Olin eilen A-talkissa keskustelemassa rasismista. Tiedetoimittajana en katsonut tehtäväkseni niinkään esittää mielipiteitä itse puheenaiheesta. Niistä ei tunnu olevan mitään pulaa.

Sen sijaan yritin kiinnittää keskustelijoiden huomion ristiriitaan tutkitun tiedon ja median vallitsevan oletuksen välillä. Laadukkaita tutkimuksia ei ole paljon, mutta niiden tutkimuksien mukaan, joista mitään yleistettäviä johtopäätöksiä voi vetää, on rasismi Suomessa euroopalaisittain alhaisella tasolla ja laskussa. Mediakohu rasismista taas lietsoo mielikuvaa siitä, että Suomi olisi erityisen rasistinen maa, ja rasismi ja vihapuheet meillä räjähdysmäisessä kasvussa.

Koska saamani palautteen mukaan jotkut katsojat ovat vetäneet näkemänsä perusteella sen johtopäätöksen, että minulla itselläni olisi rasistisia asenteita tai että vähättelisin rasismin kokemuksia, haluan todeta tässä vielä kerran, että minulla ei rasismista itsestään juuri ole omia mielipiteitä sen melko lattean itsestäänselvyyden ohella, että pidän rasismia tuomittavana. Sen sijaan minulla tiedetoimittajana on kyllä melkoisen voimakkaitakin mielipiteitä rasismia koskevan tutkimuksen laadusta. Koska niitä ei televisiossa tietenkään ehtinyt kunnolla ja jäsennellysti esittää, kirjaan ne tähän.

Rasismista on toki olemassa suomalaista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Se vain ikävä kyllä on suurelta osin laadullista tutkimusta. Laadullisia menetelmiä käyttävä tutkimus taas on tyypillisesti tutkimusta, joka tosiasiallisesti argumentoi määrillä, mutta ilman sitä menetelmällistä huolellisuutta, jota määrälliseltä tutkimukselta edellytetään. Sen sijaan että aineistosta olisi pääteltävissä, missä määrin se edustaa jotakin perusjoukkoa ja ovatko löydetyt yhteydet tilastollisesti merkitseviä, käytetään epämääräisiä ilmaisuja "melko paljon", "ei juurikaan" tai "aineistossa korostuivat". Aidosti laadulliselle tutkimukselle toki olisi paikkansa, mutta onkin käynyt niin, että kvalitatiivisista menetelmistä on tullut sumuverho, jonka suojissa tutkija vapautuu normaalien tutkimusmenetelmien pakkopaidasta. Menetelmien tarkoitus on turvata se, että aineistolla olisi mahdollisuus puhua tutkijan ennakko-olettamia vastaan. Kun näistä rajoitteista vapaudutaan, tutkija voi käyttää aineistoaan vapaasti kuvittamaan omaa tutkumustulostaan, joka oli tiedossa jo ennen kuin tutkimussuunnitelman ensimmäistä lausetta oli kirjoitettu.

Kuulostaa uskomattomalta, mutta tähän johtopäätökseen tuli Itä-Suomen yliopiston sosiaalitutkimuksen menetelmien professori Pertti Töttö mainiossa kirjassaan Paljonko on paljon. (Arvioin kirjan Tiede-lehteen 2/2013)

Esimerkkinä rasismin tutkimuksesta laadullisin menetelmin voi pitää melko laajaa mediahuomiota saanutta Anna Rastaan väitöskirjaa Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi. En puutu tässä muuhun kuin haastateltavien valintaan. Rastas haastatteli parikymmentä lasta ja nuorta, jotka kuuluivat kohdejoukkoon, joiksi Rastas oli määritellyt lapset ja nuoret, joiden toinen vanhempi on (alun perin) jostain muualta kuin Suomesta sekä ulkomailta adoptoidut.

Kuinka paljon kohdejoukkoon kuuluvia lapsia ja nuoria Suomessa on? Rastas ei kerro. Osa niistä, joille hän joko suoraan tai välikäsien kautta sai lähetettyä kutsun osallistua tutkimukseen, kieltäytyi. Osa kieltäytyjistä mainitsi avoimesti syyksi sen, että heillä ei ole kokemuksia rasismista.

Mitä aineistoon valikoitunut data sitten edustaa? Emme tiedä. Tutkimus kertoo vain aineistosta, eivätkä sen tulokset ole yleistettävissä aineiston ulkopuolelle. Miksi tällaisia tutkimuksia edes tehdään? Siksikö, että toimittajat voisivat tehdä sen johtopäätöksen, että kun kerran kaikki Rastaan haastattelemat lapset ja nuoret olivat kokeneet rasismia, rasismia on paljon?

Ainakin eilisen A-talk-keskustelun perusteella minulle jäi vaikutelma, että jotkut maahanmuuttajat tai Suomessa syntyneet "väärän väriset" kokevat rasismia paljon enemmän kuin toiset. Umayya Abu-Hanna vaikutti jonkinlaiselta huonon kohtelun magneetilta. Peter Kariuki ei ollut kokenut rasismia juuri lainkaan.

Ehdin keskustella Peter Kariukin kanssa studiossa ennen ja jälkeen suoran lähetyksen. En ihmettele, että hän on kokenut rasismia paljon vähemmän kuin Abu-Hanna. Abu-Hannaa en ole muistaakseni tavannut, mutta kaikesta lukemastani ja näkemästäni päätellen hän on käytökseltään töykeä, ärsyttävä ja uhriutuva. Peter vaikutti keskiluokkaiselta, hyväkäytöksiseltä ja asialliselta mieheltä, joka pitää puolensa, mutta ei liioittele kokemaansa huonoa kohtelua.

Eroja voi syntyä ensinnäkin jo siitä, mitkä objektiiviset asiat kukakin subjektiivisesti kokee rasistiseksi kohteluksi. Siitä, miten eri tavoin maahanmuuttaja ja kantasuomalainen voivat tulkita yhteisen kohtaamisensa, todisteena Jussi Halla-ahon ja Umayya Abu-Hannan versiot aamuisesta hetkestä Eiran päiväkodin nurkilla.

Toisekseen maahanmuuttajat voivat muullakin kuin ihonvärillään tai etnisyydellään provosoida kantaväestön edustajista esiin vihamielisen kommentin. Peter Kariuki vaikutti mieheltä, joka arkikäyttäytymisellään saisi kantasuomalaisista vain aidosti pesunkestävän rasistin aukomaan päätään. Jos Abu-Hanna on yksityishenkilönä yhtä ärsyttävä kuin hän on julkisessa roolissaan, hän todennäköisesti saisi keskivertosuomalaisen ärsyyntymään, vaikka hän itse näyttäisi kuinka perunanenältä tahansa ja vaikka lastenvaunuista kurkistaisi sinisilmäinen pellavapää.

Kolmanneksi on rasismin kohteeksi joutuvasta maahanmuuttajasta riippumattomia tekijöitä, jotka saattavat selittää suuren osan havaitusta vaihtelusta. Iso osa ikävistä kohtaamisista tapahtuu ainakin tämän anekdoottievidenssin perusteella julkisessa liikenteessä. Ei ole huono arvaus sekään, että kaupunginosien välillä on merkittäviä eroja. Maahanmuuttaja, joka asuu Lauttasaaressa ja käy autolla Espoossa töissä, tuskin kohtaa kovin paljon rasistista huutelua, koska hän tuskin kohtaa ketään rasistiakaan. Jos notkuu jossain itähelsinkiläisessä lähiöostoskeskuksessa päivät pitkät tekemättä mitään, todennäköisyys kuulla ikäviä kommentteja on koholla kaikista mahdollisista syistä.

Periaatteessa näitä kaikkia asioita olisi mahdollista tutkia aivan normaalilla kyselytutkimuksella, jonka täyttäminen verkossa säästää paperilomakkeiden käsittelyyn vievän työajan. Kohderyhmä lienee helposti määriteltävissä ja löydettävissä niin, että vastanneiden perusteella on mahdollista tehdä normaaliin tapaan yleistyksiä aineistosta perusjoukkoon.

Tällaisella tutkimuksella olisi mahdollista saada kokonaiskuva rasistisen kohtelun joutumisesta Suomessa. Uusimalla tutkimuksen myöhemmin olisi mahdollista tunnistaa muutokset huonompaan ja parempaan suuntaan. Kvantitatiivisin menetelmin olisi mahdollista myös päästä korrelaatioiden kautta syy- ja seuraussuhteiden jäljille. Ketkä kohtelevat maahanmuuttajia huonosti? Kohtaavatko eri maahanmuuttajaryhmät erilaista huonoa kohtelua?

Onko kyse pienestä määrästä kantasuomalaisia (80-vuotiaita mummoja?), jotka huutelevat väärän väristen perään harva se päivä? Vai olemmeko me todella kaikki ikäviä ulkomaalaisia kohtaan, jos sattuu vain se tosi huono päivä? Vai onko Paretolla osuutta asiaan?

Ihmisen muisti on tunnetusti epäluotettava. Kunnollisessa tutkimuksessa pitäisi kysyä selkeästi, onko haastateltava kokenut viimeksi kuluneen kuukauden / viikon / vuoden aikana sitä tai tätä huonoa kohtelua, eikä vain, onko kokenut joskus. Minä viikonpäivänä? Mihin kellonaikaan? Erilaiset teot tulisi määritellä ja koodata tarkasti.

Rasismi on hyvä vihollinen. Siihen vedoten on mahdollista rajoittaa perusoikeuksia, kuten sananvapautta, aivan samoin kun pedofilia on hyvä vihollinen. Suomi sai lapsipornofiltterin, johon tarttuu kaikkea muuta paitsi ei juurikaan lapsipornoa, koska eihän kukaan nyt voi olla lapsipornon puolella. Kun filtteri on kerran saatu, sitä yllättäen on ehdotettu käytettäväksi myös piraattisivujen sensuroimiseen, ja hyvät sensuroinnin kohteet aivät varmaan tähän lopu. Myös rasismin varjolla on mahdollista rajoittaa perusoikeuksia, joten kansalaisten on syytä olla valppaana.

Jos vallanpitäjiä todella kiinnostaa tehdä rasismille jotakin, olisi rasismia (tai maahanmuttajien kokemaa huonoa kohtelua laajemmin) tutkittava kunnollisin kvantitatiivisin menetelmin kaikkien kyselytutkimusten taiteen sääntöjen mukaisesti. Jos taas vallanpitäjiä kiinnostaa vain käyttää rasismia hyvänä vihollisena jonkin muun agendan edistämiseen, riittää sosiaaliantropologia à la Anna Rastas hysterian ylläpitohoidoksi aivan hyvin.

Kommentit (205)

T

Hamilo, säkö oikeasti katsot puolustavasi tieteellistä näkökulmaa tekstissä, jossa toteat, että ihminen jota et ole ikinä tavannut on ärsyttävä ja siksi hänen lapselleen on mm huudettu saatanan neekeri?

Jos haluaisit olla tieteellinen niin jättäisit tuollaiset henkilökohtaiset solvaukset pois. Sä pystyt kirjoittamaan paremmin ja asiallisemminkin.

Marko Hamilo

"Hamilo, säkö oikeasti katsot puolustavasi tieteellistä näkökulmaa tekstissä, jossa toteat, että ihminen jota et ole ikinä tavannut on ärsyttävä ja siksi hänen lapselleen on mm huudettu saatanan neekeri?"

Sinunko mielestäsi ärsyttävät ja ei-ärsyttävät ihmiset saavat osakseen saman kohtelun? Tämä muuttuja ei mielestäsi mitenkään voi selittää vaihtelua maahanmuuttajien välillä koetun rasismin määrässä? Ja sen tietää etukäteen tutkimattakin?

Voi olla, että U A-H on ihan erilainen ihminen metroasemalla kuin kaikkialla muualla, joten siksi jätinkin tekstiini sen varauksen, että "Jos Abu-Hanna on yksityishenkilönä yhtä ärsyttävä kuin hän on julkisessa roolissaan", jonka tietysti jätit lukematta.

T

"Sinunko mielestäsi ärsyttävät ja ei-ärsyttävät ihmiset saavat osakseen saman kohtelun? Tämä muuttuja ei mielestäsi mitenkään voi selittää vaihtelua maahanmuuttajien välillä koetun rasismin määrässä? Ja sen tietää etukäteen tutkimattakin?"

En sanonut, etteikö ihmisen oma käyttäytyminen voi vaikuttaa, mutta jos pyritään tieteelliseen esittämiseen, niin ketään yksilöä ei leimata ärsyttäväksi. Saman asian olisi voinut ilmaista henkilöimättä ketään - tai edes kehenkään vihjailematta. Ja ihmisten välinen suora vuorovaikutus esim metrossa on sen verran vähäistä, että siellä ilmenevään huuteluun yksilöiden ärsyttävyys vähemmän vaikuttaa.

Ja Peter osui tn oikeaan arvioidessaan pukeutumisensa vaikuttavan - selvästi korkeassa asemassa olevalle ei huudella niin helposti.

Ja minusta hyödyllisempi näkökulma rasismin kokemiseen olisi yksilöiden välisten tulkintojen eroaminen. Toki saatanan neekeri -huuto ei jätä mitään tulkinnan varaa, mutta ns epäselvempiä tapauksia ajatellen toisilla yksilöillä saattaa luonnostaan olla ja/tai kokemusten kautta syntynyt taipumus tulkita toisten käytös vihamielisyydeksi silloinkin kun se ei sitä ole (ja se sitten selitetään itselle esim rasismilla).

Suomalainen

Kyllähän jokainen aiheeseen hiukkaan perehtynyt ymmärtää että rasistutkimus Suomessa on jotakuinkin yhtä faktapohjaista, objektiivista ja tieteellistä kuin vaikkapa naistutkimus. Eli ei juuri ollenkaan, kyseessä on poliittisesti motivoitunut ja tarkoitushakuinen kvasi-tieteellisyys. Rasismia on oltava ja löydyttävä, koska muuten rasismitutkijn tarpeellisuus käy vähintäänkin kyseenalaiseksi.

Kukaan ei tunnu kysyvän, miksi tästä väitetystä (Umayya Abu-Hanna) jatkuvasta rasistisesta huutelusta kaduilla ja ratikoissa ei ole ensimmäistäkään todistetta - aikakaudella jona käytännössä jokaisella kulkijalla on mukanaan kamerakännykkä?

Kaisa

Tekstissä oli paljon, mitä allekirjoitan (aion jakaa tämän). Miksi pilata se hyökkäämällä asiattomasta henkilöä kohtaan? Tietääkö ärsyttävyyden vaikutuksen etukäteen tutkimatta? Eikö tässä nimenomaan haettu keskusteluun tieteellisyyttä mutun sijaan?

Teet myös sen kummemmin perustelematta oletuksen, että rasistisuus on yhdistettävissä asuinpaikkaan (ilmeisesti yhteiskuntaluokkaan). Voihan näin olla ja varsinkin niin, että huutelu yleensä on tavallisempaa tietyillä alueilla. Väite mielestäni kuitenkin tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa aivan samoin, kuin väitteet rasismin määrästä Suomessa.

Kiitos joka tapauksessa siitä, että vaadit aiheesta tutkimusta. Saman voisi mielestäni ulottaa myös siihen, kun puhutaan keinoista. Onko joku tutkinut, onko tehokas tapa vähentää rasistisia asenteita?

Ossi Mäntylahti

Minusta Hamilon ehdotus on itse asiassa varsin hyvä. Meillä voisi hyvinkin olla esimerkiksi ulkomaalaisten kansalaisjärjestöjen edustajien rasismibarometri. Eli kerran puolessa vuodessa koko jäsenistölle lähetettävä webbikysely, jossa kartoitetaan jäsenkunnan kokemuksia ja kerätään anonyymejä taustaparametrejä (ikä, asuinpaikka, sukupuoli jne.).

Olisi varsin mielenkiintoista nähdä kehitystrendejä.

Marko Hamilo

"Periaatteessa näitä kaikkia asioita olisi mahdollista tutkia aivan normaalilla kyselytutkimuksella"...

on vastaus kaikkiin Kaisan kysymyksiin. Kannattaa lukea ajatuksella juttu jota aikoo kommentoida.

Kari

Olen aika pitkälti Hamilon linjoilla, enkä itsekään pidä Suomea noin yleisesti ottaen kovin rasistisena maana. Suomessa on hyvin paljon ihmisiä, jotka kannattavat monikulttuurisuutta ihan avoimesti tai ainakin periaatteessa suhtautuvat maahanmuuttoon myönteisesti. Mutta kyllä Suomessa rasistejakin on, epäilemättä. Rasismi Suomessa keskittyy etenkin netin anonyymikeskustelupalstoille. Lienee myös varsin selvää, että erilaisilla alueilla ja etenkin eri tulotasoilla olevat ihmiset suhtautuvat maahanmuuttajiin eri tavalla. Alueilla joilla asuu paljon työttömiä, maahanmuuttajiin suhtaudutaan paljon kriittisemmin kuin varakkaammilla alueilla. Se johtuu siitä, että työttömät pitävät maahanmuuttajia kilpailijoina jotka kilpailevat samoista työpaikoista kuin he ja osin maahanmuttajia pidetään myös syyllisinä työttömyyteen. Senkin allekirjoitan, että ihmisen oma persoona ja käyttäytyminen voi myös osin provosoida rasistiseen käytökseen, tosin "ärsyttävyys" on pitkälti kunkin korvien välissä. Ihmisiä kun tuppaa ärsyttämään hyvinkin monenlaiset asiat. Umayya Abu-Hannan tapauksessa saattaa olla osin kysymys satunnaisista tekijöistä, hän vain sattui kohtamaan rasistisia ihmisiä mielestään poikkeuksellisen paljon.

elven archer

"Motiivini tutkia rasismia Suomessa, samoin kuin metodologiset sitoumukseni, tuottavat tutkimusasetelmaan selvän poliittisen agendan, antirasismin. Se on ohjannut koko tutkimusasetelman rakentumista, niin tutkimuskysymysten muotoutumista kuin tutkimuksen käytännön toteuttamista, mitä selvitän tarkemmin luvuisssa kolme ja neljä." (A. Rastas, Rasismi lasten ja nuorten arjessa s. 56)

"Tieteenalani sosiologia on poliittinen tiede. Työni ja poliittinen toimintani ovat kokonaisuus. Tarkoitukseni on vaikuttaa yhteiskuntaan niin tutkimuksieni kuin poliittisen toiminnankin avulla." (Vesa Puuronen, http://vesapuuronen.net/politiikka.htm)

Siinä kahden tunnetun suomalaisen rasismitutkijan mietteitä. En viitsi kommentoida, koska jokainen varmaan osaa itsekin lukea. Luetun tai kuullun ymmärtäminen on sitten toinen juttu, minkä herra Hamilokin taisi juuri kokea hyvän esiintymisensä ja argumentointinsa seurauksena. Asioista faktapohjainen puhuminen on mitä nopein tapa saada leima otsaansa maahanmuuttoa sivuavissa kysymyksissä.

ttt

Kukaan ei varmaan vielä ole ehtinyt sanoa, joten sanonpa nyt. Se UAH:n seksuaalinen väkivaltafantasia mummon tyrkkäämisestä junan alle pitäisi ottaa virkavallan käsittelyyn (vrt. Saska Saarikosken jankkaaminen legendaarisessa äntisen stalinisti -pätkässä)

Toinen juttu on se, että suomalainen iästä riippumatta ei halua herättää huomiota, jota tuollainen huutelu väistämättä herättää. Siksi en pidä väitettä merkitsevän totena.

Entinen Koulukiusattu

Paljon kiitoksia järjen äänen ylläpidosta Marko; tuntuu kuin asioiden ymmärtäminen tahallaan väärin olisi tässä maassa oma taiteenlajinsa (masentavampi vaihtoehto on ettei asioita osata ajatella objektiivisesti).

On turha keskustella siitä millaista kohtelua kukakin ihminen ansaitsee, koska ideologisella tasolla kaikkia tulee kohdella kunnioittavasti ja hyvin. Ketään ei esimerkiksi tulisi kiusata koulussa tai työpaikoilla, mutta silti näin käy. Syy tuskin koskaan on kiusatun/syrjityn (rasismi = rotusyrjintä), mutta käytännössä tietynlaiset ominaisuudet tai luonteenpiirteet silti antavat piinaajalle "syyn" kiusata juuri kyseistä henkilöä. Töykeyttä on kaikkialla; perussuomalaiset ovat juntteja, vasemmistoliittolaiset kommunisteja ja kokoomuslaiset porvareita. Mielestäni on huomionarvoista että sanoihin "kommunisti" ja "kapitalisti" saa halutessaan liitettyä negatiivisen vireen. Eräs syntyjään ranskalainen (nykyisin suomalainen) herrasmies parodioi rasismin subjektiivista määrittelyvapautta hyvin toisessa blogikeskustelussa; hän päätti että sanat "fransmanni" ja "ranskis" ovat hänestä rasistisia eikä niitä saisi enää käyttää esimerkiksi tuotteissa (neekerinsuukko anyone?).

Ihmiset loukkaavat toisiaan jatkuvasti, mutta miksi tietyllä tavalla ajattelevat on tuomittava tiukemmin kuin muut? Eikö tässäkin ole kyse "ajatusrasismista"? Omituista kyllä, mutta esimerkiksi lausahdus " eivät ole ihmisiä" tuntuu yhtä syrjivältä oli ryhmäksi asetettuna sitten vaikkapa poliisit tai venäläiset.

Hamilon muodostama mielipide A-H:sta on oleellinen, koska henkilön käytös/tunnettuus antaa syytä epäillä ettei hänen saamansa kohtelu ole tavanomaista. Jos henkilö vaikuttaa omaavan yleisesti epämieluisiksi koettuja luonteenpiirteitä onko tämän asian esilletuonti jotenkin solvaavaa? Minusta ei, sillä asia on esitetty varsin kiihkottomasti.

Ihmisten pitäisi monessa suhteessa tarkistaa omaa käyttäytymistään muita kohtaan. Sillä välin kun tätä toivotaan tapahtuvaksi tulisi julkista käytöstä katsoa utilitarismin kautta; tutkitaan ensin millaisen käytöksen kitkeminen tuhoaa eniten pahoinvointia. Panostettaisiin sitten näihin merkittävimpiin asioihin sen verran kuin kohtuuden rajoissa pystytään. Mikäli rasismi löytää tiensä moiselle top -listalle riittävän kustannustehokkaasti hoidettavaksi (kuten mikä tahansa muukin syrjintä) niin sinne veroeuroja siis.

Tässä elämässä jokainen joutuu sietämään idiootteja vaikkei sitä ansaitsisikaan, toiset enemmän, toiset vähemmän. Käytännössä yksilö ei kuitenkaan voi kuin kehittää paksumman nahan tai muuttaa olosuhteitaan, mutta mielestäni elämässä kuuluukin oppia puolustamaan itseään ja oikeuksiaan.

Jarkko

“Periaatteessa näitä kaikkia asioita olisi mahdollista tutkia aivan normaalilla kyselytutkimuksella”

Mitä asioita? A-Talkissa sanoit, että rasististen käsitysten ''määrää'' on mahdollista tutkia määrällisen tutkimuksen keinoin näköjään kyselylomaketutkimuksella. Miten? Kysymällä, että oletko rasisti? Tyhmempikin ymmärtää, että tällöin ei tieteellistä tietoa saada rasistisista käsityksistä vaan käsityksistä koskien subjektin omaa rasismia. Koska kielsit ohjelmassa rasismin määrittelyn subjektiivisten näkemysten kautta, niin ei taida olla mitään hyötyä kyselystä.

Ilmeisesti tuossa ylläolevassa tekstissä ehdotat, että kyselyn kysymyksenasettelu pitäisi kirjoittaa muotoon ''oletko kokenut rasistista kohtelua?''. Täysin samat ongelmat löytyy tästäkin. Kuka määrittää mikä on rasistista kohtelua? Varmaankaan se subjektiivinen näkemys ei edelleenkään kelpaa, joten miten tämä ongelma ratkaistaan? Annat ymmärtää, ja näiden ehdottelemiesi kvantitattivisten tutkimusten on pakko sisältää ennakkoehtona, että rasismi voidaan todella määritellä objektiivisesti. Voitko avata miten tämä tapahtuu?

Ja yleisesti, varmaan olet tutustunut sen verran yhteiskuntatieteiden historiaan, että tiedät kvalitatiivisten menetelmien käytön ja 'hegemonian' olevan seurausta havainnosta, että kvantitatiivisin menetelmin ei ihmistieteiden puolella luotettavaa tietoa oikein saada, ainakaan ihan tuosta vaan. Jotta luotettavaa tietoa esim. rasistisista näkemyksistä jonkun vapaan internet-kyselyn pohjalta saataisiin, niin jotta kyettäisiin sulkemaan pois kysymyksen väärin ymmärtämiset, valehtelut yms. pois, niin jokaista vastausta tulisi analysoida sen verran perusteellisesti, että jotta mahdollinen ja järkevä tutkimus olisi mahdollista, tutkimuksesta tulisi väistämättä kvalitatiivista.

Metusalah

Marko Hamilo puhui A-talkissa ihan asiaa, ja olen hänen kanssaan monessa suhteessa samaa mieltä. Jos joku ääliö sanoo metrossa tummaihoiselle "s-tanan neekeri", seuraavana päivänä iltalehtien lööpit pullistelevat asiasta; kyseessä on toki rasistinen kommentti. Mutta jos sama ääliö sanoo minulle heti seuraavaksi "s-tanan läski karvaturpa", tämä asia ei herätä kenenkään huomiota, koska sekä ääliö että minä olemme suomalaisia. Kolikosta nähdään vain toinen puoli.
En jatka omalta osaltani keskustelua tästä aiheesta pidempään, koska niin raskaasti menevät puurot ja vellit kansalaisilta sekaisin näissä rasismikeskusteluissa.

Simo T

Laadullisen tutkimuksen tehtävä ei ole yleistäminen. Laadullisella tutkimuksella on erilainen rooli tieteellisessä prosessissa, eli vaikkapa jonkin ilmiön kuvaaminen ja sen eri puolien esittely. Kysyt, miksi sen kaltaisia tutkimuksia, joita Rastas on tehnyt, edes tehdään. Varmasti sen takia tuokin tutkimus on tehty, että pystytään kuvaamaan, millaista lasten kokema rasismi on. Itse asiassa tuosta yleistettävyydestä voidaan todeta sen verran, että tuo tutkimus esimerkiksi sulkee ulos sen mahdollisuuden, _ettei Suomessa erinäköiset lapset ja nuoret kokisi rasismia_.

Ei siis ole merkitystä sillä, paljonko kyseiseen kohdejoukkoon kuuluvia lapsia Suomessa on, riittää, että heitä on ja että tällaista heidän kokemansa rasismi on. Tilastollisen tutkimuksen täytyy sitten vastata kysymykseen, paljonko rasismia on. Tavallaan on turha syyttää laadullista tutkimusta sellaisista seikoista, jota kyseisellä tutkimustavalla ei edes yritetä välttää. Tietysti ongelma on käytännössä vaikkapa lehdistön yksioikoiset tulkinnat asiasta.

Tästä asiasta, laadullisen tutkimuksen yleistettyvyydestä, on mielestäni hyvää pohdintaa kirjassa Laine, Bamberg & Jokinen (toim.): Tapaustutkimuksen taito, ja sen johdannossa.

Simo T

Sivu mennen sanoen, heittäydyt mielestäni hieman tyhmäksi laadullisen tutkimuksen periaatteiden ja tavoitteiden suhteen, enkä usko, että olisit tietämätön kyseisistä periaatteista.

SNESPLAYSTATION 3

elven archer, on naiivia ja epäkriittistä kuvitella, etteikö tieteentekijöillä ja tieteen tekemisellä sekä rahoittajilla olisi intressejä. Sama pätee Hamiloon, sillä tuskin tätä blogiatekstiä olisi kirjoitettu ilman tuohtumusta, oli kyse sitten objektiivisuuden ihanteesta kaipuusta tai Suomi-kuvan puhdistamisesta. On vain hyvä tapa tutkijana kirjoittaa näkemyksensä esille, ja heidän työn leimaaminen arvottomaksi tämän perusteella on silkkaa laiskuutta ja argumentaatiovirhettä.

Hamilo ottikin hyvin esiin sen, minkälaisia eroja Umayya Abu-Hannan ja Peter Kariukin välillä on: "Peter vaikutti keskiluokkaiselta, hyväkäytöksiseltä ja asialliselta mieheltä[.]" Tätä sukupuolentutkimuksen käsitteistössä kutsutaan intersektionaalisuudeksi - myös sukupuoli, luokka, etnisyys, ikä, seksuaalisuus jne. määrittävät monipuolista hierarkioiden vyyhtiä. Peter kohtaa vähemmän rasismia, koska hän on keskiluokkaisena miehenä puku päällä arvostetumpi ja sopii paremmin Suomalaiseen yhteiskuntaan, mikä ei muuta sitä asiaa, että kyse on silti syrjinnästä.

Laadullisesta tutkimuksesta vielä. En tunne Tötön kirjaa tai Rastaan väikkäriä, mutta Hamilon kritiikki on turhan yliampuvaa. Vaikka Töttö arvioisi laadulliset tutkimukset tosiasiallisesti argumentoivan määrillä (tässä pitää vain uskoa Tötön ja Hamilon sanaan ilman sen kummempia avauksia), Rastaan tarkoitus on ilmeisesti ollut kartoittaa rasismin laatua, ei laajuutta. Hämäräksi jää, että mitkä tutkimukset ovat oikeasti laadullisia ja mitkä eivät ole, ja miksi Rastaan väikkäri ei ole oikeasti laadullinen. Ja miksi väen väkisin pitää arvioida Rastaan väikkäriä ikään kuin se yrittäisi olla määrällinen tutkimus? Sama kuin kirjoittaisi pitkällisen kritiikin siitä, että traktori on aika paska formula-auto, vaikka hevosvoimista on kyse kummassakin. Ja jos oikeasti haluaa tietää, että miksi laadullisia tutkimuksia tehdään, olisi reilua tutustua laajempaan katsaukseen menetelmäkirjallisuutta. En ole vakuuttunut.

Jussi Jalonen

Tämähän on kerrassaan mahtava kirjoitus. Hamilo moittii tämän päivän laadullista tutkimusta jo lähtökohtiensa puolesta ja esittää sen jälkeen itse olettamuksia, joiden todentaminen on määrällisen tutkimuksen puitteissa mahdotonta. Tai ainakin itse haluaisin nähdä sen kvantitatiivisen tutkimuksen, jossa määritetään objektiivisesti maahanmuuttajan "töykeys, ärsyttävyys ja uhriutuvuus" sekä näitten ominaisuuksien mahdollinen rooli rasistisen käytöksen provosoijana.

Eipä siinä mitään, minustakin olisi ihan hyvä ajatus tehdä Hamilon kuvailema kyselytutkimus. Siinä jopa voisi jopa tosiaan kysyä haastateltavilta, ovatko he kokeneet maahanmuuttajien tai ei-valtaväestön edustajien käytöksen töykeäksi, ärsyttäväksi ja uhriutuvaksi, ja jos, niin kuinka usein, mistä syistä ja ketkä nimenomaiset henkilöt tai minkä kansanryhmän edustajat ovat olleet kyseessä. Ennakkoluuloista saatu tieto olisi aivan yhtä arvokasta kuin rasismikokemuksista saatu tieto.

Tosin veikkaan, että nykyoloissa rahoituksen osoittaminen tälle Hamilon ehdottamalle tutkimukselle herättäisi aivan yhtä paljon protestointia myös poliittisella tasolla kuin vaikkapa yllämainitun Rastaan väitöksen tulokset. Ylipäätään _minkäänlaiset_ rasismitutkimukset eivät ole suosiossa, kuten tästäkin ketjusta voi havaita.

"Perusoikeuksien rajoittaminen rasismin varjolla" kielii ehkä hienoisesta vainoharhaisuudesta. Tässä maassa pitää tavallisen kansalaisen nimittäin tosissaan yrittää, että joutuu oikeuteen tai edes tutkittavaksi kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta. En tiedä, mitä muita perusoikeuksia rasismin varjolla on Hamilon mielestä mahdollista rajoittaa. Liikkeenharjoittajien oikeutta valita asiakkaansa?

KariP

"Ihmisen muisti on tunnetusti epäluotettava. Kunnollisessa tutkimuksessa pitäisi kysyä selkeästi, onko haastateltava kokenut viimeksi kuluneen kuukauden / viikon / vuoden aikana sitä tai tätä huonoa kohtelua, eikä vain, onko kokenut joskus. Minä viikonpäivänä? Mihin kellonaikaan? Erilaiset teot tulisi määritellä ja koodata tarkasti."

Koulukiusaamistutkimukset, joita harvempi on kritisoinut, voisivat olla myös erilaisia jos noin kysyttäisiin. Mutta onko se kenenkään intressi toivoa siitäkin kiusaamisen muodosta tuollaisia tutkimuksia?

Kaverin poika

Teet kuten Ulla Appelsin. Arvostelet henkilöä joka esittää kommentin, et itse kommenttia. Samoin se ei tee rasismista yhtään hyväksyttävämpää jos sitä on muuallakin.

Marko Hamilo

Laadullisella tutkimuksella on oma paikkansa, mutta kuten Töttö tuossa mainiossa kirjassaan osoittaa, laadullisten menetelmien käyttö todellisissa tutkimuksissa poikkeaa aika lailla siitä, miten niitä menetelmäoppaissa kuvataan. Kirjassa on paljon muutakin mielenkiintoista, varmasti hintansa väärti!

Oleellista on juuri se Töttön havainto, että laadullisessa tutkimuksessa kuitenkin tieteellinen päättely onkin usein määrällistä argumentointia. Silloin tutkimusta voi ja pitää arvioida määrällisen tutkimuksen kriteerein.

Rasistisesta kohtelusta voi tehdä kutakuinkin mielekästä uhritutkimusta juuri niin, että haastateltavan on kuvattava teon objektiivisia piirteitä. Puutteensa tässäkin, mutta joidenkin ilmiön kiinnostavien piirteiden jäljille olisi mahdollista päästä. Tapahtuuko tätä huutelua keskellä päivää, vai painottuuko se baareista palaaviin kännisiin? Huutelevatko tutut vai tuntemattomat?

Esitutkimuksena joukko teemahaastatteluja voisi hyvinkin olla paikallaan.

ulla nieminen

Blogiin vastaus- Miten rasismia pitäisi tutkia- Marko Hamilo

Pitäisi puhua asiaa eikä asian vierestä. Ei täytyisi jauhaa sivu kaupalla tutkimuksien tarkkuudesta. Selitellä epätarkkuutta sillä ettei tutkittavat muka hallunneet vastata esitettyhin kysymyksiin heihin kohdistuneesta rasismista jne. Ja tämän vuoksi oli valittava viiteryhmä. Se ei ole luotettava koska valmiiksi valikoitu ryhmä ei ole kattava.
Tiedotuksenne on puuromainen ja ilmeisesti tarkoitettu siksi? On lainailtu suuret määrät aihe-materiaalia viime tapauksista mm. Abu-Hanna, Itä-Suomen yliopiston tutkimus sekä perussuomalaisten kannanottoja. Menisitte suoraan asiaan. Pitäisi järjestää kysely mikä perustuisi helppoon vastaamiseen ja tarkkaan faktaan. Kuten lääketieteessä potilaat vastaavat nimettömänä kyselyihin. Tuo asioiden salailu ei peitä sitä tosi-asiaa että yhteiskunta suosii maahanmuuttajia kantaväestön kustannuksella mm. maksamalla heille pakolaiskiintiöiden kautta parempaa toimeentulotukea ja etuisuuksia. He työllistyvät paremmin ja opiskelevat ilmaiseksi yhteiskunnan varoilla jne. Samalla risti-riidan toinen osapuoli unohdetaan ja heihin kohdistetaan korkeintaan syyllistäviä argumentteja. Ei tahdota pureutua ongelman todelliseen ytimeen. Menetelmä on hajoita ja hallitse tekniikkaa ja tiedätte sen. Kysyisitte ennemminkin miten pitkälle ollaan valmiita menemään. Ei tunnusteta että kyseessä on samalla mahdollinen rodunjalostus-oppi taustalla perinnöllisten sairauksien räjähdysmäisen kasvun estäminen tmv. Koska tästäkin aiheesta on myös taannoin paljon keskusteltu? Että ketäköhän oikeasti suositaan ja ketä sorretaan kenenkin kustannuksella? Vastaus voisi olla rehellinen? Rasismista jauhaminen on todella väsyttävää kun joku vielä työksensä sekoittaa pakkaa lisää?
Samaan nykyiseen rasismi-ilmiöön tms. kuuluvat mielestäni myös nykyiset kaupalliset kummallisuudet mihin kuluttaja-asiamiehet tai virastot eivät ota kantaa? Ja asiakkaiden on hyväksyttävä ne mukisematta. Alvin jatkuvan nousun lisäksi kasvussa on myös eräs ilmiö nimittäin myyntiin tulleet puolinaiset pakkaukset kekseistä makeispusseihin mukaanlukien hienoksi pölyksi jauhetut jauhot ja manna suurimot sekä vedellä lantratut pesunesteet. Listaa voisi jatkaa loputtomiin...Asumistuet ja etuudet jotka maksetaan 1kk myöhässä mutta vuokrat nousevat heti vuoden alussa. Etuisuuksia ei makseta takautuvana? Voi sitä suurta suunnittelijaa ja viisasta kaiken takana!

bogreol

Mielestäni olit A-talk keskustelussa järjen ääni. Tanskassa on juuri ilmestynyt kahden tutkijan kirjoittama kirja "Er danskerne racister?" (Ovatko tanskalaiset rasisteja). Tutkijat Henning Bech ja Mehmet Ûmit Necef arvostelevat rasismitutkijoita, joiden mukaan rasismi Tanskassa on tieteellisesti perusteltu, vaikka tutkijat yleensä ymmärtävät väärin maahanmuuttoon negatiivisesti suhtautuvien ihmisten motiivit. Tutkijat eivät tulkitse motiiveja huoleksi Tanskan tulevaisuudesta tai työpaikoista, vaan pitävät kielteisesti suhtautuvia rasisteina ja muukalaiskammoisina. On luonnollista tuntea huolta tietyn kulttuurin piiristä tulevia ihmisiä kohtaan. Bech ja Necef hyväksyvät rikostilastojen julkaisemisen etnisen taustan mukaan. Turvallisuuden vuoksi yhteiskunnan tarvitsee tietää, mistä tulee paljon rikollisuutta, jotta voi taistella rikollisuutta vastaan. Työelämässä ei ole hyvä, että jotkut etniset ryhmät jäävät ilman työtä ennakkoluulojen vuoksi, mutta jossain määrin on hyväksyttävä työnantajien toimet, koska he ajattelevat liikkeensä parasta. Necef sanoo, että maahanmuuttajien kulttuuriin puuttuminen ei ole rasistista, puuttuvathan maahanmuuttajatkin koko ajan tanskalaiseen kulttuuriin, arvosteellen alkoholinkäyttöä jne. Kirja ei käsittele maahanmuuttajien uhriutumista, mutta kirjoittajat uskovat silläkin olevan merkityksensä.

