"FBI:n asiantuntijakaan ei tunnista koulusurmaajaa", kertoi aamun Hesari.  Isojen riskiryhmien tunnistamiseen pyrkivän psykologisen profiloinnin sijaan pitäisi keskittyä tunnistamaan paljon pienemmän ryhmän, tekoja jo valmistelevien nuorten jättämiä konkreettisia merkkejä.

Opetusministeriön ja Helsingin Sanomien järjestämään seminaariin oltiin sitten lennätetty puhuja oikein Amerikasta asti.

Vaan olisihan sen löytänyt googlaamallakin. Minulla meni siihen noin kymmenen minuuttia, kun kirjoitin aiheesta loppukesällä ja kommentoin Kauhajoen tapahtumaa.

Viime kuukaudet on kuitenkin pidetty lähes itsestäänselvyytenä, että kaikkia yksinäisiä,  koulukiusattuja ja/tai erikoisia asioita harrastavia ja muitakin sovinnaisnormeista hiukankin poikkeavia nuoria - joita varmaankin on noin kolmannes kaikista nuorista - pitäisi tarkemmin syynätä, pakottaa terapiaan tai vastaavaan interventioon ja tietysti veronmaksajien rahoilla - maksoi mitä maksoi ja vaikka yhden surmaajan pysäyttäminen edellyttäisi satojentuhansien lainkuuliaisten nuorten leimaamista potentiaaliseksi massamurhaajaksi.

Viime viikkoina olen katsonut parikin dokumenttia erään kiinnostavan ihmisen elämästä. Hän oli välillä nuorena aika yksinäinen, ei oikein tiennyt mihin ryhmään kuuluisi ja taisi hieman "oireillakin" väärinkäyttämällä päihteitä. Suhteet sekä biologiseen isään että isäpuoleen jäivät aika heikoiksi. Moni perinteinen sosiologien käyttämä taustamuuttuja ennakoi sosiaalisia ongelmia.

Nykyään vallitsevan psykologisoivan ajattelutavan mukaan tämän 1960-luvun alussa syntyneen henkilön olisi varmaan parasta olla kuntoutuksessa veivaamassa isäsuhdettaan. Ainakin järjestelmän tulisi tunnistaa tällaiset henkilöt jo nuorena, varustaa potentiaalisen massamurhaajan leimalla ja sysätä terapiaan.

Missä vaikuttaa nyt tämä henkilö, joka nuorena oireili samalla tavalla kuin monet koulusurmaajat ja muuhun rikollisuuteen taipuvaiset ihmiset?

Washingtonissa. Tarkoittamani henkilö on tietysti Barack Hussein Obama, Yhdysvaltain 44. presidentti.

PS. Sovin päätoimittajan kanssa gonzojournalismista. Tutkitutan noin 300 eurolla 550 000 snippiä perimästäni selvittääkseni, saanko sydäninfarktin ennemmin vai myöhemmin, huonontuisiko seksielämäni jos käyttäisin masennuslääkkeitä, onko minulla taipumusta ihosyöpään ja niin edelleen - ja yritän muodostaa jonkinlaisen käsityksen siitä, onko tällaisissa testeissä tavalliselle ihmiselle mitään järkeä.

Onkohan kukaan blogin lukijoista tehnyt tällaista testiä?

Kommentit (3)

Adez0

Yllättävän vähän maksaa, jos tuosta testistä saa luotettavat tulokset. Parhaassa tapauksessahan noiden henkilökohtaisten riskien tiedostaminen elamän valinnoissa lisää elinikää ja parantaa elämänlaatua. Odotan innolla millaista infoa saat tuloksista.

Lektu

Ehkä tulos kertoo, että teet 55-vuotiaana sukupuolenvaihdoksen.
Odotamme mielenkiinnolla.

Mummo

Nyt Ritva-Liisa Snellman on bosninut juttuideasi viime pyhän Hesariin. Onk reilua se?

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009