleet vakuuttavia. Huomattvasti parempia ovat olleet ennaltaehkäisevät vaikutukset kuin statiineilla (joilla niitä ei siis edes ole)."

Siteeraatko tällaisia tutkimuksia? Käsittääkseni laajoja vertailevia tutkimuksia jotka indikoisivat tällaista ei ole olemassa. Jo Käypä hoito -suosituksista ja niiden taustoista käy ilmi se, että statiinien hyödyt ovat aivan eri luokkaa kuin elämäntapaintervention, josta saatu hyöty on väestötasolla ylipäätään niin ja näin. Tästä huolimatta se kuitenkin tehdään aina ensiksi, pl. korkean riskin potilaat joille aloitetaan myös lääkehoito.

Ja please, älä todellakaan sorru eri tutkimusten vertailuun. Tätä kysymystä ei ratkaista eri metodologiaa, otantaa jne. jne. käyttävien tutkimusten vertailulla, vaan VERTAILEVILLA tutkimuksilla.

Mie

Neo: "Parasta näyttöä sydänkohtausten ehkäisyssä on saatu Välimeren ruokavaliolla, 77% alennus sydäreissä ja 70% kokonaiskuolleisuudessa - statiinit eivät tule lähellekään, eikä rasvaa tarvinnut pelätä. Pienemmässä klassikkotutkimuksessa taas niasiinilla 90% estovaikutus. Kalaöljyillä eriasteisia lukemia - kunhan annos ja laatu on ollut kunnollinen."

Mainitsetko kys. tutkimukset? Anna kun arvaan: teet vertailua erilaisten tutkimusten välillä, sen sijaan että puhuisit varsinaisista vertailevista tutkimuksista.

"Tyydyttyneiden rasvojen yhteys korkeampaan LDL-kolesteroliin taas ei ole riittävän pitävästi todistettu, eikä partikkelikoon, HDL:n samanaikaisen nousun, hapettumisen ja glykaation vaikutuksia olla voitu laskea pois."

On oppikirjatason tietoa, että tyydyttynyt rasva nostaa HDL-tasoa mutta vielä voimakkaammin LDL-tasoa. Kaikki rasvat ylipäätään nostavat HDL-tasoa (pl. transrasvat), mutta tyydyttymättömät laskevat LDL-tasoa vielä voimakkaammin. Juuri tästä syystä vhh-jengin ilakoima taannoinen Krauss et al (2010) muistutti että tyydyttyneiden rasvojen liikasaannin korvaaminen tyydyttymättömillä on sv-tautiriskin suhteen positiivinen vaihtoehto.

Lisäksi: LDL-partikkelikoosta on muistettava sen käänteinen suhde partikkelien määrään eli mitä isompia, sitä vähemmän niitä yleensä on. Mikäli kuitenkin näitä isokokoisia partikkeleita löytyy reilusti, ei tämä suinkaan ole ateroskleroosin kannalta ideaaliprofiili. Kyseessä kun ovat VÄHEMMÄN aterogeeniset partikkelit, eivät suinkaan totaalisen vaarattomat sellaiset.

Neo: "Japanissa uunituoreessa tutkimuksessa eniten tyydyttyneitä käyttneet - ja oletettavasti *epidemiologisesti* korkeimman LDL-tasot omanneet - saivat tilastollisesti ei-merkitsevästi vähemmän sydänkohtauksia ja tilastollisesti merkitsevästi selvästi vähemmän aivohalvauksia."

Mistä ei seuraa että korkea LDL-taso olisi vaaraton tai ideaali. Tässä vaiheessa luulisi olevan jo arkipäivää että sv-tautiriskiä ei voida redusoida yhteen tekijään & sen tarkasteluun muista irrallaan.

Neo: "Luonnonkansoilla eikä eläimillä yleisesti ottaen valtimotauteja kun ei esiinny ja loogisimpana selityksenä on alkuperäisempi ravinto."

Yhtenä osatekijänä kyllä. Lisäksi stressi ja muut riskitekijät, mahdollinen adaptaatio tietyn tyyppiseen ravintoon jne. Tämä siis riippumatta siitä onko kyseessä low carb/hig fat vaiko high carb/low fat -tyyppinen ruokavalio.

Neo: "Luonnonkansojen parista on myös syytä todeta, että esimerkiksi Rendiilit omaavat hyvin korkean kokonaiskolesterolin ja Maasait & Tokelaun asukit hyvin matalan ilman todisteita sydänkohtauksista - molemmat äärimmäisen suurella tyydyttyneiden rasvojen saannilla."