Bech ja Necef eivät halua piirtää yleisiä linjoja rasismin suhteen. Se, mikä on rasismia ja mikä sitä ei ole, määräytyy asiayhteyden mukaan. Tanskalaisten demonisointi ei auta yhtään tanskalaisten ja maahanmuuttajien suhteen parantamista. Osa ennakkoluuloista ja kielteisyydestä on täysin hyväksyttävää ja järjellistä. Vain puhtaasti rotuun (ihonväriin) liittyvä syrjiminen on selkeästi rasismia.

Kvalitutkija

Hei tiedetoimittaja! Kehoitan sinua tutustumaan laadullisen tutkimuksen perusteisiin, jotta tiedät mistä puhut. Esimerkiksi Pertti Alasuutarin LAadullinen tutkimus on hyvä opas siihen tuollaiselle asiaan perehtymättömälle. Voisit myös tutustua laajaan kirjallisuuteen subjektiivisesta ja objektiivisesta, jotta pystyisit käyttämään termejä ja näköjään täydelinen luottamus numeroihin ja tilastoihin asettuisi realiteetteihin. Täysin objektiivista tutkimusta ei ole olemassakaan: siksi tutkijan on aina tärkeä tuoda oma positio kaikissa tutkimuksissa esiin, omat mahdolliset ennakkoluulot ja maailmankuva, jotka vaikuttavat niin kvanti- kuin kvalitutkimukseen. Toisekseen on törkeää nostaa esiin ihmisten "ärsyttävyyttä" ja niputtaa rasistiset kokemukset sen piikkiin. Se laskee myös kirjoituksesi tasoa todella paljon.

"Maahanmuuttaja, joka asuu Lauttasaaressa ja käy autolla Espoossa töissä, tuskin kohtaa kovin paljon rasistista huutelua, koska hän tuskin kohtaa ketään rasistiakaan. Jos notkuu jossain itähelsinkiläisessä lähiöostoskeskuksessa päivät pitkät tekemättä mitään, todennäköisyys kuulla ikäviä kommentteja on koholla kaikista mahdollisista syistä." = Ja väität eteti yhteiskuntamme ole rasistinen? Totta kai rasismiin vaikuttaa moni tekijä, mutta se on aina väärin ja tuomittavaa.

Lisäksi voisin suositella sua lukemaan Olli Löyttyä, joka on yksi pätevimistä suomalaisista rasismintutkijoista.

Lue paljon muutenkin lisää ja tule julkisuuteen, kun sinulla on tietoa asioista ja osaat kirjoittaa asioista ilman törkeyksiä.

Timo Suvanto

Katselin tuon A-talk lähetyksen Areenasta. Huomiotani kiinnitti (monen muun ohella) Peter Kariukin lausuma siitä, että Umayya Abu Hannan Hesarin juttu oli sarkastinen. Sarkasmi on purevan ivallista huumoria, jonka kohteena on joku tietty henkilö.

Jos jokin sivistyssana-määritelmä pitäisi Umayyan artikkelille antaa, niin minusta se olisi lähinnä poleeminen, siis kiistanhaluinen, väittelevä jopa riitaisa. Samaa poleemisuutta on toki Hamilonkin yllä olevassa kirjoituksessa, joka on ilmi selvästi kirjoitettu hieman kiihtyneessä ja ehkä turhautuneessa mielentilassa.

Miten tämä semanttinen pilkunnussinta (anteeksi kielenkäyttö) liittyy itse asiaan? Siten, että jos keskustelijoilla on kovin erilaiset käsitykset keskustelun keskeisten elementtien luonteesta, määritelmästä ja olemassaolosta, niin aika vaikeaa on saada aikaisekseen mitään muuta kuin eipäs juupas väittelyä. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäistä. Ohi puhuminen ei ole vaikeaa, toisen näkökannan huomioiva keskustelu tuntuu olevan. Rasismikeskustelut ovat vain pieni sivuhaara ohipuhumisen pitkässä ja laveassa joessa.

J P R

Niin kuin Marko sanoo, ei pidä heittäytyä liian tyhmäksi. Jos meillä olisi rasismibarometri jossa kysyttäisiin ihmisiltä heidän kokemastaan rasistisista kohtelusta (ei siis oletko rasisti, kyllä vai ei) sekä arvioita eri etnisistä ryhmistä (asteikolla erittäin kielteinen/erittäin myönteinen) niin kyllä se, ja varsinkin muutokset kertoisivat aika paljon. Ja voisi siinä olla vapaamuotoisia stoorejakin. En ymmärrä oikein tätä että ihmiset eivät usko että mummot tulevat sanomaan ilkeitä tummaihoisille. Kyllä ne tulevat, varsinkin jos ovat vähän tipsutelleet päivän mittaan niin kuin nykyään tapahtuu. Mutta barometri tämän nyt kertoisi aika hyvin, siis kuinka yleistä tällainen on ja ketkä joutuvat sen kohteeksi. On kumma jos ei tällaista kerätä kun on aika paljon muita ihan hyviä toistuvia kyselyjä, esimerkiksi Väestöliiton perhebarometri. Otoksen täytyy kyllä sitten olla sellainen että vähemmistötkin ovat mukana. Sivumennen sanoen suomenruotsalaisetkin saavat kuulla yhtä ja toista, ainakin julkisissa kulkuneuvoissa liikkuessaan.

elven archer

"elven archer, on naiivia ja epäkriittistä kuvitella, etteikö tieteentekijöillä ja tieteen tekemisellä sekä rahoittajilla olisi intressejä."

Sanoiko joku, että kuvittelen niin? Mutta saarnaa toki moisen implisiittisen vihjailun jälkeen minulle argumentoinnin virheistä.

"On vain hyvä tapa tutkijana kirjoittaa näkemyksensä esille, ja heidän työn leimaaminen arvottomaksi tämän perusteella on silkkaa laiskuutta ja argumentaatiovirhettä."

Asian ydin on lähtökohdassa. Hyväksytäänkö asenteellisuus osana tieteen tekemistä vai ei. Minä en hyväksy. Siinä ei ole mitään pahaa, että tutkija tuo esille oman puolueellisuutensa, vaan päinvastoin. On arvokasta tunnistaa asia, jotta sen vaikutus voidaan sulkea pois. Mutta nyt tullaan siihen olennaisimpaan lähtökohdan eroon. Kelpo tiedettä tehdessä se tosiaan yritetään sulkea pois. Pseudotieteessä asia hyväksytään olankohautuksella. Saatetaan mm. ajatella moista pyrkimystä naiivina. Laittamani sitaatit eivät viittaa yritykseen sulkea oma asenteellisuus pois tutkimusta sotkemasta, vaan esim. Puuronen kertoo tutkimuksensa ja poliittisuutensa olevan kokonaisuus. Sitaattien ydin ei siis ollut siinä, että tutkija tunnistaa asenteensa, vaan siinä, mitä sitten tapahtuu.

"Pyrkimys antirasistiseen tutkimusotteeseen on suunnannut huomiotani paitsi..." (A. Kontula, Rasismi lasten ja nuorten arjessa s. 58)

Pyrkimys. Ymmärrätkö jo, mistä lähtökohtaisesta erosta puhun? Kutsu minua vaikka vanhakantaiseksi, mutta minusta hyvän tieteen tekemisen edellytys on pyrkiä pois tunnistetuista asiaan vaikuttavista asenteista kohti neutraalia tutkimusotetta.

Toinen asia on sitten, että missä kohtaa leimasin heidän työnsä arvottomaksi? En arvioinut aiemmin heidän työtään sanallakaan, vaan esitin ainoastaan kaksi sitaattia heiltä kertoen eksplisiittisesti, että en kommentoi, vaan lukekaa itse. Selvästikin sinä luit itse, joten mistä siis keksitkään ajatuksen tutkimuksen arvottomuudesta? :D Vieläkö haluat mussuttaa jotain laiskuudesta ja argumentoinnin virheistä? Niin. En uskonutkaan.

Kolmas asia on se, että minä olen mm. lukenut tuon mainitun Kontulan tutkimuksen kannesta kanteen ja pidän sitä metodologisesti surkeana. Jutellaan epämuodollisissa tilanteissa siellä tai täällä ihmisten kanssa lukuisten vuosien aikana, kirjataan ylös asioita epäsystemaattisesti ja tulkitaan laadullista tietoa sellaisen ihmisen päässä, mikä sisältää edellä mainitun mainitun agendan ja pyrkimyksen sen mukaiseen tutkimusotteeseen.

"Monet keskustelut ja tapahtumat ovat vain muistini varassa, lyhyellä maininnalla päivyreihini (vuosilta 2000-2006) merkittyinä." (s. 65)
"Olen monesti hypännyt ruokapöydästä kesken aterian tietokoneen ääreen todeten esimerkiksi: "Äidin täytyy nyt välillä käydä kirjoittamassa yksi juttu. Niin, oliko se ope joka niin sanoi? No mitä muut siihen sanoivat?"" (s. 70)

Miten tähänkin sitten media on suhtautunut? Tällä tavoin:

"Maahanmuuttajataustaisten lasten kohtaama rasismi on valtavan yleistä, toteaa aiheesta väitöskirjan kirjoittanut Anna Rastas ."

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/tutkija_maahanmuuttajalasten_ko...

bergepanther

Mielestäni erittäin hyvä kirjoitus Markolta, samoin myös tuo tv-esiintyminen joka juuri katsottin areenalta. Itselläni on aika paljon maahanmuuttajakavereita ja tunnen ihmisiä eri maista (osin työstä johtuen) ja tältä pohjalta uskallan väittää että rasismi Suomessa on hyvin vähäistä, toki semmoista jopa täällä periferiassakin esiiintyy, mutta lähinnä jonkun saunaillan yhteydessä ja silloinkin suht harmittomasti (toki pahoja ihmisiä on aina, vaan sellaisten muuttaminen näillä konsteilla ei tule onnistumaan) Ikinä en ole nähnyt mitään julkista huutelua vaikka työssä aika paljon tulee liikuttua, myös pääkaupunkiseudulla.

Jonkin verran matkailleenakin valistunut arvaus on että olemme pahnan pohjimmaisia kun haetaan rasistisia maita, Euroopassakin. Näin taisi taannoinen tutkimuskin kertoa. Lienee joku konkreettinen syy miksi aihe on nyt näyttävästi esillä tietyissä tiedotusvälineissä, itse en usko että syyksi riittää Ummaya Abu-Hannan uusi kirja.

elven archer

Tein virheen yllä. Piti kirjoittamani, että A. Rastas, eikä A. Kontula. Pahoittelen virhettäni.

Fyysikko

"Se UAH:n seksuaalinen väkivaltafantasia mummon tyrkkäämisestä junan alle pitäisi ottaa virkavallan käsittelyyn (vrt. Saska Saarikosken jankkaaminen legendaarisessa äntisen stalinisti -pätkässä)"

Olen sitä mieltä että Abu-Hanna teki virheen laittaessaan kyseisen pätkän tekstiin, koska se oli niin helppo ymmärtää väkivaltafantasiaksi (en tiedä miksi seksuaalisus liittyisi tähän.) Itse luin kuitenkin kyseisen pätkän viittaukseksi New Yorkissa joulukuun lopussa sattuneeseen rasistiseen rikokseen, jossa nainen tönäisi miehen metron alle koska vihaa muslimeja.

http://www.cbsnews.com/8301-201_162-57561235/woman-charged-with-murder-i...

Jos olet sitä mieltä että poliisin pitäisi tutkia Abu-Hannan kirjoituksia, voit toki itse tehdä rikosilmoituksen. Itse pidin Abu-Hannan kommenttia ääliömäisenä, mutta olisi aikamoinen sattuma, että tuollainen kommentti olisi ihan sattumalta tekstissä muutama päivä sen jälkeen kun vastaavanlainen rikos on tapahtunut - rikos, jossa länsimään kansalainen on pitänyt oikeutenaan tönäistä toisen kuolemaansa vain siksi, että tekee ulkonäöstä päätelmiä toisen ulkonäöstä.

Aca-Ac

Jotenkin tästä keskutelusta tulee tunne, että osa porukasta haluaa kalastella tutkimustulosta, että rasistista käytöstä tapahtuu vain tilanteissa, jossa se on odotettavaa. Esimerkiksi baarin edessä yöllä. Kai tämä tulos saisi aikaan lämpimän tunteen, että eihän tätä keskustelua kannata käydä, eihän tässä ole ongelmaa ja siirrytään mielenkiintosimpiin ja/tai helpompiin aiheisiin. Voidaan vaikka syyttää uhreja siinä samalla, että mitäs olit siellä tai mitäs olet luonteeltasi tuollainen. Tulee hyvä mieli, että minä voin olla tekemättä asialle yhtään mitään ja silti väittää olevani kaikkea pahaa vastaan.

Antirasismin takana varmaan kuitenkin on ajatus, että ihmisen etnisyys/ihonväri/kieli/jne tulisi olla asioita, joiden pohjalta ihmisiä ei missään nimessä kohdella kaltoin. Ei edes baarin edessä yöllä ärsyttävälle ihmiselle, sillä sen ei pitäisi laimentaa asiaa. Vähän kuin lähes kaikilla ihmisillä on välitön reaktio ja mielipide, että ihmislihaa ei tule syödä ruumiista. Harva keksii tähän arkipäiväistä laimentavaa tekijää. Samanlainen ajatus olisi toivottavaa rasismin kohdalla.
Onko tämän pohjalta kvantitatiiviset tulokset niin mielenkiintoisia sittenkään? Filosofia ja sen lähialat ovat jo pitkään vaikuttaneet ihmisten mielipiteisiin ilman kvantitatiivisia tuloksia.

Sanoisin vielä tämän: tuskin kaduilla huutelu on edes sitä ikävintä rasismia. Se on vain räikeää, se on esillä, sitä on helpompi tutkia ja sillä saa hyviä opettavia esimerkkejä. Pahempaa on varmaan piilotettu rasismi. Esimerkiksi kun työnantaja selaa työnhakijoita, kun asiakas valitsee provikapalkalla työskentelevää myyjää, kun ei-rasistiset työkaverit puhuvat asioista vahingossa rasistisesti luoden läheisille tummaihoisille työkavereilleen selvän henkisen rajan meihin ja teihin. Tai jotain, en tiedä, kun en ole koskaan rasismin kohteena. Kuitenkin hyväätahtovat ihmiset saattavat vahingossa syvästi loukata muita tajuamattaan sitä. Jotenkin tästä kuitenkin pitäisi huomauttaa, mutta lopullisen niitin välirikolle saa, kun tämän jälkeen lähtee toista syyttämään rasistiksi, vaikka se olisikin perusteltua.

River Suonto

Tässä on pari hyvaa pointtia mutta muuten teksti on hieman ontuvaa. Yksi hyvä pointti on se että myos kvantitatiivista tutkimusta tarvitaan mikäli sitä ei ole. Ehdottomasti. Toinen hyva pointti on median liioittelu. Sen sijaan se että annetaan ymmärtää kvalitatiivisen tutkimuksen olevan taysin turhaa, ja nuo perustelut asiasta, kertoo etta kirjoittaja on tutustunut laadulliseen tutkimukseen lähinnä sen median kautta. Laadullinen tutkimus on erittäin tarpeellista: sillä tulee paljonkin tietoa mita ei ole aiemmin ollut, ja mitä kvantitatiivisella ei saada.

Kaipaisinkin mediakriittisempaa otetta, missa ei kritisoitaisi niinkään laadullisen tutkimuksen tekoa, vaan sitä etta laadullisista tutkimuksista uutisoidaan kuin määrällisesta vaikka ne ovat kaksi eri asiaa. En usko hetkeäkään etteiko suurin osa Suomessa tuotetusta kvalitatiivisesta tutkimuksesta olisi laadukasta tutkimusta, ja laadukas kvalitatiivinen tutkimus ei edes pyri yleistämään löytöjään kaikenkattaviksi/tilastollisiksi todisteiksi. Sen sijaan laadutonta journalismia loytyy vaikka minka verran, jolle ei ole mikaan ongelma uutisoida kvalitatiivisen tutkimuksen perusteella esimerkiksi "rasismi nousussa Suomessa", vaikka tutkimus ei sellaista olisi missaan vaiheessa väittänyt.

Kiinnostaisi tietaa minkä alan ihminen Hamilo on. Pikaisella googletuksella en tätä löytänyt. Toki maallikollakin saa olla yhteiskunnallisista asioista mielipide, mutta sitten jos mennään syvemmälle siihen kuinka turhaa laadullinen tutkimus on niin toivoisin kirjoittajalta edes jonkinlaista asiaan perehtymistä.

Suomalainen

"Tapahtuuko tätä huutelua keskellä päivää, vai painottuuko se baareista palaaviin kännisiin? Huutelevatko tutut vai tuntemattomat?"

Jos tyydyt aineistona Abu-Hannamaisiin tarinointiin, niin ihan miten vaan - saat sellaisia tuloksia kuin sovitaan ja halutaan. Jos taas vaadit "hard evidence" eli esim kännykkävideota tms, voit varautua täyteen vesiperään: ei löydy yhtikäs mitään kellonajasta riippumatta. Ei tutuilta eikä tuntemattomilta.

Marko Hamilo

Jussi Jalonen:

"Tämähän on kerrassaan mahtava kirjoitus. Hamilo moittii tämän päivän laadullista tutkimusta jo lähtökohtiensa puolesta ja esittää sen jälkeen itse olettamuksia, joiden todentaminen on määrällisen tutkimuksen puitteissa mahdotonta. Tai ainakin itse haluaisin nähdä sen kvantitatiivisen tutkimuksen, jossa määritetään objektiivisesti maahanmuuttajan “töykeys, ärsyttävyys ja uhriutuvuus” sekä näitten ominaisuuksien mahdollinen rooli rasistisen käytöksen provosoijana."

Kritiikkinihän kohdistui siihen, että yleistetään jonkun yksittäisen UAH:n kokemukset tyypillisiksi maahanmuuttajan / mustan lapsen äidin kokemuksiksi. Jos meillä olisi se kunnollinen barometri, näkisimme heti aivan tavallisista tunnusluvuista, vastaako todellisuus hypoteesiani. Vihje: sitä kutsutaan keskihajonnaksi.

"Ylipäätään _minkäänlaiset_ rasismitutkimukset eivät ole suosiossa, kuten tästäkin ketjusta voi havaita."

Ylipäätään aika moni tässä ketjussa oli kanssani samaa mieltä siitä, että tutkittua tietoa tarvittaisiin.

“Perusoikeuksien rajoittaminen rasismin varjolla” kielii ehkä hienoisesta vainoharhaisuudesta. Tässä maassa pitää tavallisen kansalaisen nimittäin tosissaan yrittää, että joutuu oikeuteen tai edes tutkittavaksi kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta. En tiedä, mitä muita perusoikeuksia rasismin varjolla on Hamilon mielestä mahdollista rajoittaa. Liikkeenharjoittajien oikeutta valita asiakkaansa?"

Hyvä tietää, että sananvapautta koskevat huoleni ovatkin vainoharhaisuutta.

Marko Hamilo

"Kiinnostaisi tietaa minkä alan ihminen Hamilo on. Pikaisella googletuksella en tätä löytänyt. Toki maallikollakin saa olla yhteiskunnallisista asioista mielipide, mutta sitten jos mennään syvemmälle siihen kuinka turhaa laadullinen tutkimus on niin toivoisin kirjoittajalta edes jonkinlaista asiaan perehtymistä."

Olen opiskellut kahdessa yliopistossa teoreettista filosofiaa, psykologiaa ja sosiologiaa, ja laadullisen tutkimuksen läpimurto osui juuri niihin vuosiin kun tuhlasin aikaani verstaalla. Olin silloin tietysti märkäkorvana itsekin vallankumouksessa mukana. Mitään hyödyllistä en kyllä yliopistolla oppinut, muta onneksi työelämässä on sitten päässyt lukemaan laadukkaampaakin tietokirjallisuutta, kuten Pertti Töttöä (joka on Alasuutarin kanssa väitellyt Sosiologia-lehdessä jo kymmenisen vuotta sitten).

Marko Hamilo

Aca-Ac:

"Jotenkin tästä keskutelusta tulee tunne, että osa porukasta haluaa kalastella tutkimustulosta, että rasistista käytöstä tapahtuu vain tilanteissa, jossa se on odotettavaa. Esimerkiksi baarin edessä yöllä."

Keskity asiaan äläkä tunteisiin. Oma arvaukseni on että rasismi klusteroitui ajassa ja paikassa hyvin voimakkaasti ja se selittäisi myös sen että osa kokee rasismia koko ajan ja osa ei suostu edes uskomaan ilmiön olemassaoloa.

Juoni

Anna Rastaiden ja kymmenien kaltaistensa tutkimuksen irvikuvia lukiessa ei voi välttyä ajatukselta että järki palaisi yliopistollekin jos naisten opinto-oikeus poistettaisiin.

Epäkorrektia, taantumuksellista ja patriarkaalista, mutta ah-niin totta.

Marko Hamilo

Kvalitutkija:

"Hei tiedetoimittaja! Kehoitan sinua tutustumaan laadullisen tutkimuksen perusteisiin, jotta tiedät mistä puhut. Esimerkiksi Pertti Alasuutarin LAadullinen tutkimus on hyvä opas siihen tuollaiselle asiaan perehtymättömälle. Voisit myös tutustua laajaan kirjallisuuteen subjektiivisesta ja objektiivisesta, jotta pystyisit käyttämään termejä ja näköjään täydelinen luottamus numeroihin ja tilastoihin asettuisi realiteetteihin. Täysin objektiivista tutkimusta ei ole olemassakaan: siksi tutkijan on aina tärkeä tuoda oma positio kaikissa tutkimuksissa esiin, omat mahdolliset ennakkoluulot ja maailmankuva, jotka vaikuttavat niin kvanti- kuin kvalitutkimukseen."

Näihin myytteihin ks. se Töttö, uusin tai jokin aiemmista.

"Toisekseen on törkeää nostaa esiin ihmisten “ärsyttävyyttä” ja niputtaa rasistiset kokemukset sen piikkiin. Se laskee myös kirjoituksesi tasoa todella paljon."

Kysyttiin, miten on mahdollista että UAH kokee niin paljon rasismia ja Kariuki ei, ja kenen kokemus vastaa parhaiten todellisuutta. Minun arvaukseni paremman tiedon puutteessa on se, että ärsyttävänä julkkiksena UAH saa enemmän huutelua osakseen kuin keskimääräinen mamu, ja että siksi hänen kokemuksensa yliarvioi todellista huutelun määrää.

"“Maahanmuuttaja, joka asuu Lauttasaaressa ja käy autolla Espoossa töissä, tuskin kohtaa kovin paljon rasistista huutelua, koska hän tuskin kohtaa ketään rasistiakaan. Jos notkuu jossain itähelsinkiläisessä lähiöostoskeskuksessa päivät pitkät tekemättä mitään, todennäköisyys kuulla ikäviä kommentteja on koholla kaikista mahdollisista syistä.” = Ja väität eteti yhteiskuntamme ole rasistinen? Totta kai rasismiin vaikuttaa moni tekijä, mutta se on aina väärin ja tuomittavaa."

Toistan vielä minkä kirjoitin jo alkuperäisessä postauksessa: "haluan todeta tässä vielä kerran, että minulla ei rasismista itsestään juuri ole omia mielipiteitä sen melko lattean itsestäänselvyyden ohella, että pidän rasismia tuomittavana".

En ole väittänyt ettei yhteiskunnassamme esiintyisi rasismia tai muukalaisvihaa lainkaan. Olen väittänyt että tutkimusten mukaan suomalainen rasismi on laskussa ja alle eurooppalaisen keskitason.

Asikainen Martti

Aika jännä teksti Hamilolta. En aivan täysin allekirjoita tekstiä, koska on tosi vaikea nähdä tätä puolueettomana kirjoituksena, mutta näyttää herättäneen kovasti keskustelua ja osa siitä jopa ihan fiksua. Jotenkin tuntuu, että nuo rasistikorttia nostelevat toimittajat pitävät myös sitä rasismina, että etnisiä vähemmistöjä haastateltaisiin rasismitutkimuksen vuoksi. Tuolloinhan selvästi kohdistetaan tutkimus tiettyyn "ihmisryhmään". Myös itseäni harmittaa vähän, että yleensä aina nämä tutkimukset perustuvat ennakkoluuloihin ja valmiiksi pureskeltuihin näkemyksiin ja oikea tutkimus jää kokonaan tekemättä. Tätä tapahtuu molemmilla puolilla rintamaa. Kaksiteräinen miekka koko keskustelu. Harmi, että sen luonne on aina näin vihamielistä.

Tuossa oli jollain kirjoittajalla aika hyvä pointti, että aina löytyy niitä urpoja jotka huutaa "saatanan ******". Samalla tavalla ne huutavat, että lappalaiset on poronnussijoita ja stadilaiset velliperseitä. Pitkätukat homoja ja nutipäät natseja. Ei sillä rasismin kanssa välttämättä ole aina edes mitään tekemistä. Rasismin luonnekkin kun voi olla niin monitasoista. Myös minä olen kokenut rasismia. Pohjosimaalaiseksi olen liian tumma, helsinkiläiseksi liian lappalainen. Puoliverinen saamelainen ja kuraverinen suomalainen. Kaiken lisäksi maahanmuuttajana Saksassa. En silti koe, että se olisi järkyttänyt elämäni tasapainoani niin paljon, että muutama yksittäistapaus laittaisi minut tuomitsemaan ketään. Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta kun koko asiasta edes mainitsen.

Mielenkiinnolla jään seuraamaan keskustelun etenemistä. :)

lakineuvoja

EU ei hyväksy että on olemassa toisistaan erillisiä ihmisrotuja. Rotusyrjinnän olemassaolosta päättää tuomioistuin, ei suinkaan tutkija. Tutkijan työ rajoittuu tässä tutkimuskohteessa tilastoaineiston keräämiseen.

Neuvoston direktiivi 2000/43/EY :

(15) Niiden tosiseikkojen arviointi, joiden perusteella voidaan päätellä välittömän tai välillisen syrjinnän olemassaolo, on kansallisen tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen elimen tehtävä kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä noudatettavien sääntöjen mukaisesti. Näissä säännöissä voidaan määrätä erityisesti välillisen syrjinnän toteamisesta mitä tahansa keinoa käyttäen tilastotiedot mukaan lukien.

S.H

Kun keskustellaan asioista, joiden merkitys on lähtökohtaisesti tarkkaan määrittelemätön, ei yksituumaisuuten ole mahdollista päästä. Mitä rasismi on, kuka on rasisti? Mikäli tarkoitetaan termien denotatiivistä, sanakirjamerkitystä, esimerkiksi itse en ole rasisti, ja tuomitsen rasismin. Mutta mikäli tarkoitetaan konnotatiivista, mielleyhtymämerkitystä, havaitsen ajattelussani rasistisia piirteitä. Ollessani aktiivisesti työelämässä mukana, en kokenut minkäänlaista tarvetta määritellä ihmisiä rodun, uskonnon, kielen kautta. Ihminen oli minulle vain ja ainoastaan tekojensa summa. Nyt, yli 2v. ilman taattua toimeentuloa, olen huomannut tuntevani asemani uhatuksi yhteisön ulkopuolisten taholta. Ts. konnotatiivinen merkitys termeille on muuttunut, ja mikäli itse olisin vastannut rasimia koskevaan kyselyyn nyt olisi vastaukseni sävy ollut erilainen kuin 3v. sitten. Kun yhteiskunnallisista asenteista tehdään tutkimuksia, olisi tärkeää määritellä tutkittavat käsitteet yksiselitteisesti. Termeihin rasismi ja rasisti liittyy niin paljon konnotatiivista latausta, ettei objektiivisia tuloksia ole mahdollista saada. Yhteisöllä, joka kokee olemassa olonsa uhatuksi, on taipumus reakoida ulkoisiin poikkeamiin, riippumatta niiden todellisesta vaikutuksesta yksilöiden elinoloihin. Johtopäätökseni; denotatiivisessä merkityksesssä rasistisesti ajattelevien todellinen määrä vaihtuu hitaasti, konnotatiivisessa merkityksessä vaihtuvuus riippuu yhteisöön vaikuttavista ulkopuolisista voimista. Yhteisöllä tarkoitan tässä mitä hyvänsä samaa asiaa ajavien / puolustavien yksilöiden joukkoa, perhettä, kaveripiiriä, työyhteisöä, kaupunkia, maata jne.

Anekdootti

Hauskaa että mies, joka paheksuu anekdoottien käyttöä perusteluissa, perustelee näkemystään anekdootein (Halla-ahon anekdootein vieläpä).

Lisäksi on aika huvittavaa katsoa hommafoorumin öyhyämistä: Kun rasismitutkijat kirjoittavat suoraan että ovat kriittisen teorian edustajia (eli heillä on poliittisia tarkoitusperiä) niin hommalaisten mukaan tämä tekee heidän argumenteistaan huonoja. Toisaalta Halla-ahon argumentit ovat hommalaisten mielestä hyviä vaikka siitä ei ole lainkaan epäselvyyttä että JH-a:lla ei muita olekaan kuin poliittisia tarkoitusperiä (tieteellisiä taas hänellä ei ole lainkaan).

Mie

"Sinunko mielestäsi ärsyttävät ja ei-ärsyttävät ihmiset saavat osakseen saman kohtelun? Tämä muuttuja ei mielestäsi mitenkään voi selittää vaihtelua maahanmuuttajien välillä koetun rasismin määrässä? Ja sen tietää etukäteen tutkimattakin?

Voi olla, että U A-H on ihan erilainen ihminen metroasemalla kuin kaikkialla muualla, joten siksi jätinkin tekstiini sen varauksen, että “Jos Abu-Hanna on yksityishenkilönä yhtä ärsyttävä kuin hän on julkisessa roolissaan”, jonka tietysti jätit lukematta."

Voi sun ... Nyt aletaan hipoa eräänlaisen apologetiikan maanilmaennätystä. Jos vanha mummo haistattelee lapselle rasistisella tavalla, sinun mielestäsi loogisin selitysmalli EI siis suinkaan ole se, että vanha mummo käyttäytyi rasistisesti (ja on rasisti), VAAN se että lapsen äiti on ärsyttävä bloggari & tämä mummo (joka vanhoista ihmisistä poiketen siis ilmeisesti seuraa U A-H:n kirjoittelua blogosfäärissä) päätti näpäyttää äitiä. Ihan sattumalta toki vain tämän tummaihoisen lapsen kautta ...

Occamin partaveitsi käyttöön. Objektiivisuuskaan ei olisi pahitteeksi. Sympatian kerjäämisen tällä bloggauspostilla olisi myös voinut jättää tekemättä.

Anonymous

"Olen opiskellut kahdessa yliopistossa teoreettista filosofiaa, psykologiaa ja sosiologiaa"

Vain opiskellut? Et siis valmistunut mistään? Olen aiemminkin ihmetellyt tiedetoimittajaksi itseään mainostavan Hamilon asiantuntemattomuutta monista asioista joita hän aika suppeasta subjektiivisesta näkökulmasta varsin tietämättömän oloisesti kritisoi. Nyt tässä kohtaa paistaa asiantuntemattomuus laadullisista tutkimusmenetelmistä, niiden lähtökohdista ja siitä mihin niitä tarvitaan ja käytetään.

Jos Hamilo on tosiaan vain opiskellut, mutta ei valmistunut, se selventää asiaa aika paljon. Saattaa olla että jotain on opiskeltu, mutta ei kuitenkaan opittu niitä asioita mitä tutkinnon suorittamiseen olisi vaadittu.

Marko Hamilo

"Vain opiskellut? Et siis valmistunut mistään?"

Kyllä. Huomasin graduvaiheessa 1994-5 että on sellainenkin asia kuin internet, ja että opiskelemalla HTML-koodin viikonlopussa edistää työmarkkina-asemaansa enemmän kuin vuosien höpöhöpöaineiden opiskelulla.

"Olen aiemminkin ihmetellyt tiedetoimittajaksi itseään mainostavan Hamilon asiantuntemattomuutta monista asioista joita hän aika suppeasta subjektiivisesta näkökulmasta varsin tietämättömän oloisesti kritisoi. Nyt tässä kohtaa paistaa asiantuntemattomuus laadullisista tutkimusmenetelmistä, niiden lähtökohdista ja siitä mihin niitä tarvitaan ja käytetään."

Se, mitä sanoin laadullisista menetelmistä, on enemmän tai vähemmän suoraan menetelmäprofessori Pertti Tötöltä. Näistä asioista oikeasti myös jotakin tiedän opintojenikin perusteella, sekä Alasuutari että Töttö olivat opettajiani Tampereella. Tietämättömyyteni, ymmärtämättömyyteni, osaamattomuuteni ja epäpätevyyteni lienee siinä, että olen Töttö-Alasuutari-janalla siinä Töttö-päässä.

Marko Hamilo

"Voi sun … Nyt aletaan hipoa eräänlaisen apologetiikan maanilmaennätystä. Jos vanha mummo haistattelee lapselle rasistisella tavalla, sinun mielestäsi loogisin selitysmalli EI siis suinkaan ole se, että vanha mummo käyttäytyi rasistisesti (ja on rasisti), VAAN se että lapsen äiti on ärsyttävä bloggari & tämä mummo (joka vanhoista ihmisistä poiketen siis ilmeisesti seuraa U A-H:n kirjoittelua blogosfäärissä) päätti näpäyttää äitiä. Ihan sattumalta toki vain tämän tummaihoisen lapsen kautta …"

Miten sinä selittäisit sitä, että U A-H kerää rasistista kohtelua kuin magneetti ja monet häntä paljon selvemmin ei-suomalaisen näköiset sanovat etteivät kohtaa huonoa kohtelua koskaan tai juuri koskaan? Mainitsin muutaman hypoteesin, joista tämä on yksi. Onko sinulla oma hypoteesisi jota ei ole vielä mainittu?

Marko Hamilo

"Hauskaa että mies, joka paheksuu anekdoottien käyttöä perusteluissa, perustelee näkemystään anekdootein (Halla-ahon anekdootein vieläpä)."

En paheksu anekdootien käyttöä, kyseenalaistin vain niiden todistusvoiman ja yleistettävyyden. Halla-ahon kuvaus tilanteesta, josta Umayya Abu-Hanna kertoi anekdootin, oli tarkoitettu osoittamaan että jo yksittäinen Abu-Hannan kertomus voi olla objektiivisesti tarkasteltuna aika kaukana siitä miten Abu-Hanna sen itse kertoo. Lisäksi anekdoottievidenssillä on sitten yleistettävyysongelma siihen päälle.

Marko Hamilo

Pidin muuten itseäni pitkään tyhmänä, kun en koskaan oikein oppinut ajattelemaan "sosiologisesti", siis hahmottamaan minkälainen tieteellinen päättely on ja mikä ei ole sosiologiassa mahdollista. Sittemmin olen huomannut, että sama kokemus yhdistää suurin piirtein kaikkia niitä, jotka ovat tehneet sittemmin kääntymyksen kielellisestä käänteestä takaisin tieteelliseen realismiin.

Mie

"Miten sinä selittäisit sitä, että U A-H kerää rasistista kohtelua kuin magneetti ja monet häntä paljon selvemmin ei-suomalaisen näköiset sanovat etteivät kohtaa huonoa kohtelua koskaan tai juuri koskaan?"

Mistäpä minä tietäisin? Ei minua varsinaisesti kiinnosta miksi juuri U A-H:lle käy näin. Otin kantaa vain ja ainoastaan naurettavana pitämääni pohdintaasi. Se kun sisältää aivan liian monta puhtaasti arveluun perustuvaa kohtaa.

bogreol

Søren Kierkegaardin syntymästä on kulunut 200 vuotta. Ulla Nørtoft Thomsen kirjoittaa tämän päivän Den korte avis-lehdessä, että Kierkegaardista saisi inspiraatiota tämän päivän ulkomaalaiskeskusteluun. Tässäkin ketjussa puhutaan poliittisista tarkoitusperistä rasismitutkimuksessa. Nørtoft kirjoittaa, että keskustelu maahanmuutosta ei lopu, koska kamppailua ei voi voittaa poliittisesti - kysymys ei ole poliittinen, se on henkilökohtainen ja yksityinen. Kiergegaardilta voisi oppia, että henkilökohtainen keskustelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Mukavuudenhalustamme ja pelkuruudestamme johtuen emme uskalla sanoa, että elämme kansainvaellusten aikaa, koko Eurooppa tulee kärsimään tästä. Vaikka maahanmuutto vakavine seurauksineen tapahtuu poliitikkojen silmien alla, ei sitä uskalleta tarkastella vakavasti ja oman asemansa riskeeraten. Poliitikot katsovat saaneensa oman asemansa itseään varten, ei maataan tai kansaansa varten. Itsepetos tuhoaa tutkimuksemme, taiteemme ja poliittisen keskustelun, mikä on täynnä latteuksia. Jo kolmenkymmenen vuoden ajan on maahanmuuton tuomat ongelmat lisääntymisestään lisääntyneet, eikä kansa ja poliitikot arkuuttaan ja mukavuudenhaluaan uskalla sanoa totuutta. Ne, joilla on kaikkein vähiten menetettävää, osoittavat rohkeutta puhua ilman kiertoilmauksia. Enemmän kuin koskaan ennen olisi tarpeellista puhua keskenämme vapaudesta ja vastuusta. Pelko, että menettää maineensa ja uransa, saa monet kulkemaan monikulttuurisuuden hyväksymisen tietä, monikulttuurisuus on hyväksyttävä itsestäänselvyytenä, jottei tulisi poispotkituksi hyvästä seurasta. (Udlændigedebatten kan hente inspiration hos Søren Kierkegaard).

