Helsingin Sanomat otsikoi tällä viikolla painetussa lehdessään, että "rikkaiden lapsilla on paremmat hampaat". Uutinen kertoi THL:n tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan Perheen sosioekonominen asema ja asuinalue eriarvoistavat lasten elämää.

HS:n mukaan "lasten elintapojen yhteys vanhemopien - etenkin äidin - koulutukseen ja varallisuuteen tuli tutkimuksessa selväksi kautta linjan".

Vähemmän opiskelleiden lapset ovat useammin ylipainoisia, syövät vähemmän kasviksia, pesevät harvemmin hampaansa sekä harrastavat jo nuoruusvuosinaan enemmän humalahakuista juomista kuin paremmin koulutettujen lapset.

THL:n kehittämispäällikkö Risto Kaikkosen mukaan koulutus- ja varallisuuserojen vaikutus elinajanodotteeseen kasvaa entisestään. Nyt 35-vuotiaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneen miehen elinajanodote on kuusi vuotta alempi kuin samanikäisen korkeakoulutetun miehen.

Hesarin mukaan Kaikkonen povaa elinajanodotteen laskevan alemmissa sosiaaliryhmissä eläkeikää alemmas. Kaikkosen mukaan hyvinvointi- ja terveyserot ovat "jopa perustuslain vastaisia".

Mielenkiintoinen näkemys kansalaisten perustuslaillisista oikeuksista THL:n päälliköllä.

Perustuslaki takaa kaikille yhdenvertaiset oikeudet julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon, mutta selittävätkö erot terveyspalvelujen saatavuudessa todella kasvavat sosioekonomiset terveyserot? Eikö köyhillä ole varaa syödä hyvin? Eikö ammattikoulun käyneen äidin lapsi pääse harrastamaan liikuntaa?

Tämän kuvan THL antaa tiedotteessaan. Sen mukaan eriarvoisuus on yhteiskunnan rakenteellinen ongelma, jonka vuoksi "erilaiset yhteiskunta- ja terveyspoliittiset keinot kuten lainsäädäntö, verotus ja valvonta ovat ratkaisevan tärkeitä. Tärkeää on myös, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla ja käytössä. Kunnissa pitäisi myös parantaa mahdollisuuksia liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin.

Tyhmempi voisi luulla, että sykettä nostavaan liikuntaan riittää muutaman kympin tossut ja mikä tahansa kevyen liikenteen väylä.

Tutkimus ja varsinkin sen uutisointi on kovin tyypillistä tilastollisten yhteyksien toistelua, jossa ei pyritäkään selittämään ilmiöiden syitä. Jos ei suoranaisesti väitetä jäätelönsyönnin selittävän hukkumisonnettomuuksia, jätetään sen päätelmän teko lukijalle.

Miksi äidin koulutus sitten on niin hyvä lasten terveyden ennustaja?

Ei äidin koulutuksella itsessään niin suurta merkitystä ole. Kyse on siitä, että äidin koulutustasoon tiivistyy valtavan paljon muuta informaatiota. Kirjoitin aiheesta jo aiemmin Tiede-lehdessä lukioiden eroista käydyssä keskustelussa.

Peruskoulun päättötodistus ennustaa lukiomenestystä jonkin verran - vanhempien taloudellinen asema vielä enemmän.

Yksi ainoa taustatekijä, äitien koulutustaso, on niin voimakas selittävä muuttuja, että muut tekijät lisäisivät mallin selitysosuutta vain yhdellä prosenttiyksiköllä. Näin kirjoitti Jorma Kuusela Opetushallituksen raportissa vuonna 2003.

Miksi juuri äidin ennemmin kuin isän? Miksi ylipäätään vanhempien koulutus ennustaa menestystä lukiossa paremmin kuin esimerkiksi peruskoulun päättötodistus?

"Se - - johtuu siitä, että selittävät muuttujat korreloivat voimakkaasti keskenään, ja äitien koulutustausta sisältää kaiken sen lukioiden eroihin liittyvän informaation, jonka muut sisältävät yhteensä", Kuusela jatkaa.

Korkeasti koulutetulla äidillä on nimittäin yleensä korkeasti koulutettu mies. Korkeakoulutukseen valikoituu keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä. Korkeasti koulutetut älykkäät ihmiset taas ovat yleensä hyvätuloisia. Hyvätuloiset ihmiset asuvat alueilla, joissa asuu muitakin hyvin koulutettuja ihmisiä.

Lapsi, jonka äiti on korkeasti koulutettu, saa siis muita todennäköisemmin korkean älykkyyden geenit molemmilta vanhemmiltaan. Älykkäiden ihmisten terveyskäyttäytyminen taas on yleensä keskimääräistä järkevämpää.

Perustuslailla tuskin voidaan kieltää ihmisten perinnöllisen älykkyyden eroja. Vallitsevassa arvoliberalismissa ei myöskään hyväksytä terveyspoliittista holhoamista, vaan varsinkin hyvin koulutetut ihmiset - jotka itse elävät terveellisesti - vastustavat kaikkea valtiovallan puuttumista ihmisten yksityiselämään. Ajatus siitä, että jokin elämisen malli olisi muita parempi ja johon ihmisiä pitäisi kulttuurisesti painostaa, on niin kamalaa konservatismia, että siltäkään suunnalta tuskin löytyy ratkaisua.

Lienee siis vain hyväksyttävä terveyserojen kasvu seurauksena siitä, että ihmiset käyttävät perustuslaillisia vapauksiaan, eikä pidettävä sitä perustuslaillisena ongelmana.

