Antti Mikkonen Talouselämästä otsikoi vähän reippaammin kuin minä. Mutta sisältö on sama. Jätevesiasetusta ei kannata paikkailla, vaan vetää se pöntöstä alas kokonaisuudessaan.

Kirjoitin aiheesta jo heinäkuun Tiede-lehteen. Jos asetus halutaan korvata lailla tai asetuksella joka jollain tavalla ottaa myös haja-asutuksen mukaan vesiensuojelun kustannusten kattamiseen, siihen on olemassa järkevä keino.

Toisaalta jos haja-asutuksen välttämättä halutaan osallistuvan Itämeren suojelutalkoisiin, tehokkain keino ei suinkaan ole lähteä asentamaan kalliita puhdistusratkaisuja joka tölliin. Haja-asutukselle voisi määrätä jätevesimaksun, joka korvaisi kohtuuttoman kalliit investoinnit, Ollikainen kaavailee. Maksun tulot ohjattaisiin yhdyskuntien jätevesilaitoksille, jotka käyttäisivät rahat puhdistuksen tehostamiseen. 

En umpistadilaisena kovin usein sympatiseeraa syrjäseutujen ihmisten vaatimuksia, mutta tällä kertaa he ovat käärmeissään ihan syystä.

Kommentit (25)

SamBody

"Jos asetus halutaan korvata lailla tai asetuksella joka jollain tavalla ottaa myös haja-asutuksen mukaan vesiensuojelun kustannusten kattamiseen, siihen on olemassa järkevä keino."

Minkä ihmeen takia? Nykytlanteessa ei ole mitään todellista ongelmaa (paitsi paskalailla uhkailu), koko ongelma on ainoastaan virkamiesten ja poliitikkojen korvien välissä. Ei asutus vesistöjä pilaa, maatalous kylläkin. If it isn't broken, don't fix it!

Timo K

Kompostoivia käymälöitä voisi suosia. Halvempi ja varmasti toimivampikin ratkaisu kuin nyt kaupan oleva puhdistamoratkaisut. Mutta Asetus taisi jo tulla voimaan.

V. Kilpi

Tämä oli 2,5 miljardin euron hanke. Jos päätös oli Kepun mielestä erittäin järkevä, nykypäästöille pitäisi siis asettaa paljon yli 2,5 miljardin euron haittaverot.

Hesarin mukaan maatalouden päästöt ovat kymmeniä kertoja suuremmat. Maataloudesta siis puuttuvat 50 - 100 miljardin euron ympäristöhaittaverot?

Tämä nykyisten 4 miljardin euron maataloustuen päälle (josta miljardi epäsuoraa hintatukea tullien ym. avulla, 3 miljardia rahallisia tukia). O tempora, o mores!

Todennäköisesti hanke oli älytön. Oikea haittojen suuruus on paljon pienempi, joten useimpien kannattaisi maksaa (järkevästi mitoitetut) haittaverot eikä asentaa uusia puhdistusjärjestelmiä, mutta kun vastaavat verot asetetaan maataloudelle, tarkoittaako se silti montakin miljardia euroa vuodessa?

Tämä ympäristönpilaamisen ilmaisale on aitoa maataloustukea siinä missä nuo 4 miljardiakin.

Satunnainen lukia

Tota tota...

Juu onhan immeiset käärmeissään mutta ovat muuten myös kunnallistekniikkaa haluavat kun taajaman ulkopuolella pelkkä liittymismaksut ovat useita tuhansia euroja.

Oletko muuten laskenut paljon tulee puhdistamo ja tarvittava infra maksamaan per asukas jollain perähikiän kylällä jossa on vajaat tuhat ihmistä?

Alan Dorkin

V. Kilpi kirjoitti muun muassa: "Oikea haittojen suuruus on paljon pienempi, joten useimpien kannattaisi maksaa (järkevästi mitoitetut) haittaverot eikä asentaa uusia puhdistusjärjestelmiä."