Aca-Ac

"Miten sinä selittäisit sitä, että U A-H kerää rasistista kohtelua kuin magneetti ja monet häntä paljon selvemmin ei-suomalaisen näköiset sanovat etteivät kohtaa huonoa kohtelua koskaan tai juuri koskaan?"

Kun sinun mukaasi hyvä tilastotieto rasismin määrästä puuttuu, ei ole ihan rehellistä sinun väittää, että U A-H kerää sitä kuin magneetti. Ehkä hän kerää sitä ihan keskiarvoisella taajuudella ja nämä "monet" muut mainitsemasi ihmiset ovat poikkeuksia. Tässä keskustelussa on hyvin vähän esimerkkitapauksia esillä, joten sattumallakin voi olla osaa.

Simo T

Jonkin verran ihmettelen sitä, että Halla-ahon kuvaus kohtaamisesta Abu-Hannan kanssa otetaan annettuna. Siinä on sana sanaa vastaan. Itse kiinnittäisin huomiota siihen, että aika pitkällisesti Halla-aho tätä kohtaamista (jonka Abu-Hanna on ilmeisesti maininnut vain radio-ohjelmassa) jaksaa perata. Saman tien Halla-aho tulee kuvanneeksi Abu-Hanna paljon leimaavammin kuin toisin päin oli tapahtunut. En varauksetta uskoisi tässä Halla-ahoa, jos, kuten selvästi julkisessa keskustelussa on tehty, ei Abu-Hannaakaan tule uskoa.

elven archer

"Lisäksi on aika huvittavaa katsoa hommafoorumin öyhyämistä: Kun rasismitutkijat kirjoittavat suoraan että ovat kriittisen teorian edustajia (eli heillä on poliittisia tarkoitusperiä) niin hommalaisten mukaan tämä tekee heidän argumenteistaan huonoja. Toisaalta Halla-ahon argumentit ovat hommalaisten mielestä hyviä vaikka siitä ei ole lainkaan epäselvyyttä että JH-a:lla ei muita olekaan kuin poliittisia tarkoitusperiä (tieteellisiä taas hänellä ei ole lainkaan)."

Mitä muutakaan tässä voisi tehdä kuin "öyhytä", kun kiljukin on päässyt loppumaan? Kriittinen teoria on aikamoinen kiertoilmaus poliittiselle agendalle. Koska sinä asemoit itsesi esim. minun yläpuolelleni kaikessa huvittuneisuudessasi, niin tuskinpa minun tarvitsee enää toistaa noin fiksulle edellä sanomaani omien asenteiden tiedostamisen ja sotkemisen tutkimukseen eroista tai asenteellisuuden pois kitkemisen jo periaatteellisesta hankaluudesta erityisesti laadullisessa tutkimuksessa ihmisten tarinoita tulkitessa. Vai pitäisikö kuitenkin, koska et ymmärtänyt huomioida selkokielistä sanomaani siitä, että poliittisten tarkoitusperien tunnistaminen on hyvä asia? Eihän hyvä asia voi tehdä "argumenteista huonoa". Sen sijaan öyhötän muutaman sanan Halla-ahon retoriikasta.

Halla-aho ei tee tiedettä maahanmuuttokritiikillään, eikä myöskään väitä tekevänsä. Hän ei kerää asenteineen dataa, valitse haastateltavia, muistele keskustelujen kulkuja vuosien varrelta, kirjaa osaa havainnoistaan sieltä täältä arjesta ylös, tulkitse tätä dataa omilla asenteellisilla aivoillaan ja esitä lopuksi keräämänsä laadullisen datan pohjalta, että tuloksilla on myös ulkoinen validiteetti ja että siten Suomessa "maahanmuuttajataustaisten lasten kohtaama rasismi on valtavan yleistä".

Sen sijaan Halla-aho käyttää muiden esittelemiä tuloksia väitteidensä tukena. Halla-aho toki voi valikoida, mitä esittelee ja mitä ei, mutta se on hänen oikeutensa poliittisena toimijana. Minä mielelläni näkisinkin jotain muuta kuin masentavan dystopian konkretisoivia tuloksia, mutta aika hiljaista on pidellyt. Sinunkin aktivoitumisesi voisi nähdä jopa kansalaisuusvelvollisuutena, jos uskot noin kovasti, että Halla-aho vie ainakin meitä öyhöttäjiä jotenkin pahasti harhaan. Kenties haluat vaikka tulla Hommaan sivistämään meitä. Jos hän käyttääkin sanojensa tueksi tilastoja tai tutkimuksia, niin Halla-ahon oma agenda ei ole ollut vaikuttamassa näiden tulosten syntymiseen, kun taas tiedemiehen oma agenda on hyvinkin voinut olla. Tässä on selvä ero, mutta toki voi olla, että kiljun pehmentämät öyhöttäjäaivoni vain johtavat minua harhaan. Tiede pyrkii kuvaamaan reaalimaailmaa sellaisena kuin se on, mutta argumentaatiossa ei lähtökohtaisesti moista velvollisuutta ole, vaan sen perimmäinen ajatus on perustella omat väitteet, oma näkökanta mahdollisimman hyvin. Näin ollen vertauksesi tieteellisen tutkimuksen ja poliittisen toiminnan argumentoinnista ontuu pahan kerran. Ja näin ollen on hyvin ongelmallista, että jotkut tutkijat eivät uskottavasti pysty erottamaan tieteellisestä, tai ainakin sellaisena markkinoidusta, toiminnastaan pyrkimyksiään argumentoida jotain poliittista ajatusta.

Timo Suvanto

Ymmärränkö oikein, että pidät Halla-ahon versiota tapahtumien kulusta objektiivisesti tarkasteltuna ja Abu-Hannan taas enempi subjektiivisena. Minusta tapahtumasta on kaksi eri henkilön kokemaa tai ainakin kertomaa versiota. Ainoa, mitä niistä voidaan päätellä on se, että ne poikkeavat toisistaan melkoisesti.

Kaikki seuraavat tulkinnat ovat spekulaatiota ja kertovat enemmän tulkitsijan ennakkoasenteista kuin itse tapahtumasta.
1. Halla-aho valehtelee/muistaa väärin.
2. Abi-Hanna valehtelee/muistaa väärin.
3. Molemmat valehtelevat/muistavat väärin.

Marko Hamilo

Mie:

"“Miten sinä selittäisit sitä, että U A-H kerää rasistista kohtelua kuin magneetti ja monet häntä paljon selvemmin ei-suomalaisen näköiset sanovat etteivät kohtaa huonoa kohtelua koskaan tai juuri koskaan?”

Mistäpä minä tietäisin? Ei minua varsinaisesti kiinnosta miksi juuri U A-H:lle käy näin. Otin kantaa vain ja ainoastaan naurettavana pitämääni pohdintaasi. Se kun sisältää aivan liian monta puhtaasti arveluun perustuvaa kohtaa."

Miksi sinusta on jollakin tavoin ongelmallista, että esitän tekstissäni arvailuja arvailuina? Esitin useita arvauksia, joiden väitin olevan ainakin periaatteessa falsifioitavissa empiirisen tutkimuksen keinoin. Joka tapauksessaon selvää, että valitsemalla yhden tai muutaman todistajan emme saa mitään yleiskuvaa rasistisen huutelun määrästä, ellemme tiedä onko tämä yksi tai ovatko nämä muutama edustavia. Esitin arveluita vaihtelun syystä mutta jo suuren vaihtelun olemassaolo on seolennainen syy vaatia kunnollista määrällistä tutkimusta tällaisten anekdoottien sijaan.

Marko Hamilo

Timo Suvanto, Halla-ahon lausunto voi olla osin tai kokonaan väärä, mutta se tässä yhteydessä muistuttaa siitä, kuinka subjektiivisia tulkinnat toisten verbaalisesta ja elekielisestä käyttäytymisestä ovat. Fyysisen väkivallan kohdalla eli käytännössä poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa aineisto on tässä suhteessa vähemmän tulkinnanvarainen.

Marko Hamilo

"Kun sinun mukaasi hyvä tilastotieto rasismin määrästä puuttuu, ei ole ihan rehellistä sinun väittää, että U A-H kerää sitä kuin magneetti. Ehkä hän kerää sitä ihan keskiarvoisella taajuudella ja nämä “monet” muut mainitsemasi ihmiset ovat poikkeuksia. Tässä keskustelussa on hyvin vähän esimerkkitapauksia esillä, joten sattumallakin voi olla osaa."

Periaatteessa aivan totta. Kun myös sellaisia maahanmuuttajia on, jotka eivät mielestään ole kohdanneet rasistista kohtelua, U A-H voi olla tyypillinen ja keskivertoa edustava tapaus jos jossakin on vielä suuremmalla taajuudella rasismia kohtaavia maahanmuuttajia. Ehkä he sitten kohtaavat rasismia niin jatkuvasti, etteivät uskalla edes puhua siitä.

Kommentoija

(pitkä vuodatus Elven archerilta) ... (/pitkä vuodatus)

Onkohan Elven archer homma-forumilta tänne eksynyt kun noin vahvasti reagoi Mestarin loukkaamiseen. Kyllähän tuo edellinen oli nääs ihan totta: hommalaiset vihaavat "vihervasureiden" "häpeäyliopistossa" tekemää "muka-tutkimusta" (kaikki homman käyttämiä sanamuotoja) koska siinä voi olla poliittisia tarkoitusperiä. Mutta Halla-Ahon kirjoitukset ja niissä käytetyt lähteet hyväksytään faktana sellaisenaan. Homma-forumin rakastama kriittiisyys harvoin yltää muiden kuin homman lempivihollisten ruoskimiseen.

MrrKAT

Vastaus otsikkoon:
Joka kuun 15. sosiologian opiskelijat lähettää itsensä "aviopareina" bussilinjoille 1,3,5,7,9.. ajelemaan ja niin että toisen (miehen) naama on mustattu ja käkkäräperuukki. Toisella voi olla huivi tai burkha.
Toistetaan baari-iltoina jos ei ala tulla tulosta. Nauhurilla kerätään äänet ja solvaukset.
Lasketaan joka vuosi tulokset ja siitä muutoksen suunta.

Luulen että tulos on toinen kuin "kyselyillä".

Ulla

Tieteellisyyden vaatimukset ovat ok, mutta rasismin lisäksi on paljon muutakin vääryyttä, jota ei vain pidä hyväksyä, vaikka siitä ei olisi täsmällistä tieteellistä evidenssiä. Ei ole hysteriaa tuomita rasismi ja vaatia, ettei sitä hyväksytä missään muodossa. Se on ihmisoikeuksien puolustamista. Jos vaikka vain yksikin ihminen kokee rasismia, on todettava, että se on väärin, eikä että se ei ole relevanttia, koska tilastojen mukaan meillä ei ole paljonkaan rasismia.

Ärsyttävä ihminen kokee rasismia -kommentti muistuttaa niitä vanhoja vaimonhakkaamispuolustuksia, joiden mukaan ämmä ansaitsee saada turpaansa, kun soittaa suutaan.

Minulla on tummaihoisia lapsia, jotka ovat pienestä asti kokeneet ennakkoluuloja ja rasismia yllättäviltäkin tahoilta. Nähty on meilläkin esimerkiksi, että ystävällisen ja asiallisen näköinen ihminen, jonka olettaisi myös käyttäytyvän asiallisesti, voi alkaa suoltaa solvauksia pienelle lapselle, joka vain kävelee ohi käsi äidin kädessä. Ikätoveriensa joukossa pojat ovat oppineet vastaamaan rasistiseen huuteluun nostamalla heti nyrkit pystyyn. Se hiljentää monet, mutta on aika surullinen tie.

Tuntemani Suomeen hienosti sopeutunut pakolaisperhe, joka sai ystävältä käytetyt huonekalut olohuoneeseen, menetti toisen suomalaisen ystävän, joka suuttui huonekaluista. On kuulemma väärin, että he saivat hyvät huonekalut ilmaiseksi. Olisikohan suomalaisen saamista huonekaluista suututtu tällä tavalla? Tämä heijastaa hyvin UAH:n kommenttia siitä, että maahanmuuttajan pitäisi ymmärtää olla vähän nöyrempi ja "alempana" kuin suomalaiset, ellei halua negatiivista palautetta. Moni maahanmuuttaja voikin olla ymmärtänyt tämän myös niin, että ei puhu kokemastaan rasismista. Varsinkin jos on saanut turvapaikan, voi kokea olevansa asemassa, josta ei voi arvostella tätä yhteiskuntaa, Miten näistä lähtökohdista voi tehdä luotettavia kyselytutkimuksia?

Marko Hamilo

"Ärsyttävä ihminen kokee rasismia -kommentti muistuttaa niitä vanhoja vaimonhakkaamispuolustuksia, joiden mukaan ämmä ansaitsee saada turpaansa, kun soittaa suutaan."

Muistuttaa vain, jos äly ei riitä lukemaan väitettä kontekstissaan. Kysymys ei ollut huonon kohtelun hyväksyttävyydestä vaan siitä onko Umayya tyypillinen ja edustava vai poikkeuksellinen maahanmuuttaja saamansa rasistisen huutelun määrässä.

Vasuri

Tuli mieleen psykologiasta, jota Marko on lukenut ja joskus ilmeisesti kritisoinut?

Mitä sanoisitte tällaiosesta keittiöpsykologisesta päätelmästä. Henkilö x haluaa osoittaa olevansa tieteenalan x yläpuolella tai henkilön tai tutkijan x yläpuolella ja sitten projisoi tätä halua olla yläpuolella kohteisiinsa?

Tuollaistako roskaa siellä opetettiin?

Tiedän, että off topic, mutta liittyy huuhaa-aloihin.

elven archer

"Onkohan Elven archer homma-forumilta tänne eksynyt kun noin vahvasti reagoi Mestarin loukkaamiseen."

Jos se ei käynyt ilmi kirjoituksestani, niin suosittelen sinulle optikkoa, jolta saat uudet lukulasit. Minulta löytyy hyvin vähän kärsivällisyyttä ihmisille, joilla on pakottava tarve avautua henkilökohtaisuuksiin mennen, mutta ei kykyä ensiksi lukea ja malttaa ymmärtää, mitä on oikeasti edes sanottu: "Kenties haluat vaikka tulla Hommaan sivistämään meitä." Mikä kohta esim. edellisestä vihjeestä ei avautunut sinulle?

Minä perustelin näkökantani suoraan ihmisten omia kuvauksia toiminnastaan tai tutkimusotteestaan käyttäen. Annoin lähteet, joten jokainen voi tarkastaa asian. On tympeää olkiukkojen punomista ryhtyä luonnehtimaan toisia keskustelijoita jonkin stereotyyppisen viiteryhmän kautta, kun tässä minä olen ihan yksilönä. On täysin tarpeetonta yleensäkään käydä tällaista metakeskustelua, mutta tähänhän niin usein päädytään, kun toisten mielestä argumentit voidaan sivuuttaa "pitkänä vuodatuksena". Minulle on yhdentekevää, millaisia ennakkoluuloja sinulla on hommalaisia kohtaan ja kuinka väärin käytät yleistämistä työkaluna, mutta on turha sitten itkeä minulle vastausten sävystä.

"Kyllähän tuo edellinen oli nääs ihan totta: hommalaiset vihaavat “vihervasureiden” “häpeäyliopistossa” tekemää “muka-tutkimusta” (kaikki homman käyttämiä sanamuotoja) koska siinä voi olla poliittisia tarkoitusperiä."

Onko totta? Ja tämä vain, koska sinä sanot niin? Me myös juomme kaikki kiljua, öyhötämme, emme osaa suomen kieltä kuin auttavasti ja huutelemme tummaihoisille lapsille joukkoliikennevälineissä. Kaikkihan sen nyt tietävät. Mitä mieltä olet aiemmin esittämistäni kohdista, jotka antavat ymmärtää suoraan hevosen suusta, että niitä poliittisia tarkoitusperiä todellakin kyseisillä tutkijoilla on? Mitä mieltä olet siitä, että tutkija kirjoittaa väitöskirjassaan "pyrkimyksestään antirasistiseen tutkimusotteeseen"? Mitä mieltä olet siitä, että tutkija mediassa yleistää muutaman kymmenen ihmisen haastatteluista muutamalle vuodelle jakaantuneena, että "maahanmuuttajataustaisten lasten kohtaama rasismi on valtavan yleistä"? Näetkö myös jotain lähtökohtaisia ongelmia siinä, että rasismiksi mielletään automaattisesti ihmisten oma subjektiivinen kokemus? Toivottavasti, koska sehän on tämän Abu-Hannan aloittaman kalabaliikin ytimessä.

Hamilon kaltainen analyyttisempi mieli ei niele näitä subjektiivisia tuntemuksia automaattisesti totuutena ja vieläpä koko maahan yleistettävänä totuutena. Kuten ei minunkaan. Minä vielä lisään, että Abu-Hanna ei ole aiempien lausuntojen perusteella maailman neutraalein tulkitsija. Hänhän on mm. ilmoittanut, että "Vallan, rahan ja tilan uudelleen jakaminen on seuraava vaiheemme."

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raati+Maahanmuutosta+saa+puhua+v...

"Mutta Halla-Ahon kirjoitukset ja niissä käytetyt lähteet hyväksytään faktana sellaisenaan. Homma-forumin rakastama kriittiisyys harvoin yltää muiden kuin homman lempivihollisten ruoskimiseen."

Tuollaiseen epämääräiseen heittoon on mahdotonta ottaa kantaa, eikä tietysti ole tarvettakaan.

elven archer

"Tieteellisyyden vaatimukset ovat ok, mutta rasismin lisäksi on paljon muutakin vääryyttä, jota ei vain pidä hyväksyä, vaikka siitä ei olisi täsmällistä tieteellistä evidenssiä. Ei ole hysteriaa tuomita rasismi ja vaatia, ettei sitä hyväksytä missään muodossa. Se on ihmisoikeuksien puolustamista. Jos vaikka vain yksikin ihminen kokee rasismia, on todettava, että se on väärin, eikä että se ei ole relevanttia, koska tilastojen mukaan meillä ei ole paljonkaan rasismia."

Se on hysteriaa, kun yksittäisen henkilön anekdoottien perusteella ryhdytään pohtimaan yhteiskunnallisia toimenpiteitä ja niiden tarpeellisuutta. Jos asialle halutaan tehdäkin jotain, niin se maksaa aina jollain tavoin, kuten aikana, rahana tai energiana. Kaikella toiminnalla on vaihtoehtoiskustannus. Näin ollen on erittäin järkevää arvioida ongelmien vakavuutta, esiintymisen taajuutta ja laajuutta sekä mahdollisten toimenpiteiden hintaa ja vaikuttavuutta. Lisäksi asialla on sellainenkin puoli, että media on viimeiset viikot innolla lyönyt suomalaisten itsetuntoa ja kulttuuria. Olisi ihan kiva, jos tähän olisi myös perusteltu syy. Sen lisäksi tämä koko soppa vain tulehduttaa väestöryhmien välejä. Etninen diversiteetti muutenkin tekee ihmisistä epäluuloisempia (ks. Putnam). Nyt ihmiset ovat toistensa kurkussa verbaalisesti kiinni, koska eräs Abu-Hanna päätti vaihteeksi taas ilmoittaa, kuinka Suomessa asiat ovat verrannossa huonosti. Siis hänen mielestään.

"Ärsyttävä ihminen kokee rasismia -kommentti muistuttaa niitä vanhoja vaimonhakkaamispuolustuksia, joiden mukaan ämmä ansaitsee saada turpaansa, kun soittaa suutaan."

Ei tietenkään muistuta. Ei edellinen puhu mitään ansaitsemisesta, vaan se toteaa asian. Ei se ota kantaa asian moraaliseen tai eettiseen puoleen, kun taas jälkimmäinen luonnehtii sitä. On erittäin loogista, että toisia ihmisiä ärsyttävä henkilö kerää päälleen enemmän epäystävällisiä kommentteja. Epäystävällisen kommentin ideahan on iskea sinne, missä tuntuu. Halutessaan loukata ihminen arvioi, miten se parhaiten onnistuu. Joku isoluinen ihminen voi loukkaantua painonsa luonnehtimisesta kuin Obelix konsanaan. Abu-Hannan tapauksessa kipupiste lienee kaikkien tiedossa. On myös syytä huomioida, että rasistinen kommentti ei kerro aina rasismista, vaan joskus pelkästään halusta loukata. Sellaisissa tapauksissahan rasistinen kommentti on pelkkä väline siihen, eikä siten kuvaa henkilön todellisia ajatuksia roduista.

"Tämä heijastaa hyvin UAH:n kommenttia siitä, että maahanmuuttajan pitäisi ymmärtää olla vähän nöyrempi ja “alempana” kuin suomalaiset, ellei halua negatiivista palautetta."

No voivoi. Ihan kuin muilla ei olisi vastaavia ongelmia. Minä hommalaisena saan kuulla toistuvasti olevani rasisti, vaikka en ole. Ei sekään ole mieltä ylentävää. Tämä keskustelukin osoittaa jo, kuinka heti sain ennakkoluuloja ja solvauksia niskaani, vaikka puhuin vain asiasta ja vieläpä perustellusti. Kukaan ei edes yrittänyt kumota perustelujani asiasta. Sieltä tuli naiivia, öyhyttämistä, lokerointia, puhetta siitä, kuinka hommalaiset vihaavat sitä ja tätä. Joku voisi sanoa, että minun pitäisi olla nöyrempi ja olla hiljaa, ellen halua negatiivista palautetta. Ihmiset ovat inhottavia. What else is new?

Pera

Otetaan riittävä otos suomalaisia, pistetään heidät fMRI-laitteeseen, näytetään kuvia erilaisista ihmisistä ja mitataan erilaisuuden tuottama vaste mm. amygdalan alueella (turha yrittää valehdella). Halutessa voidaan verrata muiden maiden vastaaviin tuloksiin.

Rasistisen huutelun yleisyyttä voisi tutkia jalkauttamalla muutaman tutkijan/tutkimusavustajan kaduille, julkisiin liikennevälineisiin jne. Ehkä piilokamera satunnaisesti valituille vapaaehtoisille maahanmuuttajille? Esim. viikon tutkimusjakso vuodessa, jolloin muutoksen seuraaminen olisi helppoa.

Marko Hamilo

"Otetaan riittävä otos suomalaisia, pistetään heidät fMRI-laitteeseen, näytetään kuvia erilaisista ihmisistä ja mitataan erilaisuuden tuottama vaste mm. amygdalan alueella (turha yrittää valehdella). Halutessa voidaan verrata muiden maiden vastaaviin tuloksiin."

Hyvin todennäköistä, että ingroup loyalty / outgroup hostility tulee näin näkyviin. Kuten todennäköisesti myös toiseen suuntaan.

Onneksi ihmiset - tai osa ihmisistä - kuitenkin osaavat harkita tekojaan ennen tunteidensa purskautusta ulkoilmaan.

Jaska

Jos olet sitä mieltä että poliisin pitäisi tutkia Abu-Hannan kirjoituksia, voit toki itse tehdä rikosilmoituksen. Itse pidin Abu-Hannan kommenttia ääliömäisenä, mutta olisi aikamoinen sattuma, että tuollainen kommentti olisi ihan sattumalta tekstissä muutama päivä sen jälkeen kun vastaavanlainen rikos on tapahtunut - rikos, jossa länsimään kansalainen on pitänyt oikeutenaan tönäistä toisen kuolemaansa vain siksi, että tekee ulkonäöstä päätelmiä toisen ulkonäöstä.

Tuo New Yorkin tyrkkijä, Erica Menendez nimeltään, on koditon nainen, joka kärsii ilmeisesti kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Ensimmäisen oikeuskäsittelyn aikana hän nauroi jatkuvasti hysteerisesti. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tällaiset tapaukset valjastetaan mieluusti palvelemaan jotain suurta narratiivia siitä miten länsimaiden kansalaiset mukamas pitävät oikeutenaan töniä esim. muslimeja junan alle, vaikka yksilöpsykologiset selitystekijät vaikuttaisivat huomattavasti lupaavammilta. Jos yksittäisen maahanmuuttajan tekemä rikos ei ole yleistettävissä kaikkien hänen maanmiestensä ominaisuudeksi, niin miksi yksittäisen kantaväestön jäsenen rasistiset teot kertoisivat sen enempää kantaväestöstä yleensä? (En väitä, että yllä lainattu kommentoija ajattelisi näin, vaan viittaan yleensä tuosta New Yorkin tapauksesta käytyyn keskusteluun. New Yorkissa tapahtui joulukuun alussa vastaava tapaus, jossa aasialainen mies työnnettiin kuolemaan metrojunan alle. Työntäjä oli sierraleonelainen maahanmuuttaja, mutta en nähnyt mediassa väitettävän, että tämän yksittäisen henkilön teko kertoisi mitään sierraleonelaisista yleensä.)

Jaska

Hei tiedetoimittaja! Kehoitan sinua tutustumaan laadullisen tutkimuksen perusteisiin, jotta tiedät mistä puhut. Esimerkiksi Pertti Alasuutarin LAadullinen tutkimus on hyvä opas siihen tuollaiselle asiaan perehtymättömälle. Voisit myös tutustua laajaan kirjallisuuteen subjektiivisesta ja objektiivisesta, jotta pystyisit käyttämään termejä ja näköjään täydelinen luottamus numeroihin ja tilastoihin asettuisi realiteetteihin. Täysin objektiivista tutkimusta ei ole olemassakaan: siksi tutkijan on aina tärkeä tuoda oma positio kaikissa tutkimuksissa esiin, omat mahdolliset ennakkoluulot ja maailmankuva, jotka vaikuttavat niin kvanti- kuin kvalitutkimukseen.

Varmaankaan täysin objektiivista tutkimusta ei ole olemassa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että subjektiivisuus olisi hyve, vaikka näin jotkut tutkijat näyttävät ajattelevan (esim. standpoint-epistemologia). Objektiivisuutta kohti pitää pyrkiä ja sitä lähemmäksi voi päästä, vaikka ei sitä koskaan täysin saavuttaisikaan. On olemassa objektiivisia faktoja esimerkiksi siitä, kuinka usein tietyn ryhmän jäsenet joutuvat rasistisen nimittelyn tai väkivallan kohteeksi, ja on myös metodeja, joilla nämä faktat voidaan selvittää siinä määrin luotettavasti, että ne antavat eväitä rationaalisempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Laadullinen tutkimus ei voi koskaan paljastaa tällaisia faktoja.

Toisekseen on törkeää nostaa esiin ihmisten “ärsyttävyyttä” ja niputtaa rasistiset kokemukset sen piikkiin. Se laskee myös kirjoituksesi tasoa todella paljon.

Minusta yksilölliset erot kuten "ärsyttävyys" rasismin kohteeksi joutumisen selitystekijöinä ovat ehdottomasti selvittämisen arvoisia. Mieleen tulee analogiana peruskouluaikainen luokkakaverini X, jolla oli suorastaan pakonomainen taipumus härkkiä verbaalisesti ja fyysisesti sellaisia ikätovereitaan, joiden hän ei pelännyt kostavan. Kun sitten joskus joltakulta tällaisen kiusaamisen uhrilta paloi pinna ja X sai tuta omaa lääkettään, hän heittäytyi uhriksi ja avautui opettajille ja vanhemmilleen aiheesta. Tämä sama skenaario toistui useita kertoja. (Kasvaessaan X onneksi miehistyi ja oli itse asiassa eräs parhaista kavereistani lukioaikoina.) En väitä, että Abu-Hanna olisi kuin X, mutta tosiasia on, että ihmisten todennäköisyys joutua sosiaalisiin konflikteihin riippuu myös heidän omasta toiminnastaan. Joillekin sattuu ja tapahtuu aina enemmän kuin toisille.

Anonymous

"Kyllä. Huomasin graduvaiheessa 1994-5 että on sellainenkin asia kuin internet, ja että opiskelemalla HTML-koodin viikonlopussa edistää työmarkkina-asemaansa enemmän kuin vuosien höpöhöpöaineiden opiskelulla."

Näinhän se varmaan monessa mielessä ja monen mielestä onkin. Itselleni taas tiedetoimittaja jolla ei ole tieteellistä koulutusta, ja jolla ei ole tieteen teosta kokemusta sen vertaa että olisi saanut edes jonkinlaista gradua aikaiseksi ei ole kovin vakuuttava.

Nykyajan ilmiöhän on se, että luetaan asioita omaehtoisesti internetistä, ja halveksutaan virallisia tutkintoja jos sellaista ei ole jaksettu tai osattu itse suorittaa. Itseopiskelu on sinällään ihan jees, mutta tutkinnoillakin on paikkansa. Itse voi lukea lähinnä sitä mikä itseä kiinnostaa, siitä näkökulmasta mikä itseä kiinnostaa, ja ymmärtää lukemansa miten tahtoo. Näin jää helposti omaan kuplaansa pyörimään, oppii jostain jotain, itseä kiinnostavista asioista ehkä paljonkin, mutta monet perusasiat jäävät oppimatta. Tutkintoa suorittaessa täytyy kuitenkin mennä opetusohjelman mukaan, opiskella tärkeimmät perusasiat vaikkeivat ne niin kauheasti kiinnostaisikaan, ja vielä joku tarkistaa että asiat on oikeasti opittu, ja jopa ymmärretty oikein.

Joissain asioissa sinun kritiikistäsi tulee kauheasti äänekkeimmät ilmastodenialistit mieleen. Tietoa on, mutta se on kovin yksipuolista, värittynyttä ja osittain väärin ymmärrettyä.

foobar

Syrjintämotiivia kovennusperusteena käyttäneet rikostuomiot ovat Suomessa melkoisen harvinaisia, ja niistä on hankalaa puristaa pienten vähemmistöjen osalta paljoa hyödyllistä tietoa. Toisaalta Poliisiammattikorkeakoulu julkaisee vuosittain viharikostutkimuksensa (joka on hiukan hassua, koska Suomen lainsäädäntö ei tunne viharikoksen käsitettä - mutta annetaan sen nyt tässä tapauksessa anteeksi). Siinä rikosilmoituksista on löydetty viime vuosina vajaat tuhat nk. viharikosta, joista suurin osa syntyperämotiivillisiksi luokiteltuja.

Tämä tutkimus saa joka vuosi mediassa huomiota. Siitä löydetään joka vuosi ongelmallisia trendejä, vaikka aika usein se ongelmallista kasvua osoittanut trendi on eri kuin edellisenä vuonna. Haluaisin kuitenkin rasismin mitattavuudesta puhuttaessa nostaa yhden pysyvän ilmiön esille: ulkomaalaiset ja ulkomailla syntyneet viharikoksentekijöiksi epäiltyinä. Kuten asianomistajinakin, tietyt ryhmät korostuvat näissä raporteissa rankasti suhteessa kokoonsa. Suuremmat ryhmät jotka vuodesta toiseen korostuvat niin asianomistajina kuin epäiltyinäkin ovat somalit, irakilaiset ja (hieman omasta mielestäni yllättäen) turkkilaiset. Suhteessa suomalaisiin (jotka ovat tutkimuksissa muistaakseni ryhmäkokoonsa suhteessa sekä vähiten asianomistajina että tekijöinä kaikista mainituista väestöryhmistä) näillä ryhmillä yliedustus on (ulkomuististani) 30-50-kertainen. Se on melkoinen yliedustus, ja olisi vielä kovan ikä- ja sukupuolinormittamisen jälkeen.

Olen ihmetellyt miksi tätä tutkimustulosta ei nosta kukaan mediassa tai tutkijapuolella tarkemman ihmettelyn aiheeksi. Vaikuttaisi siltä, että asian kohdalla on sekä medialle että tutkijoille jonkinlainen sokea piste. Miksi? Poliisilta ja oikeuslaitokselta löytyisi valtavasti tutkimusmateriaalia tapauksista, joissa useampaa osapuolta on kuultu, eikä tarvitsisi vain luottaa yhden puolen sanaan. Pelätäänkö että sieltä löytyisikin jotain mitä ei haluttukaan löytää?

Metusalah

UUTINEN/YLE/14.1.
RASISTINEN HUUTELU ARKIPÄIVÄÄ MYÖS HOLLANNISSA
(ote):
"Hollannin toiseksi suurin kaupunki Rotterdam on maan kansainvälisin kaupunki, jossa noin puolella asukkaista on ulkomaalaistausta. Myös Rotterdamissa yli 160 eri etnistä ryhmää edustavat maahanmuuttajat ovat hakeutuneet omille asuinalueilleen.
Etunimellään esiintyvä Jean kertoo kokeneensa rasismia."
- Kadulla kulkiessani minulle huudetaan "neekeri" ainakin kolme kertaa päivässä.
Jean kertoo, että hänen suunnitelmissaan on muuttaa parin vuoden päästä takaisin kotimaahansa Surinamiin, sillä siellä kukaan ei hauku häntä neekeriksi.
- En halua enää jäädä tänne."

Mitä mahtaa Abu-Hanna olla mieltä tästä Yle:n uutisesta? Siis voiko muuallakin kohdata rasismia kuin Suomessa? :-)

Qtamo

Hamilo puhuu pelkkää asiaa.

Varsinkin politiikassa myös järkevä kritiikki tulkitaan "rasismiksi", mikä on valitettavaa (tämä on oma kantani).

Kerettiläinen

Näyttää olevan uskomattoman helppoa saada massat jonkin totuuden taakse. Sata vuotta sitten saatiin aikaiseksi kieltolaki änkyräjuopon kansan raitistamiseksi, vaikka alkoholin kulutus henkeä kohti oli Euroopan alhaisin. Tämän päivän oikeaoppinen totuus on, että suomalaiset ovat rasisteja ja tämän totuuden epäilijat tulee tutkimatta kivittää.
Aikoinaan jahdattiin noitia, tänä päivänä rasisteja...

eke

Marko Hamilo: ”Esimerkkinä rasismin tutkimuksesta laadullisin menetelmin voi pitää melko laajaa mediahuomiota saanutta Anna Rastaan väitöskirjaa Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi. En puutu tässä muuhun kuin haastateltavien valintaan. Rastas haastatteli parikymmentä lasta ja nuorta, jotka kuuluivat kohdejoukkoon, joiksi Rastas oli määritellyt lapset ja nuoret, joiden toinen vanhempi on (alun perin) jostain muualta kuin Suomesta sekä ulkomailta adoptoidut.
Kuinka paljon kohdejoukkoon kuuluvia lapsia ja nuoria Suomessa on? Rastas ei kerro. Osa niistä, joille hän joko suoraan tai välikäsien kautta sai lähetettyä kutsun osallistua tutkimukseen, kieltäytyi. Osa kieltäytyjistä mainitsi avoimesti syyksi sen, että heillä ei ole kokemuksia rasismista.
Mitä aineistoon valikoitunut data sitten edustaa? Emme tiedä. Tutkimus kertoo vain aineistosta, eivätkä sen tulokset ole yleistettävissä aineiston ulkopuolelle. Miksi tällaisia tutkimuksia edes tehdään? Siksikö, että toimittajat voisivat tehdä sen johtopäätöksen, että kun kerran kaikki Rastaan haastattelemat lapset ja nuoret olivat kokeneet rasismia, rasismia on paljon?”

Viimeinen johtopäätösehdotuksesi on mitä ilmeisemmin väärä. Tällaista tutkimusta ei tehdä siksi, että siitä voitaisiin vetää johtopäätös, että rasismia on x määrän verran yhteiskunnassa/kouluympäristössä/nuorten ja lasten arjessa, vaan kuvata kokemuksia rasismista, tässä tapauksessa lasten ja nuorten kokemaa. Antirastistinen tutkimusote on luultavasti tässä tapauksessa juuri ohjannut tutkimuskohteen valintaa siten, että olisi hedelmätöntä haastatella ihmisiä, joilla ei ole kokemuksia rasismista, koska tarkoitus on kuvata rasismia, jota ilmenee; antirasistisena ideaalina se, ettei rasismia tulisi ilmetä laisinkaan: tällöin myös tällaista tutkimusta ei tarvitsisi tehdä. Vertaa vaikkapa tutkimukseen keski-ikäisten mieshenkilöiden kohtaamisista avaruusolioiden kanssa päivittäisten ostosreissujen yhteydessä: kuinka tutkit ilmiötä, jota ei ole? Rasismin kohdalla asia ei ole näin.

Vertaillaan. Teen höpöhöpökvalitutkimuksen aiheesta ”Naisten kokema seksuaalinen syrjintä ja ahdistelu työpaikoilla”. Haastattelen naisia heidän kokemuksistaan. Seksuaalista syrjintää ei pitäisi esiintyä, joten tutkimuksen tekemisen lähtökohtana on tiedon lisääminen ilmiön luonteesta (silloin kun sitä esiintyy) ja ideaalina parantaa tilannetta siten (tuottamalla tutkimus), ettei seksuaalista syrjintää esiintyisi. En myöskään haastattelisi naisia, joilla vastaavia kokemuksia ei ole, koska kuinka silloin voisin vastata sellaisiin kysymyksiin, kuten millaisia eri muotoja syrjintää esiintyy, millaisissa tilanteissa, kuinka naiset kokevat sen jne.
Toimittajan täytyisi ymmärtää jotain pahasti väärin esittäessään tässä tapauksessa kommentteja: ”Tässä ollaan tarkoituksella valikoitu henkilöitä, jotka ovat kokeneet seksuaalista syrjintää”, tai ”Seksuaalinen syrjintä on varmasti kokijasta riippuvaista, mikäli hän sattuu olemaan yliherkkä tulkitsija tai pukeutuu provosoivasti”, tai ”Baari-iltoina tämäkin ilmiö olisi yhdentekevä, koska ympäristö on eri ja kaikkia nimitellään jostain syystä joskus”.

Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että rasismin yleisyyttä tulisi selvittää toisella tavoin, jolloin ilmiöön puuttuminen (esimerkiksi lainsäädännöllisin toimin) olisi helpointa kohdentaa ja sen ytimeen päästä. Samalla selviäsi, kuinka suuri yhteiskunnallinen ongelma on kyseessä. Nyt Hamilo voisi todeta, että niinpä niin, miksi tutkia edes ilmiötä joka saattaisi olla yhteiskuntatieteelliseltä merkitykseltään vähäinen? Tällä on merkitystä niin kauan, kuin meillä esimerkiksi on lapsia ja nuoria, jotka kohtaavat rasismia. Uskoisin, että vaikka ongelma olisi maan mittakaavassa ja kansainvälisten vertailujen perusteella pieni on antirasistisella agendalla varmasti toisenlainenkin paikka. Jos esimerkiksi unohdetaan hetkeksi huutelu julkisissa liikennevälineissä ja tartutaan Abu-Hannan kirjoituksen kohtaan, joka on julkisuudessa sivuutettu: ”Kun Suomessa haettiin vuonna 2010 uutta vähemmistövaltuutettua, tarjolla oli kaksi pätevää ja kokenutta muslimitaustaista ehdokasta – ryhmästä, jonka asiantuntemusta vähemmistöongelmien selvittämisessä kipeästi tarvittaisiin.Virka järjestettiin kuitenkin poikkeusluvalla epäpätevälle ruotsinkieliselle hakijalle Eva Biaudet'lle. Myös vihreät söivät sanansa ja tukivat ratkaisua.Entä ne kaksi pätevää, kokenutta hakijaa, mitä heille selitettiin? Ei heitä pyydetty edes haastatteluun.”.
Tämän kaltaista rasismia olisi esimerkiksi mahdotonta tutkia kvantitatiivisesti. Työnantajat eivät ilmoita kyselylomakkeessa jättäneensä hakijan kutsumatta haastatteluun vierasperäisen sukunimen takia; tämän kaltaiset ”valinnat” ihminen perustelee luultavasti itselleen eri tavoin, oikeuttamalla sisäänrakennetun asenteellisuutensa. Kvantitatiivisella tutkimuksella ei yksinkertaisesti päästä käsiksi kaikkeen, mitä höpöhöpökvalitutkimukset joskus joutuvat ottamaan ”ennakkoasenteekseen” tehdäkseen tutkimusta tietyistä lähtökohdista ja paljastaakseen siten jotain odottamatonta todellisuudesta. Enkä viittaa edellisellä lauseella välttämättä juuri esimerkkinä olleesseen Rastaan tutkimukseen.

Marko Hamilo

Vertaus raittiusliikkeeseen on hyvä. Pieni huomio siitä kuitenkin.

On totta että raittiusliike saavutti tavoitteensa ennen kieltolakia jo siinä määrin hyvin, että tuota Suurta Tavoitetta, kieltolakia, ei olisi oikeastaan enää tarvittu.

Mutta nykyään kuulee myös puhuttavan, että kieltolaki olisi itse asiassa sillä lailla kontraproduktiivinen, että se olisi jopa lisännyt alkoholinkulutusta. Todellisuudessa kai on niin, että alkoholinkulutus 5.4. -32 klo 10 jälkeen oli kutakuinkin sama kuin se olisi ollut ilman kieltolakia, jolloin kulutus olisi kasvanut luultavasti jonkin verran 1919 lukemista jo elintason nousun takia.

Sen sijaan tiettyjä asenteita kieltolaki saattoi vahvistaa, sitä että viinaa on juotava aina kun sitä on saatavilla, ja että sen maulla ja muulla kontekstilla kuten ruoalla ja seuralla ei ole niin väliä.

Metusalah

"Sen sijaan tiettyjä asenteita kieltolaki saattoi vahvistaa, sitä että viinaa on juotava aina kun sitä on saatavilla, ja että sen maulla ja muulla kontekstilla kuten ruoalla ja seuralla ei ole niin väliä."

Jos nyt hieman "off topicia" saa kirjoittaa, niin kerronpa oman kotikaupunkini kirkon rakennushistoriasta seuraavan otteen:
"Kun kirkkoa rakennettiin 1800-luvun lopulla, urakoitsija eli työnjohto oli toisesta kaupungista. Tuohon aikaan työnjohtajan kotikäynnit (lomat) kestivät vähintään useita vuorokausia (koska rauta-/maanteitä ei ollut) , jolloin monet kirkon rakennustyöntekijöistä makasivat pitkin pituuttaan umpikännissä ympäri kirkkopuistoa, kuka missäkin asennossa ..."

Kieltolaki perustui todennäköisesti tämäntyyppiseen häiriökäyttäytymiseen, vaikka juopuneiden määrä tai viinan kulutus ei kovin suurta osuutta kokonaisuudesta olisi ollutkaan.

bogreol

Kerettiläinen:"Näyttää olevan uskomattoman helppoa saada massat jonkin totuuden taakse...Aikoinaan jahdattiin noitia, tänä päivänä rasisteja…"

Yllä mainitsemani uudenuutukainen tutkimus Er danskerne racister? (sosiologit Mehmet Necef ja Henning Bech) käy läpi kahdenkymmenen vuoden rasismia käsitteleviä tutkimuksia ja osoittaa, että tutkijat itse ovat olleet erittäin ennakkoluuluisia lähtien ennakkoasenteesta, että tanskalaiset ovat rasisteja. Heidän on ollut suorastaan vaikeaa tehdä puolueetonta tutkimusta. Esim. vuodelta 1999 on tutkimus Oplevet diskrimination (Koettu syrjintä), missä tutkija jo etukäteen ilmoittaa, että tämän tutkimuksen tarkoitus ei ole opettaa meille, että Tanskassa on syrjintää, sen asian tiedämme jo etukäteen. Tutkijoitten mielipiteet ovat käyneet yhteen, eikä heillä ole ollut yhteyttä todellisuuteen.

Tutkijat eivät ole kuvitelleetkaan, että voisi olla rationaalisia syitä pelätä tai vastustaa massamaahanmuuttoa. Kaikki vastustus on tulkittu merkiksi rasismista. He ovat omasta mielestään dokumentoineet tanskalaista rasismia, mutta sortuneet jatkuvasti non sequitur (argumentaatiovirhe) -harhaan. Jos et siedä naisten huiveja, olet rasisti. Jos et halua lapsesi menevän naimisiin muslimin kanssa, olet rasisti, vaikka on täysin perusteltua tuntea huolta moisesta kohtalosta. Kritiikkiä maahanmuutosta ei ole voinut esittää saamatta rasistin tai muukalaisvihamielisen leimaa. Nyt toivotaan, että tutkimusyhteisö menisi itseensä, ovathan he kahdenkymmenen vuoden ajan leimanneet maahanmuuttokritiikin epäilyttäväksi toisarvoisista syistä ja sulkeneet populismina keskustelun ulkopuolelle maahanmuutosta syntyneet ongelmat.

Mie

"Miksi sinusta on jollakin tavoin ongelmallista, että esitän tekstissäni arvailuja arvailuina?"

Koska hylkäät ilmeisimmän selityksen varsin mielikuvituksellisen selitysmallin tieltä.

Yksinkertaisin selitys on yleisesti ottaen paikkansapitävin. Jos henkilö X tulee snägäriltä kotiin mustan silmän kanssa, hän tuskin liukastui banaaninkuoreen ja sattui osumaan sattumalta ojennettuun nyrkkiin. Jos mummo huutelee rasistisia kommentteja mustalle pikkutytölle, hän tuskin tekee sitä siksi että tytön äiti on kirjoittanut blogosfäärissä Marko Hamiloa ja joitakuita muita ärsyttäviä juttuja.

Tämän paljon enempää rautalankaa en pysty käyttämään. Mutta etköhän sinä olet ymmärtänyt varsin hyvin mistä on kyse. Vaikeus taitaa olla lähinnä omien ennakkokäsitysten myöntämisessä.

MrrKAT

bogreol:",että tanskalaiset ovat rasisteja."

Mistä tiedämme etteivät juuri he ole (tai on) ? Osoitettu ?

(Malcolm Gladwell minusta käytännössä näytti jossain kirjassaan (Välähdys?) , että kaikki on).

Jaska

”Kun Suomessa haettiin vuonna 2010 uutta vähemmistövaltuutettua, tarjolla oli kaksi pätevää ja kokenutta muslimitaustaista ehdokasta – ryhmästä, jonka asiantuntemusta vähemmistöongelmien selvittämisessä kipeästi tarvittaisiin.Virka järjestettiin kuitenkin poikkeusluvalla epäpätevälle ruotsinkieliselle hakijalle Eva Biaudet’lle. Myös vihreät söivät sanansa ja tukivat ratkaisua.Entä ne kaksi pätevää, kokenutta hakijaa, mitä heille selitettiin? Ei heitä pyydetty edes haastatteluun.”.
Tämän kaltaista rasismia olisi esimerkiksi mahdotonta tutkia kvantitatiivisesti.

Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että rasismi olisi ollut motiivina Biaudet'n valitsemiselle. Kyseessä oli klassinen poliittinen virkanimitys, jossa poliittisen sisäpiirin jäsen valittiin pätevämpien sijaan. Kyseiseen virkaan haki viisi ihmistä, joilla kaikilla ilmeisesti oli vaadittu ylempi korkeakoulututkinto toisin kuin Biaudet'lla. Osa sivuutetuista hakijoista oli ilmeisesti maahanmuuttajataustaisia, osa ei, mutta tuskin lopputulos johtui edellisten kohdalla rasismista ja jälkimmäisten kohdalla jostain muusta. Tutkimus, jossa otetaan ennakkoasenteeksi että kaikki maahanmuuttajien kohtaamat vastoinkäymiset ovat rasismia, on arvotonta.

Marko Hamilo

Mie vääntää rautalankaa:

"Koska hylkäät ilmeisimmän selityksen varsin mielikuvituksellisen selitysmallin tieltä.

Yksinkertaisin selitys on yleisesti ottaen paikkansapitävin. Jos henkilö X tulee snägäriltä kotiin mustan silmän kanssa, hän tuskin liukastui banaaninkuoreen ja sattui osumaan sattumalta ojennettuun nyrkkiin. Jos mummo huutelee rasistisia kommentteja mustalle pikkutytölle, hän tuskin tekee sitä siksi että tytön äiti on kirjoittanut blogosfäärissä Marko Hamiloa ja joitakuita muita ärsyttäviä juttuja."

Esitin useita toisiaan täydentäviä hypoteettisia selityksiä sille, miksi näyttäisi olevan niin, että toiset mustat kohtaavat oman todistuksensa mukaan paljon enemmän rasistista huutelua kuin toiset. Sinulla ei ole mitään selittävää muuttujaa tälle varianssille.

Älä siis väännä rautalankaa minulle, kun et itse ymmärrä asiaa, selitettiin se sinulle sitten normaaliin tieteelliseen tapaan tai moneen kertaan ratakiskosta väännettynä.

MrrKAT

Tee netissä syrjintä/rasismi/ennakkoluulo-testejä
http://livelonger.hubpages.com/hub/Prejudice-Racism-Test

Tässä tarkempi linkki, Harvardista on. Englantia pitää jonkin verran osata mutta opettavat kyllä sanastoa alussa.
https://implicit.harvard.edu/implicit/demo/

Tuossa perustuu osin nopeuteen, vaikea huiputtaa. Eli liberaali suvaitseva paljastuu intuitiivisesti syrjiväksi vaikka kyselyssä sanoisi suvaitsevaiseksi. Kyse ei ole ilkeydestä tai huiputuksesta vaan hän voi oikeasti pyrkiä suvaitsevaiseksi ja pitää tukahduttaa vaisto tai taipumus
(Vrt. maantiellä pitää usein tukahduttaa pyrkimys rikkoa nopeusrajoitusta, vaikka haluaa ajaa hitaammin, olisko vertauksena oikea rasisti sitten se joka ei edes halua mitään rajoituksia?).

a_l

En tunne suomalaista rasismitutkimusta, mutta katsoin tuon A-Talkin jakson.

Hieman särähti korvaan mielipiteesi, että rasismin määritelmänä ei voisi käyttää oletetun uhrin lausuntoa, koska se on vain kyseisen henkilön subjektiivinen kokemus. Eikö samalla periaatteella katoa maailmasta kaikenlainen henkinen väkivalta? Koulukiusaajatkin omasta mielestään vain leikkivät, ja kiusatun kertomus on hänen subjektiivinen kokemuksensa.

Iso R on hyvä vihollinen par excellence, mutta kerronpa silti oman subjektiivisen, muistinvaraisen ja erittäin epätieteellisen kokemukseni:
Olen aikanaan viettänyt (varmaan liian) paljon aikaa Helsingin yössä, joista kaksi iltaa puolituttujen afrikkalaisten maahanmuuttajien seurassa. Sellaista vittuilun, riidanhaaston ja uhkaavien tilanteiden määrää en ole kokenut edes teini-ikäisenä. Asialla olivat tosiaan huonosti käyttäytyvät idiootit, mutta ilman ihonvärin aiheuttamaa ylimääräistä ärsytystä olisimme varmasti saaneet olla rauhassa. En jaksa uskoa että rasismikokemukset olisivat keksittyjä. Rasismin oletetusta lisääntymisestä en osaa varmaksi sanoa mitään, mutta puhtaalla mutulla epäilen sen lisääntyneen ainakin netissä, ehkä myös oikeassa elämässä.

Mie

"Sinulla ei ole mitään selittävää muuttujaa tälle varianssille."

Marko, kuten voit yllä huomata, olen ottanut kantaa tasan yhteen asiaan. Se mikä tämä asia on käy varsin selkeästi ilmi viesteistäni. Olen niinikään todennut, että minua ei kiinnosta pohtia enempää sitä miksi U A-H kohtaa rasismia l. minua ei kiinnosta etsiä sitä selittävää muuttujaa tämän enempää. Tämänkin totesin varsin selvällä suomen kielellä.

Tiedetoimittajankin luulisi tajuavan, että epätodennäköisten/todentamattomien väitteiden (tässä tapauksessa rohkenisin käyttää jopa termiä "soopa", ainut peruste minkä olet tuonut julki kun on kys. henkilöä kohtaan tuntemasi antipatia) eliminoiminen minkä tahansa asian käsittelystä on mielekäs toimintamalli.

Pidän myös vähintäänkin kohtuullisen huvittavana sitä, että henkilö joka tarjoili meille "selityksen" jonka ainut "perusta" on edelleen se, että henkilö itse ei diggaa U A-H:n kirjoitustyylistä/persoonasta - kyseessä siis kaikkea muuta kuin kvantifioitavissa oleva näkemys - saarnaa bloggauksessaan kvalitatiivista lähestymistapaa vastaan. Onko se malka todellakin noin vaikea löytää omasta silmästä?

elven archer

"Yksinkertaisin selitys on yleisesti ottaen paikkansapitävin. Jos henkilö X tulee snägäriltä kotiin mustan silmän kanssa, hän tuskin liukastui banaaninkuoreen ja sattui osumaan sattumalta ojennettuun nyrkkiin. Jos mummo huutelee rasistisia kommentteja mustalle pikkutytölle, hän tuskin tekee sitä siksi että tytön äiti on kirjoittanut blogosfäärissä Marko Hamiloa ja joitakuita muita ärsyttäviä juttuja."

Analogiasi on jo lähtökohtaisesti väärä. Oletat nimittäin, että mummon huutelu on tapahtunut, mutta sitähän emme voi tietää. Mustan silmän selittely kotiin tultaessa on siten täysin eri asia, koska vertauksessasi mustan silmän olemassaolo on jo todennettu lähtökohta.

Abu-Hanna julkaisi juuri kirjan. Abu-Hanna on saanut erittäin paljon julkisuutta anekdooteillaan suomalaisten rasismista. Siinä ohella olemme myös kuulleet, että hän on julkaissut juuri kirjan. Hänen kirjansa takakannessa lukee: "Umayya Abu-Hannan mukaan Suomessa vallitsee rasistinen kulttuuri, johon olemme kaikki osallisia." Abu-Hanna siis tekee rahaa ajatuksella, että Suomessa vallitsee rasistinen kulttuuri. Abu-Hanna uskoo, että kaikki suomalaiset ovat osallisia rasistiseen kulttuuriin. Vaikuttaako hän siis kovinkin uskottavalta todistajalta tai kokijalta edes lähtökohtaisesti?

Minä uskoisin paljon helpommin tarinan, jos avautuja olisi ollut vaikkapa Jani Toivola, koska hän on persoonana silmissäni paljon uskottavampi, eikä hän pyri elättämään itseään ajatuksella, että jokainen suomalainen on osallinen rasistiseen kulttuuriin. Pääosa suomalaisesta mediasta haluaa sivuuttaa sen seikan, että moni ei pidä alkuunkaan Abu-Hannasta yksilönä, eikä myöskään luota hänen sanaansa näissä asioissa mm. hänen aiempiin lausuntoihinsa perustuen. Tämän media esittää muodossa: kyseessä on rasismi, sillä Abu-Hannaa ei uskota, koska hän on maahanmuuttaja.

Marko Hamilo

Mie saa kunnian uudesta fallacy-nimikkeest: argumentum ad jankumentum.

“Sinulla ei ole mitään selittävää muuttujaa tälle varianssille.”

Marko, kuten voit yllä huomata, olen ottanut kantaa tasan yhteen asiaan. Se mikä tämä asia on käy varsin selkeästi ilmi viesteistäni. Olen niinikään todennut, että minua ei kiinnosta pohtia enempää sitä miksi U A-H kohtaa rasismia l. minua ei kiinnosta etsiä sitä selittävää muuttujaa tämän enempää. Tämänkin totesin varsin selvällä suomen kielellä.

Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, kannattaisiko olla hiljaa? Sinua ärsyttää se, että me muut yritämme etsiä vastausta tähän kysymykseen, mikä tietysti alkaa hypoteesien esittämisellä ottamatta niihin sen ihmeemmin kantaa.

Tiedetoimittajankin luulisi tajuavan, että epätodennäköisten/todentamattomien väitteiden (tässä tapauksessa rohkenisin käyttää jopa termiä “soopa”, ainut peruste minkä olet tuonut julki kun on kys. henkilöä kohtaan tuntemasi antipatia) eliminoiminen minkä tahansa asian käsittelystä on mielekäs toimintamalli.

Tieteessä epätodennäköisiä ja todentamattomia väitteitä ei eliminoida, vaan niille annetaan mahdollisuus tulla esiin empiirisellä testillä.

Pidän myös vähintäänkin kohtuullisen huvittavana sitä, että henkilö joka tarjoili meille “selityksen” jonka ainut “perusta” on edelleen se, että henkilö itse ei diggaa U A-H:n kirjoitustyylistä/persoonasta - kyseessä siis kaikkea muuta kuin kvantifioitavissa oleva näkemys - saarnaa bloggauksessaan kvalitatiivista lähestymistapaa vastaan. Onko se malka todellakin noin vaikea löytää omasta silmästä?

Esitin hypoteesin, jota ei voi sulkea pois a priori. Jos rasismin kohteen oman käyttäytymisen sulkisi pois a priori, toimisi juuri niin kuin tyypillinen huonosti laadullisia menetelmiä käyttävä toimii: ei anneta aineistolle tilaisuutta puhua tutkijan ennakko-oletuksia vastaan.

Piti Abu-Hannasta tai ei, hän on tyyliltään provokatiivinen. Tästä tuskin on kenelläkään eriävää mielipidettä. Hän on myös julkkis. Tämänkin asian voi mitata jollakin tavalla, mutta tuskin kenellekään täysijärkiselle tarvitsee erikseen todistaa, että hän on julkkis. Julkkikset taas tuppaavat saamaan kaikenlaista ilkeyttä tappouhkauksista koiranpaskakirjeisiin. Se ei ole millään tavalla hyväksyttävää, mutta se tekee julkkiksista hieman huonoja rasistisen huutelun koettimia, koska jää jäljelle rationaalinen epäily, että huutelija vittuilee julkkikselle takaisin sen, mikä häntä on julkkiksessa ärsyttänyt aiemmin. Näin julkkis ei ole edustava näyte rasistisen huutelun kohteista. Kyseessä on siis kaksikin pointtia, sekä arroganssi että julkkiksen asema ja ne yhdessä.

Tässä yksi monista todistajanlausunnoista Abu-Hannan arroganssista.

http://3.bp.blogspot.com/-A9q7dwhHfW0/UPLwxf3L_NI/AAAAAAAAAbc/Dgjzw9xL2l...

http://kaivanto.blogspot.fi/2013/01/rakas-umayya.html

Mie

"Oletat nimittäin, että mummon huutelu on tapahtunut, mutta sitähän emme voi tietää. Mustan silmän selittely kotiin tultaessa on siten täysin eri asia, koska vertauksessasi mustan silmän olemassaolo on jo todennettu lähtökohta."

Tämähän on herttaisen samantekevää itse asian (selityksen uskottavuus).

Mie

"Mie saa kunnian uudesta fallacy-nimikkeest: argumentum ad jankumentum."

Jos oletetaan että toisto on argumentaatiovirhe. Sinun tapauksessasi tosin ei ole tarvetta erikseen keksiä uusia termejä, vanhoissakin riittää. :-)

"Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, kannattaisiko olla hiljaa?"

Senhän päätät sinä blogisi moderaatiopolitiikalla.

"Sinua ärsyttää se, että me muut yritämme etsiä vastausta tähän kysymykseen, mikä tietysti alkaa hypoteesien esittämisellä ottamatta niihin sen ihmeemmin kantaa."

Ei. Marko, Marko ... Olen todennut selvästi mikä minua ärsytti. Tai pikemminkin huvitti/huvittaa. Toisekseen, käsityksesi siitä että todennäköisimmän selityksen hylkääminen epätodennäköisemmän tieltä (mikä tulisi tv-ohjelmassa aika selväksi) ei olisi minkäälainen kannanotto on vähintäänkin ... outo. Onhan se: kyseessä ei ole normaali proseduuri. Ilmeisesti myöskään "älykkään suunnittelijan" esittäminen evoluutioteoriaa toednnäköisemmäksi selitykseksi evoluutiolle ei ole myöskään minkäänsortin kannanotto?

"Tieteessä epätodennäköisiä ja todentamattomia väitteitä ei eliminoida, vaan niille annetaan mahdollisuus tulla esiin empiirisellä testillä."

Itseasiassa tämä on (vaihteeksi) hitusen oikeaan suuntaan. Tässä tilanteessahan mitään empiiristä testiä ei tulla suorittamaan joten lähinnä saivartelet, ilmeisestä syystä.

"Esitin hypoteesin, jota ei voi sulkea pois a priori."

Heh, aika montaa epäuskottavaa "hypoteesia" (pitäisi termin käyttöä tässä lähinnä koomisena, mutta menköön nyt) ei voi sulkea a priori. Voihan esim. olla, että mummo oli ties minkä mystisen uusnatsiryhmittymän agentti tms.! Tämäkin menee lähinnä pyristelysi piikkiin.

"Piti Abu-Hannasta tai ei, hän on tyyliltään provokatiivinen. Tästä tuskin on kenelläkään eriävää mielipidettä."

Oliko tämä nyt luotettavasti kvantifioitavissa oleva väite? :-)

"Tässä yksi monista todistajanlausunnoista Abu-Hannan arroganssista."

Kuvakaappauksia kahden henkilön mielipiteistä? Kertoisitko millä kriteereillä katsot kyseessä olevan jollain tapaa edustavan otoksen?

(Sivumennen sanoen, kyse ei ole siitä ettenkö itse pitäisi Abu-Hannan tyyliä provokatiivisena. Pidän sitä sellaisena. Kyse on ... no, olen jo kertonut sen.)

Mie

"Hieman särähti korvaan mielipiteesi, että rasismin määritelmänä ei voisi käyttää oletetun uhrin lausuntoa, koska se on vain kyseisen henkilön subjektiivinen kokemus. Eikö samalla periaatteella katoa maailmasta kaikenlainen henkinen väkivalta? Koulukiusaajatkin omasta mielestään vain leikkivät, ja kiusatun kertomus on hänen subjektiivinen kokemuksensa."

Huono käytöshän ei ole rikos. Mutta jos nyt puhuttaisiin jostain sellaisesta teosta jonka aki tuomitsee/jonka lain tulisi tuomita (eipä taida nyt soveltua tähän keissiin, mutta ihan yleisellä tasolla), niin katsoisin että perustana jonkin teon tuomittavuudelle ei mitenkään voi olla/tule olla yksilön subjektiivinen kokemus. Määriteltävä perusta täytyy löytyä.

Marko Hamilo

Mie:

Ei. Marko, Marko … Olen todennut selvästi mikä minua ärsytti. Tai pikemminkin huvitti/huvittaa. Toisekseen, käsityksesi siitä että todennäköisimmän selityksen hylkääminen epätodennäköisemmän tieltä (mikä tulisi tv-ohjelmassa aika selväksi) ei olisi minkäälainen kannanotto on vähintäänkin … outo. Onhan se: kyseessä ei ole normaali proseduuri. Ilmeisesti myöskään “älykkään suunnittelijan” esittäminen evoluutioteoriaa toednnäköisemmäksi selitykseksi evoluutiolle ei ole myöskään minkäänsortin kannanotto?

Argumentum ad jankumentum, a.k.a Mie's fallacy, a.k.a. Argumentum ad nauseam, http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_nauseam

Et ole itse esittänyt mitään todennäköisempää selitystä. Kukaan tässä keskustelussa ei ole esittänyt mitään uutta selitystä sille, miksi toiset keräävät rasismikokemuksia kuin magneetti ja toiset, paljon voimakkaammin suomalaisista etnisistä piirteistä poikkevat yksilöt, eivät vuosikausiin koe rasismia kertaakaan. Kaikki relevantit hypoteesit esitin minä jo alkuperäisessä postauksessani.

"Itseasiassa tämä on (vaihteeksi) hitusen oikeaan suuntaan. Tässä tilanteessahan mitään empiiristä testiä ei tulla suorittamaan joten lähinnä saivartelet, ilmeisestä syystä."

Olet siis väärässä ja myönnät sen. Olet itse saivarrellut pahoinvointiin saakka, minä en ole saivarrellut missään kohtaa. Esitin siis täsmällään juuri ne hypoteesit, joiden testaamisessa olisi mieltä, jos haluttaisiin tämä asia oikeasti tutkia. Ainoa kritiikki, mitä olet pystynyt esittämään niitä kohtaan, on ollut oma saivartelusi. Se että ketään ei oikeasti kiinnosta asiaa tutkia, ei tietenkään tule yllätyksenä: minähän sanoin, että rasismi on hyvä vihollinen, ja se ajaa asiansa paremmin, jos tosiasioita ei käydä liiemmin tarkistamaan.

“Esitin hypoteesin, jota ei voi sulkea pois a priori.”

Heh, aika montaa epäuskottavaa “hypoteesia” (pitäisi termin käyttöä tässä lähinnä koomisena, mutta menköön nyt) ei voi sulkea a priori. Voihan esim. olla, että mummo oli ties minkä mystisen uusnatsiryhmittymän agentti tms.! Tämäkin menee lähinnä pyristelysi piikkiin.

Esitä nyt hyvä ihminen itse EDES YKSI UUSI HYPOTEESI JA KUTSU SITÄ VAIKKA JUMALAUTA OLETUKSEKSI.

Ei kukaan voi olla niin imbesilli, että pitää yksilön omaa käytöstä täysin epärelevanttina muuttujana selitettäessä rasistisen huutelun kohteeksi joutumisen yleisyyttä.

“Tässä yksi monista todistajanlausunnoista Abu-Hannan arroganssista.”

Kuvakaappauksia kahden henkilön mielipiteistä? Kertoisitko millä kriteereillä katsot kyseessä olevan jollain tapaa edustavan otoksen?

Minäpä kerron. Siksi että hyvätapaiset ihmiset eivät käyttäydy tuolla tavoin kertaakaan. He jaksavat vuosikausia sietää typeriä erimielisiä ihmisiä sellaisella pintatasolla, että nyt sentään tervehtivät niitäkin, joiden kanssa ovat erimielisiä. Hyvätapaisten joukosta putoaa pois jo yhdellä rikkeellä. Ergo: U A-H ei ole hyvätapainen.

Ja sitä paitsi "yksi monista" tarkoittaa yhtä monista.

Lopuksi ehdotus. Lue blogini uudestaan, ja katso mitä minä missäkin kohdassa yritän sanoa. Jankutat nyt sen takia, että olet jostakin omasta päästäsi keksinyt, että minä yrittäisin argumentoida, ettei Abu-Hannan kohtaama rasistinen huutelu voisi olla rasistisesti motivoitua missään yksittäisessä tapauksessa. Näinhän minä en tietenkään sanonut tai kirjoittanut. Minä yritin vastata kysymykseen, miksi Abu-Hanna on rasistimagneetti ja Kariuki ei, koska muuten on kovin vaikea rationaalisesti arvioida, mikä tulkinta rasismin määrästä on oikea: Abu-Hannan, Kariukin, vai jokin muu siltä väliltä. Kun muut keskustelijat täällä selvästikin kykenevät ymmärtämään asian oikein, olivatpa siitä mitä mieltä tahansa, kannattaisikohan sinun pohtia omaa luetun ymmärtämisen taitoasi.

Marko Hamilo

Mie:

“Piti Abu-Hannasta tai ei, hän on tyyliltään provokatiivinen. Tästä tuskin on kenelläkään eriävää mielipidettä.”

Oliko tämä nyt luotettavasti kvantifioitavissa oleva väite?

Totta kai. Mitä sitten ajattelit?

Tietenkin sen mittaaminen on täydellisen epärelevanttia, koska kukaan ei tosiasiallisesti epäile väitteen todenperäisyyttä, vaan korkeintaan saivartelutarkoituksessa.

Mie

"Argumentum ad jankumentum, a.k.a Mie’s fallacy, a.k.a. Argumentum ad nauseam, http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_nauseam"

No niin. En oikein innostu tällaisesta varsin infantiilista "sä teit virheen X" tyylisestä keskustelusta, mutta itsepä aloitit. Mikäli kyse olisi siitä, että perustaisin jonkinlaisen ARGUMENTIN harjoittamaani toistoon, kyseinen väite olisi validi. Nythän vain huomautin että olen sanottavani sanonut jo aiemmin & lue viestini. Tämän tein vain ja ainoastaan siksi että toistuvasti jätä huomiotta mm. sen miksi asiasta huomautin ja mikä minua ei siinä kiinnosta. Kts. alempaa kohta (*). Varsinainen argumenttini tulee - taas kerran - nyt
alempana:

"Et ole itse esittänyt mitään todennäköisempää selitystä."

Olen. Mummo oli rasisti jota ärsytti musta pikkulapsi. Huomattavasti simppelimpi ja siten todennäköisempi, koska siihen sisältyy vähemmän lähinnä ad hoc -tasoisia oletuksia - kuten se, että koska Hamiloa ärsyttää U A-H:n persoona/anti blogosfäärissä, niin tottakai se ärsyttää myös random mummoa joka ei sitten kuitenkaan kommentoi henkilölle itselleen vaan tämän lapselle (ja tämä hutera ajatusrakennelma on sitten väitteesi ainut perusta).

"Olet siis väärässä ja myönnät sen. Olet itse saivarrellut pahoinvointiin saakka, minä en ole saivarrellut missään kohtaa."

Juu ei, ei se malka näköjään lähde omasta silmästä mihinkään.

Tässä vaiheessa saivartelua ei ole voitu välttää, puolin ja toisin. Olen saivarrellut, totta. Mutta en ainoana.

"Esitä nyt hyvä ihminen itse EDES YKSI UUSI HYPOTEESI JA KUTSU SITÄ VAIKKA JUMALAUTA OLETUKSEKSI."

Otahan nyt se Caps Lock pois päältä ja panosta luetunymmärtämiseen. Siteeraan itseäni:

"Olen niinikään todennut, että minua ei kiinnosta pohtia enempää sitä miksi U A-H kohtaa rasismia l. minua ei kiinnosta etsiä sitä selittävää muuttujaa tämän enempää." (*)

Onko tässä nyt oikeasti jotain joka ylittää ymmärryskynnyksesi?

"Ei kukaan voi olla niin imbesilli, että pitää yksilön omaa käytöstä täysin epärelevanttina muuttujana selitettäessä rasistisen huutelun kohteeksi joutumisen yleisyyttä."

Osannet varmaan nimetä argumentointivirheen johon tässä syyllistyt? :-)

Mutta, kuten aiemmin: kyse on vain ja ainoastaan siitä, että useampiin puhtaisiin oletuksiin "perustuvaa" oletusta ei ole mielekästä pitää ensisijaisena selitysmallina.

"Minäpä kerron."

Ja nämä "kriteerit" ovat nyt jollain tavoin kvantifioitavia? Vai puhtaasti mutu-tason kvalitatiivista hömppää, so. tässä yhteydessä jotain jonka itse keksit? :-)

"Jankutat nyt sen takia, että olet jostakin omasta päästäsi keksinyt, että minä yrittäisin argumentoida, ettei Abu-Hannan kohtaama rasistinen huutelu voisi olla rasistisesti motivoitua missään yksittäisessä tapauksessa. Näinhän minä en tietenkään sanonut tai kirjoittanut. Minä yritin vastata kysymykseen, miksi Abu-Hanna on rasistimagneetti ja Kariuki ei, koska muuten on kovin vaikea rationaalisesti arvioida, mikä tulkinta rasismin määrästä on oikea: Abu-Hannan, Kariukin, vai jokin muu siltä väliltä."

Marko: tietänet mitä tarkoittaa "todennäköinen"? Juuri siinä nimenomaisessa viestissäsi johon juuri nyt naputan vastausta kommentoit että

"Et ole itse esittänyt mitään todennäköisempää selitystä"

Ts. et pidä "rasistimummo" selitystä todennäkösempänä.

Kyse on vain ja ainoastaan tästä.

Onhan tämä nyt jo sen verran hedelmätöntä, että saat tämän jälkeen minun puolestani sen viimeisen sanan. En katso että sinulta irtoaisi enää mitään mielekästä ja kyllä nämä naurutkin alkavat olla jo naurettuja.

Marko Hamilo

Mie paljastaa, että on keskustellut koko viikon omasta väärinymmärryksestään, juuri kuten arvelinkin:

“Et ole itse esittänyt mitään todennäköisempää selitystä”

Ts. et pidä “rasistimummo” selitystä todennäkösempänä.

Ei se ole mikään selitys. Selitettävä ilmiö oli, ja tämän sanon varmaan nyt kahdeksannen kerran, se miksi toiset kokevat rasismia enemmän kuin toiset ihan yhtä "väärän" väriset. Sitä ei selitä rasistimummo eikä 300 rasistimummoa. Tarvittaisiin nyt se selitys siihen, miksi rasistimummot valikoivat kohteekseen Umayya Abu-Hannan et al. eivätkä Peter Kariukia et al.

Kuinka lukutaidoton ihminen on, jos ei ymmärrä tätä vaikka kahdeksan kertaa ratakiskoa vääntämällä kärsivällisesti arrogantille jankuttajalle selittää?

Tekisi mieli sanoa että vittu mikä idiootti, ja versaalilla, mutta onneksi olen kiltti enkä sano.

HuuHaata

Rasismissakin on niin paljon muotoja ja vivahteita. Aivan varmasti on käytöksensä takia rasismimagneetteja. Samoin aivan varmasti on yksittäisiä suomalaisia, jotka huutelevat maahanmuuttajille päivät pitkät ulos lähtiessään. Mutta entä sitten? Idiootteja on aina ollut kaikissa ryhmissä. Heitä ei voi välttää, eikä heidän määränsä tule millään mediakeskustelulla vähenemään. Sinänsä mitä väliä? Joku täysin tuntematon känninen / mielenterveysongelmainen huutelee joskus kadulla. Ei pitäisi olla henkisesti terveen ihmisen elämä siitä pilalla.

Sitten on erilaisuus. Erilaisia ihmisiä kehottaisin hymyyn ensitapaamisella. Jos vammainen / tummaihoinen / romaani / mikä vaan aloittaa kanssakäymisen ystävällisellä hymyllä, niin se riisuu kyllä aseista jopa pienen määrän negatiivisia perusajatuksia väestönryhmästä kokevat. Vaatii ehkä hieman enemmän, mutta niin se vaatinee suomalaisiltakin, jotka muuttavat vieraisiin kulttuureihin.

Marko Hamilo

Tällä blogilla noudatetaan tiettyjä pelisääntöjä. Vaikka moderointilinja on varsin vapaamielinen, tulisi keskustelijoilla olla ainakin pyrkimyksenä noudattaa argumentointisääntöjä ja välttää argumentointivirheitä, varsinkin sellaisia, jotka käyvät henkilöön tai ovat keskustelijoiden kannalta rasittavia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

Erityisesti se tarkoittaa sitä, että argumentointivirheisiin puuttumiseen ei suhtauduta marttyyrinä itse sääntöjä halveksuen:

"No niin. En oikein innostu tällaisesta varsin infantiilista “sä teit virheen X” tyylisestä keskustelusta, mutta itsepä aloitit."

Keskustelun säännöt eivät ole infantiileja. Infantiilia on, jos niitä ei kunnioita. Nimimerkki Mie pääsee tällä kertaa varoituksella.

Tyhmyydestä johtuvia argumentointivirheitä ei tietysti voi välttää. Kaikilla ei logiikka pelaa, joten loogisiin päättelyvirheisiin saattaa sortua. Mutta saman moneen kertaan kumotun argumentin jankuttaminen siitä huolimatta, että ad nauseam on jo moneen kertaan todettu, osoittaa vain ylimielisyyttä ja todellisten perustelujen puutetta.

Mie

Nyt kun palaa yön jälkeen eilisillan ja viime viikon hölmöilyjensä pariin, niin jestas että hävettää - ja täysin aiheesta. Ikäänkuin tämä oman tyhmyyden ylistys ei riittäisi, niin minulla hirtti vielä täysin idioottimainen provoiluvaihe päälle.

Haluan pahoitella v-mäistä käytöstäni. Anteeksi, Marko.

"Tekisi mieli sanoa että vittu mikä idiootti, ja versaalilla, mutta onneksi olen kiltti enkä sano."

