"Kallis ympäristöohjelma uhkaa hyydyttää Helsingin rahakoneen", pelotteli HS torstaina 10. tammikuuta (A 10) ja nostaa kaukolämmön hintaa (Yle).

Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Helsingin Energian on vähennettävä päästöjään ja lisättävä uusiutuvaa energiaa. Energialaitoksen viime keskiviikkona julkistama suunnitelma osoittaa, että se käy kalliiksi sekä Helsingin energian asiakkaille että omistajalle. Useimmat meistä veroja maksavista helsinkiläisistä ovat molempia.

Sunnuntaina sitten Hesarin toimittaja Elina Kervinen totesi (E2), että vaikka kaupunki häviäisi niitä rahoja "joilla maksetaan lastemme kouluruoka ja vanhustemme vaipanvaihto", ilmastolasku kannattaa maksaa nyt. "Myöhemmin se on luultavasti vielä kalliimpi."

Olettaen siis, ettäHelsingin energian tekemät päätökset todella vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä. Käykö näin?

Yksi ajatuksista on, että Helsingissä alettaisiin käyttää merkittävästi biopolttoaineita lämmityksessä.

Jos biopolttoaineet olisivat täysin päästöttömiä ja niiden tarjonta riittäisi kattamaan kysynnän, puun poltto Helsingissä voisi ollakin ympäristöteko. Mutta kun biopolttoaineiden käyttöä rajoittaa tarjonta. Suomessa ei ole loputtomasti maata biomassan tuottamiseen eikä biomassaa ole järkevää kuljettaa pitkiä matkoja. Jos Helsinki ostaa paljon biomassaa, jossain maalla joku pienempi kunta, jolla olisi hyvät mahdolisuudet käyttää tuo biopolttoaine, joutuu tyytymään maakaasuun.

Tapahtuisi siis maansisäinen hiilivuoto hieman samaan tapaan kuin kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Jos helsinkiläiset haluavat kantaa muuta maata suuremman vastuun ilmastopolitiikasta, se voi tietysti rakentaa tuulivoimaa vaikkei se olisikaan taloudellisesti kannattavaa. Tämän uhrauksen voisimme tehdä periaatteessa missä tahansa, missä tuulee paljon. Moralistit näköjään haluavat kuitenkin nämä myllyt Helsingin edustalle. Toivottavasti sijainti ei ole kauhean huono.

Mutta vähentäisikö Helsinki omalta osaltaan Suomen (ja maailman) hiilidioksidipäästöjä, jos se vähentää omiaan?

Ikävä kyllä vastaus taitaa olla, että ei.

Suomella on jo oma poliittisesti määritelty päästökiintiö, joka määrää tulevina vuosina sen, kuinka paljon Suomi päästää hiilidioksidia ilmakehään. Jotta se toteutuu, hallitus pitää huolen siitä että päästökauppasektorin ulkopuolella päästöt pidetään riittävän alhaisena esimerkiksi polttoaineverolla. Päästökaupan piirissä on katto muutenkin.

Tämän kaiken pitäisi johtaa siihen, että esimerkiksi kunnallinen energiayhtiö voi tehdä kannattavia investointeja uusiutuvaan energiaan. Helsingin kaupunginvaltuusto kuitenkin halusi, että Helsingin energia tekisi muita kunnianhimoisempia investointeja

Lopputulos on, että muille kunnille jää enemmän hiilidioksidia päästettäväksi.

En oikein ymmärrä, miksi minun pitäisi helsinkiläisenä veronmaksajana maksaa siitä, että joku juupajokelainen saa lämmitellä suurta asuntoaan halvemmalla - jos lopputulemana ei ole edes päästövähenemä.

Sama pätee oikeastaan kaikkeen muuhunkin ilmastopolitiikkaan. Se, mitä meiltä tavallisilta kansalaisilta eniten tarvitaan, on suostumus kiristyvään ilmastopolitiikkaan. Omat henkilökohtaiset päästövähenemämme antavat vain naapurille lisää mahdollisuuksia päästellä.

Kommentit (13)

lektu

Helsingin voimalaitokset ei ole rannalla niinkään jäähdytysveden takia vaan hiililaivojen takia. Onhan Vantaallakin isoja voimaloita esim Martinlaakso. Jäähdytysvettä ei siellä paljoa tarvita koska vesistöä tuuraa kaukolämpöverkko.

