Jukka Relander pohti aiemmin viikolla Helsingin Sanomissa, voiko mies olla feministi. Jotkut kun ajattelevat niin, että ilman omakohtaista kokemusta naiseudesta ei voi olla todellinen feministi, vähän niin kuin aikanaan ajateltiin, että todellinen marxilainen voi olla vain se luokkakantainen, jonka isoisä kuoli punaisten joukoissa.

Mutta miksi miehen pitäisi olla feministi?

Minä en ole, seuraavista syistä.

En ole feministi, koska kannatan tasa-arvoa. Relanderin mukaan "ihmisten luokittelu ja arvottaminen sukupuolen, ihonvärin, syntyperän tai seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella on poikkeuksetta kuvottavaa ja ainakin minussa se herättää tarpeen reagoida."

Niin minussakin. Relander jatkaa, että jos "esimerkiksi naisen tekemää työtä arvostetaan vähemmän kuin miehen tekemää, kyse on sukupuolisesta sorrosta, jota vastustan".

Relander muun muassa ihmettelee, "miten perustellaan se, että mies, joka rakentaa sairaalan putkistot ja muut rakenteet saa parempaa palkkaa kuin nainen, joka näissä rakenteissa työskennellessään ylläpitää elämää".

Relander ei liene huomannut, että naisasianaiset ovat jo saaneet sen verran aikaiseksi, että mikään ei estä naista kouluttautumasta putkimieheksi eikä miestä sairaanhoitajaksi. Kukaan nainen ei voi myöskään valittaa, etteivätkö eri ammattien palkkatiedot olisi tiedossa jo opintosuuntaa valitessa. Naisvaltaisten alojen heikko palkka on ollut uutisissa suurin piirtein joka päivä niin kauan kuin minä muistan.

Naisten euro on 80 senttiä, mutta kun otetaan huomioon miesten ja naisten sijoittuminen eri aloille ja alojen sisällä erilaisiin työtehtäviin, yleensä tutkimukset päätyvät siihen, että naisten euro samassa työssä on 96-97 senttiä. Entä tuo kolme senttiä? Pitäisikö sen takia ilmoittautua sittenkin feministeihin?

Tuskinpa vain. Tilastojen 20 prosenttiyksiköstä siis sulaa valtaosa, kun otetaan huomioon tunnetut oikeutettujen tuloerojen syyt, kuten ala ja tehtävänimike. Mutta eikö olisi aika erikoista ajatella, jos tilastoihin todella saataisiin mukaan kaikki ne tekijät, jotka tuloeroja selittävät? Voisiko olla, että tuo kolme prosenttiyksikköäkin selittyisi joillakin eroilla työtehtävissä, jotka eivät sisälly tutkijoiden käytössä olevaan dataan? Oikeastaan olisi aika kummallista, jos kaikki yksityisissä palkkaneuvotteluissa vaikuttavat asiat olisi dokumentoitu niin huolella, että ne päätyisivät myös laajoihin tutkimusaineistoihin. Esimerkiksi palkkapyyntö on tällainen.

Miesten ja naisten palkkaerojen takia kuitenkin puolustetaan niin sanottua positiivista syrjintää naisten eduksi, esimerkiksi vaatimalla naisille kiintiöitä yritysten hallituspaikoista. Positiivinenkin syrjintä on kuitenkin sitä itseään, syrjintää. En kannata syrjintää, vaan tasa-arvoa. Ihmisten luokittelu ja arvottaminen sukupuolen mukaan on, Relanderia siteeraten, kuvottavaa. Siksi en voi olla feministi.

En ole feministi, koska en halua kieltää tosiasioita. Väitteet, joiden mukaan "nainen on emotionaalinen, mies rationaalinen, nainen on empaattinen, mies on aggressiivinen, nainen hoivaa, mies poraa, nainen huolehtii kodista, mies rakentaa itsekkäästi uraansa ja niin edelleen", ovat Relanderin mukaan ideologisia väittämiä, "ja sellaisinaan vastustettavia".

Tällaiset kärjistykset tietysti ovat naurettavia, mutta niin ovat myös kuvitelmat, joiden mukaan miesten ja naisten väliset erot eivät lainkaan ole biologisia. Mielenkiintoisempaa kuin tämä ikuisuusväittely on kuitenkin se, mitä tästä kaikesta seuraa. Mitä jos Relander on oikeassa, ja miehet ja naiset ovat todella luonnostaan aivan samanlaisia?

Silloin ei ainakaan ole mitään järkeä puolustaa naisvaltaisten alojen kuoppakorotuksia tasa-arvon nimissä. Jos kerran naisten ja miesten aloja pohjimmiltaan ei ole, ongelma ratkeaa, kun naiset hakeutuvat paremmin palkatuille aloille, siis sitten kun vapautuvat ideologisista käsityksistä naisten töistä.

Paradoksaalista kylläkin, jos tunnustaa miesten ja naisten keskimääräisen psykologisen erilaisuuden, voi puolustaa tasa-arvon nimissä palkankorotuksia naisaloille. Jos hoiva-alat ovat naisille luontaisia, ei liene oikeutettua vaatia heitä itselleen epäsopiville aloille, jotta palkkatasa-arvo toteutuisi. Jos taas on totta, että ei ole mitään "naisten aloja" ja "miesten aloja", naiset eivät voi syyttää huonoista palkoistaan kuin itseään: hoitajien palkkataso on kyllä ollut jokaisen sairaanhoito-oppilaitokseen pyrkivän tiedossa jo hakuvaiheessa

Miesten ja naisten välisten erojen olemassaolon tunnustaminen ei ole sovinismia, kuten rodullisten erojen tunnustaminenkaan ei ole rasismia. Sovinismia tai rasismia on, jos yksilöitä kohdellaan sukupuolen tai rodun mukaan eri tavalla. Näin tapahtuu, kun positiivinen syrjintä otetaan käyttöön.

En ole feministi, koska olen liberaali. "Feminismillä voidaan myös tarkoittaa pyrkimystä ymmärtää ja purkaa kulttuuriin syvärakenteisiin kätkeytyneitä käsitysluutumia, jotka osoittavat naiselle ja miehelle omat kyseenalaistamattomat roolinsa", Relander kirjoittaa.

Tässä kohtaa melkein nyökkäilen. Minustakin näiden Audi-miesten sukupuoliroolit ovat ahdistavia. En jaa hänen naisihannettaan enkä mahdu siihen rooliin, minkä hän jättää miehelle.