Jos (esimerkiksi) jonkun vanhan kiinteistön yhtä vanha jätevesikaivo vuotaa läheiseen ojaan ja/tai järveen, millä tavoin "järkevästi mitoitetun haittaveron maksaminen" olisi parempi vaihtoehto siihen verrattuna, että ko. kiinteistöön asennettaisiin nykyajan kriteerit täyttävä puhdistusjärjestelmä? Ei kait jätevesien aiheuttamat ongelmat poistu pelkästään veroja maksamalla, vaan oikein kohdennetuilla, tapauskohtaisilla toimenpiteillä!

Marko Hamilo

Alan Dorkin: "Ei kait jätevesien aiheuttamat ongelmat poistu pelkästään veroja maksamalla, vaan oikein kohdennetuilla, tapauskohtaisilla toimenpiteillä!"

Idea oli että veroilla tai maksuilla rahoitettaisiin kunnallisten jätevedenpuhdistamojen puhdistutason parantaminen, joka puhdistaisi enemmän kuin sama raha käytettynä pikkukiinteistössä.

JPR

Hyvä Marko!

kyseessähän on vain asetus ja niitä on kyllä helppo muuttaa. Muuten kannattaa aina valpastua kun jossain sanotaan "jos tehdään kunnolla/hoidetaan hyvin, niin ongelmia ei tule". Kun sitten melko usein EI tehdä kunnolla, eikä hoideta ollenkaan. Eli luultavasti suuurin osa näistä pienpuhdistamoista on muutaman vuoden jälkeen yhtä tyhjän kanssa.

kommentoija

Hesarin mukaan :"jos vesivessaa ei ole eikä talo sijaitse veden äärellä ei jätevesiä tarvitse käsitellä"
Mitenköhän asetuksen vaatimus siitä että käsittelyn on poistettava 85% fosforista ja 40% typestä toteutuu tuota hesarin ohjetta noudattamalla ? ! ?
Ei kyllä mitenkään, silloinhan käsittely poistaa 0% typestä ja 0% fosforista, eli asetuksen vaatimukset eivät todellakaan täyty !

Kun kesämökilläni on kompostoiva kuivakäymälä niin markkinoilla ei edes ole sellaisia puhdistamoja jotka pystyisivät lähes juomavesi kelpoisesta jätevedestä poistamaan 85% fosforista. Näin esim silloin kun lorotan kaivovettä viemäriin, jotta putkessa ulkona auringossa lämmenneen veden maku paranee juotavaan kuntoon helteiden aikana.

Hommassa ei todellakaan ole mitään järkeä. Asetuksessa, jos sellaista ylipäätään tarvitaan, pitäisi määritellä fosforin ja typen enimmäismäärät, eikä keskittyä siihen montako prosenttia niistä poistetaan.
Teknisesti asetus olisai helpointa toteuttaa lisäämällä jäteveteen lannoitteella fosforia ja typpeä, minkä pienpuhdistamo sitten asetusten mukaan pystyisi tällöin poistamaan. Lopputuloksena jätevesi sisältäisi enemmän fosforia ja typpeä puhdistuksen jälkeen kuin nyt ilman puhdistusta, ja maksaisi paljon, mutta ympäristön rehevöityminen kasvaisi. Olisi kuitenkin selvästi halvin tapa toteuttaa asetuksen vaatimukset.

Mistä kumman syystä kuvitellaan, ettei näitä prosentuaalisia vähennyksiä tarvitse noudattaa jos ei ole juurikaan päästöjä vesistöihin kuivakäymälästä johtuen ?
Järkeähän siinä olisi, mutta asetus ei moista tulkintaa mahdollista lainkaan.

