Virallinen totuus on, että turve on hiilijalanjäljeltään kivihiiltäkin pahempi. Helsingin Sanomatkin kirjoittaa pääkirjoituksessaan:

"Hal­li­tus­oh­jel­man mu­kaan tur­peen ener­gia­käyt­töä pi­tää vä­hen­tää ym­pä­ris­tö­hait­to­jen ta­kia. Nyt näyt­tää sil­tä, et­tä ai­ka­tau­lu ei ole tar­peek­si kun­nian­hi­moi­nen."

Suurin piirtein näin minäkin ajattelin vielä maaliskuussa. Sitten tein Suomen Kuvalehteen jutun (ei verkossa) diplomi-insinööri Antti Kivimaan turve-energiaraportista.

Kivimaa väittää, että turve-energia voi olla ilmastovaikutukseltaan kivihiiltä parempi, suurin piirtein öljyn tai maakaasun veroinen energianlähde. Kivimaan ehdotus perustuu niihin viime vuosina julkaistuihin tutkimuksiin, joiden mukaan tietyt suotyypit ovatkin päästölähteitä. Niiden ottaminen turvetuotantoon olisi perusteltua, jos alueelle tuotantovaiheen jälkeen istutettaisiin metsä, joka luonnollisesti on kasvuvaiheensa aikana hiilinielu. Suomen pinta-alasta on noin kolmannes suota ja siitä noin kolmannes metsäjitettua, joten suhteellisen pienikin prosenttiosuus kaikkein eniten hiilidioksidia ja metaania päästävistä soista tuottaisi huomattavan suuren määrän turvetta, jota voitaisiin jalostaa esimerkiksi biohiileksi, joka kävisi käytännössä sellaisenaan nykyisiin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin. 

Kivimaa on tässä ihan oikeassa - aihetta on käsitelty Tiede-lehdessä aiemminkin. Vaikka luonnontilainen suo onkin päästönielu, suopellot ja monet ojitetut suot eivät ole.

Ympäristönsuojelijoille Kivimaan ehdotus on kauhistus: ajatuksena olisi moninkertaistaa turvetuotanto pariksi vuosikymmeneksi, jonka jälkeen vasta olisi tarkoitus siirtyä päästöttömiin energialähteisiin. Luonnonsuojelijoiden mukaan päästövähennyksiä pitää tehdä paljon nopeammin. Lisäksi pilattuja metsäojitettuja soita pitäisi ennemminkin ennallistaa kuin ottaa tuotantoon.

Kivimaan ehdotusta voisi kuitenkin viilata hieman ympäristöystävällisempään suuntaan ja kuorruttaa muutamalla luonnonsuojelijoita miellyttävällä houkuttimella. Totuus kuitenkin on, että kivihiilen poltto ei näytä loppuvan Suomessa aivan heti. Pienikin päästövähenemä on parempi kuin ei mitään. Tuontienergian korvaaminen kotimaisella olisi kuitenkin taloudellisesti niin perusteltua, että pelimerkkejä jäisi käytettäväksi myös luonnonsuojeluun hieman samaan tapaan kuin ydinvoima kelpasi eduskunnalle uusiutuvaa tukevan niin sanotun risupaketin kanssa.

Ensimmäinen myönnytys: kun Kivimaa ehdottaa 25 vuoden energiakvartaalia, kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan paremmin yhteensopva voisi olla 15-20 vuotta.

Toisekseen ehdotus voisi mennä paremmin läpi luonnonsuojelijoille, jos samalla sitouduttaisiin luopumaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti kaikesta nyt suunnitellusta turvetuotannosta luonnontilaisilla soilla.

Luonnonsuojelijat haluavat myös ennallistaa ojitettuja soita. Se ei ole ristiriidassa sen kanssa, että osa ojitetuista soista otettaisiin energiakäyttöön. Turvetuotanto olisi taloudellisesti Kivimaan mukaan hyvin kannattavaa. Voisi ajatella, että jos ojitetuista soista energiatuotantoon parhaiten soveltuvat prosentit otettaisiin tuotantoon, tästä perittäisiin pieni luonnonsuojeluvero, joka korvamerkittäisiin siihen, että luonnonarvoiltaan kaikkein eniten ennallistamisesta hyötyvät suot sitten ennallistettaisiin.

