Olen ateistina seurannut hieman kiusaantuneena Suomeen Britanniasta tuotua kampanjaa Jumalaa tuskin on olemassa.  Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä.

Ensinnäkin mainoslauseessa ärsyttää tuo "tuskin". Tietoteoreettinen saivartelu siitä, että tieteessä mikään ei ole varmaa ja siksi jumalan olemassaoloakaan ei kiistetä kunnolla, ei tavoita tavallista mainoksenihmettelijää lainkaan. Tieteellistä varmuutta ei periaatteellisista syistä voida jumalan olemassaolemattomuudesta tietenkään saavuttaa, mutta kyllä se käytännöllinenkin riittää.

Nyt tuo kuulostaa samalta kuin jos joku sanoisi, että Venäjä tuskin hyökkää Suomeen, niin että lopetetaanpa tuo turvallisuuspolitiikasta murehtiminen ja lakkautetaan puolustusvoimat. Miksei vain "Jumalaa ei ole"?

Toisekseen kukaan, joka viettää yhtään sosiaalista elämää myös vapaa-ajattelijapiirien ulkopuolella, tietää että ylivoimainen enemmistö suomalaisista on tapakristittyjä, joilla ei ole tapana kauheasti murehtia eikä mitään vaikeuksia nauttia elämästä.

Ja niistä, joille usko on vähän tärkeämpää, se merkitsee useimmille armoa tai toivoa. Heille tuo kampanja kuulostanee hieman samalta, kuin jos joku sanoisi:

"Ilmastonmuutokselle tuskin enää voi tehdä mitään. Lakkaa siis murehtimasta ja nauti elämästä."

Stereotyyppinen kuva uskovaisista auktoriteettiuskoisina nössöinä, jotka eivät uskalla elää, pitää ehkä yhä paikkansa jossakin pienessä vähemmistössä, mutta koska tuo mielikuva on niin anakronistinen, vaikutelmaksi jää ennemminkin se, että ovatpas nuo vapaa-ajattelijat liikuttavan tosikoita. Eräänlaisia seurakuntanuoria.

Kolmanneksi - vaikka tämä nyt onkin hieman ristiriidassa edellisen ajatuksen kanssa - tuo kampanja tavallaan todistaa oikeaksi ne vanhat teologien argumentit, että ilman Jumalaa ei olisi moraalia. Tuota väärinkäsitystä vastaan ateistit ovat rationaalisesti argumentoineet (ja hyvin perustein) vuosisatoja. Ainakin logiikka kampanjassa on juuri sama josta teologit olivat huolissaan: ei jumalaa, ei siis moraalikysymyksistä murehtimista.

Kristillisessä etiikassa tietysti on yhtä jos toista, jota on syytäkin kritisoida, mutta paljon myös sellaista, mikä kelpaa useimmille ateisteillekin. Eivätkä varmaan useimmat niistäkään, jotka jollakin kampanjalla saataisiin kyseenalaistamaan jumalan olemassaolo, tämän takia haluaisi luopua Jeesuksen opetuksista siitä, miten toisia ihmisiä pitää kohdella.

Onko ateistien etiikka sitten muka jollakin kategorisella tasolla parempi kuin esimerkiksi kristittyjen? Maailmankuvan paikkansapitävyydessä me voitamme kyllä, mutta entä etiikassa?

Joillakin sähköpostilistoilla on käyty mielenkiintoista keskustelua siitä, pitäisikö ateistien myös tunnustaa ateismin nimissä tehdyt rikokset, kun niin kovasti tässä on oltu heittämässä ensimmäistä kiveä eri uskontokuntia kohtaan. Mitähän ne muuten mahtaisivat olla?

Luetaanko Neuvostoliiton rikokset kommunismin vai ateismin syyksi?

Onko Pohjois-Irlannin konflikti pohjimmiltaan uskonnollinen vai nationalistinen?

Uskonnosta on vähän vaikea tehdä selvärajaista historiallista toimijaa, jonka syyksi lukea asioita. 

Kun eri maailmanuskontojen rauhanomaisuuden mittaukseen ei tuntunut löytyvän mitään yhteismitallista indeksiä, kehitin oman. Uskonto on rauhanomainen, jos sillä ei ole ydinasetta. Se on sotainen, jos sillä on. Katsotaanpa.

Kristityillä ydinaseita on kaikkein eniten määrällisesti ja myös eri pääsuunnittain: ranskalaisten ydinase edustakoon katolilaisia, Venäjän ortodokseja. Protestanteilla on sekä Britannian pieni doomsday-machine-valmius että Yhdysvaltain paljon laajempi arsenaali. (Ei nyt aleta saivarrella siitä, ovatko kirkko ja valtio erotettu näissä maissa perustuslaissa toisistaan.)

Pakistan on ensimmäinen muslimimaa, jolla on ydinase. Enemmistö pakistanilaisista on sunneja, joten sunnit saavat tästä rastin ruutuun. Shiialaiset tulevat kyllä perässä Iranissa minkä kerkeävät.

Hindujen tilille menee Intian ydinase, vaikkeivät hindunationalistit maan sekulaaria luonnetta olekaan onneksi saaneet lakkautettua.

Kiinan ydinaseen panisin konfutselaisuuden piikkiin, mutta tuosta nyt voisi olla muutakin mieltä. Konfutselaisuus tietysti ei ole varsinainen uskonto.

Israelilla ei virallisesti ole ydinasetta, mutta kaikkihan sen tietävät, eli myös juutalaisilla pommi on.

Rauhallisin perinteisistä suurista maailmanuskonnoista on siis - buddhalaisuus! Hipit olivat oikeassa. Tosin Burman sotilasjuntta ei varmasti kieltäytyisi pommista, jos sellaisen saisi käsiinsä.

Kuten tarkkaavainen lukija jo huomasikin, kartalla on vielä yksi ydinasevaltio (vaikka ydinkokeen bluffauksen mahdollisuuttakin on spekuloitu). Sehän on tietysti Pohjois-Korea.

Pannaanko ateismin piikkiin, vai juche-aatteen, kas siinä pulma.

Kommentit (57)

Deriv

Tuo kampanja on herättänyt itsessäni hieman ristiriitaisia tunteita. Kun kuulin brittiversiosta, niin pidin sitä sopivana sinne ja rohkeana sekä omaperäisenä ideana. On myös hyvä, että Suomessakin järjestetään jotain tämän tapaista niin saadaan vähän ajatuksia liikkeelle ja kuuluvuutta ateismille.

En kuitenkaan pidä juuri tällaista julkisuuskampanjaa hyvänä versiona Suomessa. Aika harva meidän uskojista kauheasti murehtii uskomisiaan kuten sanoit. Parempi olisi ollut kampanja, jonka kohderyhmä olisi ollut tapauskovaiset melkein-ateistit. Brittikampanjan suora apinointikin on vähän kyseenalaista, vaikka onhan siinäkin oma ideansa kuuluvuuden kannalta, kun voidaan sanoa "Kattokaa ny, se on kaikkialla!" tai jotain sinne päin. Vaikka olenkin Vapaa-Ajattelijoiden jäsen, en jaksa siitä suurempaa metakkaa nostaa, vaikka kampanja ei mieleiseni ollutkaan. Mutta jos se tuosta menee vielä hölmömmäksi, niin täytynee laittaa johdolle terveisiä.

Pitää tämän verran kuitenkin puolustaa: Annoit kampanjasta vertauksen ilmastonmuutokseen “Ilmastonmuutokselle tuskin enää voi tehdä mitään. Lakkaa siis murehtimasta ja nauti elämästä.” Oikea muotoilu olisi tuolla vertauksella kuitenkin “Ilmastonmuutosta tuskin on. Lakkaa siis murehtimasta ja nauti elämästä.” ja siten se olisi suht looginen (paitsi, että Ilmastonmuutos kuitenkin on totta joten älkää vetäkö tuosta korjauksesta vääriä johtopäätöksiä.). Tuossa tuo "tuskin"-sanan häiritsevyys tulee kuitenkin vielä esille, mutta sen käyttö onkin kompromissi. Syy miksi ei alunperin sanottu vain "there is no god" on, koska uskovaiset aina jaksavat hyökätä sen kimppuun sanoen "Mistä voit tietää varmasti?! näytä todisteet!".

Ydinasejutusta vielä, että se ei luonnostaan ole uskovaisten käsissä erityisen vaarallinen (toki se on kenen tahansa käsissä jonkin verran vaarallinen). Se on erityisen vaarallinen, jos henkilö on esimerkiksi taipuvainen hulluuteen ja tykkää vetää kirjoituksista kirjaimellisia totuuksia. Varsinkin abrahamin uskontojen kirjoissa puhutaan miten taivaaseen pääsee tuomionpäivän jälkeen. Jos kyseinen literalistihullu haluaa taivaaseen etukäteen ja hänellä on tuomiopäivän väline, on riski, että hän saattaa toimia.

lektu

Melkoinen sattuma, olen suunnitellut jo 3 päivää vastaavaa keskustelunavausta.

"Kun eri maailmanuskontojen rauhanomaisuuden mittaukseen ei tuntunut löytyvän mitään yhteismitallista indeksiä, kehitin oman"

Minäkin kehitin. Se ei ole ydinase, vaan se, että miten mikäkin uskonto suhtautuu niihin, jotka siitä luopuvat. Epäilen, että kristityksi kääntynyt ex-ateisti erotetaan sosiaalisesti joukosta. Se voi olla todella ikävää, jos esim suku, työkaverit ja naapurit alkavat suunnitella luopion tuhoamista. Ei esim suositella apurahaa tutkimukseen, eikä anneta venettä lainaksi.

Minä tunnen pari kristinuskosta luopunutta, esim oma paras kaverini. Ei olla aiheesta vielä edes puhuttu. Ajattelen, että noin käy aina, jos elää niin kuin hän eli. Samalla hän hylkäsi vaimonsa ja 3 lastaan. Keskittyi uraansa.

Deriv

lektu: "Epäilen, että kristityksi kääntynyt ex-ateisti erotetaan sosiaalisesti joukosta."

No nyt kyllä loksahti leuka lattiaan tuon kuultuani. En voi kuvitellakaan, että kaverini minut hylkäisivät, vaikka takaisin kristityksi kääntyisin. Enkä itse hylkäisi sen takia ketään heistä eivätkä he hylkäisi toisiaan. Sitäpaitsi olisi perusateisti aika yksinäinen, jos uskovaiset elämästään eristäisi. Harva niin tiiviissä ateistikommuunissa elää. Yksi kaveri on jehovan todista herrantähden. Toki asia häiritsee, mutta en anna sen tulla ystävyyden väliin ja aika hölmö pitää ateistin olla, jos antaisi.

Ateistin kynnys tuollaiseen joukosta syrjäyttämiseen on aika pieni verrattuna joihin uskonnollisiin ryhmiin, koska mikään ei sitä suosittele. Meillä ei ole dogmaa, joka kehottaisi niin tekemään. Jos verrataan esim. radikaali-islamin kunniamurhiin niin aika suuri ero jälleen kerran. En ole ikinä etäisestikään kuullut ateistin ehdottavan uskovaisiksi siirtyvien hylkäämistä.