Kommentit (35)

TK

Miksi ihmeessä yhteiskunnan ei kannattaisi yrittää muuttaa yksilöiden käyttäytymistä varsinkin sellaisissa asioissa joka on yhteiskunnalle taloudellisestikin merkittävä? Sairastaminen on kallista. On taloudellisesti järkevämpää ennaltaehkäistä ongelmia kuin yrittää hoitaa niitä.

Esimerkkejä asioista, joihin minusta kannattaisi yrittää vaikuttaa:
Epäilen esimerkiksi ravitsemustietämyksen olevan hukassa monilta. Lisäksi helppo ja halpa ruoka on usein epäterveellistä. Esimerkiksi makkara on selvästi halvempaa kuin kala.

Lapset ovat kumminkin yhteiskunnan järjestelmässä nuoresta alkaen. Miksi siellä ei kannattaisi panostaa liikuntaan (esim jokapäiväiseksi koulussa) ja terveelliseen ruokaan (sen sijaan että päiväkoti-ikäiset tungetaan välipalalla sokeria täyteen).

Terveyserojen syntyminen alkaa jo hyvin varhain. Esimerkiksi havaitaan selvä ero siinä, että kouluttamattomat ja matalammalla äolla varustetut naiset useammin ruokkivat korvikkeella. Miksi tätä ei kannattaisi muuttaa muokkaamalla imagoa ja mielikuvia sekä antamalla imetysohjausta ja -neuvontaa? Kun jo pelkästään imetyksen lisäämisellä yhteiskunta säästää selvästi terveydenhoitokulujen ja vanhempien sairaslomien vähentyessä.

Tarvitseeko ihmisiä kulttuurisesti painostaa? Ei, vaan siitä täytyy luoda haluttu ja tavoiteltu asia samalla kun antaa yksilöille keinot asian hoitamiseen.

Kirsi Heikkinen

Ja älykkäiden ihmisten keskimääräistä järkevämmästä terveyskäyttäytymistä löytyy tutkittua näyttöä...mistä?

Jesse

Se, että ei tiedä asiasta tai tiedosta asian tärkeyttä ei tee vielä ihmisestä automaattisesti hölmöä.

Ehkä eräs asiaa parantava ratkaisu olisi lisätä terveystiedon määrää peruskoulussa (en tiedä paljo sitä on nyt). Sitä voisi lisätä esimerkiksi siten, että lukiossa / ammattikoulussa terveystietoa ei enää tarvitsisi opettaa (tasottaisi eroa). Toisaalta millaisen terveystiedon opetuksen ovat tutkimuksen äidit saaneet aikanaan? Tulevaisuudessa tilanne on varmaan hieman parempi. Yliopistossa itsenäisen tiedonhankinnan taidot paranevat riippumatta millä alalla opiskelee. Toisaalta vanhemmille voitaisiin järjestää myös "kertausharjoituksia" liittyen perheen terveellisiin elämäntapoihin siten (vaikka yksi ilta vuodessa, tai jokin intensiivisempi kurssi harvemmin), että osallistuminen olisi esimerkiksi vaatimus lapsilisän nostamiselle.

Anonyymi

Mielestäni kysymys miksi ei ole niin oleellinen. Mielummin käännän sen toteamukseksi: Korkeasti koulutettujen äitien lapset ovat terveempiä.

Näin se ei itsessään vielä oikeuta politrukkeja ja rivien välistä pomppivat pienet vihreät byrokraatit eivät saa oikeutusta.

Korkeasti koulutettujen äitien lapset ovat terveempiä. Se olkoot tarinan opetus.

Make

OPH:n taannoisen selvityksen yksi harhaa aiheuttava tekijä oli aggregaattimuuttujien käyttö; oppimistuloksia (joka on yksilötason ilmiö) selitettiin koulutasoon keskiarvoistetuilla äidin koulutustason muuttujilla. Siinä siis käytännössä kuvattiin lähinnä alueellisia eroja. Tässä ei raportin mukaan ole sitä mokaa tehty, mutta toisaalta, koko raportista ei löydy kertaakaan käsitteitä efektikoko tai selitysosuus. Toisin sanoen päätelmät näyttävät palautuvat tilastolliseen merkitsevyyteen, mutta merkittävyydestä tai tieteellisestä merkitsevyydestä ei sanota mitään. Noin valtavalla otoksella jopa alle 1%:n selitysosuuden omaavat efektit voivat olla tilastollisesti merkitseviä, jolloin ne ovat käytännössä triviaaleja.

Pekka S.

Työväenluokkaisen taustan omaavana voin kertoa, että vanhempani eivät juurikaan voineet auttaa minua opintiellä. Esimerkiksi kumpikaan ei osannut mitään muuta kieltä kuin suomea. Samoin taloudellinen apu oli myöhemmin ooiskeluvuosina niukkaa. Merkittävä oli myös kodin antama työnteon ja keskittymisen malli, jossa isä/äiti ei suinkaan ratkonut työpöytänsä äärellä vaikeita, abstraktisia ammattillisia ongelmia - vaan kädet öljyssä korjasi autoa tai keittiössä leipoi ja kokkasi. - Kumpi malli todennäköisemmin johtaa tietynlaiseen, esim. akateemiseen loppututkintoon jälkeläisen osalta? En puhu erikoislahjakkaista, vaan ihan tavallisen älykkäistä lapsista, jotka aiempien tutkimusten mukaan ovat yliedustettuina korkeakouluissa - ja vastaavasti alempien luokkien lapset aliedustettuina.