Mutta katoavatko sukupuoliroolit? Siitä ei näy mitään merkkejä, vaikka niitä on kyseenalaistettu noin neljä vuosikymmentä. Rooleista kun ei päätetä missään keskitetyssä poliittisessa prosessissa, ne vain syntyvät.

Ennemminkin kuin katoavan sukupuoliroolit näyttävät muuttuvan, ja voi kysyä, ovatko feministien tarjoamat roolit sen parempia kuin jotkin muut. Liberaalina yksi mittari sukupuolirooleille voisi olla se, rajoittavatko ne yksilöitä enemmän kuin on jonkin suuremman yleisen edun vuoksi välttämätöntä. Relanderin sanoin "tehtävänämme ei ole ylläpitää rajoittimia, jotka kaventavat vapauttamme, vaan tuottaa rakenteita, joiden puitteissa voimme toteuttaa omia mahdollisuuksiamme."

Minun liberalismiini mahtuu, että Audi-mies tai Nina Mikkonen voi elää omien arvojensa ja mieltymystensä mukaan, vaikka ne poikkeaisivatkin omista tai enemmistön arvostuksista. Feministeille tällainen suvaitsevaisuus näyttääkovalta haasteelta.

Feministin rooli, varsinkin naispuolisen feministin rooli vasta ahtaalta tuntuukin. Tiedän monia naisia, jotka palavereissa nyökyttelevät vaikka naiskiintiöiden puolesta. Yksityisesti he saattavat tunnustaa minulle, että inhoavat feminististä ryhmäkuria mutta eivät viitsi ainakaan työpaikalla kapinoida ääneen.

Feministinen kritiikki ahdistavia ja vanhanaikaisia sukupuolirooleja kohtaan vetoaa liberaaleihin arvoihini. Mutta jos feminismi on ristiriidassa liberalismin kanssa, vapaamielisyys voittaa. En ole feministi, koska olen liberaali.

Kommentit (36)

mies.asia

Osuva kirjoitus, ei voi muuta sanoa.

Tieteen kannalta esille olisi voinut nostaa myös ideologisesti sitoutuneen naistutkimuksen ja feminismin suhteen.

-- http://mies.asia/

feministi

Lainaus kolumnista: "Relander ei liene huomannut, että naisasianaiset ovat jo saaneet sen verran aikaiseksi, että mikään ei estä naista kouluttautumasta putkimieheksi eikä miestä sairaanhoitajaksi. Kukaan nainen ei voi myöskään valittaa, etteivätkö eri ammattien palkkatiedot olisi tiedossa jo opintosuuntaa valitessa."

Tähän on nyt pakko kommentoida, että tasa-arvon tavoittelua ei voi typistää näin yksioikoiseen ajatteluun kuin kolumnissa tuodaan esille. Relander nimenomaan on huomannut (yhdessä muiden feministien kanssa) sen epäoikeudenmukaisuuden, että naisvaltaisilla aloilla on matala palkka, sillä feminiinisiksi assosioutuvat alat ovat yhteiskunnallisesti vähemmän arvostettuja. Feminismi ja sen pyrkimys tasa-arvoon on paljon laajempia asia kun se, mitä mies- tai naisyksilöt valitsevat.

Feministi on sitä mieltä, että on epätasa-arvoista hoitoalalla työskentelevää kohtaan, että hän (olipa hän sitten mies tai nainen) saa työstään matalampaa palkkaa kuin vaikkapa rakennusalan työntekijä. Osuvin esimerkki tästä on sairaanhoitajien ja insinöörien (AMK) välinen ero: insinöörit sijoittuvat ylempien toimihenkilöiden ryhmään, kun taas sairaanhoitajat alempien. Heillä on kuitenkin yhtä laaja (joskin tietysti erilainen) koulutus ja vastuu työssään.

Tällainen "Turha napista, kun on itse ammattinsa valinnut" -ajattelu perustuu aika yksipuoliseen ihmiskuvaan, kuvaan rationaalisesta ja laskelmoivasta toimijasta. Pitäisikö yhteiskunnassa ainoa ammatinvalinnan peruste olla palkka? Olisiko tämä toivottavaa? Jos näin olisi, jäisi aika moni yhteiskunnan toimimisen kannalta täysin välttämätön toimi täyttämättä. Aloista voi mainita esimerkkeinä opettamisen, tutkimisen, hoivaamisen ja hoitamisen sekä myymisen. Mitä siitä sitten tulisi, jos kaikki rynnistäisivät vaikkapa insinööreiksi?

Hieno mies

Feministi, et nyt ymmärrä talouden lainalaisuuksia palkkatason muodostumisessa. Niin kauan kuin maassa on kaukille täysin varattomillekin vuosikausia verovaroilla rahoitettua ilmaista hoitoa tarjoava järjestelmä, ei näin työvoimavaltaisella alalla ole varaa maksaa hoitajille tähtitieteellisiä palkkoja. Markkinataloudessa palkkataso ei muodostu eikä voi muodostua siitä, että jotkut feministit ovat katsoneet kyseisen ammatin yhtä vaativaksi kuin joku himoitsemansa rahakkaampi ala.

Ja jos kaikki rynnisivät insinööreiksi, niin kysynnän ja tarjonnan mukaan insinöörien palkkataso laskisi entisestään ja samalla alan kiinnostavuus laskisi. Tosin reaalimaailmassa kokonaan eri asia on, että kuinka monella tosiasiassa kyvyt ja motivaatio riittäisivät insinööriksi kouluttautumiseen.

Ja mitä tulee feminismiin, niin olisi jo korkea aika lakata viljelemästä sitä myyttiä, että feministit pyrkivät tasa-arvoon. Tosiasiassa aitoon tasa-arvoon pyrkivät feministit ovat erittäin marginaalinen ilmiö feministeissä, kun suurin osa heistä ajaa vain ja ainoastaan naisen etua. Hyvä esimerkki tästä on suureen ääneen sen vastustaminen, että asevelvollisuus ulotettaisiin naisiinkin.

Ei-insinööri

"Mitä siitä sitten tulisi, jos kaikki rynnistäisivät vaikkapa insinööreiksi?"

Keskipalkan rankka tippuminen ja työttömyyden nousu. Niin (työ)markkinat toimivat.

Hmmmmm

ONKO naisaloilla sitten pienempi palkka? Insinööri varmaan tienaa enemmän kuin sairaanhoitaja, keskimääräisesti. Mutta miksi sairaanhoitajaa verrataan insinööriin? Miksei miesten vastaaviin julkisen sektorin palvelualoihin, eli poliiseihin ja palomiehiin.

