Oululaisen Valkeen "kirkasvalokuulokkeilla" tekemä ihmiskoe kaamosmasennuksen hoitamisesta korvakäytävän kautta aivoihin annostellulla valolla herätti hämmennystä skeptikkojen sähköpostilistalla jo alkuvuodesta. Uutinen huvitti. En kuitenkaan jaksanut kiinnostua hoidosta. Korvavalo vaikutti niin omituiselta aprillipilalta, etten uskonut että edes vaihtoehtoisten hoitomuotojen kiihkein kannattaja voisi ottaa sitä tosissaan.

Vuoden pimeimmän ajan nyt lähestyessä Valkeen lehdistötiedote on kuitenkin läpäissyt laatulehtienkin seulan käsittämättömän kritiikittömästi. Esimerkiksi tämä STT:n täysin kritiikitön uutinen julkaistiin Hesarissa. Ylen aamutelkkarissa sentään haastateltiin riippumatonta tutkijaa Timo Partosta.

Miten tähän "vallankumoukselliseen" hoitomuotoon nyt sitten pitäisi suhtautua?

Huumorilla, ehkä. Luulen että KalloValoa ei ole tarkoitettu otettavaksi ihan vakavasti. Tosin jos joku uskoo, että valo korvassa oikeasti auttaa kaamosmasennukseen, niin luulisi tällaisen muutaman euron tee se itse -laitteen tekevän temput ihan yhtä hyvin kuin lähes 200 euroa maksava designtuote.

Mutta yritetään nyt ottaa hetkeksi vakavan skeptikon rooli, ja katsotaan, mihin kaikkeen meidän tulisi uskoa, jotta voisimme pitää korvavalohoidon toimintamekanismia mahdollisena.

Perinteisen valohoidon mekanismi on hyvin tunnettu. Valo tahdistaa sirkadiaanista järjestelmää, joka pitää huolen siitä että illalla ruumiinlämpö laskee ja alkaa väsyttää - ja aamulla taas ruumiinlämpö nousee ja herätyskellon soitua pääsee virkeänä ylös. Järjestelmän keskeinen hormoni on melatoniini. Melatoniinin eritys illalla nukuttaa. Valo hillitsee melatoniinin tuotantoa ja tahdistaa aivot. Pimeimpänä vuodenaikana melatoniinin eritys jatkuu aamulla, aamupäivällä ja päivälläkin, kun auringovalo ei kilometrien harmaan pilvimassan läpi riitä mihinkään. Osalle väestöstä viikkokausia jatkuva valon puute aiheuttaa kaamosmasennuksen oireita.

Missä valo muuttuu hermoimpulssiksi? Aivan, silmän verkkokalvolla. Paitsi että retinassa on valoa aistivia tappi- ja sauvasoluja, jotka vastaavat väri- ja hämäränäöstä, myös melanopsiiniä sisältäviä gangliosoluja. Melanopsiinin ansiosta myös nämä solut ovat herkkiä valolle, mutta ne eivät osallistu näköaistimuksen muodostamiseen. Sen sijaan ne viestivät valosta retinohypotalamista reittiä pitkin suprakiasmaattiseen tumakkeeseen ja käpyrauhaseen, joka melatoniinia erittämällä ylläpitää vuorokausirytmiä.

Tällä tavoin toimivat nisäkkäät. Muilla selkärankaisilla - siis sellaisilla, joilla on paljon pienempi kallo ja paljon pienemmät aivot - melanopsiinia sisältäviä soluja on myös aivoissa. Ilmeisesti liskoilla hyvin toimiva ratkaisu sirkadiaaniseen tahdistukseen on nisäkkäiden evoluutiossa jouduttu korvaamaan verkkokalvoon perustuvalla ratkaisulla, kun aivojen evolutiivisesti uudemmat rakenteet ja paksuneva kallo ovat peittäneet "liskoaivojen" valolle herkät solut.

On julkaistu joitakin tutkimuksia, joiden mukaan myös iholla olisi valolle herkkiä soluja. Valohoito vaikuttaa kuitenkin vaatteet päälläkin.

Mutta voisiko valolle herkkiä soluja olla liskoaikojen jäänteenä ihmisen aivoissa? Ehkä oululaistutkijat ovat tehneet tällaisen havainnon, ja aikovat julkaista sen lähiaikoina. Kauhean uskottavaa se ei ole. Miltään nisäkkäältä ei tietääkseni ole tehty tällaista havaintoa.

Korvavalon vaikuttavuus siis edellyttää, että

- joidenkin liskoaivojen valoherkkien solujen jäänteiden pitäisi olla edelleen toimintakykyisiä kymmeniä miljoonia vuosia sen jälkeen kun kallo on ollut liian paksu päästämään valoa sisään

- näiden solujen tulee vaikuttaa samalla tavalla sirkadiaaniseen järjestelmään kuin kymmeniä miljoonia vuosia sitten,  vaikka niiden funktio on korvautunut silmän valoherkkiien solujen välityksellä tapahtuvalla mekanismilla

- tämä kaikki on jäänyt huomaamatta lääkäreiltä ja nisäkkäitä tutkivilta biologeilta ja eläinlääkäreiltä

- valon täytyy päästä korvan kautta kaikkien anatomisten rakenteiden läpi sinne valoherkiksi oletettuihin soluihin, ja jos kyse on hypotalamuksen soluista, sinne on aika lailla matkaa. Vertailun vuoksi: katsoin päin aurinkoa pikkurillin pääni läpi. Siinä on vähän kynttä, ihoa, luutakin, verisuonia jne. Ehkä 8 mm. En nähnyt mitään. Silmäluomien läpi näen onko yö vai päivä, mutta silmäluomet ovat paksuudeltaan jotain millimetrin luokkaa. Vitseissä blondin vasemmasta korvasta kuultaa valo, kun fikkarilla osoittaa oikeaan korvaan, mutta useimpien ihmisten aivokudoksen läpinäkyvyys näkyvän valon aallonpituuksille lienee hieman heikompi. Huomattakoon, että Valkeen tuote ei ole kuin pari kertaa AAA-paristolla varustettua Maglitea voimakkaampi. Valo ei myöskään kohdistu mihinkään tiettyyn pisteeseen vaan valokeila hajoaa pitkin päätä. Suurin osa muutenkin vähistä hoitofotoneista siis menee hukkaan. Aivojen melanopsiinisolujen pitäisi siis olla todella herkkiä.

Mekanismi on siis erittäin epäuskottava, vaikkei nyt aivan suoranaisesti tunnettujen luonnonlakien kanssa täydellisessä ristiriidassa. Ei kai kylmäfuusiokaan ollut.

Täysin epäuskottavalle mekanismille ei ole esitetty vielä minkäänlaista näyttöä hoitokokeissa. Julkaistut tulokset ovat kokeista ilman lumeverrokkeja. Plasebovaikutukset ovat kaamosmasennuksen kaltaisessa oireilussa hyvin suuret. Jos laite tuottaa tilastollisesti merkitseviä tuloksia ja tulokset ovat toistettavissa, voi alkaa pohtia mistä on kyse. Tämä siis satunnaistetussa kontrolloidussa kokeessa, jossa verrokit käyttävät laitetta tietämättä tuleeko siitä valoa korvaan vai ei, ja niin että siitä tulee kuitenkin lämpövaikutus korvaan.

Suunnilleen yhtä uskottavaa olisi, jos joku väittäisi valoherkkiä, sirkadiaaniseen järjestelmään kytkeytyneitä soluja löytyvän kohdunsuusta. Olen varma, että tämän reitin kautta toimiva, anatomisesti miellyttävällä tavalla muotoiltu kaamosvalohoitolaite vähentäisi depressiivistä oireilua vähintään yhtä paljon kuin korva-annostellut fotonit, ja ehkä muutenkin parantaisi käyttäjän elämänlaatua. Yhtä suurella varmuudella voi veikata kaksoissokkotestin osoittavan, että oireilu helpottaa aika lailla riippumatta siitä, palaako se ledi siellä valosauvan päässä vai ei.

Entäpä vaihtoehtoinen selitys. Kuinka uskottavaa olisi sitten se, että tällainen yritys olisi perustettu aivan höttöisen teorian päälle?

Jotain voi arvailla laitteen hinnasta. On niin sanotusti katteet kohdallaan. Pohjoismaissa, Kanadassa ja Venäjällä on riittävät markkinat tehdä kivasti tiliä jo ennen kuin plasebokontrolloitu tutkimus on julkaistu. Jos laitteen ja koko hoitomuodon suosio lopahtaa siinä vaiheessa, kun tulokset alkavat viitata siihen että mitään vaikuttavuutta ei ole, ei se mitään. Sama kassaviran romahdus voi uhata siinäkin epätodennäköisessä tapauksessa, että mekanismi todella toimisi. Miksi kukaan maksaisi kahtasataa laitteesta, jonka komponentit maksavat pari euroa ja jotka voi koota yhteen pilkkahinnalla sisämongolialaisessa hikipajassa? Patentti tuskin voi suojata itse konseptia. Yrityksen on siis saatava panoksensa takaisin joka tapauksessa pian.