Sano vaan. Siihen on kyllä täysi peruste.

emp

Penäsit jotakin muuta selitystä sille, miksi Abu-Hannalle ja hänen lapselleen mummot huutelee, mutta Kariukille ei. On ainakin yksi sellainen. Heikko "junan-alle-työnnettävissä" -mummo ei uskalla huudella raavalle miehelle, jonka kokee mahdolliseksi uhaksi itselleen konfliktitapauksessa (rasistinahan hän tietenkin olettanee ulkomaalaiset vaarallisiksi). Mutta heikon näköiselle ja pienikokoiselle naisimmeiselle ja varsinkin lapselle huutelulle ei tällaista estettä ole. Naisethan - varsinkin arabin näköiset - myös voi mummokin olettaa sekä vanhuksia kunnioittaviksi että kaikenlaista hiljaa nieleviksi. Sen sijaan miespuolisilta ei odoteta tuollaista pidättäytyvää käytöstä.

Lapsen kanssa liikkuvassa naisessa yhdistyy siis muutama muukin huutelumagneetti. Hän on nainen, hän on mummoa nuorempi, hänellä on lapsi mukanaan. Kaikki ominaisuuksia, jotka muissakin yhteyksissä kirvoittavat jopa mummojen suusta negatiivisia huomautuksia helposti. Rasistiseksi huutelun tietenkin tekee itse huutelun sisältö, ei pelkästään kohteen vieras ulkonäkö tai etninen tausta.

Marko Hamilo

Mie, asia kuitattu.

Tuo että naisia tai varsinkin naisia lapsen kanssa pilkataan mahdollisesti useammin kuin miehiä on erittäin järkevä huomio, ja juuri sellainen, joka olisi aivan helposti tutkittavissa "vuotuisessa rasismibarometrissa".

Toisaalta monet maahanmuuttokriittiset ovat erityisesti nuorten miesten humanitaarista maahanmuuttoa vastaan, koska hehän ne rikostilastoissa kaikkein yliedustetuimpana koreilevat. Tätä on perusteltu myös sillä, että naiset ja lapset ovat siellä pakolaisten lähtömaissa haavoittuvimpia ja eniten avun tarpeessa. Näiden maahanmuuttokriitikoiden mukaan meidän pitäisi suosia perheitä ja yksinhuoltajanaisia.

Jälleen kerran, näitä kantasuomalaisten asenteitakin voisi tutkia paljon paremmalla resoluutiolla ja metodiikalla kuin on tehty.

Kirjekuori

Hamilo, mikset ole vastannut nimimerkki Jarkon tekemään kriittiseen kysymykseen siitä, miten rasismia voitaisiin objektiivisesti mitata? Kertauksen vuoksi laitetaan Jarkon kysymys tähän näkyviin:

"Mitä asioita? A-Talkissa sanoit, että rasististen käsitysten ”määrää” on mahdollista tutkia määrällisen tutkimuksen keinoin näköjään kyselylomaketutkimuksella. Miten? Kysymällä, että oletko rasisti? Tyhmempikin ymmärtää, että tällöin ei tieteellistä tietoa saada rasistisista käsityksistä vaan käsityksistä koskien subjektin omaa rasismia. Koska kielsit ohjelmassa rasismin määrittelyn subjektiivisten näkemysten kautta, niin ei taida olla mitään hyötyä kyselystä.
Ilmeisesti tuossa ylläolevassa tekstissä ehdotat, että kyselyn kysymyksenasettelu pitäisi kirjoittaa muotoon ”oletko kokenut rasistista kohtelua?”. Täysin samat ongelmat löytyy tästäkin. Kuka määrittää mikä on rasistista kohtelua? Varmaankaan se subjektiivinen näkemys ei edelleenkään kelpaa, joten miten tämä ongelma ratkaistaan? Annat ymmärtää, ja näiden ehdottelemiesi kvantitattivisten tutkimusten on pakko sisältää ennakkoehtona, että rasismi voidaan todella määritellä objektiivisesti. Voitko avata miten tämä tapahtuu?"

Lisänä Jarkon kysymykseen: onko ärsyttävyys subjektiivista vai objektiivista? Kantanasihan näkyy olevan, että rasistinen kohtelu oikeutetusti ansaitaan ärsyttävyydellä. Kun on tarpeeksi ärsyttävä, on oikein moittia ihonväriä, ei ärsyttävyyttä itseään.

Kun argumentoidaan samalla sekä objektiivisuudella että ärsyttävyydellä, annetaan kuva siitä, että ärsyttävyyskin on objektiivista, ei subjektiivista. Mutta millä tavoin ärsyttävyys määritellään objektiivisesti? Subjektiiviset kokemukset ärsyttävyydestä eivät varmaankaan ole ärsyttävän käytöksen objektiivinen mittari, jos kerran subjektiiviset kokemukset rasistisesta käytöksestä eivät ole rasistisen käytöksen objektiivinen mittari.

Metusalah

HuuHaata kirjoitti muun muassa:
"Joku täysin tuntematon känninen / mielenterveysongelmainen huutelee joskus kadulla. Ei pitäisi olla henkisesti terveen ihmisen elämä siitä pilalla."

Tuo on täsmälleen oikea kommentti kaikkiin suomalaisessa mediassa käynnissä oleviin rasismikeskusteluihin! Minullekin huudellaan vuositasolla joskus, vaikka olen suomalainen perusjuntti härmäläisessä yhteiskunnassa.

Abu-Hannan julkituoma yksittäinen "saatanan neekeri"-esimerkki ei ole enää missään älyllisessä suhteessa siihen kohuun, jonka hänen provosoiva kirjoittelunsa on valtakunnassa saanut aikaan. Minua hävettää edes osallistua näin idioottimaiseen keskusteluun. Tsemppiä Markolle.

Vesa

Harvinaisen monipuolisen mehiläis- ja muurahaispesän olet herättänyt, talviunilta. En kommentoi muuten kuin toivomalla rohkeutta, toivoa ja uskoa. Tukenasi olen.

Mie

Vesa

Mikäs tässä nyt mättää, kannustan Marko Hamiloa, mies hyvällä asialla. No, ehkä tämä ei ole keskustelun substanssia vaan sen kannustamista, joten saa jäädä sikseen. Ei tarvitse julkaista.

Heikki

On tehtävä selväksi se mitä Suomen Laki sanoo rasismista. Jos siirrymme käytäntöön rasismissa kuten valitettavasti näyttää käyneen ns. sukupuolisen häirinnän osalta, eli että uhri määrittelee itse rikoksen mittasuhteen on silloin teon tekijäksi väitetty juridisesti perin onnettomassa osassa. Vrt. Matti Ahteen ja Ilkka Kanervan tapaukset ja niiden saama julkisuus. Tällainen touhu on - kuten professori Timo Vihavainenkin on todennut - militantin barbarin hyökkäys sivilisaatiota vastaan.

Olen Hamilon kanssa sitä mieltä että rasismia Suomessa on. Se selvä juttu. Mutta yhtä varmaa on se että suuri osa rasismiksi väitetystä touhusta on pikemminkin törkeää epäasiallista käyttäytymistä, toisen loukkausta jossa tekijän rasistisuus tai uhrin ihonväri ei välttämättä sanele aina toiminnan motiivia. Minuakin on vedetty turpaan vaikka olen niin valkea kuin vain suomalainen olla voi, enkä ole edes käytökselläni millään lailla yllyttänyt tekijää moiseen primitiiviseen käyttäytymiseen. Jos olisin ollut tummaihoinen olisiko vain sillä perusteella nuo teot pitänyt siis tulkita rasistisiksi?

MrrKAT

Kirjakuori: "Mutta millä tavoin ärsyttävyys määritellään objektiivisesti?"

Yksi tapa mennä sitä kohti on täällä (14.1. klo 4) ehdottamani tapa. Mitataan trendien lisäksi samaan syssyyn koehenkilö-parien ärsytyseroja. Uskon että eroja havaittaisiin. Objektiivisuutta lisää kun nauhuria/kameraa kuuntelee ulkopuoliset (sokko)arvioijat tms.

Marko Hamilo

"Kirjakuori: “Mutta millä tavoin ärsyttävyys määritellään objektiivisesti?”"

Jos siihen nyt olisi mitään tarvetta, kyllä suomalaiset julkkikset saisi ärsyttävyysjärjestykseen hyvin yksinkertaisella kyselytutkimuksella.

Marko Hamilo

“Mitä asioita? A-Talkissa sanoit, että rasististen käsitysten ”määrää” on mahdollista tutkia määrällisen tutkimuksen keinoin näköjään kyselylomaketutkimuksella. Miten? Kysymällä, että oletko rasisti? Tyhmempikin ymmärtää, että tällöin ei tieteellistä tietoa saada rasistisista käsityksistä vaan käsityksistä koskien subjektin omaa rasismia. Koska kielsit ohjelmassa rasismin määrittelyn subjektiivisten näkemysten kautta, niin ei taida olla mitään hyötyä kyselystä.

Tuo on tapa mitata rasistisia asenteita. Tai tarkkaan ottaen lomakkeella taisi olla väitteitä kuten "tiettyä rotua olevat ihmiset eivät pysty elämään järjestetyssä yhteiskunnassa" ja siitä, missä määrin vastaaja oli näiden väitteiden kannalla, määriteltiin rasistiset asenteet. Tällainen tutkimus on olemassa, ja se on itse asiassa harvinaislaatuinen kaiken epämääräisen laadullisen tutkimuksen keskellä.

http://www.hs.fi/kuukausiliite/Suomalaisten+enemmist%C3%B6/a1305633131166

"Rasistiseen väitteeseen Joihinkin rotuihin kuuluvat eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan modernissa yhteiskunnassa yhtyi vuonna 1993 yli puolet kysellyistä eli 51 prosenttia, vuonna 1998 42 prosenttia, 2003 45 prosenttia, mutta 2011 enää 29 prosenttia.

Suuntaus on sama kaikissa ikäryhmissä ja kaikkien puolueitten kannattajissa. Toisin kuin mediasta voisi päätellä, rasismi näyttää olevan katoamassa, ja asenteet ovat ylipäänsä lientyneet."

En löytänyt nyt kiireessä itse tutkimusta, tässä on myös ihan asiallisen näköisiä mittareita, mutta en tiedä onko sama.

http://yhdenvertaisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/67c28d13245c3fb589c8f683cb...

Ilmeisesti tuossa ylläolevassa tekstissä ehdotat, että kyselyn kysymyksenasettelu pitäisi kirjoittaa muotoon ”oletko kokenut rasistista kohtelua?”. Täysin samat ongelmat löytyy tästäkin. Kuka määrittää mikä on rasistista kohtelua? Varmaankaan se subjektiivinen näkemys ei edelleenkään kelpaa, joten miten tämä ongelma ratkaistaan?

Siksi ehdotinkin, että haastattelija (tai lomake) pyytäisi täsmällistä teon kuvausta. Kuka teki mitä ja missä.

Annat ymmärtää, ja näiden ehdottelemiesi kvantitattivisten tutkimusten on pakko sisältää ennakkoehtona, että rasismi voidaan todella määritellä objektiivisesti. Voitko avata miten tämä tapahtuu?”

Voimme vaikka unohtaa koko rasismin käsitteenä ja tutkia ensin todellisuutta. Sitten voimme luoda uusia käsitteitä havaintoihin pohjautuen. Tutkitaan nyt ensin, millaisen vihamielisen kohtelun kohteeksi ulkomaalaistaustainen väestö Suomessa joutuu, ja katsotaan sitten, onko käsite rasismi hyödyllinen sen selittämiseksi.

Lisänä Jarkon kysymykseen: onko ärsyttävyys subjektiivista vai objektiivista? Kantanasihan näkyy olevan, että rasistinen kohtelu oikeutetusti ansaitaan ärsyttävyydellä. Kun on tarpeeksi ärsyttävä, on oikein moittia ihonväriä, ei ärsyttävyyttä itseään.

Esittämäsi mielipide on kokonaan omasi. En ole missään sanonut, että ärsyttävä käytös oikeuttaisi rasistiseen kohteluun. Se kylläkin saattaa tehdä siitä todennäköisempää. Siksi poikkeuksellisen ärsyttävien ihmisten omakohtaiset kokemukset antavat hyvin todennäköisesti liioittelevan kuvan rasistisen kohtelun yleisyydestä, samalla tavalla kuin poikkeuksellisen hyvätapaisesti käyttäytyvien ihmisten omakohtaiset kokemukset saattavat niitä vähätellä. Koska ilmiön (rasistisen kohtelun kohteeksi joutuminen) vaihtelu voi olla hyvinkin suurta tästä syystä johtuen, ei tällaisten anekdoottien pohjalta voi luoda realistista kokonaiskuvaa ilmiöstä. Siihen tarvitaan kvantitatiivista tutkimusta ja riittävä N.

Kun argumentoidaan samalla sekä objektiivisuudella että ärsyttävyydellä, annetaan kuva siitä, että ärsyttävyyskin on objektiivista, ei subjektiivista. Mutta millä tavoin ärsyttävyys määritellään objektiivisesti? Subjektiiviset kokemukset ärsyttävyydestä eivät varmaankaan ole ärsyttävän käytöksen objektiivinen mittari, jos kerran subjektiiviset kokemukset rasistisesta käytöksestä eivät ole rasistisen käytöksen objektiivinen mittari.

Ärsyttävä käytös on ärsyttävää aina vain suhteessa johonkin ryhmään ihmisiä, jotka käytöksestä ärsyyntyvät. Se mikä on ärsyttävää yhdelle, ei välttämättä ole sitä toiselle. Kyse on siis tässä mielessä subjektiivisesta ilmiöstä. Sen tutkiminen objektiivisesti on tietysti mahdollista samalla tavalla kuin muidenkin subjektiivisten ilmiöiden, kuten ihmisten mielipiteiden vaikkapa ilmastonmuutoksesta. Tutkittava ilmiö ei ole objektiivinen (ilmanmuutos), mutta sitä voi tutkia laadukkaasti (objektiivisesti) tai laaduttomasti (musta tuntuu että ihmiset pitävät arabikristittyjä ärsyttävinä).

Metusalah

Suomalainen "kansanluonne" on sellainen, että paskamaisimpia ovat naapurit. Yksilötasolla se tarkoittaa kerrostalon seinänaapureita ja omakotitalojen rajanaapureita. Kerrostalossa kuuluu seinän takaa pari kertaa viikossa lapsen itkua tai pölynimurin kolinaa kymmenen minuutin ajan; omakotitalossa joko naapurin koira haukkuu joskus tai ruohonleikkuri pitää liian kovaa ääntä kaksi kertaa kuukaudessa puoli tuntia. Kissakin käy joskus kuseksimassa aidan väärällä puolella.
Valtiotasolla häiriköitä ovat perinteisesti venäläiset ja ruotsalaiset. Venäläisiä tosin nykyisin yritetään "paapoa" ainakin vuoden vaihteessa, jolloin he tuovat valuuttaa matkailukohteisiin. Venäläisvihan ymmärtää sotiemme kautta, mutta ruotsalaiset ovat muuten vain paskamaisia ja ylimielisiä; ja ollaanhan me niidenkin alamaisia historiassa olleet perkele.
Suomen maaseudulla ikuisuusriitoja ovat kesämökkiläisten tieoikeudet saada kulkea ökyisäntien maiden läpi omalle mökilleen; eihän sitä nyt ihan tuolla tavalla kuljeta peltojeni/metsieni läpi muutamaa kertaa kesässä noin vain!
Että tässä vähän niin kuin lisää bensaa liekkeihin rasisimikeskusteluun! :-)

Multikulti Kukkahattutäti

Rasismin oletetusta lisääntymisestä en osaa varmaksi sanoa mitään, mutta puhtaalla mutulla epäilen sen lisääntyneen ainakin netissä, ehkä myös oikeassa elämässä.

Osa syy tästä menee tilastojen väärinkäytölle.

Aikaisemmin Elven Archer valitti rasismitutkijoiden agendasta, joka sumentaa tuloksia, mutta täsmälleen samaa yksisilmäisyyttä käytetään paljon myös vastapuolella.

Esimerkiksi 'Somali on raiskari' -väitettä tutkittaessa, käytetään häikäilemättä suhteellisia tilastoja, vaikka kurantimpaa olisi käyttää absoluuttisia lukuja (10 vuoden keskiarvo annetuista tuomioista on n. 1 somalin tekemä raiskaus vuodessa) ja jonkinlaista virhe-estimaattia projektioille.

Itseäni ihmetyttää myös se, että maamme tilastotieteen laitoksista ei ole tullut puolueetonta tilastollista tutkimusta rikostilastoista, joissa on otettu huomioon ulkomaisten "rikastajien" sukupuoli-, ikä- ja sosioekonominen jakauma. Tälläistä olisi mielenkiintoista lukea.

Toinen esimerkki on vaikka sinänsä karujen työttömyyslukujen lainaus...Olennaisempaa olisi tutkia työttömyyslukuja vaikka 3-4 vuoden päästä maahantulosta ja jättää 1-2 vuotta oleskelleet raa'asti pois laskennasta.

jjh

Kyselytutkimuksen menetelmistä vielä sen verran, että huolella ja riittävillä resursseilla toteutettavissa tutkimuksissa voidaan tehdä esitutkimus, jonka tarkoituksena on testata ja kalibroida varsinaisessa tutkimuksessa käytettäväksi tarkoitettuja kysymyksiä. Näin tehdään esimerkiksi eräissä euroopanlaajuisissa tutkimuksissa, joissa on tärkeää huomioida, että kulttuuri- ja kielieroista johtuen voi olla hyvin vaikeaa löytää kysymyksiä, jotka jokaisessa maassa mittaisivat samaa asiaa samalla tavalla.

Esimerkiksi tässä ketjussa esiin tullut pohdinta, miten mitata ärsyttävyyttä. Esitutkimuksessa voidaan tutkia vaikkapa sitä, mitä vastaaja tyypillisesti tarkoittaa vastatessaan esimerkiksi, että asia x "ärsyttää vähän". Tätä voidaan selvittää mm. sellaisella kyselytutkimuksella, jossa kysellään eri ihmisiltä samankaltaisia asioita, mutta erilaisilla mittareilla. Esitutkimustulosten perusteella tutkija voi siitten tehdä päätöksen, mittaavatko tutkitut kysymykset niin hyvin varsinaisen tutkimuksen kannalta kiinnostavia asioita, että ne kannattaisi ottaa mukaan varsinaiseen tutkimukseen.

Multikulti Kukkahattutäti

Itseäni ihmetyttää myös se, että maamme tilastotieteen laitoksista ei ole tullut puolueetonta tilastollista tutkimusta rikostilastoista, joissa on otettu huomioon ulkomaisten “rikastajien” sukupuoli-, ikä- ja sosioekonominen jakauma. Tälläistä olisi mielenkiintoista lukea.

Itse asiassa, nyt kun katsoo niin StatFinistä kaivamalla löytyy joitain relevantteja tilastoja...Valitettavasti mistään ei kuitenkan saa rikoksia iän, kansalaisuuden ja sukupuolen mukaan samasta taulukosta.

Tässä kuitenkin rikoksia per täysi-ikäinen mies (15-39v) tilastoja, joissa on oletuksena käytetty miesten 80% osuutta kaikista rikoksista*:

Suomalainen 15-39 vuotias mies, joka asuu Suomessa — 1819 rikosta per 10 000 henkilöä
Ulkomaalainen 15-39 vuotias mies, joka asuu Suomessa — 1758 rikosta per 10 000 henkilöä

Eli tilastoja tutkimalla selviää, että ulkomaalaiset miehet, jotka asuvat Suomessa tekevät nimellisesti vähemmän rikoksia kuin suomalaiset miehet.

Käytännössä nuo luvut ovat täsmälleen samaa suuruusluokkaa, eli suomalainen mies ei ole – ainakaan merkittävästi – rehdimpi kuin Suomessa asuva ulkomaalainen mies tai päinvastoin.

Eikä tässä ole "korjattu" mitään muuta kuin sukupuolijakauma; numeroissa ei ole huomioitu työttömyyttä eikä mitään muutakaan sellaista tekijää, kuten huonoa koulutustta, jotka altistavat rikollisuudelle.

Noita numeroita saa myös yksityiskohtaisemmin kansallisuuden mukaan, mutta kuten jo totesin, rikosten jakautumista sukupuolen mukaan ei saa kansallisuuden mukaan, eikä toisaalta välttämättä kannata tehdä tuollaista tilastoa muutaman sadan henkilön populaatiosta, joissa yksikin poikkeuksellinen henkilö voi aiheuttaa merkittävän vääristymän.

* Miesten osuus rikoksista on aidosti tuolla ikävälillä statfin:in mukaan 78-82%, mutta missään ei ole tarkkaa tietoa miten tuo osuus jakautuu eri kansallisuuksien kesken, joten käyttämäni arvio on että 80% rikoksista tekee miehet.

Doomis

"Suomalainen 15-39 vuotias mies, joka asuu Suomessa — 1819 rikosta per 10 000 henkilöä
Ulkomaalainen 15-39 vuotias mies, joka asuu Suomessa — 1758 rikosta per 10 000 henkilöä"

Tilastot eivät ote huomioon sitä, että jos rikoksen suorittaja on saanut Suomen kansalaisuuden.

Juoni

"Tilastot eivät ote huomioon sitä, että jos rikoksen suorittaja on saanut Suomen kansalaisuuden."

Eikä tuossa eritellä eri kansallisuuksia.

Ilman mitään lähteitä uskallan väittää että esim. Kiinan, Intian tai Usa:n kansalaiset eivät tee kauheasti rikoksia.

Multikulti Kukkahattutäti

Doomis: Tilastot eivät ote huomioon sitä, että jos rikoksen suorittaja on saanut Suomen kansalaisuuden.

Juu, eivät.

Käytännössä ulkomaalaisella tarkoitetaan tässä tapauksessa alle 5 vuotta vuonna 2011 Suomessa asunutta henkilöä, eli vuoden 2006 jälkeen saapuneita henkilöitä, ja henkilöitä joilla on mm. puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito.

Voisi kuitenkin olettaa, että ne ulkomaalaiset jotka saavat kansalaisuuden lienevät vähemmän rikosalttiita kuin ne kansalaiset, jotka ovat asuneet Suomessa vähemmän kuin tuon 5 vuotta ja/tai eivät puhu suomen kieltä...?

Juoni: Eikä tuossa eritellä eri kansallisuuksia.

Ilman mitään lähteitä uskallan väittää että esim. Kiinan, Intian tai Usa:n kansalaiset eivät tee kauheasti rikoksia.

Joo ei. Lähteet löydät kun haet StatFin hakukoneella ja menet tod. näk. ensimmäisen tuloksen, eli tilastokeskuksen sivuille.

Ongelma yksittäisten kansallisuuksien puolella on pääasiassa siinä, että otos per maa on yleensä hyvin pieni – max. satoja – jolloin muutama rikollinen vääristää tilastoja roimasti.

Tässä tulokset maanosittain suuruusjärjestyksessä käyttäen samoja kertoimia ja premissejä kuin yllä, yksi maa on otettu erilleen, sattuneesta syystä (suluissa absoluuttiset rikokset 0.8x kertoimella sekä väestömäärä 15-39 v miehissä):

Somalia — 6822 rikosta per 10 000 henkilöä vuonna 2011 (1492 rikosta, 2187 henkilöä)

EUn ulkopuolinen Eurooppa (sis. Venäjä) — 2045 rikosta per 10 000 henkilöä vuonna 2011 (2154 rikosta, 10532 henkilöä)

Suomalainen nuorehko mies — 1819 rikosta per 10 000 henkilöä vuonna 2011 (146 000 r, 803 000 h)

Aasia — 1503 rikosta per 10 000 henkilöä vuonna 2011 (2037 r, 13556 h)
Muu EU — 1453 rikosta per 10 000 henkilöä vuonna 2011 (2573 r, 17691h)
Afrikka, ilman Somaliaa — 1086 rikosta per 10 000 henkilöä vuonna 2011 (552 r, 5081 h)
Amerikat — 878 rikosta per 10 000 henkilöä vuonna 2011 (175 r, 1994 h)

Oseania — 0 rikosta per 10 000 henkilöä vuonna 2011 (0 rikosta, 252 henkilöä)

Numeroiden lähde:
StatFin – Kansalaisuus iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2011 (v. 2011)
StatFin – Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt kansalaisuuden, iän ja asuinpaikan mukaan 2009-2011 (v. 2011)

Tilastojen valossa on selvää, että ihonväristä tahi uskonnosta ei hirveästi voi siis päätellä rikollisuutta.

Sen sijaan tietty kansallisuus on räikeästi yliedustettuna, syystä tai toisesta ja noilla määrillä ei voi edes selitellä 'muutamasta pahantekijästä'.

On kuitenkin syytä huomata, että kyseessä ovat vain rikoksista epäillyt, eivät tuomitut rikolliset!

Jostain syystä en enää löytänyt tuota oikeudessa tuomittujen tilastoa kansallisuuksien mukaan, vaikka muistaakseni olen joskus sellaiseenkin törmännyt...

Lopuksi vielä esimerkki pienestä valtiosta ja miksi suhteellisten tilastojen käyttö (esim. maakohtaisesti) voi olla vaarallista, ellei jopa tarkoituksella harhaanjohtavaa:
Mongolia – 3750 rikosta per 10 000 henkilöä kun absoluuttiset määrät ovat 3 rikosta ja 8 henkilöä.

Nuo mongoleiden rikokset lienevät muuten 1 omaisuusrikos, 1 lievä vahingonteko, sekä 1 liikenneturvallisuuden vaarantaminen.

Mongolia on muutenkin hyvä esimerkki tilastoihin luottamisen vaaroista: Näet tuolla - siis ihan virallisissa tilastokeskuksen tilastoissa - on merkitty 162 "normaalia" pahoinpitelyrikosta 35-39 vuotiaille mongoleille, joita on tilastojen mukaan 0 kappaletta Suomessa.

Vertailun vuoksi, virolaisille 15-39 vuotiaille miehille, joita on Suomessa n. 8000, on merkitty n. 190 pahoinpitelyrikosta Suomessa. Kyseessä on todellakin aidosti virhe....Tai tänne muuttanut todella vihainen mongolialainen sotaherra. ;-)

Multikulti Kukkahattutäti

Itse asiassa...Tutkimani maahanmuuton tilastot voisi tiivistää seuraavaan kolmeen kohtaan...
"Hyvät": Ulkomaalainen nuorehko mies, joka ei ole somali tai itä-euroopasta — n. 1400 rikosta per 10 000 henkilöä
"Pahat": Somalialaiset ja itä-eurooppalaiset nuoret miehet — n. 2900 rikosta per 10 000 henkilöä
"Rumat": Keskiverto suomalainen tai ulkomaalainen nuori mies — n. 1800 rikosta per 10 000 henkilöä

Mutta kuten aina, tilastot aina vääristelevät totuutta. Samalla tavalla voisi suomalaisistakin katsoa vaikka jakomäkeläisen ja utsjokilaisen tilastollisia eroja ja todeta puutaheinää niiden perusteella – Varsinaisia syitä noille eroille on siis muitakin kuin kansallisuus.

Multikulti Kukkahattutäti

Vielä sellainen painotus, että nuo luvut kertovat vain maahanmuuttajien rikollisuudesta.

Jos otetaan huomioon ns. turistit, niin "lähivaltioiden" – Viro, Venäjä, Romania... – osuus kasvaa merkittävästi.

Venäläiset 15-39 vuotiaat, jotka asuvat täällä, tehtailevat 1682 rikosta. Venäläiset saman ikäiset "turistit" taas 2728 rikosta.

Jos käytämme samaa vertailutapaa kuin yllä saamme (Huom! Henkilömäärä säilyy samana!):
Venäläiset nuorehkot miehet, jotka asuvat Suomessa — 2405 rikosta per 10 000 henkilöä vuonna 2011 (1682 rikosta, 5595 henkilöä)
Venäläiset nuorehkot miehet, jotka eivät asu Suomessa — 3901 rikosta per 10 000 henkilöä vuonna 2011 (2728 rikosta, 5595 henkilöä)
Venäläiset nuorehkot miehet, riippumatta asuinpaikasta — 6306 rikosta per 10 000 henkilöä vuonna 2011 (4410 rikosta, 5595 henkilöä)

Se miten näitä tilastolukuja tulkitsee on lukijan varassa.

Itse edelleenkin kaipailen sitä, että joku tekisi oikeasti hyvän kvantitatiivisen tutkimuksen noilla numeroilla, korjaten lukuja vastaamaan paremmin todellisuutta kuin käytännössä aina julkisuudessa näkyvä rikoksia per koko väestömäärä, mikä on jo tämän muutaman tunnin projektin jälkeen näemmä täysin harhaanjohtava tapa tulkita tilannetta.

Sosiaalipsykologi

Haluaisin heti aluksi ilmaista olevani samaa mieltä Marko Hamilon kanssa siinä, että Suomessa on tarve rasismia mittaaville tutkimuksille. Kaipaisin myös lisää asiantuntijoita keskusteluun. Tällä hetkellä mediassa vellova keskustelu liikkuu tunteellisesti mutu-pohjalla, ja toivoisinkin, että siihen saataisiin hieman lisää tieteellistä pohjaa. Haluaisin nostaa esille muutaman seikan joista kaipaisin lisää keskustelua ja tutkimusta (sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista).

Ensimmäinen seikka on voimakas rasismin kieltäminen ja vähättely. Kun Umayya Abu-Hanna kirjoitti kokemuksistaan, hänet leimattiin useiden tahojen toimesta valehtelijaksi. Omaan tuttavapiiriini kuuluu vain muutama värillinen ihminen, mutta heidän kokemuksiensa pohjalta (joista olen itse todistanut useita), voin väittää, että hänen kuvaamansa tapahtumat eivät ole epärealistisia. Huomauttaisin, että rasismin olemassaolon - ja siitä puhumisen - kieltäminen on yksi ns. modernin rasismin ilmenemismuoto. Miksi on vaikeaa myöntää olevansa ennakkoluuloinen? Ainoa tapa, jolla pääsemme eroon omista ennakkoluuloistamme on niiden myöntäminen (vai?). Ehdotan, että seuraavaksi kun sanomme ”en ole rasisti, mutta..”, pysähdymme miettimään tarkemmin sitä mitä tulee ”mutta”-sanan jälkeen; se kertoo yllättävän paljon asenteistamme. On huomion arvoinen asia, että vaikka ekplisiittinen, tiedostettu rasismi on laskussa länsimaissa, implisiittinen, tiedostamaton rasismi ei ole. Yksilö voi siis rehellisesti olla sitä mieltä, ettei ole rasisti, mutta kuitenkin toimia rasistisesti (esim työhönottotilanteessa tai ystäviä valitessaan).

Toinen seikka on uhrin syyttäminen. Ymmärrän hyvin Marko, että sinä et tarkoittanut syyllistää Umayya Abu-Hannaa, vaan nostit esille hänen mahdollisen ”rasismi-magneettiutensa” muista syistä johtuen. Kuitenkin, haluaisin hieman jatkaa tämän seikan pohtimista. On toki mahdollista, että moni ihminen on kokenut U-A-H:n provosoivaksi. On myös mahdollista, että useat rasistiset kommentit tulevat huonosti käyttäytyviltä huutelijoilta, jotka huutaisivat kelle tahansa joka kulkisi ohi. Kuitenkin, jos yhteiskunnassamme ei koettaisi mm. muslimien tai värillisten olevan alemmalla tasolla hierarkiassa, ei ihmisestä voisi onnistuneesti käyttää haukkumasanana sanoja ”rättipää”, ”neekeri”, yms (vrt. sanaan ”homo”: mielestäni on eriskummallista, että tämä sana on jonkun mielestä solvaus). Haukkumasanat kertovat paljon sosiaalisesti jaetuista arvoista.

Kolmas seikka josta toivoisin lisää keskustelua, on tapa jolla maahanmuuttajia arvotetaan suomalaistumisen skaalalla. Tällöin suomalaisuus ja länsimaalaisuus on ikäänkuin normaaliuden ja hyväksymisen mitta. Yksilö joka ei pistä silmään oudoiksi koettuine tapoineen, kohtaa siis vähemmän negatiivisia asenteita. Voin itse maahanmuuttajana mainita, että täydellinen assimilaatio on hyvin hankalaa - jossei jopa mahdotonta, ja että myös integraatio on pitkäaikainen ja henkisesti raskas prosessi. Olen asunut Ruotsissa jo vuosia, mutta en ole vielä muuttunut ruotsalaiseksi (assimiloitunut), enkä oikein näe syitä siihen miksi niin pitäisi edes käydä.

Neljäntenä haluaisin nostaa esiin kuinka joidenkin maahanmuuttajaryhmien oletetaan olevan erityisen rikollisia. Tämä rikollisuus otetaan esimerkiksi siitä, kuinka jotkut ryhmät eivät sovi asumaan Suomeen (huom, myös tämä on ns. modernin rasimin muoto). On kuitenkin liioittelua väittää jonkin ihmisrymän olevan luonnostaan rikollisuuteen taipuvainen. Kaikissa ryhmissä on variaatiota, ja minä puolustankin maahanmuuttajien oikeutta tulla kohdelluksi yksilöinä. Suomalaiset ovat näkyneet Ruotsin väkivaltatilastoissa huomattavan suurissa määrin, ja myös asuttaneet ruotsalaisia vankiloita tiuhaan tahtiin. Siitä huolimatta, että suomalaisia on tämän seurauksena pidetty erityisen rikollisena maahanmuuttajaryhmänä, minut on onneksi useimmiten kohdattu yksilönä. Entä miksi sitten jotkin maahanmuuttajaryhmät ovat yliedustettuina rikostilastoissa (kuten esim. suomalaiset ruotsissa), onkin mielenkiintoinen kysymys itsessään. Voisiko olla, että tämä on merkki siitä, että nämä ryhmät altistuvat enemmän olosuhteille (esim. sosiaalinen syrjintä), jotka itsessään lisäävät riskiä rikollisuuteen?

Marko Hamilo

Sosiaalipsykologi:

"Ensimmäinen seikka on voimakas rasismin kieltäminen ja vähättely. Kun Umayya Abu-Hanna kirjoitti kokemuksistaan, hänet leimattiin useiden tahojen toimesta valehtelijaksi. Omaan tuttavapiiriini kuuluu vain muutama värillinen ihminen, mutta heidän kokemuksiensa pohjalta (joista olen itse todistanut useita), voin väittää, että hänen kuvaamansa tapahtumat eivät ole epärealistisia."

Todellisuudessahan ainoa rasismiin liittyvä denialismin muoto on reasismin vähenemisen ja sen eurooppalaisittain matalan tason kiistäminen. Rasismia liioitellaan ainakin suhteutettuna niihin tutkimuksiin, joita käytettävissä on.

Abu-Hannan uskottavuus ei välttämättä ole paras mahdollinen, mutta rasismin määrää emme voi edelleenkään arvioida hänen yksittäisten anekdoottiensa valossa.

"Huomauttaisin, että rasismin olemassaolon - ja siitä puhumisen - kieltäminen on yksi ns. modernin rasismin ilmenemismuoto. Miksi on vaikeaa myöntää olevansa ennakkoluuloinen?

Miksi on vaikea myöntää olevansa noita? Milloin lakkaat hakkaamasta puolisoasi?

On tullut selväksi, että rasismin määrästä keskusteleminen on samanlainen tabu kuin maahanmuuton kritiikki. Jos kritisoit maahanmuuttopolitiikkaa, olet rasisti - tämä oli virhepäätelmä tähän asti. Nyt näköjään jo rasismin liioittelematta jättäminenkin on rasismia.

"Ainoa tapa, jolla pääsemme eroon omista ennakkoluuloistamme on niiden myöntäminen (vai?). Ehdotan, että seuraavaksi kun sanomme ”en ole rasisti, mutta..”, pysähdymme miettimään tarkemmin sitä mitä tulee ”mutta”-sanan jälkeen; se kertoo yllättävän paljon asenteistamme."

Ihminen, joka sanoo "en ole rasisti, mutta..." on näin sanoessaan tietoinen siitä, että mutta-sanan jälkeen tuleva mielipide on yleisesti leimattu rasistiseksi mielipiteeksi. Jotta keskustelukumppani ymmärtäisi, että hänellä on muu kuin rasistinen arvopohja mielipiteelleen. Lause ei ole sen ihmeellisempi kuin jos joku sanoisi että "en ole absolutisti, mutta ottaisin kivennäisvettä". (Koska on autolla tms.) Kukaan tosin ei uskalla sanoa "en ole rasisti, mutta..." -lausetta, koska viimeiset noin viisi vuosikymmentä sosiaalipsykologit ja muut ideologiset tieteenalat ovat yrittäneet todistella, etä näin sanovat ihmiset ovat aina rasisteja. Olikos joku kirjakin tällä nimellä. Se on suunnilleen yhtä järkevää kuin kutsua juhlien satunnaista kivennäisvedenjuojaa absolutistiksi.

"On huomion arvoinen asia, että vaikka ekplisiittinen, tiedostettu rasismi on laskussa länsimaissa, implisiittinen, tiedostamaton rasismi ei ole. Yksilö voi siis rehellisesti olla sitä mieltä, ettei ole rasisti, mutta kuitenkin toimia rasistisesti (esim työhönottotilanteessa tai ystäviä valitessaan)."

Ihmisillä on oikeus valita ystävänsä miten huvittaa. Se ei ole millään tavalla rotusyrjintää. Rekrytointi on eri asia.

"Toinen seikka on uhrin syyttäminen. Ymmärrän hyvin Marko, että sinä et tarkoittanut syyllistää Umayya Abu-Hannaa, vaan nostit esille hänen mahdollisen ”rasismi-magneettiutensa” muista syistä johtuen. Kuitenkin, haluaisin hieman jatkaa tämän seikan pohtimista. On toki mahdollista, että moni ihminen on kokenut U-A-H:n provosoivaksi. On myös mahdollista, että useat rasistiset kommentit tulevat huonosti käyttäytyviltä huutelijoilta, jotka huutaisivat kelle tahansa joka kulkisi ohi. Kuitenkin, jos yhteiskunnassamme ei koettaisi mm. muslimien tai värillisten olevan alemmalla tasolla hierarkiassa, ei ihmisestä voisi onnistuneesti käyttää haukkumasanana sanoja ”rättipää”, ”neekeri”, yms (vrt. sanaan ”homo”: mielestäni on eriskummallista, että tämä sana on jonkun mielestä solvaus). Haukkumasanat kertovat paljon sosiaalisesti jaetuista arvoista."