Lisäksi kiinteistön omistaja on vastuussa siitä, että vaatimukset puhdistuksesta täyttyvät. Sitä vastuuta ei voi asetuksen mukaan siirtää laitteen valmistajalle eikä huoltosopimuksella ulkopuoliselle huoltofirmalle ! Tämä on niitä suurimpia vääryyksiä koko hommassa, ottaen huomioon sen ettei markkinoilla ole sellaisia laitteita joiden valmistaja pystyy puhdistustuloksen takaamaan.

Haittaveron osalta sen verran, että hajaasutusalueellla asuva maksaa jo nyt myös kunnallis ja kiinteistöveroja, eli osallistuu samassa kunnassa olevien taajama-alueen jätevesipuhdistamojen rahoittamiseen. Miksi pitäisi maksaa toiseenkiin kertaan, eikö myös kunnallisen jätevesihuollon piirissä olevien pitäisi maksaa yhtälailla toiseen kertaan ?
Jätevesimaksuilla ei kateta puhdistamojen rakentamista vaan ainoastaan niiiden ylläpitokuluja.

Vesa

Nykyisellä paineviemäritekniikalla saataisiin suurin osa haja-asutuksesta, mökkiläiset mukaan lukien oikeaan viemäriverkostoon ja paskavedet oikeisiin puhdistuslaitoksiin. Tästä se laki olisi pitänyt laatia - kaikki vesivessat pakolla kunnalliseen viemäriverkkoon eikä mitään yhden talouden muka-puhdistamoita saa sallia ollenkaan. Vaihtoehto on sitten komposti- tai kuivakäymälä jotka ovat nykyään jo todella hyviä ja helppohoitoisia.

Matti Virtanen

Keskustelusta on unohtunut se ajatus, että ihmisen jätökset ovat myös lannoitetta, jonka kasvit voivat käyttää hyväkseen. Fosfori ei ole maaperässä mikään myrkky vaan elonkehälle välttämätön alkuaine. Kiinassa on tuhansia vuosia kerätty ihmispaskaa eli "yömaata" pimeän aikaan taajamista ja kipattu pelloille. Meillä kaikki pitää käsitellä huipputeknisesti ja -kemiallisesti.

Tärkeää olisi kuitenkin estää tätä lannoitusta valumasta vesistöihin, jotta sinne ei tulisi kalan- ja linnunpaskojen sekä raatojen lisäksi ylimääräistä kuormaa. Onkohan kukaan muuten laskenut kalojen ja lintujen ulostemäärää Suomen järvissä - miten paljon se on verrattuna haja-asutusalueen ihmisten tuotantoon?

Alan Dorkin

Marko kirjoitti:
"Idea oli että veroilla tai maksuilla rahoitettaisiin kunnallisten jätevedenpuhdistamojen puhdistutason parantaminen, joka puhdistaisi enemmän kuin sama raha käytettynä pikkukiinteistössä."

Tuo on kaunis ajatus, mutta sen toteuttaminen ei mitenkään poista niitä "pilvin pimein" haja-asutusalueilla olevia yksittäisiä (yhteenlaskettuna kymmeniätuhansia) kiinteistötapauksia, joista vanhentuneiden systeemien jätevesipäästöt valuvat joko välillisesti tai suoraan lähivesistöihin tai pohjavesiin.

Paul M

Maasuodatin on edelleen edullinen ja tehokas tapa hoitaa asia paikallisesti.

Mutta koko jätevesiasiassa on jäänyt oivaltamatta toinen lähestymistapa. Jäteveden syntyessä pisteessä A se tulisi palauttaa virtaama-alueella ylöspäin pisteeseen B (maastoon). Aina. Jo nyt on ongelmana ravinteitten köyhtyminen kaikkialla. Fosfori ns. loppuu. Ja liikaravinto on alavirrassa eli meillä Itämeressä. Kun palautus tehdään syntysijoilla ylöspäin, ravinnekuorma leviää pieninä pistekuormina esimerkiksi metsiin. Palautus tietenkin tehtäisiin talousmetsiin.