Olli

"Ateistin kynnys tuollaiseen joukosta syrjäyttämiseen on aika pieni verrattuna joihin uskonnollisiin ryhmiin, koska mikään ei sitä suosittele. Meillä ei ole dogmaa, joka kehottaisi niin tekemään. Jos verrataan esim. radikaali-islamin kunniamurhiin niin aika suuri ero jälleen kerran. En ole ikinä etäisestikään kuullut ateistin ehdottavan uskovaisiksi siirtyvien hylkäämistä."

Jos puhutaan veneenlainaamisista sun muista, tuskin puoleen tai toiseen kääntyminen juurikaan vaikuttaa. Jos kuitenkin puhutaan tiedepiireistä ja apurahoista, ei ole vaikea kuvitella tilannetta, jossa amerikkalaistyyppiseen kreationismi-kristillisyyteen kääntynyttä ihmistä alettaisiin katsoa kieroon. Voi tietenkin kysyä edustaako tiedeyhteisö ateistista yhteisöä. Ei välttämättä. Toisaalta jos palataan ydinase-esimerkkiin, voidaan mielestäni perustellusti kysyä mitä ideologiaa edustavat ne yksityishenkilöt jotka ydinaseita kehittivät ja kehittävät.

Itse olen sitä mieltä, että yksittäisen ihmisen eettisyys riippuu enemmän omista mentaalisista prosesseista kuin edustetusta ideologiasta, oli se sitten mikä tahansa. Samasta syystä minulla aina särähtää korvaan, kun joku syyttää uskontoa verenvuodatuksesta. Uskonto antaa naamarin, jonka takana ihminen voi toteuttaa omaa hyvyyttään tai raadollisuuttaan.

Joe

Olli:
"Jos kuitenkin puhutaan tiedepiireistä ja apurahoista, ei ole vaikea kuvitella tilannetta, jossa amerikkalaistyyppiseen kreationismi-kristillisyyteen kääntynyttä ihmistä alettaisiin katsoa kieroon. Voi tietenkin kysyä edustaako tiedeyhteisö ateistista yhteisöä. Ei välttämättä."

Yleensa tiedeyhteison jasenia ei juurikaan kiinnosta toisten tutkijoiden henkilokohtaiset vakaumukset, eika uskova tutkija ole mikaan kummajainen. Kreationistitutkijan tapauksessa tosin tutkijan ammatillinen kompetenssi saattaisi joutua kyseenalaiseksi. Voidaan kysya, jos tieteentekija hylkaa tieteellisen metodin ja korvaa sen pyhien kirjojen tulkitsemisella, niin onko han silloin enaa ole vakavasti otettava tieteentekija? Jos kirurgi lopettaa leikkaamasta ja alkaa parantaa ihmisia rukouksen voimalla, niin onko han silloin enaa ole vakavasti otettava kirurgi?

Deriv

Olli: "Itse olen sitä mieltä, että yksittäisen ihmisen eettisyys riippuu enemmän omista mentaalisista prosesseista kuin edustetusta ideologiasta, oli se sitten mikä tahansa. Samasta syystä minulla aina särähtää korvaan, kun joku syyttää uskontoa verenvuodatuksesta. Uskonto antaa naamarin, jonka takana ihminen voi toteuttaa omaa hyvyyttään tai raadollisuuttaan."

Aivan. Uskonto toimii usein tekosyynä pahoille sekä myös hyville teoille. Väittäisin kuitenkin, ettei se kaikille toimi vain tekosyynä vaan ihan rehellisenä syynä, koska usko tekojen hyvyyteen on kova. Esim. jotkin uskonnolliset johtajat tekevät pahoja uskonnon varjolla yllyttäessään seuraajiaan tiettyihin tekoihin, mutta useimmiten ne seuraajat toimivat rehellisesti uskon nimissä.

Uskonto toimii joillekin siis yllykkeenä meidän näkökulmastamme pahoihin tekoihin ja on siten osasyyllinen. Se on vähän sama homma kuin jos kiihottaisin ihmisiä kansanryhmään vastaan. Se on hyvästä syystä laitonta ja aivan sama juttu mitä uskonto tekee joillekin.

Niin paljon olen saanut kuulla muutoin selväjärkisten ihmisten tekevän kauheuksia uskontonsa nimissä, että on vaikea olla syyttämättä uskontoa yllyttämisestä. Ja vaikka tekijällä olisi ollut taipuvaisuutta hulluuteen tai vihaan, olisi paha teko usein jäänyt tekemättä ilman uskoa, kun ei olisi ollut kunnon motiivia tehdä sitä. Eivätkö esimerkiksi abortinvastustajat ihan oikeasti usko toimivansa oikein? Ja olisiko ne aborttiklinikoiden tuhoamiset ja aborttilääkäreiden ahdistelu jäänyt tekemättä, jos ei olisi ollut uskoa yllyttämässä? Eikö usko silloin ole osasyyllinen ja tuossa tapauksessa vielä suurin syyllinen.

Moni varmaan lukee tätä ja tuhahtelee, ettei raamatussa mitään tuollaista lue ja se ei siten olisi syyllinen mihinkään. Jotkut kuitenkin väittävät, että kyllä siellä niin lukee ja voivat perustella tulkintansa (ja tekevät näin myös lapsilleen, joihin tulkinta usein tarttuu). Kyse ei ole tällöin hulluudesta. Lähinnä kasvatuksesta, tulkinnasta ja uskosta.

PS. Toki suurinosa ydinpommien kehittelijöistä on ollut ateisteja kuten on suurinosa tieteentekijöistäkin. Tällöin motiivit ovat olleet useimmiten itsekkyyttä (kehittelyssä on suuret rahat kyseessä) sekä nationalismia (jenkit saivat pommin ekana valmiiksi, koska tiedemiehet halusivat turvata valtionsa. Vastustajien pommi oli suuri uhkakuva ja haluttiin pelotteita toiseen suuntaan tai vastaavaa). Onkohan kenenkään kehittelijän motiivi ollut ateistinen eli hän olisi ajatellut jotakuinkin "Hahaa, tällä saadaan pyyhittyä uskojat maailmankartalta!"? Tuskinpa.

Olli

"Kreationistitutkijan tapauksessa tosin tutkijan ammatillinen kompetenssi saattaisi joutua kyseenalaiseksi. Voidaan kysya, jos tieteentekija hylkaa tieteellisen metodin ja korvaa sen pyhien kirjojen tulkitsemisella, niin onko han silloin enaa ole vakavasti otettava tieteentekija?"

Kyllä, mutta kreationistiksi kääntynyt tutkija voi työkseen tutkia jotain täysin evoluutioon liittymätöntä. Tieteen historiasta löytyy lukuisia tapauksia, joissa oman alansa huippu on sortunut hörhöilyyn alansa ulkopuolella. En kylläkään tiedä miten oma yhteisö tällaisessa tilanteessa yleensä suhtautuu.

"Niin paljon olen saanut kuulla muutoin selväjärkisten ihmisten tekevän kauheuksia uskontonsa nimissä, että on vaikea olla syyttämättä uskontoa yllyttämisestä. Ja vaikka tekijällä olisi ollut taipuvaisuutta hulluuteen tai vihaan, olisi paha teko usein jäänyt tekemättä ilman uskoa, kun ei olisi ollut kunnon motiivia tehdä sitä."

Jos vedetään mutkat suoriksi, rehellinen mielipiteeni on, että maailmasta ei tule rauhan valtakuntaa vaikka kaikki ihmiset luopuisivat uskonnostaan, koska ihmisen mieli on paratiisin kannalta epäonnistunut projekti. Tästä näkökulmasta eri uskontojen vuodattaman veren punnitseminen tuntuu turhalta. Jos ei olisi uskontoja, olisi(ja on) jokin muu ryhmäitsekkyyden muoto, joka saisi ihmiset teurastamaan toisiaan. Esim nationalismi vaikuttaa hyvältä kandidaatilta. Mitä enemmän luen internetistä ihmisten käsityksiä, sitä vähemmän uskon, että ne ovat muodostuneet rehellisen totuudenetsinnän tuloksena. Ihmisillä on vahva taipumus löytää juuri niitä asioita joita he olivat etsimässä.

Tiikeri

Pirteä artikkeli joka sivuaa mukavasti julistavan ateismin onglemaa. Valotetaan ensin taustaa, olen ammatiltani tutkija ja päätellyt oman maailmankuvani saatavilla olevista tiedoista, teorioista, uskonnoista ja uskomuksista. Olen siihen tyytyväinen, en murehdi ja nautin elämästä. En pidä kuitenkaan muiden maailmankuvien tuputtamisesta, oli se sitten ovikelloa soittava Mormoni tai bussinkyljessä kiljuva ateisti.

Toisena pointtina haluaisin nostaa lisääntyvän ateismin dilemman, joka on vieläpä kaksiosainen.
1) Mitä useampi ihminen hylkää uskontonsa, sen suuremmaksi yhteisön uskontotyhjiö kasvaa. Oletetaan että maailma on alkanut uskonnottomana, ja ihmisluonteelele ominaisesti selittämättömiä asioita täyttämään on otettu jumalia ja henkiä. Hypoteesini on että myös nykyaikana uskonnottomien ihmisten määrän kasvaessa riittävän suureksi on riski, että jokin uusi uskomus tai tapa saa jalansijaa. No tämä ei välttämättä ole huono asia, mutta näin tapahtuessa ateismi toimii vain välivaiheena eri uskonnoille. Ateismikin lienee parhaimmillaan kun siihen ei ole ketään "huijattu" vaan ihminen on päätellyt sen itse.

2) Mikäli ateismi ja vapaa-ajattelijat onnistuvat kirkostaeroamiskampanjassaan (mihin kai elämästänauttimis-kampanja tähtää?), on riski että kirkkoon jäävät vain kaikkein hihhuleimmat, jolloin on oletettavissa lisää maailmankuvan tuputtamista jolloin normaalin ihmisen elämä kärsii enemmän kuin tällä hetkellä.

Ehdotankin bussinkylkeen mainosta "Maailmankatsomuksesi on tuskin ainoa oikea vaihtoehto, lakkaa siis tuputtamasta ja nauti elämästä."

Marko Hamilo

Luin tuon Tiikerin ehdotuksen ensin muodossa: "Maailmankatsomuksesi on tuskin ainoa oikea vaihtoehto, lakkaa siis tumputtamasta ja nauti elämästä" - mikä ehkä sekin on sopiva viesti näkemystyrkyttäjille. :)

lektu

Ajatellaanpa Newtonia.

Uransa loppuvuosina hän käytti tietääkseni valtaosan ajastaan alkemiaan.

Mitä jos hän olisikin käyttänyt alkuvuotensa alkemiaan ?

Hänen myöhemmät aikaansaannokset kuten differentiaalilaskenta ja painovoima olisivat tuntemattomia. Hän olisi ollut mr. nobody eli "ei-vakavasti otettava tutkija". Se siitä meritokratiasta. Miksi muuten tutkijan nimi ja status pitää ylipäätään julkaista tieteellisessä paperissa ?

Newton ei tänä päivänä olisi ollut vakavasti otettava siksikään, koska oli fundamentalisti kristitty.

olistavis

Tiikeri:
"1) Mitä useampi ihminen hylkää uskontonsa, sen suuremmaksi yhteisön uskontotyhjiö kasvaa. Oletetaan että maailma on alkanut uskonnottomana, ja ihmisluonteelele ominaisesti selittämättömiä asioita täyttämään on otettu jumalia ja henkiä. Hypoteesini on että myös nykyaikana uskonnottomien ihmisten määrän kasvaessa riittävän suureksi on riski, että jokin uusi uskomus tai tapa saa jalansijaa. No tämä ei välttämättä ole huono asia, mutta näin tapahtuessa ateismi toimii vain välivaiheena eri uskonnoille. Ateismikin lienee parhaimmillaan kun siihen ei ole ketään “huijattu” vaan ihminen on päätellyt sen itse."