Spermanaama rasisti.

"Kolmas seikka josta toivoisin lisää keskustelua, on tapa jolla maahanmuuttajia arvotetaan suomalaistumisen skaalalla. Tällöin suomalaisuus ja länsimaalaisuus on ikäänkuin normaaliuden ja hyväksymisen mitta."

Tietyt länsimaisiksi mielletyt asiat ovat universaaleja arvoja. Länsimaissa ne vain toteutuvat tällä hetkellä parhaiten. Esimerkiksi yhdenvertaisuus, seksuaalinen koskemattomuus jne.

Toisekseen Suomen tasavaltahan on toiminta-ajatukseltaan suomalaisten kansallisvaltio siinä missä vaikka Japani on japanilaisten kansallisvaltio. Suomessa suomalaiset arvot, miten ne sitten milloinkin määritellään, ovat sekä syntyperäisten suomalaisten sosiaalistamisen että maahanmuuttajien kotouttamisen / assimiloimisen perustana. Jos rasismia on pyrkimys säilyttää Suomi suomalaisten kansallisvaltiona, minä olen aivan avoimesti rasisti, mutta niin lienee suurin osa muistakin suomalaisista. Eikö pyrkimys lopettaa suomalaisuus kansakuntana olisi kansanmurha? Eikö tilanne, jossa Suomen kansalla ei olisi omaa kansallisvaltiota toteuttaa kansallista itsemääräämisoikeuttaan, loukkaisi kollektiivisia ihmisoikeuksiamme?

"Yksilö joka ei pistä silmään oudoiksi koettuine tapoineen, kohtaa siis vähemmän negatiivisia asenteita. Voin itse maahanmuuttajana mainita, että täydellinen assimilaatio on hyvin hankalaa - jossei jopa mahdotonta, ja että myös integraatio on pitkäaikainen ja henkisesti raskas prosessi. Olen asunut Ruotsissa jo vuosia, mutta en ole vielä muuttunut ruotsalaiseksi (assimiloitunut), enkä oikein näe syitä siihen miksi niin pitäisi edes käydä."

Totta kai missä tahansa maassa, myös kansallisvaltioissa, on vähemmistöjä. Yleensä riittää, että vähemmistöt integroituvat yhteiskuntaan vaikkeivät luopuisi omasta kulttuuristaan kuin osin. Assimilaation vaatimus kohdistuu lähinnä toiseen sukupolveen ja nimenomaan siinä tapauksessa, että tätä toista sukupolvea on paljon.

"Neljäntenä haluaisin nostaa esiin kuinka joidenkin maahanmuuttajaryhmien oletetaan olevan erityisen rikollisia."

Passiivi, toimittajan paras kaveri. Kuka "olettaa"?

"Tämä rikollisuus otetaan esimerkiksi siitä, kuinka jotkut ryhmät eivät sovi asumaan Suomeen (huom, myös tämä on ns. modernin rasimin muoto). On kuitenkin liioittelua väittää jonkin ihmisrymän olevan luonnostaan rikollisuuteen taipuvainen. Kaikissa ryhmissä on variaatiota, ja minä puolustankin maahanmuuttajien oikeutta tulla kohdelluksi yksilöinä. Suomalaiset ovat näkyneet Ruotsin väkivaltatilastoissa huomattavan suurissa määrin, ja myös asuttaneet ruotsalaisia vankiloita tiuhaan tahtiin. Siitä huolimatta, että suomalaisia on tämän seurauksena pidetty erityisen rikollisena maahanmuuttajaryhmänä, minut on onneksi useimmiten kohdattu yksilönä. Entä miksi sitten jotkin maahanmuuttajaryhmät ovat yliedustettuina rikostilastoissa (kuten esim. suomalaiset ruotsissa), onkin mielenkiintoinen kysymys itsessään."

Maahanmuuttajia tuleekin kohdella yksilöinä. Ironista on se, että 7/8 eduskuntapuoluetta haluaa kohdella maahanmuuttajia etnisen ryhmänsä jäseninä.

Maahanmuuttajaryhmien välillä on suuria eroja. Tutkimuksen tehtävänä olisikin selvittää, missä määrin erot ovat luonnollisia (biologisia), misä määrin omaksuttuihin arvostuksiin liittyviä, missä määrin koulutustasoon ja sosiaaliseen asemaan liittyviä, jne.

"Voisiko olla, että tämä on merkki siitä, että nämä ryhmät altistuvat enemmän olosuhteille (esim. sosiaalinen syrjintä), jotka itsessään lisäävät riskiä rikollisuuteen?"

Tämä on se Deus ex machina, jolla saadaan mikä tahansa ilmiö, maahanmuuttajien kantaväestöön kohdistamaa rasismia myöten, todisteeksi kantaväestön rasismista.

Tietysti se voi olla osaselitys. Mutta kumpikohan on todennäkäisempi selitys: se että suomalaiset pitävät kiinalaisista koska kiinalaiset ovat pääsääntöisesti hyvin ahkeria ja lainkuuliaisia, vai se että kiinalaiset ovat lainkuuliaisia ja ahkeria, koska suomalaiset pitävät heistä?

Sosiaalipsykologi

Marko:

”Todellisuudessahan ainoa rasismiin liittyvä denialismin muoto on reasismin vähenemisen ja sen eurooppalaisittain matalan tason kiistäminen.”

Väittämäsi on mielestäni kärjistetty. Avoimesti ilmaistu rasismi on vähentynyt länsimaissa tutkimusten mukaan, olet oikeassa. Mutta kuten jo mainitsin, implisiittinen rasismi ei ole kokenut samankaltaista vähenemistä. En ole myöskään nähnyt tutkimusta jonka mukaan moderni rasismi olisi lakannut olemasta ongelma.

Eräs rasismitutkimuksen hankaluuksista on, että eksplisiittisiä ennakkoluuloja ei mielellään haluta ilmaista muiden kuullen/nähden, tai edes itselleen. Tästä syystä kyselylomaketutkimukset eivät usein kerro koko totuutta. Vastaavasti implisiittiset ennakkoluulot eivät aina korreloi käyttäytymisen (esim. diskriminoinnin) kanssa, joten niitä tutkimalla ei saada selville kuinka paljon rasismia itseasiassa esiintyy.

”Miksi on vaikea myöntää olevansa noita? Milloin lakkaat hakkaamasta puolisoasi?”

Minä peräänkuulutankin sitä, että me kaikki yrittäisimme tunnistaa omat ennakkoluulomme. Vaikka niitä olisi vaikea myöntää julkisesti, niin niiden vähentämiseksi voi silti tehdä töitä. Olet oikeassa myös siinä, että ”en ole rasisti, mutta..” kommentti ei välttämättä kerro mitään rasismista. En anna tästä vastaesimerkkiä, koska esimerkit eivät tässä vaiheessa pysty antamaan mitään lisää tähän keskusteluun. Haluan silti mainita, että otin tämän esimerkin mukaan siksi, että koen meidän kaikkien voivan pyrkiä vähentämään ennakkoluulojamme, oli kohteena sitten jokin etninen ryhmä, poliittinen ryhmä, tai vaikka jonkin tieteen edustaja.

”Spermanaama rasisti.”

Kyllä, mikään ihmisryhmä ei ole immuuni ennakkoluuloille. Se, että myös suomalaiset ovat rasismin kohteena, ei mielestäni kuitenkaan vähennä vähemmistöjen kohtaaman rasismin ongelmallisuutta. Molemmat ilmiöt ovat ongelma.

”Tietyt länsimaisiksi mielletyt asiat ovat universaaleja arvoja. Länsimaissa ne vain toteutuvat tällä hetkellä parhaiten. Esimerkiksi yhdenvertaisuus, seksuaalinen koskemattomuus jne.”

Olen samaa mieltä. Olisin iloinen, jos näiden arvojen ilmaisu riittäisi siihen, että yksilö ei joutuisi kohtaamaan ennakkoluuloja.

”Eikö pyrkimys lopettaa suomalaisuus kansakuntana olisi kansanmurha? ”

Tämäkin on mielestäni kärjistettyä, toivon todella että kirjoituksestani ei paistanut läpi tämän kaltainen pyrkimys. Arvostan suomalaisuutta, ja 'ulkosuomalaistuttuani' arvostukseni on kasvanut entisestään. Toivoisin kuitenkin, että voisimme arvostaa yksilöitä, vaikka he eivät olisikaan perisuomalaisia käyttäytymiseltään.

”Passiivi, toimittajan paras kaveri. Kuka “olettaa”?”

Käytän passiivia ehkäpä siksi, koska argumentti jonka olen kohdannut useimmiten rasismikeskusteluissa on, että tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat rikollisia. Mutta, olet oikeassa, passiivin käyttö tässä kontekstissa ei kuulosta hyvältä.

”Maahanmuuttajia tuleekin kohdella yksilöinä. Ironista on se, että 7/8 eduskuntapuoluetta haluaa kohdella maahanmuuttajia etnisen ryhmänsä jäseninä.”

Tätä kommenttia en ymmärtänyt, voisitko mahdollisesti tarkentaa?

”Tämä on se Deus ex machina, jolla saadaan mikä tahansa ilmiö, maahanmuuttajien kantaväestöön kohdistamaa rasismia myöten, todisteeksi kantaväestön rasismista.”

Siltä se tosiaan voikin kuulostaa, se ei ollut tarkoitukseni. Sosiaalinen syrjintä on yksi asioista jonka voisin uskoa olevan syynä (joissain tapauksissa). Lisäksi esimerkiksi psykologinen pahoinvointi (integroitumisen aiheuttaman stressin ja identiteettikriisin -, tai taustalla olevan kidutuksen ja sodan -, yms vuoksi), huono sosioekonominen status (johtuen esim. työpaikan puutteesta kieliongelmien vuoksi, tai kyllä: joskus jopa sen pahamaineisen rasismin vuoksi), tms voisivat selittää tiettyjen ryhmien rikollisuutta. Tarkoitukseni ei ollut siis syyllistää ketään, vaan nostaa esille sen, että rikollisuus ei välttämättä johdu esimerkiksi geeneistä, tai edes suoranaisesti alkuperäisestä kulttuurista. Tämäkin aihealue kaipaa mielestäni lisätutkimusta.

Kaisa

"“Periaatteessa näitä kaikkia asioita olisi mahdollista tutkia aivan normaalilla kyselytutkimuksella”…

on vastaus kaikkiin Kaisan kysymyksiin. Kannattaa lukea ajatuksella juttu jota aikoo kommentoida."

Ehkä voisin kehottaa lukemaan sekä oman tekstisi, että kommenttini uudelleen.

Laura Kataja

Pistänpä minäkin tähän soppaan muutaman anekdootin ja oman havainnon. Olin aikoinaan mainitun Umayya Abu-Hannan kanssa jonkin verran tekemisissä, ja en kyllä pitänyt häntä ärsyttävänä. Kylläkin suorapuheisena ja temperamenttisena.

Mitään tutkimusta en ole tehnyt, mutta esimerkiksi lehtien kommenttipalstoilla on hyvinkin paljon ilmeisen rasistista mölinää. Voi tietysti olla harha, muutama huutelija monistaa äkkiä itsensä netissä tuhatkertaiseksi.

Toiselta suunnalta sitten poikani väite, että koulussa ei rasistista käytöstä juuri ole, koulutoverin ihonväri tai muslimihuivi ei ole syrjinnän aihe. Samoin oma havainto Matinkylän raiteilta: lapsi- ja nuorisoryhmissä on sekaisin "kantasuomalaisen" näköisiä ja muita.

Mutta olenpa itsekin kerran vuosia sitten joutunut lähinnä rasistiseksi luokiteltavan kiusanteon kohteeksi. Tulin tieteellisen yhdistyksen kokouksesta yhdeksän maissa illalla, ja päässäni oli lapinlakki (siis sellainen naisten punainen). Yhtäkkiä poikajoukko piiritti minut Rautatieaseman kulmalla, nappasi lakin ja alkoi heitellä sitä toisilleen. Taisi tulla muutama porokommenttikin. Heittivät sentään lakin takaisin ja pääsin jatkamaan matkaani. Sen jälkeen en oikein uskaltanut k.o. päähinettä (oikein käytännöllinen, suojaa korvat tuulelta) käyttää. En muuten ole saamelainen, mutta lapsuuteni Sodankylässä noita käyttivät "kaikki".

Sitten tulee mieleen tapaus, jossa talossamme asui ilmeisesti joku huumejuttuihin sekaantunut, ja olisivatko olleet velkojenperijöitä. Ei ollut ilmeisesti osoite ihan tarkkaan tiedossa, kun rymistelivät vähän jokaista ovea tietyssä "sarjassa". Alimmassa oli ulkomaalainen nimi, ja sen löivät mennessään rikki. Oli soittanut poliisille. Poliisi lähti kuitenkin liikkelle vasta kun vastapäinen, suomalainen, naapuri oli myös tehnyt hälytyksen. Osuin paikalle vähän rytinän jälkeen kun asiaa käytävässä päiviteltiin.

Siinä tuli esiin mielenkiintoinen asenne: hälytyksen tehnyt naapuri oli yleisesti epäluuloinen ulkomaalaisiin, mutta poikkeuksena oli tämä naapuri, joka oli hänen mukaansa työteliäs kunnon ihminen.

juha saari

Ehdotukseni laadullisen ja määrällisen ratkaisemiseksi: kun itse havaitsee asiatonta käyttäytymistä vaikkapa sitten eri ihoisia kohtaan, edes yrittää uskaltaa puuttua siihen. En kiellä etteikö se olisi joskus vaikeaa.

Tiedenavat taas vastakkain &la...

[...] määrällisen ja laadullisen tutkimuksen käyttökelpoisuudesta. Keskustelua käytiin muun muassa Tiede-lehden sivuilla Marko Hamilon [...]

Metusalah

Mikäli rasismi tulkitaan tiukasti lakitekstiin nojautuen, jokainen suomalainen tai kosmopoliitti on rasisti; niin tarkasti kaikki nyanssit on lakitekstissä määritelty. Sitten on oma ryhmänsä heitä, jotka raakasti käyttävät hyväkseen jokaista sanaa tai huudahdusta, joita kuka tahansa kadullakulkija kuulee vuositasolla itseensä kohdistuen. Abu-Hanna on yksi heistä.
En missään tapauksessa hyväksy rasismia tai sen eri ilmenemismuotoja ketään ihmisyksilöä kohtaan, mutta en voi hyväksyä myöskään yliherkkyyttä tai liioittelua tästä aiheesta keskusteltaessa. En ole niin naiivi, että alkaisin tässä yhteydessä luettelemaan niitä kaikkia solvauksia, joita olen elämäni aikana kuullut eri ihonvärin omaaviren ihmisten suusta. Suomalaisia heistä on toki ollut valtaosa.

Sosiaalipsykologi

Metusalem: ”En missään tapauksessa hyväksy rasismia tai sen eri ilmenemismuotoja ketään ihmisyksilöä kohtaan, mutta en voi hyväksyä myöskään yliherkkyyttä tai liioittelua tästä aiheesta keskusteltaessa”

Sanot, ettet hyväksy rasismia tai sen eri ilmenemismuotoja. Kuitenkin olet sitä mieltä, että ihmisten ei tulisi puhua heihin (ja heidän lapsiinsa) kohdistuvasta rasistisesta huutelusta yms kohtelusta? Vai onko niin, että rasismissa on olemassa jonkinlainen määrällinen raja? Tässä muutama esimerkki: Jos henkilön henkeä uhataan kerran puolessa vuodessa hänen ihonvärinsä vuoksi, ja häntä kutsutaan neekeriksi kerran kuukaudessa, hänen ei voida sanoa kohtaavan rasismia niin paljon, että siitä saisi puhua? Jos henkilön henkeä uhataan kerran kuukaudessa, ja häntä kutsutaan neekeriksi kerran päivässä, siitä saa jo puhua (vai riittääkö sekään)? Jos henkilö on ärsyttävä, häntä ja hänen läheisiään saa haukkua ja uhkailla rajatta, eikä mitään haukkumasanaa tai -tapaa voida pitää merkkinä rasismista?

Kysynkin siis, milloin kyseessä on liioittelu? Olisiko niin, että lait on kirjoitettu niin tiukasti juuri siksi, ettei tällaisia subjektiivisia rajanvetoja tarvitsisi vetää?

Entä miksi henkilöä haukutaan sanoin, jotka kohdistuvat hänen etniseen alkuperäänsä, uskontoonsa, sukupuoleensa yms., jos henkilö koetaan ärsyttäväksi hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi?

Ja vielä, jos henkilö koetaan ärsyttäväksi, miksi häntä yleensä ottaen pitää solvata? Minulle ei ainakaan tulisi mieleenkään hyökätä ihmisen kimppuun verbaalisesti tai fyysisesti, jos pidän häntä subjektiivisesti ärsyttävänä. Sinä Metusalem tunnut pitävän sitä ihan normaalina, että sinua solvataan aika-ajoin. Olisiko tämä mahdollisesti sellainen asia, joka pitäisi kitkeä maastamme?

Sosiaalipsykologi

Hei, kirjoitin edelliseen kirjoitukseeni nimimerkkisi väärin, Metusalah (kirjoitin Metusalem), pahoittelen!

bogreol

Laura Kataja: "koulussa ei rasistista käytöstä juuri ole, koulutoverin ihonväri tai muslimihuivi ei ole syrjinnän aihe". Tämä hyvä, mutta toisenlaistakin näkökulmaa voisi joku tutkija joskus valottaa. Käyn usein Tanskassa, missä erityisesti pikkutyttöjen pakottaminen pukeutumaan huiviin koetaan syrinnäksi. Suomessa ilmeisesti päinvastoin. Jos vastustan huiveja, olen rasisti. Alistetun kansan samaistuminen toisiin alistettuihin, ehkä suomalaiset siksi eivät uskalla kritisoida islamia. Naisen pakottaminen huiviin (awra-sana kuvaa tätä arabiaksi), jotta hän peittäisi seksuaalisuutta ilmentävät hiukset ja käsivarret (jottei olisi kiusauksena miehille), on erityisen julmaa pikkutyttöjen kohdalla. Meillä ei näitä kysymyksiä juuri käsitellä kuin suvaitsevaisuuskysymyksinä, rasismikysymyksinä ja monikulttuurisuuskysymyksinä. Lapsille tulisi tehdä selväksi, että he ovat tervetulleita joukkoon omina itsenään ilman alistumista osoittavaa huivia. Näitä kysymyksiä voi katsella niin monelta kulmalta. Suomalaiset rasismitutkijat eivät ilmeisesti kovin paljon tutustu muiden maiden tieteelliseen kirjallisuuteen, tekevät omia kyselytutkimuksiaan ja elävät omien ennakkoluulojensa varassa.

Meillä jokaisella on omat anekdoottimme. Tanskalainen sukulaiseni on tullut pari kertaa ryöstetyksi, joka kerta ryöstäjä on ollut maahanmuuttaja. Käyvät erityisesti vanhusten kimppuun.

Metusalah

Sosiaalipsykologi: ”Kysynkin siis milloin kyseessä on liioittelu?”

Suomen lain mukaan "ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella".

Sosiaalipsykologi: ”Jos henkilön henkeä uhataan kerran puolessa vuodessa hänen ihonvärinsä vuoksi …”

Sotket tahallasi asioita. Kyllä sinun tasoisesi ihmisen pitää ymmärtää se, että tuo esimerkkisi on laiton uhkaus, ja sillä ei välttämättä ole rasismin kanssa mitään tekemistä; känniset huutelevat usein mitä sattuu ja kenelle tahansa. Yksikin tuollainen uhkaus on tietysti ”liikaa”, jos nyt siihen vastausta haluat.

"Sinä Metusalem tunnut pitävän sitä ihan normaalina, että sinua solvataan aika-ajoin."
Asun erään suomalaisen kaupunkiravintolan lähistöllä. Varsinkin lämpiminä kesäiltoina myöhään, jos nyt satut olemaan lähistöllä juopuneiden purkautuessa ulos paikasta, on parempi "sulkea korvansa" kuin alkaa märehtimään mielessään sitä, onko minua nyt loukattu ja mitä lain kohtaa joku huutelija on kenties rikkonut. Toki tällainen käytös olisi hyvä "kitkeä pois maastamme", mutta lienee helpommin sanottu kuin tehty.

Sosiaalipsykologi

Olen tätä (ja muita vastaavia) rasismikeskustelua seuratessani pohtinut, että onkohan olemassa kulttuureita vertailevaa tutkimusta kommunikaation suoruuteen liittyen. Tein pikaisen artikkelihaun, mutten valitettavasti löytänyt yhtään tutkimusta aiheesta. Vinkatkaa ihmeessä, jos tiedätte sellaisen/sellaisia.

Olen nimittäin itse subjektiivisesti kokenut rasismin määrän olevan hyvinkin suuri kotipaikkakunnallani (Helsinki-Vantaa). Olen perustanut käsitykseni näkemiini ja kuulemiin tapahtumiin kaduilla ja tuttavapiirissäni, sekä lukuisiin keskusteluihin, joissa keskustelukumppanini ovat ilmaisseet ulkomaalaisvastaisia mielipiteitään spontaanisti (esim. ”Vähän otti päähän kun näin et se taksikuski oli mamu, ajattelin et se vie mut varmaan johonkin ihme osoitteeseen”). Nyt mietinkin, miksi minä (ja kokemuksieni mukaan moni muukin) kokee Suomessa olevan paljon rasismia, jos sitä ei ole tosiasiassa ole erityisen paljon.

Voisiko olla, että rasistiset henkilöt ovat verrattain suoria asenteidensa ilmaisussa Suomessa? Suomalaiseen kulttuuriinhan kuuluu perinteisesti tietynlainen suoruus ja rehellisyys, jonka seurauksena saatamme kuulla satunnaiselta ohikulkijalta esim. ”Onpas sulla ruma pipo”, tai ”Mitä sä kyttäät siinä”, tms. En toki väitä, ettäkö Suomi olisi ainoa maa jossa tällaista kuulee, mutta kuulisin mielelläni mitä mieltä te muut olette: Voisiko olla niin, että rasismin määrä tuntuu suurelta siksi, että Suomessa kuulee usein solvaavia kommentteja vastaantulijoilta? Metusalah, sinä kirjoitit asuvasi erään suomalaisen kaupunkiravintolan lähellä, ja että siellä kuulee juopuneilta henkilöiltä kommentteja. Itse asun tukholmalaisen lähiöravintolan vieressä, enkä ole ainakaan viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana kuullut kommentin kommenttia keneltäkään. Rupesin miettimään asiaa, ja tajusin, että kun vielä asuin Suomessa olin varsin tottunut solvaaviin kommentteihin (etenkin iltaisin ravintoloiden lähistöllä). Maahanmuuttajaa tällainen huutelu saattaa loukata pahemmin kuin kantaväestöön kuuluvaa, sillä hänellä on todennäköisemmin rajatumpi kielitaito (vaikeampi tulkita kielen vivahteita ja/tai huutelun tarkoitusta - ja lisäksi, tämä rajoittaa verbaalista puolustautumista), ja lisäksi hänellä on todennäköisemmin huonompi sosiaalinen ja kulttuurillinen asema ja itsetunto. Koska olen itse käynyt läpi integraatioprosessin, tiedän kuinka haavoittuvainen olo silloin on, kun yrittää oppia uuden maansa tavat ja sosiaaliset vivahteet. Minusta tuntuu joskus vieläkin, että en oikein ”osaa olla”, vaikka olenkin jo integroitunut varsin hyvin tähän toiseen kotimaahani.

On todella hienoa, jos rasismi todella on vähenemään päin! Mutta mielestäni ongelmasta pitää puhua niin kauan kun sitä esiintyy. Hyväksymmekö sen, että rasismia selitetään pois tokaisemalla, että kyllä ’niiden’ pitäisi hankkia paksumpi nahka ja sietää vähän huutelua? Eli, pitäisikö rasismikeskustelun keskittyä nykyistä enemmän siihen, että ihmisten (kaikenlaisten ihmisten) solvaaminen saataisiin vähenemään? Koska keskustelu on tällä hetkellä niin tulehtunutta, haluaisin väärinkäsitysten välttämiseksi tarkentaa, että agendani ei ole rajoittaa sananvapautta. Rasismi ja uhkailu ovat laittomia - ja psykologisesti aggressiivisia - tekoja, ja niihin puuttuminen ei uhkaa kenenkään sananvapautta.

Leena Eskola

Luettuani nämä jutut minua hämmästyttää, että kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota erääseen ilmeiseen seikkaan. Timo Suvanto kirjoitti: "Kaikki seuraavat tulkinnat ovat spekulaatiota ja kertovat enemmän tulkitsijan ennakkoasenteista kuin itse tapahtumasta.
1. Halla-aho valehtelee/muistaa väärin.
2. Abi-Hanna valehtelee/muistaa väärin.
3. Molemmat valehtelevat/muistavat väärin."

Mutta mitäs jos sekä Abu-Hanna että Halla-Aho puhuvat totta ja muistavat oikein. Sekin on täysin mahdollista, vieläpä todennäköistä. Jospas tilanne on mennyt vaikka näin: Neuvon kysymisen jälkeen Abu-Hanna etenee reippasti päiväkotia kohden (kuten henkilö, jolla on kiire), Halla-Aho verkkaisesti (kuten henkilö, jolla ei ole erityinen kiire). Myöhemmin he tapaavat päiväkodin tilaisuuksissa. Abu-Hanna (vilkaisee Halla-Ahoa) "hyvää päivää". Halla-Aho (vilkaisee Abu-Hannaa, kohottaa kulmakarvojaan, ehkä hieman nyökkää päätään, kääntyy käsipuolessaan olevan lapsensa puoleen) "mm". Abu-Hanna (vetäytyy askelen) (ajattelee mielessään: mies oli varmaan vaivaantunut, kun ei edes tervehtinyt). Halla-Aho (myöhemmin haastattelijalle) "En ole sittemmin ollut Abu-Hannan kanssa puheissa" (ei ollutkaan, kerta hän ei sanonut mitään).

Tämän esimerkin mukainen käytös on Suomessa ihan tavallista, eikä sisällä erityistä provokaatiota. Sen seikan arvaileminen, mitä osapuolet ajattelivat näissä tilanteissa, muistuttaa tunnettua "pitäkää tunkkinne"-kaskua. Tässä mielessä Abu-Hanna on täydellisen suomalaistunut, hän ei vain tunnista sitä itse. Häntä vaivaa suomalaisten "outo" käytös, vaikka hän on siihen täysin sopeutunutkin, mököttämistä ja selän takana puhumista myöten, mutta hän tiedä sille muuta kuvausta kuin vierauden, ts. "rasismin". [Vierauden tunteesta vrt. nuorison vanha sanonta "kulttuurisokki iskee aina Suomeen palatessa"].

Tällä puheenvuorolla ei ole tarkoitus vähätellä hänen kohtaamaansa, erityisesti lapseen kohdistunutta huutelua. En ymmärrä Hamilon argumentteja. Mitä merkitystä on sillä, onko Abu-Hanna "ärsyttävä", erityisesti kun pohditaan hänen lapseensa kohdistunutta agressiota? Agressio on olemassa jos se on olemassa, sen paras mittari on kokijan kokemus.

Naisten kokemat seksistiset häirinnät ovat ihan vastaavia kuin rasistiset häirinnät. Anekdoottina mainitsen omat kokemukseni, kun olin nuori ja ns. hemaiseva nainen. Koin paljon kaikenlaista huutelua, käpälöintiyrityksiä tms. Nykyään, 30 vuotta ja 30 kiloa myöhemmin, voisin väittää nuorten miesten sivistyneen siinä määrin, että huutelu ja käpälöinti ovat asioita, joita nyky-yhteiskunta ei tunne. Kumpi onkaan parempi mittari, nuoren, "ärsyttävän", minäni kokemukset vai keski-ikäisen, "keskimääräisen", minäni kokemukset? Sillä perusteella, että kohde on "ärsyttävä", ei voida väittää, että kohteella ei olisi seksistisiä [vrt. rasististia] kokemuksia (ehkäpä kokemukset jopa ovat yleistettävissä muihin vastaaviin yksilöihin).

Kysymys Marko Hamilolle. Montako kertaa olet kuullut huutelua siitä että a) sinulla on isot tissit b) sinulla on pienet tissit c) sinulla on lapsi jonkun muun kanssa kuin huutelijan d) et ole luvannut ottaa huutelijalta suihin? Jos vastaus on 0,0,0,0, kertooko tämä siitä, että seksististä huutelua ei esiinny? Vai siitä, että sinä käyttäydyt maltillisesti, rauhallisesti ja arvokkaasti, toisin kuin minä, joka rohkenen mennä kotoa linja-autopysäkille tissit mukanani? Vai ehkä kumminkin siitä, että on olemassa kaikenlaisia ilmioitä, jotka ovat havaittavissa vain ilmiöiden kohteille, "uhreille"? Seksismiähän ei Suomessa esiinny, vai esiintyykö sinun Suomessasi, Marko? Entä rasismia?

Marko Hamilo

"En ymmärrä Hamilon argumentteja. Mitä merkitystä on sillä, onko Abu-Hanna "ärsyttävä", erityisesti kun pohditaan hänen lapseensa kohdistunutta agressiota?"

Tähänkin kysymykseen olen vastannut moneen kertaan. Sen kun luette sen tästä ketjusta. Väänsin sen N kertaa rautalangasta Mielle. Vastaan mielelläni uusiin kysymyksiin.

Jepjep

Ajatuksia herättävä artikkeli. Minusta on kuitenkin syytä muistaa, että ei edes kvantitatiivisilla tutkimusmenetelmillä saada absoluuttisia totuuksia irti todellisuudesta (sillä eihän se ole tarkoituskaan). Kyse on siis puhtaasti todennäköisyyksistä.

On myös totta, että kvalitatiivisia tutkimuksia ei voi, eikä ole tarkoituskaan yleistää, johon monet lienevät sortuneet puhuttaessa rasismista Suomessa. Minusta olisi silti mielenkiintoista kiinnittää huomiota siihen, että vaikka tutkimukset osoittaisivat rasismin olevan suomessa harvinaista, sitä kuitenkin on olemassa. Hypoteesini on, että keskustelu rasismista ja muusta erottelusta (myös kantaväestön kiusaamisesta/eronteoista) on pohjimmiltaan johtuisin ihmisen dualistisesta ajattelusta. Erityisesti länsimaissa individualistinen ajattelutapa ja persoonan korostaminen ihmisten keskinäisen riippuvuuden sijaan saattaa tuottaa tämmöistä erottelua minän - muiden välille. Ei tarvitse olla maahanmuuttaja kohdatakseen erottelua..

Metusalah

"Naisten kokemat seksistiset häirinnät ovat ihan vastaavia kuin rasistiset häirinnät."

Tämä pitää todellakin paikkansa! Eräässä työpaikassani naiset valittivat "seksuaalisesta häirinnästä", kun joku miehistä joskus taputti leikillisesti pyllylle, tai toinen ihaili avoimesti katsellaan nätin työkaverin tissejä.

Seuraavassa työpaikassani naiset (erästä kahvipöytäkeskustelua kuunnellessani) valittivat: "Mikä meissä on vikana, kun mieskollegamme eivät koskaan kopeloi?"

"Kaikki on suhteellista", sanoi Einstein! :-)

Sosiaalipsykologi

Jepjep:
"Hypoteesini on, että keskustelu rasismista ja muusta erottelusta (myös kantaväestön kiusaamisesta/eronteoista) on pohjimmiltaan johtuisin ihmisen dualistisesta ajattelusta."

Hyvä huomio! Ja tämä varmaan on osasyy siihen, että rasismikeskusteluissa on niin vaikea kuunnella toisiaan. Kumpikin osapuoli hautautuu poteroihinsa, koska vastapuoli edustaa jotain negatiivista, vaarallista ja väärää.

On myös huomionarvoista, että usein samat henkilöt "vastaavat" monenlaisista ennakkoluuloista. Tutkimusten mukaan yksilö jolla on ennakkoluuloja yhtä ryhmää kohtaan (esim. maahanmuuttajat) on myös usein ennakkoluuloinen muita ryhmiä kohtaan (esim. homoseksuaaliset, kehitysvammaiset, feministit). Tätä ilmiötä kutsutaan termillä "generalized prejudice". Tästä syystä on oletettavissa, että ennakkoluulot eivät yleensä johdu niinkään kohteesta, vaan ennakkoluuloisen yksilön yleisistä asenteista. Tämä on todistettu useissa tutkimuksissa, joissa on havaittu, että esim. rasistiset ihmiset yleensä tuntevat enemmän ennakkoluuloja myös fiktiivistä ryhmää kohtaan (esim. jos henkilö saa kuulla kuuluvansa ryhmään M, hänen mielestään ryhmän G jäsenet ovat laiskempia, tyhmempiä, jne.). Lisätietoa mm täältä:

http://www2.uni-jena.de/svw/igc/SS_09/workshop%20Duckitt/obligatory%20re...

http://en.wikipedia.org/wiki/Minimal_group_paradigm

Voisiko siis olla hedelmällistä kohdentaa keskustelu ja tutkimus nykyistä enemmän yleisiin ennakkoluuloihin, kuin yksistään rasismiin? Olisi tärkeää muistaa, että ennakkoluulojen uhriksi voi joutua minkä tahansa ryhmäjäsenyyden tähden. Toki olen edelleen sitä mieltä (kuten myös Jepjep), että rasismista ja diskriminoinnista tulee puhua niin kauan kuin niitä esiintyy, mutta voisimme nostaa voimakkaammin esille yleistä ennakkoluuloisuutta, ja sen syitä.

Otetaan vielä yksi mielenkiintoinen asia mukaan: Ennakkoluulot ja muut negatiiviset sosiaaliset asenteet yleensä lisääntyvät silloin, kun turvattomuuden tunne lisääntyy yhteiskunnassa. Tämä johtuu mm. auktoritääristen asenteiden lisääntymisestä uhkaavissa sosiaalisissa tilanteissa. Teoreettisesti olisi siis ihan mahdollista, että ennakkoluulot ovat lisääntyneet Suomessa ja muualla Euroopassa ekonomisen kriisin ym. uhkakuvien vuoksi viime vuosina. Tälle hypoteesille löytyy tukea kansainvälisten laboratorio- ja empiiristen kokeiden tulosten perusteella, esim:

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S009265660900124X

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/0162-895X.00322/abstract

Tässä vielä luento aiheesta: http://ccdl.libraries.claremont.edu/cdm/singleitem/collection/lap/id/54

Sosiaalipsykologi

Metusalah:

"Seuraavassa työpaikassani naiset (erästä kahvipöytäkeskustelua kuunnellessani) valittivat: “Mikä meissä on vikana, kun mieskollegamme eivät koskaan kopeloi?”

On surullista, että naiset on ennenmuinoin (ja yhä jossain määrin vieläkin) opetettu ajattelemaan, että kopelointi ja ulkonäöstä huomauttelu on positiivista ja toivottavaa huomiota (ja vielä työpaikalla!). Onneksi nämä asenteet ovat muuttumassa. On mahtavaa elää aikakaudella, jolla tulen sukupuolestani huolimatta useimmiten kohdatuksi ammattitaitoisena henkilönä, enkä jonain kävelevänä tissi/pylly-oliona. Olisi absurdia, jos joku työkavereistani rupeaisi joskus nipistelemään tai tytöttelemään! Kuitenkin tiedän tuota tapahtuvan vielä useilla työpaikoilla.

Timo Suvanto

"Agressio on olemassa jos se on olemassa, sen paras mittari on kokijan kokemus."

Tämä näkökulma johtaa kyllä aika ohuelle jäälle. Vähän sama, kuin jos oikeudessa katsottaisiin, että tappelussa alakynteen saaneen näkemys on parempi kuin voitolle jääneen ja todistajan.

kommentaattori

>> “Vain opiskellut? Et siis valmistunut mistään?”

> Kyllä. Huomasin graduvaiheessa 1994-5 että on sellainenkin asia kuin internet, ja että opiskelemalla HTML-koodin viikonlopussa edistää työmarkkina-asemaansa enemmän kuin vuosien höpöhöpöaineiden opiskelulla.

Heh. Vanha klassikko:

http://xkcd.com/519/

Parabellum

Kyllä Suomesta rasismia löytyy.

Yksi taho mistä sitä löytyy erityisen paljon on maahanmuuttajien keskuudesta. On yleisesti tiedossa, että monet maahanmuuttajaryhmät eivät voi sietää toisiaan. Pelkästään jo somalien kesken eri klaanit ovat vihoissaan keskenään, täällä Suomessakin. Myös muslimien suhtautuminen "vääräuskoisia" kohtaan on usein aggressiivista. Tällainen vakava etnisperäinen vihanpito on perinteisesti täysin vierasta Suomessa. Meilläkin on toki karikatyyriset heimomme ja esim. perinteinen herraviha, mutta mistään varsinaisesta ongelmasta ei voida puhua. Suomalaiset ovatkin kansainvälisesti hyvin homogeeninen kansa, ehkä juuri siksi, että meillä ei ole toisia syrjivää "rasismia" kuten monessa muussa maassa. Tästä soisin maahanmuuttajienkin ottavan opikseen, kun kerran syy monen heidän Suomeen tuloon on koettu syrjintä ja väkivalta.

Jackass

"Eroja voi syntyä ensinnäkin jo siitä, mitkä objektiiviset asiat kukakin subjektiivisesti kokee rasistiseksi kohteluksi. Siitä, miten eri tavoin maahanmuuttaja ja kantasuomalainen voivat tulkita yhteisen kohtaamisensa, todisteena Jussi Halla-ahon ja Umayya Abu-Hannan versiot aamuisesta hetkestä Eiran päiväkodin nurkilla".

