Jarkko Tontin ja Nina Mikkosen väittely kotiäitiydestä on kohauttanut sen verran, että pätkä tietysti löytyy jo tuubista. Kotiäiti Nina Mikkosen mielestä lastentarhojen juuret ovat natsi-Saksassa. En ole historioitsija, en osaa ottaa kantaa. Ulottuisivatko juuret sittenkin jo Weimarin tasavaltaan? Vai oliko niitä jo keisarillisena aikana?

Oli miten oli, nykyisten päiväkotien tuomitseminen sillä perusteella, missä yhteiskunnassa ne on ensimmäisinä keksitty, olisi tietysti päättelyvirhe. Mikkosen argumentaatio herättää retorisessa yliampuvuudessaan lähinnä huvittuneisuutta, joten siihen ei tarvitse sen enempää tuhlata ruutia.

Kirjailija Jarkko Tontti sen sijaan argumentoi rationaalisesti viittaamalla ruotsalaistutkimukseen, jonka mukaan mitä aiemmin lapsi pannaan päivähoitoon, sitä paremmin hän myöhemmin elämässä menestyy.

Nina Mikkosen mukaan tutkimus on roskaa, koska se on ruotsalainen. Ei ehkä maailman älyllisin argumentti. Päiväkoti-ideologisen rajan toisella puolella ei kuitenkaan oltu juuri sen älyllisempiä. Ikään kuin tutkimus olisi validi jo yksinomaan sillä perusteella, että Mikkosen argumentti oli niin avoimen hölmö ja suorastaan rasistinen.

En tuntenut ennestään tutkimusta, joten googlailin hieman. Tutkimus löytyi: Andersson, Bengt-Erik & Strander, Kerstin 2002. Framtiden blev vÃ¥r. 101 sjuttiotalisteer följda under sina 25 första Ã¥r.

Noin viiden minuutin googlailu riitti sen selvittämiseen, että tutkimuksessa oli aivan perustavanlaatuinen metodologinen heikkous. Eihän lapsia tietenkään satunnaistettu päiväkotiryhmään ja kotihoitoryhmään, eikä muuttujia, jotka saattaisivat vaikuttaa opiskelu- yms. menestykseen (esim. sosioekonominen tausta) vakioitu millään tavalla. Päiväkotilapsien menestys siis saattoi johtua päiväkodista tai siitä, että heidän joukkoon oli valikoitunut parempia perheitä kuin kotiryhmään tai jostain muusta syystä. Emme tiedä syytä, koska tutkimus oli niin heikkolaatuinen.

Jos tutkimuksen laatua tai näytön astetta on vaikea itse arvioida, hyvä nyrkkisääntö on katsoa, missä se on julkaistu. Käsittääkseni Anderssonin tutkimusta ei ole julkaistu missään vertaisarvioidussa lehdessä, edes heikkotasoisessa.

Tutkimuksen heikko laatu ei tietenkään haittaa poliittista keskustelua. Jos yksi heikkotasoinen tutkimus tukee omaa ideologiaa, sen vahvempaa näyttöä ei tarvita.

Yllättävä löytö googlailun tuloksena oli myös se, että koko tämän debatin synnyttänyt Tontin kolumni Vihreässä langassa näyttäisi plagioidulta, kuten nimimerkki Nozick blogissaan osoittaa.

Aiheesta myös keskustelupalstallamme.

PS. Kansainvälisen tähtitieteen vuoden virallinen elokuva on imuroitavissa verkossa. Jos Darwinin ja evoluution jankkaaminen alkaa tänä vuonna kyllästyttää (jotkut lukijoistamme lähettivät sen suuntaista palautetta ykkösnumerostamme), vaihda Galileoon ja tähtitieteeseen.

Kommentit (6)

Matti Virtanen

Tontti heittelee muutenkin aika löysiä väitteitä. Lauantaina 24.1. hän sanoi Ylen Tulta munille -radio-ohjelmassa, että imetyshän kestää vain pari kuukautta. (Jonka jälkeen siis on samantekevää kumpi hoitaa vauvaa päätoimisesti, isä vai äiti.)

Esim. WHO:n ja Unicefin suositukset ovat jotain ihan muuta. Epäilevä luonne voisi kysyä, että ei kai vain vihreä mies ole Nestlen ja muiden korvikemaitotehtaiden piilolobbari?

Jack Honest

Minä olen kuullut, että lastentarhan keksi saksalainen Friedrich Wilhelm August Fröbel erään sveitsiläisen Johann Heinrich Pestalozzin aatetta seuraten.