Älykkyyden periytymisestä sellainen pointti, että jo 1900-luvulla havaittiin ns. regressio keskiarvoon (ÄO 100), jonka mukaan älykkäiden vanhempien todennäköisyys saada itseään tyhmempiä kuin älykkäämpiä jälkeläisiä on suurempi, ja vastaavasti on todennnököisempää, että tyhmemmät vanhemmat saavat itseään älykkäämpiä kuin tyhmempiä lapsia. Kun tähän geneettiseen malliin laiteteen ed. sosiaalisen konstruktion - siis mallioppimisen - vaikutus päälle, johtavat geenit_ja_ kasvatus yhdessä luokkayhteiskuntaan - jossa siis paljon työväenluokan älyllistä kapasiteettiä jää käyttämättä. Ja vastaavasti älykkään äidin/vanhempien antama malli (tai jopa suoranainen "painostus") johtaa näiden tyhmempiäkin jälkeläisiä korkeakoulutukseen.

Hyvinvointiyhteiskunnan aika 60-80-luvuilla (plus peruskoulu) jonkin verran tasasi yhteiskuntaluokkien eroja, mutta nyt on yhteiskunnan rakenteiden paine - joka tarjoaa siis laajemmat ja tarkemmat mallit sekä ylä- että alaluokalle elää ja toimia ko. luokalle ominaisen eetoksen mukaan - ilmeisesti jälleen työntämässä luokkia erilleen monistakin syistä, joista taloudelliset - sis. 90-luvun laman jälkeen toteutettu hyvinvointiyhteiskunnan alasajo - toki keskeisiä edelleen.

keskitason äiti

Lähtisin mieluummin tarkastelemaan äidin / vanhempien yleissivistystä. Yleissivistyshän ei vaadi korkeakoulututkintoa, vaan yleensä viitseliäisyyttä seurata maailman menoa. Usein olen törmännyt sangen tietämättömiin korkeakoulutettuihin ihmisiin, ja vastaavasti myös laajan ylessivistyksen omaaviin kouluttamattomiin ihmisiin.

Itse en ole korkeasti koulutettu, mutta maailmaa on nähty ja kirjoja ja lehtiä on luettu. Lapsi on tasapainoinen, tyytyväinen, terve, pesee hampaansa, syö terveellisesti ja monipuolisesti, ei ryyppää eikä polta (edes ammattikoulun jälkeen ;-)) ja on ammattikorkeassa. Haluja ja rahkeita riittää kyllä vaikka mihin. Emmekä ole ainoita.

Pitäisikö tutkia samat asia vielä suomenruotsalaisten parissa ;-) ?

Antti Laine

Kirjoitus jätti tärkeimmän syyn pelkäksi sivulauseeksi. Terveysongelmat välttää jo joka päiväisellä kävelyllä kauppaan ja takaisin, enkä usko, että liikunta olisi suurin syy havaittuihin eroihin. Toki hyväpalkkaisella tuntuu olevan usein myös enemmän aikaa harrastaa liikuntaa.

Köyhällä ei todellakaan ole varaa syödä terveellisesti. Köyhän ruokavalio koostuu nopeista hiilihydraateista ja rasvaisesta lihasta. Muuhun ei ole varaa. Leipähyllyssä vaalein on halvinta ja energia/hinta-suhteessa makaroni ja sikanauta ovat aivan ylivertaisia. Kalasta ei kannata edes haaveilla, ja jos kasviksia söisi suositeltavia määriä, saisi laittaa n. 50 % lisää rahaa ruokaan. Kaikki terveellisinä pidetyt ruoat ovat useita kertoja kalliimpia kuin halvimmat, ravintoköyhät tuotteet.

JPR

Uskon mielelläni että koulutus lisää kykyä ja halua ennen kaikkea arvioida nykyisten valintojen tulevia seurauksia. Siis välttää ilmeisiä tyhmyyksiä kuten ylensyöntiä, liikkumattomuutta, typerää ajakäyttöä jne. Toinen tätä täydentävä selityshän on se, että koulutetuilla ihmisllä on suurempi vapaus määrätä omasta elämästään muutenkin kuin lenkkitossujen suhteen ja tästä johtuen vähemmän terveydelle haitallista stressiä. Jos elämäsi on täynnä erilaisia pakkoja, niin et ehkä ole niin halukas pakottamaan itseäsi sen pienen siivun osalta josta saat itse päättää.
Mutta sitten tämä toinen puoli eli perustuslain takaama tasa-arvo. Minusta on selvää, että missään nimessä ei pitäisi enää ainakaan lisätä terveyseroja takaamalla paremmin koulutetuille myös parempi terveydenhoito. Olisin jopa taipuvainen hyväksymään sen, että heikoimmilla lähtökohdilla varustetut ja omaan terveyteensä tämän vuoksi piittaamattomasti suhtautuvat saisivat jossain suhteessa jopa etuoikeuksia eli voisivat etuilla jonoissa ja pääsivät halvemmalla. Se olisi sosiaalipoliittisesti reilumpaa ja rationaalisempaa (=terveyttään vahingoittavat tulevat keskimäärin paljon kalliimmiksi yhteiskunnalle joten ennakoiva hoito voisi tuottaa säästöjä).
Tietenkään emme voi perustuslain nojalla määrätä että kaikkien pitää olla yhtä terveitä, mutta voimme pyrkiä siihen että ihmisten terveyserot olisivat mahdollisimman pieniä, riippumatta siitä toimivatko he terveytensä kannalta järkevästi vai ei.

J

Vähemmän opiskelleiden lapset ovat useammin ylipainoisia,

Hiljattain julkaistiin suomalainen kaksostutkimus geenien ja ympäristön vaikutuksesta 11-17-vuotiaiden painoindeksiin (BMI) vanhempien koulutustaustan mukaan.