Varmasti näinkin. Väittäisin kuitenkin, että nyt maailma on muuttunut niin rajusti, tiedon säilyvyyden ja hankimisen nopeudessa. Että on vaikea uskoa, miksi uskonnottomuus korvattaisiin, jollain uskomuksella.

Ihmiset kyllä varmasti tappavat toisiaan ilman uskontojakin, mutta vastaaviin fanaattisuuksiin murhahommissa tuskin päästään.

Deriv

Mielestäni tuputtaminen ei ole pienissä määrin huono juttu. Pienissä määrin se on vain tietoisuuteen tuomista. Mitä jos puolueet eivät pitäisi minkäänlaisia vaalikampanjoita vaalien alla tai muutenkaan toisi itseään näkyville? Mitä jos kansalle ei edes kerrottaisi, että koko vaaleja edes on? Jos vaalit ja puolueiden olemassaolo ja mielipiteet selviäisi vain paikalliskirjaston pölyttyneistä arkistoista, niin kuinka moni oikeasti löytäisi sopivimman poliittisen kantansa ja älyisivät äänestää?

Pistetään näkemykset esille ja annetaan ihmisten valita.

Ehdotankin bussinkylkeen seuraavaa: "Maailmankatsomuksesi on tuskin ainoa oikea vaihtoehto, anna siis muidenkin tuputtaa ja nauti vaihtoehdoista"

Pikku Myy

"Ihmiset kyllä varmasti tappavat toisiaan ilman uskontojakin, mutta vastaaviin fanaattisuuksiin murhahommissa tuskin päästään."

Kyllä päästään - ei tarvitse kuin lukea Natsien* touhuista ja Maon ja Stalinin oivalluksista tietääkseen, että olet nyt unohtanut suurimman osan 1900-luvun historiasta, jossa fanaattisuutta siivitti ihan joku muu kuin uskonto. Ihmiskunnan historian pahimmat kansan/joukkomurhat.

Lisäksi: Punakhmeerit, Pohjois-Korea etc.
[[* Useimmat eivät taatusti olleet mitään kristittyjä ja vaikka heillä uskonnollisia ajatuksia (arjalaiset etc.) ehkä olikin, niin ideologian pontimena oli ihan joku muu kuin uskonto.]]

PS. Kun kurkistaa tuonne Sri Lankaan, ei voi pitää tuota Buddhalaisuuttakaan kovin rauhaa synnyttävänä, vaikka alkuperäinen tarkoitus lienee se ollutkin. Jainalaiset ovat onnistuneet aika hyvin pysymään erossa kaikesta muusta tappamisesta paitsi itsemurhista, joten kääntäisin katseeni sinne, jossa rauhallista uskontoa etsitään. Vai oliko heilläkin joku attentaatti joskus? Nyt en muista...

Pikku Myy

Piti tuohon listaan lisätä vielä Ruanda, jossa sielläkin oli kyse jostain muusta kuin uskonnosta.

olistavis

Näistä Staalineista, hitlereistä Japanin keisareista yms. Aatteista ei ole kuin ateismia nimen verran, niissä on valtauskonto korvattu vain uskomuksella johtajan ylivoimaisuuteen. Ateismia samalla tavalla, kuin ristin usko muslimeja kohtaan.

Ja tohon Marko Hamilon blogi kirjoitukseen, oon seurannu sun blogias jonkun verran ja pitäny kirjoituksias kohtuullisen hyvinä, tämä on tosin pohjanoteeraus.
Luitko tuolta linkistä FAQ:in? Jos luit, niin voit toki tajuta sen noin kuin kirjoitit:(

Ps.
Ja ei minulla ole omalehmä ojassa. Olin aluksi sitä mieltä, että ihan sama mitä vapaa-ajattelijat tekevät. (Älkää laskeko kaikkia ateisteja niihin.) Nyt kun olen nähny kuinka typerillä kommenteilla sitä bussimainontaa vastustetaan, olen alkanut puoltamaan sitä.

Olli

"Näistä Staalineista, hitlereistä Japanin keisareista yms. Aatteista ei ole kuin ateismia nimen verran, niissä on valtauskonto korvattu vain uskomuksella johtajan ylivoimaisuuteen. Ateismia samalla tavalla, kuin ristin usko muslimeja kohtaan."

Jos ei ajatella ateismia jumaluskon komplementtina ja halutaan ottaa mukaan tarkasteluun myös muut vivahteet, täytyy myös uskontojen rikoksia tarkastella uudella tavalla. Kuinka suuri osa esim katolisen kirkon keskiaikaisista rikoksista menee henkilönpalvonnan piikkiin?

ateisti

Burmaa hallitsee sosialistinen ideologia. "Burman tie sosialismiin" julistettiin heti vuoden 1962 sotilasvallankaappauksen jälkeen. Wikipediasta:

"Kuitenkin vuonna 1962 kenraali Ne Win johti sotilasvallankaappausta, jolla valtaan nousi ulkomaalaisvihamielinen sotilasjuntta, joka julisti maan sosialistiseksi.[4] Maan nimeksi muutettiin Burman liiton sosialistinen tasavalta vuonna 1974, jolloin uusi perustuslaki siirsi vallan armeijalta Ne Winin johtamalle kansankokoukselle."

Ne Win kuoli 1988 mutta sotilasjuntta pitää yhä valtaa maassa.

Muutenkin liberaalien maiden sodat ovat minimissään ja nekin ovat lähinnä vain kansalaistensa ihmisoikeuksia valtavissa mitoissa murskaavia totalitaristisia diktatuureja vastaan (mm. Britannia ja USA ovat viimeksi sotineet sosialistidiktatuureja, Argentiinan konservatiivista sotilasdiktatuuria ym. vastaan). Terroristijärjestötkin ovat olleet lähinnä sosialistisia (ETA, Fatah, PLO, Loistava polku, Farc, RAF, punaiset prikaatit, PKK, osin IRA, ...), viime aikoina myös antikapitalistisen islamistisia. Tarkemmin:
http://www.vapaasana.net/node/235

Minäkin paheksun näkemystä, että ateisteilla ei voisi olla yleistä hyvää edistävää moraalia. Tosin, jos uskoo, että aivan täysin varmasti kerta kaikkiaan mitään ylempiä asioita ei ole, on mahdotonta todistaa, että jollakin olisi jotain väliä. Ylempien asioiden ei kuitenkaan tarvitse olla jumalolentoja ja niiden olemassaolon todennäköisyys saa olla miten pieni tahansa.

olistavis

"Jos ei ajatella ateismia jumaluskon komplementtina ja halutaan ottaa mukaan tarkasteluun myös muut vivahteet, täytyy myös uskontojen rikoksia tarkastella uudella tavalla. Kuinka suuri osa esim katolisen kirkon keskiaikaisista rikoksista menee henkilönpalvonnan piikkiin?"

Varmasti meneekin. Tämä ei ole suinkaan mikään helppo asia.
Helpoksi tämän saa sillä, että se henkilöpalvonta on eräänlainen uskonto. Eri uskonto kuin esim. tässä iänikuisessa Hitlerikortissa katollisuus. Se mikä uskomus yhdessä toisen tai yksinään aiheutti mitäkin on edelleen vaikeata määritellä. Mhadollistiko toinen uskomus toisen?
kuitenkin, uskonto mikä uskonto, nimet ja hahmot vaihtuu.
http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/1565527/Berlins-Nazi-era-churc...

Pidetään ateismi jumaluskon puutteena. Vapaa-ajattelijatkikin on jo muuta vivahdetta.

Olli

"kuitenkin, uskonto mikä uskonto, nimet ja hahmot vaihtuu."

Ja perverssillä tavalla integroituu. Voidaan kysyä, mitä uskontoa saksalaisen koulun uskontotunnilla vuonna 1934 oikeastaan opetettiin?

"Aivan samalla tavalla kuin Jeesus vapautti ihmiset synnin ja kuoleman vallasta, niin Hitlerkin pelastaa Saksan sitä uhkaavalta täydelliseltä tuholta. Sekä Jeesusta, että Hitleriä vainottiin. Mutta kun Jeesus joutui ristiinnaulittavaksi, pääsi Hitler kansleriksi. Jeesuksen opetuslasten pettäessä mestarinsa ja jättäessä hänet oman onnensa nojaan, ovat Hitlerin kuusitoista ystävää olleet uskollisesti hänen tukenaan. Opetuslasten oli jatkettava, täydennettävä mestarinsa keskenjäänyttä työtä, me sen sijaan tiedämme, että Hitler tulee itse saattamaan työnsä päätökseen. Jeesus rakensi taivasten valtakunnan varaan, mutta Hitler rakentaa Saksan maan kamaralle."

Pikku Myy

Puhuinko minä ateismista näiden murheellisten tapausten syynä?

Sanoin vain, ettei taustalla missään tapauksessa ollut uskonnollista motiivia, vaan kyse oli taatusti jostain ihan muusta. Eli, ettei uskonnoista luopuminen, poista ihmisen murhanhimoa. Nationalismi ja muut poliittiset änkyrät käyvät motiiviksi vielä paljon paremmin. Jotkut uskonnolliset liikkeetkin ovat ilmiselvästi saaneet innoituksensa nimenomaan nationalismista.

Jumala

Uskontoja on tuputettu hyvällä ja pahalla jo vuosituhansia, ja tämmöisiä ateistien mielenilmauksia en muista aiemmin edes nähneeni. Tuo ihan tervettä tasapainoa tilanteeseen, vaikkakin uskonnontuputus on edelleenkin miljoona kertaista tähän "ateismin tuputukseen" verrattuna. Kävin pistämässä pari kymppiä kampanjaan.

Deriv

Pitää tämä uutinen vielä laittaa tänne, kun se on niin sopiva esimerkki kolmannen viestini pointista :P

http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2009/03/28/AR200903...

"But inside, prosecutors say, horrors were unfolding: Answering to a leader called Queen Antoinette, they denied a 16-month-old boy food and water because he did not say "Amen" at mealtimes. After he died, they prayed over his body for days, expecting a resurrection, then packed it into a suitcase with mothballs. They left it in a shed in Philadelphia, where it remained for a year before detectives found it last spring."

Ja sitten rummunpärinää...

"Psychiatrists who evaluated Ramkissoon at the request of a judge concluded that she was not criminally insane. Her attorney, Steven Silverman, said the doctors found that her beliefs were indistinguishable from religious beliefs, in part because they were shared by those around her."

Anteeksi, en voi sille mitään. Nyt vaan on pakko syyttää uskontoa verenvuodatuksesta. Särähtäköön kuin teidän korvissa.

Mä vaan

Viimeksi kun luin ajattelin että onpa hyvä blogi ja kannanotot ovat sekä mielenkiintoisia että läpimietittyjä. Nyt on kai joku muu kirjoittanut tämän, niinhän?