Vastaus lienee siinä, että jos näitä lähdetään vertailemaan, naisten palkkataso onkin yleensä miehiä parempi...

Juho

Kyllä sukupuolisortoa näkyy palkoissakin selvästi. Kun laskettaa palkkansa esimerkiksi monster.fi:n palkkalaskurilla, pelkästään ruksaamalla sukupuolensa mieheksi on sillä usein 200-300 euron vaikutus kuukausipalkkaan.

Marko Hamilo

Siltä varalta ettei Juhon kommentti ollut sarkasmia, niin kukaan ei tosiaankaan kiistä palkkaeroja. Kiista koskee sitä, johtuuko se syrjinnästä vai muista tekijöistä.

lasikatto

Hyvä Hmmmm

Sairaanhoitajan koulutus kestää 4-5 vuotta, poliisin ja pelastusopiston peruskoulutuksen tarkasta laajuudesta en tiedä, mutta eivät liene 4-5 vuotta.

Oletkohan koskaan miettinyt millaista on arki esim. teho-osastolla tai leikkurissa? Itse en ole alalla, mutta olen päässyt aikoinaan useampana kesänä kurkkaamaan esim. Meilahden arkeen kolmivuorotyössä.

Marko Hamilo

Tuo ajatus, että palkka voisi määräytyä työn vastuullisuuden ymsymsyms perusteella kuulostaa minusta tulopolitiikan aikakaudelta. Palkat tuskin ainakaan nykyään voivat olla kovin kaukana kysynnästä ja tarjonnasta lukuunottamatta joitakin poikkeuksia, jotka johtuvat erityisen vahvasta neuvotteluasemasta (Finnairin lentäjät voivat pysäyttää lentoliikenteen tuosta vain) tai erityisen heikosta neuvotteluasemasta (sairaanhoitajat eivät voi mennä kovin tehokkaasti lakkoon).

En ota kantaa siihen, onko tämä hyvä vai huono asia. Jostain syystä palkakkeskustelussa kuitenkin usein ajatellaan, että palkka mittaisi jotakin mystistä "yhteiskunnallista arvostusta". Ei se sitä mittaa, koska yhteiskunta ei palkkoja määrää. Palkka kertoo työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta ja siitä lisäarvosta, jonka työntekijä työnantajalle luo.

Tietoyhteiskunnassa kaikki, jotka ovat töissä alalla, jossa työn tulosta ei voi kopioida (huippusairaanhoitaja ei voi hoitaa sata kertaa enemmän potilaita kuin normisairaanhoitaja), ovat suuressa riskissä jäädä palkkahaitarin alapäähän. Ne, joiden työn tulos on kopioitavissa globaalisti, ovat parhaissa asemissa (viihteen huiput, Nokian insinöörit yms).

Yhteiskunnallinen arvostus pikemminkin laskee alan palkkoja, koska se saa enemmän ihmisiä hakeutumaan ko. alalle, mikä laskee palkkoja. Jos työ on mielekkyydeltään ja statukseltaan sellaista, ettei sitä kukaan tee kuin rahasta, työnantajan on maksettava vähän enemmän saadakseen riittävän määrän työntekijöitä rekrytoitua.

Pitäisikö siis esimerkiksi koulutuksen pituuden näkyä palkassa (poliisit/hoitajat jne? On helppo ajatella, että jonkin oikeudenmukaisuusnäkökohdan mukaan pitäisi. Mutta työnantaja ei palkkaa ihmisiä palkinnoksi koulutuksesta, ja joidenkin koulutusalojen tuottavuus kouluttautujalle vain on parempi kuin toisten. Minusta tärkeintä on, että nuoret tietävät eri alojen odotettavissa olevat palkat etukäteen.

Hmmmm

Hyvä lasikatto, olen muuten ollut töissä yksityisessä sairaalassa ja en ole ihan ihan varma hoitajien työn rankkuudesta... Siellä ei tietty tehty vuorotyötä, kuten poliisit ja julkisen puolen hoitajat tekevät.

Googlaamalla selvisi, että poliisin perustutkinnon suorittaminen kestää 2,5 vuotta, saman minkä sairaanhoitajan perustutkinto. Molemmat voivat sitten opiskella lisää.

Kyllä minun mielestäni esim. sairaanhoitajat ja poliisit ovat verrattavissa toisiinsa siinä, mikä palkan tason pitäisi olla. Mutta tällä hetkellähän on siis niin, että sairaanhoitajat saavat enemmän palkkaa kuin poliisit. Sukupuolisorttoa?

Sairaanhoitajathan (julk. puoli) muuten saivat viime kierroksilla aika kovia korotuksia. Muutenkin alkaa vaikuttaa siltä, että alan matalapalkkaisuus on enemmän tai vähemmän myytti.

P.S. Puhun siis nyt julkisesta sektorista, jolla palkat määräytyvät taulukkojen, ei kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Jippu

Loistavaa Marko! Vaikka en olekaan liberaali, olen tassa asiassa taysin samaa mielta kanssasi. Loistava oivallus tuo etta palkkaero-arugmentti ja sukupuolieroargumentti ovat ristiriidassa keskenaan.
Lisaisin tuohon miksi en ole feministi-listaan kylla viela sen, etta sukupuolten valisen tasa-arvon kannattaminen voi olla tilanteesta riippuen joko feminismia tai maskulinismia ja nykyaan Suomessa se on monissa olennaisissa kysymyksissa kylla miesten aseman parantamista. Esimerkiksi koulutuksessa, jossa Pohjoismaissa tilanne on se, etta haviamme tasa-arvovertailuissa koska miehet ovat niin heikoilla...

Marko Hamilo

Jippu, luultavasti olet liberaali siinä kulttuuri- tai moraaliliberaalimerkityksessä mitä tuossa tarkoitin. Taloudellinen liberalismi on asia erikseen. Feminismikritiikkini voinee hyväksyä jakamatta talousliberalismiani - ellei nyt sitten usko sellaiseen järjestelmään, jossa eduskunta säätää lailla kaikki palkat.

MrrKAT

Pari tieteellisempää uutista tähän sukupuolieroon liittyen:

-miehen onnellisuusprioriteetissa työ on sekä nro 1 (nimenomaan palkka), että nro 2 (työura)
-naisella vasta työ on vasta sijalla nro 3 ja siinäkin lähinnä vain viihtyvyys:

"..ja tyytyväisyyden tasoa nostivat esimerkiksi hyvä toimeentulo, työuralla onnistuminen sekä omat harrastukset"
"..korkeasti koulutetut naiset sijoittuivat tyytyväisyystutkimuksessa kolmannelle sijalle. Heidän tyytyväisyytensä oli lähtöisin parisuhteessa onnistumisesta, hyvästä terveydestä ja työssä viihtymisestä"

http://m.digitoday.fi/?page=showSingleNews&newsID=200612302

Tulkitsen, että miehen on saatava työssä sekä palkkaa että nousevaa uraa että on onnellinen, nainen tyytyy vähempään kunhan vaan viihtyy siellä.