Lapset jaettiin tutkimuksessa kolmeen eri yhteiskuntaluokkaan vanhempien koulutuksen perusteella: (1) molemmat vanhemmat ylioppilaita, (2) toinen vanhempi ylioppilas ja (3) ei kumpikaan ylioppilas.

Tutkimuksessa havaittiin, että geneettiset erot selittivät suurimman osan painoeroista kaikissa ikäryhmissä ja yhteiskuntaluokissa. Kuitenkin 11-14-vuotiaiden osalta "perhe-efektit" ("shared environment" eli "between-family effects") olivat hieman voimakkaampia yhteiskuntaluokissa (2) ja (3) kuin koulutetuimmassa luokassa (1) -- edellisissä "perhe-efektit" selittivät painoeroista noin 20 prosenttia, kun taas jälkimmäisessä 0-10 prosenttia. Tämä sopii yhteen sen väitteen kanssa, että luokkaerot vaikuttavat terveyteen kausaalisesti.

Kuitenkin 17 vuoden ikään mennessä yhteiskuntaluokkien erot painoindeksin selitystekijöissä kuta kuinkin häviävät, ja geenit selittävät kaikissa luokissa noin 80 prosenttia painoeroista. "Perhe-efektien" vaikutus häviää iän karttuessa, mikä on standarditulos kaikenlaisissa käyttäytymisgeneettisissä tutkimuksissa: lapsuuden jäädessä taakse geenit selittävät käyttäytymistä yhä enemmän, ja se osuus, jota geenit eivät selitä (tässä noin 20 prosenttia), ei selity lapsuuden perheympäristöllä vaan se liittyy ns. uniikkeihin ympäristöefekteihin, ts. sellaisiin ympäristötekijöihin joita henkilö ei jaa perheenjäsentensä kanssa (esim. sairaudet, tietty kaveripiiri jne.).

Älykkäiden ihmisten terveyskäyttäytyminen taas on yleensä keskimääräistä järkevämpää.

Älykkyys ja terveys voivat lisäksi olla yhteydessä toisiinsa niinkin että osin samat geenit saavat aikaan sekä paremman yleisterveyden että korkeamman älykkyyden. Tähän viittaa esimerkiksi se, että älykkyys korreloi vartalon symmetrisyyden kanssa.

Esa-Pekka EVP

Jotta maahamme saadaan lisää tasa-arvoa, pitää tänne perustaa rikkaille ja koulutetuille alkoholiklinikoita, joissa kohteiden on pakko käydä nauttimassa päivittäinen aamiaisensa ja iltasella myös ehtoollisensa. Lisäksi koulutettujen vanhempien lapsille kuuluu antaa erityisopetusta haistattelun jalosta taidosta, jotta myös koulutetun väestönosan lapset saavat oman osansa puukoniskuista vatsaan ja muusta päiväsaikaisesta katuväkivallasta. Näin saadaan elinajan odotetta muokattua tasa-arvoisempaan suuntaan. Tämä lauselma esiteltäköön tasa-arvovaltuutetun toimesta maamme lakia säätävälle ja päättävälle elimistöllemme.

Metusalah

Marko Hamilon viittaaman LATE-tutkimuksen tuloksia on syytä lähestyä varovasti, välttäen liian helppoja yleistyksiä.

Huomio nro 1:
"Vanhempien koulutustausta ja taloudellinen asema vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen."
Tämä johtopäätös lienee itsestäänselvyys ilman LATE-tutkimustakin.

Huomio 2:
”Merkittäviä äidin koulutuksesta tai alueesta riippuvia eroja ei havaittu lasten pitkäaikaisessa sairastamisessa, sairastumisessa infektiotauteihin, säännöllisissä lääkityksissä tai antibioottien käytössä. Eroja ei näkynyt käynneissä perusterveydenhuollon lääkärissä tai hammaslääkärissä. Myöskään nuorten masennusoireilussa, väsymyksessä ja uupumuksessa tai niskahartiasäryssä ei havaittu sosioekonomisia tai alueellisia eroja.”
Minkä vuoksi eroja ei löytynyt?

Huomio 3:
”Sosioekonomisen aseman tarkastelussa käytettiin vanhemman koulutusta ja perhettä tarkasteltaessa pääasiassa äidin koulutustaustaa.”
Jos isän koulutustaustaa ei otettu perhettä tutkittaessa huomioon, millä perusteella äidin koulutustaustan painoarvo voidaan siinä tilanteessa määrittää?

aexis

"Nyt 35-vuotiaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneen miehen elinajanodote on kuusi vuotta alempi kuin samanikäisen korkeakoulutetun miehen.

Hesarin mukaan Kaikkonen povaa elinajanodotteen laskevan alemmissa sosiaaliryhmissä eläkeikää alemmas. Kaikkosen mukaan hyvinvointi- ja terveyserot ovat “jopa perustuslain vastaisia”."

Tämä järkyttävä tasa-arvo-ongelma voidaan hyvin yksinkertaisesti ratkaista järjestämällä esim. lauantain lotto-arvonnan yhteydessä Peruslailliset Tasa-Arvo -arvonnat. Näissä arvonnoissa valittaisiin satunnaisesti joka viikonloppu tietty määrä tietyn ikäisiä ylempien yhteiskuntaluokkien edustaja teloitettavaksi Olympiastadionilla suurissa Perustuslaillisissa Demokratia -juhlissa. Arvonnan parametrit säädetäisiin siten, että tämä pöyristyttävä elinajanodote ero saataisiin esim. seuraavan viiden vuoden aikana kurottua kiinni - tämän jälkeen voitaisiin siirtyä Tasa-Arvoa ylläpitäviin lievempiin parametreihin. Arvontoja voisi valvoa vaikkapa THL:n keskityslei...eikusiis...kehittämispääliköt.

