En ole vielä ehtinyt saada käsiini toimittaja Chris Mooneyn ja tutkija Sheril Kirshenbaumin kirjaa Unscientific America, mutta arvioiden mukaan se vaikuttaa kiinnostavalta. Kirjan aiheena on yhdysvaltalainen tieteellinen lukutaidottomuus; sen syyt ja seuraukset.

Esimerkiksi toimet ilmastonmuutosta vastaan ovat viivästyneet 20 vuotta yhdysvaltalaisten kehnon tieteellisen lukutaidon takia, Mooney ja Kirshenbaum väittävät.

Kyky arvioida tieteellistä argumentaatiota oli puutteellinen ei vain suuren yleisön, vaan myös toimittajien piirissä. Yhdysvalloissa noudatettiin paljon orjallisemmin kuin Euroopassa sellaista tulkintaa journalistisesta tasapuolisuudesta, että joka ilmastonmuutosuutiseen piti löytää tasapainottajaksi "ilmastoskeptinen" näkemys, vaikka ilmastontutkijoiden ylivoimaisella enemmistöllä olisi tutkimukseen perustuva konsensus siitä, että ilmaston lämpenemistä ei voi selittää yksinomaan luonnollisilla prosesseilla.

Mutta eipä ruveta pöyhkeiksi täällä Euroopassa. Brysselissä saatiin aikaan hehkulamput kieltävä EU-asetus, jonka piti säästää valtavasti energiaa. Kuten MOT osoitti eilen Hehkulampun hautajaisissa, säästö jää marginaaliseksi, muutos tulee kuluttajalle kalliiksi ja pienloistelamppuihin liittyy vielä terveys- ja ympäristöongelmia niiden elohopean vuoksi. Minulle uutta oli väite, jonka mukaan pienloistelamput olisivat jonkinlainen haaste sähkönjakelullekin.

Miten virkamiesvalmistelijat, päättäjät ja media nielaisivat pienloistelamppujen valmistajien syötin niin helposti? Koska niin harva ymmärsi edes perusasioita fysiikasta. Lisäksi Brysselin virkamiehillä ei ilmeisesti ole mitään käsitystä Suomen oloista - asiitä että lämmityskauden ulkopuolella aurinko laskee keskimäärin kymmeneltä illalla. Brysseliläistä virkamiestä kiinnosti vain se, että hehkulamppukielto säästää myös ilmastoinnissa.

Ilmastonmuutoksen vastustus edellyttäisi aivan uutta, puhtaalta pöydältä aloittavaa tieteeseen pohjautuvaa ympäristöliikettä. Skeptikoiden pää pensaaseen -ajattelu tulee kalliiksi siksi, että myöhäinen sopeutuminen onkalliimpaa kuin aikainen. Vanha ympäristöliike taas puuhastelee näyttävien, mutta tehottomien keinojen parissa (hehkulamppukielto) tai sitten on jäänyt kiinni menneisiin haamuihin (ydinvoiman vastustus, fiksaatio "uusiutuviin").

Osaksi vanha ympäristöliike on tietysti kytköksissä kaikenlaisiin avoimen tiedevastaisiin oppeihin. Esimerkiksi vihreä liike onnistuu yhdistämään ydinvoman vastustuksen homeopatian kannattamiseen.

Ja nyt sitten rokotusvastustus on levinnyt Suomeenkin. Kollegani Annikka Mutanen ehti jo omassa blogissaan sanoa tästä aiheesta kaiken järkevän sanottavan.

Toimituksen sisällä tästä aiheesta ei saa hedelmällistä väittelyä - se nyt vielä puuttuisi, jos lääketieteenvastaisuus olisi levinnyt jo populaariin tiedelehteenkin. Mutta jonkinlaista erimielisyyttä kahvikeskusteluissamme sentään syntyi siitä, kuinka vakavana tätä ongelmaa olisi pidettävä.

Onko kyse vain radikalismin aaltoilusta? Välillä vastustetaan gm-viljelykasveja, välillä rokotuksia, nyt on muodissa homeopatia ja kohta jokin muu juttu - huuhaan sisällöt vaihtuvat, mutta hölynpölyyn uskovien määrä ei kasva? Ja samalla ylivoimainen enemmistö suomalaisista luottaa viranomaisiin ja osaa itsekin erottaa tieteellisesti perustellut näkemykset huuhaasta, niinkö?