No, masaillahan on kyllä todettu ateroskleroosia (vrt. Mann 1972). Se vain pysyy kurissa terveellisten elämäntapojen (kalorinsaannin kontrollointi, runsaasti liikuntaa jne.) takia. Tilanne muuttuu masaiden ikääntyessä, jolloin fyysinen aktiviteetti vähenee.

Doktor Who?

Lääkebisnes ja ohjelmistotuotanto muistuttavat toisiaan: Ihminen on kuin hieman keskeneräisenä markkinoille tuotu älykännykkä. Siitä löytyy kyllä loistavia ominaisuuksia, mutta silti se on kaukana täydellisestä. Lääkkeet ja ohjelmistot pyrkivät sitten parantamaan kumpaisestakin löytyviä vikoja, tuovat uusia ominaisuuksia tai auttavat 'buustamaan' vanhaa alustaa, jotta se toimisi paremmin ympäristön asettamien uusien haasteiden seassa.

Softatuotteista ja 'terveydenhoitotuotteista' voidaankin karkeasti ottaen löytää seuraavat vastaavuudet:
1) bugikorjaukset vrt. tartuntatauteihin tarkoitetut antibiootit, hampaiden paikkaukset ja toimintakykyä edistävät kirurgiset operaatiot,
2) laitteiston toiminnan tehostamiseen (tai 'kiihdyttämiseen') tarkoitetut softatuotteet vrt. ns. älylääkkeet (eli 'muistipillerit') ja douping-aineet,
3) tietoturvaohjelmistot ja ns. eheytysohjelmat vrt. rokotukset, pitkäaikaislääkitys ja -hoidot,
4) sosiaalisen median ohjelmistot ja ns. palaute- (tai raivo)postiohjelmistot vrt. päänsärkylääkkeet ja muu pikaista helpotusta tuova kipu- tai ahdistuslääkitys,
5) viihdeohjelmisto vrt. '(netti)viagra' ja kauneusleikkaukset,
6) työohjelmat vrt. ,
7) haittaohjelmat eli ns. malfare ja hyödyttömät mainosohjelmistot vrt. (pimeiltä markkinoilta ostettavat) myrkyt ja huonosti tutkittu vaihtoehtolääkintä.

Ensimmäisessä kohdassa mainittuja tuotteita käytetään torjumaan (lopullisesti) akuutit ongelmat.

Statiinit kuuluvat tässä jaottelussa kohtaan 3. Samaan tapaan kuin statiinien niin myös tietoturvaohjelmistojen tarpeellisuudesta käydään väittelyä. Toiset sanovat, että erilliset virusohjelmistot käyvät lähes tarpeettomiksi, kunhan vaihtaa Windows-käyttöjärjestelmän Linuxiin. Silloin kuulemma netinkin selailu on riittävän turvallista, kunhan ei hairahdu roskaposteihin tai eksy väärille webbisivuille. (Tietoturvaohjelmathan eivät useinkaan tuo mitään varsinaista etua koneenkäyttäjälle - paitsi juuri sen suojauksen ja mahdollisen helppokäyttöisen varmuuskopio-ominaisuuden. Päinvastoin ne hankaloittavat liikkumista tiedon vapaalla valtaväylällä, antavat toisinaan vääriä hälytyksiä ja hidastavat koneen toimintaa.) Lääketieteessä tämä tarkoittaisi, että potilaan statiinien käyttö todettaisiin tarpeettomaksi ja vaihtoehtoratkaisuksi tarjottaisiin geeniterapiaa ja terveitä elämäntapoja (, miten ne sitten kulloinkin on satuttu määrittelemään). Monelle kohdan 3 tuotteet ovatkin 'pahan maailman' synnyttämä välttämätön paha.

Kohdan 5 tuotteilla on se yhteinen piirre, että niitä molempia voi yleensä hankkia nettikaupoista. Tällä(kään) tavoin hankittuna ostaja ei voi kuitenkaan aina voi olla varma niiden laadusta. Samoin kuin värjätyksi sokeriksi osoittautuvat sinipillerit niin myös netistä ladattu (harrastelijoiden tekemä) 'kevyempi' ohjelmistotuote voi osoittautua tehottomaksi resurssisyöpöksi tai peräti haitalliseksi.

Kohdasta 6 saattaa tehdä johtopäätöksen, että moni olisi mieluummin ilman lääkitystä, mutta useimmille ne ovat välttämätön paha.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009