Ja hormonit vaikuttaa:
"Korkea testosteronitaso saa naiset valitsemaan riskialttiimman uran
: Tiedeuutiset
24.08.2009, klo 23.00
Korkea testosteronitaso elimistössä saa taloustieteitä opiskelevat naiset valitsemaan riskialttiin uran investointipankissa tai pörssimeklarina useammin kuin matalamman testosteronitason omaavat naiset tai miehet, havaittiin Yhdysvalloissa Chicagon yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Sinänsä naiset valitsevat riskipitoisen mutta mahdollisesti paremmat tulot antavan uran harvemmin kuin miehet."

http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id21402.shtml

Aurora

Minulle feminismi on sitä, että jokainen saa vapauden olla oma itsensä, ilman yhteiskunnan tai ympäristön vaatimuksia tietyn roolin mukaiseen käytökseen. Feminismissä mitä ilmeisemmin keskitytään erityisesti sukupuolirooleista vapauttamiseen.
Jokaisella tulisi olla samat lähtökohdat kamppailla hänelle asetettuja normeja vastaan. Mielestäni naisella lähtökohdat ovat kuitenkin miestä heikommat. Naisen rooli on kiltti ja mukautuva. Nämä ominaisuudet eivät vähäisimmissäkään määrin edesauta myötämieliseksi kasvatettua(kenties biologiaakin, täysin merkityksentöntä) naista kapinoimaan tai rimpuilemaan esitetyistä rooleista irti. Miehellä, joka perinteisesti saa olla hyökkäävä, kiivas ja kyseenalaistava, on tässä mielessä huomattavasti paremmat puitteet olla mukautumatta rooliinsa. Tämä kenties yksi peruste naista suosivalle syrjinnälle. Jos yhteiskunta on tekemässä naisesta hampaatonta, on se jonkin mittapuun mukaan kenties velvoitettu auttamaan tilanteen korjaamisessa. Itse en ota kantaa asian oikeudenmukaisuuteen.
Toinen mahdollinen peruste "positiiviseen" syrjintään on kyseenalaisten keinojen oletetut, positiiviset lopputulokset. Esimerkiksi naiskiintiöitä tuskin kukaan puolustaisi tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, mutta valitsevassa tilanteessa on kiintiöitä ilmeisimmin asetettu vaihtoehtojen puutteessa. Jos naisia ei todellakaan muilla keinoin saada palkatuksi korkeisiin asemiin, on otettu käyttöön pakotteet. Oletan, että tavoiteltu lopputulos on tilanne, missä pakotteista voidaan luopua pelkäämättä sitä, että naisia kohdellaan palkkaustilanteessa eriarvoisesti kuin miehiä sukupuoleen kohdistuvien olettamusten vuoksi. Miehiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja normeja väheksymättä, voin sanoa täysin varmaksi, että arvostuksen saanti työpaikalla tai edes asiallisessa keskustelussa on naisena huomattavasti miestä hankalampaa. En tiedä onko se minkäänlainen oikeutus esim. näille kiintiöille, mutta halusin vain tuoda ilmi näkökulmia.

feministi

Lyhyiden, korkeaäänisten, narisevaäänisten ym. on vaikeampi saada arvostusta kuin heidän vastakohtiensa. En silti kannata heille kiintiöitä. He ovat moniin tehtäviin vähemmän päteviä kuin vastakohdat, ja on hyvä, että työnantajat saavat huomioida tämän, jotta ihmiset päätyisivät niihin tehtäviin, joihin he sopivat parhaiten.

Rekrytoijat tekevät myös virheitä. Naistutkimuksen eräs tehtävä on paljastaa tilanteita, joissa naisia tai miehiä aliarvioidaan turhaan.

Feminismi ei tarkoita sosialismia, vaikka monet sosialismit yrittävätkin uskotella feminismin tarkoittavan kapitalismin vastustamista. Feminismistä on kuitenkin tehty epämääräinen sana, ja moni sitä tasa-arvoksi väittävä onkin hetken päästä sanomassa, että siihen kuuluu tasa-arvon vastaisia asioita.

M.R.

Olen samaa mieltä kuin Aurora yllä. Nykyisessä yhteiskunnassa on oltava erittäin kova ja kilpailuhenkinen menestyäkseen, mutta näitä ominaisuuksia ei rohkaista naisissa, vaan tytöt kasvatetaan edelleen "kilteiksi" ja mukautuviksi, ja heille opetetaan, että ihmisten kanssa toimeentuleminen on tärkeämpää kuin oma menestyminen. Raaka totuus kuitenkin on, että menestyjä ei voi olla kaikkien kanssa kaveri. Mestyjän on pystyttävä olemaan aggressiivinen, itsekeskeinen, lievästi narsistinen ja unohdettava muiden mielipaha, jos se on oman edun tiellä. Kuka haluaa kasvattaa em. ominaisuuksilla varustetun tytön? Niin kuitenkin olisi tehtävä, jos halutaan naisista menestyjiä. "Kasvatus" tarkoittaa siis tässä sitä, että noita ominaisuuksia ei saisi naisissa tukahduttaa, vaan pyrkyryyttä tulisi rohkaista, kuten pojissa.

Toinen ongelma on perinteinen julkisuuden naiskuva, eli tytöille annetaan vieläkin viihteen kautta kuvaa, että naiselle naimisiin meno ja perheen perustaminen tulee merkita enemmän kuin miehille, ja että ne ovat tavoiteltavampia asioita naiselle kuin työuran luominen. Tietysti käytännön ongelmiakin on enemmä naisilla raskaudesta johtuen, mutta suurin ongelma on kuitenkin naisten omissa päissä, sillä he tuntevat huonoa omaatuntoa, jos haluavat töihin, kun kotona on pieni vauva. Yhteiskunnallisessa keskustelussa edelleen syyllistetään naisia, jotka eivät halua pitää kuin minimiäitiysvapaan, ja toisaalta painostetaan naisia tekemään lapsia nuorina. Kestämätön tilanne! Nainen joutuu edelleen valitsemaan lasten ja uran välillä, mikä on hänelle tärkeintä. Miehen ei tätä valintaa tarvitse osoitella, kun nainen on joka tapauksessa kotona ainakin 3 kk, sen sijaan että isä olisi ja nainen palaisi suoraan töihin.