Itse olin päivystävänä skeptikkona huolestuneemmalla kannalla. Mutta pakko myöntää: tutkittua tietoa ei ole (tai en ainakaan ole sellaista löytänyt). Eurobarometrit antavat jonkinlaisen käsityksen siitä, kuinka hyvin koululaitos on juurruttanut aivan perustavia geologisia, biologisia jne tietoja kansalaistensa päähän, ja niissä Suomi menestyy yleensä hyvin (Ruotsin jälkeen).

Mutta nämä rokotuspelot, asenteet uskomushoitoihin ja niin edelleen. Liekö niistä mitään tietoa missään? Ja jos on, syntyykö niistä mitään vertailukelpoisia aikasarjoja? Löytyykö niitä kootusti?

Tieteellinen lukutaidottomuus on oikea huolenaihe. Mutta jottemme huolestuisi siitä yhtä turhaan kuin rokotuksien vastustajat rokotuksista, tarvitsisimme huuhaa-indikaattoreita. Skepsis, tässä olisi tehtävää.

Kommentit (21)

nakki

Chris Mooneyn ja Sheril Kirshenbaumin kirja Unscientific America ei ilmeisesti ole niin hyvä kun voisi olettaa. Tai en tiedä oletko kiinnostunut siitä juuri negatiivisten arvostelujen takia.

Biologian professorin PZ Myerssin arvostelu kirjasta:
http://scienceblogs.com/pharyngula/2009/07/unscientific_america_how_scie...

PZ:n ja kirjan kirjoittajien väleille syntyi pieni kahakka tämän jälkeen. Asiaan liittyvät blogiviestit löytää kun pistää Googlen hakuun "site:scienceblogs.com/pharyngula/ Unscientific America"

Toisen biologian professorin Jerry Coynen arvostelu:
http://whyevolutionistrue.wordpress.com/2009/07/14/unscientific-unscient...

Matematiikan professorin Jason Rosenhousen arvostelu:
http://scienceblogs.com/evolutionblog/2009/07/reviewing_unscientific_ame...

ArsTechnican artikkeli kirjasta:
http://arstechnica.com/science/reviews/2009/09/unscientific-america-surp...

Farmakologian professorin David Colquhounin arvostelu:
http://www.dcscience.net/?p=2165

Näiden perusteella kirja olisi idealtaan hyvä, mutta toteutukseltaan huono.

Marko Hamilo

Kiitos linkeistä! Löysin tuon kirjan parin muun arvion tai blogipostauksen kautta. Voi olla että en ole sitten niin samaa mieltä kirjoittajien kanssa kuin luulin, mutta mielenkiintoiselta kirja vaikuttaa silti.

Ateismin suhde "brightismiin" on ihan kiinnostava kysymys ja Dawkinsia on kritisoitu tähän tyyliin

"A lot of the blame, say the authors, rests on atheists-scientists like Richard Dawkins and P. Z. Myers, who, by supposedly forcing people to choose between science and faith, have driven them away from accepting science. The other implicit message is that scientist-atheists should stop “troubling their own house,” keeping quiet about their atheism."

meilläkin (Annikka Mutasen blogi): http://www.tiede.fi/blog/2009/09/28/dawkins-pudotti-penkilta/

"...Dawkinsin tapa kaivaa syvää taisteluhautaa uskovien ja ateistien väliin on tuntunut paitsi taktisesti typerältä, myös älyllisesti huteralta. Se että ihminen on uskonnollinen, ei tietenkään yksi yhteen tarkoita että hän on tyhmä ja tietämätön."

Matti Virtanen

Yleensä kaikkiin tiedeuutisiin on tapana hakea ainakin loppukaneetiksi ns. toisen koulukunnan edustajan tai epäilevän tuomaan mielipide, jonka mukaan tämä tutkimus ei vielä lopullisesti todista kuvattua ilmiötä sellaiseksi tai tällaiseksi. Koulukuntakiistojen esilläpito ei kuulu vain pehmotieteisiin, vaan se on tärkeä osa myös luonnontieteellistä diskurssia (anteeksi muotisana). Erimielisyydet ohjaavat tutkimusta uusille urille.