Mukavinta olisi tietysti ajatella, että energiantuotannossa voitaisiin siirtyä muutamassa vuodessa ydinvoimaan ja muihin päästöttömiin lähteisiin. Käytännössä lienee pakko tehdä likaisia kompromisseja, esimerkiksi valintoja maakaasun ja kivihiilen välillä - ja mahdollisesti myös kivihiilen ja turpeen, ehkä jopa öljyn ja turpeen välillä. Ihanteellinen energianlähde turve ei ole, mutta voisiko se olla ainakin väliaikaisesti yksi vähiten huonoista?

Kommentit (23)

Tapio Kuusela

Ensinnäkin suot ja joet kuuluvat yhteen ei ole jokea ta puroa jos ei ole suota eli kosteikkoa eli vesivarastoa.Tuo turpeen otto politiikkasi perustuu siihen ettei tätä asiaa tiedä tai tahallaan haluta tietää?Ei sinne puita pidä istuttaa vaan turpeen oton jälkeen siitä pitää tehdä vesivarasto ja joet pelastuu. Eikä se että joku suo on ojitettu tee siitä turhaa vaan vieläkin se toimii vesivarastona tosin huonosti.

Liito-orava

Turvehan olisi mahdollisimman järkevä tapa tuottaa energiaa Suomessa. Jatkuvasti uutta turvetta tuottavat suot ovat oman ja omavaraisen energiantuotannon merkityksen kannalta vähintään sama kuin Norjassa öljy ja kaasu. Soiden tuottaman nettobiomassan järkevä hyödyntäminen järkeviltä alueilta järkevillä tavoilla on vähintään - järkevää. Suomen järkevästi hyödynnettävät suot tuottavat vuosittain biomassaa määrät, joilla olisi korvattavissa lähes täysin tuontipolttoaineina nykyisin käytettävät kivihiili ja maakaasu. Fyffe jäisi omaan maahan omaa hyvinvointia pyörittämään!

Hamilon höpsöilyt ihmisen toiminnan tuottamasta hiilidioksidista ilmaston lämpenemisen pääaiheuttajana on höpsyilyä. Vielä. Kyllä poika ymmärrystään parantaa, kun nuori ja oppimiskykyinen on.

Jos hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä vaikutaisi niin voimakkaaasti ilmakehän lämpötilaan, kuin ilmastopelottelijat julkisuusmylläkässään ovat vuosia jo pelotelleet, niin vähintään pitäisi hiilidioksidipitoisuuksilla ja ilmaston lämpötilalla olla positiivinen korrelaatio! Mut ku ei ole! Saati sitten kausaatiosta l. syy-yhteydestä.

Viimeiset reilut 10 vuotta hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on kasvanut tasaisesti, mutta globaali ilmakehän lämpötila on laskenut. Tieteellisen maailmankuvan omaavana skeptisistinä on hyvin vaikea hyväksyä Hamilonkin viljelemää epämääräistä "päästö"-termistöä, saati sen oikeellisuutta.

Pentti S. Varis

Kouluni, Alavuden yhteiskoulun erittäin innovatiivinen rehtori 50-luvulla, Veli Lumiala, oli ensimmäisiä turpeen käytön puolestapuhujia. Uusissa Hesareissa taas on tieteeseen vetoamalla vyörytetty turpeen käytön puolesta - varsinkin onnettomasti ojitetuista soista.Tarkistin tutkimuksista myös, että turpeen tuottama radioaktiivisuus on varsin vähäistä.