Ongelma ei siis ole miesten ja naisten biologisissa eroissa sen paremmin kuin palkkasyrjinnässäkään, vaan ennen kaikkea tyttöjen kasvatuksessa ja yhteiskunnan naisille tarjoamassa roolissa.

Suukko

Olen feministi. Käytän punaista huulipunaa ja vastustan sukupuolien yhdenmukaistamista. Eikö juuri se ole sukupuolista syrjintää, että naista ei arvosteta naisellisena naisena, vaan hänestä yritetään muokata enemmän miehen kaltaista, jotta hän saisi arvostusta? On tosiaan naurettavaa edes yrittää kieltää naisten ja miesten fyysiset ja psyykkiset erot. Sukupuoliroolit voivat parhaimmillaan olla vapauttaviakin! Jokaisella pitää olla mahdollisuus valita oma roolinsa, olla perinteisen sukupuoliroolinsa vastakohta, tai sen täysi ilmentymä.

Feminismissä on monia ongelmia. Yksi pahimpia on se, millainen merkitys sanalla on monien korvissa. Kun tunnustautuu feministiksi, moni ajattelee, että: "jaahas, tässä on nyt tälläinen miestenvihaaja!". Suurin osa tuntuu unohtavan (myös osa feministeistä) että feminismin tarkoitus on edistää tasa-arvoa, ei naisten ylivaltaa. Ja kyllä, vastustan naiskiintiöitä, ihmisen pitäisi tulla valituksi asemaan taitojensa, ei sukupuolensa perusteella.

Feminismi saattaa kääntyä joskus myös itseään vastaan. Monet feministit eivät hyväksy naista, joka paitsi pukeutuu kuin 50-luvun kotirouva, niin myös väittää olevansa feministi, kuten hekin! Eihän tasa-arvoa kannattavan aate voi antaa yksilön tuntea syyllisyyttä siitä, että pitää huulipunasta! Jos aate alkaa rajoittaa valinnanvapautta, niin sehän kääntyy täysin nurinkuriseksi.

Hyvää feminismiä kuitenkin todella tarvitaan. On totta, että meillä asiat ovat erittäin hyvin, kun verraataan moniin muihin maihin, mutta se ei ole tekosyy olla tyytyväinen vähempään, kuin mitä olisi mahdollista. Feminismi on tasa-arvoa. Feminismi ei kiellä tosiasioita. Feminismi on liberaalia! Mutta koska feminismi kannattaa valinnanvapautta, niin eihän sinun ole mikään pakko kannattaa feminismiä ;)

Roduton

Alkuperäistekstissä puhutaan roduista ja niiden välisistä eroista. Ei kai kirjoittaja nyt puhu ihmisroduista. Niitä on vain yksi. TIEDE-lehti on osittain tieteellinen julkaisu, tai ainakin sen luonteinen. Tiedetoimittajat voisivat valistaa millä kriteereillä määritellään rotu.

Petu

Roduton:

IHMISROTU on termi, jolla luokitellaan ihmisiä mm. geneettisten ominaisuuksien perusteella. Tutkijoilla on hyvinkin erilaisia mielipiteitä siitä, tuleeko rotu sanaa käyttää ja onko se tarpeellinen. Mutta ehkä kirjoituksen pointti ei ole määritellä termiä rotu, kuten varmaan otsikostakin huomaat.

Jos haluat, voit vaikka ihan itseksesi mietiskellä ja itsellesi määritellä termin SUKUPUOLI, jolla on kirjoituksessa selvästi paljon suurempi rooli. Sekään ei ole lainkaan mustavalkoinen asia.

tt

Feminismi on taisteluasenne syntyneitä rooleja vastaan. On totta, että rooleja syntyy, mutta niitä vastaan voi tietoisesti taistella. Meille syötetään roolimalleja tietoisesti tai tiedostamattomasti mm. median välityksellä. Ne eivät ole aina oikeita tai kovinkaan monipuolisia - päinvastoin amerikkalaisen viihdeteollisuuden mallit ovat hyvin yksipuolisia. Meissä naisissa on monenlaisia, puolustakaamme sitä monimuotoisuutta. Antakaamme kaikkien elää ja näyttää kykynsä, unohtakaamme sukupuoliroolit. Tätä puolustaa feminismi. Feminismiä ei pidä sekoittaa sosialismiin, mihinkään sukupuoliseen suuntautumiseen, militarismiin. Feminismi on feminismiä ja se puolustaa naista yksipuolistamisen, stereotyypittämisen pakkopaidalta. Eläköön liberalismi ja feminismi - naisten vapautusliike!

vaari

Rotu - yhtä laaja käsite määriteltäväksi kuin sienten alalajit. Tietysti voi sanoa, että on vain yksi sienten "rotu" ja sillä alalajeja, mutta helpostihan puhutaan tateista "sienirotuna" tai myrkkysienistä yhtenä "rotuna".
Kautta suomalaisen historian on eroteltu "suomalaisten" eli valkolaisten rotu mustalaisista. Määrittelehän Roduton, itse millä kriteerillä määrittelet rodun rajat!
Tosi tukalassa asemassa ollaan jos tänne tulisi ulkoavaruuden "olioita" - minkä otuisia ne olisivat, vai kuuluisivatko kaikki pelkästään "alien" merkkiseen rotuun.
Meni hieman ohi alkuperäisestä aiheesta, johon toteaisin, että feministi on eri rotua kuin femakko!

Läski

Olen feministi ja olen akateemisella alalla huomannut, että naisia syrjitään - siksi että ovat nimenomaan naisia. Harvat miehet jotka valmistuvat saavat heti töitä esim. museoalalla - heitä paremmin opinnoissa pärjänneet naiset eivät. Varmasti johtunee siitä, että nainen voi pamahtaa paksuksi ja sitten olla vaan rasite työelämässä. 40- ja 50-luvulla syntynyt sukupolvi, jotka ovat pomojamme, ovat laajalti humanistisilla aloilla naisia -> palkka on jäänyt 70-luvun tasolle ja he suosivat hellyttäviä (?) miehiä alaisikseen.

Miehet voivat valita myös suorittavansa siviilipalvelun ja saavat siten toimen vaikkapa omalla alallaan, esim. arkistossa tai jopa yliopistolla - ja näin ollen kätevästi nuorta naista enemmän työkokemusta ja "jalan oven väliin". Olen nähnyt näin tapahtuvan jo liian monta kertaa! Uskokaa tai älkää, mutta näin se nykyään on!