Ensinnäkin, tämän bussikampanjan iskulauseen esikuva "There's probably no God..." on kieli poskella väännetty Carlsbergin mainoslauseesa "Probably the best beer in the world". Ei kaikkea tarvitse tulkita niin ryppyotsaiseti. On selvää ettei mikään iskulause tule koskaan saamaan minkään uskonnottoman piirin demokraattisen enemmistön tuen. Mainonnassa huomioarvo on A ja O. Ei kukaan iskulauseen perusteella muuta uskomuksiaan. Tämän sanottuani on myönnettävä etten itse ehkä olisi valinnut kyseistä takstiä, vaikka se maailmalla on ollutkin.

Itse näkisin vaikka Matrin Lutherin lainauksia järjestä ja sen pirullisuudesta tai vaikka suoria lainauksia raamatusta ja perään väite "on laitettava historialliseen kontekstiin", "on osattava tulkita oikein" tai "Osaatko tulkita oikein?"

Muuten, nuo uskonto ja ydinasevertausjutut ovat huomattava poikkeus tämän blogin yleiseen hyvään tasoon. En nähnyt siinä mitään pointtia. Itse niputan kaikki uskonnot yhdeksi blokiksi. Uskontojen sisältö on ei-aihe johon ei tällaisessa yhteydessä ole hedelmällistä paneutua, taikauskoa yhtä kaikki. Meidän omat tapakristityt ovat luopuneet uskontonsa sisällöstään tyystin ja jäljellä ei oikeastaan ole kuin se että vedetään herne nenään jos heidän onttoa uskontoaan kritisoidaan.

Leijona

Mielenkiintoinen artikkeli, en vain tiedä mitä se tekee "Tiede"-lehden sivuilla. Tiikeri kirjoitti viisaasti. Koko tässä ateismi-uskonnollisuus keskustelussa näyttää unohtuvan se, että uskonnottamankin pitäisi pystyä vastaamaan siihen kysymykseen, miten uskonnot ovat syntyneet. Niiden kohdalla taitaa olla vähän niinkuin maanpuolustuksen. Maassa on aina armeija, jossei oma niin sitten jonkun muun maan. Siksi minun olisi vaikea olla ateisti - kristinusko antaa enemmän toivoa enkä uskomalla menetä mitään. Sen sijaan kirkkoon kuulumalla saan vaikka mitä kivaa.

Kristinuskon osalta on pohdittu sitä, että miten niin pienestä saattoi kasvaa niin suuri uskonta, kuin mitä se nykyään on. Varsin uskottavaksi selitykseksi on esitetty, että diakonia - muitten pyytteetön auttaminen teki kristinuskosta ylivoimaisen. Se oli markkinointikikkana niin ylipääsemätön, että sinänsä uusi uskonto levisi paljon laajemmalle kuin sen varhaiset kannattaja uskalsivat kuvitellakaan. Diakoniassahan ollaan kristinuskon viestin ytimessä. Miten se "kultainen sääntö" nyt menikään. Ateistien bussinkylkikampanja on tämän rinnalla kovin heppoinen.

Kun keskustelleen mitä kauheuksia eri uskontojen nimissä on tehty niin eikö silloin pitäisi myös kysyä mitä hyvää uskontojen nimissä on tehty. Kristinuskossa uskonpaatos on käännetty lähimmäisen auttamiseksi, islamissa uskonsodaksi ja jossakin itämaisessa uskonnossa itsetutkisteluksi. Ehkä tässä kilpailussa kristinusko menestyy parhaiten.

Joku laittoin kaikki tieteentekijät ateisteiksi. Jäikö omat tieteenfilosofiset opintoni jotenkin kesken, kun tällaisen yleistys on minulle täysin käsittämätön. Ei kai tiede anna vastauksia niihin kysymyksiin mihin uskonto antaa. Olikohan se nyt occamin partaveitsi vai humen giljotiini, joka jo sanoi, ettei siitä miten asiat ole voida päätellä miten niiden pitäisi olla. Arvot ja etiikka jää kuitenkin ihmisten päätettäväksi eikä tiede voi niitä milloinkaan korvata. Ja syy kai uskontojen vahvuuteen maailmassa kaikesta tieteellisestä edistyksestä huolimatta on juuri tässä.

Lopputulos tästä kaikesta uskonnottomien paasaamisesta ja kirkosta eroamisesta taitaa lopulta olla se, että Tiikerin uhkakuvista ei kumpikaan toteudu vaan uskonnot muuttuvat - lyhyellä tähtäimellä ev.lut. kirkko tulee kirkastamaan viestiään ja tullaan varmasti näkemään aikamoisia irtiottoja ja uusia herätysliikkeitä. Mutta että nähtäisiin jonkilainen uskottomuuden ja "humanistisen etiikan" nousu. Voi olla ja sitä kutsutaan uudeksi kristinuskoksi.

"Maailmankuvan paikkansapitävyydessä me voitamme kyllä, mutta entä etiikassa?" Kukas tällaisen maailmakuvan pitävyys kilpailun on julistanut? Kyllä minun maailmakuvaani mahtuvat niin alkuräjähdysteoria, evoluutioteoria kuin Jumalakin. Mitään niistä en ymmärrä niin kuin en ymmärrä magnetismia tai sosiaalista pääomaakaan. Tiedän kyllä mitä ne ovat ja olen tehnyt molemmista havaintoja - tai ainakin luulen eli uskon niin. Tämä kummallinen varmuus tässä "maailmakuva" asiassa on minulle suuri mysteeri. Ihminenhän on aina tiennyt suurinpiirtein sen verran kuin on ollut tarpeen tietää. Ei 20 000 vuotta sitten eläneet mammuttien metsästäjät olisi tehneet mitään sillä tiedolla on kuu pyöreä tai mikä on valonnopeus.

Kun puhutaan uskonnon pahoista vaikutuksista ja pidetään tiedettä sen vastinparina niin kai silloin on lupa esittää myös se klassinen kysymys, että kuinkas paljon tieteen nimissä on tehty pahaa. Kyllä taitaa moni uskonta siinä vertailussa jäädä toiseksi. Eikös se atomipommikin ollut tiedemiesten tekemä. Ja koko projekti taisi jättää lähtemättömät jäljet nykyaikaiseen tieteeseen. Eikös tiederahoitus ole aina ollut suurimmillaan sotien aikana ja juuri silloin tiede on aina ottanut suuria harppauksia. Harva niistä taitaa olla ollut siunaukseksi ihmiskunnalle...

Juha

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, lause "Jumalaa tuskin on..." on varmasti vähän pliisu, eikä puoleksikaan niin markkinahenkinen kuin vahva väittämä. Etuna siinä kuitenkin on se, että se jättää ajattelun vapaaksi. Lause "Jumalaa ei ole" taas on vahva väittämä, joka vaatisi taustakseen jotain faktoja, muussa tapauksessa se ei eroa mitenkään väittämästä "On vain yksi Jumala ja Muhammed on hänen profeettansa".

Esko Valtaojan sanoin (kirjasta nurkkaan ajettu Jumala): "tuskin kukaan tutkija voi rehellisesti väittää olevansa ateisti, koska ateisti uskoo tietävänsä varmasti että Jumalaa ei ole".

Agnostikon väittämä on siis "Jumalaa tuskin on..." ja tämä jättää todistustaakan sille, joka muuta väittää :)

Itse en kuitenkaan kannata kampanjaa, koska mielestäni uskonasiat tulisi olla jokaiselle henkilökohtaisia juttuja, ja minkä tahansa kannan julkinen mainostaminen on tuputtamista.

olistavis

"Pikku Myy kirjoittaa:
30. maaliskuuta 2009 kello 12.50

Puhuinko minä ateismista näiden murheellisten tapausten syynä?"

Ette sanonut, eikä kukaan niin väitäkkään.
Hamilo vihjasi aloituksessaan siihen suuntaan.
Ja minä väitän uskontoa osaksi näihin murheellisiin tapauksiin syynä.
Missä mikä ja mikin uskonto, yhdessä vai erikseen vaikutti lopputulokseen, on vaikeasti määriteltävä asia. Oliko uskonto kansallissosialismia, vai katollilaisuutta, luterilaisuutta, spagettimonsteria...

MrrKAT

"Jumalaa ei ole" -kampanja on kohdannut vaikeuksia evlutin/bussiyhtiöiden taholta koska se katsotaan yhden suunnan negatiiviksi.

"Jumalia ei ole"-kampanja olisi neutraalimpi.

Uskonto/ateismi-jaottelu on vähän vajaa. Maltillis+liberaali+demokraattinen -vs- fanaattinen+antidemokraattinen+kansalaisten segregaatio ryhmiin jne ehkä olisi selvempi jaottelu?
EU on edellistä, mutta NL,USAn oikeisto ja ulkopolitiikka(-stanivaltioiden tukeminen), Kiina, Pakistan, Iran jälkimmäistä.
Tosin USAN ja Israelin sisäiset demokraattisuuspiirteet sotkee tätä.

kiittäen

Taitaa olla se Occamin partaveitsi, joka on leikannut ne monijumaludet pois. Islam on taasen kansallisuusaatetta uskonnon kaavussa. Jäljellä jää siis Jeesus, jonka kanssa jokaisen länsimaalaisen pitää tehdä tili.

Mr. Master

"Uskonto on rauhanomainen, jos sillä ei ole ydinasetta. Se on sotainen, jos sillä on. Katsotaanpa."

"Kristityillä ydinaseita on kaikkein eniten määrällisesti ja myös eri pääsuunnittain: ranskalaisten ydinase edustakoon katolilaisia, Venäjän ortodokseja. Protestanteilla on sekä Britannian pieni doomsday-machine-valmius että Yhdysvaltain paljon laajempi arsenaali. (Ei nyt aleta saivarrella siitä, ovatko kirkko ja valtio erotettu näissä maissa perustuslaissa toisistaan.)"

Kumoan indeksisi vastaesimerkillä:
Oletuksesi: Kristinusko on sotaisa uskonto, koska sen edustamilla mailla on ydinaseita.

Todistus:
Suomi on maa.
Suomen kansanuskonto on kristinusko.
Suomella ei ole ydinasetta. -> Kristinuskolla ei ole ydinasetta.
Kristinusko on siis rauhanomainen.

Otetaan vielä huomioon, että Venäjän ainut uskonto ei suinkaan ole ortodoksinen kristinusko. Yhdysvaltojen ainut uskonto ei suinkaan ole Kristinusko kaikkine lahkoineen. Tajusitte varmasti idean.

Mielestäni indeksisi on yhtä läpimätä kuin seuraava väite:
Maat, joissa on yersinioosipotilaita ovat huonon hygienian maita.

Huoh. K thx bye.

pulu

Mielestäni ateismia ei kannata tuputtaa, sillä silloin sorrutaan ainoastaan siihen, mihin uskovaiset sortuvat. Uskovaisilla tuntuu nimittäin olevan tietynlainen tarve "todistella" evoluutioteoriaa ym. vääräksi aina aika-ajoin, esimerkiksi olen huomannut oman lähiseutuni paikallisessa sanomalehdessä yleisönosastolla aina silloin tällöin joitain ateisteja tai evoluutiota tai muuta vastaavaa syyttäviä tai suorastaan mollaavia kirjoituksia. Mielestäni tämä on varsin naurettavaa, koska mielestäni tuollainen kertoo vain siitä että oma näkemys ei sellaisenaan ole niin hyvä, että riittää vaan pitää yrittää väkisin esittää muut huonossa valossa.

