Tiede-lehdestä tuli lopulta ipad-versio. Se on hieman epäortodoksinen, koska toteutus ei noudata sitä ipad-kehittäjien alkuaikojen uskomusta, että kuluttajat haluaisivat ipad-versiosta kaikenlaista ylimääräistä, kuten videoita ja sen sellaisia. Kyse on yksinkertaisesti tabletilla luettavasta näköislehdestä ilman sen kummempia tilpehöörejä.

Minusta Tieteen ipad-sovellus on suhteellisen onnistunut verrattuna ipad-versioihin yleensä. Wiredin ipad-sovellus on juuri sellainen, jollaisia tablettiversioiden ajateltiin parhaimmillaan olevan. Kaikenlaista videota ja interaktiivista löytyy, mutta jos haluaa vain lukea lehden, kioskilta saatava versio on paljon miellyttävämpi.

Wired on tolkuton resurssisyöppö. Yksi numero vie noin 300-400 megatavua. Sen lataamiseen menee jonkin verran aikaa jopa kotona. Hitaammilla yhteyksillä jossakin ulkomaan kahvilassa siihen voi kulua jo pitkä tovi, eikä sitä oikein 3G-verkon yli viitsi edes lähteä hakemaan. Paitsi että se kestää jo todella kauan, kuukausittainen datakattokin tulee pian vastaan. Eikä 16 gigatavun iPadiin mahdu kukin muutama Wiredin numero kerrallaan. Laitteella ei siis voi pitää arkistoa, vaan vanhat joutuu siivoamaan pois. Kaiken kertaalleen maksetun saa sentään aina ladattua uudestaan.

Wiredin hinnoittelu on sentään kohdallaan. Kolmella eurolla hinta on hyvin kilpailukykyinen ainakin Suomen kioskeihin verrattuna. Tiede-lehti taas on vähän turhan kallis, varsinkin kun ottaa huomioon että painetun lehden saa irtonumerona helposti mistä tahansa. Miksi maksaisi samaa hintaa netissä kuin kioskilla? Wired on halvempi netissä, vaikka siitä voisi maksaa vähän jo siksi, ettei sitä saa kuin parhaista lehtipisteistä.

Ikävintä kuitenkin on se, ettei tablettiversiota voi saada erikseen tai osana vuositilausta. Sietämättömän hankalasti luettavan digilehden tilalle tulee vihdoin mukavasti luettava bittiversio, ja sitten sitä ei saakaan edes kestotilauksen hinnalla. Tässä Tiede ei ole yksin. Suomen Kuvalehti on yksi näistä lehdistä, joita moni ulkomailla työskentelevä tai opiskeleva lukisi mieluummin tuoreeltaan tabletista kuin päiväkausia myöhässä paperilla. Mutta tarjolla vain irtonumerona. Molempien mainittujen lehtien avustajanakin hieman kiusaa, etten pääse ulkomailla käsiksi lehtien vanhoihin numeroihin iPadillani. Digi-näköislehteen nyt sentään läppärillä, ja jos hätätilanne tulee, niin onhan iPadiinkin appsi, jonka avulla voi lukea flashia käyttäviä sovelluksia, kuten Digipaperin.

On myös häiritsevää, että jokaisella lehdellä pitää olla ikioma tablettisovellus. Juuri kun on oppinut, miten Tekniikan Maailma toimii, Suomen Kuvalehti toimiikin vähän eri tavalla, ja Tiede taas omallaan. Tiede on kyllä käyttöliittymältään erittäin miellyttävä. Se on pelkkä näköislehti, ja sillä siisti. Se ei myöskään tuhlaa sivua kuten SK, joka jakaa yhden sivun iPadissa kahteen näkymään. Kun lehteä on kerran oppinut tietyllä tavalla lukemaan, haluaisi tabletillakin saman kokemuksen.

Olen pyrkinyt runsaan vuoden ajan täysin virtuaaliseen työympäristöön, eli etten olisi laisinkaan paperin varassa. Voin lähteä matkoille mukanani vain läppäri, tabletti ja puhelin, ja muuta en tarvitsekaan. Kokemuksia on nyt kertynyt sen verran, että johtopäätös on selvä. Erillisten iPad-appsien aika on ohi. Englanninkielisen kirjallisuuden (Kindle-sovellus toimii myös iPhonessa ja iPadissa) ja aikakauslehtien kanssa ei ole ollut juuri mitään ongelmia (poikkeuksena lähinnä juuri tuo Wired). Suomessa ollaan vielä aivan alussa.