Hiilivoimaloissa voi polttaa laivoilla tuotua ulkomaista ja kotimaista puuta vaikka ensi viikolla. Rekkarallia tuskin kukaan kannattaa. Toisaalta, tyhjänähän ne usein tulevat satamakontteja hakemaan...

Ydinvoimaloiden kaukolämmön tuoton suhteen meri pitää olla, koska teoriassa voi tulla tilanne, että kaukolämpöverkko ei toimi mutta sähköä pitää tehdä. Harmi jos niitä ei aleta pikku hiljaa tekemään. Esim Ruotsin ensimmäinen ydinvoimala oli just tämmöinen kaukolämpölaitos.

Lauri Myllyvirta

Kivihiilen tupruttelu n... See Moreäyttää Helenin teettämissä laskelmissa edullisemmalta kuin uusiutuviin satsaaminen, koska laskelmien lähtökohtana on, ettei päästöoikeuden hinta nouse 20-30 euron yläpuolelle. Jos ilmastonmuutosta torjutaan tosissaan, tulee hiilen varjohinta (riippumatta siitä, mikä ohjauskeino on käytössä vuonna 2030) olemaan ainakin kaksin-kolminkertainen tähän verrattuna, jolloin investoinnit ovat kannattavia. Minusta investointiohjelmaa kannattaisi katsoa tulevaisuuteen varautumisena eikä minään typeränä uhrauksena.

Rakennusten energiantarpeen vähentämisen pitäisi Helsingissä olla huomattavasti suuremmassa osassa, jolloin myös päästövähennysten kustannukset jäisivät huomattavasti pienemmiksi.

Deriv

Köpiksen lässähdyksen jälkeen hillivuotopelko tuntuu painavan enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin eikä ihme. Päästöjä ei haluta vähentää, koska uskotaan naapurin lisäävän samaa vauhtia omia päästöjään. Vaikka ei uskoisi ainakaan yksilötasolla hiilivuotoihin niin oma panostus tuntuu hukkuvan muun maailman väliinpitämättömyyteen enemmän kuin ennen köpistä. Tuo yleinen väliinpitämättömyys ja denialistien yhä kasvavien rivien jatkuva määkyminen ja rutiseminen saa monet idealistitkin kyynisiksi. Sitä alkaa toivomaan, että pallo lämpiäisi mahdollisimman paljon ja kiistattomasti, että voisi sitten osoitella sormella niitä änkyröitä parahdellen "senkin idiootit!".

Nojaa takaisin aiheeseen. Jotenkin tuntuu, että liioittelet noita hiilivuotoja MH. Eikö se, että Stadi hakee biopolttoaineita muualta, lisää niiden kysyntää ja se taas tarjontaa? Ja eikai Suomen maasta ihan heti ole puu loppumassa metsistä? Korvataan fossiiliset polttamoista ja lisätään samalla ydinvoimaa ja tuulivoimaa. Kenties metsät kestäisivät pientä ylikuormitusta sen aikaa :/

Oli miten oli, ilman kansainvälisiä kaikkia kansoja sitovia sopimuksia (tai edes kansallisia) päästöt eivät vähene ilman sopivaa hippusellista idealismia. Ihmisen itsekkyys tämän ongelman aiheutti eikä se varmasti ole se jolla se ratkeaa. Saattaa hyvinkin olla, että heti kun Helsinki vähentää omia päästöjään, on heti se Juupajokelan kunta hieromassa käsiään yhteen. "Voi sitä Heltshinkiä! Nyt saadaan me lisätä helposti päästöjä kun hölmöt menivät vähentämään omiaan". Näin voi käydä, mutta ehkä sitä voisi vähän olla vielä uskoa ihmisyyteen. Ehkäpä ne siellä Juupajokelassakin ovat asiasta huolissaan?

vihreä

Helsinki voi vähentää päästöjä ostamalla päästökiintiöitä jätettäviksi käyttämättä.