Tämä ei tarkoita sitä, että tietoa ei pitäisi jakaa jne, mutta tuollaista kampanjointia ei liiemmin pitäisi harrastaa. Ennemmin ateismia kannattaa tukemalla tekemällä tieteellisiä tutkimuksia ja julkaisemalla maailmaa koskevia tutkimuksia. Mikäli ei itse ole tiedemies, niin sitten hommaa voi hoitaa tuomalla tutkimustuloksia esille, ja jakamalla tietoa siinä muodossa, ei niinkään mainostamalla "meidän näkemys on oikea" tavalla. Tällä keinolla ihmiset alkavat oikeasti ajatella maailmankuvaansa, ja kun tieteellistä tutkimusta tulee, ja argumentaatio on kestävää, niin ihmiset alkavat myös uskoa sitä. Uskovaisissa tuollainen ateismikampanjointi kuitenkin herättänee lähinnä huvittuneisuutta tai ärsyyntyneisyyttä. Kyllä ihmiset osaavat lopulta valita näkemyksen, joka heidän saamansa tiedon perusteella on uskottavin (huom. tässä vaiheessa uskottavaa voi olla myös se, että mitä pappi sanoo tms. mutta tulevaisuudessa uskovaisten määrä vähenee, kun ihmiset uskovat tiedemiehiä enemmän.)

Ajattelin vain kirjoittaa.

Minusta jokainen joka uskoo varmasti asiaansa harjoittaa tosiasiassa uskontoa.

Ateismin jumalan muodostaa ideologia, joka kieltää persoonallisen jumaluuden vaikutuksen ja olemassaolon. Ateisti haluaa uskoa itseensä ja olla itselleen vastuussa. Ateistin jumala on hän itse ja ideologia joka häntä tukee.

Tieteen harjoittajan jumala on metodi, jota hän käyttää maailmankuvansa muodostamiseen. Hänkin uskoo kykyynsä tulkita metodiaan. Metodi on pysyvä ja yhtenäinen? Mikä tiedekunta on oikeassa?

Kristityn Jumala on idoli, kolmiyhteinen persoona ja samanaikaisesti opin, maailmankuvan ja ajattelun sisältö eli raamattu. Ainakin tulisi olla. Raamattu vakauttaa Jumalan persoonan kertomalla millainen Jumala päämäärineen on. Jumala on kaikkea muuta kuin demokratia. Ӏlä pidä muita jumalia”. Kristityt harjoittavat metodia tulkintansa apuna.

Demokratia on ideologia joka uskoo aatteiden ja pyrkimysten vesittymiseen, ja jatkuvien kompromissien korjaavaan voimaan.

Aikoinaan kaupunkivaltioiden virallisen jumaluuden, eli uskonnon sisällön muodosti sen oman edun tavoittelu. Aika usein kristittyjen, ateistien ja tieteenharjoittajien ideologiat on muokattu, ja muokataan edelleen palvelemaan "valtion" etua. Tästä syystä viralliset "valtionuskonnot" ovat niin usein rähmällään kulloistenkin poliittisten tuulien edessä ja unohtavat ytimensä.

Uskontoja ovat jokainen.

Satunnaislukija

Ei mulla mitään sen älykkäämpää kuin että sä kirjotat tosi hyvin. Mielenkiintoisia aiheita (toisin kuin muilla Tieteen bloggaajilla...), hyvää, monipuolista käsittelyä. Eikä aliarvioi lukijaa (niinkuin ei lehtennekään) toisin kuin voi usein huomata esimerkiksi suurten päivälehtien tekevän...

Ihanaa!

Pikku Myy

"Missä mikä ja mikin uskonto, yhdessä vai erikseen vaikutti lopputulokseen, on vaikeasti määriteltävä asia. Oliko uskonto kansallissosialismia, vai katollilaisuutta, luterilaisuutta, spagettimonsteria…"

Öh - kansallissosialismi ei ole uskonto - se on aate. Kuten myös kommunismi. Aika vastemmielinen aate useimmille, muttei silti uskonto. Aatteita on myös liberalistinen maailmankatsomus, jota useimmat täällä edustavat. Haluaisitko kieltää senkin? Vai ainoastaan ne, joista et itse tykkää? Ja kuka sitten päättäisi, että mitä voidaan kieltää ja kuka on oikeassa? Vähän vaarallista...

Lisäksi en ole varma haluaisinko elää moisessa maailmassa. Olisi meinaan aika harmaa paikka, jos kaikki maailmankatsomukset kiellettäisiin.

Paitsi tietty, jos olet sitä mieltä, ettei omasi ole maailmankatsomus, koska se on se, mitä itse ajattelet oikeaksi. Ennen kuin alkaa niputtamaan uskontoja ja aatteita, niin kannattaisi ehkä vähän tutustua tuohon historiaan ja aatteisiin ja vähän muuhunkin.

Kukaan ei ole vapaa aatteista. Ei voi olla. Ihminen vain on niin rakennettu, että me luodaan yksinkertaistuksia todellisuudesta. Vähän niin kuin tuo aatteiden ja uskontojen yhteen niputtaminen. Mutta jos se tekee elämäsi helpommaksi - niin feel free. Ei se kuitenkaan ole kauhean tosiasioiden mukaista.

Nimimerkillä: Aatehistoria oli mun erikoistumisalue

Ajattelin vain kirjoittaa

Niin. Ihmiselle on tyypillistä muodostaa pyhiä ja loukkaamattomia, sisäkkäisiäkin aatteita, sopimuksia, uskontoja, metodeja, maailmankatsomuksia ja tapoja jäsentää näitä asioita. On aivan makuasia miten niitä halutaan kutsua.

Sopimus ei tee sovitusta asiasta oikeaa.

Tyypillistä niille on kuitenkin se, että muodostavat tavan jäsentää maailmaa johon halutaan luottaa, tukeutua ja niitä pidetään totena. Missä oikeastaan menee ero niiden välillä? Olivat ne sitten tosia tai ei, ihmiset haluavat uskoa niihin, ajaa ja toteuttaa niitä.

Tarkoitukseni on sanoa että jokainen joka tosissaan ja rehellisesti väittää "yleistä jäsentävää sopimusta, lupausta tai toivetta" varmaksi haluaa uskoa siihen ja luottaa siihen. Näin tehdessään hän alkaa elää ja toteuttaa asiaa ja muodostaa aatteen/uskonnon.

Yritän sanoa että "totuus" jos sellaista on, on mittaamiskelvoton. Mikään metodi ei mittaa sitä varmasti.

Jos päätetään että x on jonkin "tietyn asian" symboli et tule löytämään yhtään toista "tiettyä asiaa", joka oikeasti täyttäisi symbolin x ilman pyöristämistä, hyvää tahtoa ja uskoa asiaan. Mielikuvituksessaan samanlaisia voi luoda, mutta yhtään ei voi tuoda pyöristämättä ja siten väkivaltaa tekemättä todelliseen maailmaan. Kahta samanlaista ihmistä, kappaletta tai käsitteen sisältöä ei ole, me vain halutaan nähdä samanlaisina.

Aate = Usko = Luja luottamus siihen mitä halutaan pitää totena.

Väite "Jumalaa tuskin on olemassa" sisältää pyrkimyksen välttää varmuus asiasta ja täten myös uskonnon harjoittaminen. Vain pyrkimyksen, sillä lauseessa on monta symbolia. ;-) Väite myös kunnioittaa lukijan älykkyyttä.

Kaikessa ristiriitaisuudessaan näin. ;-) Tavallaan vapauttavaa. Kukaan ei ole lopulta oikeassa, sillä hän ei voi sitä tietää.

OC

Ateistibussi-kampanjan organisoijana haluaisin tuoda esiin muutaman asian. Ensinnäkin kampanjan tarkoituksena ei ole käännyttää ketään uskonnottomaksi ja tuskin kukaan niin tosissaan edes kuvittelee käyvän. Mainoksen sisällöstäkin käytiin paljon keskustelua, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin monistamaan tuota kansainvälisesti levinnyttä sanamuotoa sen tunnettuuden vuoksi.

Oikeastaan koko mainoksen sisältö on täysin sivuseikka, olennaista on vain nostaa uskonnottomuus ja ateismi otsikoihin ja keskusteluun. Siinä onkin onnistuttu varsin hyvin, varsinkin kun koko kampanja on vasta rahankeräysvaiheessa :)

olistavis

Pikku Myy kirjoittaa:
"Öh - kansallissosialismi ei ole uskonto - se on aate. Kuten myös kommunismi. Aika vastemmielinen aate useimmille, muttei silti uskonto. Aatteita on myös liberalistinen maailmankatsomus, jota useimmat täällä edustavat. Haluaisitko kieltää senkin? Vai ainoastaan ne, joista et itse tykkää? Ja kuka sitten päättäisi, että mitä voidaan kieltää ja kuka on oikeassa? Vähän vaarallista…

Lisäksi en ole varma haluaisinko elää moisessa maailmassa. Olisi meinaan aika harmaa paikka, jos kaikki maailmankatsomukset kiellettäisiin. "

Taas väität jotain semmosta, mitä ei ole tapahtunutkaan! Missä vaiheessa muka halusin kieltää uskonnot ja aatteet???????
Niin kyllä olen väittänyt, että kansallissosialismissa oli uskonnollisia piirteitä, niinkuin suurimmaksi osaksi muissakin diktatuureissa.

Satunaislukija 2

Miksi tämä kamppanja tuntuu pahalta? Minusta ainakin. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että lopeta murehtiminen, eihän se auttaa missään asiassa, mutta silti murehtimisen sijasta pitäisi kyllä ruveta omilla aivoilla asioita pohtimaan. Just omilla. Ja ei ainoastaan pohtimaan, vaan myös sydämmellään TUNTEMAAN.

Kyllä elämästä saa ja pitääkin nauttia, muttei kuitenkaan muiden kustannuksella - eli siis vastuuttomana. Vapaus on vastuun kantamistakin, ja sitä monikaan nautiskelija ei haluaa.

Jokaisella ihmisellä on ikioma Satu elettävänä, joko heräänneenä tai nukkuvana ihmisenä. Elävä ihminen näkee aina kokonaisuuden (ME)sekä hyvässä että pahassa ja kehittyy, hänelle onni merkitsee sekä rajoituksia että nautintoja, nukkuva ihminen taas elää aina vaan ikiomassa pikkuisessa MINÄ- maailmassa, jossa pitää olla läsnä vain ja ainoastaan positiivisuus ja nautinnot hinnalla millä hyvänsä. Onko hän onnellinen? Kenties...