Lisäksi uskomuslääkinnän markkinoista päätellen voi arvailla, että osa kuluttajista ei yksinkertaisesti välitä näytön puutteesta. Heitä ei kiinnosta nyt se, että näyttöä vaikuttavuudesta ei ole, eikä heitä todennäköisesti häiritsisi näyttö vaikuttamattomuudesta tulevaisuudessa. Jos valohoito saa suosion tässä kuluttajasegmentissä, se olisikin yritykselle todellinen kultakaivos.

Lisäksi yritys voi kokeilla laajentaa hoidon aiheita. Jos laite ei toimikaan kaamosmasennukseen, mitäpä jos se kuitenkin toimisi tavalliseen masennukseen? Tai ahdistuneisuuteen? Vaikka skeptisimmät vaativat, että hoito on todistettu vaikuttavaksi, osalle kuluttajista riittää, että tuotetta ei ole todistettu tehottomaksi.

"Kliiniset kokeet ovat meneillään, lupaavalta näyttää, julkaisemme tuloksia lähiaikoina..." Kuulostaako tutulta?

Korvavalo ei ole homeopatiaa. Voi olla että laite toimii. Mutta jos vetoa pitäisi lyödä, aika isoilla kertoimilla sitten.

Kommentit (57)

Tiedemies

Suunnilleen yhtä uskottavaa olisi, jos joku väittäisi valoherkkiä, sirkadiaaniseen järjestelmään kytkeytyneitä soluja löytyvän kohdunsuusta.

Suunnilleen, jos väite on, että valoherkkiä soluja löytyy korvasta. Sensijaan niitä voi hyvin löytyä kyllä aivoista itsestään, erityisesti käpyrauhasesta. Korvakäytävän perällä on vain tärykalvo ja hyvin vähän luita. Valo pääsee korvakäytävästä aivoihin saakka, ja jos sen intensiteetti on suuri, pään sisällä on valoisaa, kun valo on korvassa. Muilla eläimillä kuin nisäkkäillä tiedetään, että käpyrauhasessa on suoraan valolle herkkiä soluja. Nisäkkäillä tätä valoherkkyyttä ei tietääkseni ole havaittu, mutta väite, jonka mukaan valoherkkien solujen pitäisi olla korvassa itsessään, on kyllä väärä.

Lisäksi valoa pääsee todennäköisesti myös silmään itseensä kallon sisältä, koska kallo on läpikuultava. Jos korvavalon aallonpituus on suunnilleen 480nm, ja jos kallo heijastaa näitä sopivasti, niin ei ole mitään syytä uskoa, ettei valo voisi vaikuttaa ilman mitään maagisia temppuja.

Sussa

Eipä tuohon juuri ole lisättävää.

Lyhyt kommentti tähän: "On julkaistu joitakin tutkimuksia, joiden mukaan myös iholla olisi valolle herkkiä soluja."

Nämä ovat siis ihan perusmelanosyyttejä, joiden melaniinituotanto kiihtyy uv-säteilyn synnyttämästä dna-vauriosta soluissa. Eli ruskettuminen perustuu "valoherkkien ihosolujen" toimintaan.

Tätä kaikile tuttua juttua ei vain mainita silloin, kun halutaan antaa se kuva, että valoherkkyyttä löytyy sieltä sun täältä.

JariS

Oletko tutkinut koko aivot, että vain silmissä voi valo muuttua relevanteiksi hermoimpulseiksi? Minusta juttusi ei ole vakuuttavampi kuin Valkeenkaan vielä julkaisematon tiede, joka tosin on vakuuttavaa argumentoinniltaan ja nyt ulosannetuilta tuloksiltaan.

JP

Hyvä hyvä! Minäkin luin tuon jutun oikealla silmälläni (joka näkee huonommin kuin vasen ja ajattelin että kiintoisaa.
Mutta Oulussahan on jo ennestään se yksi kuuluisa firma joka luo energiaa tyhjästä. Olen vain unohtanut nimen. Eli perinteitä on.

Sophia

En minäkään tämänhetkisiten tietojen perusteella uskaltaisi vedonlyöntiin lähteä, mutta kannattaahan asiaa tutkia. Neurologi Timo Partonen, tunnettu ja arvostettu tiedemies, on jo osoittanut ennakkoluulottomasti halukkuutta selvittää laitteen toimivuutta.

Kummallisia asioita on lähdetty tutkimaan ennenkin (helikobakteeri ja mahahaava) ja löydetty uusia käypäsiä hoitoja.

Joten katsotaan ja odotetaan. Tieteen helmoissa hengaileminen on hauskaa ja mielenkiintoista, eikös olekin.

Marko Hamilo

"Oletko tutkinut koko aivot, että vain silmissä voi valo muuttua relevanteiksi hermoimpulseiksi?"

Tuo olisi tieteelle uusi löydös. Yleensä edetään löydös ja julkaisu ja keksintö kerrallaan. Nyt tämä firma on jo kehittänyt tuotteen ja on sen kanssa kliinisissä kokeissa ennen kuin he ovat edes julkaisseet artikkelia siitä, missä tällaisia soluja olisi. Ei ole täysin mahdotonta, mutta jotenkin kovin epäuskottavaa.

"Suunnilleen, jos väite on, että valoherkkiä soluja löytyy korvasta."

Yritys ei kerro mistä, joten voi vain arvailla. Ehkä ne ovat siellä minne ne jäivät kun nisäkkäiden evoluutio alkoi. Jos kohta mikään valintapaine ei ole niitä pitänyt, ehkä mikään valintapaine ei niitä ole karsinutkaan. Melkoista spekulaatiota.

Pekka

Nyt on hyvä olla. Muovinen hologrammi-panta nilkkaan parantamaan tasapainoa, magneettiranneke ranteeseen parantamaan päänsärkyä, kuparijohto sängyn alle poistamaan maasäteilyä ja valoa korvan kautta aivoihin parantamaan kaamosmasennusta, kaikki hyvin!

Tero Partanen

"Tuo olisi tieteelle uusi löydös. Yleensä edetään löydös ja julkaisu ja keksintö kerrallaan. Nyt tämä firma on jo kehittänyt tuotteen ja on sen kanssa kliinisissä kokeissa ennen kuin he ovat edes julkaisseet artikkelia siitä, missä tällaisia soluja olisi. Ei ole täysin mahdotonta, mutta jotenkin kovin epäuskottavaa."

Tällainen "yleensä, mutta nyt ei" ajattelu on tieteessä erittäin epähedelmällistä. Paljonko maailmassa on keksitty erilaisten ilmiöiden vaikutuksia esim. ihmisen lääketieteessä osapuilleen "vahingossa". Valkeen tapauksessa on otettu kyllä askel kaupallisuuteen jo hiukan etukenossa, mutta koko idean lyttääminen vain perustuen asioiden tapahtumajärjestykseen sen ympärillä on totaalisen epärelevantti, eikä tee asian tutkimista tarkemmin vähääkään epämielekkääksi / epäilyttäväksi.

Mitä itse blogikirjoitukseen ja pariin muuhun kommenttiin tulee, niin todella on minusta jopa sangen hupaisaa todeta se tapa, jolla syvän rintaäänen voimalla voidaan todeta asioita joko todeksi tai epätodeksi. Ihmisaivot ovat kompleksisuudessaan sellaiset, että erilaisten fysiologisten vaikutusreittien löytäminen "vielä nykyäänkin" on paitsi mahdollista niin myös erittäin todennäköistä ja suotavaa. On itsepetosta kuvitella tietävänsä, vaikka moniinkin nykyhetken käsityksiin / tietoon / tutkimuksiin nojatenkin, miten aivoissa valoherkät mekanismit kokonaisuudessaan toimivat. Siitä on kyllä paljon tietoa, mutta se ei varmuudella ole tyhjentävää.

Valkeen idea on mielestäni todella mullistava, ja kunnollinen tutkimus todellakin tarvitaan placebo-efektin poissulkemiseksi. Onhan viimeaikoina jo todettu masennuslääkkeidenkin vastaavan teholtaan kalkkitabletteja, tarjoten vain pikkuriikkisen edun masennusta kuvaavien pisteiden skaalalla. Ja sekin etu saattaa tulla pelkästään havaittujen sivuvaikutusten tarjoaman lisä-placebon vaikutuksesta. Joten todellakin korvavalon tapauksessa tutkimusta tarvitaan.