Mikä onni ja autuus tästä seuraisikaan!

Samaa ideaa voi toki laajentaa vaikkapa törkeästi revähtäneiden tuloerojen Tasa-Arvoistamiseen - arvotaan vain ylimmästä tulodesiilistä riittävästi "voittajia", joille mätkäistään 100% tulo- ja varallisuusvero. Ja näin onnellisuus taas lisääntyy!

Marko Hamilo

Kirsi, älykkäät ihmiset ovat muita koulutetumpia ja korkeasti koulutetut ihmiset esimerkiksi tupakoivat paljon muita vähemmän.

Tämä on tietysti toistettu jo miljoonassa eri tutkimuksessa.

Mielenkiintoisempi tulos on se, että älykkyydellä lienee jokin sellainenkin positiivinen terveysvaikutus, joka ei katoa, kun tunnetut terveyskäyttäytymistekijät on vakioitu. Siitä on mielenkiintoinen artikkeli Markus Jokelalla kirjassa, johon viittaan tässä SK:n jutussa.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/alykas-pysyy-terveena-ja-elaa-mu...

Mie

"Lienee siis vain hyväksyttävä terveyserojen kasvu seurauksena siitä, että ihmiset käyttävät perustuslaillisia vapauksiaan, eikä pidettävä sitä perustuslaillisena ongelmana."

Tämä riippuu tyystin siitä toteutuuko valtion velvollisuuksiin kuuluva mahdollisuuksien tasa-arvon mahdollistaminen käytännössä. Eli onko köyhien alueiden asukkailla samanlainen mahdollisuus saada samantasoista julkista terveydenhuoltoa, opetusta jne. kuin rikkaampien alueiden asukkailla. Tämänkaltainen muuttujien vakiointin on nimenomaan olennaista ennenkuin päästään käsiksi älykkyyden rooliin asiassa.

"Tyhmempi voisi luulla, että sykettä nostavaan liikuntaan riittää muutaman kympin tossut ja mikä tahansa kevyen liikenteen väylä."

Tarjolla olevat mahdollisuudet ja erilaiset riski- ja riskikäyttäytymistä vähentävät tekijät vaikuttavat selvästi kansanterveyden tasolla. Vrt. veroratkaisujen ja elämäntapamuutoksista tiedottamisen rooli vaikkapa alkoholin ongelmakäytön sekä sv-tautiterveyden suhteen. Nämä asiat eivät ole redusoitavissa mihinkään yksittäiseen tekijään.

Mutta älä Marko masennu. Tiedon puute ei ole tyhmyyden synonyymi. :-)

T

Äidin koulutustason voisi ajatella vaikuttavan siksi, että äitihän lapsen pääasiallinen hoitaja yleensä on. Nykyaikanakin ruoanlaitto ja muutenkin lapsesta huolehtiminen ovat pääasiassa äidin vastuulla. Onneksi lopultakin myös isät ovat ruvenneet kantamaan enemmän vastuuta, mutta päävastuu jää naiselle.

Minusta on aika erikoista, että äidin koulutustason vaikutusta hämmästellään. Lapsenahan elintavat opitaan ja ne opitaan siltä, joka lapsen kanssa viettää aikaa ja joka lapsesta huolehtii, ja koulutetut ja älykkäät yleensä ymmärtävät terveellisten elämäntapojen merkityksen parhaiten. Itsestään selvää.

Kirsi Heikkinen

Jepjep, Marko. Mutta terävimmät esmes ryyppäävät ahnaammin, mikä ei liene kovin terveellistä (jos oikein ymmärsin, ainaskii Kanazawa jäljitti kuppiin sylkemättömyyden nimenomaan älyyn, ei koulutukseen http://www.psychologytoday.com/blog/the-scientific-fundamentalist/201102...) – eivätkä älykkäät kaihda muutakaan kamaa, päinvastoin (http://www.sciencedaily.com/releases/2011/11/111114221018.htm). Ja eikös Ameriikassa välkyimmät myös tupakoi muita auliimmin, vai väärinkö muistan?

Marko Hamilo

"Äidin koulutustason voisi ajatella vaikuttavan siksi, että äitihän lapsen pääasiallinen hoitaja yleensä on. Nykyaikanakin ruoanlaitto ja muutenkin lapsesta huolehtiminen ovat pääasiassa äidin vastuulla. Onneksi lopultakin myös isät ovat ruvenneet kantamaan enemmän vastuuta, mutta päävastuu jää naiselle.

Minusta on aika erikoista, että äidin koulutustason vaikutusta hämmästellään. Lapsenahan elintavat opitaan ja ne opitaan siltä, joka lapsen kanssa viettää aikaa ja joka lapsesta huolehtii, ja koulutetut ja älykkäät yleensä ymmärtävät terveellisten elämäntapojen merkityksen parhaiten. Itsestään selvää."

Järkevä hypoteesi mutta data ei sitä juuri tue. Kuten kirjoitin, äidin koulutus korreloi monien muiden terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyvien muuttujien kanssa, ja sen itsenäinen selitysosuus jää pieneksi. Ei siis kannata spekuloida, _millä mekanismilla_ äidin koulutus vaikuttaa niin suuresti lapsen koulumenestykseen tai eliniänodotteeseen, koska äidin koulutus _ei ylipäätään_ vaikuta näihin asioihin kuin vähän.