Erityisen tyytyväinen olen ollut näköislehtipalvelu Zinioon. Sen kautta luen New Scientistia, Popular Sciencea ja Discoveria. Esimerkiksi New Scientist maksaa vuositilaajalle vain runsaan euron numerolta, vähän yli viisikymppiä vuosi. Paperilla sen saisi tarjouksessa hieman alle 200 eurolla, ja se olisi kotona maanantaina tai tiistaina. Lehti ilmestyy Lontoossa lauantaina. Digitaalisesti sen saa yleensä jo perjantaina. Zinion sovellus on yksi ja sama, eli sen käyttöliittymää ei tarvitse opiskella eri lehdille erikseen.

Samalla tunnuksella voin lukea lehdet myös iPhonella ja yhtä lailla Androidia käyttävillä laitteilla. Hätätapauksessa PC:ltäkin. New Scientist vie noin 10 megatavua numero, vuosikerta suunnilleen sen minkä yksi Wired.

Suomessa Lehtiluukku yrittää hieman tuota samaa. Kunpa lehtitalot ymmärtäisivät olla tuhlaamatta rahaa kuluttajille tyhjänpäiväisten omien iPad-sovellusten kehittämiseen ja taittamiseen, ja toisivat kuluttajille mahdollisuuden alustariippumattomasti kaikissa laitteissa toimivan näköislehden tilaamiseen. Luulisi sen kiinnostavan lehtitaloja jo siksikin, että näköislehtiä ei tarvitse erikseen taittaa yhden valmistajan yhtä laitetyyppiä varten.

Sanomalehdet ovat sitten oma juttunsa. Hesari on vielä broadsheet-kokoa, joten sen lukeminen tabletilta näköisversiona olisi hieman hankalaa. Silti huomaan kaipaavani näköislehteä, kun mukanani on iPad. Sen sijaan iPhonella tyydyn suosiolla HS:n digilehden kännykkä-appsiin. Saisikohan Hesarista näköisversion tablettiin sitten, kun se siirtyy tabloid-kokoon?

Sen sijaan en ymmärrä sitä, miksi iPhone-sovellukset tuntuvat systemaattisesti olevan käyttöliittymältään intuitiivisempia ja teknisesti vakaampia kuin iPad-versiot. Pätee Hesariin, mutta myös moneen muuhun sovellukseen.

Kommentit (20)

Pekka Pekkala

Puhut asiaa: halvalla ja samaan formaattiin, kustannukset kuriin ja panostusta tilaajamäärien kasvattamiseen - sekä numeerisesti että totuttamisessa digiversioon. Zinio pitää ottaa heti testiin kun saan toivottavasti tänään iPad 3:n :D

Kustannusalalla pitäisi nimenomaan leikata kustannuksia, ei tuhlata niitä iPad-superjulkaisiuihin, joita kuluttajat eivät edes halua. Jos Wiredin lukijat eivät innostu multimediapläjäyksistä ja uusista käyttöliittymistä, on turha toivoa että peruslukijat niistä tykkäisivät. Ja Wiredin iPad-lehtihän on käsittääkseni järkevöitynyt huomattavasti tablettikohun alusta.

Anonyymi

En ole koskaan selannut Ipadillä lehtiä, mutta äkkiseltään mukavalta virtuaalilehden ominaisuudelta tuntuisi sormen vedoilla selattavat sivut pienellä sivunkääntö-efektillä. Myös vaikkapa sisällysluettelon linkitys artikkeleihin olisi kätevä ominaisuus.

Metusalah

"Saisikohan Hesarista näköisversion tablettiin sitten, kun se siirtyy tabloid-kokoon?"