Olen kuitenkin sitä mieltä, että kyllä meidän jokaisessa sielussa tämä Luoja asuu, jos annamme Hänen asua siellä. Ja sen kautta olemme me YKSI KOKONAISUUS - HÄNESSÄ. Ihmisellä saa olla ainoastaan yksi Jumala. Eli siis rakkaus. Rakkaus muuttuu aina hyvyydeksi. Mutta miksiköhän meidän tämä nykymaailman poistiivisuus ja hyvyys on muuttunut kurjuudeksi ja miksi se tuntuu niin pahalta, kun kokonaisuutta katson? Siksi, että ihminen on tehnyt rahasta, nautinnoista jne jne jumalan ja unohtanut tärkeimman asian - rakkauden. Ja nautintojen tuloksia on nähtävissä kaikkialla: luovuus ja kehittyminen on lähes nollissa, ja ihmisen eläimmellistäminen käy kovaa vauhtia. Televisiossakin sanotaan naisia ja avoimesti nartuiksi ja miehiä uroksiksi. Jne jne.. Nykyistä ihmiskunta voisi verrata lapsiin, joille annetaan lupaa vapaasti kasvaa eli ns vapaa kasvatusta ilman rajoja... Ota elämältäsi kaikki ja tee, mitä haluat.. pääasia ettet itke ja ylipäätänsä - jätä mut rauhaan. Syö vaan jätskiä ja älä ajattele yhtään....

nabla

Uskonnollinen usko on itsessään absurdi ja järkeä loukkaava.
Silloin uskotaan kun väitteelle(dogmille) ei ole todisteita, ei havaintoja, ei vuorovaikutuksia ympäristönsä kanssa tai on jopa ristiriidassa havaintojen/kokemusperäisen tiedon kanssa.

Tälläinen kritiikitön usko on mahdollisuus kaikkeen pahaan. Itsemurhapommittajat, Jonestown(kristitty lahko) missä mm. sadat äidit myrkyttivät lapsensa, Himler edellytti kritiikitöntä uskollisuutta fyyrerille, kuinka monet stalinin joo-miehet kyseenalaistivat diktaattorinsa tappokäskyjä, neitsyiden paneminen ehtkäisee/parantaa aidsin, sipuli ja punajuuri auttaa aidsiin, ehkäisystä jouttu helvettiin....
Valita 1400 vuotta sitten elänyt luku/kirjoitustaidoton, sotahullu ja lastenraiskaaja ylimmäksi profeetaksi josta kirjoitetut kertomukset julistettu pyhiksi ja sellaisenaan sopiviksi elämänohjeiksi muslimeille!!

Fundamentalisti...henkilö joka ottaa opinkappaleensa kirjaimellisesti. Miten muuten jumalan sana pitäisi ottaa?? Hänhän on oikea uskovainen.
Millä perusteella "maallinen" uskovainen "tietää" mikä kohta opinkappaletta on metafora ja mikä tosi. No vertaamalla väitteitä nykytietoon ja moraaliin. Kukaan kristitty ei kivitä lapsiaan jos he ilmoittavat tunnustavansa toista jumalaa.
Tässä on ero muslimeihin. Esim. britannian muslimeista 38%(Harris) antaisi kuolemantuomion uskonluopioille. Britanniassa 78% rankaisisi pilakuvapiirtäjää, 68 % rankaisisi islmain loukkaamisesta. 18% itävaltalaisista muslimiopettajista on myös tätä mieltä.
http://www.imaginate.uk.com/MCC01_SURVEY/Site%20Download.pdf

40-50% muslimeista pitää oikeutettuna pommi-iskut/väkivalta sivilikohteisiin islamin puolustamiseksi.
(pew tutkimus)

Kaikenkaikkiaan tilastollinen tosiasia on että islam ja muslimit on väkivaltainen uskonto/pourkka.

nabla

Ajattelin vain kirjoittaa kirjoittaa:
"Yritän sanoa että “totuus” jos sellaista on, on mittaamiskelvoton. Mikään metodi ei mittaa sitä varmasti. "

Totuusrelativsimista paskaa!

Elektronin massa, gravitaatiovakio, endorfiinin vaikutus, huominen sää on täysin riippumattomia ihmisten mielipiteestä siitä mikä on totta. Edellä mainitut voidaan todentaa tosisksi edelleen riippumatta siitä mitä mieltä ihminen on.
Mielipiteestä riippumaton tosiasia on mm. että surukeskukseen annetut sähköärsykkeillä voidaan muuttaa ihmisen mielialaa masentuneesta iloiseksi.

Ihmisestä riippumattomilla todeksi todistetuilla tiedoilla voidaan konsrtuoida/ymmärtää biologiaamme ja jossakin määräin myös mieltämme ja ehkä pian myös elämää.

Totuusrelativismi on mieletöntä. Kaikkialla kovissa tieteissä mitataan ja havainnoidaan ihmisestä riippumattomia tosiasioita. Teoriamme ennustaa mielettömällä tarkkuudella luontoa edelleen rippumatta meidän mielipiteistä.

Jos meillä ei olisi kuvaa "totuudesta" emme olisi koskaan päässeet kuuhun, gps ei toimisi...ei kännyjä.

Totuusrelativismia, jumalauta mitä paskaa yliopistoissa luennoidaan.

Ajattelin vain kirjoittaa.

Fundamentalistinen fanaattinen usko mihin tahansa on usein seurausta mustavalkoisesta maailmankuvasta, ja sopivan tunnetun kolmannen vaihtoehdon puutteesta. Tällöin valintaan tunteen perusteella se vaihtoehto, joka pitää maailmankuvan eheänä ja "pahan" muurien ulkopuolella.

Ihminen voi uskoa fanaattisesti myös matematiikan pyhään kaikkivoipaisuuteen, vaikka se onkin vain sopimusvarainen järjestelmällinen työkalu havaintojen tekemiseen ja vain sitä. Aina on muistettava ja huomioitava mistä lähtökohdista ja perusolettamuksista tarkastelu lähtee.

Uskovainen ihminen tekee tietoisen päätöksen suosia jotakin lähestymistapaansa toisten kustannuksella. Uskovainen sosialisti, eli ihminen jolla on sosialistinen maailmankatsomus, tarkastelee maailmaansa sosialistisen tieteen silmin. Uskovainen feministi lähestyy maailmaa välineenään naistutkimus lähtökohtineen ja päämäärineen. He tekevät niin siitäkin huolimatta, että on olemassa ja nähtävissä asioita jotka eivät sovi yhteen vallitsevan todellisuuden kanssa, ja että opinkappaleet perustuvat sopimuksiin ja päämääriin joita halutaan ajaa. Perimältään on kyse arvoista, yhtenäisestä maailmankuvasta, maailmankatsomuksesta ja oman edun tavoittelusta.

Millä tavalla nämä eroavat ateistin, muslimin tai kristityn maailmankuvasta, ja tavasta valita ”totuus”? Uskonnollisuus tulee tavalla tai toisella aina vastaan, jos hieman raaputtaa. Todellisia uskonnottomia on todella vaikea löytää.

Valta on yleensä sen kädessä, joka on varma asiastaan. Yhtenäisen maailmankatsomuksen, hyvän, pahan ja ennen kaikkea sen vallan takia, ollaan valmiit hieman tinkimään absurdisti totuudesta tekemällä useampikin kompromissi sen kanssa mitä oikeasti nähdään ja mitä halutaan pitää totuutena.

Mikä maailmankatsomus ei tee tulkintaa kotiinpäin tilanteessa, jossa varma johtopäätös ja tulkinta on vähintäänkin kiistanalainen?

Ajattelin vain kirjoittaa.

Fundamentalistinen fanaattinen usko mihin tahansa on usein seurausta mustavalkoisesta maailmankuvasta, ja sopivan tunnetun kolmannen vaihtoehdon puutteesta. Tällöin valintaan tunteen perusteella se vaihtoehto, joka pitää maailmankuvan "eheänä" ja “pahan” muurien ulkopuolella.

Ihminen voi uskoa fanaattisesti myös matematiikan pyhään kaikkivoipaisuuteen, vaikka se onkin vain sopimusvarainen järjestelmällinen työkalu havaintojen tekemiseen ja vain sitä. Aina on muistettava ja huomioitava mistä lähtökohdista ja perusolettamuksista tarkastelu lähtee.

Uskovainen ihminen tekee tietoisen päätöksen suosia jotakin lähestymistapaansa toisten kustannuksella. Uskovainen sosialisti, eli ihminen jolla on sosialistinen maailmankatsomus, tarkastelee maailmaansa sosialistisen tieteen silmin. Uskovainen feministi lähestyy maailmaa välineenään naistutkimus lähtökohtineen ja päämäärineen. He tekevät niin siitäkin huolimatta ja hyvin tietäen, että on olemassa ja nähtävissä asioita, jotka eivät sovi yhteen vallitsevan todellisuuden kanssa, ja että opinkappaleet perustuvat sopimuksiin ja päämääriin joita halutaan ajaa. Perimältään on kyse arvoista, yhtenäisestä maailmankuvasta, maailmankatsomuksesta ja oman edun tavoittelusta.

Millä tavalla nämä eroavat ateistin, muslimin tai kristityn maailmankuvasta, ja tavasta valita ”totuus”? Uskonnollisuus tulee tavalla tai toisella aina vastaan, jos hieman raaputtaa. Todellisia uskonnottomia on todella vaikea löytää.

Valta on yleensä sen kädessä, joka on varma asiastaan. Yhtenäisen maailmankatsomuksen, hyvän, pahan ja ennen kaikkea sen vallan takia, ollaan valmiit hieman tinkimään absurdisti totuudesta tekemällä useampikin kompromissi sen kanssa, mitä oikeasti nähdään ja mitä halutaan pitää totuutena.

Mikä maailmankatsomus ei tee tulkintaa kotiinpäin siinä tilanteessa, jossa varma johtopäätös ja tulkinta on vähintäänkin kiistanalainen?

stidi

Tämän keskustelun uskonto-käsitettä voisi hioa. Uskonto nähdään tässä keskustelussa hyvin pitkälti kulttuurista erillä olevana ilmiönä, jonka järjenvastaiset dogmit oikeuttavat melkein mitä vain.

Uskonnon määrittelyä tässä keskustelua värittää voimakkaimmin ateismin eetos, joka ei ole jumaluskon puutetta, kuten agnostismi, vaan jumalan kieltämistä. Tietoteoreettisesti nämä kaksi ovat kaukana toisistaan. Uskonto-käsitteeseen luetaan ainoastaan negatiivisiksi katsottavia ominaisuuksia, kuten kansanmurhat ja järjettömyys. Uskonto on jo ennen keskustelua leimattu pahaksi.

Tässä keskustelussa Uskonto-määritelmä kuvastaa jo itsessään "uskonnollista" keskustelua. Käsitteen määritelmä muodostuu ideologisesti samankaltaisesti ajattelevien käsitekehittelyssä, jossa toisten teesejä ei osata nähdä kuin yhdestä näkökulmasta, siitä yhteisestä. Tämä on inhimillistä.

"Oman joukkueen" argumentteja ja teesejä ei kyseenalaisteta tai tarkastella samanlaisella kriittisyydellä. Tämä johtuu maailmankuvasta. Maailmankuvaa ei voi perustella, maailmankuvan luomiseen tarvittavat tietoyksiköt ovat niinsanotusti perustavia, niistä ei voida inhimillisen kielenkäytön piirissä keskustella.

Mitä jos nähtäisiin nyt uhkana sen uskonnon sijaan vaikka inhimillisessä kulttuurissa esiintyvä ryhmittyminen ja sen tietyt puolet. Arvostan ateistista uskontokritiikkiä juuri siinä, että se toimii "paholaisen asianajajana" suhteessa uskonnolliseen keskusteluun. Tämä on valistuksen aikakaudella luonut esimerkiksi Schleiermacherlaisen tulkinnan, jota suomenkin kirkossa noudatetaan. Ateistit ja kristityt ovat kuitenkin kolikon kaksi puolta, kumpikin määriteltäväksi uskonnoksi. Ai mitenniin? Kummaltakin joukkueelta löytyy pyhät kirjat, itseilmaisukanavat, oma kieli (esim uskonto-sanan merkitys), omat kulttuurimuodot, historia, instituutit, Verratkaa vaikka http://en.wikipedia.org/wiki/Ninian_Smart#Dimensions_of_religion
ja kertokaa mitä näistä ateisteilla ei ole.