Tämä nyt vain oli esimerkki lehtien tavoista vetää mutkia suoraksi, kun korrelaatioista aletaan vetää itsestään selväksi miellettyjä syy-seuraussuhteita katsomatta lainkaan mitä tapahtuu, jos muut relevantit muuttujat vakioidaan.

Mitä alkoholiin tulee, niin alkoholihaitat kasautuvat kyllä vähemmän koulutetuille. Alkoholinkulutus on yhteydessä myös tulotasoon joten kyllä älykkäämmät / koulutetummat / rikkaammat enemmän juovat. Huonosti koulutetuissa on paljon sekä niitä jotka juovat vain harvoin että niitä joille se on ongelma.

Terveyttä ilman holhousta

Yksityinen terveysvakuutus pakolliseksi Obaman, Hollannin ja Saksan malliin mutta niin, että yhtiöt saavat hinnoitella vakuutukset kustannusvastaavasti. Tällöin terveillä elämäntavoilla säästäisi paljon rahaa vakuutusmaksuissa. Jollain tukijärjestelmällä kompensoidaan huonoimpia geenejä.

Vaihtoehtoisesti jatketaan nykyistä holhoavaa julkista terveydenhuoltoa mutta säädetään kansalaisille elintapoja vastaava terveysvakuutusmaksu ja epäterveellisille ruoillekin kustannuksia vastaavat lisäterveysvakuutusmaksut.

Tällainen pehmeä holhous vähentäisi holhousta nykyisestä mutta silti kansalaisia palkittaisiin terveistä ja sakotettaisiin epäterveistä elintavoista. Kustannusvastaavuudella varmistetaan, että sakot eivät ole liian suuria: paheita on joskus fiksua harrastaa, mutta vain omalla kustannuksella, ettei niitä harrasteta liikaa.

Kirsi Heikkinen

Juu. Minua kiinnosti vain tuo äly & terveyskäyttäytyminen, koska olen luullut terveyskäyttäytymisen kietoutuvan pikemmin persoonallisuuteen kuin älyyn sinänsä. Vaan eipä tuolla näytä olevan SK:n artikkelisi mukaan edes väliä: "Silventoisen ja Jokelan mukaan terveyskäyttäytymisen huomioonottaminen ei kuitenkaan näyttäisi selittävän kovin suurelta osin älykkyyden terveyttä edistäviä vaikutuksia. On esitetty jopa epäilyjä siitä, että korkea älykkyys olisikin itse asiassa hyvän terveydentilan osoitin eikä varsinaisesti terveyteen vaikuttava tekijä. Älykkyyden ja terveyden sekä kuolleisuuden yhteys on vielä arvoitus."

Marko Hamilo

Kirsi, puhutko koulutusvakioidun älykkyyden yhteydestä terveyskäyttäytymiseen? Se tosiaan on suhteellisen pieni joten jotain muuta on takana, jotain johon terveyspolitiikka ei pääse käsiksi.

Älykkäämmät kuitenkin ovat tyypillisesti koulutetumpia ja koulutuksen yhteys terveyskäyttäyttymiseen on ihan selvä.

Metusalah

Sanotaan, että viina on viisasten juoma. Siinä on ainoa peruste omalle juomiselleni :-)

Mitä mahtanee Marko tarkoittaa seuraavalla päättelyllä:
"Mitä alkoholiin tulee, niin alkoholihaitat kasautuvat kyllä vähemmän koulutetuille. Alkoholinkulutus on yhteydessä myös tulotasoon joten kyllä älykkäämmät / koulutetummat / rikkaammat enemmän juovat."

Tällainen luokittelu "älykkäämmät>koulutetummat>rikkaammat" menee nyky-yhteiskunnassa kyllä kivikkoon niin, että kolisee!

Vaahtokarkkitesti selittää ter...

Vaahtokarkkitesti näyttäisi selittävän terveyserot. Niin Suomessa kuin maailmallakin itsekuri, tunnollisuus, pitkäjänteisyys näyttäisi selittävän parhaiten terveyskäyttäytymisen ja erot elini'issä. Koulutusta se selittää älykkyyden ohella.

http://liberalismi.net/wiki/Terveyserot
Tunnollisuus ennustaa hyvin elinikää. Tunnolliset ihmiset tekevät eniten terveytensä eteen. [4][5][6]

Useiden tutkimusten mukaan huono itsekuri on yhteydessä terveysongelmiin ja viivyttelyyn. Sen sijaan hyvän tahdonvoiman ihmiset malttavat harjoittaa parempia elintapoja, kuntoilla, lopettaa tupakoinnin tai hankkia paremman työpaikan. [7]

Kuuluisassa Stanfordin vaahtokarkkikokeessa 4-vuotiaat 1960-luvun lapset, jotka malttoivat lykätä karkin syömistä vartin saadakseen toisenkin karkin, pärjäsivät paremmin elämässä: he pystyivät lykkäämään tyydytystään saadakseen enemmän ja ylsivät parempaan terveyteen ja korkeampiin tuloihin. [8][9]

Absoluuttinen köyhyys lisää sairauksia, suhteellinen köyhyys ei.[17] Kapitalismi vähentää tehokkaimmin absoluuttista köyhyyttä.

