Kirjoitin aiemmin Oulussa hylätystä väitöskirjasta. Hylkääminen oli läheltä piti -tilanne, eli seulan läpi olisi saattanut mennä roskaa. Koska hylkäämisiä tapahtuu hyvin harvoin, heräsi epäily siitä, että laadunvarmistuksessa voi olla systemaattisempikin ongelma. Se epäily sai vahvistusta tästä uutisesta:

MTV3: Bäckmanin väitöskirjan aineistoa ei ole nähnyt kukaan.

Kommentit (14)

Jorma

Mites olisi jos väitöskirjan lähdemateriaali olisikin esitutkintapöytäkirjoja ja toisessa keskustelussa mainittu "113 itärikollisuuden asiantuntijaa " olisikin 113 itärikollista joiden esitutkintamateriaalista väitöskirja olisikin kirjoitettu? Pitäisikö myös tutkia sitä että miten ko herra on mahdollisesti saanut ko materiaalin käsiinsä?

Sophia

Kansleri Niiniluoto reagoi nopeasti. Sekä väitöskirjan tekijän että Helsingin yliopiston oikeusturvan mukaista on tutkia Bäckmanin väitösprosessi uudelleen. Jos väitösaineiston keruussa ja käsittelyssä ei ole poikettu totuudesta,ei väittelijällä eikä sosiologian laitoksella ole mitään peiteltävää.

Väittelyprosessiin on rakennettu sisään laadunvarmistusjärjestelmä: väitöskirjan tarkastajat ja vastaväittäjä sekä väitöstyön ohjaaja ovat avainhenkilöitä. Heidän tehtävänsä on perehtyä, edes otantana, myös tutkimuksen raakadataan, vaikka se olisikin arkaluontoista.

Parhaillakaan varmistusmääräyksillä ei ole merkitystä, jos niitä ei noudateta. Luottamus hyvä, kontrolli parempi, sanottiin jo Neuvostoliiton alkuaikona.

HuuHaata

HS:Yliopisto saattaa selvittää Bäckmanin väitöskirjan lähteet

Kommenteista:

Auf Wiedersehen
12:43

"Olin 90-luvun puolivälissä yliopistolla ja muistan kuinka Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen tuolloin suitsutti ja ihaili nuorta Bäckmania. Oikein hyviä kavereita olivat ja Kivinen jos joku on auttanut Bäckmania uran alkuvaiheessa. Tunsin Bäckman tuolloin ja hän puhui jo silloin virolaisista fasisteina ja venäläiset taas olivat sitä valittua kansaa. Ei Bäckmanin pää pimahtanut 2000-luvun alussa, niin kuin jotkut toimittajat luulevat."

Vataväittelijäksi vanha kaveri. Kuuluuko tämä hyviin tieteellisiin tapoihin? Ylipäätään väitöskirjoissa mitä itsekkin olen seurannut lähes järjestään vastaväittelijäksi jopa pyritään hankkimaan väittelijän seuraava työnantaja. Hyvin toimii? Ei vaikuta yhtään arvosanaan, ja mahdollistaa tasapäisen kohtelun myös niille, jotka eivät olekkaan ohjaavan professorin lempilapsia ja parhaita kavereita?

Väitöskirjaprosessi on pitkälti täysi vitsi. Rahaa tulee tutkinnoista, ja myös laitoksen sisällä saa lisää poliittista valtaa ohjaamalla enemmän väitöskirjoja. Tieteen kanssa tällä sitten onkin melko vähän tekemistä.

Ei sillä, kuten Suomen menestys yliopistovertailuissa osoittaakin tieteen taso täällä on hyvin harvojen aikaansaamaa.

Metusalah

Tämä tositarina on monien vuosien takaa (jätän tarkan aihealueen tarkoituksella mainitsematta):

Ystäväni isoveli (tässä tarinassa Santtu) sai valmistuttuaan huippuviran yliopistosairaalasta. Sattui niin, että Santun esimiehen vaimo valmisteli väitöskirjaa pienen vauvan äitinä. Esimies pyysi kerran Santtua ”hieman auttamaan” vaimonsa väitöskirja-aineiston keräämisessä, koska ”vauvan hoitaminen” vei niin paljon aikaa äidiltä. Santtu suostui, koska välit esimieheen olivat hyvät ja nuorena ura-akateemikkona sitä jaksoi puurtaa tutun aiheen parissa ihan mielenkiinnosta.

Santtu selviytyi auttamistyöstään niin hyvin, että hän sai pian uuden ”apupyynnön”, ja sitten taas uuden ja taas uuden …
Pähkinänkuoressa kerrottuna tarinan lopputulos oli se, että Santun esimiehen vaimo väitteli tohtoriksi, mutta 95% kaikesta työstä oli tehnyt Santtu, joka toki oli saanut työstään ”hienoja” korvauksia (kuten ilmaisia lounaita yms.), mutta kaiken kaikkiaan objektihenkilömme koki olleensa ”erittäin hyväksikäytetty" tässä prosessissa.

Miksikö kerroin tämän tarinan? Todistaakseni sen, että parhaita ”väärennöksiä” väitöskirjoista ei saada selville minkäänlaisilla tutkimuksilla.