Sen sijaan vähentämällä omia päästöjään Helsinki ei voi vähentää päästöjä - paitsi siltä osin, että kannattavat päästövähennykset lisäävät Suomen edustajien halukkuutta suostua jatkossa pienempiin globaaleihin kiintiöihin ja kalliit vähennykset vähentävät sitä halukkuutta. Tämä johtuu siitä, että jos Helsinki päästää vähemmän (muttei osta ylimääräisiä päästökiintiöitä käyttämättömiksi), muille jää enemmän kiintiöitä päästettäviksi.

Päästökauppa on luotu siksi, että markkinat ohjaisivat päästövähennykset sinne, missä ne tapahtuvat halvimmalla, sen sijaan, että Helsinki nostaa veroprosenttiaan 3-4 yksikköä, kuten MTV3:n uutistuottaja on laskenut:
http://blogit.mtv3.fi/kaupunkilainen/2010/01/15/helsinki-lammitetaan-tul...

Päästöjen vähentäminen tapahtuu nykyään Kioton sopimuspöydässä: Suomi voi ilmoittaa vähentävänsä päästöjä vaadittua enemmän.

Sen jälkeen päästöjä voi vähentää ainoastaan jättämällä kiintiöitä käyttämättä (esim. ostamalla ylimääräisiä tai istuttamalla jonnekin puita, josta saatavat kiintiöt jättää käyttämättä).

Jos Helsinki käyttää ne miljardit uusiutuvien sijaan turhien kiintiöiden ostamiseksi, se saa tehtyä monta kertaa suuremman globaalin päästövähennyksen. Jos Helsinki tekee esitetyt investoinnit, kiintiöitä säästyy jonkin verran mutta paljon vähemmän - ympäristö siis kärsii verrattuna turhien kiintiöiden ostamiseen samalla summalla.

Loko

Deriv kirjoitti: "Eikö se, että Stadi hakee biopolttoaineita muualta, lisää niiden kysyntää ja se taas tarjontaa? Ja eikai Suomen maasta ihan heti ole puu loppumassa metsistä? Korvataan fossiiliset polttamoista ja lisätään samalla ydinvoimaa ja tuulivoimaa. Kenties metsät kestäisivät pientä ylikuormitusta sen aikaa :/"

Kuulostaa kovin huonolta ratkaisulta vähentää elollista biomassaa maapallolla. Eikö ihmisen 10 000 viime vuoden aikana harjoittamat liian innokkaat metsähakkuut ole keskeinen syy, miksi nykyään pitää tressata CO2-päästöistä? Fossiilisten poltto lienee ympäristön kannalta se parempi vaihtoehto. Tietysti pidemmällä tähtäimellä energian käyttö on saatava tasapainoon, mutta nykyistä alijäämää ei ole mielekästä täyttää luonnonkustannuksella.

Marko Hamilo

Yritin alkuperäisessä postauksessani korostaa juuri tätä eroa biomassan ja vaikkapa tuulivoiman välillä: jos tuulivoiman kysyntä lisääntyy, sen kun rakennetaan lisää myllyjä. Tarjonta vastaa kysyntään. Mutta biomassan suhteen meillä on tarjontapuolella pahoja kapasiteettiongelmia niin kauan kun emme ala viljellä levää meressä. Suomen metsien biomassalle on käyttöä liikennepolttoaineidenkin raaka-aineena.

kse

Kyllä tuo huoli biomassan riittävyydestä on ihan perusteltua. Olen nähnyt erilaisia laskelmia siitä, että Helsinkiin pitäisi rahdata "risuja ja männyn käpyjä" aina jostain Lahden tai jopa Jyväskylän tasolta saakka. Samalla Helsingin aiheuttama kysyntä tosiaankin sotkisi koko eteläisen Suomen biomassamarkkinat ja moni metsien keskellä haketta polttava pikku kunta olisi pulassa.

Toinen ongelma näissä suunnitelmissa on se, että kaukolämmön hinnan nousu voi ajaa kuluttajia vaihtamaan lämmitysmuotoa. Esim. Tukholma lämpenee suurelta osin Balttiasta rahdatulla hakkella ja kaukolämmön hinnat ovat kait likimain kaksinkertaiset Helsinkiin verrattuna. Korkea hintataso on johtanut siihen, että jopa kokonaiset suuret kerrostalokorttelit siirtyvät kerralla maalämpöön. Maalämpöinvestointien takaisinmaksuaika on ilmeisesti vain joitain vuosia.