Itse olen niin lopen väsynyt näkemään miehiä etenevän urillaan naisia nopeammin ja kätevämmin, joten jään kotiin lasten kanssa. Sääli vaan että kallis koulutukseni (fil.lis) mennee hukkaan. Maksoi varmaan aika lailla yhteiskunnalle. Kiitos siitä, mutta olen siis samalla hyvin pahoillani - töitä en sitten saanut.

Rotu

Vaarille tiedoksi, että tärkein määritelmä samaanrotuun kuuluville on se pystyvätkö ne/he tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Jokainen tulkoon siksi mikä on.

Teme

"Olen feministi ja olen akateemisella alalla huomannut, että naisia syrjitään - siksi että ovat nimenomaan naisia. Harvat miehet jotka valmistuvat saavat heti töitä esim. museoalalla - heitä paremmin opinnoissa pärjänneet naiset eivät."

Miten tuo poikkeaa aloista, joissa naiset ovat vähemmistönä? Ajatellaan vaikka teknisiä aloja ,joissa miehet ovat enemmistö. Onhan se selvä, että jos avoimia työpaikkoja on tietty määrä niin suhteessa niitä otetaan enemmän töihin, jotka ovat vähemmistönä.

"Miehet voivat valita myös suorittavansa siviilipalvelun ja saavat siten toimen vaikkapa omalla alallaan, esim. arkistossa tai jopa yliopistolla - ja näin ollen kätevästi nuorta naista enemmän työkokemusta ja “jalan oven väliin”. Olen nähnyt näin tapahtuvan jo liian monta kertaa! Uskokaa tai älkää, mutta näin se nykyään on!"

Naisillehan armeija on vapaaehtoinen, joten tuossa ei ole yhtään mitään syrjintää naisia kohtaan. Päin vastoin.

"Itse olen niin lopen väsynyt näkemään miehiä etenevän urillaan naisia nopeammin ja kätevämmin, joten jään kotiin lasten kanssa."

Niin no miehet ovatkin valmiimpia joustamaan työn takia, joten varmasti eteneminen onkin jossain tapauksissa jouhevampaa. Edelleenkään kyse ei ole naisten syrjinnästä vaan naisten omista valinnoista. Jos naiset antaisivat miesten jäädä kotiin, tilanne voisi tasoittua.

"Sääli vaan että kallis koulutukseni (fil.lis) mennee hukkaan. Maksoi varmaan aika lailla yhteiskunnalle. Kiitos siitä, mutta olen siis samalla hyvin pahoillani - töitä en sitten saanut."

Sen sijaan että ryvetään itsesäälissä on noustava ja yritettävä uudelleen. No ajattele positiivisesti. Nämä miehet maksavat veroina sinun koulutuksen ja elämisesi omansa lisäksi.

Qadesha

MrrKAT kirjoittaa:

>Pari tieteellisempää uutista tähän sukupuolieroon liittyen:

-miehen onnellisuusprioriteetissa työ on sekä nro 1 (nimenomaan palkka), että nro 2 (työura)
-naisella vasta työ on vasta sijalla nro 3 ja siinäkin lähinnä vain viihtyvyys:

***

>Tulkitsen, että miehen on saatava työssä sekä palkkaa että nousevaa uraa että on onnellinen, nainen tyytyy vähempään kunhan vaan viihtyy siellä.

Ollaanko töissä onnellisuuden vuoksi? Tällainen "miehen on saatava" mietityttää - ovatko kaikki miehet jonkinlainen kokonaisuus (anteeksi: kokomiehyys) jonka on saatava sitä tai tätä, TAI MUUTEN... Tai muuten mitä? Yhteiskunta rauha järkkyy?

Onko miesten keskimääräistä korkeampi palkka siis eräänlaista _suojelurahaa_ jota on pakko maksaa?

Marko Hamilo

Nimimerkille Rotu: totta kai eri rotuun kuuluvat saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Laji määritellään kuvailemallasi tavalla.

Rotu:

An interbreeding, usually geographically isolated population of organisms differing from other populations of the same species in the frequency of hereditary traits.

http://www.thefreedictionary.com/Race

Ihmislaji jakaantui kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi maantieteellisesti eristäytyneisiin ryhmiin, jotka ovat olleet yhteyksissä toisiinsa kunnolla jälleen vasta noin 500 vuotta mutta yhteyksistä huolimatta lisääntyneet keskenään melko vähän.

Oleellinen pointti ei ollut, jakaako tämän käsityksen kanssani, vaan se, pitääkö oikeutettuna että eri rotuihin kuuluvia ihmisiä kohdellaan eri tavoin.

Marko Hamilo

Qadesha:

"Ollaanko töissä onnellisuuden vuoksi?"

Naisten joukossa on enemmän kuin miesten joukossa niitä, joille työn sisältö on tärkeämpää kuin palkka.

"Tällainen “miehen on saatava” mietityttää - ovatko kaikki miehet jonkinlainen kokonaisuus (anteeksi: kokomiehyys)"

Ei, vaan miestten joukossa on enemmän palkkakeskeisiä yksilöitä. Eivät kaikki ole. Minä esimerkiksi arvostan huomattavasti enemmän työn mielekkyyttä kuin palkkaa (ja olen mies, ellei se tullut jo aiemmin esille).

"jonka on saatava sitä tai tätä, TAI MUUTEN… Tai muuten mitä? Yhteiskunta rauha järkkyy?"

Tai muuten tällainen palkkaorientoitunut mies hakeutuu toiselle alalle tai toiseen yritykseen. Samalla tavalla kun onnellisuusorientoitunut ihminen hakeutuu työpaikkaan, jossa työkavereiden kanssa tulee toimeen vaikka vähän huonommalla palkalla. Vaihtaa kunnes on tyytyväinen.

"Onko miesten keskimääräistä korkeampi palkka siis eräänlaista _suojelurahaa_ jota on pakko maksaa?"

Ikään kuin yhteiskunta maksaisi palkat?

Tietynlaista suojelurahaa työnantajan on pakko maksaa, siis sen verran hyvää palkkaa että työntekijä ei lähde kilpailijalle. Miesten joukossa on enemmän kuin naisten joukossa niitä, joille palkka on keskeinen tekijä, kun lojaalisuus työnantajalle on katkolla.