Mikäli osoittautuu, että laite on "huuhaata", niin sitten voidaan kiittää poikia hienosta ideasta, joka kuitenkin oli selvästi tutkimuksen arvoinen. Jos siinä joku euro on tullut sivussa tienattua, niin sehän on vaan hieno juttu :). Ei tässä maailmassa mikään synny, kehity ja valmistu ilman rahaa.

Timo

Luin uutisen tuosta Ylen aamuteeveen korvavalo-jutusta. Toimittaja oli kysynyt että eikös se ole sama kun itse pistää lamput korviin, johon tehtaan edustaja oli höpöttänyt jotain tuotekehityksestä ja yrityksen ja erehdyksen kautta etenemisestä.
Toisin sanoen, ympäripyöreätä höpinää ja varoittelua ettei kannata itse lähteä ledilampulla korvaan osoittelemaan, vaan täytyy ostaa heidän ledilamput jotka ovat 100 kertaa kalliimpia.

Toisin sanoen samaa höpinää kuin homeopatiassa.
"Eikös kraanavedellä ole sama parantava vaikutus kuin homeopaattisella lääkkeellä?"
"Ei ei, kun kraanavettä ei ole hölskytetty oikein."

Juha Haataja

Kiitos erinomaisesta asian pohdiskelusta, tuo evoluutiohistoriaan/alkionkehitykseen liittyvä näkökulma on aika vastaansanomaton. Ja jos muuta aikoo väittää pitää olla todella vahvaa todisteaineistoa. Tässä vaiheessa tämän voi liittää samaan blasebotuotteiden listaan kuin "holografisen tasapainorannekkeen" yms.

No, onneksi tässä ei sentään kai olla keräämässä isompia rahoja ihmisiltä, vrt. "nanokemia-akun" kehittäjä joka sai kerättyä melkoisia pääomia riskisijoittajilta.

Jännää on miettiä, miten samankaltaista kieltä näissä jutuissa käytetään, tieteelliseltä kuulostavaa argumentaatiota ilman tieteellistä näyttöä. Jos auktoriteetteihin viitataan, niin irti asiayhteydestä tai siten ettei kyseistä asiaa voi varmistaa (kuollut huippututkija jne.).

Marko Hamilo

"Tällainen “yleensä, mutta nyt ei” ajattelu on tieteessä erittäin epähedelmällistä. Paljonko maailmassa on keksitty erilaisten ilmiöiden vaikutuksia esim. ihmisen lääketieteessä osapuilleen “vahingossa”."

Jaa että jostain taivaalta olisi ensin tullut idea tunkea korvaa valo, ja sitten pojat olisivat vasta alkaneet tutkia, että olisiko siellä joku solu, jossa olisi jotakin opsiinia joka vaikka hoksaisi sen valon?

Menee entistä villimmäksi.

On ihan mahdollista, että he ovat löytäneet jotakin jota eivät ole halunneet julkaista ennen kuin ovat kokeilleet, saisiko siitä kaupallisen tuotteen. Kovin uskottavaa se ei ole. Ehkä heillä on jokin aavistus jostakin, mutta jonka suhteen näyttö ei riitä julkaisuun heikkolaatuisimmassakaan julkaisussa. Laitteen kanssa samoja ongelmia ei ole. Jos löydös osoittautuu vesiperäksi, porukka teki kuitenkin kivasti tiliä. Ja jos se sattuisikin toimimaan, sen parempi.

Tero Partanen

"Jaa että jostain taivaalta olisi ensin tullut idea tunkea korvaa valo, ja sitten pojat olisivat vasta alkaneet tutkia, että olisiko siellä joku solu, jossa olisi jotakin opsiinia joka vaikka hoksaisi sen valon?

Menee entistä villimmäksi."

Todistit juuri pointtini siitä, mitä on luoda uutta / päästä ideasta toteutuksen asteelle tilanteessa, jossa lähtökohtaisesti on kuvitelma siitä, että kaikki jo keksintöön liittyvät mekanismit ovat täysin kartoitettuja tai keksijän tiedossa. :) Mitäpä sitä ideoimaan, kun kerran jo tiedetään, että "siellä ei ole opsiinia, joka vaikka hoksaisi sen valon". Huomaat varmaan, mitä tarkoitan. Valkeen tapauksessa on ensin ollut idea, ja sitten suppeampia kokeita ihmisillä, joilta saadun palautteen perusteella on nähty kiinnostavana tutkia lisää. Toisinsanoen, valolla on vaikuttanut olevan jonkinmoinen vaste henkilöissä, jotka sitä ovat kokeilleet. Onko vaste placebon ansiota, vaiko jotain fysikaalista/funktionaalista, joka havaitaan mielialan nousuna ja/tai kaamosoireiden helpottamisena, sitä ei tässä vaiheessa varmastikaan kukaan tiedä. Mutta väittäisin, että siitä ei saada edes hämärää selvyyttä, mikäli asenne tämänkaltaisen asian tutkimiseen on se, että me tiedämme jo kaiken tietämisen arvoisen. Valon vaikutus ihmisessä perustuu tähän ja tähän, piste. Tämä on minusta todella vahingollinen asetelma, joka kyllä ihan oikeasti estää uusien asioiden löytymistä.

Ideahan on, että korvakäytävän kautta suoraan aivokudokseen johdettu valo, eli tietynvoimakkuuksinen ja taajuuksinen sähkömagneettinen säteily, on joillain koehenkilöillä vaikuttanut saavan aikaan vastaavankaltaisia vaikutuksia kuin silmien kautta "kaamoshoitona" annettu valohoito. Haastan jokaisen skeptikon todistamaan sen, etteikö tuolta voisi paljastua yllättäviäkin, toistaiseksi tuntemattomia toimintamekanismeja. (kyllä, tiedän että kukaan ei sitä pysty tässä vaiheessa todistamaan :)) Myös ikävienkin vaikutusten muodossa. Edelleenhän tutkitaan aina vaan vaikkapa sitä, minkälaiset pitkäaikaisvaikutukset on sähkömagneettisella radiotaajuisella säteilyllä aivokudokseen, esim. aivokasvainten syntymekanismiin. Voihan olla, että Valkeen keksintö todella aiheuttaa aivoissa jonkinlaisen vasteen, joka tuntuu mielialan muutoksina, unirytmin muuttumisena (joka on jo itsessään indikaatio siitä, että jotain tapahtuu niissä aivojen osissa, joissa säädellään unen ja valvetilan välistä herkkää tasapainoa vs. nykytietämys silmien kautta saadusta valosta) jne. Vaikutukset voivat olla monenlaisia, ja kuten sanottua, myös ikäviä. Nämä kaikki pitää tutkia.

Jos kännykän radiotaajuisen säteilyn vaikutuksia ei täysin tunneta, miksi suoraan aivokudokseen johdetun valon vaikutukset olisivat yksikäsitteisesti selvillä ja tunnettuja vain siksi, mitä nyt tiedetään silmien kautta saadun valon vaikutuksista ihmiseen?

Kommenttina noihin "ledi halpa-hallista ja suoraan korvaan parilla eurolla" -heittoihin. Olkaa hyvät! :) Kukaan ei varmastikaan estä toimimasta juuri näin! Suomessa kuitenkin tämänkaltaiset, myynnissä olevat lääkelaitteet vaativat oman hyväksyntänsä. Tuotteen annosteleman valoannoksen on perustuttava johonkin, oltava tasalaatuinen ja määräinen ja myytävän laitteen on muutenkin täytettävä erilaisia kriteereitä, jotta sitä esim Suomessa apteekit ottaisivat valikoimiinsa. Omatekoinen parin euron viritys varmasti loistaa omassa korvassa hienosti, mutta sitä on turha mennä kauppaamaan oman pitäjänsä apteekkarille. Lisäksi kuten kaikki ehkä ymmärtävät, myös keksiminen ja idean kehittäminen konkreettiseksi tavaraksi vaatii rahaa. Pelkkä idea harvoin tuo makkaraa leivän päälle. Ns. virallista tietä tehty matka ideasta myyntiin kelpaaviksi tavaroiksi vaatii monenlaisia välietappeja, ja ne kaikki maksavat rahaa. Tutkijoidenkin on elettävä. Näin. Joten ei muutakuin marketista ledit korviin, kukaanhan ei pakota Valkeen laitetta ostamaan :).

Edelleen, vain tutkimalla voidaan päästä asiasta seuraavaan johtolankaan ja kohti lisääntynyttä ymmärrystä tämän idean suhteen. Ei spekuloimalla sitä, miksi se "jokin" ei mitenkään voi olla mahdollista. Syy on selvä: aivotutkimus on suhteessa aivojen kompleksisuuteen vielä nykyäänkin ihan lähtökuopissaan.