Jaakko Wallenius

Kyllä lastentarha on paljon vanhempi juttu kuin edes Weimarin tasavalta, sillä ensimmäinen perustettiin jo vuonna 1840 eli ennen edes Preussi-vetoisen uuden Saksan keisarikunnan (1871) perustamista. Wikipedia kertoo tämänkin:

"Friedrich Fröbel opened the first kindergarten on 28 June 1840 to mark the four hundredth anniversary of Gutenberg's invention of movable type. Fröbel created the name and the term Kindergarten for the Play and Activity Institute, which he had founded in 1837 in the village of Bad Blankenburg, in the small, former principality of Schwarzburg-Rudolstadt, Thuringia, Germany. The first kindergarten in the United States was founded in Watertown, Wisconsin by Margarethe (Margaret) Meyer Schurz (wife of activist/statesman Carl Schurz) in 1856. It was based on Fröbelite principles that she had learned about in Europe. Schurz’s older sister, Bertha Meyer Ronge, had opened "Infant Gardens" in London (1851), Manchester (1859), and Leeds (1860). Margarethe Schurz initially taught five children in her home (including her own daughter, Agatha) in Watertown, Wisconsin. Her success drove her to offer her education to other children as well. While Schurz's first kindergarten was German-language, she also advocated the establishment of English-language kindergartens. She is credited with converting Elizabeth Peabody to the Fröbel philosophy at a meeting in Boston in 1859. Later that year, Peabody founded the first English-language kindergarten in America in Boston, following Schurz's model. The first free kindergarten in America was founded in 1870 by Conrad Poppenhusen, a German industrialist and philanthropist who settled in College Point, NY, where he established the Poppenhusen Institute, still in existence today. The first publicly financed kindergarten in the United States was established in St. Louis in 1873 by Susan Blow."

Marita

Hei
myöhäinen kommentti asiaan: Anderssonin ensimmäinen aiheeseen liittyvä artikkeli löytyy vuoden 89 Child Developmentista, joka on kyllä kovatasoisimpia kasvatustieteen alan journaleja maailmassa.

JPLaine

On olemassa myös yhdysvaltalainen tutkimus joka tukee Anderssonin tuloksia. Siitä lisää täällä:

http://olotila.yle.fi/sisallot/blogit/perhepaletti/lapsi-paiva-vai-kotih...

Todella oudoilta vaikuttavat syytökset plagioinnista. Plagiointia on se, että esittää omiksi tutkimustuloksiksiin jonkun muun tutkimustuloksia. Kolumneja saa kirjoittaa samoista aiheista kun toisetkin. Syytösten taustalla taitaa vaikuttaa henkilöön kohdistuva ajojahti. Samalta vaikuttavat tämän blogaajan motiivit. Olisiko tiedelehteen sopivampi otsikko ollut itse aiheesta eikä henkilöstä? Eikö tieteessä pitäisi välttää henkilöön käymistä ja puhua sen sijaan asiosta? Voisiko Tiede lähettää Hamilon jatkokoulutukseen, oppimaan tieteellistä argumentaatiota? Tontti on tohtori, se taitaa Hamiloa harmittaa.

Marko Hamilo

JPLaineelle:

Tuo amerikkalaistutkimus koski siis köyhiin perheisiin syntyneiden mustien lasten - joilla on hyvin korkea riski syrjäytyä koulussa - esiopetusta ikävuosista 3 ja 4 eteenpäin. Laadukkaalla esiopetuksella oli positiivinen vaikutus verrattuna kontrolliryhmään, joka ei saanut esiopetusta.

Viittasin blogiin, jossa esitettiin väite plagioinnista. Itse en siihen sen kummemmin ota kantaa.

Plagiointi terminä ei ole kuitenkaan mitenkään rajattu tieteelliseen plagiointiin, vaan sitä ilmenee myös kirjallisuudessa, journalismissa jne. Kolumnien tai blogien plagiointia voi pitää vähintään mauttomana silloinkin, kun tekijänoikeusloukkausta ei ole tapahtunut.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Plagiointi

"Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön ideoiden, tietojen, kielen tai kirjoituksen käyttöä silloin kun se tehdään ilman alkuperäisen lähteen asianmukaista ilmoittamista. Se saattaa myös sisältää epärehellisyyden elementin, mikäli plagioija yrittää julkaista plagioidun työ alkuperäisenä."

Tohtori Tontista en tiennyt ennestään muuta kuin että olikos se nyt tämä kaveri, joka oli julkaissut sen yhden romaanin, joka arvioitiin Hesarissa aika positiivisesti ja jonka ajattelin itsekin joskus lukea ja kirjoittikos se nyt kolumneja Vihreään lankaan tai Voimaan tai jonnekin.

En tiedä tästä tohtori Tontista kyllä sen enempää edelleenkään, kuten en rouva Mikkosestakaan. Minua kiinnosti enemmän huonosti perustellut viittaukset tutkimuksiin kuin nämä tv-persoonat. Se niistä piilotetuista motiiveista.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009