Nyt kuitenkin eräät piirit antavat ymmärtää, ettei ilmastotutkimuksesta kerrottaessa saisi mainita näistä erimielisyyksistä, koska se voi hidastaa maailmanlaajuisia poliittisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kyllähän media voi niinkin toimia, mutta sille linjalle ei ole mitään tieteestä itsestään nousevia perusteluja, vaan kyse on ympäristöpoliittisen varovaisuusperiaatteen nostamisesta kaiken edelle. Tämän voisi sanoa ääneen - muuten tulee sellainen vaikutelma, että "ilmastotiede" on maailman kehittynein tieteenala, jossa ei osata riidellä yhtään mistään.

Hamilton

Itseltäni tutustumisen Dawkinsin tuotantoon on estänyt juurikin tuo herran fundamentalismi. Minusta on jotensakin hassua tiedemiehen esittää vakavissaan vahvoja väitteitä aiheesta, johon kovilla luonnontieteillä ei ole välineitä ottaa kantaa ( vai joko joku saanut kehiteltyä toimivan koeasetelman jumalien testaamiseksi? ).

MrrKAT

USA vs EU tiede- ja paranormaaliuskomusgalluppeja ja tietoa:

http://www.nsf.gov/statistics/seind04/c7/c7h.htm
-tiede saa kansalta tukea (aina saanut) mutta tiedonsaanti ontuu
-useimmat aikuiset poimii tiede- ja teknologia (S+T) tiedon tv:stä
-internetillä alkaa olla iso vaikutus
-niille(pikku vähemmistönä) jotka lukee kirjoja: popularisoivilla kirjoilla on vaikutus
-tiedemuseot ovat suositumpia USAssa kuin EU:ssa

Itse tiedetietämyksessä USAssa ollaan oltu jopa viisaampia(2001) kuin EU:ssa:
http://www.nsf.gov/statistics/seind04/c7/fig07-06.htm

Nuo tiedot potkii Mooneyn et al nykyistä kirjaa kohti roskapönttöä (paitsi eka kohtaa vaille, tiedonsaannin vaikeus osaksi tieteilijöiden niskassa). Edellinen Mooneyn "War on Science" paljon parempi ja selittänee eron USA:n ja EU:n välillä. Tiedettä on USAssa vuosikymmenetkin politisoitu, poimittu rusinoita ja republikaani-puolue mustamaalannut liimamalla "halveksittavaa epäilyttävää roskaa" leiman tietyille aloille (kasvihuone, evoluutio, ymp.suojelu, tupakan haitat..), huippuna Bush jr:n hallituksen vuodet jolloin tuli jo hätähuutoja tieteen piiristä.

MrrKAT

EU-barometreistä löytynee ehkä 1990-luvun alusta asti trendia EU:n osalta, Suomesta ei niin kaukaa.
2005:
-EU-kansalaisista 43% luulee että antibiootit tappaa viruksia, suomalaisista "vain" miljoona (19%) voi kinuta lääkäreiltä antibioottia viruksiinsa (ja aiheuttaa tuhoisaa tappavaa resistenssiä näillä turhilla resepteillä).
-17% suomalaisista eli miljoona suomalaista luulee, että kaikki radioaktiivisuus on ihmisen tekemää, 27% eli yli 1,5 miljoonaa suomalaista luulee että laser toimii ääniaaltoja keskittämällä, 21% suomalaisista eli myös yli miljoona luulee että ihmisiä eli dinosaurusten aikaan.
(Lähteenä mm. EU barometri nro 224, 2005)

MrrKAT

27.7.2009 näytän kirjoittaneeni nettiin gallupista jota mun on ollut vaikea googlata netistä:
"Iisalmen sanomissa oli turhautuneen toimittajan kirjoitus miten asia ei mene perille: gallupista selvisi että suuri osa suomalaisista ei edelleenkään (lehtiartikkelien opetuksista huolimatta) ymmärrä miten autossa kaasujalan painaminen voisi liittyä CO2-päästöihin ja kasvihuoneilmiöön.
Ei tarvita matemaattisia integraaleja laskea näiden tietämiseen, mutta silti perusjututkin on ihan hukassa monilta kansalaisilta. Opeta siinä sitten jotain fysiikan tai meteorologisten käsitteiden hienouksia, puhumattakaan niin kompleksisesta ilmiöstä kuin kasvihuoneilmiö .."

Fysiikan, kemian lääketieteen kausaaliketjut voinevat olla suurella osalle kansasta hebreaa ?

Marko Hamilo

MOTin hehkulamppupätkässä keskeiset argumentit olivat samoja, joita olin itse esittänyt aiemmin.