Neutroni

En usko, että tuollaisen laitteen toimivuus olisi keksijöille etu. Siinä tapauksessa niitä alkaisivat valmistamaan kaikki muutkin ja hinnat romahtaisivat. Tuo on teknisesti niin yksinkertainen laite, että sen suojaaminen patenteilla maailmanlaajuisesti on täysin mahdotonta. On varmasti taloudellisesti parempi bisnes "antaa ymmärtää", että homma toimii ja myydä vähän tolkuttoman törkeästi ylihinnoiteltuja laitteita hyväuskoisille kuin kilpailla markkinoilla kiinalaisia vastaan, joiden tuotantokustannukset ovat kymmeniä senttejä ja volyymit miljoonia.

Marko Hamilo

Tero, jos tiedät mikä on Valkeen tarina - mitä he ovat ensin löytäneet, mikä hypooteesi siitä on seurannut, miten sitä on koeteltu, kuinka keksittiin itse laite - niin kerro toki tai jaa linkki. Mitään näistä asioista yritys ei käsittääkseni ole missään kertonut.

Patenteista olen samaa mieltä. Käsittääkseni patenttihakemus on mutta ei hyväksyttyä patenttia koska tuossa ei ole mitään omaperäistä, minkä voisi patentoida. Hoitokonseptia ei voi patentoida, vain lääkemolekyylejä ja teknisiä laitteita ja sen sellaisia.

Buddha

Voihan nappien pitämisellä korvassa olla muitakin alakuloisuutta vähentäviä piirteitä kuin pelkkä valo. Ehkäpä melusaasteen väheneminen päänsisällä vähentää masennusta. Tai sitten on vain hauskempaa ja mielialaa kohottavaa, kun kuvittelee, että päässä säteilee. Tätähän voi kokeilla pitämällä miellyttäviä nappikuulokkeita (ilman musiikin kuuntelua) korvissa ja kuvittelemalla, että ne toimivat valolähteinä.

Mainostaisivatko eri julkaisut valokuulokkeita yhtä tehokkaasti, jos kyseessä olisi ulkomaalainen keksintö? Entä luottavatko suomalaiset kuluttajat enemmän kotimaiseen keksijään ja valmistajaan kuin esimerkiksi Amerikan käärmeöljytehtailijoiden uusimpiin innovaatioihin? Tiedotusvälineillä on suuri 'valistusvalta' kuluttajiin. Tämänhän huomaa siitäkin, että erilaisia ideoita omaksutaan ja tuotteita aletaan ostaa mainostelevisioiden 'kulttisarjojen' perusteella.

Tiedemies

Ihmettelen, mistä tulee väite, jonka mukaan melanopsiinia ei ole nisäkkäillä muualla kuin verkkokalvon soluissa. En löytänyt heti viitettä, joten en tiedä, kuinka luotettava väite on. Ainakin linnuilla ja matelijoilla sitä löytyy suoraan käpyrauhasesta.

En tietenkään väitä, että korvavalo toimii. Mutta väitän, että teoria ei ole ollenkaan "älytön" samaan tapaan kuin joku homeopatia. Käpyrauhanen on yksi vanhimmista aivojen osista, se löytyy melkein kaikilta eläimiltä.

Ile

Tiedemiehelle:

Osuuko käpyrauhaseen fotoneja, jos tunget Valkee NPT® 1000 kirkasvalokuulokkeilla valoa korvaasi?

P.S.V.

Jostain luin, että valo voisi kulkea verisuonia pitkin kaikkialle aivoihin. Oma hypoteesini on, että verisuonissa virtaava veri sisältää pyörteilyä vähentämällä virtausta helpottavan verkkomaisen lasi-komponentin, joka kuitenkin "romahtaa" nesteeksi verta käsiteltäessä. Lasi-komponentti tekisi verestä myös paremman optisen kuidun.

Mikä sitten voisi olla valon tehtävä aivoissa? Tästä sain vihjeen kerran luettuani yön vaikeaan tenttiin ja aiottuani nukkua tunnin ennen tenttiin lähtöä. Huomasin heti, että unta on mahdoton saada. Sitten keksin kohdistaa kirkkaan pöytälampun valon kasvoihini ja uni tuli muutamassa sekunnissa. Käpyrauhanen ei varmaan olisi reagoinut näin nopeasti, joten valo saattoikin jollain tavalla tasoittaa aivojen tilaa esimerkiksi synkronoimalla eri tumakkeiden yms. sykkeen. Tähän viittaa ehkä myös hyväätekevä vaikutus, joka seuraa kasvojen kääntämisestä kevätaurinkoon. Yksi kaamosmasennuksen tekijöistä saattaisikin olla krooninen epätahtisuus aivotumakkeiden välillä.

N. N.

Korjaan tuota jutussa esitetty tieteellistä päättelyä, kun se on niin fundamentaalisesti pielessä.

"- näiden solujen tulee vaikuttaa samalla tavalla sirkadiaaniseen järjestelmään kuin kymmeniä miljoonia vuosia sitten, vaikka niiden funktio on korvautunut silmän valoherkkiien solujen välityksellä tapahtuvalla mekanismilla"

Sukeltajan syke hidastuu veden alla johtuen merinisäkkäiltä peritystä säätelyjärjestelmästä. Ja kana on todellakin geneettisesti melkein dinosaurus. Jne.

"- tämä kaikki on jäänyt huomaamatta lääkäreiltä ja nisäkkäitä tutkivilta biologeilta ja eläinlääkäreiltä"

Eihän ne ennenkään ole mitään huomanneet. Suolistoleikkauksen on tiedetty parantavan sokeritaudin parissa päivässä jo vuosikymmeniä paitsi että em. tyypit eivät saaneet sitä kakaistua ulos. Ja tämä sentään on aika selkeä juttu eikä näitä "miltä susta nyt tänään tuntuu?"-juttu.

Sen sijaan ne ovat huomanneet, että nainen haistaa kaikenlaista miehestä tiedostamattaan ja se vaikuttaa naisen käytökseen. Ja keuhkoista löytyi karvasta aistivia makusoluja.

Kvalitatiivinen päättely on siis äärimmäisen epäluotettavaa [myös matematiikassa] ja varsin paha virhe on luottaa asiantuntijoihin harmaalla alueella. Ei tieteen ammattilainen käräytä amatöörejä vaan toisia ammattilaisia perättömien tutkimustulosten julkaisusta, koska viimemainittu vaatii enemmän osaamista.

Edustamasi skeptinen päättely taas on tilastollista: Vain 2 ideaa 100 000:sta on merkittäviä. Skeptikko pyöristää tämän ja ajattelee, että "0 ideaa 100 000:sta on merkittäviä".

Esillä olevaan asiaan ei saa selvyyttä ilman empiirisiä (sokkotesti) kokeita ja skeptikko on tilastollisesti oikeassa tuon 2/100 000 säännön takia eikä siihen tarvita ymmärrystä asioista. Kaiken vastustaminen riittää. Koska skeptikko saa tilastollisesti positiivista feedbackiä "mikään ei kuitenkaan toimi"-ajattelustaan niin hän voi virheellisesti kuvitella ymmärtävänsä maailmaa. Bayesiläisittäin ajatellen skeptikon tekemät päätökset eivät kuitenkaan ole informoituja.

Toinen juttu on se, että jos joku on keksinyt valosähköisen masennuslääkkeen niin eiköhän sen turvallisuus ole testattava kliinisesti. Tiedä mitä kukkakaaleja valo saa kallon sisällä kasvamaan.

Sen kai kaikki täällä jo tietävätkin, että SSRI-lääkkeillä ei ole todettua kliinistä tehoa vaan ne olivat lääkeyhtiöiden ja lehdistön suuri vedätys? Lääkeyhtiöt vain sensuroivat 90% huonoimmista testituloksista esittäessään testituloksia hyväksyntäviranomaisille. Siellä ne apteekin hyllyllä kuitenkin vielä ovat eivätkä lähde sieltä minnekään ennen kuin seuraavan sukupolven masennuslääkkeet jyräävät ne.

Marko Hamilo

"Toinen juttu on se, että jos joku on keksinyt valosähköisen masennuslääkkeen niin eiköhän sen turvallisuus ole testattava kliinisesti. Tiedä mitä kukkakaaleja valo saa kallon sisällä kasvamaan."

Eiköhän, mutta kyllä sitä laitetta nyt vain myydään vaikka loogistahan olisi pitää sitä paitsi tehottomana myös turvattomana kuunes se on testattu.