Köyhien terveyttä tuetaan enemmän, mutta heidän elintapansa ratkaisevat

Terveyserot ovat kasvaneet siitä huolimatta, että terveyspalveluidenkin tuet kohdentuvat lähinnä alimpiin tuloluokkiin. Lääkärien on näet vaikea estää sairauksien puhkeamista mutta ihmiset voisivat itse vaikuttaa elintapoihinsa. [3]

Alkoholi ja tupakka selittävät puolet suomalaismiesten terveyseroista

Marko Hamilo

"Tällainen luokittelu “älykkäämmät>koulutetummat>rikkaammat” menee nyky-yhteiskunnassa kyllä kivikkoon niin, että kolisee!"

Näiden välinen positiivinen korrelaatiohan on vain vahvistunut, kun koulutukseen pääsee kuka tahansa varallisuuteen katsomatta, jolla on lukulukupäätä, ja rahaa tekee se jolla on koulutusta.

Metusalah

"Koulutukseen pääsee kuka tahansa varallisuuteen katsomatta, jolla on lukulukupäätä, ja rahaa tekee se jolla on koulutusta."

Ei asia ole noin yksioikoinen, koska koulutukseen pääseminen ei välttämättä takaa sitä, että myös rahoihin päästäisiin käsiksi, ja koska (varsinkin naisvaltaisilla aloilla) on monia korkeaa koulutusta vaativia matalapalkka-aloja, kuten kirjastonhoitajat, lastentarhanopettajat jne. Minun omalla asuinalueellani vauraimpia näyttävät olevan eri sortin rakennusalan yrittäjät (sähkö- ja putkimiehet, muurarit, kirvesmiehet jne.), jotka tutkimusten mukaan tekevät rahaa helposti harmaan talouden alueella, esimerkiksi siten, että rakennusurakoista vain osa laitetaan verokirjalle...

Tässä pieni dokumentti tohtoreista, joilla varmasti löytyy "lukulukupäätä":
"Elokuun 24. päivänä tulleiden uusimpien TEM:n tilastojen mukaan heinäkuussa oli 510 työtöntä tohtoria. Tämä on 18 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Biologian alalla työttömyys on noussut 19,7 prosentilla.
Kesäkuussa 2010 oli TEM:n tilastojen mukaan 467 työtöntä tohtoria työnhakijana. Vastaava luku vuotta aiemmin oli 399. Tohtoreiden työttömyys on vuodessa noussut 17 prosentilla.
Alakohtaisesti tarkasteltuna eniten työttömiä tohtoreita oli koulutusalalla biologia, biotieteet ja ympäristötieteet. Tämän alan työttömiä tohtoreita oli 76 eli 16 % kaikista työttömistä tohtoreista.
Muillakin luonnontieteen aloilla tohtoreiden työttömyys on lisääntynyt: työttömiä fyysikkotohtoreita oli 22 ja kemian tohtoreita 25. Valtiotieteen ja yhteiskuntatieteen tohtoreilla tilanne ei ole huonontunut vuoden aikana. Kauppatieteiden tohtoreiden työttömyys on sen sijaan lisääntynyt."

http://www.tieteentekijoidenliitto.fi/news/557

M

Naiset ovat koulututetumpia kuin miehet, joten naiset ansaitsevat keskimäärin selvästi enemmän kuin miehet. Eikun...

Naiset elävät miehiä terveellisemmin ja ovat vähemmän ylipainoisia. Täten naiset ovat huomattavasti miehiä älykkäämpiä!

EK:n mukaan vuonna 2012:
"Kaikissa EU-maissa naisten koulutustaso on jo miehiä korkeampi. Korkeakoulututkinnoista Euroopassa lähes 60 % on naisten suorittamia."
"Suomessa n. 47 % kaikista 25–64-vuotiaista työllisistä naisista on suorittanut korkean asteen tutkinnon -- Suomalaismiehistä korkea-asteen tutkinto on 35 % työllisistä."

Marko Hamilo

Tietenkään koulutuksen ja tulojen korrelaatio ei ole 1.00 eikä kukaan ole sellaista väittänytkään. Se on kuitenkin positiivinen ja merkittävä korrelaatio.

Metusalah

"Tietenkään koulutuksen ja tulojen korrelaatio ei ole 1.00 eikä kukaan ole sellaista väittänytkään. Se on kuitenkin positiivinen ja merkittävä korrelaatio."

Ns. alemman koulutuksen ja isojen tulojen korrelaatio nyky-yhteiskunnassa ei myöskään ole välttämättä 1.00, vaan kun näyttää vahvasti siltä, että vähäisemmänkin koulutuksen saaneet (muutaman kurssiviikon satama-ahtaajat, laivojen konemestarit ym.) pääsevät helposti lääkärien palkoille, en oikein ymmärrä mitä tässä nyt ajetaan takaa?

"Perustuslailla tuskin voidaan kieltää ihmisten perinnöllisen älykkyyden eroja." Tuo on lapsellisin argumentaatio, mitä koskaan olen lukenut mistään foorumista! :-)

Metusalah

Tämän päivän (perj. 4.5.) Hesarin pääkirjoitus otsikoi: "Vanhempien tulot näkyvät jo koululaisten terveydessä."

Kysymys on WHO:n koululaistutkimuksesta, johon osallistui lähes 40 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maata. Suomesta tutkimukseen osallistui n. 6600 koululaista. Markon blogiotsikko kyseli "koulutettujen äitien" ansioiden perään. Hesarin pääkirjoituksen painopiste oli ylipäätään koululaisten vanhempien sosioekonomisissa eroissa. Kirjoitukset poikkeavat siis ratkaisevasti toisistaan niiden aihealueeseen liittyen.
Silti huomioni kiinnittyi WHO:n tutkimuksessa pariin ydinlauseeseen. Esimerkiksi: "Suomalaiskoululaisten terveyserot ovat yhä kansainvälisesti mitattuna pieniä." Tai: "Vaikka vanhempien varakkuudella ei vielä näytä olevan ratkaisevan suurta merkitystä nuorten tulevaisuudelle, erojen vähentämiseksi pitää tehdä työtä."