Varmaan asia niin onkin. Jokin suon raatelemisessa kuitenkin on pistävinään vastaan. Ehkä se, että suo jännittävine eläimistöineen, kasvistoineen ja tuoksuineen on yksi meikäläisen mielenmaisemista...

juha kinnunen

En tiedä onko missään väitetty, että CO2 olisi ilmaston lämpenemisen pääaiheuttaja. En ole näin voimakkaaseen väitteeseen törmännyt. Sen sijaan on esitettu, että sillä on ilmastoa lämmittävä vaikutus. Käsitys tuon vaikutuksen suuruuudesta vaihtelee.

En pidä toteennäytettynä, että CO2:lla EI olisi ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Pallolla on ehtinyt tapahtua miljardien vuosien aikana monenlaista. Esim. lämpötilan nousua on seurannut CO2-pitoisuuden nousu. Tuo ei ole mikään argumentti sitä vastaan, että CO2 lämmittää ilmastoa. Totta kai lämpötilan nousu lisää kasvihuonekaasujen vapautumista, monesta syystä. Kasvihuonekaasut puolestaan kiihdyttävät lämpenemistä edelleen.

En tiedä onko viimeisen 100 vuoden lämpötilan nousu seurausta hiilipäästöjen kasvusta. Mutta miksi se ei voisi olla? Ajallinen yhteys on nähtävissä. Totta kai lämpötilan vaihteluun vaikuttavat lukemattomat eri asiat. Mutta edelleen, ei ole esitetty uskottavaa selitystä sille, että hiilipäästöt EIVÄT lämmittäisi ilmastoa, omalta osaltaan. Lopputuloksen kannalta ei ole merkitystä mikä käynnistää itse itseään ruokkivan lämpötilan nousun.

Paitsi että ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrään voidaan vaikuttaa.

Arkk

Turvetuotanto ei nykymuodossaan ole kestävällä pohjalla. Turvesoilta jokiin ja järviin päätyneet humuskuormat ovat tuhonneet monta vesitöä ja luonnonvaraisia lohikalakantoja niissä. Näiden päästöjen takia niitä ojitettuja soita olisi suotava palauttaa luonnontilaan. Vähennetään humuksen huuhtoutumista vesistöihin.

Parhaimmillaan ollaan 14 metriä syvästä kirkkaasta järvestä tehty 2 metriä syvä lilluvapohjainen mutalätäkkö. Mutta ketä ne vedet ja kalat kiinnostaa, eikös niin, turvetta kehiin vain, mahdollisimman edullisesti. (Toki keräysaltaiden teko ennen jokiin pääsyä vähtentäisi ongelmaa huomattavasti.)

Nimimerkillä

Tässä blogauksessa on todella järkevät perusteet. Vielä kun asiaa hahmotettaisiin yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta oikein:

1. S-B kaavan mukaan liekkirintaman säteilylämmön intesitettti on korkeasti sidonnainen liekin lämpötilasta T^4 (vain polttoöljyollä päästään nyt korkeimpiin säteilylämmön lähteisiin)

2. Polttoaineen hiilipitoisuus on liekkirintaman "hiukkassäteilyn" lähde. eli mitä enemmän energiaa saadaan tuotettua hiilen partikkelien poltossa, sitä enemmän tärkeintä lämmönsiirtotapaa saadaan hyödynnettyä.

Säteilylämmönsiirto on lähestulkoon unohdettu Suomalaisessa energia osaamisessa ja insinöörikoulutuksessa. Näyttää siltä että vain energiafirmat, kaukolämmön tuottajat, lämmön tuottaja/alihankkiijat tietävät sen että on liiketaloudellisesti kannattavaa myydä tyhmälle asiakkalle Megawatteja vähäisellä säteilylämmöllä, ja asiakas ostaa. Paljon kuutioita lämmönsiirtoaineella, sisältäen vain johtuvaa komponenttia sisältävää energiaa. (Kommetti saatta tuntua hullulta mutta näin se on, polttoaineella on väliä.)