Itse laite on käynyt jonkinlaisen hyväksyntämenettelyn, mutta olisiko sitten niin, että se on hyväksytty koska on valvojien mielestä niin ilmeistä ettei sillä ole mitään vaikutusta.

Ja vielä kerran: on mahdollista että tuo laite toimii. Mutta koska se perustuisi julkaisemattomaan fysiologiaan ja julkaisemattomaan mekanismiin jne, siitä saadaankin jo useamman melko epätodennäköisen onnistumisen tulo. Melko epätodennäköinen X melko epätodennäköinen X ihan mahdollinen X ei kauhean todennäköinen = varsin huomattavan epätodennäköinen.

Tutkijanen

Meillä sekptikoilla on kaikke uutta kohtaan vakava luulomus sairaus, pidämme muitta mutkitta uskomuslääkintänä kaikkea yli oman ymmärryksen menevää. Tämäkin lyttääminen vetää mukaan kaikki homeopatiasta lähtien, miksi? Siksi, että emme uskalla kokeilla uskomuslääkinnäksi listaamiamme uutuuksia, pelkäämme varmaan luulomustaudistamme parantumista :) No, ironia sikseen, mutta ah niin monet maailmaa mullistavat ja järjenvastaiset keksinnöt on enste teilattu, ja keksijät noitaroviolla poltettu. Maailma oli pannukakku ja nyt se kuulostaa niin naurettavalta, seuraavat sukupolvet pitää hauskaa meidän tieteelläämme. Luulot pois tieteellisistä artikkeleista, kiitos!

Cuthbert

"Maailma oli pannukakku ja nyt se kuulostaa niin naurettavalta, seuraavat sukupolvet pitää hauskaa meidän tieteelläämme. "

Legendaa. Maan ympärysmitta laskettiin suhteellisen tarkasti jo antiikin aikana.

Rahastukseksi hankkeen jokaisen pitäisi tajuta ihan pelkästään vempeleen tajuttoman hinnan vuoksi. "Tämä laite saattaa toimia, emme ole tehneet mitään testejä (ainakaan sellaisia jotka eivät herättäisi oikeissa tutkijoissa poskettoman hervottomia naurunpyrshkähdyksiä) mutta onhan se disäiniä ja tyylikäs ja vaikka mitä! Maksakaa vain parisataa euroa!"

"tuotteen annosteleman valoannoksen on perustuttava johonkin, oltava tasalaatuinen ja määräinen ja myytävän laitteen on muutenkin täytettävä erilaisia kriteereitä, jotta sitä esim Suomessa apteekit ottaisivat valikoimiinsa."

Ihanko _oikeasti_? Eihän koko systeemin vaikuttavuuttakaan ole todistettu, joten miksi viranomaisia kiinnostaisi tietää onko valo 'tasalaatuista'? Uskoisin että lähinnä viranomaiset ovat todenneet ettei korvavaikun valaiseminen ole vaarallista eikä laite aiheuta palovammariskiä. (Esimerkiksi hehkulampun tunkeminen korvaan ei välttämättä ole terveellistä pitemmän päälle kun ne lämpiävät enemmän kuin nämä LEDit)

Janne Sinkkonen

Kun linnuiltakin on löydetty aivoista fotoreseptoreja, en uskaltaisi väittää ettei niitä ole nisäkkäillä. Tuskin nisäkkäiltä on aivoista fotoreseptoreita erityisen aktiivisesti haettu. Biologia on monimuotoista ja teoriat ovat aika löysiä, eikä niiden perusteella ole helppo yleistää. Yllätyksiä tulee jatkuvasti.

Sensijaan minusta on huolestuttavaa ettei Oulun porukka ole vieläkään saanut näyttöä julkaistuksi valohoidostaan. Aikaahan on kulunut ensimmäisistä uutisistakin kohta vuosi? Helposti ajattelee ettei näyttöä ole tullutkaan odotetusti, mutta koska rahaa tulee ovista ja ikkunoista tehdään "hieman lisätutkimuksia". Näytön puutehan ei tunnetusti tarkoita ettei ilmiötä ole, jos koe on tehoton tai metodologisesti huono. Tilanne voi olla vaikea ryhmän sisäisestikin: on uskoa, skeptisyyttä, rehellisyyttä ja ahneutta.

Kenen syy sitten on että laite maksaa about 200 euroa ja sitä ostetaan vaikkei näyttöä olekaan? Tai ehkä paremminkin, millainen maailman pitäisi olla ettei näin tapahtuisi? Tai onko kuitenkin parempi että näin tapahtuu - onko tämä joku välttämätön paha?

Oranki

> Tuotteen annosteleman valoannoksen on perustuttava johonkin, oltava tasalaatuinen ja määräinen ja myytävän laitteen
> on muutenkin täytettävä erilaisia kriteereitä, jotta sitä esim Suomessa apteekit ottaisivat valikoimiinsa.

Valoannoksen annostelu on jo sinällään typerä termi. Kevätauringon paistaessa se valomäärä jonka ihminen saa on vähintäänkin miljardeja kertoja suurempi kuin KalloValon ledien kelmeä hehku. Jostain syystä tuota kevätaurinkoa ei annostella minuuttimittarilla, mutta 'tasalaatuista' se on siinä mielessä että auringonvalon spektri on ihan jotain muuta kuin ledien ikävä piikki pienellä taajuusalueella. Kasvotusten tekisi mieli kysyä kallovalon tutkijoilta että meneekö hoito pieleen jos hoidan vaikkujani joka toinen päivä 6min ja joka toinen 18min? Mistä tulee tuo 12 minuuttia? Liekö se maksimi sille kaikkein yksinkertaisimmallekin, ennenkuin homma alkaa nyppiä?

Apteekeissa myydään myös kuumemittareita, kosmetiikkaa ja salmiakkia. Apteekki ei ole todiste yhtään mistään. Aina se ei ole sitä edes 'oikeiden' lääkkeiden kohdalla.

Tiedemies

Minun pointtini ei ollut lainkaan väittää, että laite toimii - siitä ei ole todisteita. Sensijaan terve skeptisismi sanoo, että laitteen toimimiselle ei tunnetun fysiologian valossa (sic) ole sellaisia esteitä, joita Marko esittää sille olevan. Korvan pohjalla kallo on erittäin ohut, kallo on vaaleaa ainetta ja sen täyttää läpikuultava neste. Kirkas valo korvakäytävässä aivan mahdollisesti aiheuttaa sen, että fotoneja päätyy käpyrauhaseen. Ja vaikka niitä ei sinne päätyisikään, niitä kyllä takuulla päätyy muualle aivoissa.

Tietenkään tästä ei seuraa, että korvavalo toimii; en usko että se toimii, mutta tämä ei ole lainkaan olennaista. Olennaista on se, oikeuttaako fysiologian tuntemus paitsi skeptisyyden - mikä on tietenkin paikallaan - yllä esityn kaltaisen täydellisen tyrmäyksen suoralta kädeltä. Homeopatiaan vertaaminen on älytöntä, koska homeopatiaa toimiminen todella vaatisi tunnettujen luonnonlakien vastaisia mekanismeja. Tämä vaatii vain, että jokin mekanismi, joka on oletettu surkastuneeksi, ei sitä olisikaan. Esitin yllä kysymyksen, johon en onnistunut löytämään vastausta: Kuinka laajaan ja millaiseen tutkimusaineistoon perustuu oletus, että melanopsiini ei ekspressoidu käpyrauhasessa nisäkkäillä? Tämä ilmoitetaan useassa paikassa tosiasiana, mutta millä kaikilla nisäkkäillä sitä on tutkittu, ja miten johtopäätös on vedetty? Vai onko niin, että tutkimustulos on saatu hiiren käpyrauhasesta ja yksinkertaisesti oletettu, että näin on? Isommilla nisäkkäillähän valoherkkyyden ei ole tarvinnut täysin hävitä, koska valoa ei normaalioloissa pääse aivoihin paksun kallon takia. Kuten totesin, en väitä tässä mitään, olen itse tietämätön tästä asiasta.

Minusta on hyvä, että Marko laajensi juttuaan hieman niin, että siinä on selitetty mekanismi ja skeptisyyden perustelut tarkemmin. Se myös poistaa osaltaan mielestäni alkuperäisessä kirjoituksessa olleen ongelman, joka sai kirjoituksen näyttämään pelkältä naljailulta.

*

Koska korvalla pidettävän kännykän säteilyn vaikutuksista aivoihin ei ole tarkkaa tietoa, vaan toiset väittävät sen lämmittävän vaikutuksen tehostavan aivotoimintaa ja toiset epäilevät sen aiheuttavan kasvaimia, niin miksi esimerkiksi ledlampun lämpösäteilyllä (kai siitäkin jotain lämpöä kehittyy) ei voisi olla korvan ja ehkä aivojenkin verenkiertoa tehostava vaikutus. Entä tiedä, miten paljon aivojen tai sisäkorvan ja korvakäytävän lämpötilan pitää nousta, jotta sen havaitsee tietoisesti, mutta ehkä pieni lämpötilan nousu tai verenkierron tehostuminen vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin.