MrrKAT

Yliopistojen PR-lommojen saldoa lyhyessä ajassa:
-Oulun väitöstilaisuuskohu, varpuväitös meinasi mennä läpi (lommo siitä että edes näin pitkälle pääs)
-Itä-suomen yliopiston d-vitamiinimittauskohu (Akuutin raportti tv:ssä)
-Tampereen yliopiston rasismikogu (Juha Granahtin raportti tv:ssä)
-Hgin yliopistossa Bäckmannin väitöskohu (tänään tv-uutisissa Niiniluoto ym)

Timo Suvanto

Kivisen haastattelun jälkeen tuli mieleen pari koiramaista juttua.
1. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
2. Median rooli on toimia vallan vahtikoirana. Tässä MTV:n koira on oikein ärhäkkänä. Toisaalta ei se omaa jalkaansa suostu puremaan. MTV itse on ollut hyvin hissukseen esim. käännöstoimintansa myymisestä riistofirmalle. Perusteena "Ei kuulu ydinliiketoimintaan". Kriitisyys tuntuu jotenkin mukavammalta kuin itsekriittisyys.

SamBody

Eikös tämäkin tapaus vain vahvista sen että sosiologia kuuluu ns pehmoisiin tieteisiin naistutkimuksen tms ohella? Jos joku odottaa näiltä jotain objektiivisuutta tai todenmukaisuutta, se kertoo enemmän tuon jonkun realiteettien tajusta kuin ko tutkimuksista.

totti

SamBody:
|
No sosiologia kuuluu yhteiskuntatieteisiin kuten taloustiede, hallintotiede, viestintä, politiikan tutkimus jne. Kaikissa näissä on sisäisiä kuppikuntia, joiden argumentit ja tutkimustulokset ovat täysin vastakkaisia toistensa kanssa. Se on osa tieteen tekemistä ja sen edistymistä. Pitkällä aikavälillä usein ne kuppikunnat pärjäävät paremmin, jotka saavat empirististä tukea argumentaatioilleen. Yhteiskuntatieteet eivät sinänsä ole neutraaleja kuten vaikka fysiikka tai kemia.

Naistutkimuksessa Suomessa ongelmana on se, että se julistautuu ideologiseksi tieteenalaksi. Jos ei ole useita eri kuppikuntia argumentoimassa ja vasta-argumentoimassa ei tiede voi reflektiivisesti kehittyä.

Tosin itse taloustiedettä opiskelleena voin sanoa, että jos halusi saada hyviä arvosanoja, niin kyllä useilla kursiila oli niin, että sen ruokaa syöt kenen lauluja laulat. Samoin uskon olevan muillakin yhteiskuntatieteen aloilla. Tässä ei kuitenkaan voida mennä äärimmäisyyksiin mikä on naistutkimuksessa vaarana, ellei sieltä tule jotain sisäistä muutosta asiaan.

Toisekeen se, että joku väärentää aineiston ei tarkoita sitä, että tieteenala on itsessään huono. Se tarkoittaa, että tarkastus on epäonnistunut. Aineiston väärentäminen onnistuu myös vaikka fysiikassa, kunhan kaavat vain pitävät paikkaansa.

Kolmannekseen sosiologialla on pitkä ja ansiokas historia ja tieteenalana arvostettu. Mm. taloustieteissä ja politiikan tutkimuksessa käytetään sosiologia teorioita hyödyksi esim. terveystalousteieteessä ja kunta / kaupunkitaloustieteessä. Itse arvostan sosiologiaa ja lasken sen kolmeen "kovaan" taloustieteen ja politiikan tutkimuksen kanssa". Kyllä yhteiskuntatieteistä löytyy huomattavasti höyrypäisempiäkin tieteenaloja.

Jesse

"Toisekeen se, että joku väärentää aineiston ei tarkoita sitä, että tieteenala on itsessään huono. Se tarkoittaa, että tarkastus on epäonnistunut. Aineiston väärentäminen onnistuu myös vaikka fysiikassa, kunhan kaavat vain pitävät paikkaansa."

Juuri näin! Tarkastajat eivät voi valvoa ja käydä kaikkia "käytännön" asioita läpi. Voihan sitä joku tehdä luonnontieteen havaintoja esim. simuloimalla (käytten hyväksi vallitsevia teorioita) ja väittää tehneensä kokeet empiirisesti. Sitten kaikki (lue: professorit ja mahdolliset muut tutkimusta lukevat) ovat tyytyväisiä, koska mittaukset vastaavat vallitsevaa teoriaa ja aikaisempia tuloksia. Toisaalta, jos huijaakin "uuden tuloksen", niin valheella on lyhyet jäljet, kun oikeat tutkijat yrittävät vahvistaa niitä. Näennäistietieden ongelma on se, että tutkimusta voi olla vaikea uusia.

Lisäksi luonnontieteissä usein väitöstutkimuksen aihe on sellainen, että ohjaajalla on siihen suuri vaikutus ja hän tuntee aiheen asianmukaisesti. Lopuksi, tuskin ainakaan luonnontieteissä ihmiset haluavat tohtoriksi, tutkijaksi ja sille uralle, jos ei ole todellista kiinnostusta selvittää luonnon olemusta (eikä sillä saa myöskään mainetta, että vain vahvistaa muiden tutkimuksia).

Vasuri

Onkohan siksi niin moni luonnontieteilijä vasemmistolainen? Ja kuinka fiksuja ovatkaan ne ihmiset, jotka ovat lukeneet sekä luonnontieteitä että yhteiskuntatieteitä ja heillä on tutkinto kummastakin... Tai mikä pahinta, on phd sekä fysiikasta että filosofiasta...

Näin ollen...

Erkki

Hienoa, herra skeptikko ja toimittaja, kuinka MTV3:n muutaman rivin uutinen antoi epäilyksellesi vahvistusta. Ei käynyt mielessä odottaa, että uutisen huhu varmistettaisiin tai olla vaikka kriittinen sitä kohtaan? Seuraavaksi herra skeptikko voikin kirjoittaa blogin siitä kuinka erään savolaismuorin paraneminen antoi vahvistusta uskolle homeopatian toimivuudesta.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009