Kuten aikaisemmin keskustelussa on jo mainittu, "maailmankatsomuksesi ei ole ainoa oikea, lakkaa siis tuputtaminen ja elä!"

Ajattelin vain kirjoittaa.

Parahin nabla ;-)

”Sopimus ei tee sovitusta asiasta oikeaa.”

Uskon että pyrit tahallasi provosoimaan ihmisiä. Oletan että olet tutustunut totuusrelativismiin, ja samasta syystä kehoitan sinua ja kiinnostuneita tutustumaan siihen ennen moista yleistämistä, ja tietenkin ennen kuin sijoitat minut juuri sen alle. Kannattaa tutustua myös muihin totuusteorioihin.

Joskus pieni provosointi on hyvästäkin.

Millä logiikalla todistat oikeaksi logiikan, jolla määrittelet totuusarvon? Todistavatko logiikat toisensa? Missä kohtaa päätös, sopimus ja usko astuvat kuvaan?

Petu

Ateismi on ainoa vaihtoehto tulevaisuuden ihmiselle. Muuten emme tule toimeen keskenämme.Uskoa ja uskomuksia on ollut jo koko ihmishistorian, mutta sitä huolimatta, tai sen vuoksi, ihmiset tappavat toisiaan.Sanotaan, että lapsi syntyessään on ateisti, siksi hänen ensimmäinen sanansa ei ole jumala.Mahtaako tämän mystisen, ensimmisen sanan takana olla aina kasvattavat vanhemmat; se on pääsääntöisesti isä tai äiti.Tämän vuoksi jumalaa ei ole, koska yhteisö kasvattaa lapset uskomaan sen olemassaoloon.

olistavis

stidi kirjoittaa:
9. huhtikuuta 2009 kello 13.53

"Tämän keskustelun uskonto-käsitettä voisi hioa."

Niin voisi ja samantien voisi hioa ateismi-käsitettäkin.
Se taitaa olla niin loattu ja siipeensä saanu sana, että ei taida tulla mitään.

"Uskonnon määrittelyä tässä keskustelua värittää voimakkaimmin ateismin eetos, joka ei ole jumaluskon puutetta, kuten agnostismi, vaan jumalan kieltämistä. Tietoteoreettisesti nämä kaksi ovat kaukana toisistaan."

Ateismi on jumaluskon puutetta, tietää wikipedia. Ja vaikkei se wikipedia olekkaan varmasti mikään luotettavin tiedonlähde, voin ainakin olettaa että näin sen valtaosa ihmisistä ymmärtää. Heitän tonne loppuun sulle esimerkin.

"Ateistit ja kristityt ovat kuitenkin kolikon kaksi puolta, kumpikin määriteltäväksi uskonnoksi."

Ei ei, juu ei. Ateismi ei ole kristinuskon vastapuoli, se on ennenminkin kaikkien uskontojen vastapuoli, ja ei edes vastapuoli, koska jo slouganissakin oli...Tuskin on olemassa...

"Ai mitenniin? Kummaltakin joukkueelta löytyy pyhät kirjat, itseilmaisukanavat, oma kieli (esim uskonto-sanan merkitys), omat kulttuurimuodot, historia, instituutit, Verratkaa vaikka http://en.wikipedia.org/wiki/Ninian_Smart#Dimensions_of_religiona kertokaa mitä näistä ateisteilla ei ole. "

Nyt täytyy sanoa, että en oikein osaa englantia, heti kättelyssä, mutta mitä myyttistä jumaluskon puuttumisessa on? Ja mitkä pyhät kirjat? isntituutti? Nyt taidat sekottaa ateismin johonkin vapaa-ajattelijoihin tai johonkin muuhun AATTEELLISEEN ateismi poppooseen.

Se esimerkki:
Otetaanpas tämmönen niinkutsuttu tapauskovainen, sellainen joidenka "sielusta" nyt nämä vapaa-ajattelijat ja uskovaiset käyvät "sotaa". Tai ehkäpä joku sellainen joka on saattanut, saada jostain sellaisen vapaa-ajattelijoiden mainoksen käsiinsä ja on jopa eronnut kirkosta, eroa kirkosta nettipalvelun kautta. Sitä sen enenpää miettimättä ja asiaa sen kummemmin pohtimatta. Onko tämmöiset ihmiset mielestäsi- oli kirjoilla väestörekisterissä tai kirkonkirjoissa mielestäsi mikä? Uskovainen, agnostikko tai ateisti. Ei mikään näistä, ne ei välitä v1ttuakaan teidän lokeroinneistanne. Heille se on ihan sama. Loppujen lopuksi voimme laskea hänet ateistiksi, jos haluamme, koska häneltä puuttuu jumal usko. Koska tiedämme että, nyky ihmisellä on tärkeäpääkin tekemistä, esim. auton käsittelemisen oppiminen, kuin Jumalien lepytteleminen paremman sadon toivossa.
Tämä on syy miksi ihmiset eivät enää usko, ei se ole mikään vapaa-ajattelijoiden bussiprobagandakamppanja. Eikä eroakirkosta sivuto, se on vain työkalu siinä.
maailmankatsomuksesi ei ole ainoa oikea, lakkaa siis tuputtaminen ja elä.
Joo-o taitaa vain olla jatkossa helpompi sanoa olevansa uskonnoton, mut kaippahan kohta joku väittä senkin olevan uskonto.
Aatteista ja harhoista ei ole vapaa kukaan, mutta voi kuitenkin yrittää elää mahdollisimman neutraalisti suutaan tai toiseen.

olistavis

# olistavis kirjoittaa: Kommenttisi on arvioitavana.
11. huhtikuuta 2009 kello 0.38

stidi kirjoittaa:
9. huhtikuuta 2009 kello 13.53

“Tämän keskustelun uskonto-käsitettä voisi hioa.”

Niin voisi ja samantien voisi hioa ateismi-käsitettäkin.
Se taitaa olla niin loattu ja siipeensä saanu sana, että ei taida tulla mitään.

“Uskonnon määrittelyä tässä keskustelua värittää voimakkaimmin ateismin eetos, joka ei ole jumaluskon puutetta, kuten agnostismi, vaan jumalan kieltämistä. Tietoteoreettisesti nämä kaksi ovat kaukana toisistaan.”

Ateismi on jumaluskon puutetta, tietää wikipedia. Ja vaikkei se wikipedia olekkaan varmasti mikään luotettavin tiedonlähde, voin ainakin olettaa että näin sen valtaosa ihmisistä ymmärtää. Heitän tonne loppuun sulle esimerkin.

“Ateistit ja kristityt ovat kuitenkin kolikon kaksi puolta, kumpikin määriteltäväksi uskonnoksi.”

Ei ei, juu ei. Ateismi ei ole kristinuskon vastapuoli, se on ennenminkin kaikkien uskontojen vastapuoli, ja ei edes vastapuoli, koska jo slouganissakin oli…Tuskin on olemassa…

“Ai mitenniin? Kummaltakin joukkueelta löytyy pyhät kirjat, itseilmaisukanavat, oma kieli (esim uskonto-sanan merkitys), omat kulttuurimuodot, historia, instituutit, Verratkaa vaikka http://en.wikipedia.org/wiki/Ninian_Smart#Dimensions_of_religiona kertokaa mitä näistä ateisteilla ei ole. ”

Nyt täytyy sanoa, että en oikein osaa englantia, heti kättelyssä, mutta mitä myyttistä jumaluskon puuttumisessa on? Ja mitkä pyhät kirjat? isntituutti? Nyt taidat sekottaa ateismin johonkin vapaa-ajattelijoihin tai johonkin muuhun AATTEELLISEEN ateismi poppooseen.

Se esimerkki:
Otetaanpas tämmönen niinkutsuttu tapauskovainen, sellainen joidenka “sielusta” nyt nämä vapaa-ajattelijat ja uskovaiset käyvät “sotaa”. Tai ehkäpä joku sellainen joka on saattanut, saada jostain sellaisen vapaa-ajattelijoiden mainoksen käsiinsä ja on jopa eronnut kirkosta, eroa kirkosta nettipalvelun kautta. Sitä sen enenpää miettimättä ja asiaa sen kummemmin pohtimatta. Onko tämmöiset ihmiset mielestäsi - oli kirjoilla väestörekisterissä tai kirkonkirjoissa mielestäsi mikä? Uskovainen, agnostikko tai ateisti. Ei mikään näistä, ne ei välitä v1ttuakaan teidän lokeroinneistanne. Heille se on ihan sama. Loppujen lopuksi voimme laskea hänet ateistiksi, jos haluamme, koska häneltä puuttuu jumalusko. Koska tiedämme että, nyky ihmisellä on tärkeäpääkin tekemistä, esim. auton käsittelemisen oppiminen, kuin Jumalien lepytteleminen paremman sadon toivossa.
Tämä on syy miksi ihmiset eivät enää usko, ei se ole mikään vapaa-ajattelijoiden bussiprobagandakamppanja. Eikä eroakirkosta sivuto, se on vain työkalu siinä.
maailmankatsomuksesi ei ole ainoa oikea, lakkaa siis tuputtaminen ja elä.
Joo-o taitaa vain olla jatkossa helpompi sanoa olevansa uskonnoton, mut kaippahan kohta joku väittä senkin olevan uskonto.
Aatteista ja harhoista ei ole vapaa kukaan, mutta voi kuitenkin yrittää elää mahdollisimman neutraalisti suutaan tai toiseen.

Ps. alkoholi saa aikaan kirjoitus virheitä.

timo vahtera

No onko se jumala olemassa vai ei ? Ja millainen jumala ?
Onko se raamatun mukainen sadistinen, palvontaa ja kuuliaisuutta himoava, vai kaiken ymmärtävä, kaikkia rakastava ?
Joutuvatko jumalan kieltävät ikuiseen kadotukseen ja piinaan ?
Joutuvatko allahin nimeen vanovat kadotukseeen ?
Saavatko onnesta osakseen kaikki, vai vaan harvat ja valitut ?
Miksi jumala sallii kärsimyksen ?
Onko jumala kaikkivoipa ?
Miksi sitten hän ei käytä voimiansa... Jos hän on luonut maan ja taivaan, hän
on myös luonut tuskan ja helvetin. Vai onko jokin voima, joka vetää hänelle
vertaa.
Olen ihminen, en tunne tuskaa tappaessani kärpäsen. Enkä tunne tuskaa
suden tappaessa jäniksen. Mutta jänis tuntee tuskaa suden hampaissa.
Jos jumala on luonut maailman, niin aika sadistinen paskiainen on...

olistavis

Petu kirjoittaa:
10. huhtikuuta 2009 kello 17.50

"Ateismi on ainoa vaihtoehto tulevaisuuden ihmiselle. Muuten emme tule toimeen keskenämme.Uskoa ja uskomuksia on ollut jo koko ihmishistorian, mutta sitä huolimatta, tai sen vuoksi, ihmiset tappavat toisiaan."

Höpö höpö. Kyllä tulevaisuudessa sijaa uskonnollisille ihmisille on.