Matti: kyse ei ollut ilmastonmuutoksia koskevista yksittäisistä uutisista (tyyliin aerosolien vaikutus luultua suurempi / pienempi, joissa onkin hyvä muistuttaa että kyse vasta yhdestä tutkimuksesta ja tiedeyhteisössä on muitakin käsityksiä) vaan kokonaiskuvasta, joka on syntynyt vuosikymmenien aikana kymmenien tuhansien tutkimusten pohjalta.

Emme myöskään hae freudilaista kommenttia jokiaiseen psykiatriauutiseen emmekä homeopaattitulkintaa jokaiseen lääketieteen uutiseen. Tiedeyhteisön enemmistökäsitys on erittäin harvoin väärässä ainakaan kovin pitkään. Jos mainstreamistä ei löydy epäilijää, loppukaneetti jää kirjoittamatta.

Qwertyui

Mä luuulin että lois tehon lisääntyminen verkossa pienois loisteputkilla on yleisesti tiedossa. Teollisuus on joutunut loistehosta maksamaan jo iät ja ajat ja sen takia heillä on kompensaatio kapasitanssit.

Loistehon lisääntyminen tuskin mikään mahdoton ongelma, mutta lisääntynyt kompensaatio tarve nostaa sähkölaskua entisestään ja pienentää jo olematonta säästöä entisestään.

Kaj Luukko

Matti Virtasen tarkoittamasta "loppukaneettien hakemisesta" löytyy hyvä tutkimus otsikolla "Balance as bias: global warming and the US prestige press" täältä:

http://www.eci.ox.ac.uk/publications/downloads/boykoff04-gec.pdf

Eli juuri kuten Marko sanoi, miksi lääketieteelliseen dokumenttiin pitäisi hakea lausuntoja henkiparantajilta? Media on tehnyt sitä puhtaasti ymmärtämättömyyttään. Ilmasto-motit ovat järjestäen olleet pelkkiä näitä "loppukaneettien" kokoelmia epäilevien tuomaiden lausumina. Niitähän löytyy mistä aiheesta tahansa, jos niin halutaan.

Skeptismi-käsite on ilmastokeskustelussa kääntynyt täysin päälaelleen. Siinä missä Skepsis puhuu tieteen puolesta huuhaata vastaan, ”ilmastoskeptikot” perustavat maailmankuvansa tieteenvastaiseen huuhaaseen, tai yksinkertaisesti vain tietämättömyyteen. Yleensä nämä pseudoskeptikot eivät ymmärrä analysoimaansa asiaa ja lopulta oudot näkemykset muuttuvat uskonkappaleiksi, tilanteeksi, josta ei ole ulospääsyä. Tietenkin tahallistakin denialismia on, taloudellisten motiivien ajamana.

Ilmastonmuutoksen torjumisen hidastaminen on nukkuvan karhun härnäämistä, joka pitäisi jo tajuta lopettaa. Dis-informaation levittäjien vastuu on käsittämättömän suuri. Mutta kuten MrrKAT hyvin osoittaa, totuuden hakeminen suuren yleisön keskuudesta vähänkin BB-talon tapahtumia vaikeampiin kysymyksiin on sula mahdottomuus. Sivilisaatiomme tieteellis-teknologisen kehitystason ja ihmisten tieteellisen maailmankuvan ja ajattelutavan välillä on hirvittävän suuri epäsuhta, jolle pitäisi tehdä jotakin.

Huuhaa-indikaattoreille todellakin olisi kysyntää. Enemmän kuin koskaan.

MrrKAT

Tähtitieteen piirissä sama vastakommentilla "tasapainoitus" olisi jos vastapuolen näkemykselle etsittäisiin aina astrologian tohtori (niitäkin jo on UK:ssa ja Ranskassa !) tai amer, geosentristi Dr. Bouw, joka paitsi Raamatun nojalla, myös luonnontieteen kautta sopivasti tulkiten, kieltää maan liikkumisen.

Marko Hamilo

Yksi tulkinta journalistisesta tasapuolisuusperiaatteesta olisi myös se, että jos kerran mainstream-käsitys (IPCC) esittää että hiilidioksidipitoisuuden nousu x yksikköön johtaa maapallon lämpenemiseen vähintään X ja enintään Y astetta, niin sitten joka kerran kun haastatellaan niitä joiden mielestä paras arvio on pienempi kuin X, haastateltaisiin myös tasapuolisuuden nimissä niitä, joiden mielestä paras arvio on enemmän kuin Y.