Turve ja puu sellaisenaan eivät ole kilpailukykyisiä polttoaineita ellei niitä jatkojalosteta huomattavasti! Tässä Suomessa ollaan menossa ja mennään "perse edellä puuhun", luullaan että teollinen tuotanto voisi olla nopeaa ilman säteilylämpöä energiansiirtoväliaineessa. Tai kuvitellaan että lämmön talteen otolla säästetään se mitä polton savukaasuissa menetetään kosteuden huuhdellessa hyötysuhdetta piipusta ulos. Kun virheinvestoinnit tuottamattomiin "halpoihin" kotimaisiin polttoaineisiin on tehty, alkaa karu pakokauhuinen tekeminen, ihmetellään miksi ei päästä samoihin tuotantonopeuksiin... Polttoaineen (hake, pelletti, turve) syy se ei voi olla. Olen kuulut paljon kommentteja teollisuuden tuotantopäälliköiltä juuri täällä tavoin:" Meitä kiinnostaa energia tehokkuus, mutta meitä EI KIINNOSTA MILLÄ SE TEHDÄÄN!" Voisiko mitään typerämpää ja ristiriitaisempaa asiassa sanoa? Ehkä, mutta vielä sitä ei ole tullut vastaan.

Turvesuo joka on metraanin, ja muiden kaasumaisten hiiliyhdisteiden päästö kohde. on valjastettava "on site" energiapoltoaineiden tekoon. Turve on jalostettava biodieseliksi ja biohiileksi. MISSÄÄN TAPAUKSESSA sitä ei pidä polttaa sellaisenaan lauhdesäköksi tai kaukolämmöksi. Vain jalostetut tuotteet turpeesta, diesel ja hiili ovat kilpailukykyisiä siten ettei teollisuuuden kilpailukyky alene verrattaessa fosiilisilla polttoaineilla tuottavia tehtaita näihin uusiobiopolttoasineilla käyviin.

SUOMI VOI NOUSTA TUOTTAVUUDEN NEGATIIVISESTA KIERTEESTÄ! Mutta se vaatii energiaosaamisen TÄYDELLISEN YMMÄRTÄMISEN.

Valon nopeudella siirtyvä säteilyenergia on ainoa tapa tuottaa teollisuudessa energiaa, mitä vähemmän sitä muodostuu, sitä heikommin työmies on kannattava, sillä teolinen laitos ei pysty tuottamaan sen nopeammin kuin energiaa tuotantoon saadaan siirrettyä. Johtuvaa komponenttia saadaan kotimaisista polttoaineista riittämiin ja siksi kallis suomalainen työmies "ilmaisen polttoaineen" takia menettää työnsä. Hälle ilmoitetaan "ET OLE KILPAILUKYKYINEN!" Johtoporras sattui vain "osamaan" energialaskelmat tehtailla ulkoistetun energiayhtiön piikkiin... ja työt lopulta Kiinaan.

Juha Vesamäki

En oikein ymmärrä mikä siinä turpeen poltossa olisi niin kertakaikkisen järkevää ja kannattavaa nyt tällä hetkellä. Onhan se kohtalaisen hyvä energian lähde mutta soilla kun on paljon muutakin merkitystä kuin lyhytaikainen hyöty, ja toisaalta olisi parempi antaa sen kasvaa korkoa tulevaisuutta silmällä pitäen. Vielä tullee aika jolloin sitä energiaa tosiaan tarvitaan, ja tuontienergia saattaa olla kiven alla ja ainakin pahuksen kallista. Niin ja koska se turvesuo voidaan ottaa uudelleen hyötykäyttöön sen jälkeen kun siitä on muutama metri revitty turvetta poltettavaksi.

juha kinnunen

Kuulostaa hurjalta. Mikä järvi on kyseessä? Montako ha turvetuotantoalueita on järven valuma-alueelle ja kuinka kauan on ollut? Mikä on järven pinta-ala? 12 m:n lietekerros pohjassa vaatii melkoiset määrät turvetta. Onko nyt selvitetty, mistä se turve tulee vai onko kyseessä oletus?

karik

Turpeen käyttö lämpöenergian lähteenä on hömöläisten hommaa. Jokainen turvesuo on säästettävä odotellessa niitä aikoja, jolloin öljy ja sen mukana bensiini on "kiven alla".