Isosisko

Epätasa-arvoista asennoitumista esimerkin sairaanhoitaja/insinööri vertailussa edustaa myös se, että vielä pari vuotta sitten yliopistossa jatkava sairaanhoitaja sai entististä sairaanhoitajaopinnoistaan 30 ov:ta anteeksi, mutta vastaavan opistostason koulutuksen suorittanut insinööri tuplasti (60ov) enemmän anteeksi.
Kusipäätouhua kaikenkaikkiaan ja se joka tästäkin yhtälöstä on omassa elämässään kärsinyt, on aivan varmasti feministi ja vihaa tätä epätasa-arvon ja sorron sukupuolisysteemiä.

Mikko

"Epätasa-arvoista asennoitumista esimerkin sairaanhoitaja/insinööri vertailussa edustaa myös se, että vielä pari vuotta sitten yliopistossa jatkava sairaanhoitaja sai entististä sairaanhoitajaopinnoistaan 30 ov:ta anteeksi, mutta vastaavan opistostason koulutuksen suorittanut insinööri tuplasti (60ov) enemmän anteeksi."

Eihän niitä viikkoja, nykyisin pisteitä, "saada anteeksi". Ne saadan/annetaan täysin opinnollisista/koulutuksellisista syistä. Jos alaa A opiskelleen henkilön katsotaan jo oppineen aikaisemmassa koulutuksessaan esim. tuon 60 opintoviikon verran tulevan tutkinnon sisällöstä, hänelle hyväksiluetaan nuo 60 viikkoa. Jos taas alaa B opiskelleen henkilön katsotaan oppineen tuon 30 viikon verran asioita uudesta tutkinnostaan niin 30 viikkoa hänelle myönnetään. Se, että alaa A ja B opiskellaan keskimäärin yhtä kauan, ei tarkoita että niillä olisi opittu yhtä paljon uuteen tutkintoon sisältyviä asioita.

Ei opintosuorituksia voi alkaa minkään moraalin tai oikeudenmukaisuuden takia jakelemaan. Eikä mielestäni myöskään opiskelupaikkoja, kuten esim. USA:n 'affirmative action'. Sehän on ns. positiivista syrjintää, josta täällä onkin jo ollut puhetta. Itse en kyllä näe kyseisessä toiminnassa mitään 'positiivista'.

pätevä, lyhyt ja korkeaääninen

Feministi kirjoitti: "Lyhyiden, korkeaäänisten, narisevaäänisten ym. on vaikeampi saada arvostusta kuin heidän vastakohtiensa. En silti kannata heille kiintiöitä. He ovat moniin tehtäviin vähemmän päteviä kuin vastakohdat, ja on hyvä, että työnantajat saavat huomioida tämän, jotta ihmiset päätyisivät niihin tehtäviin, joihin he sopivat parhaiten."

Kuinka jokin em. biologinen ominaisuus, johon on hyvin vaikea itse vaikuttaa (korkeintaan puheterapian tms. avulla, enkä ole tietoinen senkään vaikutuksesta) voi vaikuttaa henkilön PÄTEVYYTEEN johonkin tehtävään?

Ymmärrän toki, että vaikutusta voi olla auktoriteettiaseman tai arvostuksen saavuttamisessa, mutta mitä tekemistä sillä on ammatillisen pätevyyden ja työstä muutoin suoriutumisen kannalta? Vai tarkoitatko kenties, että tilanteessa, jossa on kaksi muodollisesti yhtä pätevää hakijaa, toinen varustettu mainitsemillasi ominaisuuksilla, toinen niiden vastakohdilla, jälkimmäiseksi mainittu tulisi valituksi? Tällöinhän vaikuttimena on juuri biologiset ominaisuudet, ei ko. hlön pätevyys.

Juho

"Kuinka jokin em. biologinen ominaisuus, johon on hyvin vaikea itse vaikuttaa (korkeintaan puheterapian tms. avulla, enkä ole tietoinen senkään vaikutuksesta) voi vaikuttaa henkilön PÄTEVYYTEEN johonkin tehtävään?"

Helposti.

Katsos, on olemassa ammatteja, joissa geneettisillä tekijöillä, kuten ulkonäöllä tai puheäänen ominaisuuksilla on merkitystä. Ääninäyttelijät, mallit, laulajat, PR-henkilöt...

Olen huomannut, että monet ketjut palkkaavat myös ihan ns. palveluvirkailijoiksi mielellään nuoria, sieviä tyttöjä, koska ihmisten, niin miesten kuin naistenkin, ajatellaan asioivan mieluummin näiden kanssa, kuin vaikka rumien, lihavien ja keski-ikäisten. Tässä tietysti palkattavien henkilöiden ikään vaikuttaa varmasti myös palkan pienuus, mutta se ei poista sitä tekijää, että ihmisen omista päätöksistä ja pyrkimyksistä riippumattomilla tekijöillä voi joskus olla vaikutusta mahdollisuuksiin selviytyä annetusta työtehtävästä. Poliisipartiokaan ei saa koostua vain naisista.

Juha

Jos naiset ovat täysin tasa-arvoisia ja yhtä kykeneviä kuin miehet niin miksi meillä on urheilussa eri sarjat miehille ja naisille?

Miksi feministit eivät vaadi asevelvollisuutta naisille tasa-arvon nimissä?

Miksi peruskoulun opettajistoon ei vaadita mieskiintiötä vaikka opettajamallilla on erittäin suuri merkitys kasvavan sukupolven sukupuolikäsityksille (vrt. johtoportaiden kiintiöt)?

Tiedän vastaukset ja sen vuoksi en ole feministi. Feminismi ei ole tieteenala vaan voimakkaasti arvottava ideologia islamismin, kommunismin ja fasismin tapaan.

Rebelle

"Jos naiset ovat täysin tasa-arvoisia ja yhtä kykeneviä kuin miehet niin miksi meillä on urheilussa eri sarjat miehille ja naisille?"

En ole eläessäni törmännyt feministiin jonka mukaan biologisia eroja naisten ja miesten välillä ei olisi. Ja kuinka tällä olisi mitään tekemistä tasa-arvon ja kykenevyyden kanssa?

"Miksi feministit eivät vaadi asevelvollisuutta naisille tasa-arvon nimissä?"