Bmoa

Korvavalohoito on saanut myös Pohjois-Pohjanmaan Innosuomi-palkinnon. Markkinointi on siis niin hyvää, että sen voi palkita.

Tämä hoito ei suinkaan ole mitenkään uusi tai vallankumouksellinen. Monet ns. primitiiviset kulttuurit ovat harrastaneet kallonporausta. Yleisesti on kuviteltu, että siinä on pyritty päästämään pahoja henkiä ulos päästä. Koska kuolleiden kulttuurien edustajat eivät ole itse asiasta kertomassa, voimme yhtä hyvin olettaa, että heidän tarkoituksensa on ollut päästää valoa sisään päähän.

Jos tuotteen tarkoitus on lääkinnällinen (mitä en usko, sillä ilmiselvästi sen tarkoitus on kaupallinen), ei sen tehoa ole todistettu. Vielä vakavampaa on se, että myöskään sen turvallisuutta ei ole tutkittu. Koska ihminen ei normaalisti kävele lamput korvissa, voi hoidosta hyvinkin olla jotain tuntematonta haittaa, varsinkin jos kehittäjän höpinät vaikutusmekanismeista pitävät paikkansa. Voihan aivoissa olla esimerkiksi valoherkkiä aggressioreseptoreita, joiden stimulointi saa ihmisen murhanhimoiseksi. Toisaalta jo tuotteen hinta voi aiheuttaa sellaista.

Marko Hamilo

Kaleva:

"Valkee hakee parhaillaan noin sataa kaamosmasennuksesta kärsivää potilasta uutta tieteellistä tutkimusta varten. Sokkotestinä suoritettava koe tehdään alkavan kaamoksen aikana."

Jos Valkee hakee näitä ihmisiä vasta nyt, milloinkohan tutkimus pääsee alkamaan? Alle neljän viikon kuluttua ollaan tilanteessa, jossa valon määrä kasvaa joka päivä. Voisi siis odottaa oireilun vähenemistä, mutta myös verrokeilla.

Tohtori

Kansainvälisesti arvostettu, riippumaton valohoitotutkija prof. Raymond W. Lamm on kirjoittanut tästä laitteesta: "No indication that this is anything more than a scam."

Tiedemies

Vielä asiasta: Valolle herkkien gangliasolujen olemassaolo havaittiin vasta 2007, epäsuorasti, kun syntyjään sauva- ja tappisoluttomilla ihmisillä päästiin tekemään kokeita. Ihmisiä, joilla näiden solujen roolia on onnistuneesti tutktittu, on kokonaista kaksi (2) kappaletta:
http://www.medicalnewstoday.com/articles/91836.php

Pointtini on: Aivojen tätä puolta ei todellakaan ole tutkittu mitenkään erityisen paljon.

Jere

Marko Hamilo kirjoitti:

"Vertailun vuoksi: katsoin päin aurinkoa pikkurillin pääni läpi. Siinä on vähän kynttä, ihoa, luutakin, verisuonia jne. Ehkä 8 mm. En nähnyt mitään."

Voisitko kertoa tarkemmin koejärjestelystä? Kiinnostaa erityisesti, että mitä pikkurillin pään ympärillä näkyi, kun suoritit kokeesi? Näkyikö siinä sininen taivas, vai olitko kenties täysin pimeässä huoneessa, jossa oli vain pikurillin kokoinen ja sen peittämä aukko? Ympäröivän valon määrä nimittäin vaikuttaa oleellisesti mittavälineesi, eli silmän mahdollisuuksiin havaita mahdollisesti sormen läpi tulevaa valoa. Oman havaintoni mukaan aika mitättömänkin taskulampu valo näkyy sormenpäiden lävitse.

Toinen lainaus Hamilolta:

"Ja vielä kerran: on mahdollista että tuo laite toimii. Mutta koska se perustuisi julkaisemattomaan fysiologiaan ja julkaisemattomaan mekanismiin jne, siitä saadaankin jo useamman melko epätodennäköisen onnistumisen tulo."

Oletat siis, että fysiologiasta ja mekanismeista on julkaistu tietoa paljon enemmän, kuin sitä on julkaisematta? Kuinka suuren osan aivoja ja valoa koskevista totuuksista arvelisit olevan tutkittuja ja julkaistuja, ja kuinka paljon on vielä tuntematonta? Edes jokin karkea näppituntuma? Sinulla tuntuu olevan kova luottamus siihen, että tähänastinen tieto kattaa melkein kaiken...

Marko Hamilo

Jere,

kokeilin uudestaan: huomaan eron, kun silmäluomi on kiinni ja pikkurilli edessä, jos tuon käden pikkurillin eteen. Jos peitin silmän kämmenellä, en huomannut eroa.

Mutta varsinainen kysymyshän koski sitä, onko muualla aivoissa valoherkkiä soluja, joista vai tähän mennessä ei ole julkaisua? Totta kai niitä voi olla. Mutta tällaiseen löydökseen suhtauduttaisiin ilman mitään siihen liittyviä hoitokokeitakin normaalilla kriittisyydellä eli enenn kuin väite on julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä, sitä ei kannata ottaa kovin vakavasti ja sitten kun se on julkaistu, ratkaisevaa on löytävätkö muut laboratoriot saman.

Nyt markkinoilla on laite jonka toimintamekanismin uskottavuuden tueksi ei ole mitään tällaista julkaisua, ei edes väitetä että sellainen olisi lähetetty johonkin lehteen.

Toinen kysymys on, kuinka uskottava hypoteesi tämä olisi. Nisäkkäiden evoluutiossa puhutaan kymmenistä miljoonista vuosista. Niillä soluilla on tietty funktio. Mikä valintapaine olisi säästänyt niitä soluja siellä minne aurinko ei kunnolla paista, varsinkin kun sama funktio toteutuu nyt verkkokalvolla ja välittyy hermoimpulsseina suprakiasmaattisen tumakkeen kautta?

Oletetaan nyt että tuollaisten solujen olemassaolon todennäköisyys olisi vaikka huiman korkea 0,1. Sitten oletetaan että sinne päästään korvan kautta tn 0,1. Ja sitten oletetaan että niillä saadaan terapeuttinen vaikutus 0,1. Näillä melko optimistisillakin oletuksilla todennäköisys että homma toimisi olisi 0,001.

Kilpaileva hypoteesi: tutkijoilla on jokin aavistus jostakin (jolloin kyse ei ole varsinaisesta vilpistä) mikä voisi auttaa kaamosmasennukseen. Sitten joku keksii, että toisin kuin lääkekehityksessä, tästähän saa kassavirtaa ennen kuin on mitään näyttöä siitä että laite toimii. Mikä on todennäköisyys että asuntovelkainen ihminen jättää rahat pöydälle, varsinkin jos mihinkään suoranaiseen tieteelliseen vilppiin tai rikosoikeudellisessa merkityksessä petokseen ei syyllisty?

En väitä, että jälkimmäinen hypoteesi on oikea, mutta se on huomattavan uskottava sen valossa, mitä kaikenlaisesta huuhaasta yleensä tiedetään - erityisesti verrattuna tuohon ensimmäiseen hypoteesiin.

Jere

Kiitos vastauksesta!

Mutta vielä: Mielestäni kaikista varsinaisin kysmys on se, toimiiko laite vai ei? Pointtini on lähinnä se, että eikö kautta aikojen ole tehty keksintöjä, jotka ovat toimineet ennen kuin tiedetään mihin niiden toiminta lopulta perustuu? Toki korvavalon toiminta voi olla pelkkää placeboa, mutta mielestäni todellisen syy-vaikutus -yhteyden mahdollisuutta ei pitäisi vähätellä siltä pohjalta, että yksi oletettu toimintamekanismi vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Jokuhan on voinut tunkea ledejä korviinsa ihan pelkkää kyllästymistään, tai kännissä, tai osoitella sinne jollain muulla valolla ja huomata jotain vaikutusta. Keksinnöt voivat löytyä vahingossa, ilman ennakkotietoa siitä, mihin niiden toiminta perustuu, tai ilman minkäänlaista hypoteesiä.