Tietääkseni Fischer - Tropsch -menetelmällä turpeesta saadaan synteettisiä polttoaineita, josta johtuen meillä on soissamme ehtymätön määrä energiaa.

Turvekerros paksunee keskimäärin 1,5 mm vuodessa. joillain alueilla esim Maalahdella tutkittu alue kasvoi jopa liki kolme millimetriä! Öljylähteet puolestaan ehtyvät, eikä liuskeöljykään tuo kuin tilapäisen helpotuksen maailman öljyn tarpeeseen.

F-T -menetelmän koelaitos olisi pystytettävä välittömästi. Stora Enson ja Neste Oilin uusiutuvan liikennepolttonesteen kehitysprojekti tutkii parhaillaan puubiomassaa Varkaudessa. Milloin, ja kenen toimeesta meillä saadaan aikaan samanlainen, turvetta raaka-aineenaan käyttävä laitos?

Pine

"Voisi ajatella, että jos ojitetuista soista energiatuotantoon parhaiten soveltuvat prosentit otettaisiin tuotantoon, tästä perittäisiin pieni luonnonsuojeluvero, joka korvamerkittäisiin siihen, että luonnonarvoiltaan kaikkein eniten ennallistamisesta hyötyvät suot sitten ennallistettaisiin."
Sitä ennen pitäisi valtion lopettaa turpeen kaivuun tuet (129 milj. 2012, Verotuet Suomessa 2009-2012. s. 6)
On käsittämätöntä, että yksityisten ihmisten pitää puhdistaa kalliisti jätevetensä, mutta näiden turpeen kaivajien annetaan päästää jätevetensä puhdistamattomina luontoon.

Tuukka Simonen

Se, että ensin annetaan pariksi vuosikymmeneksi lupa kaivaa turvetta tarkoittaisi suoraan sitä, että 20 vuoden päästä sanottaisiin, että "se oli tsoukki että me nyt lopetettaisiin". Vai luottaako joku ihan tosissaan kepulaisiin tällaisissa asioissa?

Korvamerkityt rahat valtion kassassa on tuomittu epäonnistumaan, välistävetäjiä on vaikka kuinka ja rahan käytön valvonta on hankalaa ja raskasta hallinnollisesti.

Fëanor

Turpeen ja muun vastaavan parissa puuhastelu kuulostaa jo lähtökohtaisesti aika epätoivoiselta. Mikä kumma estää ihmisiä tajuamasta/myöntämästä sitä, että vain ydinenergia voi sekä vähentää päästöjä että taata luotettavan sähkönsaannin jokaisella säällä, jokaisena vuodenaikana?

Mike

Mitkä "päästöt"? Jos puhut hiilidioksidista, niin ilman sitä kasvit tukehtuisivat kuoliaaksi. Kasveille lkorkeampi hiilidioksidipitoisuus on vain hyväksi. Ilmaston lämpenemiseen hiilidioksidi vaikuttaa yhtä paljon kuin hyttysten piereskely.

M

Ilmaston lämpötilaan vaikuttaa vai yksi tekijä ja se on aurinko. Viimeiset 10 vuotta aurinko on ollut harvinaisen passiivinen, jopa nyt kun eletään aurinkojakson huippuaikaa. Niinpä maapallon keskilämpökin on kääntynyt laskuun.