Ollikaisen ehdottaman päästökaupan käyminen on täynnä ongelmia. Ei ole osoitettu millainen osuus fosforista oikeasti kulkeutuu vesistöjä saastuttamaan esimerkiksi kilometrin päästä vesistöstä. Vahva epäilys on, että kulkeutuminen on 0 %. Kun tuollainen kiinteistö hankkii vaikka umpisäiliön, on kulkeutuma vesistöön sen jälkeen joittenkin ainesosien osalta yli 50 %. Tämä johtuu siitä, että umpisäiliön tavara kuljetetaan isoon puhdistamoon, jonka erottelukyky on eräitten ainesosien osalta 50 %. Eli pistekuormana aluetta rikastamaan jäävä fosfori halutaankin kokonaan puhdistamoon ja sieltä isolla prosentilla vesistöön entisen 0% sijasta.

Tämä on siis sairasta puuhastelua kaikin tavoin.

Marko Hamilo

Se päästökauppahan ratkaisisi asian juuri niin, että kenenkään ei tarvitsisi lähteä investoimaan yhtään mihinkään pahimmillaan huonosti toimivaan ja parhaimmillaankin kalliiseen ratkaisuun.

Siinä vain kerättäisiin hieman rahaa niiltä, jotka ovat viemäriverkoston ulkopuolella - maksu voisi olla paljopn pienempi kuin mitä nyt käytetään laitteisiin - ja käytettäisiin se tehokkaimmalla mahdollisella tavalla vedenpuhdistamoissa.

Paul M

Marssijärjestys pitäisi olla nyt niin, että aivan oikeasti selvitettäisiin paljonko haja-asuvan ihmisen jätöksistä kulkeutuu vesistöön, jos välissä on keskimäärin kilometritolkulla metsiä ja peltoja. Prosentti voi olla myös nolla. Minullakin on se tilanne, että vesistöön on matkaa painanteitten kautta kilometri. Välissä on kymmeniä hehtaareja viljelyyn käytettyä salaojitettua peltoa. Maasuodatin on riittävän iso ja sen purkuojassa ei kasva esimerkiksi levää.

Suurin ympäristökuormitus tulee siitä, että sakokaivoista kuljetetaan kahdesti vuodessa 2 m3 jätevettä ja kiintoainesta puhdistamoon, jossa se sekoitetaan uudelleen erotettavaksi jäteveteen. Ilmeisesti minä en olisi tuollaisen päästökaupan piirissä, koska minulla on tehokas puhdistamo, josta laitokset saavat oman osansa vesistöön laskettavaksi. Fosforin erotusta voin vielä tehostaa kemikaalipumppauksella, jolloin siitäkin menee isompi osa laitoksiin vatkattavaksi. Nyt se jää maasuodattamoon.

Asia tökkii niin kauan kunnes tehdään oikeita kulkeutumistutkimuksia vaikka jollain isotoopeilla. Nyt kaikki perustuu kabinettien mutu-päätöksiin.

Marko Hamilo

Kun kirjoitin kesällä tuon Itämeri-jutun, luulin että jätevesiasetuksessa on vikana vain se, että se on tavattoman kustannustehoton keino. Siis siitäkin huolimatta, että myynnissä olevat laitteet toimisivat moitteetta ja että useimmat asetuksen investointeihin velvoittamat talot sijaitsisivat sellaisella alueella, jossa jätevesien puhdistuksella ylipäätään olisi mitään merkitystä.

Mikä tahansa näistä kolmesta syystä olisi yksin riittävä peruste ottaa aikalisä.

A-talk viime torstailta oli aika hurjaa katsottavaa: http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-2009858

Leone

Jep. Varmaan jokaisen suomalaisen mielestä asetus on järjetön. Silti vaan Lehtomäki ei siihen mitään radikaaleja muutoksia esittänyt, mikä kertoo osaltaan suomalaisen demokratian toimivuudesta. Virkamiesmafia pyörittää yksinkertaisia poliitikkoja kuin pässiä narussa. Enestamilla oli sentään kanttia myöntää, että joutui höynäytetyksi.