Tai onko objektiivisen keskustelun kannalta syytä olettaa että Jussi Halla-aho olisi hyvä todistaja? Hän on mm kirjoittanut lähes häiriintyneen kirjoituksen jossa hän hekumoi ampuvansa homon, ja koko tarina kuulosti lähinnä säälittävältä.

Utelias

"Timo Suvanto, Halla-ahon lausunto voi olla osin tai kokonaan väärä, mutta se tässä yhteydessä muistuttaa siitä, kuinka subjektiivisia tulkinnat toisten verbaalisesta ja elekielisestä käyttäytymisestä ovat."

Minua edelleen kiinnostaa tietää, miksi Hamilo pitää Halla-ahon kirjoitusta objektiivisena, mutta Abu-Hannan kertomus on subjektiivinen.
Samoin tuossa A-Talkissa Hamilo oli sitä mieltä ettei se neekeri -huutelu ole välttämättä rasismia eikä tämän nimittelyn kohde voi sitä rasismiksi määritellä vaan siihen pitää olla joku mittari. Tässä ollaan lähellä sitä ajattelutapaa, jossa se Oikea Objektiivinen Määrittelijä on valkoinen mies (naistutkimus on turhaa koska se ei ole objektiivista, rasismia ei voi määrittää muut kuin ulkopuoliset, "objektiiviset" tahot yms), joka on ikävän yleistä myös ihan "tieteellisen realismin" piireissä. Tuokin tosin voidaan laittaa sen piikkiin, että sosiologian parissa sanat pitää valita erittäin huolella koska sitä eksaktia tutkimustulosta ei voida saavuttaa.

Todetaan vielä että oomien kokemusteni perusteella olen varovaisesti samaa mieltä Hamilon ajatuksesta ettei Suomessa rasismia esiinny niissä mitoissa ja väkivaltaisissa esiintymismuodoissa kuten monessa muussa Euroopan maassa. Hämmentää myös se että joku olisi Hamiloa rasistiksi leimaamassa hänen puheidensa vuoksi.

bogreol

Tulipa noista haastattelututkimusten luettavuudesta mieleeni, että juttelin kerran tutkijan kanssa, joka teki monikulttuurisuustutkimusta äänittäen kohdehenkilöidensä käsityksiä maahanmuuttajien sopeutumisesta työyhteisöön. Haastateltavien joukossa oli ihmisiä, jotka ilmaisivat eleillään "read my lips" ja antoivat ymmärtää varsinkin yhden maahanmuuttajaryhmän kanssa olevan vaikeuksia, ääneen sitä ei sanottu. Tutkimus purettiin kuitenkin ääninauhoista, missä poliittisen korrektisti väisteltiin ongelmia ja oltiin sopeutuvinaan ja nauttivinaan moninaisuudesta. Maahanmuuttajille, omaankin perheeseeni, taas kerran vuodessa tulee joltain maahanmuuttajainstanssilta, kysely kuinka paljon rasismia perheemme maahanmuuttaja on kokenut, millaista oikeudellista apua hän tarvitsee puuttuakseen tilanteeseen jne.

Kommunistisen propagandan tehtävä aikoinaan oli nöyryyttää, ihmisten oli vaiettava, vaikka heille kerrottiin valheita, heidän oli jopa toistettava noita valheita. Poliittinen korrektius, mikä ulottuu tutkimukseenkin, ajaa samaa asiaa. Opimme toistelemaan tarvittavia monikulttuurisuusfraaseja, tekemään maahanmuuttajista uhreja, halajamaan moninaisuutta, vaikka sisimmässämme tiedämme, että meitä vain manipuloidaan. Rasistijahdit ovat osa tätä ihanneyhteiskunnan luomista.

Leena Eskola

Minä kirjoitin: “Agressio on olemassa jos se on olemassa, sen paras mittari on kokijan kokemus.”

Timo Suvanto kirjoitti: "Tämä näkökulma johtaa kyllä aika ohuelle jäälle. Vähän sama, kuin jos oikeudessa katsottaisiin, että tappelussa alakynteen saaneen näkemys on parempi kuin voitolle jääneen ja todistajan."

Hyvä Timo Suvanto, jos agression kokemuksen paras mittari ei olisi kokijan kokemus, ei agressiota olisi olemassakaan. Kuvitellaan että sinä päätät jossakin satunnaisessa kohtaamisessa kohdistaa iskun minun nenääni, ja minä jään alakynteen. Minä kutsun poliisin ja käydään seuraava keskustelu: Minä: "hän oli agressiivinen". Sinä: "leikkiähän minä".

Jos vallankäyttäjältä (väkivallan käyttäjältä, rasistisen tai seksistisen teon tekijältä) kysytään, ei (kohteen negatiiviseksi kokemaa) vallankäyttöä ole olemassakaan. Jos kysytään kohteelta, se on olemassa. Niinpä seksuaalista häirintää on se minkä kohde kokee häiritseväksi, vaikka tekijä kokisikin kyseisen teon oikeudekseen (tai ns. huumorin tms. varjolla oikeutetuksi). Maailma, jossa vahvemman oikeus vallitsee, siis vallankäyttäjän, rasistin ja häiritsijän oikeus, on sikäli näppärä, että samalla poistuu määritelmän mukaan niin väkivalta, rasismi kuin häirintäkin. Vallankäyttäjän näkökulmasta moinen toiminta on leikkiä, jostain syystä oikeutettua, on kohteen itsensä aiheuttamaa (mitä on niin ärsyttävä), tai muka kohteen kannalta myönteistä (seksuaalisesti motivoitu, kohteen kannalta ei-toivottu, tekijän kannalta mahdollisesti hyvinkin suorasukainen lähestyminen). Kaikki olisi hyvin, kun vain kohteet ymmärtäisivät paikkansa.

Mitä Marko Hamilon alkuperäiseen kysymykseen tulee, en minä tiedä miten rasismia pitäisi tutkia. Minua ei kuitenkaan vakuuta Hamilon argumentointi rasismin kokijan ärsyttävyydestä mahdollisena rasismin pois-selityksenä. Se kuulostaa minusta epäilyttävästi samalle kuin naisiin kohdistuva moite, että he ovat itse syypäitä kohtaamiinsa seksistisiin väkivallantekoihin, mitäs näyttävät niin hemaisevilta. Kohteen näkeminen ongelmiin syyllisenä on vallankäyttöä puhtaimmillaan.

Metusalah

Sosiaalipsykologi: "On mahtavaa elää aikakaudella, jolla tulen sukupuolestani huolimatta useimmiten kohdatuksi ammattitaitoisena henkilönä, enkä jonain kävelevänä tissi/pylly-oliona."

Kun mies/miehiä ja nainen/naisia kohtaavat millaisissa olosuhteissa tahansa, on sex appeal aina läsnä, halusimmepa sitä tai emme. On toki totta, että "elämme aikakaudella", jolloin jokseenkin kaikki sivistyneet yksilöt osaavat käsitellä tämän tilanteen kultivoidusti, näyttämättä kaikkia syvimpiä tuntojaan, mutta silti me kaikki ihmislajin edustajat olemme aina myös "tissi/pylly/pippeli-olioita", vaikka olisimme kuinka laadukkaita oman substanssimme asiantuntijoita tahansa.

PS: Tämä seksi-aihe menee nyt vähän off topicin puolelle, mutta sivuaa osaltaan pääkeskustelua.

Timo Suvanto

Esimerkiksi minä koen Leena Eskolan kirjoituksen aika agressiiviseksi itseäni kohtaan. Onko minun kokemukseni silloin paras mittari Leena Eskolan agressiolle? Leena itse voi olla hyvinkin eri mieltä omasta agressivuudestaan. Kykeneekö hän itse mittaamaan parhaiten agressiotaan? Vai olisiko joku kolmas, vähän enemmän ulkopuolinen parempi mittaamaan, onko kirjoituksessa ollut agressiota minua kohtaan?

Ihmiset kokevat tunneasioita eri tavalla. Jos agressioon, rasismiin, kiusaamiseen yms. liittyy fyysistä väkivaltaa, niin sen vaikutuksia voidaan mitata edes jotenkin yhteismitallisesti. Mustelmien tai katkenneiden hampaiden määrällä, sairasloman pituuksilla... Sen sijaan uhkailun, pilkan tai haukkumisen tasolle jäävät teot jättävät niin kovin erilaiset jäljet eri ihmisiin. Kahden ihmisen toraillessa molemmat voivat pitää itseään uhrina ja toista syyllisenä. Siksi minusta agressiota kokeneen tuntemus on äärimmäisen huono mittari agressiolle.

Multikulti Kukkahattutäti

"Tämä pitää todellakin paikkansa! Eräässä työpaikassani naiset valittivat “seksuaalisesta häirinnästä”, kun joku miehistä joskus taputti leikillisesti pyllylle, tai toinen ihaili avoimesti katsellaan nätin työkaverin tissejä."

Tuollaisesta 'leikkimielisestä läpsyttelystä' seuraa tälläistä:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013013116623327_uu.shtml

"Työpaikalla reipas huumori"

Pomolle tuomio seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja työsyrjinnästä

Miesvaltaisella alalla työskennelleen naisen pomo läpsi takapuolelle ja tarttui rintoihin.

Etelä-Savon käräjäoikeudessa käsiteltiin tapausta, jossa pomo seksuaalisesti hyväksikäytti ja lopulta irtisanoi työntekijänsä. Tapahtumat sijoittuvat vuosien 2007 ja 2010 välille.

Pienessä firmassa ainoana naisena työskennellyt asianomistaja kertoi oikeudessa pomonsa muun muassa läpsineen häntä takapuolelle, tarttuneen häntä rintoihin, kutsuneen kullaksi ja ehdotelleen töissä niukkojen vaatteiden käyttämistä.

Metusalah

Kukkahattutäti: Linkkisi oli hyvin huono esimerkki kertaluonteisesta "leikkimielisesta taputtelusta". Itseasiassa linkkisi tapaus oli malliesimerkki räikeästä sovinismista ja törkeästä seksuaalisesta häirinnästä. Ruokaillessakin voidaan syödä siististi, tai sitten niin, että kastikkeet valuvat rinnuksille ja pöytäliinalle; silti molempia tapoja voidaan yleisellä tasolla nimittää "syömiseksi". Minkä vuoksi esimerkeissä pitää aina eksyä äärimmäisyyksiin?

PS: sana "aggressio" kirjoitetaan kahdella g-kirjaimella; siis aggressiivinen.

Timo Suvanto

"Pienessä firmassa ainoana naisena työskennellyt asianomistaja kertoi oikeudessa pomonsa muun muassa läpsineen häntä takapuolelle, tarttuneen häntä rintoihin, kutsuneen kullaksi ja ehdotelleen töissä niukkojen vaatteiden käyttämistä."

"Se kuulostaa minusta epäilyttävästi samalle kuin naisiin kohdistuva moite, että he ovat itse syypäitä kohtaamiinsa seksistisiin väkivallantekoihin, mitäs näyttävät niin hemaisevilta. Kohteen näkeminen ongelmiin syyllisenä on vallankäyttöä puhtaimmillaan."

Islamilaisissa maissa yllä olevat konfliktitilanteet on ratkaistu nerokkaasti. Ensinnäkin naiset eivät pukeudu niukkoihin vaatteisiin vaan juuri päinvastoin. Toiseksi naisen todistusarvo on oikeudessa vain puolet miehen todistusarvosta. Näin ollen miesten kiusaukset läpsiä naisia pyllylle ja ehdotella pukeitumista vähiin vaatteitteisiin on pyritty minimoimaan ja kuten myös naisten halu nostaa juttua seksuaalisesta ahdistelusta. Oikeudessa kun luultavasti tulisi turpaan. Sopisiko tämä filosofia meille, se onkin jo ihan eri juttu.

Emp

Keskustelussa on kokonaan jäänyt käsittelemättä se puoli, ettei se toisen ärsyttävyyskään ole kuin ärsyyntyneen subjektiivinen kokemus. Mikä on oikeasti objektiivisesti ärsyttävää? Millä tavalla tarkasteltavan henkilö vaikuttaa siihen, mikä arvioidaan ärsyttäväksi ja mikä ei? Jos lapset puhuvat bussissa kovaan ääneen, ovat ihmiset usein hyvin ymmärtäväisiä. Jos kaveri humalaisena puhuu niitä näitä, kaverit ymmärtää, että viinahan se siinä puhuu. Onko ihan varma, että täsmälleen sama käytös lauttasaarelaiselta pukumieheltä koetaan yhtä ärsyttäväksi kuin arabinnäköiseltä naiselta?

Itse naisena olen huomannut, ettei kriteerit sopivalle ole ihan samat kuin ne ovat miehille. Tälläiseen ärsyttävyyskynnyksen ertssoisuuteen viittaa sekin, että Abu-hannan juttua arvioitiin heti siitä, ettei hän osoita riittävää kiitollisuutta Suomea kohtaan, vaikka on saanut yhteiskunnaltamme vaikka mitä. Kuinka monen suomalaisen valituksia on moitittu kiitollisuuden puutteesta, vaikka hekin ovat saaneet yhteiskunnaltamme varmasti monenlaista? Aika suoraanhan tuosta käy ilmi, että sellainen puhe, joka suomalaisen suusta EI ole ollenkaan ärsyttävää, on tavattoman ärsyttävää pakolaisen suusta. Ärsyttävyys siis on voimakkaasti riippuvaista henkilöstä ja hänen asemastaan. Hamilokaan ei tykkää, että hänen tutkimukseen kohdistuvasta kritiikistään ärsyynnytään enemmän, kun huomataan se puuttuva akateeminen tutkinto.

Marko Hamilo

"Keskustelussa on kokonaan jäänyt käsittelemättä se puoli, ettei se toisen ärsyttävyyskään ole kuin ärsyyntyneen subjektiivinen kokemus. Mikä on oikeasti objektiivisesti ärsyttävää? Millä tavalla tarkasteltavan henkilö vaikuttaa siihen, mikä arvioidaan ärsyttäväksi ja mikä ei? Jos lapset puhuvat bussissa kovaan ääneen, ovat ihmiset usein hyvin ymmärtäväisiä. Jos kaveri humalaisena puhuu niitä näitä, kaverit ymmärtää, että viinahan se siinä puhuu. Onko ihan varma, että täsmälleen sama käytös lauttasaarelaiselta pukumieheltä koetaan yhtä ärsyttäväksi kuin arabinnäköiseltä naiselta?"

Mikä relevanssi tällä kaikella on?

Oleellista on vain se, että eri yksilöt saavat osakseen hyvin erilaista kohtelua, ja sen vuoksi yksittäistapaukset ja anekdootit voivat liioitella tai vähätellä todellista epäasiallisen / rasistisen huutelun määrää.

Minun esittämäni argumentit ovat täsmälleen yhtä päteviä tai epäpäteviä täysin riippumatta siitä, mitä kirjoja olen lukenut tai jättänyt lukematta. Ad hominem -argumentit ovat ärsyttäviä siksi, että niiden kelvottomuuden pitäisi olla kaikkien tiedossa.

emp

Ahaa. Joten on täysin relevanttia selittää joidenkin kohtaaman rasistisen huutelun määrää vain sillä yksilön ulkonäöllä? Sekin on vain eräs yksilöllinen ominaisuus, joka sattuu vaikuttamaan hänen saamansa kohtelun laatuun? Ilmeisesti ymmärsin nyt sinua tavattoman väärin, koska luulin tämän ärsyttävyys-ominaisuuden olevan sellainen "itseaiheutettu" ominaisuus, josta yksilö voisi halutessaan luopua. Mutta sinä tarkoititkin mitä tahansa yksilöllisiä piirteitä, joihin lukeutuvat myös kaikki sellaiset piirteet, joihin yksilö ei voi mitenkään vaikuttaa tai niitä muuttaa.

Itse kyllä pitäisin hyvin erilaisina tässä sellaisia ominaisuuksia, joita todella voi muuttaa suhteellisen helposti itsessään (kuten käyttäytyminen ja provosoivuus) kuin sellaisia ominaisuuksia, joista on suorastaan mahdotonta päästä eroon (kuten sukupuoli, ulkonäkö tai - rotu / etninen tausta). Millä tavalla ajattelit olevan jotenkin vähemmän rasistisista asenteista kertovaa huudella kommentteja arabin näköiselle naiselle kuin siistille pukumiehelle? Jos siis Abu-Hanna kohtaa habituksensa takia enemmän rasistista huutelua (jolloin hänen kokemuksensa vääristää yleiskuvaa huutelun määrästä), niin eikös sen lauttasaarelaisen pukumiehen kokemus ole yhtä lailla vääristynyt? Hänen kohdallaan vain vääristymä on sinne huutelun vähäisyyden suuntaan (johtuen hänen yksilöllisestä huutelijoita vähemmän provosoivasta habituksestaan)? Mikset yhtä lailla painota tätä yksilön kokemuksen huonoa yleispätevyyttä, vaan vain Abu-Hannan provosoivaa ärsyttävyyttä (joka taitaa olla aika paljolti myös ns. katsojan silmässä)?

Kai on aika tavalla itsestään selvää, että sellaiset ulkomaalaisen näköiset ihmiset, jotka ulkonäöltään vastaavat ennakkoluuloista mielikuvaa vaikkapa arabeista erityisen hyvin, saavat enemmän huutelua osakseen, kuin sellaiset ulkomaalaiset, joiden habitus vaikkapa business-puvun takia on ennakkoluuloisesta mielikuvasta jollakin tapaa poikkeava. TÄMÄKÖ on se tutkimustulos, jota tässä olet jäänyt kaipaamaan? Että jos ei näytä ihan hirveän ulkomaalaiselta, hirveän muslimilta tai hirveän erilaiselta, kuulee huutelua vähemmän??? Just. Kertooko ihan oikeasti mielestäsi jotakin kovin olennaista rasismin määrästä se, jos oikein länsimaalaisen näköinen ihminen ulkomaalaisena Suomessa ei koskaan kuule ikäviä kommentteja? Ja saa käyttäytyäkin paljon provosoivammin ja ärsyttävämmin kuin ulkonäöltään selkeän tunnistettavan afrikkalainen / arabi ilman seuraamuksia? Eikös ole nimenomaan rasismia, jos tilanne on tuo? Ulkomaalaisen pitää "ostaa" henkilökohtainen koskemattomuus kantamalla ulkoisia merkkejä (ouku), joilla kertoo olevansa "länsimaalaistunut".

Marko Hamilo

emp:

"Joten on täysin relevanttia selittää joidenkin kohtaaman rasistisen huutelun määrää vain sillä yksilön ulkonäöllä? Sekin on vain eräs yksilöllinen ominaisuus, joka sattuu vaikuttamaan hänen saamansa kohtelun laatuun? Ilmeisesti ymmärsin nyt sinua tavattoman väärin, koska luulin tämän ärsyttävyys-ominaisuuden olevan sellainen “itseaiheutettu” ominaisuus, josta yksilö voisi halutessaan luopua. Mutta sinä tarkoititkin mitä tahansa yksilöllisiä piirteitä, joihin lukeutuvat myös kaikki sellaiset piirteet, joihin yksilö ei voi mitenkään vaikuttaa tai niitä muuttaa."

Minä puhuin ilmiön vaihtelun selittämisestä. Ymmärrätkö mitä sillä tarkoitetaan? Ymmärrätkö ettei se ota minkäänlaista kantaa ilmiöiden hyväksyttävyyteen?

"Jos siis Abu-Hanna kohtaa habituksensa takia enemmän rasistista huutelua (jolloin hänen kokemuksensa vääristää yleiskuvaa huutelun määrästä), niin eikös sen lauttasaarelaisen pukumiehen kokemus ole yhtä lailla vääristynyt? Hänen kohdallaan vain vääristymä on sinne huutelun vähäisyyden suuntaan (johtuen hänen yksilöllisestä huutelijoita vähemmän provosoivasta habituksestaan)?"

Exactly. Ninhän minä kirjoitin:

"Oleellista on vain se, että eri yksilöt saavat osakseen hyvin erilaista kohtelua, ja sen vuoksi yksittäistapaukset ja anekdootit voivat liioitella tai vähätellä todellista epäasiallisen / rasistisen huutelun määrää."

Ja juuri tämän takia tarvitsemme kvantitatiivista tutkimusotetta saadaksemme selville ilmiön yleisyyden.

Fëanor

Tästä on sukeutunut aika kiintoisa keskustelu. En tiedä, kuinka tarkkaan Marko Hamilo on seurannut esimerkiksi Tiede-keskustelufoorumilla käytävää vääntöä, mutta selvää on, että kirjoitus osui joihinkin varsin kipeästi.

Ymmärsin Hamilon pääpointin olevan lyhyesti suurin piirtein se, että nykyisenlainen rasismi"tutkimus", jossa lopputulos on käytännössä ennalta päätetty kuin Venäjän vaaleissa, kärsii älyllisestä epärehellisyydestä ja että siihen pitäisi tulla korjaus. Ja siitäkös äläkkä nousi: rasismia, rasismia, rasismia! Vain rasisti saattaa vaatia tieteellisten menetelmien käyttöä silloin, kun on olemassa mahdollisuus, että se saattaisi kääntää rasismitutkimuksen lopputulosta suuntaan, joka voisi kyseenalaistaa väitteet rasismin laajuudesta ja sitä myötä myös tarpeen ihmisten vakoiluun ja sananvapauden rajoittamiseen! Ja miten rasismilla ratsastavat vanhat NL/DDR/Stasi-aktiivit hengenheimolaisineen silloin pääsisivät pätemään?

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, kuuluu vanha sanonta.

Mie

"Ymmärsin Hamilon pääpointin olevan lyhyesti suurin piirtein se, että nykyisenlainen rasismi”tutkimus”, jossa lopputulos on käytännössä ennalta päätetty kuin Venäjän vaaleissa, kärsii älyllisestä epärehellisyydestä ja että siihen pitäisi tulla korjaus."

Nykyinen rasismitutkimushan on pääasiassa uhrin näkökulmasta lähtevää kvalitatiivista tutkimusta. Ts. käydään läpi uhrin kokemuksia. Tämä ei sinällään ole älyllisesti epärehellistä. Ongelma on se, että tällainen tutkimusote (joskin pitäisi tällaista nyt enemmänkin "tutkimuksena" kuin ns. tutkimuksena, jos ymmärrät mitä tarkoitan) ei tietenkään kyekene vastaamaan niihin keskeisiin kysymyksiin.

Taannoinhan suomalaisten asenteista (gallup) uutisoitiin mediassa, että entistä vähempi omaa rasistisia asenteita. Esim. niiden osuus joiden mukaan tietyn ihonvärin omaavat ihmiset eivät pysty toimimaan länsimaisessa yhteiskunnassa oli merkittävästi laskenut.

Emp

Minä vain tuossa aiemmin kyseenalaistin sen ominaisuuden, jonka kuvasit erilaisen kohtelun syyksi. On hyvin mahdollista, että se erilaisuus ärsyttävyydessä Abu-Hannan ja sen lauttasaarelaismiehen välillä ei olekaan toisen käyttäytymisen provosoivuus, vaan ennemminkin sukupuoli ja vaatetyyli. Niinpä sen kvantitatiivisen rasismin määrän tutkimisen lisäksi oli hyvä tutkia sitäkin, millaisin syin valikoituu rasismin kohteeksi. Eikä tätä pidä kysyä rasismiin syyllistyneiltä (koska heidän näkemyksensä on subjektiivinen). Eikä kohteiltakaan. Tarvitaan kattava objektiivinen tutkimus rasismin kohteiden tyypillisistä piirteistä. Sitten voidaan tutkia, onko juuri tällaisin -mahdollisesti synnynnäisin ja muuttamattomissa olevin - piirtein varustettujen kokeman rasismin määrä erityisen elämää häiritsevällä tasolla. Nääs kun hirveesti ei auton alle jäänyttä lohduta se, että suurin osa samaan aikaan katua ylittäneistä kuitenkin selvisi ehjin nahoin.

Eli toisin kuin tunnut olettavan, en vastustanut ollenkaan ajatusta rasismin kvantitatiivisesta tutkimisesta. Olen vain sitä mieltä, ettei rasismin häiritsevyys muuotu siitä vähäisemmäksi yksilön kannalta, ettei se kohdistu kaikkiin rotuihin tai kaikennäköisiin maahanmuuttajiin samalla voimakkuudella. Yleisen määrän lisäksi pitää siis tutkia myös rasismin määrällistä haitta-astetta sellaisten yksilöiden kannalta, jotka syystä tai toisesta siitä erityisesti kärsivät. Tutkittava on siis myös sitä, kuinka paljon rasismitilanteita on ja kuinka ne mahdollisesti kasaantuvat joillekin toisten niiltä lähes välttyessä. Olet nimittäin juuri itse kovastikin todistellut sitä, että jakauma tuskin on tasainen kaikkien ulkkareiden kesken.

Metusalah

Vuosia sitten muusani oli opettajana ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Eräänä vuonna hänen oppilaakseen tuli nuori romaninainen, joka halusi opiskella itselleen kunniallisen valkolaisten ammatin. Kyseessä oli kokin ammattitutkinto. Nuori neitonen oli ahkera ja sinnikäs, vaikka lukeminen ja kirjoittaminen sujuivat hieman nihkeästi, mutta opettajakunta kannusti häntä.

Sitten, yllättäen, tämä rohkea nainen oli kolme päivää pois koulutuksesta mitään ilmoittamatta. Vaimoni pelkäsi jo, että hän on jättänyt koulutuksen kesken. Kuinka ollakaan, neljäntenä päivänä tämä nuori romaninainen ilmestyi kurssille silmät mustana ja koko vartalo mustelmilla. Hän kertoi itkuisin silmin, että heimoveljet olivat pahoinpidelleet hänet, koska saivat kuulla, että kokkikoulutuksessa piti pukeutua valkolaisten vaatteisiin! Näinkin voidaan suhtautua rasismiin ...

Entäpä sitten kunniamurhat, joita tietyt rodut/uskontosuunnat toteuttavat? Keskustellaanko niistä? Suomalaiset eivät kunniamurhia tee, mutta ottaisiko Abu-Hanna kenties osaa siihen rupatteluun?

Mie

Metu, jos keskustellaan rasismista niin sitten varmaankin kannattaa keskustella rasismista. Miksi tuoda keskusteluun kulttuurien sisäisiä kunniasääntöjä tms. sikäli kun niissä on kyse jostain ihan muusta?

Metusalah

"Miksi tuoda keskusteluun kulttuurien sisäisiä kunniasääntöjä tms. sikäli kun niissä on kyse jostain ihan muusta?"

Jos esimerkiksi nuori nainen pitää "kunniamurhata" sen vuoksi, että tämä alkaa seurustella "vääräuskoisen" tai "väärän ihonvärin" omaavan nuorukaisen kanssa, mistä muusta siinä on kyse kuin rasismista raaimmillaan? Tai sitten tuo romaniesimerkkini; rasismia räikeimmillään. Voisitko Mie selittää minulle, miksi et näe esimerkeissäni rasismia? Missä käsityksemme rasismista eroavat?

qed

Hamilon kritiikki 'case-tutkimuksia' vastaan osui ja upotti. Juuri oletettua populaatiota koskevien yleistysten tekeminen on 'case-tutkimusten' suurin ongelma.

Case-tutkimuksella on kuitenkin tarkoituksensa -- ja se on syy-seurausmekanismien tunnistaminen ja selittäminen. Tapaustutkimuksia tehdään sen takia, että syntyisi käsitys, miksi asiat tapahtuvat niin kuin ne tapahtuvat.

Valitettavasti suuri osa näkemistäni tapaustutkimuksista ei ole tätä oivaltanut, vaan 'tutkijat' tekevät juuri Hamilon mainitsemia virheellisiä yleistyksiä: "[itse valitsemieni neljän haastattelun perusteella] rasismi on Suomessa suuri ongelma..."

emp

qed:

Itse asiassa itse teet nyt tavallaan virheellisen oletuksen. Miksi suuren ongelman suuruus olisi automaattisesti vain ongelmallisten tapausten yleisyyttä ja perustuisi tapausten suureen lukumäärään? Miksei ongelma yhtä lailla voi olla suuri sillä tavalla, että se haittaa suuresti niitä, joita se koskettaa? Vai onko mielestäsi ihan ok sanoa, etteivät vaikkapa johtoportaan ylisuuret optiot ole suuri ongelma, koska niitä saavien määrä on kuitenkin tavattoman pieni? Asunnottomuus ei ole suuri ongelma, koska suurimmalla osalla on asuntoja ja asunnottomuuskin tuntuu kohdistuvan erityisesti tietynlaisiin yksilöihin, joiden ominaisuudet "selittävät" asunnottomuuden? Tai aiheeseen liittyen: Ulkomaalaisten tekemät rikokset eivät ole suuri ongelma, koska niitä kuitenkin on aika vähän?

Voiko siis ongelma olla "suuri" kvalitatiivisten ominaisuuksiensa perusteella vai onko termi varattu ainoastaan kvantitatiivisen lukumäärän perusteella yleisiksi osoitetuille ilmiöille? Saako ongelmaa luonnehtia suureksi siksi, että jotkut yksilöt kohtaavat sen usein ja kokevat lukumääräisesti monia tällaisia tilanteita tai se on heille hyvin suurta haittaa aiheuttava? Vaikka näitä yksilöitä ei olisikaan kovin suurta määrää? Herää etsimättä kysymys, miten lukumääräisesti kuitenkin kansainvälisesti verraten hyvin pieni ulkomaalaistaustainen väestömme voi olla "suuri ongelma" siitä huolimatta, että heitä on niin vähän? Kuka nyt lukee tilastoja väärin ja tekee virheen niiden tulkinnassa?

Marko Hamilo

Rasismin suuri määrä on relevanttia jos julkaistaan uutinen joka kertoo rasismin suuresta määrästä. Jos taas julkaistaan tutkimus, joka kertoo rasismin vähäisestä määrästä tai sen vähenemisestä, rasismin määrä tai muutos sen määrässä ei ole relevantti asia.

Mie

"Jos esimerkiksi nuori nainen pitää “kunniamurhata” sen vuoksi, että tämä alkaa seurustella “vääräuskoisen” tai “väärän ihonvärin” omaavan nuorukaisen kanssa, mistä muusta siinä on kyse kuin rasismista raaimmillaan?"

Kunniamurhissa on määritelmän mukaan kyse kulttuurin/yhteisön omien normien rikkomisesta.

Mutta jos sinulla on evidenssiä siitä, että ne kohdistuvat nimenomaan rotujen välisiin suhteisiin "syyllistyviin" (uskontokysymys on irrelevantti, sillä "rasismi" merkitsee rotusyrjintää), niin esitä toki sitä.

Mie

"Mie: Kulttuurin sisään koodattu rasismi (toisia kulttuureja kohtaan) ei ole rasismia?"

On toki. Siinä mielessä tuo romaniesimerkki on relevantti.

Mie

"Mie: Kulttuurin sisään koodattu rasismi (toisia kulttuureja kohtaan) ei ole rasismia?”

On toki. Siinä mielessä tuo romaniesimerkki on relevantti."

Eikun otetaan takaisin. Ei välttämättä. Rasismissa on perusmerkityksessään kyse etnisyydestä/rodusta, ei kulttuurista. Mikäli tähän kulttuurikäsitykseen sisältyy ym. aspekti, niin juu. Mutta jos ei, niin sitten ei.

En myöskään näe mielekkäänä laajentaa rasismin määritelmää tältä osin huteralle pohjalle.

Toinen Mie

Eli toisen kulttuurin edustajien halveksiminen on rasismia vain jos toisen kulttuurin edustajat ovat rodultaan tummempia. Vaaleaihoisempien kulttuurien halveksiminen jopa siinä mittakaavassa, ettei voi oman kulttuurin edustajien olevan 'väärän' kulttuurin edustajien seurassa tai ottavan minkäänlaisia vaikutteita (esim. pukeutumiseensa) toisesta kulttuurista väkivallan (jopa kuoleman) uhalla. Tällaisessa käyttäytymisessä väkivalta kohdistuu oman kulttuurin edustajiin, mutta se halveksunta toisen kulttuurin edustajiin. Käsittäisin, että erilaisten kulttuurin edustajien halveksiminen on lähempänä rasismia (syrjimistä rodun, uskonnon vuoksi) kuin väkivalta (mistään syystä). Väkivalta on väkivaltaa, rasismi on kai jotain muuta (mitä? Päänsisainen tunne - jokaisella erilainen?).

Sosiaalipsykologi

"Jos esimerkiksi nuori nainen pitää “kunniamurhata” sen vuoksi, että tämä alkaa seurustella “vääräuskoisen” tai “väärän ihonvärin” omaavan nuorukaisen kanssa, mistä muusta siinä on kyse kuin rasismista raaimmillaan?"

Tämäpä kiperä esimerkki, ja hyvä muistutus siitä kuinka vaikeaa on joskus määritellä ja ”lokeroida” ilmiöitä. Mielestäni tässä esimerkissä on kuitenkin ensisijaisesti kyse sisäryhmän koodistosta ja rakenteista, ei niinkään ryhmien välisestä ennakkoluulosta. Kaikilla sisäryhmillä on jonkinlaiset säännöt, joita yksilöiden tulee noudattaa saadakseen kuulua ryhmään. Yleensä näistä sääntörikkomuksista rangaistaan jollakin tavalla (väkivalta, sosiaalinen hylkääminen, suosion menettäminen, yms). Tästä voisi antaa lukemattomia esimerkkejä, tässä muutama: Mies joka ei ole tarpeeksi ”maskuliininen” kokee mahdollisesti syrjintää ja jopa väkivaltaa, koska hän on ns. ”neiti” tai ”hintti”; Jehovan todistaja ei joissain tapauksissa saa enää tavata perhettään, jos hän luopuu uskostaan, koska hän on tällöin ”harhaoppinen” ; Urheiluseuran kannattaja ei ole suosittu muiden kannattajien joukossa, jos hän pukeutuu ”väärän väriseen” pelipaitaan matsia seuratessaan; kristitty suomalainen valkoihoinen nainen kohtaa joiltain tahoilta vihaa, jos hän kääntyy muslimiksi ja alkaa pukeutua huntuun, jne.

Useimman ihmisen ”oletusasetuksena” on pitää omaa sisäryhmäänsä erityisen mahtavana ryhmänä. Hän kokee tätä kautta myös itse olevansa erityisen mahtava tyyppi, kuuluuhanhan hän niin mahtavaan ryhmään. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että muut ryhmät olisivat hänen mielestään huonoja tai vihattavia, mutta tämä mahdollisuus on toki olemassa. Ihmiselle on myös ominaista haluta säilyttää sisäryhmänsä yhtenäisenä ja stabiilina.

Tulkitsen siis esimerkin näin: kyseiset romanit eivät pahoinpidelleet naista siksi, että he olisivat rasistisia valkolaisia kohtaan, vaan siksi, että he kokivat tämän aikovan hylätä sisäryhmänsä tavat, ja sitä kautta tuottavan häpeää itselleen ja sukulaisilleen. Toki on hyvin paljon mahdollista, että he ovat myös rasistisia valkolaisia kohtaan, mutta mielestäni tämä nimenomainen teko ei ole rasismia. Mielestäni on tärkeää erottaa ”kunnia”rikos rasismista. Negatiivisia ilmiöitä vastaan on vaikea taistella, jos niiden takana olevia syitä ei pyritä selittämään mahdollisimman erotellusti.

Metusalah: Esimerkkisi on kiinnostava, kunniarikoksista olisi hyvä puhua enemmän. Minua kiinnostaa kuitenkin kovasti tietää miksi otit esimerkin esille? Haluaisitko mahdollisesti, että kunniarikoksen tekijöitä ja uhreja autettaisiin nykyistä enemmän (molemmat ovat kulttuurinsa rakenteiden uhreja, ja tarvitsevat täten apua), vai haluatko lisätä valkolaisten vihamielisyyttä romaneja kohtaan? Vai jotain muuta?

Vastapainoksi kertomuksellesi voin kertoa, että tunnen romaneja, jotka ovat ”hylänneet” ”heimonsa” tavat ilman minkäänlaisia negatiivisia seurauksia. Eräs entinen työkaverini (joka on romani) kertoi minulle, että vaatteistaan johtuen häntä ei yleensä luulla romaniksi, ja siksi hän ei koe enää läheskään niin paljon ennakkoluuloja ja syrjintää. Silloinen pomoni sen sijaan suuttui kuulleessaan hänen olevan romani. Sanoi sen olevan hyvä esimerkki siitä kuinka petollisia mustalaiset ovat, ja että työkaverini oli valehdellut koska ei työhaastattelussa kertonut syntyperäänsä. Lisäsi siihen vielä, että hän ei olisi ikinä palkannut tätä, jos olisi tiennyt tämän olevan mustalainen. Minua tämä hämmästytti, sillä kyseinen työkaverini oli siihen asti saanut vain kehuja. Eli, esimerkkejä ennakkoluuloista voi kertoa loputtomiin puolin ja toisin.

Metusalah

Mie kirjoitti: "Mutta jos sinulla on evidenssiä siitä, että ne kohdistuvat nimenomaan rotujen välisiin suhteisiin “syyllistyviin” (uskontokysymys on irrelevantti, sillä “rasismi” merkitsee rotusyrjintää), niin esitä toki sitä."

Määritelmiä on monenlaisia. Jos "rasisimi" siis merkitsee "rotusyrjintää", alla on yksi määritelmä siitä, mitä rotusyrjintä on. Minkä vuoksi uskontokysymys voisi olla "irrelevantti"?

Suomen valtion vuonna 1970 ratifioiman YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan rotusyrjinnällä tarkoitetaan:
»kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.»

Metusalah

"Haluaisitko mahdollisesti, että kunniarikoksen tekijöitä ja uhreja autettaisiin nykyistä enemmän?"

Kyllä. Juuri tätä tarkoitin.

Mie

"Eli toisen kulttuurin edustajien halveksiminen on rasismia vain jos toisen kulttuurin edustajat ovat rodultaan tummempia."

Ei, vaan mikäli halveksunta johtuu nimenomaan rodusta. Vrt. islamismi vs. länsimainen kulttuuri: edelliseen "blokkiin" kuuluu monen eri etnisen ryhmän/rodun edustajia, samoin jälkimmäiseen. Kyse ei siis ole rotusyrjinnästä, so. rasismista.