Tapio

"Ateismikin lienee parhaimmillaan kun siihen ei ole ketään “huijattu” vaan ihminen on päätellyt sen itse."

Eikös ihmiset ole oletuksena ateisteja ennenkuin vanhemmat/koulu/kaverit/kirkko/päiväkoti kertoo jumalista jonka helposti auktoriteetteihin uskovat lapset uskovat

Marko Hamilo

Tapio:

"Eikös ihmiset ole oletuksena ateisteja ennenkuin vanhemmat/koulu/kaverit/kirkko/päiväkoti kertoo jumalista jonka helposti auktoriteetteihin uskovat lapset uskovat"

Aloitetaan nuclear holocaust joka vie koko ihmiskunnan kivikaudelle. Kumpi nousee ensin, tieteellinen vai uskonnollinen ajattelu, kummat kehittyvät nopeammin, tieteelliset vai uskonnolliset instituutiot?

Tiedettä (naturalistista ajattelua) pitää vaalia juuri siksi, koska se ei kumpua ihmisluonnosta kuin uskonto (ei-naturalistinen ajattelu).

kiivilintu

Hyvä kirjoitus. Erityisesti ilahduin lauseesta:

"Uskonnosta on vähän vaikea tehdä selvärajaista historiallista toimijaa, jonka syyksi lukea asioita. "

Ja hauki on kala. Tästä huolimatta monet yrittävät kritisoida uskontoa yhtenä pakettina.

Perttu

Kukaan ei ole ateisti. On mahdotonta kieltäytyä uskomasta Jumalaan, koska Jumalan olemassaolemattomuudesta ei ole minkäänlaisia todisteita. Olemme kaikki agnostikkoja. Jos edelleenkin joku väittää olevansa ateisti, niin minulla on sinulle kysymys: onko sinulla todisteita, jotka kumoavat Jumalan olemassaolon? :)

Deriv

Perttu: "Kukaan ei ole ateisti. On mahdotonta kieltäytyä uskomasta Jumalaan, koska Jumalan olemassaolemattomuudesta ei ole minkäänlaisia todisteita. Olemme kaikki agnostikkoja."

Kieltäydyn uskomasta jumalaan, koska Jumalan olemassaolosta ei ole minkäänlaisia todisteita. Se taas on eri juttu kiellänkö sen olemassaolon mahdollisuuden. Tätä varmaan hait takaa, mutta muotoilit sanasi tarkoittamaan muuta.

En kiellä olemassaolon mahdollisuutta, mutta olen arvellut sen mahdollisuuden aika pieneksi, ainakin henkilökohtaisen jumalan (ja muista ei tarvitse paljoa välittääkään), ja olen siten jotakuinkin agnostinen ateisti. Väitänkin, että melkein kaikki itsensä ateisteiksi lukevat ovat tarkemmin agnostisia ateisteja, mutta on käytännöllisempää puhua ateismista.

Ateismi määritellään usein uskon puutteeksi, eikä Jumalan täydelliseksi kieltämiseksi, joten on luontevaa puhua ateismista, kun ehkä pilkkua viilaamalla puhutaan agnostisesta ateismista. Puhdas agnostikko taas ei mielestäni vain tiedä mitä uskoa ja luen sen siirtymävaiheeksi ateismista uskoon tai uskosta ateismiin. Muulloin agnostikko on tarkemmin sanottuna agnostinen ateisti tai agnostinen teisti*.

Muun muassa se maailman pahamaineisin ateisti Richard Dawkins** myöntää jumaluuksien olemassaolon mahdollisuuden eikä siten luokittele itseään 100% ateistiksi. Hänkin on siis agnostinen ateisti, mutta käytännössä on parempi puhua ateistista.

Ps. laskisin mm. evoluution** ja muut luonnollista maailmankuvaa tukevat tiedot todisteiksi (henkilökohtaista) Jumalaa vastaan. Jos näitä tietoja ei olisi, olisi jumaluudenkin olemassaolo todennäköisempää. Mitä enemmän saamme tietoa maailmasta, sitä monimutkaisemmaksi ja kummallisemmaksi jumalahypoteesi menee.

* Agnostinen teismi tarkoittanee heikkoa uskoa tai toivoa jumaluuden olemassaolosta tai jotain sinne päin.
** Dawkinsista ja evoluutiosta esimerkkejä ammentava ateisti on jo aika klisee, mutta ne nyt vaan ovat parhaita esimerkkejä, kun puhutaan ateisteista ja ateistisesta maailmankuvasta.

Hitler, Stalin, Mao - ja Gandh...

[...] ideologiat ja näitä edustavat johtajat ovat saaneet eniten inhimillistä kärsimystä aikaan. Uskontojen kauheuksistahan kirjoitin aiemmin. Uskonnoista puheen ollen, islamin haasteesta - melko haastava aihe verkkokeskusteluun jo [...]

Varpukoski

Marko Hamilo kirjoitti: "Joillakin sähköpostilistoilla on käyty mielenkiintoista keskustelua siitä, pitäisikö ateistien myös tunnustaa ateismin nimissä tehdyt rikokset, kun niin kovasti tässä on oltu heittämässä ensimmäistä kiveä eri uskontokuntia kohtaan. Mitähän ne muuten mahtaisivat olla?"

Näin alkuun sanon että nautin suuresti tämän Blogi osuuden lukemisesta, itse silti hyvin uskonnollisena ja uskovaisena ihmisenä. Mielestäni asioiden tarpeeksi tarkka pohtiminen on aina hyvästä, sillä liian usein niin ateistit kuin uskovaiset tuntuvat tekevän päätöksensä pelkän intuition avulla, vailla sen parempia perusteluja. Siitähän toki usko ja uskonnottomuss kai loppujen lopuksi onkin, mutta siitäkin huolimatta olisi mielestäni aina hyvä jos ihmiset ajattelisivat asioita ennen kuin tuomitsevat suuntaan jos toiseen.

Mutta Hamilon tekstin pätkään tänne tulin vastaamaan joten palaan siihen. (En jaksanut lukea kaikkia kommentteja joten en tiedä onko joku jo kerennyt sanoa samat asiat ennen minua, mutta)

Itseni mielestä ei kenenkään pitäisi ahdistella ateisteja tällaisesta asiasta. Sillä niin sanotusti "ateismin nimissä" tehdyt rikokset eivät ole rinnastettavissa täysin uskonnon nimissä tehtyihin rikoksiin.
Tämä johtuu nimenomaan siitä erosta, että uskovaisilla ihmisillä on Jumala, jonka edessä heidän pitäisi pyrkiä ottamaan vastuu asioista, mutta ateistit ottavat vastuun tekemistään asioista IHMISTEN edessä. Ja Ihmisten edessä myös uskovaiset joutuvat vastuun ottamaan. Tämä on siis asia jota kukaan ei voi välttää: Jos lyöt toista ihmistä, teit sen mistä tahasa syystä tai motiivista, joudut ottamaan teostasi vastuun ihan toisten ihmisten edessä. Olit sitten uskovainen tai et.

Perttu kirjoittaa:
"Kukaan ei ole ateisti. On mahdotonta kieltäytyä uskomasta Jumalaan, koska Jumalan olemassaolemattomuudesta ei ole minkäänlaisia todisteita. Olemme kaikki agnostikkoja. Jos edelleenkin joku väittää olevansa ateisti, niin minulla on sinulle kysymys: onko sinulla todisteita, jotka kumoavat Jumalan olemassaolon? :)"

Tässä minun on pakko huomauttaa epäpätevästä argumentista johon kristinuskossa tunnutaan sortuvan melko usein:

Nimittäin VETOAMINEN TIEDON PUUTTEESEEN

Tarkoittaa väitettä, että jos jotakin ei ole todistettu vääräksi, sen täytyy silloin olla oikein - ja päinvastoin.

* "UFOt ovat vierailleet maassa tuhansia vuosia - kukaan ei ole todistanut etteikö näin olisi."
(http://keskustelu.skepsis.fi/html/virhelista.htm)

toisin sanoen, koska et voi todistaa tätä väitettä vääräksi, sen tätyy pitää paikkaansa.

Täytynee vielä sen verran sanoa että mielestäni tuo lause "Jumalaa ei ole" oli melko hyvin sanottu.
Eli, mielestäni ateistilla on oikeus sanoa asia niin kuin hän sen ajattelee. Nykyään kaiken on pakko olla niin jossitelevaan ja ehkäilyä. Koska kerran mikään ei ole varmaan en vain VOI sanoa suoraan että Jumalaa ei ole.
Vaikka ateisti ajattelisi että jumala saattaa olla olemassa, mutta itse en usko siihen (oli hän sitten angnostikko tai ei), niin en näe syytä miksei hän saisi sanoa asiaa niinkin yksinkertaisesti kuin "Mielestäni Jumalaa ei ole".
Samalla tavalla uskovilla on oikeus sanoa asia suoraan "Jumala on olemassa".
Vaikka itse voin keskustellessani sanoa: "Voihan toki olla, että Jumalaa ei loppujen lopuksi ole, mutta itse silti uskon että on." on itselläni mielestäni täysi oikeus sanoa jo aikaisemmin toistettu lause "Jumala on."
Ilman, että kummanakaan näistä lauseista "ei" ja "on" tarvitsee olla tyrkyttävän sävyisiä.

Joten täydet pisteet Hamilolle tästä lausahduksesta!

(Ps. En itse siis usko ufojen vierailevan maan päällä)

minttu

Hyvä kirjoitus, ei voi muuta sanoa. Sen sijaan ihmisten asiaan jättämät kommentit kummastuttavat minua.

Itse uskon Jumalaan, kristinuskon kolmiyhteiseen pelastavaan Jumalaan. Minulla on oikeus sanoa tämä mielipide, ja siksi myös ateisteilla on oltava oikeus sanoa omansa. En näe mitään suurempaa valittamisen aihetta bussikamppanjassa -mutta voin kyllä nähdä miksi se aiheuttaa vaivaantuneisuutta ateisteissa! Kuten Hamilokin totesi, sen viesti tuntuu uskovalle lähinnä käsittämättömältä ja huvittavalta.

Mielipiteiden tuputtamisesta vielä; en mielestäni tuputa omia mielipiteitäni ihmisille. Jos keskustelu kuitenkin siirtyy uskonasioihin, kerron oman mielipiteeni siinä toivossa, että joku voisi siitä saada kipinän ajatella asioita. KUitenkin olen kokenut useastikin monen ateistin tuputtavan mielipiteitään minulle hyvinkin aggressiivisesti, pyytämättä, vaikkapa facebook-sivustoni tekstin takia. Tottakai on olemassa uskovia jotka myös toimivat näin. Loppujen lopuksi uskovien motiivina on pelastaa kanssaihmisensä joutumasta kadotukseen, joten kykenen ymmärtämäänkin heitä, vaikken heidän toimintaansa aina hyväksykään (sen sijaan en koskaan ole ymmärtänyt, mikä ateistien motiivina tuputtaa ajatuksiaan on!). Mutta luulisi ihmisten ymmärtävän, ettei yleistyksiä kristityistä tai muidenkaan uskontojen edustajista voi tehdä koko äänekkään vähemmistön takia.

Sallitaan toisillemme vapaus uskoa kuin haluamme. Ja jos ateistit haluavat kertoa omista ajatuksistan bussin kyljessä, se tuskin todella haittaa ketään.:)

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009