Toivottavasti. Hesari pienentää näköiskokoaan tietysti (paperin) säästösyistä. Luin joskus parikymmentä vuotta sitten hauskan kolumnin jostain talouslehdestä, että mikäli kaikki Kiinan kotitaloudet tilaisivat Hesarin vuosipainoksen, Suomen metsät hakattaisiin loppuun neljässä viikossa! :-)

Anonyymi

..Ja luonnollisesti pilvipalvelu on tätä päivää. Pienellä (Sanoma?) ohjelmalla saisi kaikki ostamansa lehdet ladattua laitteelleen, mutta ne olisivat myös tallessa Sanoman servereillä, jolla saataisiin myös tilankäyttöä hallittua ja haluamansa numeron saisi kätevästi aina ladattua vaikkapa nettikahvilassa käydessään. (n monta kertaa)

Teknorasisti

En omista iPadia, enkä aio sellaista omistaakaan, mutta kommentoinpa siltikin. Jos lehden iPad-versio ei lisää tilaajamääriä tai tuo muutenkaan merkittävästi lisätuloja ja jos sen ylläpito-, kehittämis-, markkinointi-, ym. kustannukset siirtyvät paperilehtitilaajien maksettaviksi, silloin koko iPad-version voi dumpata Mariaanien hautaan.

Digilehden lukijoille olisi varmasti kivaa, että digilehdessä olisi mukana kaikenlaisia hauskoja lisäominaisuuksia, kuten videoita tai animaatioita, testejä ja pelejä. Käytännöllistä olisi myös, että digilehden artikkeleita voisi julkisesti kommentoida tai että lukija voisi merkata omalle lehdelleen itselle tarkoitettuja kommentteja, alleviivauksia, piirroksia, laskelmia, tms. Kannattaa kuitenkin miettiä, kuka kaiken hauskuuden maksaa, eli laskuttakaa sellaisista ominaisuuksista suoraan ja pelkästään niiden käyttäjiä eikä kaikkia lukijoita tasapuolisesti.

Anonyymi

Kyllähän digilehti tuo parhaimmillaan lisäarvoa kun netissä maksamisen voi hoitaa joustavammin. Erilaiset pakettitarjoukset yhdistettynä kestotilaajan etuun pitää lehdet jossain muuallakin kuin omalla kovolla, tai padillä, nostaisivat kyllä brändin arvoa suhteessa toiseen. "Vanhan asiakkaan etuja" ilman typerää bonustiliä.

SamBody

Toimivia selain-pohjaisia näköislehtisovelluksiahan on ollut vuosikausia, omien tablet-versioiden väkästely on pyörän keksimistä uudelleen. Voihan sitäkin tietysti harrastella.
Mobiiliin voi olla perusteltua tehdä oma (1 kpl!) versionsa jos käyttäjiä on paljon, mutta käyttömukavuudesta ja -nopeudesta hiukan tinkien nuo yleiset selainpohjaiset versiot ovat kyllä kelvollisia silloinkin. Mobiilissa ongelmana ovat mainosten tunkeminen pikkunäyttöön mukaan, tämän vuoksi m.yle.fi onkin kelvokkaimmaista päästä uutismobiileja...

Marko Hamilo

Ainakin Ziniolla kaikki maksetut tuotteet pysyvät toki uudelleenladattavina pilvessä.

Marko Hamilo

HS:n iPhone-versio on parempi kuin lehden iPad-versio. Sille lienee käyttäjiä.

Mutta näköislehtenä Zinion New Scientist (joka on tavanomaisen aikakauslehden kokoinen) toimii yllättävän hyvin iPhonellakin. Se on ihan sama versio lehden kannalta, Ziniosta sitten vain on omat appsinsa tableteille ja puhelimille.

Marko Hamilo

"Toimivia selain-pohjaisia näköislehtisovelluksiahan on ollut vuosikausia, omien tablet-versioiden väkästely on pyörän keksimistä uudelleen. Voihan sitäkin tietysti harrastella."

Selainpohjaiset eivät toimi kunnolla tablettien selaimilla, koska ne käyttävät flashia. Ja läppärillä lukeminen taas on paljon hitaampaa kuin kosketusnäytöllä. Siksi se pyörä kyllä ihan ehdottomasti pitää siirtää sieltä huonosti toimivasta selaimesta lukemiseen paremmin soveltuvaan tablettiin. Mutta on älytöntä, että joka lehti tekee oman sovelluksensa, joihin ympätään väkisin toiminnallisuutta josta lukijat eivät ole kiinnostuneita.

Ei kukaan

"Selainpohjaiset eivät toimi kunnolla tablettien selaimilla, koska ne käyttävät flashia."