Java

"Tiedeyhteisön enemmistökäsitys on erittäin harvoin väärässä ainakaan kovin pitkään."

Onko tämä päivystävän skeptikon virallinen kanta? Miten keksitään uutta? Epäilemällä aksioomaa, kuulemma. Enemmistökäsitys liittyy sellaiseen konformismiin, joka syntyy vertailemalla omia ajatuksia muiden ajatuksiin. Mitä hankalampi asia, sitä enemmän mukautumisella on vaikutusta. Sana enemmistökäsitys kuuluu sopuleille.

Marko Hamilo

Paradoksi onkin siinä, että tiedeyhteisö on niita harvoja instituutioita, joiden enemmistö yleensä on oikeassa - juuri siksi että se on niitä harvoja instituutioita, joissa vähemmistön parempi argumentti voittaa joukon enemmistön huonompia argumentteja (vrt. demokratia).

Tieteen ihanne olisi, että uusi ajatus saatuaan taakseen riittävästi näyttöä kumoaa vanhan yksinkertaisesti sillä, että vanhan, vääräksi osoittautuneen kannan puolella olleet toteavat olleensa väärässä ja omaksuvat uuden näkemyksen. Käytännössä useammin käy niin, että tiede edistyy, kun vanhentuneen, virheellisen käsityksen omaavat tutkijat jäävät eläkkeelle.

Siksi tiedeyhteisön enemmistökin voi olla jähmeyttään jonkin aikaa väärässä. Harvoin kuitenkaan paria vuosikymmentä pitempään. Yksi suurista poikkeuksista on mannerlaattojen liikkuminen, jossa kesti useita vuosikymmeniä siitä kun oikean johtopäätöksen olsii jo voinut tehdä siihen että nykyisin hyväksytty käsitys päätyi oppikirjoihin.

MrrKAT

Eikös ole havaittavissa niin, että ne vähemmistöläiset eli ns. toisinajattelijat(jääräpäät) tyypillisesti alkavat suuntautua tavanomaiseen mediaan päin kansaa kosien ja mielipidesivuille kirjoitellen ilkkuen tiede-enemmistöä ja mediaa sensuurista, ja tekevät ns. "500:n tiedemiehen" listoja (löytyy ID:n puolesta, ilmastonlämpiämistä vastaan, HIV ei aiheuta AIDSia jne...), valittaen ettei heitä päästetä ääneen. He kosivat kansaa demokratiaan, tasa-arvoon ym viittavilla populistisilla argumenteilla vihjaten salaliitoista, mutta eivät itse ole saaneet argumenteillaan tiede-enemmistöä vakuutetuksi.
Mutta kun tiede ei kuitenkaan ole demokratia.

Keka

Tekninen lukutaito?

Mielenkiintoinen asia tuo tieteellinen lukutaidottomuus. Sen rinnalle yhtä tärkeäksi nostan myös teknisen lukutaidottomuuden. Tiede tuottaa paljon uuttaa tieto, jota sitten tekniikka yrittää parhaansa mukaan hyödyntää, yleensä vain suurella viiveellä. Jos ei omaa sekä tieteellistä että teknistä lukutaitoa niin sitten tehdäänkin ratkaisuja pelkkiin mielikuviin perustuen eli huu haalla.

Tästä on ehkä hyvä esimerkki tässä Marko Hamilon kolumnissa siteerattu brysseliläisen virkamiehen mielipide MOT ohjelmassa. ” Brysseliläistä virkamiestä kiinnosti vain se, että hehkulamppukielto säästää myös ilmastoinnissa.”. Mitä virkamies tarkoitti? Meillä yleensä sanalla ilmastointi ymmärretään sitä, että seinässä on reikä, josta katkut huoneesta poistuvat. Sitä se ei kuitenkaan ole. Ilmastointi tarkoittaa aina järjestelmää, jossa ilmaa jollain tavoin käsitellään. Tämän virkamiehen viittaus ilmastointiin tarkoitti jäähdytystä, joksi ilmastointi usein etelässä käsitetään. Kun puhutaan jäähdytyksestä, puhutaan samalla myös runsaasta energian käytöstä. Esimerkiksi 100 W hehkulampun tuottaman lämmön ulospumppaamiseen tarvitaan toinen 100 W sähkötehoa. Sitä vastoin meillä kaikki se 100 W lampun tuottama lämpö käytetään rakennuksen lämmittämiseen. Suomen rakentamismääräyskokoelma D5 antaa valaistukselle asuinrakennuksissa ominaissähköenergiankulutusarvoksi 7 kWh/bruttoneliö/vuosi, joka energia huomioidaan rakennuksen lämmöntarvetta laskettaessa. Sama teho tarvitaan etelä Euroopassa jäähdytystarpeen laskentaan.