Osa ajaa, osa ei. Omassa ideaaliyhteiskunnassa asevelvollisuutta ei olisi kenelläkään, mutta nykyisessä reaalitodellisuudessa katson tuon huonoksi vaihtoehdoksi. Naisten asevelvollisuutta en aja tiettyjen biologisten (ja mahdollisesti joidenkin psykologisten) seikkojen takia, keskivertomies on usein fyysisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvampi sotilaaksi entä nainen. Jonkin sortin siviilipalvelusta vastaava koulutus joka olisi suunniteltu sodan ajan muita tehtäviä varten sen sijaan voisi olla hyvä, jonka naiset voisivat halutessaan valita vaihtoehtona vapaaehtoiselle asepalvelukselle. Tässä on kuitenkin se ongelma, että naisilla on jo nykyisestään heikompi asema työmarkkinoilla sukupuolensa takia, koska vanhemmuudesta koituvat kustannukset eivät mene tasan ja naisia ei täten uskalleta palkata. Mikäli naiset joutuisivat viettämään 6kk-12kk tuon tyylisessä palveluksessa (poissa työelämästä ja koulutuksesta, kuten miehetkin tällä hetkellä) ero kasvaisi entisestään. Tuon epäkohdan korjauksen jälkeen, kannatan mielelläni rinnakkaissysteemin (asepalvelus/mainitsemani muu koulutus) luomista.

"Miksi peruskoulun opettajistoon ei vaadita mieskiintiötä vaikka opettajamallilla on erittäin suuri merkitys kasvavan sukupolven sukupuolikäsityksille (vrt. johtoportaiden kiintiöt)?"

Hauska idea. Pidän tosin parempana että koko koulujärjestelmää uudistetaan, opettajien palkkoja tarkastetaan ja heille suotaisiin enemmän mahdollisuuksia (auktoriteettia) puuttua vaikeisiinkin tilanteisiin. Nykyinen malli on tehnyt opettajista lähes hampaattomia vaikeiden oppilastapausten kohdalla, ja palkka ei myöskään varsinaisesti huitele taivaissa. Uskon tuon korjausliikkeen myös korjaavan opettajiksi hakeutuvien sukupuolijakaumaa. Miehiä tulisi ehdottomasti saada lisää peruskouluihin (ja mielellään myöskin päiväkoteihin).

"Tiedän vastaukset ja sen vuoksi en ole feministi. Feminismi ei ole tieteenala vaan voimakkaasti arvottava ideologia islamismin, kommunismin ja fasismin tapaan."

En tiedä pitäisikö tälle itkeä vai nauraa.

Kamoon

Ja miksei koulujen rehtoristossa (saatika teknisten alojen professorien joukossa) ei ole naiskiintiötä?

Yksikään sovvari ei ole koskaan osannut vastata tähän. ;)

Julius Granström

Roduista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rotu
Rotua käytetään joskus alalajin synonyyminä, mutta varsinkin koti- ja lemmikkieläimistä puhuttaessa rotu tarkoittaa alalajia suppeampaa jaottelua. Koska termillä rotu ei ole olemassa yksiselitteistä luonnontieteellistä määritelmää, pyritään koko sanaa välttämään luonnontieteellisessä kielenkäytössä. Sitä korvaamaan käytetään määritellympiä termejä, esimerkiksi alalaji (subspecies), muunnos (varietas), alamuunnos (subvarietas), muoto (forma) ja alamuoto (subforma).
Rodun voi katsoa eroavan muista saman lajin roduista eri alleelityyppien esiintymisfrekvenssinsä suhteen. Jos termin rotu määrittelee muuksi kuin alalajiksi voivat eri rodut lisääntyä keskenään vaikeuksitta, koska niiden välillä ei ole reproduktiivista eristäytymistä. Rotujen erot eivät ole ehdottomia, vaan suhteellisia. Yhtenäisellä levinneisyysalueella rodut muuttuvat vähitellen toisikseen, kun taas aukkoisilla alueilla erot ovat usein hyppäyksellisiä (usein tässä yhteydessä käytetään nimitystä alalaji, esimerkiksi saimaannorppa).

Eli rodun sijasta olisi parempi puhua alalajeista, muunnoksista, alamuunnoksista, muodoista ja alamuodoista.

"Alalajit pystyvät risteytymään keskenään, mutta risteymien hedelmällisyys on yleensä merkittävästi heikentynyt. Tämä määritelmä soveltuu vain suvullisesti lisääntyviin eliöihin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alalaji

However, all but one subspecies may be extinct, as in Homo sapiens sapiens.
http://en.wikipedia.org/wiki/Subspecies

Jäljelle jäävät: muunnos (varietas), alamuunnos (subvarietas), muoto (forma) ja alamuoto (subforma).
http://en.wikipedia.org/wiki/Taxonomic_rank
mutta nämä ovat käytössä vain kasvitieteessä.

Eli loppu tulema on vain yksi Homo sapiens sapiens alalaji, homidien lajissa joista kaikki muut ovat (ikävä kyllä) kuolleet.
Eli mitään tieteellistä pohjaa rotu-käsitteelle yhden alalajin nimeltä Homo sapiens sapiens sisällä ei ole.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rotumääritelmä
Eläinten kasvatuksessa sekä kasvattajien että näyttelyiden ulkomuototuomarien tulisi tavoitella rotumääritelmän ihannetta. Lopullisena tavoitteena on, että kaikki saman rodun yksilöt kaikkialla maailmassa näyttäisivät ihanteelliselta rotunsa edustajalta ja käyttäytyisivät rotuihanteen mukaan.

Mistä löydät tälläisiä puhtaita yksilöitä? Kasvatatko itse?
Entä jos olet ns. sekarotuinen onko rotusi nimi sitten vain sekarotuinen?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisrotu
Jos rodusta puhutaan sille pitää antaa biologinen määritelmä ei mikään kulttuuriantropologinen huuhaa määritelmä.
Mutta koska sellaista ei voi antaa se ei ole oikein mielekästä.

Naiskiintiöistä johdontehtävissä:
Hyväksyn ne esim 50% - 50%
tai vaikka 70% naisia ja 30% miehiä.
Miksi hyväksyn?
1. Se on sosiaalinen koe, miten vaikuttaisi yhteiskuntaan.
2. Naisnäkökulman hyödyt kaikkialle, tietenkin jos halutaan enemmän irti niin yksivaihtoehto olisi taiteilija kiintiö esim 5%.
3. Kilpailuetu - naiskuluttajia - naisjohtajien päätöksiä - naisia houkuttelevia tuotteita
4. Imago etu - Suomessa 50% kaikesta johdosta on naisia
5. Huomioarvio - Hei Suomessa on todella paljon naisjohtajia mitäköhän muuta kiinnostavaa ja ennekkoluutonta sieltä löytyy, pitää ottaa selvää.
6. Media näkyvyys - Suomi asetti pakolliseksi naisjohtajat vähintään 50% yrityksen johdosta!
7. Ihan vaan vittuilakseen Saudi-Arabialle ja muille mädille konservatiivisille roistovaltioille ;)

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009