Käytänössä tällainen tilanne voisi johtaa koko kaukolämpöverkoston rappeutumiseen, koska käyttäjien määrän vähetyessä (alueellisesti hyvin sattumanvaraisesti) verkon käyttö- ja investointikustannusten maksajiksi jää yhä pienenevä asiakasjoukko -> hinta nousee entisestään -> asiakaspako kiihtyy kiihtymistään. Samalla tietysti maalämpöjärjestelmien yleistymisen myötä sähkön kulutus nousee, mikä johtaa uusinvestointeihin - ja paradoksaalista kyllä - jos investoinnit kohdistuvat ydinvoimaan, sähkön hinta voi laskea edelleen kasvattaen maa- ja ilmalämpöpumppujen kilpailuetua entisestään.

Voi olla, että tämän biopolttoainepelleilyn jälkeen suomalaiset ja ruotsalaiset voivat yhdessä muistella, miten meillä oli maailman energiatehokkain lämmön ja sähkön yhteistuotantoon perustuva kaukolämpöjärjestelmä...

Seija Nieminen

Koitahan nyt hyvä mies nousta sieltä ilmastonmuutoshurmoksesta. Hyvä juttu oli Älkää säätäkö.. . Koeta duunata aikaisemin hyväksi koettua kriitistä linjaa!

Jukka Räsänen

No onpahan keskustelu jäänyt kylmille kiskoille. Kyllä bioenergiaa löytyy muualtakin kuin metsästä. Esimerkkinä vaikka helsingin kokoisessa göteborgissa toimiva Renovan jätteenpolttolaitos, joka kapasiteetillaan 550 000 tonnia jätettä tuottaa sähköä 60 000 asunnon verran sekä kaukolämpöä 120 000 asunnon tarpeisiin. http://www.renova.se/

Kyllä suomalaisten tulee kehittää puusta jalostettavia tuotteita: etanolia, surfaktantteja, orgaanisia happoja, hiilikuituja, fenolipohjaisia tuotteita.

Marko Tiihonen

lainaus "En oikein ymmärrä, miksi minun pitäisi helsinkiläisenä veronmaksajana maksaa siitä, että joku juupajokelainen saa lämmitellä suurta asuntoaan halvemmalla"

Siirretään sitten juupajoelle koko valtionhallinto ja ihmetellään tätä asiaa uudestaan.

Crash

Keskustelin kerran Helsingin Energian edustajan kanssa, joka totesi, että jos paljon puhutulla biovoimalla haluttaisiin tyydyttää kaupungin energiantarve, Nuuksion metsät riittäisivät siihen puuhaan muutaman viikon ajaksi.

lektu

Miksei Helsinki voi tuoda laivalla biopolttoainetta jostain etelästä, missä lämpöä ja sateita riittää, ja korjuun työvoima on edullista. Sanotaan nyt vaikkapa Floridasta. Miksi jauhatte Suomen puusta?

Riku Eskelinen

Bioenergiaa on käytettävä vaihtoehtojen puuttuessa.

Metlan työraportti 122 (Hetemäki&Hänninen) on tällä hetkellä kattavin ennuste puun käytöstä tulevaisuudessa.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen kourissa käyttämättä jäävää puuta ei todellakaan ehdi polttaa Suomessa, vaikka jokainen kynnelle kykenevä kunta investoisi puuta polttaviin laitoksiin.

Mihin perustuu arviosi raaka-aineen riittämättömyydestä? Miksi priorisoisit biodieselin valmistuksen kivihiilen ja maakaasun korvaamisen edelle?

Myös arvio kansainvälisten toimien (päästökaupan ja EU:n taakanjaon) vaikutuksesta on yliampuva. Näiden sitovuus on yhtä suurta kuin EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen, saastuttaa saa siis jatkossakin. Samalla argumentilla myös energiansäästö olisi turhaa. Todellisuudessa tarvitaan poliittisen päätöksenteon tueksi toimia kodeissa, yrityksissä ja kunnissa. Helsinki ei voi luistaa tässä - todellisuudessa sellainen on kuin päänsä pistämistä pensaaseen. Reagoimattomuudesta maksamme suurimman hinnan - myös euroissa.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009