Vaalit on tulossa, mutta mitä sitten, koska virkamiesmafia jatkaa eläkeviroissaan kansan kyykyttämistä samalla kokoonpanolla. Miksi ihmeessä maksamme heille huimaa korvausta siitä, että tavoitteena tuntuu olevan ihmisten elämän hankaloittaminen?

Toni

Joku taisi eduskunnassa -- vai missä lie -- ehdottaa Lehtomäelle, että puhdistussysteemien rakentmisen sijaan saisi lahjoittaa naapurin maanviljelijälle rahaa, jotta tämä jättäisi isomman suojakaistan pellon ja veden väliin. No, piruiluahan se oli, mutta sinänsä järkevä ehdotus. Pari miljardia maanviljelyn päästöjen vähentämiseen pienentäisi vesistöjen rasitusta merkittävästi toisin kuin tämä paskalaki.

Vaihtoehtoiskustannusten käsitteen opettaminen pitäisi, muuten, kuulua peruskoulun oppimäärään. Voi esimerkiksi olla, että sinänsä järkevä asia kannattaa jättää tekemättä, jos samalla kustannuksella voi tehdä vielä järkevämmän asian. Tässä yhteydessä se tietenkin tarkoitta, että kotitalouksien jäteveden puhdistaminen on sinänsä mitä järkevin toimenpide, mutta jos samalla hinnalla toisin keinoin päästään lähemmäs päämäärää eli puhtaita vesiä, kotitalouksien paskat kannattaakin yllättäen lorautella vesistöön.

No, harvoin asiat ovat näin yksinkertaisia varsinkin, kun pohdinnoissa pitää ottaa huomioon se, mikä on poliittisesti mahdollista. Parin miljardin lasku maataloudelle ei ole, ei, vaikka lasku pistettäisiin veronmaksajien maksettavaksi.

Ja kuten tässäkin ketjussa huomaa, joillakuilla on suuria vaikeuksia edes ymmärtää vaihtoehtoiskustannusten käsitettä ja sen tärkeyttä politiikassa.

MK

Asetus: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030542
Tiivistelmä: http://www.hailuoto.fi/tiedostot/Asiakirjat/1%29%20Jatevesiasetus_lyhyes...

Ja siitäkin vielä tiivistäen:
------------------------------
1. Keitä koskee?
Asetus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä, paitsi niitä:
- joilla on liittymisvelvollisuus viemäriverkostoon
- joilla on ympäristöluvassa määräyksiä jätevesien käsittelystä
- joilla syntyy vain vähäisiä määriä ympäristöä pilaamattomia jätevesiä esim.
kantovedelliset kiinteistöt (selvitys kuitenkin tehtävä kts. seuraava)

Mitä teen nyt?
2) Valitsen kiinteistölle parhaan ratkaisun. Selvitän seuraavat ratkaisut, jotka ovat
paremmuusjärjestyksessä:
I Mahdollisen vesikäymälän vaihto kuivakäymälään
II Mahdollisuus liittyä viemäriverkostoon nyt tai tulevaisuudessa
III Mahdollisuus alueen tai naapureiden kanssa yhteiseen ratkaisuun (vesiosuuskunta)
IV Kiinteistökohtainen ratkaisu
--------------------------------------------------
Minusta nuo eivät ole mitenkään kohtuuttomia vaatimuksia. Jos taloon on vaivauduttu juokseva vesi vetämään, niin kyllä sitä sopii vaatia, että siitä tulevat jätevedetkin hoidetaan kunnolla. Se, että aiemmin on sallittu jättää hommat puolitiehen ei ole mikään peruste.