Hyvä, että on simppeli Kallovalo-ohjeet saatavilla, sen verran tähän keksintöön voisin ropoja ja vaivaa sijoittaa jo ennen tutkimustuloksia. Enkä kyllä näe mitään syytä sijoittaa kovin paljoa enempää, vaikka laite toimisi. Kaikki tämä epäluulo laitetta kohtaan johtunee juurikin laitteen hinnasta, hätäpäisestä kaupallistamisesta ja tietysti idean outoudesta. Tervettä epäluuloa, vänkään vain sen perusteista, en epäilystä sinänsä.

Tuplasokkokokeen tuloksia voi muuten odotella huhtikuun alussa, kuten tämän linkin takaa löytyvvästä tutkimussuunnitelmasta käy ilmi: http://clinicaltrials.gov/ct2/show/study/NCT01030276 Toivottavasti tutkimus tehdään ja raportoidaan kunnolla.

Marko Hamilo

Kiitos linkistä tutkimussuunnitelmaan. Tuossa jää nyt auki se mahdollisuus, että paraneminen johtuu keväästä, jos kerran maaliskuuhun asti mennään. Verrokit tietysti sitten parantuvat yhtä lailla, mutta tämä antaa vuoden lisää peliaikaa firmalle.

Hemuli

Marko,

Ymmärrän, että nyt tämä valmistaja yrittää todistaa väitettään Oulussa tehtävällä (yhdellä?) kliinisellä tutkimuksella, ja odottelemme siis tuloksia, kuka minkäkinlaisin odotuksin.

Yhtä asiaa en kumminkaan yhtään ymmärrä. Laitetta myydään jo, ja kovaan hintaan (mm Yliopiston apteekin kautta (sic!)) terveysväitteinä samat kuin mitä nyt aiotaan (yritetään) tutkimuksin tosiksi osoittaa. Käsitykseni mukaan kyseessä on siis lääkinnällinen laite, joka pitäisi asianmukaiseti olla varustettu CE-merkinnöin. Katso esimerkiksi Valviran sivusto http://www.valvira.fi/luvat/terveydenhuollon_laitteet_ja_tarvikkeet

Siellä sanotaan mm:

"Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Suomessa saa markkinoille tuoda ja ottaa käyttöön vain vaatimukset täyttäviä terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita. Ennen tuotteen markkinoille saattamista valmistajan on näytettävä toteen sen turvallisuus, käyttötarkoitukseen sopivuus ja suorituskyky.

Laitteissa pitää olla vaatimusten mukaisuutta osoittava CE-merkintä poikkeustapauksia lukuun ottamatta." Poikkeuksina lienevät niin pienet laitteet, että niihin ei voi kuhunkin yksittäiskappaleeseen laittaa CE-merkkiä.

Olen lähettänyt jonkin aikaa sitten valmistajalle sähköpostin kysyen onko laitteella CE-merkintä. Ketään ei yllättäne, että vastausta ei ole kuulunut.

Siljamaarit

Korjaisin sen verran Jeren viestiin, että tuo linkki vie tutkimussuunnitelmaan, jossa verrataan kirkasvalohoitoa ja plasebohoitoa kaamosmasennukseen. Clinical trials.gov -sivustolla julkaistusta tutkimussuunnitelmasta ei ilmene, että aktiivihaarassa (tai edes vertailuhaarassa) olisi käytössä korvavalot - päinvastoin näyttäisi olevan kysymys tavanomaisesta kirkasvalohoidosta, jonka vaikuttavuudesta on jo olemassa useita muitakin tutkimuksia. Korjaathan, jos tiedät muuta kautta, että kysymys olisi sittenkin korvavalotutkimuksesta?

Tuomas

Käsittääkseni koko jutun taustalla on oululainen tutkija, joka on pitkään tutkinut eläinten talviunikäyttäytymistä ja siihen liittyviä biokemiallisia mekanismeja. Idea valohoitoon korvan kautta on nimenomaan lähtenyt tutkimuksesta valon vaikutukseen käpyrauhasessa nisäkkäillä. Yleisesti on kai uskottu, että ihmisellä ei ole vastaavaa mekanismia, mutta tutkija oli vetänyt omat johtopäätöksensä ja tehnyt aiheesta jonkinlaisen tutkimuksen. Minun käsitykseni on, että Valkee on syntynyt tällaisten taustojen pohjalta. Valitettavasti kuulin asiasta tutkijan tuttavalta, eikä minulla ole suoria linkkejä näihin tutkimuksiin. Itse odottelen mielenkiinnolla tarkempia tutkimustuloksia.

Led Lenser

Olen yrittänyt tätä kotona kokeilla jo useamman kerran suht paljon keskiverto marketti-ledilamppuja tehokkaammilla valoillani. Nyt tänään sitten älysin ruuvailla kaiken ylimääräisen tehokkaimmastani pois, ja jäljelle jäi siis ledi + patterirunko. Maksimiteholla tungin korvaa lämmittämään noin 5 minuutiksi, kyllä alko pörrään! Meinaan siis että ainakin korva lämpes mukavasti! Pelkkä lamppu kohdistettuna korvakäytävän suulle ei tuntunut lähellekään niin lämmittävältä kuin itse ledirunko tungettuna niin syvälle kuin menee. ( Ja lamppuna siis Led Lenser P7)

Nojoo, en tietenkään mitään yhden hengen sokkotestejä ala lamppuni kanssa tekemään, mutta tosiaan lämmitti mukavasti. :) Ja lamppu maksoi kaupassa yli 50€...

Hemuli

Katsoin tutkimussuunnitelmaa annetusta linkistä. Näyttää siltä, että kliininen tutkimus tehdään potilailla, joilla on keskivaikea tai vaikea (Major depression, recurrent episode, seasonal pattern, "moderate" or "severe" (classification code 296.32 and 296.33)) masennustila, eli siis lääkärin diagnoosin vaativa sairaus. Tämän tutkimuksen tulokset eivät voine olla yleistettävissä "tuhansille kaamosmasentuneille". Juuri tästä syystä ovat aikaisemmin mainitsemani määräykset lääkinnällisistä laitteista olemassa. Siksi, etteivät sairaat potilaat alkaisi ilman asiantuntevaa lääkärin ohjausta itseään hoitamaan tutkimattomilla tai muuhun tarkoitukseen kehitetyillä laitteilla ja siten pidennä sairauttaan tai lykkää oikeaan hoitoon hakeutumista.

lark

http://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/epages/KYA.sf/fi_FI/?ObjectPath=/...

Hemulille. Olin jo lähettämässä Valviralle kyselyä siitä, onko Valkeella CE-merkintää, mutta on sillä, kuten ylläolevasta linkistä näkyy.
En ymmärrä lääketieteen puolta, mutta pohdin myös sitä, että vielä ei olemassa myöskään tutkimuksia siitä, miten kallolampun pitkäaikainen käyttö vaikuttaa fysiologisesti korvaan, tai miten sen kuumuus. Ihmisen ruumiinlämpötilan tuo lamppu palaessaan kuitenkin monessa tapauksessa ylittää. Onko korvien kuumentaminen keinotekoisesti pidemmän päälle terveellistä.

* Valon määrän väheneminen aiheuttaa monille kaamosmasennuksen oireita
* Kirkasvalokuulokkeet lisäävät valon määrää tehokkaasti ja helposti
* Tuote on kliinisesti tutkittu Oulun yliopistossa
* Tutkimuksissa havaitut haittavaikutukset olivat lieviä ja ohimeneviä, mm. päänsärkyä, korvien kuumotus ja unihäiriöitä
* CE-merkitty suomalainen tuote
* Takuu 2 v

Hemuli

Iarkille.

Kiitos päivityksestä. Yliopiston Apteekki on täydentänyt tuotetietoja sen jälkeen kun viimeeksi katsoin niitä.

Odottelen mielenkiinnolla julkaistua tietoa siitä miten tuote on tutkittu kliiniseti Oulun yliopistossa ja etenkin sitä mitä tuloksia terveysväittämien tueksi on saatu. Yliopiston Apteekin "julkaisemat" tulokset ovat aika pinnallisia:

1. Valon määrän väheneminen aiheuttaa monille kaamosmasennuksen oireita (Ei ole uusi ja spesifinen tieto tuotteelle.)
2. Kirkasvalokuulokkeet lisäävät valon määrää tehokkaasti ja helposti (Tämäkö on "kliininen tulos"? Kun valoa suuntaa korvaan, lisääntyy valo korvassa?)

lark

Löytyi vuodelta 1999 kiinnostava vanha nettiartikkelin tapainen , jossa pohditaan kirkasvalohoitojen vaikutusta silmiin. Tässähän puhutaan siis tavallisista isopintaisista kirkasvalolampuista. Millaista todettua tietoa lamppujen sinisen valon vaaroista on olemassa nyt kymmenen vuotta myöhemmin?Ainakin lokakuussa julkaistiin tutkimus, jonka mukaan valolamput saattavat laukaista migreenin.

http://www.adlux.fi/public/tyo/sinisenvalonhaitta.html

"Hammaslääkärit ja -hoitajat suojaavat silmänsä suojalasein tai suojakilvin siniseltä valokovettajan valolta. Voidaan helposti todeta, että Suomessa myytävistä valohoitolaitteista suurimpien pintakirkkauden omaavien valaisimen valolla voidaan kovettaa hammaslääkärin yhdistelmämuovipaikka-aine jopa puolessa minuutissa."