Tässä tapauksessa siis tekninen lukutaidottomuus on johtanut absurdiin virkamiespäätökseen hehkulamppujen osalta.

Samaan tekniseen lukutaidottomuuteen törmää jatkuvasti myös näissä ilmastoasioissa, kun keskustellaan miten hiilidioksidi yms. kasvihuonekaasujen päästöjä voidaan vähentää. Media ja populistit ”spekuloivat sekundäärisillä argumenteilla” ymmärtämättä lainkaan, että kyse on globaalista energiatuotannon infrastruktuurin muuttamisesta, jotta kasvihuonekaasujen päästöt saadaan kuriin. Pieni ripaus teknistä lukutaitoa saisi meidät tekemään oikeita asioita ilmaston hyväksi sen sijaan, että näpertelemme tekemällä asioita oikein populismin näkökulmasta.

Varmaan meistä jokaisella on vielä hyvässä muistissa muuta vuosi sitten median vallannut vetytalous. Ketään ei kiinnostanut silloin mistä se vedyn valmistamiseen tarvittava energia otetaan. Nyt on sama asia esillä sähköautobuumissa. Ketään ei taaskaan kiinnosta, mistä se sähkö otetaan.

Mutta nykyinen tekninen yhteiskunta on kai jo niin valmis, että kovin montaa ihmistä ei tieteellinen tai tekninen lukutaito jaksa innostaa. Sähköähän saadaan pistorasiasta ja rahaa seinästä. Mihin noita joutavia lukutaitoja tarvitaan?

Ajattelin vain kirjoittaa.

Tuli vain mieleeni, että demokratia ei suinkaan ole oikein ja totuus. Se edustaa todellisuusarvona keskimääräisen tyhmyyden,tietämättömyyden, kompromissin ja eduntavoittelun enemmistöä.

Mutta senhän te kaikki jo tiedättekin. Tiedemaailma uudistuu hyötyperiaatteen, selkään puukotuksen ja saavutetun edun periaatteella. Totuuteen ei koskaan päästä äänestämällä.

MrrKAT

Kauhistukseksi olen huomannut,että kaikki ei säilykään internetissä vaikka sieltä sen joskus latasin.

Laitoin nyt just Eu barometrin June 2005 tulokset eli
EU_224_gallup2005 pdf:n kovalevyltäni webbihotelliini imuroitavaksenne. Se on jättimäinen painos, monta sataa sivua ja vaatii aikaa tulkita:

http://www.mrrkat.net/MUSIC/EU_224_gallup2005.pdf

(Ei viivy siellä ikuisesti, joten kipin kapin..).

t. MrrKAT/MrKAT

Otso

Hei,

Tieteen harharetkissä näyttää usein olevan kyse siitä, että aletaan uskoa ettei jossain asiassa ole tarkempaa tietoa saavutettavissa. Eli tiede voi inhimillisistä seikoista johtuen taantua uskomukseksi. Ja kuten Marko kirjoittikin, joskus ongelma poistuu vasta "kyseenalaistamattoman auktoriteetin (tm)" luonnollisen poistuman myötä.

"Ilmastoskeptikoilta" voi kysyä, että jos maapallon väkilukuun verrattuna pienikin ihmismäärä todistettavasti pystyy saastuttamaan maa ja merialueita ja ilmastoakin paikallisesti, niin miten ihmeessä koko ilmakehä on yhtäkkiä immuuni yli kuuden miljardin ihmisen tekemisille? Itse kuvittelen että tämän päivän "ilmastoskeptikko" oli 50 vuotta sitten "itämeriskeptikko".

Siitä olen toki samaa mieltä että ilmastomuutoksen varjolla ajetaan ties mitä asiaa, joiden suhteen on syytä olla skeptinen onko vaikutus toivottu.

tOtso

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009