åke

onkohan kukaan laskenut kuinka paljon tuotanto- ja villieläimet sekä meressä pulikoivat kalat mahtavat kusta ja paskoa fosforia luontoon? tiukka laki saisi nämäkin ruotuun.

Alan Dorkin

åke kirjoitti:
"Onkohan kukaan laskenut kuinka paljon tuotanto- ja villieläimet sekä meressä pulikoivat kalat mahtavat kusta ja paskoa fosforia luontoon? tiukka laki saisi nämäkin ruotuun."

Kyllä näitä asioita on laskettu ympäristöä kuormittavassa tarkoituksessa paljonkin, ainakin pienten vesistöjen toleransseihin liittyen, koska niiden vesimäärät ym. vaikutustekijät pystytään ottamaan tässä matematiikassa huomioon melko tarkasti ainakin suuruusluokittain. Tosiasia on se, kuten åke tuossa aprikoi, että myös "luonto saastuttaa itse itseään", eli suuret määrät roskakalaa, kaislikkoja, syksyn lehtimassoja yms. tekijöitä tuovat paljon lisäkuormaa varsinkin pienvesistöihin ilman yhteiskuntajätteitäkin.

Lopullisen kuoliniskun tietylle vesistölle antaa yleensä kuitenkin ihminen tarpeettomine päästöineen; "lopullisen" siinä mielessä, että ihminen on ainoa eläinlaji, joka itse pystyy arvioimaan ja/tai säätelemään omia kuormituksiaan. Suomessa on jo pilvin pimein pienvesistöjä, joissa esim. fosfori on sedimentoitunut järvien pohjakerroksiin, joista se ei häviä milloinkaan, koska fosfori on hajoamaton alkuaine. Tämän vuoksi fosfori, yhdessä ilmakehän typen kanssa, pystyy aina niille suotuisten olosuhteiden (lämpö, valo yms.) tekijöiden kanssa luomaan vaikkapa sinilevälle niin suotuisat olosuhteet, joissa vesistön toleranssi ylittyy ja levät saavat ylivallan. Tällaisen ylikuormituksen kohteeksi joutuneille järville ei ole enää mitään tehtävissä. Miksi ei? Vastaus: Kustannustekijät.

Leone

"Minusta nuo eivät ole mitenkään kohtuuttomia vaatimuksia. Jos taloon on vaivauduttu juokseva vesi vetämään, niin kyllä sitä sopii vaatia, että siitä tulevat jätevedetkin hoidetaan kunnolla. Se, että aiemmin on sallittu jättää hommat puolitiehen ei ole mikään peruste."

Asetukseen sisältyvät raja-arvot ovat kohtuuttomat, sillä markkinoilla olevat pömpelit eivät niihin pääsääntöisesti yllä.

Jos haja-asutuksen taloudet joutuvat itse kustantamaan jätevesikustannukset, niin näin on oltava sitten taajamassakin yhdenvertaisuuden perusteella. Ei se viemäriverkoston rakentaminen kaupunkialueellekaan ole halpaa lystiä. Siihen on kuitenkin haja-asutusalueen taloudetkin velvoitettu verovaroin osallistumaan.

Martta Martikainen

Ei minun mielestäni haja-asutusalueiden yksityiset mökit omaa ympäristöään saastuta. Toisin on nämä EU-tuilla toimivat maataloudet. Lehmät kulkevat meidänkin kylällä pienten ennen uimakelpoisten kauniiden lampien rantoja ja isännät laskevat tuorerehupuristemehut siekailematta ojaa myöten lampeen. Lisäksi sinne menee lietelannat suoraan niin läheltä kun ikinä ranta traktorin painon kestää. Ei nämä kuntien ympäristöä suojelevet sihteerit näe kaikkea ja piiri on laaja, jossa heidän kenttänsä pitäisi olla siisti vielä tuleville sukupolvillekin. Lammet kasvavat umpeen ulpukkaa ja vihreää kasvustoa mitä lienee lälly veden pinnalla.