"Käsittäisin, että erilaisten kulttuurin edustajien halveksiminen on lähempänä rasismia (syrjimistä rodun, uskonnon vuoksi) kuin väkivalta (mistään syystä)."

Et suhteuta käsitteitä nyt mielekkäästi. Rasismi on ideologia jonka käytännön ilmentymiin voi kuulua väkivalta.

Mie

"Minkä vuoksi uskontokysymys voisi olla “irrelevantti”?"

Koska syrjintä/toisen halveksunta uskonnon perusteella ei ole määritelmällisesti rasismia.

Metusalah

"Koska syrjintä/toisen halveksunta uskonnon perusteella ei ole määritelmällisesti rasismia."

Onko sinulla lukihäiriö? Lue uudelleen (ajatuksen kanssa) mitä tuossa edellä linkitin, tai mitä "Toinen Mie" yrittää sinulle selittää.

Rasismia on vaikea mitata

Monesti hyviä laadullisia tutkimustuloksia, jotka täyttävät laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointikriteerit, tulkitaan ihan päin honkia. Tämä on usein tulkitsijan ammattitaidottomuutta ja usein myös vahinko. On tavallista että monet laadullisia tutkimuksia lukevat ihmiset luulevat Hamilon tavoin, että niillä pyritään yleistyksiin, tai mittaamaan kohdejoukon ja näytekoon yhteyttä suhdelukuna.

Minusta laadullisilla rasismia koskevilla tutkimuksilla on paikkansa jos ne pyrkivät kuvaamaan ko. ilmiöiden luonnetta ja mitä ne merkitsevät tapahtumaympäristössään.

Sen sijaan tilastoilla valehtelu on hyvin yleistä ja usein tarkoitushakuista. Siihen touhuun vasta saadaankin väriä kun "objektiivisten" lukujen päälle lyödään tulkitsijan kvalitatiivinen kanta asiaan.

Esko

Rasismin tutkiminen on typerää, jos tutkijat eivät edes tiedä rasismin määrittelyä. Verbaaliset loukkaukset eivät sorra kokonaista ihmisrotua, joten loukkaukset eivät täytä rasismin määrittelyn kriteerejä. Rasismia olisi, jos määriteltäisiin lailla tietylle ihmisryhmälle erityissuojelua kunnianloukkauksia vastaan.

Näinhän on tehty Suomessa, esimerkiksi kiihoitus kansanryhmää vastaan laki asettaa suomalaisen valtaväestön toisarvoiseen asemaan lain edessä. Fakta josta ei Suomessa paljoa puhuta, mutta jaksetaan aina mölistä rasismista, kun joku maahanmuuttajataustainen on kuullut neekeri-sanan, joka ei ole rasismin määrittelyn mukaan rasismia.

Rasismi-käsitettä viljellään tarkoitushakuisesti väärin, jotta suomalaiset eivät huomaisi itse olevansa lain edessä tois arvoisessa asemassa.

Erkki Lampi

Abu-hannahin on pakko olla Mossadin leivissä, muutoin vastaavan palestiinalaisuusvihamielisyyden aikaan saaminen koko maassa olisi tuskin mahdollista. Meillä on uskonnollinen siipi, joka hyväksyy kaiken mitä Isralel koskaan tuleekaan keksineeksi tehdä.
Uskonnosta vapaat ihmiset ovat luontaisesti pitäneet palestiinalaisten puolia.
Tilanne on muuttumassa, alan ajatella kristittyjen tapaan että viittö kuollutta israelilaista kohtaan on hyvä tappaa 500 palestiinalaista.
Paru vuotta sutten asuin Espoossa kunnan vuokratalon lähellä ja ulkoilutin kultaistanoutajaani talon lähellä. Ensin koirastani kiinnostui 7 vuotias kiinalaistyttö, mutta pian kaikki pihan lapset halusivat leikkiä kkoirani kanssa. Pahimmillaan seitsemää keppiä haluttiin heittää koiralleni hytä aikaa. Lapset olivat eri kulttuureista suurinn osa islaminuskoisia ja yksi pikku tyttö jäi mieleen, koska vakuutteli koko ajan näille islaminuskoisille ettei ole juutalainen, ikää hänellä oli ehkä 5 vuotta. Tuntuu että todellinen aito rasismikin tulee Suomeen tuontitavarana.

Marko Hamilo

"On tavallista että monet laadullisia tutkimuksia lukevat ihmiset luulevat Hamilon tavoin, että niillä pyritään yleistyksiin, tai mittaamaan kohdejoukon ja näytekoon yhteyttä suhdelukuna."

En luule mitään. Pertti Töttö havaitsi omassa laadullisessa tutkimuksessaan laadullisesta tutkimuksesta, että laadullisena esiintyvät tutkimukset tuppaavat olemaan määrillä argumentoivaa, vaikkakin täysin vailla määrällisen tutkimuksen menetelmällistä tiukkuutta.

Multikulti Kukkahattutäti

"Rasismin tutkiminen on typerää, jos tutkijat eivät edes tiedä rasismin määrittelyä. "

Rasismin tutkimisen ongelma on rasismin kokemisen subjektiivisuus, ei niinkään rasismin määrittely.

'Mitäs neekeri?' voidaan kokea rasistisena – siis rotuun perustuvana rotua ja sitä kautta yksilöä vähättelevänä – heittona, siinä missä hauskana juttuna.

Kaikki riippuu kontekstista ja tilanteesta aina lausujan äänenpainosta kohteen yöunien laatuun.

"Verbaaliset loukkaukset eivät sorra kokonaista ihmisrotua, joten loukkaukset eivät täytä rasismin määrittelyn kriteerejä."

Rasismi - eli suomeksi rotusorto tai modernimpana käännöksenä rotusyrjintä - ei tarkoita pelkästään rodun sortoa, vaikka tietyn havaitun tai kodetun rodun sortaminen onkin rasismia.

Kielellisesti ero on siinä, että rotusorto kirjoitetaan yhteen: Ei tietokonekkaan liity liiemmin tietoon tai koneeseen.

Englanninkielisestä Wikistä hyvä tiivistys:
"Racism is usually defined as views, practices and actions reflecting the belief that humanity is divided into distinct biological groups called races and that members of a certain race share certain attributes which make that group as a whole less desirable, more desirable, inferior or superior."

Yllämainittuun heittoon 'Mitäs neekeri' voi kohde tai sanoja liittää negatiivisen rotuun liittyvän negatiivisen konnotaation, riippuen siitä kuka sanoo ja miten se sanotaan.

Objektiivisesti katsottuna sanat itsessään eivät tietenkään ole rasismia, vaan rasismia on asiaan liittyvä kokonaisvaltainen viestintä, jolla segregoidaan, vähätellään tai loukataan toista ihmistä hänen (tässä tapauksessa) ihonvärinsä perusteella.

Toisen viiteryhmän sanomana taas konnotaatiot ovat erit ja lausahdus voi olla hyvinkin positiivinen.

Vertaa esim. "Mitäs huorat?" kaveriporukassa lausuttuna vs. tuntemattomille naisille huudettuna.

T. Torvi

Laadullisessa tutkimuksessa on muutama iso ongelma, mikä tekee siitä ihmistieteissä usein pseudotiedettä:

1) Virhelähteet eivät ole kontrolloitavissa. Tilastollisessa tutkimuksessakin tulee virhelähteitä, mutta niiden kontrolloiminen on paljon helpompaa virhemarginaaleilla, p-arvoilla, luottamusväleillä ja muilla vastaavilla työkaluilla. Virheen määrä ja suunta siis näkyy objektiivisemmin.

2) Laadullinen tutkimus pätee vain ja ainostaan siihen pieneen joukkoon, josta analyysi on tehty. Sillä ei ole minkäänlaista yleistettävyyttä. Tässä ei ole mitään väärää, mutta jostain syystä laadullisen tutkimuksen tekijät usein unohtavattämän rajoituksen.

3) Vedätys on laadullisessa tutkimuksessa luvattoman helppoa. Törkeintä pseudotietelyä on se, että valitaan pieni ja valmiiksi vääristyneeksi tiedetty otos, jolla vain pönkitetään omaa agendaa. Tällainen vedätys on paljon helpompaa laadullisessa kuin määrällisessä tutkimuksessa.

4) Tutkija vaikuttaa enemmän lopputuloksiin laadullisesa kuin tilastollisessa tutkimuksessa. Tilastotutkimuksessa periaatteessa kuka tahansa voi toistaa saman analyysin ja päätyä samaan lopputulokseen. Laadullisessa tutkimuksessa loppulos riippuu niin vahvasti tutkijan omista lähtökohdista, että tulos on väkisinkin subjektiivinen ja mielivaltainen.

Kaikista edellisistä seuraa, että laadullinen tutkimus on hyvin subjektiivista. Ei tilastotutkimuskaan ole TÄYSIN objektiivista, mutta joka tapauksessa vähemmän subjektiivista ja virhealtista. Ja ennen kaikkea, tilastollisen tutkimuksen virheitä on ulkopuolisen lukijan paljon helpompi mallintaa ja arvioida.

Emp

T. Torvi: sekä kvalitatiivisen että kvantitaviisen tutkimuksen rajoitusten ja päätelmien virhelähteiden ymmärtäminen vaatii hieman tutkimuksellista ymmärrystä. Kyllä niillä tilastoillakin osataan hämätä ja niistä vedellään täysin pätemättömiä johtopäätöksiä. Laadullinen tutkimus ei taida vain olla yleisesti edes niin tuttua kuin tilastolliset menetelmät, joten sen väärinymmärtäminen ja väärinkäyttö on vielä helpompaa. Mutta eipä taida maailma siitä paremmaksi muuttua, että tämä johtaisi päätökseen lopettaa laadullinen tutkimus kokonaan. Eiköhän syytä ole lähinnä sekä lisätä tietämystä siitä että parantaa sen menetelmiä. Tilastoista ei taida olla kaikessa kvalitatiivisen tutkimuksen korvaajaksi. Sillä meille tyhmille ihmislle asioiden laatu nyt kuitenkin on merkitsevä tekijä. Ollaan me hölmöjä, kun ei ymmärretä välittää vain määrällisistä seikoista. Ainoa tärkeä asia tutkimuksessakin on tietenkin tutkimusten määrä, ei laatu - vai miten se menikään?

Mie

Metu:

"Jos “rasisimi” siis merkitsee “rotusyrjintää”, alla on yksi määritelmä siitä, mitä rotusyrjintä on. Minkä vuoksi uskontokysymys voisi olla “irrelevantti”?"

Vastasit tähän itse lainaamallasi tekstillä. Syrjintä uskonnon perusteella ei ole tarjoamasi määritelmän rasismia. Olen samaa mieltä: kyseessä ei ole rasismi.

Jos haet takaa jotain mutta, selittänet mitä.

Toinen Mie

Suomen valtion vuonna 1970 ratifioiman YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan ROTUSYRJINNÄLLÄ tarkoitetaan:
»kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi KANSALLISEEN tai ETNISEEN ALKUPERÄÄN perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.»

Luetunymmärtämistä helpottaakseni kirjoitin avainsanoja ISOilla kirjaimilla.

Metusalah

Mie:

Miksi et lukenut loppuun saakka Suomenkin ratifioimaa YK:n kansainvälistä rotusyrjinnän määritelmää?
"... sosiaalisella, sivistyksellisellä tai JOLLAKIN MUULLA julkisen elämän alalla."

Mikäli sinä ja minä ymmärrämme näin eri tavalla rasismin määritelmän, vaikka se on selkeästi kirjoitettu ylös, meidän yhteytemme keskustelutasolla päättyy tähän.

Mie

Metu:

Voi sentään. Jos kuvittelit tuon oikeuttavan esim. tulkintasi kunniamurhista rasismina, niin et osannut lukea määrittelyä alusta asti:

"kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua"

Rasismi on siis rotusyrjintää. Se voi ilmetä mitä erilaisimmilla elämän aloilla. Tästä ei kuitenkaan seuraa sitä, että esim. kunniamurha rikostyyppinä olisi rasistista rikollisuutta.

Ehkä on tosiaan parempi päättää keskustelu tähän ennenkuin yrität ymmärtää sitä toimivaa määritelmää entistä pahemmin tarkoitushakuisesti.

Metusalah

Mie:

“... kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua ...”
"Tästä ei kuitenkaan seuraa sitä, että esim. kunniamurha rikostyyppinä olisi rasistista rikollisuutta."

Miksi ei seuraa? Mitä eroa sillä on, kumpiko osapuoli "väärän" etnisen alkuperän omaavista murhataan? Joku murhaa oman lapsensa, joku toinen vastapuolen, jolla on väärä (lue: huonompi) etninen tausta. Miksi et ymmärrä tätä faktaa?

Ja mitä tulee tuohon edeltävään "... jollakin muulla julkisen elämän alalla", se käsittää myös uskonnot. Miksi et ymmärrä tätäkään faktaa?

Mie

Voi sun ... Jos ei tällä aukene, niin sitten ei millään.

Metu:

"Miksi ei seuraa? Mitä eroa sillä on, kumpiko osapuoli “väärän” etnisen alkuperän omaavista murhataan?"

Kuten jo totesin, kunniamurhalla on vakiintunut määritelmä jonka kerroin yllä. Jos haluat haastaa tämän, kerro miksi. Ad hoc -heitot eivät riitä.

Kunniamurhassa VOI olla kyse myös rasismista, mutta oletusarvoisesti ne eivät ole rasistista rikollisuutta. Analogia: murha voi olla rasistisista syistä tehty, mutta murha rikostyyppinä ei ole oletusarvoisesti rasistinen rikos.

"Ja mitä tulee tuohon edeltävään “… jollakin muulla julkisen elämän alalla”, se käsittää myös uskonnot. Miksi et ymmärrä tätäkään faktaa?"

Minähän vastasin jo, että rasismi voi ilmetä erilaisilla elämän aloilla. Sotket rasismin määritelmän välttämättömän EHDON (rotu, etnisyys tms.) ja ESIMERKIT siitä millä eri yhteiskuntaelämän osa-alueilla rasismi voi ilmetä (poliittinen, taloudellinen tms. toiminta). Määritelmän tarkoitus ei todellakaan ole esittää, että uskonnollinen syrjintä on rasismia. Moinen olisi absurdia käsitteen vesittämistä.

TM:

"Myös “etninen” sisältää uskonnon. Etninen ryhmä on joukko ihmisiä, joiden voidaan katsoa muodostavan erillisen ryhmän yleensä kieleen, uskontoon, alkuperämaahan tai kulttuurieroihin vedoten."

Uskonto VOI olla yksi tekijä etnisen ryhmän kohdalla, kyllä. Mutta tästä(kään) ei seuraa, että uskonnollinen syrjintä olisi rasismia. Esim. jos islamistit vihaa kristittyjä, onko islamisti rasisti? Eipä tietenkään, ei ole olemassa etnistä ryhmää "kristityt". Entä jos islamisti vihaa suomalaisia? Kyse on rasismista, sillä suomalaiset muodostavat etnisen ryhmän.

Onko tämä nyt oikeasti näin monimutkaista? Vai onko teillä tarve vesittää toimiva määritelmä koska ... pitää päästä vouhottamaan islamista ja/tai romaneista?

Toinen Mie

Suomalaiset, kristityt, valkoihoiset, jne. ovat myös etnisiä ryhmiä. Perustelu, miksi eivät olisi. Jos joku kulttuuri (vaikkapa islamilainen uskonto johtajiensa ohjaamana) tai kulttuuri halveksii/syrjii muita uskontoja ja kulttuureja, niin se täyttää puhtaasti määritelmän:

»kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi KANSALLISEEN tai ETNISEEN ALKUPERÄÄN perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.»

Em. esimerkin mukaisesti yhden uskonnon piirissä olevien halveksinta muita (uskonnottomia tai muiden uskontojen edustajia kohtaan) täyttää rasismin määritelmästä useita kohtia. Ja yksikin riittäisi. Kunniamurhia/-väkivaltaa tekevien kulttuuriin kirjattu inho muita kultuureja kohtaan on jopa niin suurta, että oman kulttuurien edustajia rangaistaan ankarasti, jos on epäilyskin siitä, että on oltu vieraan kulttuurin vaikutuksessa. Se on niin "häpeällistä", että suku ei saa putsattua tekoa kuin murhalla. Jos kunniamurhin johtava ajattelutapa ei ole rasismia, niin ei olisi rasismia myöskään ihmisten inhoaminen ulkonäön tai syntyperän mukaan (vaikkapa apartheid). Eli koko keskustelu aiheesta olisi turhaa, koska koko ilmiötä ei olisi olemassa.

Tässä on jollakulla aivan perustavaa laatua oleva luetunymmärryksen puute kyseessä tai tahallista väärinymmärrystä. Lopetan omalta osaltani tähän, koska on turhaa keskustella asiasta, jossa toiset osapuolet käyttävät asioille virallisempi määritelmiä&käsitteitä ja toiset arpovat määritelmät omien uskomusten pohjalta.

Mie

Voi kuule, kyllä sinut on TM ymmärretty. Kanssasi ei vain voi olla samaa mieltä, johtuen väitteidesi sisällöstä.

Etninen ryhmä ei ole redusoitavissa uskontoon, ts. yhteinen uskonto ei riitä määrittämään etnistä ryhmää. Se ei ole välttämätön eikä riittävä ehto. Mikäli olisi olemassa etninen ryhmä nimeltä "kristityt", niin siihen siis kuuluisivat esim. niin suomalainen protestantti Seinäjoelta, musta koptikristitty Etiopiasta kuin han-kiinalainen katolilainenkin. Kuulostaako mielekkäältä? Vertautuuko millään tavalla tunnustettuihin etnisiin ryhmiin, kuten esim. suomalaiset. Tai etnisestä ryhmästä voisi erota - mikäli tämä seinäjokelainen kääntyisi juutalaiseksi, hän ei enää olisi saman etnisen ryhmän jäsen? Kuulostaako tämäkään mielekkäältä?

"Valkoihoiset" on puolestaan rodullinen termi.

En tiedä haluatko vain trollata esittämällä että uskonto olisi etninen ryhmän synonyymi, mutta mikäli halusit niin joudut tyytymään hupisi osalta siihen mitä sait tähän asti irti. Hyvää viikonloppua.

Pete

Valkoihoinen amerikkalainen aikuisviihdenäyttelijä Jenna Jameson "työskenteli" vain valkoihoisten miesten kanssa. Onko hän siis rasisti? Anteeksi vaan, että juttu meni hyvän maun tuolle puolen.

Metusalah

Mie: "Onko tämä nyt oikeasti näin monimutkaista? Vai onko teillä tarve vesittää toimiva määritelmä koska … pitää päästä vouhottamaan islamista ja/tai romaneista?"

Tässä pieni oppitunti Mielle ostikolla "Rasisimin kehitys uskon alueella, lesson one:"

Jo kreikkalaiset olivat rasisteja. Kreikkalaisten opettaja Aristoteles sekoitti rasistisilla opeilla alaikäisen oppilaansa Aleksanteri Makedonialaisen pään niin tykkänään, että Aleksanteri lähti tekemään kaikista kreikkalaisia. Keinot olivat tavanomaiset: sota, ryöstö ja raiskaus. Foinikialaisten kaupallisia tarkoituksia varten keksimä kolonialismi pantiin myös palvelemaan kreikkalaista rasismia.
Kreikkalaiset valloittivat myös Israelin. Kolmesataa vuotta kreikkalaiset kreikkalaistivat juutalaisia. Jerusalemin pyhäkössä rasistit polttivat sian juutalaisia häväistäkseen. Juutalaiset kapinoivat rasisteja vastaan parhaansa mukaan, kunnes joutuivat roomalaisten vallan alle.

Klassinen rasismi osoittautui sitkeähenkiseksi. Kirkolliset raamatunkääntäjät ovat olleet rasisteja, sillä kreikan sana barbaros, vieraskielinen, on käännetty "barbaariksi". Sana barbaros merkitsee vieraskielistä, mutta kreikkalaisessa rasistisessa kielenkäytössä vieraskielisiä pidettiin alempiarvoisina ihmisinä. Suomen kielessä kreikan sanaa "barbaros" käytetään ainoastaan tässä halventavassa merkityksessä "barbaari". Raamatunkääntäjä on tieten tahtoen valinnut halventavan ilmaisun.

Muhammedin kerrotaan sanoneen kuolinvuoteellaan, että Arabiassa ei voi olla kahta uskontoa. Kristityt ja juutalaiset hävitettiin Arabiasta, ja Saudi-Arabia toteuttaa tätä oppia nykyisinkin. Yritäpä mennä Saudeihin Raamattu mukanasi, niin näet mitä on rasismi! Muualla maailmassa islamilainen rasismi on pukeutunut uskonnollisuuden kaapuun.

Kirkko omaksui klassisen rasismin, ja kehitti sitä edelleen. Paavi ilmoitti olevansa VICARIVS FILII DEI, Kristuksen viransijainen, ja ryhtyi jakamaan maailmaa suosikeilleen. Vastaanhangoittelevia kohtaan tehtiin ristiretkiä. Amerikan paavi antoi Espanjalle, paitsi Brasilian, jonka paavi antoi Portugalille. Paavin päätöksen pohjalta tehty Tordesillan sopimus päästi kirkollisen rasismin valloilleen 1500-luvun alussa.

(Määritelmät ovat lainauksia Osmo Pöystin tekstistä ”Rasismin kehitys”.)

PS: Jos Mie on edelleen sitä mieltä, että uskonnollinen syrjintä ei ole rasismia, seuraa jatkossa "lesson two".

Mie

"Jos Mie on edelleen sitä mieltä, että uskonnollinen syrjintä ei ole rasismia, seuraa jatkossa “lesson two"

Olen - tai siis kyseessähän ei ole vain minun mielipiteeni, vaan se validi määritelmä - mutta älä suotta vaivaudu. Olet ilmeisesti uskossasi vakaa ja lähteetkin ovat luokkaa "jääköön-sanomatta", joten asiasta jatkaminen on turhaa.

Hyvät kevään jatkot.

Metusalah

Kuluneena talvena on keskusteltu paljon rasismista monilla foorumeilla. Jokohan olisi aika "päivittää" luutuneita käsityksiämme siitä, mitä mikäkin termi tarkoittaa käytännön arkielämässä - aikakaudet ja sanojen merkitykset kun muuttuvat kaiken aikaa.

Rasismi yleisellä tasolla ja pelkistettysti sanottuna on ihmisten eriarvoistamista. Yksi alan uusiotermeistä on esimerkiksi "ikärasisimi", joka on soluttautunut yleiseen sosiaalipoliittiseen kielenkäyttöön vasta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Silti tuskin kukaan suomalaisista väittää olevansa tietämätön siitä, mitä ikärasismi tarkoittaa, vaikka joku keskustelijoista sanoisikin: "Ikärasisimi ei ole oletusarvoisesti rasismia."

Uskontojen tasolla vaikkapa kristityt ja islamistit pitävät toisiaan vääräuskoisina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastapuolen uskonkäsitys (elämänkatsomus) on huonompi tai alempiarvoisempi kuin oma näkemys. Tämä on eriarvoistamista (rasismia) puhtaimmillaan, vaikka kaikki eivät sitä jostain syystä tunnu ymmärtävän.

Erilaisuus ei ole synonyymi sanalle eriarvoisuus. Vaalea ihonväri ei ole parempi tai huonompi kuin tumma ihonväri; silti tietyissä yhteisöissä ja ympäristöissä erilaisuudet tulkitaan usein eriarvoisuutena. Sama logiikka toimii politiikassa, uskonnoissa jne.

Mielestäni Marko Hamilo tekisi tämän bloginsa päätesanoiksi suuren palveluksen lukijoilleen, jos hän (vaikkapa yhteistyössä jonkun Suomen kielitoimiston tutkijan kanssa) määrittelisi 2000-luvun merkityksillä varustettuna sen, mitä kaikkia todellisia merkityksiä käsite "rasisimi" pitää sisällään nykysuomalaisessa kielenkäytössä.

tutkimuksella

On vain hyvä tapa tutkijana kirjoittaa näkemyksensä esille, ja heidän työn leimaaminen arvottomaksi tämän perusteella on silkkaa laiskuutta ja argumentaatiovirhettä.

Glasgo

Alkanut viikkoni on ollut aamubusseissa hulvaton. Luettuani Hamilon ajatuksia herättävän kirjoituksen mietin kuinka paria tilannetta olisin saattanut maahanmuuttajana virheellisesti tulkita.

Maanantaina vanhempi herrasmies, ilmeisesti dementiapäissään, huuteli minulle helvetintulesta ja kristuksen armoon kääntymisestä erään vanhusten päiväkeskusksen pysäkin kohdilla.

Olisinko hunnutettuna muslimina ollut uskontooni kohdistuvan häirinnän uhri?

Valitettavasti olen ateisti ja saatoin vain todeta hyväksi, että elämän ehtoopuolella on edes järjestettyä päivätoimintaa, ettei tarvitse koko päivää busseissa huudella.

Tänään eräs keski-ikäinen rouva kasvatti minua tiuskimalla kuinka oikeaoppisesti ilmaistaan, että tarvitsee tilaa poistuakseen bussista.

Tummaihoisena olisin voinut tulkita tilanteen rasismina. "Eihän se neekeri osaa edes bussilla kulkea"

Valkoihoisena tulkitsin tädin liikkumiseni häirinnän ja tiuskimisen vain silkaksi pottumaisuudeksi.

Jos kokemus rasismista on rasismia, niin silloin kaikki ja ei mikään on rasismia. Se on "rasismin vastustajalta" pahin karhunpalvelus minkä hän voi mahdollista rasismia kokevia ryhmiä kohtaan tehdä.

Kummeli

Täälläkin näkee miten mahdotonta keskustelu tuntuu olevan. Tässäkin tapauksessa useampi on ns. hyökännyt blogistia kohtaan siksi, koska tämän mielipide on poikkeava.

Kuitenkaan blogisti ei käsittääkseni ole sanonut että rasismia ei Suomessa esiintyisi, tai oikeasti pahempaa, väittäisi sen olevan niin marginaalinen ilmiö, ettei sitä edes kannattaisi tutkia. Blogistin rikoksista suurin vaikuttaisi olevan kanssaihmisen sanan kyseenalaistaminen ja epäileminen?

Jutun ja ketjun luettunani ainakaan itse en jäänyt käsitykseen että Hamilo kieltäisi rasismin olemassaolon, hän epäilee sen laajuutta ja yleisyyttä joka on näkemys perustuu yksittäisten ihmisten kertomuksiin ja villisti vaihtelevaan tulkintaan siitä mikä yleensä on rasismia ja mitä siihen kuuluu. Tulkintaerimielisyydet, jotka nekin roihahtivat esiin jo yllä olevissa kommenteissa.

Rasismilla on se ns. rotuun perustuva virallinen/perinteinen määre, joka sekin hieman elää riippuen siitä miltä viralliselta instanssilta sitä kysyy. Eri tahoilla on eri painotuksia. Mutta mitä merkitystä on sillä mikä on termin virallinen määre, jos kuitenkin jo mediassa ja meidän maallikoiden parissa merkitys elää ja se voi olla lähes mitä tahansa jolla ei ole mitään tekemistä termin virallisen merkityksen kanssa. Sitä kun on julkisesti läiskitty sen ja tuon ilmiön päälle silloin kun on itselle sopiva paikka päästä leimaamaan esimerkiksi poliittista vastustajaa.

Pelkästään kyselytutkimuksella rasismin määritelmästä saisi epäilemättä kirjavan joukon vastauksia siitä mikä rasismiksi lasketaan.

Jo tämän takia subjektiiviset kertomukset ovat hyvin epäluotettavia minkään vakavamman suunnitelman pohjaksi, koska kaikilla on se oma käsityksensä siitä mikä on rasismia. Mitä väliä silloin on mikä on virallinen määritelmä? Termi pitäisi määrittää aina ennen kuin kysytään oletko kohdannut rasismia, niin saataisiin jotain vertailukelpoista.

Ja vain ilmiötä laajemmin tutkimalla tarkentuisi kenen ennakkokäsitys on lähimpänä todellista tilannetta sen yleisyydestä ja laadusta.

Itse en myöskään tajua tätä tarvetta että esimerkiksi rasismista puhuvaa tai sen kokeneen kertomuksia ei saisi tarkastella kriittisesti tai jopa... sus siunatkoon, kyseenalaistaa. Että heti jos moisen erehtyy tekemään niin on epäilyttävä henkilö, jopa mahdollinen rasisti jonka voi siirtää marginaaliin. Minusta taas KENENKÄÄN, edes rasismin uhrin kertomusta ei saisi jättää kyseenalaistamatta etenkään tilanteessa, jossa sen pohjalta olisi tarkoitus tehdä suurempia päätöksiä ja säätöliikkeitä jotka vaikuttavat laajemmalle alueelle tai suurempiin ihmisjoukkoihin. Eikö juuri sellainen ole tavoitteena jos rasismia koetetaan lähteä kitkemään?

Itse näin jo lapsuuden kodissani, pienestä pitäen sen miten eri tavalla eri ihmiset voivat suhtautua eri tilanteisiin ja lähipiiriini on kuulunut mm. henkilö jolle jokainen minimaalinenkin vastoinkäyminen arjessa oli asia, joita puitiin vähintään päivä- tai jopa vuosikausia. Jopa tapauksia jotka eivät edes kohdistuneet henkilöön itseensä, vaan esimerkiksi minuun, joka itse olen ohittanut tapauksen olankohautuksella enkä välttämättä edes rekisteröinyt mitään. Esimerkkinä vaikka se että naapuri meni kerran vuonna kivi puhumaan väärällä äänenpainolla. Sen jälkeen ja sitä ennen ei ollut mitään ongelmia, mutta sitä ei unohdettu ja naapurin status laski pysyvästi pakkasen puolelle.

Olen siis pienestä pitäen kasvanut vahvasti siihen tietoisuuteen, että eri ihmiset tulkitsevat ympäristöään lukuisin eri tavoin ja pelkän subjektiivisen kertomuksen mukaan ei koskaan kannata tehdä automaattisesti mitään liian radikaaleja toimenpiteitä ellei kyseessä ole henkilö, jonka käytöksen itse tuntee niin hyvin että poikkeavaan reaktioon osaa suhtautua, tai ellei kyseessä ole mahdollinen välitön vaara jolta pitää suojautua.

Suhtaudun sen takia kaikkien etenkin ventovieraiden kertomuksiin sillä varauksella että asioilla voi olla toinenkin puoli. Saati jos puhutaan henkilöistä joiden toimenkuvaan/elantoon kuuluu osana myös medianäkyvyyden ylläpito. Tiedän tämän olevan raadollista, mutta kokemukseni pohjalta siinä on sen verran paljon tottakin siteeksi, että ihan minimissään epäily on aina paikallaan. Oli sitten kyseessä Halla-aho tai Abu-Hanna.

En myöskään näe mitä järkeä täälläkin olisi perustaa yhteinen runkkurinki jossa kaikki taputtelisivat toisiaan selkään konsensuksessa että näinhän se on - näinhän se on. Rasismia on selvästi kauheasti kaikkialla. Se on kyseenalaistamaton totuus. Muuta väittävät ovat rasisteja. Ja tällä saavutettaisiin jotain muuta kuin egotrippi siihen osallistuneiden kesken? Käänteinen Homma-foorumi?

Jos lähdetään ajatusleikistä että kaikki Abu-Hannan kertomat ovat objektiivinen näkymys ja että kaikki on tapahtunut juuri kuten sanottu ja tulkittu, niin mitäs sitten? Mitä itse asialle voidaan niiden kertomusten perusteella tehdä?

Perustetaan uusi rasismiministeriö, joka kouluttaa rasismipoliiseja jotka partioivat kaduilla ja junissa ja heristävät sormeaan rasismia nähdessään ja tarkkailevat erityisesti vanhempia rouvashenkilöitä? Lähetetään äkkiä koirapartio tapahtumapaikalle josko se saisi vielä vainun mahdollisesta rasistista? Kaikkien meidän pitää painaa päämme alas ja hävetä? Paitsi toki meidän jotka emme ole rasisteja. Mitä oikeaa hyötyä olisi vain reagoida ja luoda illuusio siitä että jotain tehdään? Ostetaan hyvää omaatuntoa?

Mediassa kokemuksiaan kertoneiden, tai omien kavereiden yksittäisten henkilöiden kokemusten perusteella ei kuitenkaan voida luoda mitään järkevää käytännön toimintasuunnitelmaakaan minkä mukaan toimia. Muuta kuin korkeintaan se että asiaa pitäisi tutkia enemmän, jotta selviäisi millä laajuudella ja mihin toimia, tarmoa ja rahaa kannattaisi suunnata. Ja käsittääkseni tätä täysin samaa mieltä on täälläkin "rasismia vähättelevä" Hamilo.

jkm

Tästä episodista uupuu oppineisuuden ja sivistyksen kvaliteetti, ja sen sävy on ikävä. Kvaliteetti uupuu selkeämmin muilta keskustelijoilta kuin itse tiedetoimittaja Hamilolta, vaikka en yleisesti ottaen jaakaan hänen käsitystään tieteestä, tieteellisestä menetelmästä, tai skepsismistä.

Näitä maisterinpapereita kaikenlaisista tiedekunnista myönnetään nykyään aivan liian monille, ja siitä ylpistyneenä he saavat usein päähänsä ymmärtävänsä jotain alastaan. Jopa siinä määrin, että heidän juuttumiensa vastainen näkemys johtaa tunnereaktioon ja paljastaa vähäisen kapasiteetin. Miksi tällaisessa "sivistysympäristössä" kukaan edes viitsisi tulla esille ja esittää minkäänlaista näkemystä? Hamilokin löytäisi itselleen miellyttävämmän tavan ansaita elantonsa.

Menkää, hyvät ihmiset, ja lukekaa toinenkin kirja oman etunne puolesta. Nimenomaan joku sellainen, joka ei hivele omia ennakkoluulojanne. Se on kirjan lukemisen pointti, että horisontti laajenisi. Iän karttuessa voi jopa oppia käsittelemään vastenmielisiä ajatuksia tuohtumatta. Meditaatioharjoituksista voi myös olla apua.

äiti, joka ei tiedä mitään ras...

Marko Hamilo, olen pitänyt sinua älykkäänä kirjoittajana. Äly ja viisaus eivät ole sama. Älykäs varmaan oletkin. Mitäpä jos kaikki tietämäsi "ei-suomalaisen näköiset" ovat saaneet rasistista kohtelua osakseen, mutta: osa ei oleymmärtänyt, osa ei välitä ja osa ei halua kertoa? Eikö ole käynyt mielessä? Kaikki kolme Aasiasta adoptoitua lastani ovat kuulleet itseään koskevia rasistisia huomautuksia/huutelua. Yksi ei viitsi vaivata sillää päätään, toinen kokee olevansa arvistelun ulkopuolella ja kolmas kärsii huonommuuden tunteesta. Eikä tämä liene yhteydessä heidän "ärsyttävyyteensä". Miten vielä väität, että laadullisen tutkimuksen tulokset eivät ole tiedettä? Miten tutkisit todella suomalaista rasismia?

Tutkija

Asetat kirjoituksessasi vastakkain kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen (suurin osa sosiaalitieteellisistä ja humanistisista aloista tekee kvalitatiivista tutkimusta), mutta samalla tunnut unohtavan, että ei määrällinen tutkimus automaattisesti takaa "oikeita" vastauksia. Määrälliset tutkimukset voisivat kyllä olla hyödyllisiä ja toisivat lisävaloa aiheeseen. Rasismi kuitenkin on monella tavalla koettu ja esiin tuleva ilmiö (myös historiallisine, poliittisine ja yhteiskunnallisine juurineen), kyselytutkimukset pelkästään harvoin tuovat kaiken kattavia vastauksia.  Kyselytutkimukset eivät välttämättä ole puolueettomia ja antavat vain vähän tilaa haastatellun omien kokemusten esiin tuomiselle. Kyselytutkimukset jopa enemmän kuin laadullinen, kasvokkain ja kenties pitkäaikaisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen ilmapiirissä tehty tutkimus (esim. etnografinen tutkimus), antavat vallan tutkijalle määritellä, mitkä ovat tärkeitä kysymyksiä ja mikä on kohderyhmä. Moni asia jää lomakkeissa kysymättä. Saadaan tietoa, joka miellyttää ja palvelee tutkijan ennakko-oletuksia, mutta ei anneta tilaa sellaisille vastauksille ja uusille kysymyksille, jotka voisivat olla valaisevampia ja yllättävämpiä. En sinuna tuomitsisi laadullista tutkimusta rasismin tutkimisessa.

Vielä yksi asia, on epäasiallista, että Tiede-lehden julkisena blogikirjoittajana kirjoitat tällaista yksittäisistä ihmisistä: "Abu-Hannaa en ole muistaakseni tavannut, mutta kaikesta lukemastani ja näkemästäni päätellen hän on käytökseltään töykeä, ärsyttävä ja uhriutuva."

Kirjoituksestasi saa kuvan, että rasismi on jotenkin ymmärrettävämpää, jos se kohdistuu subjektiivisesti koettuun "ärsyttävyyden" määrään ihmisessä.

Voisitko vaikka lukea kirjoituksesi ennen sen julkaisemista ja miettiä edes kertaalleen, kannattaisiko editoida?

Itä-Helsinki Rulez

Uskon, että Lauttasaaressa saa maahanmuuttaja osakseen paljon enemmän kuin vihaa kuin Itä-Helsingissä. Itä-Helsingissä on n.30% asukkaista vieraskielisiä, Lauttasaaressa (tarkistamatta) paljon vähemmän. Vaikka Suomesta loppuisi rasismi joskus, niin ennakko- ja harhaluulot Itä-Helsinkiä kohtaan pysyvät vakiona. Joka idiootti tuntuu tietävän tasan tarkkaan millainen ghetto Itä-Helsinki on, vaikka ei olisi siellä koskaan käynyt, saatikka faktoja lukenut.

Seuraa 

Skeptikon päiväkirja

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Marko Hamilo on vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Hamilo ei usko homeopatiaan eikä psykoanalyysiin, eikä aina aamun sanomalehteenkään.

Teemat

Blogiarkisto

2010