Ehkä HTML5 ratkaisee tämänkin ongelman, joten odotetaan vain rauhallisesti, eikä toteuteta hätiköityjä ratkaisuja ja pysyviä tietojärjestelmäongelmia.
Ensi vuonna, kun ostan television (ja uusinta mallia), voitte postittaa lehteni suoraan televisiosta katsottavaksi. (Kuka kaipaa hankalaa, hidasta ja pikkuriikkistä mobiilinäyttöä, ainakaan jos ei ole mitään syytä tappaa aikaa?) Isosta 3D-kosketusnäytöstä on kiva lukea uuden aikakauden tiedelehteä. Toivottavasti testit saa silloin myös kuunneltua. Itselleni riittää suomenkieliset artikkelit, mutta toki voitte tarjota myös käännöksen tai tekstityksen muillekin kielille, jos tilaajamäärä sillä tavalla kasvaa.

Marko Hamilo

Kirsi, lataat Appstoresta sen Zinion ja valitset sitten sieltä tiede- ja tekniikkalehdet. Tilaat sitten 51 numeroa johonkin olikos 53 euron hintaan plus verot.

Petri Riikonen

Marko, Kirsi kysyi tuota sen takia, kun me ruvettiin katsomaan Ziniossa myytäviä New Scientisteja minun iPadillani ja huomattiin, että ainakin nyt 51 numeron hintana näkyy olevan 109,99 euroa. Mutta jos olet vanha tilaaja, niin ehkä sinulle on myyty halvemmalla? Tai ehkä aiemmin on ollut jokin tarjoushinta?

Petri Riikonen

Kiitos, niinpäs näkyy olevan tuolla Zinion omalla nettisivulla. Mutta jos Zinion iPad-appsin kautta ostaa, niin siellä tilaushinta on kaksinkertainen. Irtonumerohinnassa ei kuitenkaan ole hurjaa eroa: Zinion omalla sivulla 4,47 ja Zinion iPad-appsissa 4,99. Jännä juttu. Mahtaakohan Apple rokottaa suolaisesti tilausten hoitamisesta, vai mistä lienee kyse.

Jouni Valkonen

Toi oli hyvä huomio kuinka paljon metsä tuhotaan paperiturhamaisuuden takia. Mainittakoon, että luonnontilainen vanha metsä varastoi hiiltä noin 4-12 kertaa enemmän hiiltä kuin paperiteollisuuden talousmetsä. Näin globaali paperiteollisuus on heti maatalouden jälkeen selkeästi suurin ympäristön tuhoaja ja hiilidioksidipäästöjen lähde.

Muutoin, en oikein pysty ymmärtämään sitä miksi kustantajat vastustavat lehtiensä digitalisointia. Kenties kyse on siinä, että paperi lisää markkinoille tulon kustannuksia, joten sitäkautta olemassaolevien toimijoiden on helpompi estää uusien kilpailijoiden tunkemista markkinoille. Nämä ovat aika julmia selityksiä, mutta kertovat jotain kapitalismin raadollisuudesta, eli siinä ei paljon asiakkaan etua ajatella.

En oikein jaksa että niillä vanhanaikaisilla paperilehtien kannattajilla on oikeasti valtaa mielipiteen muokkauksessa. Tablet versiot ovat kuitenkin niin paljon parempia, ekologisempia ja mukavempia. (haluaisi tosin kyllä retinanäytön vanhaan iPad2:eeni)

Kaikki morkkaa Hesarin iPad versiota. Minusta se on erinomainen. Hesari kuitenkin laskee käytännössä sen hintaa kokoajan, koska melkein aina kun kuukauden kertatilaus on loppu, Hesari sitten alkaa tarjoamaan ilmaista kahden viikon näytettä.

Jouni Valkonen

Huomasin juuri, että tuoreimman Tiede-lehden hinta on laskettu seitsemään euroon. Kenties neljäeuroa olisi myynnin kannalta optimaalinen hinta, ainakin kestototilauksessa. Suomessa Alvi ja työvoiman korkea verotus nostaa digilehtien hintaa; koska digilehti tekee lehden toimittamisesta enemmän työvoimaintensiivisen pääomaintensiivisyyden sijaan. Jostain syystä suomalaiset ajattelee että luo enemmän työpaikkoja, jos työn verotus on korkea ja pääoman verotus matala...

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010
2009