Avuksi kuuluttaisin EU-tuen tarkempaa kohdentamista. Osa tuotanotuesta velvoitetaan maajussia käyttämään ympäristön suojeluun ja aumamuotoinen tuorerehun teko kiellettäköön kokonaan. Tehdään pelkästään niitä "lehmänmunia".

Ympäristön suojelua on myös oman pihan siivoaminen lantakasoista ja vanhoista puimakoneiden romuista ja kun ne ovat kaikki vielä tielle päin.

Maaseutu voisi olla kunis ja siisti ja siellä tuoksuisi muukin kuin lehmän lanta ja virtasen mehut.

Arttu

Vanhana Saimaan alueen kulkijana olen todennut ,että aikana jolloin tehtaat ja kunnat laskivat kaikki vetensä puhdistamattomina suoraan vesistöön pystyi järvi puhdistumaan paikallisesti.Suursaimaa oli aina kirkas.Vuoksi laski vedet Laatokkaan joka on suurempi kuin Suomenlahti.Voidaan siis olla varma siitä,että Suomen itäosista jokiin valuneet vedet eivät aiheuttaneet mitään ongelmia laskiessaan mereen.Lähtökohdiltaan koko jätevesiasetus oli poliittinen .Itse olen seurannut asioiden kulkua sivusta asiassa mukana olleiden kautta.Olen ymmärtänyt ,että asetuksellä pyrittiin saamaan teollisuus kehittämään niin hyviä puhdistamoja ,että niistä tulisi jopa vientituotteita.Valitettavasti kävi kuin kävi.Asetettuihin kuntien laitoksia suurempiin puhdistusvaatimuksiin päästänee myös lisäämällä viemäriin kolmas kaivo.On selvää,että laskuojaa suoraan vesistöön ei saa olla.Teollisuuden kehitys ja konsulttiarmeijat jätevesien käsittelyyn on maksatettu vähävaraisilla haja-asutuksen mökkiläisillä. Lasku oli jossain arviossa 3 miljardia euroa.
Olen ihmetellyt koko ympäristönsuojeluasiaa valtavana resurssien hukkaamisena,koska hintalappua ei kysytä keneltäkään ja kuka haluisi sen maksaa.
Koko fosforikysymys olisi ehkä voitu hoitaa vessanpyttyyn tai saippuaan lisätyllä fosforin poistajalla.Onhan pytyssä usein hajunpoistajakin.oli hauskaa kirjoittaa aiheen viimeinen sana.

Kimmo Metso

Jätevedenpuhdistamot pitäisi kieltää lailla!

Rahlaava kommentti, mutta kun tarkemmin asiaa pohtii niin loppupäätelmä on, että nykyiset jätevedenpuhdistamot ovat ympäristön kannalta järjettömiä 50-luvun keksintöjä.

Nykyiset jätevedenpuhdistamot kuluttavat energiaa puhdistamiseen, vaikka niihin johdetaan valtavat määrät energiaa. Kustannusvaikutus on negatiivinen, josta ei riitä tuloa oman toiminnan kattamiseen, puhumattakaan jätevesiverkoston ylläpitoon.

Mitä tilalle?

Bioenergialaitoksia. Kuntien tulisi myydä jätevedet innovatiivisille bioenergiayhtiöille. Mitä enemmän jätevettä, sitä enemmän energiaa. Koko asetelma muuttuisi päälaelleen. Nykyinen yhteiskunnan rahoja tuhlaavasta julkishallinnon vedenpuhdistamisesta tulisikin energiaa ja tuloja tuottavaa liiketoimintaa.

Bioenergialaitos ottaisi myös mielellään vastaan kaiken biojätteen viemäriverkon kautta. Nykyisin se kompostoidaan tuottamaan metaania ilmakehään tai kerätään fossiilisia polttoainetta keräävillä autoilla poltettavaksi tai kaatopaikoille.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009