Sirkka Laitinen

Täyttä potaskaa tuo korvavalo totta kai on, mutta miksi tämänkin blogikirjoituksen pitää olla masentavan seksistinen? Myönnettäköön, että naiset tuntuisivat miehiä enemmän hurahtavan näihin huuhaahoroskooppihomeopatiohin, mutta silti, aika halpa veto oli tuo "valohieromasauva"vertaus. Ettekö nyt äijät pysty yhtään näitä pornomielikuvianne missään asiassa hillitsemään? Pitääkö se v.... sotkea ihan JOKA asiaan! Meitä naisskeptikoitakin on, emmekä jaksa näitä ainaisia puberteettisia "miehisiä" mielikuvitusleikkejä. Minäkin voisin ehdottaa vaikka mitä peniksenjatkejuttuja, mutta kun en aina jaksaisi laskeutua tuolle tasolle.

Nina

Sirkka, minua taas hymyilytti tämä "anatomisesti miellyttävällä tavalla muotoiltu kaamosvalohoitolaite vähentäisi depressiivistä oireilua vähintään yhtä paljon kuin korva-annostellut fotonit, ja ehkä muutenkin parantaisi käyttäjän elämänlaatua". Ainakin oman subjektiivisen kokemukseni perusteella allekirjoitan ajatuksen säännöllisten orgasmien tuomasta elämänlaadun paranemisesta. En henk.koht. näe mitään huonoa siinä ajatuksessa, että naistenkin oletetaan nauttivan omaehtoisesti seksistä, jopa hieman huvittelevankin. Korvavaloille nauran ihan yhtä hersyvästi kuin magneettirannekkeille sun muulle huuhaalle eli olen skeptikkotyttökollega.

Topi Rinkinen

Moi,

Marko Hamilo: "Oletetaan nyt että tuollaisten solujen olemassaolon todennäköisyys olisi vaikka huiman korkea 0,1."

Jos miettii todennäköisyyden määritelmää, niin ainoat mahdolliset arvot em todennäköisyydelle on 0% ja 100%.
Jos tehdään toistokoe, jossa 10000 (tätä)totuutta tuntematonta blogistia "heittää noppaa" (eli odottaa niinkauan että luotettavia tutkimustuloksia on saatavilla), ja sen jälkeen katsotaan kuinka moni noista 10000:sta "nopasta" oli "heiton jälkeen" puolesta ja kuinka moni vastaan. Lopputulema tällaiselle todennäköisyyskokeelle on joko 10000 puolesta tai sitten 10000 vastaan. Välimuotoja ei ole.

Eli => Todennäköisyyslaskennan yleispätevyys ei päde "absoluuttisia totuuksia" etsittäessä. Myöskin yhdistelmätodennäköisyys on käyttökelvoton.

Toisena esimerkkinä voisi käyttää pi:n arvoa (3,1415...).
Heitän kysymyksenä: "Mikä on todennäköisyys että pi:n miljoonas desimaali on 7?" (en oikeasti tiedä onko se 7 vai ei).
Todennäköisyys sille on joko 0 tai 1. Jos se on 7, niin todennäköisyys on 1. Jos ei ole 7, niin todennäköisyys on 0. Se että en tiedä vastausta ei muuta todennäköisyyttä.

Jos kysynkin "Mikä on todennäköisyys että pi:n n:s desimaali, kun n on satunnainen positiivinen kokonaisluku, on 7?".
Tässä todennäköisyys ollee (mikäli pi:n desimaalien jakauma on tasainen) 10%.

Olennainen ero on että tehtävänannossa on kerrottu miten "noppaa heitetään". Jos se on "unohdettu kertoa", eikä se ole implisiittistä, niin todennäköisyys ei ole mitenkään mielekäs mittari.

Markon esittämä todennäköisyysmalli toimii jos asettelu muutetaan:
"todennäköisyys että satunnaisesti valittu terveysväitteinen tuote (jolla ei ole luotettavaa tutkimuspohjaa) toimii, on 10%".
Mutta silloin se ei ole enää käytettävissä korvavalohoidon toimivuutta arvioitaessa.

- Topi

Topi Rinkinen

Moi,

Tolle valohoidolle voisi löytyä toinenkin mekanismi:

Veren happipitoisuus (tai hiilidioksidi-, en tiedä kumpi oikeasti vaikuttaa) voidaan mitata veren absorptiosta punaista valoa vastaan.
Tämä voidaan mitata suoraan sormen läpi, ilman että verta tarttee poistaa kehosta.

Jos hapen sitoutuminen hemoglobiiniin aiheuttaa muutoksen punaisen valon absorptioon, ei ole kaukaa haettu ajatus että punainen valo voi vaikuttaa hapella kyllästettyyn hemoglobiiniin. Joko muuttamalla molekyylin viritystilaa tai jopa vapauttamalla happiatomin/molekyylin/radikaalin.
Jos tällainen reaktio olisi olemassa, niin sen aktivoiminen aivojen valtimoissa (en myöskään tiedä onko korvan takana ko valtimoita), voisi vaikuttaa aivojen hapensaantiin (ehkä jopa eri voimakkuudella eri aivojen osiin).
Aivojen hapensaannilla taas on tunnetusti vaikutuksia vaikka mihin.

- Topi

Marko Hamilo

Topi, voimme ajatella todennäköisyyden käsitettä tässä esimerkiksi niin, että yksi kymmenestä väitteestä, joka täyttää kriteerit x, y ja z, osoittautuu jälkikäteen oikeiksi ja yhdeksän huijauksiksi. Oleellinen pointtini oli, että tässä olisi siis uskottava useampiin melko epätodennäköisiisn väitteisiin, joiden tueksi ei ole mitään julkaistua näyttöä.

Ilkka Järvinen

Kun vähän kaivoin, niin löytyi tällaista tietoa: nisäkkäiden(kin) sirkadiaanisen rytmin säätelyyn osallistuu aivoissa kryptokromeja, proteiineja, joiden lähisukulaiset banaanikärpäsellä ovat valoherkkiä. Toistaiseksi on kai epäselvää, reagoivatko nisäkkäiden kryptokromit valoon. Joka tapauksessa niitä on ainakin hiiren verkkokalvolla. Keskeisin niiden rooli on ilmeisesti hypotalamuksen suprakiasmaattisen tumakkeen soluissa, jotka huolehtivat vuorokausirytmistä.

Ei tämä korvavaloa tietenkään selitä, sikäli kun mitään selitettävää lopulta edes on.

Löysin tiedot lähinnä tästä katsauksesta: http://physrev.physiology.org/content/90/3/1063.abstract

un archos

Jussi, "posteriin" voi kirjoittaa kuka vaan mitä tahansa - ei ihan kaikista vakuuttavin tieteellinen argumentti. Odottelen edelleen innolla "alkuvuodesta 2011 alan johtavassa tieteellisessä julkaisussa" esiteltäviä tutkimustuloksia.

Mutta eipä väliä niilläkään, jos Tekes on tukenut Valkee oy:tä yli 300 000 eurolla, niin hienosti menee joka tapauksessa!

MattiS

Hamilo on todella erehtynyt kritiikissään. Tämänpäiväinen Oulun Yliopiston ja sen arvostetun tutkijaprofessori Seppo Saarelan löydös aivojen valovasteellisesta OPN3 proteiinista on mullistava. Kannattaisi ensin tutkia ennenkuin alkaa dumpata asioita julkisesti.

Marko Hamilo

Kirjoitin: "Korvavalo ei ole homeopatiaa. Voi olla että laite toimii. Mutta jos vetoa pitäisi lyödä, aika isoilla kertoimilla sitten."

Nyt Valkeen väite on vähemmän epäuskottava, mutta tutkimusnäyttöä ei edelleenkään hoidon tehokkuudesta ole. Kuulemma randomized controlled trial on aikanaan tarkoitus julkaista. Eilinen julkistuskin on vasta konferenssipaperi, ei artikkeli vertaisarvioidussa lehdessä.

Jos hoito toimii, Valkeen ongelmana on että kuka tahansa tekee vastaavia laitteita muutamalla eurolla. Kaamosmasennuksesta kärsivien ihmisten kannaltahan se on vain hyvä.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009