Onko kyse siis siitä, *mitä* tutkimuksia ylipäänsä luetaan, vaiko siitä, *miten* niitä luetaan?

JPR

Sehän taitaa muuten olla tosiasia että naisten pitkä elinikä ja korkeampi koulutustaso pikkuisen sotkevat tätä Hamilon älykkyys - koulutus - rikkaus - terveys ketjua. Elleivät naiset tosiaan ole sitten myös älykkäämpiäkin...

Marko Hamilo

Keskustelu lähti tästä metsään:

"Tällainen luokittelu “älykkäämmät>koulutetummat>rikkaammat” menee nyky-yhteiskunnassa kyllä kivikkoon niin, että kolisee!"

Kukaan ei ole kumonnut älykkyyden, koulutustason, tulotason ja terveyden sekä pitkän iän välistä positiivista korrelaatiota tässä ketjussa. Jotkut ovat esittäneet vastaesimerkkejä olettaen, että ne kumoaisivat korrelaatioväittämän. Tietenkään niin ei ole. Korrelaation ei ole väitetty olevan 1.0, joten nämä yksittäiset vastaesimerkit eivät kumoa mitään.

Naisten välillä erot terveydessä eivät varmaankaan ole yhtä suuret kuin miesten välillä, mutta yhteys älykkyyden ja koulutettavuuden, koulutuksen ja tulotason sekä näiden kaikkien ja terveyden sekä eliniän välillä löytyy kyllä naisiltakin.

Tupakka selittää yksin suuren osan näistä ilmiöistä. Ruotsissa on viime vuosikymmeninä tupakointi ollut nuorten naisten juttu, kun nuoret miehet ovat nuuskanneet. Se voi näkyä tasa-arvoisempana elinikänä tulevaisuudessa.

Metusalah

Marko H. kysyi bloginsa otsikossa: "Miksi koulutettujen *äitien* lapset ovat terveempiä?"

Itse kysyin ensimmäisessä kommentissani (viitaten Markon liitetutkimukseen): "Jos isän koulutustaustaa ei otettu perhettä tutkittaessa huomioon, millä perusteella *äidin* koulutustaustan painoarvo voidaan siinä tilanteessa määrittää?"

Tähän kysymykseen ei mielestäni ole vielä tullut vastausta.

Sinänsä on itsestäänselvyys, että mitä koulutetumpi/älykkäämpi ihmisyksilö on, sitä paremmin hän kykenee ottamaan huomioon lastensa kasvatukseen ja terveyteen liittyvät asiakokonaisuudet. Koulutuksella ja tulotasolla/varallisuudella on tietenkin korrelaatio, mutta jälleen probleema liittyy siihen, mitä verrataan ja mihin verrataan? Ikäänkuin yhteiskunta ei olisi pullollaan rikkaita perheitä, jotka ovat saaneet varallisuutensa alemmalla peruskoulutuksella, tai vaikkapa perintönä.

Summa summarum: Onko äidin koulutus vaiko esim. peritty varallisuus tärkempi tekijä lasten terveyttä tarkasteltaessa? Jos perheellä on rahaa hoidattaa jälkeläisiään, kumpi on tärkeämpi tekijä, vauraus vai koulutus, vai yhteiskunta, jossa perhe elää? Ja mistä löytyy tutkimustulokset tällaiseen kysymykseen vastaamiseksi?

Julius

Yksinkertainen selitys kasvaviin terveyseroihin yhteiskuntaluokkien välillä on tämä: lääkärillä tapaa potilasta n. 20 minuuttia, ei lue potilaskertomusta koska siihen ei ole aikaa, unohtaa kysyä joitain diagnoosin kannalta olennaisia kysymyksiä ja kuittaa kaikki vähänkin enemmän selvittelyä vaativat oireet mielenterveysongelmista, päihteiden käytöstä tai vanhuudesta johtuviksi. Luuletteko, että tällä systeemillä pystytään diagnosoimaan sellaisia kauaskantoisia seurauksia aiheuttavia sairauksia kuten pernisiöösi anemia tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Koulutetut ihmiset sen sijaan osaavat itse etsiä tietoa netistä tai tuttaviltaan ja heillä on muutenkin paremmat valmiudet ymmärtää ja muistaa tietoa sairauksista. Toisin sanoen he eivät ole niin riippuvaisia lääkäristä ja hänen halustaan perehtyä potilaan ongelmiin.

En tiedä miksi mutta omien lääkärikokemusten pohjalta sanoisin, että lääkärit suhtautuvat työhönsä jotenkin passiivis-aggressiivisesti. He tekevät tasan sen verran ettei heitä syyttää siitä, etteivät he tekisi mitään mutta en ole huomannut juurikaan oma-aloitteisuutta. Sekin on hieman passiivis-aggressiivista, että sairaat ihmiset raahautuvat terveiden ihmisten luokse terveyskeskuksiin hakemaan sairauslomatodistusta ja samalla jakavat influenssaviruksia eteenpäin. Ja jos potilaasta pääsee eroon "Se johtuu varmaan stressistä. Älä stressaa niin paljon" -diagnoosilla, niin nämä pikku porsaat menevät juuri siitä mistä aita on matalin.

Koko terveydenhoultojärjestelmä kaipaisi uudistusta joka lähtisi täysin tyhjältä pöydältä.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2010
2009