Sen sijaan koko 1800-luvun aurinko oli poikkeuksellisen aktiivinen. Siinä sinulle ajallista yhteyttä. Toki tiedettä voidaan tehdä niin, että sovitaan hiilidioksidin ja ihmisen syypäiksi "ilmastonmuutokseen" ja sitten sovitetaan ilmastomallit yhteen tämän hypoteesin kanssa. Mutta kun maapallon lämpenemisessä ennusteen ja toteutuman välinen juopa koko ajan kasvaa, niin lluulisi piintyneimmänkin ilmastouskovaisen ottavan järjen käteensä ja myöntävän ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen pelkäksi huuhaaksi. Ilmastomuutos sinällään on tosiasia, sitä ei käy kieltäminen. Ilmasto kun on aina ollut jatkuvassa muutoksrssa. Ennemmin pitäisi pelätä tulevaa pikkijääkautta ja sitä miten siitä selvitään. Toivottavasti aurinko aktivoituu ja venäläisten tutkijoiden ennustama pikkujääkausi ei toteudu.

tapio

Päivää! Luetko Marko vanhoja kommentteja? Kirjoitin aiheen Psykoterapian vahingollisuudesta alle. Sehän on vanha ketju. LYhyesti: psykoanalyyttinen hoito ei auta käytännön elämässä, koska siellä vain puhutaan, muttei opita toimimaan.

Arkk

Enpä löytänyt enää kyseisen tapauksen infoja näin nopeasti, tuossa kuitenkin toisen järven tarinaa:

http://puula.fi/?o=21&lang=0

Lisäksi Viitasaaressa Kuorekosken kuorekanta, siikakanta, taimenkanta + paikallisten vesipumput yms saatiin tuhotuksi ojituksilla turvesoilta.
Koitan kaivaa tuon ensimmäisen väittämäni tietoja paremmalla ajalla, jäi vain mieleen aikoinaan kun siitä luin. (Toki paikallisten kirjoittamaa tavaraa oli)

Sam

Mieleeni tuli kauhistuttava asia: mitäpä jos näillä turpeen/turpeettomuuden "ilmastopäästöillä" ei olekaan minkään valtakunnan reaalista merkitystä, vaan kyseessä onkin ainoastaan ihmisten korvien välin täyte, ilmaston toiminnan kannalta irrationaalinen juttu?
Luonnon kannalta - ainakin paikallisesti - asia on tietenkin aivan eri: kukaan tuskin voi että väittää suo / suopohja olisivat eliöympäristönä ja esim kosteuden tasoittajina samoja asioita.

Multikulti Kukkahattutäti

Vaikka noin olisi, niin pienhiukkaspäästöt ovat se ongelma.

Niitä tulee kuivatuksessa, nostossa, kuljetuksessa ja polttamisessa.

ps. Suosittelisin myös tutustumaan eri planeettojen ilmakehiin ja miettimään, mikä se ratkaiseva ero voisi olla esim. Venuksen kohdalla...

Seppo Haavisto

Kostea suo on ainoa jatkuvatoiminen hiilen sitoja maapallon maa-alueilla. Metsät eivät ole hiilinieluja, mikäli kasvaneita puita ei säilötä ikuisesti. Ne kuitenkin käytännössä lahotavat tai poltetaan aika pikaisesti. Soiden kasvuvauhtia on ituhippien ja Mauri Pekkarisen taholta suuresti aliarvioitu. Syvimmät suomme ovat n. 12m paksuisia, ja ne ovat kasvaneet jääkauden jälkeen alle 10 000 vuoden aikana, eli kasvua on reilu mm/v. Laskekaapa mitä se tekee jo hehtaarille. Luin aikoinaan jostakin suomalaistutkimuksesta, jossa suon kasvuvauhti oli saatu viisinkertaiseksi pienellä lannoituksella. Turve on toisin sanoen uusiutuva energianlähde. Suuri osa Suomen soista on ojitettu jo nyt. Vesistöistä löytyvät humuskerrostumat ovat pääosin jostakin 50-luvulta suurten suo-ojitusten vuosilta, eivätkä mitään turpeennoston seurauksia. Järkevintä olisi laittaa ojitetut suot turvetuotantoon ja kuorimisen jälkeen ennallistaa alkuperäiseen kosteaan olotilaansa hiiltä haukkaamaan. Saataisiin vielä hillojakin, joita ei ojitetuilla soilla kasva. Ei täällä kannata kaikkia elinkeinojamme ja kansallisvarallisuuttamme jättää käyttämättä. SH

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009